52020DC0620

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 7.10.2020

COM(2020) 620 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Tasa-arvon unioni:
romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys

{SWD(2020) 530 final}

Missä on ihmisyyden perusolemus, kun romanit suljetaan jok’ikinen päivä yhteiskunnan ulkopuolelle ja ihmisiä syrjitään pelkästään heidän ihonvärinsä tai uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi?

Komission puheenjohtaja von der Leyen, Unionin tila 2020

Euroopalla on velvollisuus suojella vähemmistöjään rasismilta ja syrjinnältä. Meidän on korvattava romanivastaisuus avoimuudella ja hyväksynnällä, vihapuhe ja viharikokset suvaitsevaisuudella ja ihmisarvon kunnioittamisella sekä joukkotuhoa koskevalla kasvatuksella. Ennen kaikkea meidän on edistettävä monimuotoisuutta ainutlaatuisena lahjana, joka tekee Euroopasta vahvan ja joustavan. Tämän vuoksi komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioita yhtymään lupaukseen lopettaa rasismi ja syrjintä, joka vaikuttaa räikeästi suuriin etnisiin romanivähemmistöihimme. Kehotamme jäsenvaltioita sitoutumaan EU:n uuteen romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevaan strategiakehykseen, jotta yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo voivat toteutua sanojen kaikissa merkityksissä.

Puheenjohtaja von der Leyenin, varapuheenjohtaja Jourován ja komission jäsen Dallin julkilausuma

ennen romanien joukkotuhon muistopäivää 2020

I. Johdanto

Tasa-arvon unionin luominen on yksi komission tärkeimmistä painopisteistä. EU:lla on oikeudelliset välineet ja kattava toimintapolitiikka todellisen tasa-arvon unionin luomiseksi. Kuten EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmassa 2020–2025 1 korostetaan, rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä kuitenkin jatkuu. Tämä koskee erityisesti romaneja 2 , jotka jäävät usein syrjäytyneiksi. Monet Euroopan arviolta 10–12 miljoonasta romanista 3 kokevat edelleen jokapäiväisessä elämässään syrjintää, romanivastaisuutta 4 ja sosioekonomista syrjäytymistä.

Komissio hyväksyi vuonna 2011 EU:n puitekehyksen vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille 5 . Sen päätavoitteena oli torjua romanien sosioekonomista syrjäytymistä EU:ssa ja laajentumisprosessin maissa edistämällä yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon ja asumisen alalla. Siinä kehotettiin jäsenvaltioita suunnittelemaan romanien kansallisia integrointistrategioita, nimittämään romanien kansallisia yhteysviranomaisia 6 ja asettamaan kansallisia tavoitteita. Kaksi vuotta myöhemmin neuvosto antoi suosituksen jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä. Suosituksessa annettiin jäsenvaltioille ohjeita kansallisten strategioiden täytäntöönpanon tehostamisesta. 7 Länsi-Balkanin alue yhdenmukaisti politiikkansa vapaaehtoisesti vuoteen 2020 ulottuvia romanien kansallisia integrointistrategioita koskevan EU:n puitekehyksen kanssa.

Nämä kaksi välinettä olivat tärkeitä 8 romanien osallistamisen saattamiseksi näkyvälle paikalle EU:n ja jäsenvaltioiden asialistoilla sekä EU:n poliittisten, oikeudellisten ja rahoitusvälineiden ottamiseksi käyttöön. Romanien integraatio on kuitenkin edistynyt vain vähän kymmenen viime vuoden aikana, vaikka eri politiikanalojen ja maiden välillä onkin merkittäviä eroja. 9 Koulutuksen alalla on edistytty eniten erityisesti vähentämällä koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantamalla osallistumista varhaiskasvatukseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Tapaukset, joissa romanioppilaita erotellaan opetuksessa, ovat kuitenkin lisääntyneet. 10 Romanien köyhyysriski ja oma arvio terveydentilastaan ovat parantuneet, mutta terveydenhuollon saatavuus on edelleen heikkoa. Työllistyminen ei ole parantunut, ja niiden romaninuorten osuus, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella, on jopa kasvanut. Asumistilanne on edelleen vaikea erityisesti puutteellisten ja eriytettyjen asuntojen takia. Romanien syrjintäkokemusten vähenemisestä on jonkin verran näyttöä, ja valtaväestö näyttäisi hyväksyvän romanit hieman entistä paremmin. Romanivastaisuus, viharikokset ja romanien, erityisesti naisten ja lasten, ihmiskauppa ovat kuitenkin edelleen erittäin huolestuttavia asioita. 11

Romanien kansallisia integrointistrategioita koskevan EU:n puitekehyksen saattaminen päätökseen tarjoaa mahdollisuuden tehostaa toimia tämän sitkeän epäkohdan korjaamiseksi. Tämä on tärkeää siksikin, että covid-19-pandemia on paljastanut syrjittyjen ja syrjäytyneiden romaniyhteisöjen olevan äärimmäisen alttiita kielteisille terveysvaikutuksille ja sosioekonomisille vaikutuksille.

Jotta edistystä saavutettaisiin enemmän ja nopeammin, tässä tiedonannossa esitetään uusi romaneja koskeva EU:n strategiakehys, jolla edistetään romanien todellista tasa-arvoa, sosioekonomista osallisuutta ja merkityksellistä osallistumista. Vaikka jäsenvaltiot ovat etulinjassa edistääkseen romanien kannalta todellista muutosta, mikä edellyttää vahvempaa poliittista sitoutumista, EU voi auttaa niitä luomaan tehokkaan lähestymistavan ja varustaa ne oikeilla välineillä. Tässä strategiakehyksessä hyödynnetään edellisen kehyksen arvioinnin tuloksia, laajoja kuulemisia 12 , kansallisten strategioiden täytäntöönpanoa koskevia vuosittaisia arviointeja 13 ja aiempien toimenpiteiden vähäisen vaikuttavuuden syiden analyysia 14 . Se vastaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja kansalaisyhteiskunnan pyyntöihin vahvistaa EU:n vuoden 2020 jälkeisiä toimia. 15 Siinä tunnustetaan, että kaikki romanit eivät ole sosiaalisesti syrjäytyneitä mutta kaikki voivat kärsiä syrjinnästä ja vaikutusmahdollisuuksien puutteesta. Siinä noudatetaan intersektionaalista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon etnisyyden ja identiteetin muiden osien yhdistelmä ja se, miten tällainen vuorovaikutus vaikuttaa yksilöllisiin kokemuksiin syrjinnästä. 16

Tämä romaneja koskeva EU:n strategiakehys edistää myös useita muita aloitteita. Se edistää suoraan EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria 17 sekä YK:n Agenda 2030 ‑toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden 18 saavuttamista.

Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden saavuttaminen edellyttää resurssien käytön lisäämistä ja parempaa kanavointia sekä romaniyhteisöjen, kaikkien hallinnon tasojen, alojen ja sidosryhmien (kansallisten hallitusten, EU:n toimielinten, kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan sekä teollisuuden ja tiedeyhteisön) osallistumista ja kumppanuutta. EU:n ja kansallisen tason tiivis yhteistyö on erityisen tärkeää. EU:n tasolla tässä strategiakehyksessä asetetaan kunnianhimoisia yhteisiä tavoitteita. Kansallisella tasolla hallitusten pitäisi kehittää romaneja koskevia vahvoja kansallisia strategiakehyksiä tehdäkseen pitkän aikavälin sitoumuksia ja tehdä yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa romanien tasa-arvon, osallisuuden ja osallistumisen alalla. Kuten neuvoston vuoden 2016 päätelmissä ehdotettiin, 19 komissio hyväksyy ehdotuksen neuvoston vuonna 2013 antaman suosituksen tarkistamisesta ja korvaamisesta.

II. Romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevat yhteiset tavoitteet

Nykyisen kehyksen arvioinnista ja päätelmistä, joita Euroopan parlamentti, neuvosto sekä useat Euroopan laajuiset ja kansalliset kansalaisyhteiskunnan järjestöt 20 ovat siitä tehneet, käy ilmi tarve uudistaa sitoumus romanien tasa-arvon, osallisuuden ja osallistumisen edistämiseen ja vahvistaa tätä sitoumusta sekä EU:n että kansallisella tasolla. Sitoumuksen vahvistaminen on tarpeen, jotta voidaan torjua jatkuvaa syrjintää, myös romanivastaisuutta, ja parantaa romanien osallistamista koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon ja asumisen alalla. 21 Romanien olisi osallistuttava toimenpiteisiin suunnittelusta toteuttamiseen asti. Samalla toimissa olisi tunnustettava romaniväestöön kuuluvien erityisryhmien monimuotoisuus ja tarpeet.

Tämän vuoksi komissio asettaa EU:n tasolla seitsemän tavoitetta, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Näistä kolme on horisontaalisia tavoitteita tasa-arvon, osallisuuden ja osallistumisen aloilla. Muut neljä tavoitetta ovat alakohtaisia tavoitteita koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja terveydenhuollon aloilla. Jotta nämä tavoitteet voidaan panna tehokkaasti täytäntöön, niitä on tuettava valmiudella mitata edistystä. Tästä syystä komissio ehdottaa ensimmäistä kertaa määrällisiä EU:n päätavoitteita näiden tavoitteiden edistämisen seuraamiseksi. Vaikka tällaiset tavoitteet edellyttävät vähimmäisedistystä vuoteen 2030 mennessä, pitkän aikavälin tarkoituksena on edelleen varmistaa todellinen tasa-arvo ja kuroa umpeen romanien ja valtaväestön välinen kuilu. Nämä tavoitteet ovat tulosta romaniyhteisöjen keskuudessa tehdyistä kyselytutkimuksista saaduista kokemuksista ja perusteellisesta kuulemisesta, johon osallistuivat EU:n perusoikeusvirasto, jäsenvaltiot sekä romanit ja romaniasioita edistävä kansalaisyhteiskunta. 22 Alla olevissa kaavioissa esitetään seitsemän tavoitetta, EU:n tason päätavoitteet, saavutettava edistys ja nykytilanne. 23

Muita indikaattoreita tutkitaan parhaillaan. 24

III. Tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista edistävien kansallisten toimien uudistaminen ja vahvistaminen

Tämän strategiakehyksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia sekä EU:n että kansallisella tasolla. Tämä täydentävä lähestymistapa on ainoa tapa edistää muutosta kentällä. Jäsenvaltioilla on pääasiallinen toimivalta tämän kehyksen kattamilla aloilla, ja toimissa tarvitaan jäsenneltyä lähestymistapaa. Vaikka romanien tilanne vaihtelee eri maissa, on tarpeen lisätä sitoutumista ja vastuuvelvollisuutta kansallisella tasolla, jotta romanien jokapäiväiseen elämään saadaan todellinen muutos. Tähän sisältyy kansalaisyhteiskunnan ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien osallistuminen romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten valmisteluun.

Kansallisten toimien edistäminen romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten avulla

Jäsenvaltioita kehotetaan kehittämään, hyväksymään ja panemaan täytäntöön romaneja koskevia kansallisia strategiakehyksiä, jotka sisältävät

oyhteisiä piirteitä

ovähimmäissitoumuksia, joita olisi sovellettava kaikkiin

omahdollisia lisäsitoumuksia kansallisen tilanteen mukaan

okunnianhimoisempia sitoumuksia jäsenvaltioille, joissa on suuri romaniväestö.

Näitä seikkoja koskevat ehdotukset esitetään jäljempänä. Mahdollisuuksien mukaan olisi asetettava erityisiä kansallisia tavoitteita. Komissio avustaa tässä prosessissa kaikin tarvittavin ohjein. Se tukee myös kansallisia toimenpiteitä esimerkiksi panemalla täytäntöön tasa-arvolainsäädäntöä, valtavirtaistamalla romanien tasa-arvon, osallistamisen ja osallistumisen EU:n poliittisiin aloitteisiin, hyödyntämällä romanikysymysten käsittelyyn tarkoitettuja EU:n varoja ja torjumalla romanivastaisuutta.

Jäsenvaltioita kehotetaan saattamaan kansallisten kehysten kehittäminen päätökseen syyskuuhun 2021 mennessä ja toimittamaan ne komissiolle.

Komissio hyväksyy yhdessä tämän tiedonannon kanssa ehdotuksen neuvoston suositukseksi romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta. Siinä esitetään luettelo erityistoimenpiteistä, joita jäsenvaltioiden on toteutettava EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä kaksi asiakirjaa täydentävät siis toisiaan. Ehdotettu suositus ohjaa myös sidosryhmien, kuten romanien kansallisten yhteysviranomaisten, tasa-arvoelinten, kansalaisyhteiskunnan sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden, valmiuksien kehittämistä ja kumppanuuksia. Lisäksi siinä annetaan ohjeita EU:n ja kansallisten varojen paremman käytön sekä romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten tehokkaan kansallisen seurannan, raportoinnin ja arvioinnin varmistamiseksi.

III.1 Kansallisia toimia koskevat ohjeet yhteisen mutta eriytetyn lähestymistavan mukaisesti

Auttaakseen jäsenvaltioita kehittämään merkityksellisiä ja vaikuttavia, romaneja koskevia kansallisia strategiakehyksiä komissio ehdottaa useita yhteisiä piirteitä sekä vähimmäissitoumuksia kaikkia romaneja koskevia kansallisia strategiakehyksiä varten. Lisäksi komissio ehdottaa täydentäviä ja kohdennetumpia sitoumuksia, koska romanien osuus ja heidän kansalliset tilanteensa vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Näin otetaan huomioon jäsenvaltioiden tilanteiden moninaisuus ja mahdollistetaan yhteinen mutta eriytetty lähestymistapa.

Ensinnäkin komissio ehdottaa, että kaikissa romaneja koskevissa kansallisissa strategiakehyksissä olisi seuraavat yhteiset piirteet:

üVahvistetaan tasa-arvoon keskittymistä osallisuuteen perustuvan lähestymistavan täydentämiseksi: Neljän keskeisen politiikanalan (koulutus, työllisyys, terveydenhuolto ja asuminen) käsitteleminen yhdennetyn lähestymistavan avulla on edelleen keskeistä romanien osallisuuden kannalta, mutta myös tasa-arvoon on keskityttävä selkeästi. Erityisesti syrjinnän ja romanivastaisuuden torjunnan olisi oltava keskeinen tavoite ja monialainen painopiste kullakin politiikanalalla ja täydennettävä osallisuuteen perustuvaa lähestymistapaa. Tämän yhteisen painopisteen pitäisi taata, että romaneilla on todellinen mahdollisuus taloudelliseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä tasavertaisiin mahdollisuuksiin.

üEdistetään osallistumista voimaannuttamisella, yhteistyöllä ja luottamuksella: Romanien merkityksellinen osallistuminen on varmistettava päätöksenteon kaikissa vaiheissa. Romanien poliittista, taloudellista ja kulttuurista osallistumista olisi edistettävä siten, että he kokevat olevansa yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Romanien, kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten voimaannuttaminen ja valmiuksien kehittäminen on varmistettava luoden samalla yhteistyötä ja luottamusta sidosryhmien välillä sekä romanien ja muiden yhteisöjen välillä.

üHuomioidaan romanien monimuotoisuus: Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden strategiakehykset kattavat kaikki niiden alueella elävät romanit ja että niissä otetaan huomioon erilaisten ryhmien tarpeet intersektionaalisen lähestymistavan avulla. Niiden on pidettävä mielessä, miten identiteetin eri osatekijät voivat yhdessä pahentaa syrjintää. Niiden olisi asetettava määrällisiä ja/tai laadullisia tavoitteita sen varmistamiseksi, että monimuotoisuus iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, liikkuvuuden ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien osalta otetaan huomioon.

üYhdistetään valtavirtaistaminen ja nimenomainen, mutta ei poissulkeva kohdentaminen romaneihin 25 : Romaneja koskevissa kansallisissa strategiakehyksissä olisi yhdistettävä valtavirtaistaminen ja nimenomainen, mutta ei poissulkeva kohdentaminen, varmistettava, että yleiset palvelut ovat osallistavia, ja tarjottava kohdennettua lisätukea, jotta edistetään romanien todellisia yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää oikeuksia ja saada palveluja. Kehysten olisi toimittava suunnitteluvälineenä käytettäessä romaneihin kohdennettuihin toimiin ja osallistavaan yleiseen uudistukseen tarkoitettuja kansallisia ja EU:n varoja.

üParannetaan tavoitteiden asettamista, tietojen keruuta, seurantaa ja raportointia: EU:n tason päätavoitteiden ja vastaavien määrällisten ja/tai laadullisten kansallisten tavoitteiden edistäminen voi johtaa todelliseen edistykseen romanien tasa-arvon, osallisuuden ja osallistumisen alalla. Tietoja olisi kerättävä säännöllisesti raportoinnin ja seurannan tukemiseksi, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamiseksi sekä politiikkojen jakamisen ja politiikkaoppimisen edistämiseksi. 26

Toiseksi komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioita sisällyttämään romaneja koskeviin kansallisiin strategiakehyksiinsä vähintään seuraavat sitoumukset, jotka perustuvat yhteisten piirteiden käyttöönottoon, nykyisestä kehyksestä saatuihin kokemuksiin ja kahden viime vuoden aikana järjestettyihin laajamittaisiin kuulemisiin 27 :

Kansallisessa strategiakehyksessä olisi vahvistettava

a)kansalliset lähtökohdat ja tavoitteet, joiden pohjalta pyritään kohti EU:n tavoitteita kattavan tarvearvioinnin perusteella

b)tavoitteet ja toimenpiteet erityisryhmille (romanilapsille, ‑naisille, ‑nuorille, ikääntyneille tai vammaisille romaneille, liikkuville EU:n kansalaisille, kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille romaneille) romanien monimuotoisuuden huomioon ottamiseksi, mukaan lukien sukupuolinäkökohdat, ikäkysymykset ja lasten aseman huomioivat toimenpiteet

c)toimenpiteet romanivastaisuuden ja syrjinnän torjumiseksi (esimerkiksi kansallisten rasismintorjunnan toimintasuunnitelmien avulla)

d)toimenpiteet syrjäytyneiden romanien sosioekonomisen osallisuuden varmistamiseksi erityisesti koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon ja asumisen aloilla

e)kohdennettujen ja yleisten toimenpiteiden yhdistelmä, jossa otetaan huomioon paikalliset erityishaasteet ja puututaan nimenomaisesti esteisiin, jotka estävät romaneja hyötymästä tasavertaisesti yleisistä politiikoista 28

f)erillinen talousarvio täytäntöönpanoa ja seurantaa varten 29 , jossa hyödynnetään täysimääräisesti sosiaalista innovointia ja yksityistä pääomaa

g)mekanismit, joilla raportoidaan, seurataan ja arvioidaan edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa

h)politiikan kannalta merkityksellinen järjestelmä, jossa kuullaan romaneja ja romaniasioita edistävää kansalaisyhteiskuntaa, alakohtaisia ministeriöitä, tasa-arvoelimiä, muita kansallisia ihmisoikeuselimiä ja muita sidosryhmiä ja tehdään yhteistyötä niiden kanssa

i)valmiuksien kehittämistä kansalaisyhteiskunnan aktiivisen osallistumisen edistämiseksi kaikissa päätöksenteon vaiheissa ja sen varmistamiseksi, että se osallistuu kansallisilla ja EU:n foorumeilla 30 toteutettaviin prosesseihin.

Romanien kansallisten yhteysviranomaisten olisi

a)saatava toimeksianto sekä riittävät resurssit ja henkilöstö jatkuvan koordinoinnin ja seurannan varmistamiseksi

b)esitettävä säännöllisesti edistymiskertomus ja osallistuttava komission hallinnoiman romanien kansallisten yhteysviranomaisten verkoston 31 keskeiseen toimintaan.

Kolmanneksi näiden yhteisten piirteiden ja vähimmäissitoumusten lisäksi tärkeitä voivat olla erityisiin kansallisiin konteksteihin perustuvat kansalliset lisätoimet. Romanien tasa-arvoon, osallisuuteen ja osallistumiseen liittyvät haasteet vaihtelevat, ja niihin vaikuttavat muun muassa romaniväestön koko ja osuus kokonaisväestöstä sekä laajempi taloudellinen tilanne ja syrjäytymisen ja syrjinnän historia. Ne vaihtelevat myös sen mukaan, missä ja miten romanit elävät (maaseudulla, kaupungeissa, liikkuen, eriytyneillä alueilla), ja erityispiirteiden, kuten valtioiden rajat ylittävän liikkuvuuden, muuttoliikkeen tai kansalaisuusasiakirjoihin liittyvien ongelmien, mukaan. Nämä erilaiset haasteet voidaan ottaa huomioon romaneja koskevissa kansallisissa strategiakehyksissä eriytettyjen tavoitteiden ja investointitasojen ja erityyppisten poliittisten ratkaisujen avulla. Kansallisesta tilanteesta riippuen (esimerkiksi tiedonkeruun vaihtoehdot, kohdennetun tai yleisen EU-rahoituksen käyttö, romaniväestön suhteellinen koko ja erityistarpeet) komissio kehottaa jäsenvaltioita tekemään lisäsitoumuksia seuraavasti:

Kansallisissa strategiakehyksissä olisi vahvistettava myös,

a)mitkä ovat kansalliset määrälliset ja laadulliset tavoitteet kaikkien seitsemän EU:n tavoitteen ja niihin liittyvien päämäärien osalta (tietojen saatavuuden mukaan)

b)miten EU:n ja kansallisia varoja ja rahoitusvälineitä käytetään romanien hyväksi

c)miten institutionaaliset tai hallinnolliset uudistukset edistävät tasa-arvoa ja osallisuutta.

Romanien kansallisten yhteysviranomaisten olisi myös tehtävä väliarviointi kansallisesta strategiakehyksestä ja tarkistettava sitä.

Neljänneksi, jos romanit muodostavat merkittävän osan väestöstä (eli selvästi yli 1 %) 32 , heidän tasa-arvonsa ja osallisuutensa edistäminen on tärkeää paitsi perusoikeuksien kannalta, myös siksi, että sillä on selkeä taloudellinen merkitys. Niissä maissa, joissa romanien osuus väestöstä on suurempi, tämä ryhmä muodostaa yhä suuremman osuuden kouluikäisestä väestöstä ja tulevaisuuden työvoimasta. Romanien sosioekonomisen osallisuuden edistäminen voi vähentää työvoima- ja osaamisvajetta epäsuotuisan väestökehityksen aikana ja vähentää sosiaalimenoja. Investoinnit koulutuksen parantamiseen ja aiemmin syrjäytyneen työvoiman osaamisen parantamiseen voivat vaikuttaa myönteisesti tuottavuuden kasvuun. Sen varmistaminen, että romanit voivat hyödyntää mahdollisuuksiaan antaa panoksensa talouteen ja yhteiskuntaan yleensä, johtaa kaikkien kannalta parempiin sosiaalisiin ja taloudellisiin tuloksiin.

Tällä voidaan perustella tehokkaampien sitoumusten ja EU:n tuen tarvetta, erityisesti EU:n varojen käyttöä sekä kohdennettuihin toimiin että osallistaviin yleisiin uudistuksiin. Tältä osin jäsenvaltioita, joissa on merkittävä romaniväestö, kehotetaan hyödyntämään täysimääräisesti ehdotettua ESR+ -rahaston erityistavoitetta, joka koskee syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomisen integraation edistämistä. Niitä kannustetaan myös tekemään enemmän sen varmistamiseksi, että saatavilla oleva rahoitus todella tavoittaa romanit. Tämä edellyttää myös etnisen alkuperän ja sukupuolen mukaan eriteltyä tiedonkeruuta politiikan suunnittelun, seurannan ja tarkistamisen tueksi.

Vähimmäissitoumusten ja kansallisesta tilanteesta johtuvien sitoumusten lisäksi komissio kehottaa näin ollen jäsenvaltioita, joissa on merkittävä romaniväestö, sisällyttämään romaneja koskevaan kansalliseen strategiakehykseensä kunnianhimoisempia sitoumuksia seuraavasti:

Kansallisissa strategiakehyksissä olisi myös

a)esitettävä suunnitelma tai toimenpidekokonaisuus, jolla ehkäistään ja torjutaan romanivastaisuutta ja syrjintää, koulutuksen ja asumisen eriyttämistä sekä romanivastaisia ennakkoluuloja ja stereotypioita (myös verkossa)

b)valtavirtaistettava romanien tasa-arvo ja osallistaminen alueellisella ja paikallisella tasolla

c)esitettävä, miten EU:n ja kansallisia varoja ja rahoitusvälineitä käytetään yleisen politiikan osallistavaan uudistamiseen ja kohdennettuihin toimiin.

Romanien kansallisen yhteysviranomaisen roolia olisi vahvistettava, jotta se voi

a)luottaa asialle omistautuneeseen työryhmään ja institutionaaliseen toimeksiantoon, jolla varmistetaan poliittinen painoarvo, tehokas monialainen koordinointi ja romanien tasa-arvon ja osallisuuden valtavirtaistaminen alueellisella ja paikallisella tasolla

b)osallistua (EU:n rahastojen hallintoviranomaisten kautta) EU:n varojen jakamisesta romaneille käytävien hallitustenvälisten keskustelujen koordinointiin ja varojen käytön järjestelmälliseen seurantaan (esimerkiksi seurantakomiteoiden ja romanien osallisuutta koskevan vaikutustenarvioinnin avulla)

c)varmistaa romaneja (erityisesti nuoria ja naisia) voimaannuttavan kansallisen kuulemisen ja vuoropuhelun

d)varmistaa, että julkiset politiikat ja yleispalvelut todella tavoittavat romanit, myös syrjäisillä maaseutualueilla asuvat (esimerkiksi hätätoimenpiteet ja keskipitkän aikavälin toimenpiteet kriisiaikoina, lainsäädännön uudistaminen, koulutusta, työllisyyttä, terveydenhuoltoa ja asumista koskevan politiikan suunnittelu, muut sosioekonomisen osallisuuden alat, sosiaalipalvelut, liikenne, vähimmäistulojärjestelmät ja syrjinnän vastainen lainsäädäntö).

Jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten suunnittelussa ja täytäntöönpanossa huomioon romanien osallistamisen yhteiset perusperiaatteet 33 . Liitteessä 1 34 annetaan lisäohjeita politiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon torjuttaessa romanivastaisuutta ja ylisukupolvista köyhyyttä 35 , edistettäessä romanien osallistumista ja voimaannuttamista, otettaessa huomioon romanien monimuotoisuus ja yhdistettäessä kohdennettuja ja yleisiä lähestymistapoja. Siinä annetaan myös ohjeita, joiden avulla voidaan vastata paremmin uusiin haasteisiin, kuten covid-19-pandemian kaltaisten kriisien suhteettomiin vaikutuksiin romaneihin, digitaalisen osallisuuden takaamiseen ja ympäristöoikeudenmukaisuuden edistämiseen. Lisäksi siinä annetaan ohjeita romanien taiteen, historian ja kulttuurin (ja niitä koskevan tietoisuuden) sekä sosiaalisen innovoinnin ja toimintapoliittisten kokeilujen edistämisestä.

Komissio tukee jäsenvaltioita romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten kehittämisessä ja täytäntöönpanossa rahoitustuen ja koordinointitoimien, kuten vastavuoroisen oppimisen tai valmiuksien kehittämisen, avulla, mutta myös antamalla menetelmiin liittyvää tukea 36 ja apua rakenneuudistusten tukiohjelmasta seuranta- ja arviointijärjestelmien kehittämiseksi 37 . Jäsenvaltiot voivat saada tukea myös EU:n perusoikeusvirastolta, tasa-arvoelimiltä ja muilta kansallisilta ihmisoikeuselimiltä ja kansallisilta tilastolaitoksilta taatakseen säännölliset tiedonkeruuvalmiudet kansallisella tasolla ja parantaakseen niitä. 38 EU:n tukea mukautetaan jäsenvaltioiden sitoumusten tason mukaan.

III.2 Raportointi kansallisista toimista ja edistymisestä tavoitteiden saavuttamisessa sekä näiden seuranta

Jotta varmistetaan tehokkaampi tiedonkeruu, raportointi ja edistymisen seuranta sekä EU:n tavoitteiden että edellä ehdotettujen kansallisten tavoitteiden saavuttamisen osalta, komissio ehdottaa ensimmäistä kertaa indikaattorivalikoiman käyttöä (ks. liite 2). Se olisi todella arvokasta jäsenvaltioiden keskinäisen oppimisen kannalta. Tämän valikoiman on kehittänyt perusoikeusviraston koordinoima, romaneja koskevia indikaattoreita ja raportointia käsittelevä työryhmä, johon kuuluvat romanien kansalliset yhteysviranomaiset, kansalliset tilastotoimistot ja komissio. Sen avulla voidaan raportoida myös ehdotetussa neuvoston suosituksessa esitetyistä toimenpiteistä.

Kansallisista toimista raportoidaan ja niitä seurataan sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla. Vuonna 2022 komissio tekee tilannekatsauksen romaneja koskevista kansallisista strategiakehyksistä, arvioi jäsenvaltioiden tekemiä sitoumuksia ja antaa ohjeita tarvittaviin parannuksiin.

Jäsenvaltioita kehotetaan raportoimaan romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten täytäntöönpanosta kahden vuoden välein vuodesta 2023 alkaen, mukaan lukien toimenpiteet, joilla edistetään tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista, ja hyödyntämään täysimääräisesti indikaattorivalikoimaa. Raportoinnissa olisi keskityttävä kansallisissa kehyksissä vahvistettujen sitoumusten täytäntöönpanoon sekä tarvittaessa kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Nämä kertomukset olisi julkistettava avoimuuden lisäämiseksi ja politiikkaoppimisen edistämiseksi. Strategiakehyksistä ja viimeistellyistä kertomuksista olisi keskusteltava myös kansallisissa parlamenteissa.

Komissio pyytää perusoikeusvirastoa toteuttamaan säännöllisen romaneja koskevan kyselytutkimuksen neljän vuoden välein vuodesta 2020 alkaen, jotta saadaan muutoksen mittaamiseen tarvittavat lähtökohtatiedot sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin tiedot. 39 Perusoikeusvirastoa pyydetään myös tukemaan jäsenvaltioiden tiedonkeruuta ja raportointia muun muassa romaneja koskevia indikaattoreita ja raportointia käsittelevän työryhmän kautta ja antamaan komissiolle tietoja kansallista edistystä koskevaa seurantaa ja analyysia varten.

Kansalliset raportit toimivat yhdessä kansalaisyhteiskunnan ja perusoikeusviraston tietojen kanssa perustana komission säännöllisille seurantakertomuksille, jotka laaditaan joka toinen vuosi. Komissio tekee myös väli- ja jälkiarvioinnin romaneja koskevasta EU:n strategiakehyksestä.

IV. EU:n toimet

Jäsenvaltiot ovat keskeisiä toimijoita, jotka mahdollistavat romaneja koskevan muutoksen käytännössä. EU:n toimilla ja tuella täydennetään kansallisia pyrkimyksiä edistää EU:n tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2030 mennessä.

IV.1. EU:n lainsäädännön täytäntöönpano

Romanivastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan syrjinnän vastaiset toimet perustuvat EU:n vakiintuneeseen oikeuskehykseen, johon sisältyvät perussopimuksissa asetetut ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistetut syrjimättömyyden ja tasa-arvon yleiset periaatteet 40 sekä rotusyrjintädirektiivi 41 ja neuvoston puitepäätös rasismista ja muukalaisvihasta 42 . Kuten EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmassa 2020–2025 korostetaan, kattava syrjinnältä suojaava järjestelmä edellyttää ennen kaikkea oikeudellisen kehyksen tehokasta täytäntöönpanoa sen varmistamiseksi, että yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia noudatetaan käytännössä. Tämä työ ulottuu romaneja laajemmalle, mutta siitä on suoraa hyötyä romaniyhteisöille.

Komissio seuraa edelleen rotusyrjintädirektiivin soveltamista ja valvoo sen täytäntöönpanoa tutkimalla järjestelmällistä syrjintää ja käynnistämällä tarvittaessa rikkomusmenettelyjä kansallisen lainsäädännön ja politiikan muutosten aikaansaamiseksi. Viime vuosina on keskitytty erityisesti tutkimaan romanilasten syrjintää koulutuksessa. Komissio tarjoaa ohjausta ja koulutusta sekä taloudellista tukea tasa-arvotietojen keräämiseen ja direktiivin tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanon valvontaan muun muassa uhrien etujen edustamisen kautta. Kuten EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin, komissio raportoi direktiivin 43 soveltamisesta vuonna 2021 ja ehdottaa mahdollista lainsäädäntöä vuoteen 2022 mennessä. Lisäksi komissio tukee jatkossakin tasa-arvoelinten työtä. Näiden elinten työssä 44 romanien tilanteen ja kokemusten parantaminen on tärkeällä sijalla. Komissio seuraa tasa-arvoelimiä koskevista normeista annetun suosituksensa 45 täytäntöönpanoa. Tasa-arvoelinten rooli ja riippumattomuus sekä mahdollinen uuden lainsäädännön tarve näiden elinten aseman vahvistamiseksi ovat tärkeitä aiheita vuonna 2021 annettavassa kertomuksessa.

Komissio jatkaa myös rasismin ja muukalaisvihan ehkäisemiseen ja torjumiseen liittyvää työtään erityisesti vahvistamalla viharikosten kirjaamista ja niistä ilmoittamista EU:n perusoikeusviraston tuella, tehostaa lainvalvontaviranomaisten koulutusstrategioita ja vahvistaa viharikosten uhrien tukemista. Perusoikeusviraston mukaan 46 romanit kokevat paljon vihaan perustuvaa häirintää (30 prosenttia romanitaustaisista vastaajista). Komissio toistaa sitoumuksensa varmistaa rasismia ja muukalaisvihaa koskevan neuvoston puitepäätöksen täysimääräinen ja asianmukainen saattaminen osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä sekä sen täytäntöönpano ja käynnistää tarvittaessa rikkomusmenettelyjä. 47 Romanivastaisuuden torjunnan edellytyksenä on, että vihapuheen kriminalisoinnille ja joukkotuhon kieltämiselle, suvaitsemiselle tai väheksymiselle asetetut vähimmäisvaatimukset saatetaan täysimääräisesti ja asianmukaisesti osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Muiden etnisiin tai rodullisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten tavoin romaneihinkin kohdistuu verkossa julkaistavaa vihapuhetta, ja romanivastaisuus on yksi yleisimmin ilmoitetuista vihapuheen perusteista. Komissio jatkaa yhteistyötä tietotekniikkayritysten kanssa laittoman vihapuheen torjumiseksi verkossa ja laajentaa toimia muihin sosiaalisen median alustoihin. 48 Puitepäätöstä täydentää uhrien oikeuksia koskeva direktiivi 49 , jolla pyritään muun muassa varmistamaan viharikosten ja vihapuheen uhrien oikeussuoja, suojelu ja tukeminen. Uhrien oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa (2020–2025) käsitellään viharikosten uhrien, myös romanien, erityistarpeita. 50

IV.2. Romanien tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n poliittisissa aloitteissa ja EU:n varojen käyttöönotto romaneita varten 51

Romanien tasa-arvon, osallisuuden ja osallistumisen valtavirtaistaminen kaikissa asiaankuuluvissa komission aloitteissa on avainasemassa tässä strategiakehyksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kehitettäessä uusia politiikkoja, oli kyseessä sitten sosioekonominen osallisuus, tekoäly, vihreän kehityksen ohjelma, digitaalinen osallisuus, vihapuheeseen puuttuminen tai maahanmuuttopolitiikka, tasa-arvokysymysten huomioon ottaminen tarkoittaa myös sen varmistamista, että EU:n ja kansalliset politiikat palvelevat kaikkien romanien etuja. Komission sisäinen tasa-arvotyöryhmä pyrkii osana toimiaan, joilla edistetään kaikkien ihmisten tasa-arvoa ja tasa-arvoa kaikissa sen merkityksissä, varmistamaan, että rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää ja tällaisen syrjinnän vuorovaikutusta muiden syrjintäperusteiden kanssa torjutaan kaikissa EU:n politiikoissa, lainsäädännössä ja rahoitusohjelmissa. EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman 2020–2025 täytäntöönpanossa otetaan aina huomioon romanien näkökulma. Valtavirtaistamista koskevalla ohjauksella ja koulutuksella tuetaan kaikkia, jotka ovat mukana tasa-arvonäkökohdan sisällyttämisessä EU:n toimien kaikkiin vaiheisiin, ja romaneja edustavien järjestöjen aktiivisempaa kuulemista edistetään koko komission toimintapoliittisen syklin ajan.

Komission sisäinen romaniasioita käsittelevä työryhmä 52 osallistaa edelleen komission eri yksiköitä eri tasoilla keskeisillä painopistealoilla, kuten EU:n varojen tehokkaassa käytössä romanien tasa-arvon ja osallisuuden edistämiseksi.

Uudella elpymis- ja palautumistukivälineellä, joka on osa Next Generation EU ‑välinettä, tuetaan investointeja ja uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä kestävän elpymisen kannalta, ja edistetään taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä ja yhteenkuuluvuutta. Saadakseen tukea jäsenvaltioiden on laadittava elpymis- ja palautumissuunnitelmat, joissa käsitellään kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, digitaalista ja vihreää siirtymää ja talouspolitiikan EU-ohjausjakson maakohtaisissa suosituksissa määriteltyjä asiaankuuluvia painopisteitä. Tämä tuki antaa jäsenvaltioille mahdollisuuksia edistää syrjäytyneiden ryhmien, kuten romanien ja muihin rodullisiin tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, osallistamista. Komission ehdotukset monivuotiseksi rahoituskehykseksi edistävät romanien osallistamista ja syrjinnän torjuntaa erityisesti Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) kautta. Vuonna 2019 komissio korosti romanien osallistamisen merkitystä useissa EU-ohjausjakson maaraporteissa 53 ; tämä olisi otettava huomioon ja aihetta olisi käsiteltävä vuosien 2021–2027 ohjelmissa.

Komission ehdotuksissa yhteisiä säännöksiä, ESR+ -rahastoa, EAKR-rahastoa ja maaseuturahastoa koskeviksi asetuksiksi 54

ütarjotaan rahoitustukea romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten ja toimenpiteiden täytäntöönpanoon, mukaan lukien inhimilliset valmiudet, infrastruktuuri ja valmiuksien kehittämistoimet

üsäädetään, että kaikilla ohjelmilla on edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, koko niiden valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin ajan

ükehotetaan täyttämään aihekohtaiset (romaneja koskeva kansallinen strateginen toimintapoliittinen kehys, sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden vähentämistä koskeva kansallinen strateginen toimintapoliittinen kehys) ja horisontaaliset (perusoikeuskirja) mahdollistavat edellytykset koko kaudella 2021–2027

üvaaditaan, että vähintään 25 prosenttia ESR+:n varoista edistää sosiaalista osallisuutta ja että varmistetaan, että vähimmäisosuus kohdennetaan apua eniten tarvitseville

ükorostetaan kumppanuusperiaatetta eli kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, myös sosiaalista osallisuutta, syrjimättömyyttä ja perusoikeuksia edustavien elinten ja kansalaisjärjestöjen, osallistumista ohjelmien ja kumppanuussopimusten valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä seurantakomiteoihin.

Jäsenvaltioilla on keskeinen rooli julkisen politiikan suunnittelussa ja rahoitusohjelmien käytön maksimoinnissa romanien tukemiseksi, koska ne toteuttavat suurimman osan EU:n talousarviosta yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa.
Tämän vuoksi komissio kehottaa jäsenvaltioita kohdentamaan vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen ja Next Generation EU -välineeseen kuuluvia varoja romanien haasteiden ratkaisemiseen ja näiden tarpeisiin vastaamiseen, jotta voidaan panna täytäntöön romaneja koskevissa kansallisissa strategiakehyksissä tehdyt sitoumukset. Komissio pyrkii varmistamaan, että EU-ohjausjaksossa havaittuihin maakohtaisiin haasteisiin vastataan asianmukaisesti tulevissa kumppanuussopimuksissa ja että tasa-arvoa ja osallisuutta edistäviä toimenpiteitä toteutetaan toimenpideohjelmien avulla. Komissio seuraa tiiviisti, että tällaisissa jäsenvaltioissa on käytössä kaksitahoinen strategia, jossa yhtäältä tehdään palveluista osallistavia ja toisaalta kohdennetaan ohjelmia syrjäytyneisiin romaniyhteisöihin, ja että se näkyy vuosien 2021–2027 ohjelma-asiakirjoissa. Komission ehdottamien, EU:n erityisrahastoihin vuosina 2021–2027 sovellettavien mahdollistavien edellytysten tarkoituksena on varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen sekä romanien tasa-arvo, osallisuus ja osallistuminen.

Romaneihin liittyvien toimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi komissio tukee valtioiden rajat ylittävää oppimista sekä politiikan että rahoituksen osalta, kuten hallintoviranomaisten ja romanien kansallisten yhteysviranomaisten EURoma-verkostoa 55 .

InvestEU-ohjelman 56 sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan puitteissa voidaan edistää myös syrjäytyneiden ryhmien, kuten romanien, sosioekonomista osallisuutta. Tämä voi tapahtua innovatiivisten rahoitustoimien, kuten sosiaalivaikutteisten joukkovelkakirjalainojen ja tuloslähtöisten hankkeiden, avulla muun muassa siten, että yhdistetään niitä EU:n avustuksiin ja/tai alakohtaisten ohjelmien rahoitusvälineisiin, tai yhdistetään erilaisia EU:n rahoitusvirtoja. Komissio toteuttaa kohdennettuja pilottialoitteita, joiden tavoitteena on testata ja demonstroida käytännön lähestymistapoja konkreettisiin osallisuuteen liittyviin näkökohtiin (asumiseen, työllisyyteen ja sosiaaliturvaan) käyttämällä innovatiivisia rahoitukseen liittyviä lähestymistapoja, joita voitaisiin ottaa käyttöön / laajentaa tai toistaa laajemmissa ohjelmissa kansallisella tai EU:n tasolla. Jäsenvaltiot voivat pyytää teknisen tuen välineen kautta teknistä tukea romanien tasa-arvon valtavirtaistamiseksi poliittisessa päätöksenteossa ja uudistusprosesseissa.

IV.3. EU:n toimet ja tuki romanien osallistumisen, osallisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseksi

EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmassa 2020–2025 komissio sitoutui näyttämään esimerkkiä muille toimielimille toteuttamalla työntekijöiden rekrytointiin ja valintaan kohdistuvia toimia, joilla parannetaan merkittävästi vähemmistöjen edustusta komission henkilöstössä. Toteuttaessaan näitä toimenpiteitä komissio varmistaa, että niitä sovelletaan romaneihin. Komissio kehottaa EU:n muita toimielimiä toteuttamaan toimia monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämiseksi omilla työpaikoillaan.

Komissio järjestää säännöllisiä kokouksia jäsenvaltioiden edustajien 57 sekä EU:n tason kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja vahvistaa vastavuoroista oppimista koskevaa toimeksiantoa. Se varmistaa myös säännöllisen vuoropuhelun sidosryhmien välillä. Komissio jatkaa koheesiopolitiikkaa koskevien tapaamisten järjestämistä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jäljempänä ’jäsennelty vuoropuhelu’, vuosina 2021–2027. Se järjestää romanien kansalaisjärjestöjen kanssa suljettuja tapaamisia, joissa käydään vuoropuhelua koheesiopolitiikan kehityksestä.

Komissio käynnistää Euroopan parlamentin ehdotuksen 58 mukaisesti romanien kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämisen uuden syklin, joka mahdollistaa koordinoidun riippumattoman kansalaisseurannan ja ‑raportoinnin, Roma Civil Monitor ‑hankkeesta (2017–2020) saatujen kokemusten pohjalta. Koordinoituja riippumattomia kansalaisseurantaraportteja on tarkoitus laatia kahden vuoden välein vuodesta 2022 alkaen.

Komissio pyrkii maksimoimaan romanien osallisuutta käsittelevän eurooppalaisen foorumin 59 vaikutuksen. Foorumi kokoaa yhteen kansalliset hallitukset, EU:n, kansainväliset järjestöt ja romanien kansalaisyhteiskunnan edustajat ja pyrkii edistämään yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa. Se järjestää temaattisia, maakohtaisia ja alueellisia katsauksia kansallisiin strategiakehyksiin romanien kansalaisyhteiskunnan seurantahankkeen tulosten ja kansallisten seurantaraporttien perusteella.

Komissio edistää kansallisille romanifoorumeille 60 osoittamallaan rahoituksella näiden foorumien uudistamista, erityisesti lisäämällä kansallisen romaniväestön edustusta niissä. Ne olisi ulotettava koskemaan uusia sidosryhmiä (esimerkiksi lasten oikeuksien järjestöjä, yksityistä sektoria) uuden oppimisen mahdollistamiseksi, sosiaalisen innovoinnin potentiaalin hyödyntämiseksi, mentaliteettien muuttamiseksi ja kestävän sosiaalisen muutoksen aikaansaamiseksi. Romanien, erityisesti naisten ja nuorten, aktiivisen osallistumisen edistämiseksi foorumille olisi valittava edustaja, jotta varmistetaan kansallisten ja eurooppalaisten romanifoorumien välinen kansainvälinen verkottuminen. Romaninuorille olisi tarjottava erityisiä harjoittelupaikkoja tai alemman tason toimia kansallisissa rakenteissa, jotka liittyvät kansallisten romanifoorumien täytäntöönpanoon. Synergioita muiden EU:n, kansallisten tai kansainvälisten aloitteiden, erityisesti kansalaisseurantahankkeen, kanssa olisi käytettävä vastavuoroisen oppimisen ja politiikkojen jakamisen edistämiseen.

IV.4. EU:n toimet ja tuki tasa-arvon edistämiseksi ja romanivastaisuuden torjumiseksi

Romanien tasa-arvon edistämiseksi romanivastaisuutta torjumalla komissio tukee toimia, joilla edistetään myönteisiä narratiiveja ja romanitaustaisia roolimalleja, torjutaan kielteisiä stereotypioita, lisätään tietoisuutta romanien historiasta ja kulttuurista sekä edistetään totuutta ja sovintoa kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman puitteissa.

Komissio järjestää Unescon kanssa yhteisen kampanjan disinformaation, vihapuheen ja salaliittoteorioiden, myös romaneja koskevien, torjumiseksi. Se tukee edelleen yksityistä sektoria EU:n monimuotoisuusverkoston kautta ja tutkii tapoja tehdä yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa myönteisten narratiivien luomiseksi ja tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämiseksi kaikilla aloilla. Komissio kehittää olemassa olevan kokemuksen 61 pohjalta sarjan seminaareja, joissa käsitellään rodulliseen ja etniseen alkuperään, myös romaneihin, liittyviä stereotypioita. Ne kokoavat yhteen toimittajia, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja eri rodullisten tai etnisten vähemmistöjen edustajia.

Komission viestintätoimissa mainostetaan tasa-arvon ja monimuotoisuuden etuja. 62 Komissio järjestää joukon tiedotustapahtumia, joissa keskitytään jäsenvaltioihin, joissa on suuret romaniyhteisöt, stereotypioiden torjumiseksi, kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseksi, romanilasten, ‑nuorten ja ‑naisten voimaannuttamiseksi ja tuomiseksi esiin roolimalleina erilaisissa yhteisöissä ja yhteisöjen tuomiseksi yhteen.

Tietoisuus romaninaisten moninkertaisen syrjinnän seurauksista sovitetaan yhteen sukupuolistereotypioiden torjuntaa koskevan EU:n laajuisen tiedotuskampanjan kanssa. Kampanjassa noudatetaan intersektionaalista lähestymistapaa kaikkiin elämänaloihin osana sukupuolten tasa-arvostrategiaa.

Komissio aikoo

– valvoa voimassa olevan, romaneja syrjinnältä ja rasismilta suojaavan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa ja korjata tarvittaessa puutteita

– valtavirtaistaa romanien tasa-arvon EU:n poliittisissa aloitteissa ja käyttää EU:n varoja romanien tasa-arvon, osallisuuden ja osallistumisen edistämiseksi

– toteuttaa toimia komission henkilöstön monimuotoisuuden lisäämiseksi

– käynnistää romanien kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämisen uuden syklin ja vahvistaa eurooppalaisia ja kansallisia romanifoorumeita

– edistää myönteisiä narratiiveja ja tuoda esiin romanitaustaisia roolimalleja, torjua kielteisiä stereotypioita, lisätä tietoisuutta romanien historiasta ja kulttuurista sekä edistää totuutta ja sovintoa.

V. Romanien tasa-arvon, osallisuuden ja osallistumisen edistäminen EU:n ulkopuolella

EU:n ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista ulkoisissa toimissaan erityisesti laajentumiseen, naapuruuteen, kehitysyhteistyöhön ja humanitaarisiin kysymyksiin liittyvän politiikkansa puitteissa.

Länsi-Balkanin alue on yksi EU:n geostrategisista painopisteistä. Helmikuussa 2020 annetussa komission tiedonannossa 63 vaaditaan yhdenmukaistamista EU:n politiikkojen kanssa, myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi. Länsi-Balkanin kumppanit ovat jo yhdenmukaistaneet vapaaehtoisesti politiikkaansa vuoteen 2020 ulottuvia romanien kansallisia integrointistrategioita koskevan EU:n puitekehyksen kanssa. Ne ovat myös edistyneet huomattavasti. EU:n johtajat vahvistivat Zagrebissa toukokuussa 2020 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa tukevansa Länsi-Balkanin eurooppalaisia tulevaisuudennäkymiä ja haluavansa lisätä tukea sen poliittiselle, taloudelliselle ja sosiaaliselle muutokselle. 64 Ne pitivät myönteisenä Länsi-Balkanin kumppaneiden vahvaa sitoutumista demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen ensisijaisuuteen, mukaan lukien ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja vähemmistöjen oikeudet. 65

Romanien osuus Länsi-Balkanin väestöstä on merkittävä ja samankaltainen kuin EU:n jäsenvaltioissa, joissa on merkittävä romaniväestö. On olemassa pakottava syy puuttua romanien tasa-arvoon, osallisuuteen ja osallistumiseen EU:ssa ja Länsi-Balkanilla samalla tavalla, esimerkiksi soveltamalla samoja tavoitteita vuoteen 2030 ulottuvalla ajanjaksolla. Länsi-Balkanin pääministerit hyväksyivät heinäkuussa 2019 julkilausuman romanien integroimisesta EU:n laajentumisprosessiin ja sitoutuivat parantamaan konkreettisesti romanien tilannetta koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon, asumisen, kansalaisten rekisteröinnin ja syrjimättömyyden osalta EU:hun liittymiseen mennessä. 66 EU tukee edelleen julkilausuman täytäntöönpanoa ja tiedonkeruuta, romanit huomioivaa budjetointia ja romanien asumisen kartoittamista. Asteittainen yhdenmukaistaminen EU:n tavoitteiden ja menetelmien kanssa on osa kaikkien EU:hun pyrkivien maiden eurooppalaisia tulevaisuudennäkymiä.

Länsi-Balkanin kumppanit esittävät EU:n jäsenvaltioiden ohjausjaksoprosessin tavoin vuosittain talouden uudistusohjelmat, mukaan lukien uudistukset kilpailukyvyn lisäämiseksi ja osallistavan kasvun ja työpaikkojen luomisen edellytysten parantamiseksi. Talouden uudistusohjelmissa raportoidaan sosiaalisesta osallisuudesta, köyhyyden vähentämisestä ja yhtäläisistä mahdollisuuksista, myös romanien osalta. Vuosien 2021–2027 liittymistä valmistelevalla tukivälineellä tuetaan sen hyväksymisen jälkeen edelleen uudistuksia sekä EU:n vaatimuksiin mukauttamista alueellisella ja kansallisella tasolla. Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelmassa määritellään ensisijaiset investointialat, joilla edistetään lähentymistä, kasvua ja kilpailukykyä alueella erityisesti syrjäytyneiden ryhmien ja vähemmistöjen, kuten romaniyhteisöjen, tukemiseksi. 67 Myös muita asiaankuuluvia EU:n varoja, jotka liittyvät elpymiseen covid-19-kriisistä tai muihin ulkosuhteiden tukitoimenpiteisiin, kuten naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen (NDICI), otetaan käyttöön romanien osallistamisen edistämiseksi. 68

EU edistää edelleen syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa kaikkialla maailmassa EU:n strategiakehyksen 69 ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien EU:n toimintasuunnitelmien (2020–2024) 70 ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevien EU:n toimintasuunnitelmien 71 pohjalta ja käsittelee romanikysymyksiä pannessaan täytäntöön vuonna 2019 annettuja EU:n suuntaviivoja syrjimättömyydestä ulkoisessa toiminnassa 72 . EU:n toimilla täydennetään kansallisia aloitteita ja tuetaan kansalaisyhteiskuntaa. Romanien tasa-arvo ja osallistaminen ovat säännöllinen esityslistan kohta ihmisoikeuksia koskevassa ja muussa poliittisessa vuoropuhelussa sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, joissa on merkittävä romaniväestö. EU jatkaa aktiivista sitoutumistaan romanien tasa-arvoon alueellisilla ja monenvälisillä foorumeilla, erityisesti Euroopan neuvostossa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ja Yhdistyneissä kansakunnissa.

VI. Päätelmät

Romanit ovat antaneet panoksensa Euroopan kulttuurien rikkauteen, monimuotoisuuteen, talouteen ja yhteiseen historiaan vuosisatojen ajan. EU:n velvollisuutena on suojella romanivähemmistöään syrjinnältä, romanivastaisuudelta ja sosiaaliselta syrjäytymiseltä. Romanien tasa-arvon, osallisuuden ja osallistumisen saavuttaminen edellyttää, että kaikki EU:n toimielimet, kansalliset hallitukset ja EU:n virastot, tasa-arvoelimet ja muut ihmisoikeuselimet ryhtyvät yhteistyöhön ja toteuttavat toimia yhdessä kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja että romanit itse osallistuvat toimintaan täysimääräisesti. Komissio pyytää Euroopan parlamenttia tukemaan tätä strategiakehystä ja kehottaa neuvostoa työskentelemään ehdotetun romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevan suosituksen hyväksymiseksi nopeasti sekä varmistamaan, että jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä. Yhdessä voimme saavuttaa todellista edistystä vuoteen 2030 mennessä sellaisen Euroopan luomiseksi, jossa romaneilla ja romaniyhteisöillä kaikessa monimuotoisuudessaan on yhtäläiset mahdollisuudet kaikilla elämänaloilla ja jossa romanit hyötyvät sosioekonomisesta osallisuudesta ja osallistuvat tasa-arvoisesti yhteiskuntaan.

(1)

Tasa-arvon unioni: EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025, COM(2020) 565 final .

(2)

Termi ”romanit” kattaa yläkäsitteenä laajan ryhmän erilaisia romanitaustaisia ihmisiä, kuten romat, sintit, kaaleet, romanichalit ja boyashit/rudarit. Se kattaa myös ashkalit, ”egyptiläiset”, jenishit, dom-, lom-, rom- ja abdal-ryhmät sekä liikkuvat ryhmät, kuten nk. etniset travellerit tai ranskankielisellä hallinnollisella termillä ”gens du voyage” tarkoitetut ryhmät, sekä henkilöt, jotka samastuvat nimillä ”Gypsies”, ”Tsiganes” tai ”Tziganes” kutsuttaviin ryhmiin. Käyttämällä termiä ”romani” ei kielletä minkään edellä mainitun ryhmän erityispiirteitä.

(3)

Euroopan neuvoston vuoden 2012 arviot .

(4)

Romanivastaisuus (romaneihin kohdistuva rasismin muoto) on historiallisesti juurtunut rakenteellinen ilmiö, joka näkyy institutionaalisella, yhteiskunnallisella ja ihmisten välisellä tasolla. Se perustuu siihen, miten enemmistö suhtautuu ”mustalaisina” pidettyihin ja kohtelee heitä. Se johtuu kehityskulusta, joka on synnyttänyt ajatuksen ”meistä ja muista” ja joka perustuu sekä negatiivisiin että positiivisiin, eksotisoiviin stereotyyppeihin. Vaikka romanivastaisuuden ymmärtämisestä ollaan yksimielisiä niiden joukossa, jotka kannattavat tarvetta tehostaa sen torjumista, termistä on keskusteltu. Euroopan parlamentti (vuosina 2015 , 2017 , 2019 ja 2020 antamissaan päätöslauselmissa), komissio ( vuotuisissa tiedonannoissaan vuosina 2015–2019 ja vuoden 2018 päätelmissään ), neuvosto (vuoden 2013 suosituksessaan ja vuoden 2016 päätelmissään) sekä Euroopan neuvosto ovat tunnustaneet romanivastaisuuden esteeksi osallisuudelle ja sen vuoksi sen torjumisen merkityksen. Komissio käyttää romanivastaisuutta torjuvan liittouman ehdottamaa tulkintaa ja hyväksyy samalla, että erilaiset termit saattavat olla sopivia erilaisissa kansallisissa yhteyksissä.

(5)

KOM(2011) 173 lopullinen .

(6)

Kansallisen romanistrategian yhteysviranomaisiksi nimetyt kansalliset edustajat, joilla on toimivalta koordinoida strategian kehittämistä ja toteuttamista kansallisella tasolla. EU:n puitekehyksen hyväksymisen jälkeen yhteysviranomaiset nimettiin kaikissa jäsenvaltioissa lukuun ottamatta Maltaa, missä ei ole romaniyhteisöä.

(7)

Neuvoston suositus, annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä ( EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1 ).

(8)

Kuten strategiakehyksen arviointi osoittaa: COM(2018) 785 final , SWD(2018) 480 final .

(9)

Kertomus vuoteen 2020 ulottuvia, romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen arvioinnista, COM(2018) 785 final .

(10)

Komissio on käynnistänyt rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (rotusyrjintädirektiivin) nojalla kolmea maata (Tšekki, Unkari ja Slovakia) vastaan rikkomusmenettelyn, jossa on kyse romanilasten erottelusta koulussa.

(11)

Kertomus vuoteen 2020 ulottuvia, romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen arvioinnista, COM(2018) 785 final.

(12)

Ks. liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2020) 530 final, liite 1.

(13)

COM(2019) 406 , SWD(2019) 320 , kaikki vuotuiset kertomukset .

(14)

A meta-evaluation of interventions for Roma inclusion .

(15)

Ks. Euroopan parlamentti 2020 ja 2019 , neuvosto , kansalaisyhteiskunta .

(16)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 10 artiklan mukaan unioni ”pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan kaiken sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän”. Euroopan tasa-arvoinstituutin määritelmän mukaan intersektionaalisuus on ”analyyttinen työkalu sen tarkasteluun, miten biologinen ja sosiaalinen sukupuoli vaikuttavat samanaikaisesti muiden yksilön ominaisuuksien/identiteettien kanssa ja miten näiden tekijöiden vuorovaikutus vaikuttaa yksilöllisiin kokemuksiin syrjinnästä”. Tämä määritelmä soveltuu yhtä hyvin kaikenlaiseen syrjintään.

(17)

Periaatteet 1 (laadukas ja inklusiivinen opetus), 3 (yhtäläiset mahdollisuudet) ja 20 (peruspalvelujen saatavuus) ovat erityisen tärkeitä romaneille ja ohjaavat EU:n varojen käyttöä sekä kohdennettuihin että yleisiin toimenpiteisiin.

(18)

Jotta toimintaohjelman tavoite, jonka mukaan ”ketään ei jätetä jälkeen”, saavutetaan, romanien tilannetta Euroopassa on parannettava merkittävästi. Puuttumalla romanien tilanteeseen EU voi edistyä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Erityisen tärkeitä ovat kestävän kehityksen tavoitteet 1 ja 2 (köyhyyden ja nälän vähentäminen), 3 ja 4 (terveyden ja hyvinvoinnin sekä tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen tukeminen), 6 ja 7 (puhtaan veden ja sanitaation saatavuus sekä kohtuuhintainen ja puhdas energia), 10 ja 11 (eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja välillä sekä osallistavat ja kestävät kaupungit ja yhteisöt) ja 16 (osallistavat yhteiskunnat, kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin sekä tehokkaat, vastuulliset ja osallistavat instituutiot).

(19)

Vuonna 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä pyydettiin komissiota ehdottamaan aloitetta vuoden 2020 jälkeiselle ajalle ja sisällyttämään siihen ehdotus neuvoston vuonna 2013 romanien integraatioprosessin nopeuttamisesta antaman suosituksen tarkistamiseksi.

(20)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. syyskuuta 2020 romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanosta: romanitaustaisiin henkilöihin kohdistuvien kielteisten asenteiden torjunta Euroopassa ( P9_TA(2020)0229 ); Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. helmikuuta 2019 tarpeesta laatia vahvistettu vuoden 2020 jälkeinen EU:n strateginen puitekehys romanien osallisuutta edistäville kansallisille strategioille ja tehostaa romanivastaisuuden torjuntaa ( P8_TA(2019)0075 ); työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston 24. lokakuuta 2019 hyväksytyt päätelmät aiheesta ”Hyvinvointitalous” ( 13432/19 ); päätelmissä komissiota kehotetaan uudistamaan sitoutuminen romanien osallisuuden edistämiseen. Myös puitekehystä romanien kansallisille integrointistrategioille käsitelleen, Bukarestissa 4.–5. maaliskuuta 2019 pidetyn korkean tason konferenssin osallistujat kehottivat komissiota esittämään uutta kunnianhimoista vuoden 2020 jälkeistä EU:n puitekehystä, ja ne kehottivat jäsenvaltioita sekä laajentumisprosessin maita vahvistamaan sitoutumistaan romanien integraation edistämiseen. Puheenjohtajavaltion toimittamat tiedot ( 7003/19 , 14.3.2019).

(21)

Ks. asiantuntijoiden suositukset , jotka koskevat tarvetta keskittyä selkeämmin romanivastaisuuden ja syrjinnän torjumiseen vuoden 2020 jälkeisessä EU:n puitekehyksessä. Suositukset ovat jatkoa romanivastaisuutta käsitelleelle konferenssille ”How to address anti-Gypsyism in a post-2020 EU Roma Framework?” (Wien, 27.11.2018).

(22)

Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2020) 530 final.

(23)

Lisätietoja indikaattorien sisällöstä ja tietolähteistä, ks. liite 2 ja raportti Monitoring framework for a post-2020 EU initiative on Roma equality, inclusion and participation , jonka on laatinut romaneja koskevia indikaattoreita ja raportointia käsittelevä työryhmä (jota koordinoi EU:n perusoikeusvirasto ja johon kuuluvat romanien kansalliset yhteysviranomaiset, kansalliset tilastotoimistot ja komissio).

(24)

Muita indikaattoreita tutkii perusoikeusviraston koordinoima romaneja koskevia indikaattoreita ja raportointia käsittelevä työryhmä. Ne koskevat esimerkiksi aineellista ja sosiaalista puutetta, terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuutta ja asumisen eriytymistä.

(25)

Ks. yhteiset perusperiaatteet . Periaate 2 (nimenomainen, mutta ei poissulkeva kohdentaminen) tarkoittaa keskittymistä romaneihin kohderyhmänä mutta ei muiden sellaisten henkilöiden poissulkemista, jotka elävät samankaltaisissa sosioekonomisissa olosuhteissa. Periaate 4 (tavoitteena osallistuminen vallitsevaan yhteiskuntaan) viittaa tavoitteeseen saada romanit osaksi yhteiskunnan valtavirtaa (yleiset oppilaitokset, yleiset työpaikat ja yleiset asunnot). Jos koulutusta tai asumista on edelleen osittain tai kokonaan eriytetty, romanien osallistamispolitiikalla on pyrittävä poistamaan tämä jäänne. Keinotekoisten ja erillisten ”romanien työmarkkinoiden” kehittymistä on vältettävä.

(26)

Ihmisoikeuksiin perustuvasta tietojenkeruuta koskevasta lähestymistavasta kansalliset viranomaiset voivat hakea ohjeita seuraavista julkaisuista: European handbook on equality data (vuoden 2016 tarkistus), Guidelines on improving the collection and use of equality data (2018) ja Data collection in the field of ethnicity (2017) . Jäsenvaltioita kannustetaan osoittamaan tällaiseen tiedonkeruuseen tarvittavat resurssit ja hyödyntämään perusoikeusviraston tukea tähän liittyvien valmiuksiensa vahvistamiseksi.

(27)

Ks. liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2020) 530 final.

(28)

Romanien osallistamista koskevat yhteiset perusperiaatteet muodostavat kehyksen romanien osallisuutta tukevien toimien onnistuneelle suunnittelulle ja toteuttamiselle. Periaatteet 2 ja 4 koskevat kohdennettujen ja yleisten toimenpiteiden yhdistämistä.

(29)

Jäsenvaltioiden, jotka aikovat toteuttaa syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomisen integraation edistämistä koskevan ESR+ -erityistavoitteen, on täytettävä kaikki vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta annetun komission ehdotuksen liitteessä IV esitetyt vaatimukset, jotka koskevat romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten aihekohtaista mahdollistavaa edellytystä. Romanien tasa-arvon ja osallisuuden edistämiseen voidaan käyttää useita muita EU:n rahoitusvälineitä, kuten koheesiopolitiikan rahastoja.

(30)

Nämä foorumit kokoavat yhteen viranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä. Niiden tavoitteena on edistää yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa romanien onnistuneesta osallistamisesta.

(31)

Jo kaudella 2011–2020 luotiin romanien kansallisten yhteysviranomaisten verkosto, joka mahdollistaa jäsenvaltioiden välisen tietojen ja kokemusten vaihdon EU:n tasolla.

(32)

Neljässä EU:n jäsenvaltiossa on suuret romaniväestöt (Bulgaria: 9,94 %, Romania: 9,02 %, Slovakia: 8,63 %, Unkari: 7,49 %). Tšekissä on pienempi romaniväestö (1,90 %), samoin Kreikassa (1,63 %) ja Espanjassa (1.55 %). Ks. Euroopan neuvoston vuoden 2012 arviot .

(33)

Yhteiset perusperiaatteet .

(34)

Liitteessä 1 käytetään EU:n kehyksen arvioinnista saatuja kokemuksia, kolmesta asiantuntijaraportista ja kansalaisyhteiskunnan kannoista, joita hyödynnetään pohdittaessa vuoden 2020 jälkeistä romaneja koskevaa politiikkaa, saatuja tietoja sekä komission yksiköiden asiantuntemusta.

(35)

Meneillään olevassa komission hankkeessa, joka on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä, analysoidaan perimmäisiä syitä siihen, miksi köyhyys ja syrjäytyminen periytyvät sukupolvien välillä, ja ehdotetaan toimenpiteitä ilmiön torjumiseksi. Toisessa käynnissä olevassa komission ja perusoikeusviraston hankkeessa analysoidaan tietoja, joiden avulla pyritään ymmärtämään syrjinnän ja haavoittuvuuden välisiä yhteyksiä Euroopassa valtiotasoa alemmalla tasolla, syrjinnän painoarvoa sosioekonomisen syrjäytymisen suhteellisessa riskissä ja sitä, onko covid-19-pandemia vaikuttanut romaneihin enemmän ja ovatko he alttiimpia sille tietyissä alueellisissa yhteyksissä. Havainnot voivat tarjota tietopohjan kattaville toimille, joilla puututaan sekä sosioekonomisiin haittoihin että syrjintään.

(36)

Erityisesti komission yhteiseltä tutkimuskeskukselta valikoitujen kohdennettujen tai yleisten lippulaivatoimien satunnaistettuja vaikutustenarviointeja varten, mutta myös perusoikeusvirastolta suunniteltujen toimenpiteiden asianmukaisuuden arvioimiseksi.

(37)

Romania esimerkiksi saa parhaillaan teknistä tukea rakenneuudistusten tukiohjelmasta seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittämiseksi romanien osallisuutta edistävän strategian täytäntöönpanoa varten.

(38)

Itsemäärittelyn periaatteen vakiinnuttamiseksi yksilöperusteisessa tiedonkeruussa, kuten väestönlaskennassa, laajamittaisissa kyselytutkimuksissa ja tarvittaessa hallinnollisissa tiedoissa.

(39)

Vuonna 2021 kyselytutkimus laajennetaan koskemaan Serbiaa ja Pohjois-Makedoniaa.

(40)

Ks. erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ( SEU ) 2 artikla ja 3 artiklan 3 kohta, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ( SEUT ) 8, 10 ja 19 artikla ja 67 artiklan 3 kohta sekä perusoikeuskirjan 20 ja 21 artikla.

(41)

2000/43/EY .

(42)

2008/913/YOS .

(43)

Kertomus kattaa myös yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (EUVL L 303, 2.12.2000, s. 16) soveltamisen.

(44)

Equinet, 28. heinäkuuta 2020: ’Roma and Traveller inclusion: towards a new EU framework learning from the work of equality bodies’ .

(45)

C(2018)3850 final .

(46)

Perusoikeusvirasto, 2017: Toinen Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskeva tutkimus.

(47)

EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025, COM(2020) 565 final .

(48)

Ks. verkossa levitettävän vihapuheen torjumista koskeviin käytännesääntöihin liittyvä työ, C(2018) 1177 final .

(49)

2012/29/EU.

(50)

COM(2020) 258 final .

(51)

Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä 3 olevat lisätiedot asiaankuuluvista EU:n yleisistä poliittisista aloitteista ja EU:n varojen käytöstä.

(52)

Perustettu vuonna 2010, koostuu pääosastojen JUST, EMPL, EAC, SANTE, NEAR, HOME, REGIO ja AGRI edustajista.

(53)

Ks. Bulgariaa, Tšekkiä, Espanjaa, Unkaria, Romaniaa ja Slovakiaa koskevat maaraportit ja etenkin niiden liite D.

(54)

COM(2018) 375 final , COM(2018) 382 final , COM(2018) 392 final .

(55)

Espanjan ESR-hallintoviranomaisen vuonna 2007 perustama verkosto .

(56)

InvestEU-ohjelma (2021–2027), ks. myös komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liite 3.

(57)

Romanien kansallisten yhteysviranomaisten verkoston puitteissa.

(58)

Preparatory action 2020 — Roma Civil Monitor — Strengthening capacity and involvement of Roma and pro-Roma civil society in policy monitoring and review .

(59)

https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/combatting-discrimination/roma-and-eu/european-platform-roma-inclusion_en

(60)

Kansalliset romanifoorumit ovat osallistumis- ja kuulemisprosesseja, joita romanien kansalliset yhteysviranomaiset kutsuvat koolle ja hallinnoivat edistääkseen vuoropuhelua, vastavuoroista oppimista, yhteistyötä ja osallistumista kansallisten strategiakehysten kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja seurantaan komission tuella säännöllisten rahoituspyyntöjen kautta. Kansallisten romanifoorumien prosesseilla olisi edistettävä politiikan suunnittelua, täytäntöönpanoa, seurantaa ja tarkistamista. Foorumien päätehtävä on kolmitahoinen: laajentaa poliittisia keskusteluja romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten täytäntöönpanosta, syventää kansallisia vastuuvelvollisuuden rakenteita ja vahvistaa yhteyksiä paikallisen ja kansallisen tason välillä.

(61)

Ks. Media seminars - Stopping discrimination against Roma .

(62)

Esimerkiksi romaninaisen näkökulmasta: Equal opportunities – let’s make it a reality for all .

(63)

Liittymisprosessin tehostaminen – Uskottavat jäsenyysnäkymät Länsi-Balkanin maille, COM(2020) 57 final .

(64)

EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous, 5.–6. toukokuuta 2020, neuvoston päätelmät ja COM(2020) 315 final .

(65)

Zagrebin julkilausuma .

(66)

Lisätä romanien työllisyyttä (16,5 prosentista 25 prosenttiin) ja pakollisen koulutuksen suorittamista (51 prosentista 90 prosenttiin), tarjota sairausvakuutuksia (vähintään 95 prosentille), laillistaa asumista, ehkäistä syrjintää ja taata kaikkien kansalaisten rekisteröinti. Poznanin julkilausuma .

(67)

COM(2020) 641 final, hyväksytty 6. lokakuuta 2020.

(68)

Komission tiedonanto Länsi-Balkanin tukemisesta covid-19:n torjunnassa ja pandemian jälkeisessä elpymisessä, COM(2020) 315 final .

(69)

11855/12, Liite II, Euroopan unionin neuvosto, 25. kesäkuuta 2012.

(70)

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevat EU:n toimintasuunnitelmat 2012–2014 ja 2015–2019; yhteinen tiedonanto ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma (2020–2024) , jonka kollegio hyväksyi 25. maaliskuuta 2020. Neuvoston on tarkoitus hyväksyä molemmat vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä.

(71)

Gender Equality and Women’s Empowerment: Transforming the Lives of Girls and Women through EU External Relations 2016–2020, SWD(2015) 182 , ja sen jatkotoimeksi suunniteltu asiakirja.

(72)

EU:n ihmisoikeussuuntaviivat syrjimättömyydestä ulkoisessa toiminnassa .

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 7.10.2020

COM(2020) 620 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Tasa-arvon unioni:
romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys

{SWD(2020) 530 final}

Liite 1: Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten suunnittelun ja täytäntöönpanon ohjeet

Romanivastaisuuteen puuttuminen

Romanivastaisuutta torjuvan liittouman, Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston työn 1 ansiosta on syntynyt yksimielisyys siitä, että romanivastaisuus (romaneihin kohdistuvan rasismin erityinen muoto) edistää romanien pysyvää syrjäytymistä. Koska romanivastaisuus ja syrjäytyminen muodostavat noidankehän, niihin olisi puututtava yhdessä. Syrjinnän ja romanivastaisuuden torjuminen edistää osallisuutta edistävien toimien onnistumista, mikä puolestaan lisää avoimuutta ja hyväksyntää yhteiskunnassa. Romanivastaisuuden torjunta sekä monimuotoisuuden ja osallisuuden edistäminen edellyttävät koko yhteiskunnan, sekä romanien että muiden yhteisöjen, osallistumista. Niihin kuuluu romanien voimaannuttaminen ja yleisiin (myös institutionaalisiin) asenteisiin ja käyttäytymismalleihin puuttuminen. Tasa-arvoelimet voisivat olla romanien kansallisten yhteysviranomaisten etuoikeutettuja kumppaneita, jotka tarjoavat täytäntöönpanostandardeja ja puoltavat strategioiden syrjinnän vastaisen painopisteen vahvistamista.

Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten yhteydessä olisi

·painotettava erityisesti romanivastaisuuden torjuntaa, jotta voidaan

1) tunnistaa romanivastaisuus ja vastuu toimia sitä vastaan

2) tiedostaa romanivastaisuuden historialliset ulottuvuudet, erityisesti romanien joukkotuho; lisätä tietoisuutta romanien historiasta ja edistää sovintoa

3) lisätä tietoisuutta monimuotoisuuden ja osallisuuden molemminpuolisista eduista; rakentaa positiivisia narratiiveja; edistää roolimalleja; tukea yhteisöjen välisiä kohtaamisia ja kulttuurien välistä oppimista, jotta voidaan torjua stereotypioita ja virheellistä tietoa romaneista koulutuksessa, tiedotusvälineissä, taiteessa, kulttuurissa ja historiassa

4) torjua syrjintää romanivastaisuuden ilmentymänä

5) torjua vihapuhetta ja viharikoksia romanivastaisuuden ilmentyminä ja kannustaa ilmoittamaan ennakkoluuloihin perustuvasta rikollisuudesta, häirinnästä ja väkivallasta

6) edistää romanivastaisuuden ja syrjinnän uhrien mahdollisuuksia saada oikeussuojaa

7) lisätä romanien tietoisuutta oikeuksistaan

8) purkaa ja ehkäistä romanien kokemaa systeemistä/institutionaalista/rakenteellista syrjintää 2

·ehkäistävä ja torjuttava romanivastaisuutta monialaisena/horisontaalisena painopisteenä kaikissa alakohtaisissa politiikoissa, jotta voidaan

1) torjua eriytymistä, kiusaamista ja häirintää koulutuksessa; lisätä koulujen henkilöstön valveutuneisuutta

2) torjua syrjintää työelämässä (ja työhön pääsyssä) ja lisätä työnantajien valveutuneisuutta

3) torjua syrjintää laadukkaan terveydenhuollon saatavuudessa; poistaa rinnakkaiset, eriytetyt palvelut; ehkäistä ihmisoikeusloukkauksia (esim. pakkoabortteja ja pakkosterilointia); lisätä terveydenhuoltoalan työntekijöiden valveutuneisuutta

4) torjua alueellista eriytymistä; ehkäistä pakkohäätöjä ilman vaihtoehtoisen asunnon tarjoamista; lisätä viranomaisten valveutuneisuutta

5) kerätä säännöllisesti tasavertaisuustietoja (syrjintäkokemuksia koskevia tietoja; tasa-arvoelinten tietoja syrjintätapauksista).

Ylisukupolvisen köyhyyden torjuminen
(painopisteenä lastensuojelu ja EU:n varojen parempi käyttäminen)

Ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen torjuminen on ratkaisevan tärkeää syrjäytyneiden romanien tilanteen parantamiseksi. Syrjäytyminen ja syrjintä koulutuksen, työn, terveydenhuollon ja asuntojen saamisessa vaikuttavat lasten kehitykseen ja voivat puolestaan vaikuttaa heidän tulevaan vanhemmuuteensa, mikä voi johtaa heidän omiin lapsiinsa kohdistuviin lisähaittoihin. Syrjäytymisen ja syrjinnän noidankehä jatkuu, ellei toteuteta merkittäviä toimia, joilla puututaan kokonaisvaltaisesti taustalla olevaan dynamiikkaan ja suunnitellaan parempaa tulevaisuutta seuraavalle sukupolvelle. Tämä edellyttää keskittymistä lapsiin, ja toimia on pidettävä yllä pitkällä aikavälillä.

Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten yhteydessä olisi

·hyödynnettävä asiaankuuluvaa asiantuntemusta kaikilla hallinnon tasoilla lastensuojelutoimenpiteiden muotoilemiseksi; kohdennettava riittävästi resursseja varhaiskasvatukseen ja koulutukseen (esim. apurahoja, mentorointia, koulun jälkeistä tukea), ravitsemukseen, henkilökohtaiseen kehitykseen ja perheiden kanssa työskentelyyn

·kannustettava osallistumaan varhaiskasvatukseen;

·suojeltava naisia, lapsia ja nuoria strategioilla, joilla torjutaan rikoksia, esimerkiksi ihmiskauppaa, mukaan lukien kaikenlainen hyväksikäyttö (seksuaalinen hyväksikäyttö, työvoiman hyväksikäyttö, kerjäämiseen pakottaminen ja rikollisen toiminnan hyväksikäyttö lumeavioliitoissa, joihin liittyy pakottamista tai hyväksikäyttöä), ja annettava heille mahdollisuus saada apua, tukea ja suojelua

·parannettava vammaisille ja ilman vanhempien hoivaa kasvaville lapsille tarjottavien yhteisö- ja perhepalvelujen saatavuutta; vahvistettava toimenpiteitä laitostumisen estämiseksi tukemalla epävarmoissa olosuhteissa eläviä perheitä ja vammaisia

·varmistettava lasten ja heidän perheidensä tukitoimenpiteiden pitkän aikavälin jatkuvuus, jotta voidaan parantaa seuraavan sukupolven olosuhteita

·perustettava taloudellisen tuen ja investointien suunnittelu syrjäytymisen perimmäisten syiden tarkkaan analysointiin (sosioekonominen syrjäytyminen ja syrjintä); kerättävä yksityiskohtaisempaa näyttöä järjestelmällisillä arvioinneilla ja analyyseilla siitä, millaiset kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimet toimivat ja mitkä eivät ja miksi, jotta voidaan syventää ymmärrystä osallisuuden esteistä; otettava analyyttiseen työhön mukaan kaikki sidosryhmät (paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunta, romanit ja muut sidosryhmät, joilla on mahdollisesti erilaisia näkemyksiä)

·analysoitava EU:n varojen käyttöä yhteistyössä hallintoviranomaisten kanssa – ja jos seurantaraporteissa todetaan, ettei varoja ole käytetty tehokkaasti osallisuustavoitteiden saavuttamiseen, toimittava yhdessä paikallis-/hallintoviranomaisten ja sidosryhmien kanssa sen selvittämiseksi, miksi näin on käynyt, ja mahdollisesti havaittujen esteiden poistamiseksi

·luotava tiiviit yhteydet romanien kansallisten yhteysviranomaisten ja EU:n varojen valvonnasta vastaavien viranomaisten välille; varmistettava, että EU:n romaneille myöntämien varojen käyttö luo todellisia osallistumismahdollisuuksia ja vaikuttaa heihin tarkoitetulla tavalla joka päivä sen sijaan, että se hyödyttäisi muita intressejä.

Romanien osallistumisen edistäminen

Romanien osallistuminen julkisten asioiden muokkaamiseen on edellytys tasavertaisuudelle ja osallisuudelle ja niitä edistävä tekijä, joka edistää myös demokraattista ja tehokasta hallintoa. Romanien osallistamisessa ja voimaannuttamisessa on kyse siitä, että annetaan ihmisille ääni ja mahdollisuus toimia uusilla, elämänmyönteisillä tavoilla. Osallisuus avaa tietä toiminnalle ja antaa ihmisille mahdollisuuden osallistua. Osallistuminen ja voimaantuminen ovat ihmisten elinolojen ja elämän saavutusten parantamisen periaatteita ja prosesseja. Romanien merkityksellisen päätöksentekoon osallistumisen tukeminen paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla on syrjäytymisen torjunnan edellytys. Romanivetoiset ja romaniasioita edistävät kansalaisjärjestöt ovat erityisen tärkeitä toimijoita. Kansallisten strategiakehysten kehittämistä koordinoitaessa romanien kansallisia yhteysviranomaisia kannustetaan edistämään osallistavia malleja esimerkiksi helpottamalla sellaisten aihekohtaisten työryhmien työtä, jotka kehittävät tarvearviointia, painopisteitä, tavoitteita ja toimia keskeisillä aloilla, kokoamalla yhteen kansallisia, alueellisia, paikallisia ja valtiosta riippumattomia toimijoita ja varmistamalla romanien osallistumisen. Näitä malleja ja rakenteita voitaisiin myöhemmin käyttää täytäntöönpanon seurantaan ja arviointiin.

Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten yhteydessä olisi

·määriteltävä pakollisia vähimmäisnäkökohtia ja kanavia romanien osallistumiselle politiikan kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja seurantaan sekä EU:n varojen ohjelmasuunnitteluun, muun muassa käyttämällä kirjallisia osallistumispöytäkirjoja, joissa esitetään kuulemis- ja osallistumiselinten toimeksianto (osallistumisen laajuus ja luonne), kokoonpano (jäsenten valintaperiaatteet), työmenetelmät ja odotetut tulokset tehokkaan yhteistyön, luottamuksen ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi 3

·luotava mahdollisuuksia romaniyhteisöjen voimaannuttamiselle paikallisella tasolla, jotta mahdollistetaan yhteisön omistajuus ja toimet, joilla pyritään nimenomaisesti saamaan aikaan yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia. Yhteisöjen mobilisointia olisi pidettävä tietoisena osallistavana prosessina, johon osallistuvat romanit, paikallisviranomaiset ja järjestöt

·varmistettava, että romanit ovat edustettuina kaikessa moninaisuudessaan (kansalaiset ja ulkomaalaiset, syrjäytyneet ja integroituneet, naiset, lapset ja nuoret) poliittisissa ja kuulemisprosesseissa

·parannettava paikallisia toimia kannustamalla romaneihin kuuluvia ammattilaisia toimimaan yhdyshenkilöinä ja auttamaan romanien ja enemmistöyhteisöjen välisen sitkeän luottamuksen puutteen poistamisessa

·edistettävä romanikeskeisten ja yleisten kansalaisjärjestöjen, erityisesti lasten, nuorten ja naisten oikeuksia edistävien järjestöjen, välistä yhteistyötä

·käytettävä EU:n ja muita varoja säännöllisen tuen antamiseksi valmiuksien kehittämiseen (esimerkiksi tasa-arvokartoituksessa ja osallistumisessa) erityisesti ruohonjuuritasolla ja paikallisessa kansalaisyhteiskunnassa

·maissa, joissa on merkittävä romaniväestö

oedistettävä myönteisiä toimia, joilla lisätään romanien osallistumista kansalliseen ja paikalliseen hallintoon muun muassa tasa-arvon ja osallisuuden sekä tutkimuksen aloilla

oharkittava romanien kansallisten kattojärjestöjen perustamista, jotta taataan jatkuva kuuleminen ja osallistuminen poliittisiin keskusteluihin. Näihin olisi saatava järjestökohtaisia perusavustuksia kansallisilta hallituksilta tai säännönmukaisilta kansalaisyhteiskunnan tukirahastoilta.

Monimuotoisuuden huomioiminen

On ratkaisevan tärkeää tunnustaa romanien ja heidän yhteisöjensä monimuotoisuus suunniteltaessa kansallisia strategiakehyksiä. EU:n romaneja koskevalla strategiakehyksellä edistetään romaninaisten, ‑nuorten ja ‑lasten (ja vammaisten romanien, ikääntyneiden romanien, hlbti+ -romanien ja liikkuvien EU:n kansalaisten) voimaannuttamista, jotta he voivat kaventaa sosioekonomisia eroja, käyttää kokonaisvaltaisesti oikeuksiaan, hyödyntää potentiaaliaan ja toimia aktiivisina muutoksen aikaansaajina.

Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten yhteydessä olisi

·arvioitava kaikkien romanien (myös ulkomaalaisten, muiden kuin EU:n kansalaisten ja kansalaisuudettomien) tarpeita ja tilannetta

·puututtava moninkertaiseen syrjintään ja intersektionaalisuuteen, jotka lisäävät syrjäytymisen vakavuutta

·kohdistettava kaikkein syrjäytyneimpiin romaniryhmiin osallisuutta edistäviä ja köyhyyden vastaisia toimenpiteitä (sulkematta pois vastaavassa tilanteessa olevia muita ryhmiä), kaikkiin romaneihin osallistumista edistäviä toimenpiteitä sekä romaneihin ja muihin ryhmiin toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja torjutaan romanivastaisuutta ja syrjintää

·asetettava erityisiä tavoitteita ja vahvistettava kohdennettuja toimenpiteitä romaninaisia, ‑lapsia ja ‑nuoria, vammaisia romaneja, ikääntyneitä romaneja, liikkuvia EU:n kansalaisia, kansalaisuudettomia romaneja ja (tarvittaessa) EU:n ulkopuolisista maista tulevia romaneja varten ja eriteltävä indikaattorit sukupuolen ja iän mukaan

·käsiteltävä sukupuoliulottuvuutta kaikilla aloilla, erityisesti koulutuksessa, työllisyydessä, terveydenhuollossa, lapsille annettavassa tuessa ja (moninkertaisen) syrjinnän torjunnassa, mukaan lukien (perhe-)väkivalta ja hyväksikäyttö; edistettävä osallistumista ja varmistettava, että toimenpiteissä otetaan sukupuolinäkökohdat huomioon

·tuettava romaninaisten oikeussuojaa perheväkivallan ja muiden ihmisoikeusloukkausten ehkäisemiseksi/poistamiseksi

·osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön romanien kansainvälisestä liikkuvuudesta syntyvien haasteiden ratkaisemiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tehokkaammin varmistaen koulutuksen, työn, asuntojen, terveydenhuollon ja muiden sosiaalipalvelujen saatavuus

·lopetettava romanien kansalaisuudettomuus varmistamalla yleinen syntymän rekisteröinti ja henkilöllisyystodistusten saaminen, huolehtimalla pääsystä virallisten kansalaisuudettomuuden määritysmenettelyjen piiriin ja varmistamalla palvelujen yleinen saatavuus.

Yleisten ja kohdennettujen lähestymistapojen yhdistäminen

Vaikka romanien syrjintä ja syrjäytyminen oikeuttavat jatkuvan kohdennetun lähestymistavan, kohdentamisen tavoitteena on edistää romanien tehokasta osallisuutta ja tasa-arvoa kaikilla elämänaloilla. Tämä edellyttää yleisen politiikan osallistavaa uudistamista, mikä taas edellyttää kohdennettujen ja yleisten lähestymistapojen älykästä yhdistelmää. Kohdennettujen politiikkojen olisi oltava tilapäisiä, ja niillä olisi lievennettävä romanien kohtaamia lisähaittoja ja syrjintää. Kohdentamisen olisi oltava yksiselitteistä (vaikkakaan se ei välttämättä perustu etniseen alkuperään) mutta ei poissulkevaa, toisin sanoen siinä ei suljeta pois samassa tilanteessa olevia ihmisiä, jotka eivät ole romaneja.

Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten yhteydessä olisi

·selvitettävä, miten kohdennetuilla erityistoimenpiteillä (suojatoimilla) puututaan esteisiin, jotka estävät romaneja pääsemästä yleisten politiikkojen piiriin ja hyötymästä niistä, ja miten julkisista politiikoista tehdään romaneja osallistavampia

·edistettävä kohdennetulla lisätuella romanien mahdollisuuksia käyttää oikeuksia ja saada yleisiä palveluja, mutta siten, ettei luoda pysyviä rinnakkaisrakenteita

·kohdennettava toimet alueellisesti sen varmistamiseksi, että niissä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet; yhdistettävä alueellisten ja sosiaalisten ryhmien huomioiminen laajoissa toimissa (esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden torjumiseksi) ja varmistettava, että ne tavoittavat romaniväestön

·maissa, joissa on merkittävä romaniväestö

okartoitettava/tarkastettava yleisen politiikan keskeisiä toimenpiteitä, jotta voidaan arvioida niiden vaikutusta romanien tasa-arvoon ja osallisuuteen

omääritettävä, miten EU:n varoja käytetään yleisten politiikkojen osallistavaan uudistamiseen (esimerkiksi eriyttämisen poistamiseen koulutuksessa tai asuntopolitiikassa) ja kohdennettuihin toimiin

omääritettävä järjestelyjä romanien tasa-arvon, osallisuuden ja osallistumisen valtavirtaistamiseksi alue- ja paikallistasolla.

Toimenpiteiden laajentaminen kriisien romaneille aiheuttamien suhteettomien vaikutusten ehkäisemiseksi/lieventämiseksi

Kaikilla EU:n nykyisillä keskeisillä haasteilla (mukaan lukien koronaviruspandemia, ilmastonmuutos sekä siirtyminen vihreään ja digitaaliseen talouteen) on romanien tasa-arvoa ja osallisuutta koskeva ulottuvuus. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että syrjittyjä ja syrjäytyneitä ryhmiä, erityisesti romanien keskuudessa, ei pakoteta kantamaan suhteetonta osuutta kriiseistä ja siirtymistä aiheutuvasta taakasta ja että hätätoimet ja pitkän aikavälin kasvustrategiat sisältävät kohdennettua lisätukea heidän osallisuutensa edistämiseen. Olisi otettava oppia koronaviruspandemiasta, joka vaikutti suhteettomasti syrjäytyneisiin romaniyhteisöihin ja altisti ne pahimmille lyhytaikaisille terveysvaikutuksille sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellisille vaikutuksille. Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten olisi autettava lieventämään koronaviruskriisin vaikutuksia ja annettava meille paremmat välineet selviytyä tällaisista tapahtumista tulevaisuudessa.

Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten yhteydessä olisi

·suunniteltava tehokasta tiedonkeruuta ja sosioekonomisten vaikutusten seurantaa (iän, sukupuolen ja lääkinnällisen tarpeen mukaan), jotta varmistetaan tehokkaat ja räätälöidyt poliittiset toimenpiteet, joilla vastataan nykyisiin/tuleviin pandemioihin

·otettava huomioon lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tarpeet ja otettava asianosaiset mukaan toimenpiteiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon

·tuettava paikallisviranomaisten pyrkimyksiä vastata romaniyhteisöjen välittömimpiin tarpeisiin (esimerkiksi majoitukseen pääsy, mukaan lukien ruoka ja vesi, maksuttomat terveyspalvelut ja taloudellinen tuki epävarmoissa taloudellisissa tilanteissa oleville romaniperheille)

·asetettava etusijalle toimet, joilla puututaan rakenteelliseen eriarvoisuuteen ja romaniyhteisöjen vaikeuksiin päästä peruspalvelujen ja -infrastruktuurin piiriin

·varmistettava, että EU:n ja kansallista rahoitusta käyttävät toimenpiteet ja/tai toimet kohdennetaan kaikkein syrjäytyneimpiin ja heikoimmassa asemassa oleviin yhteisöihin ja että ne vastaavat yhteisöjen tarpeita

·edistettävä romanien mahdollisuuksia saada turvallista ja puhdasta juomavettä 4

·parannettava saniteettipalvelujen saatavuutta ja varmistettava yleishyödyllisten peruspalvelujen jatkuvuus pandemian sattuessa

·edistettävä romaniväestön terveysosaamista

·edistettävä täsmällisten, selkeiden ja näyttöön perustuvien tietojen ja tiedotuskampanjoiden levittämistä tehokkaina välineinä syrjinnän ja muukalaisvihan torjumiseksi

·huolehdittava erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin romaniyhteisöihin vaikuttavien ympäristöolosuhteiden ja ‑riskien säännöllisestä seurannasta ja toteutettava toimia vaarallisten tai epähygieenisten olosuhteiden korjaamiseksi

·edistettävä johdonmukaisuutta hätä- ja elvytystoimenpiteiden sekä yleisten aloitteiden, kuten vihreän kehityksen ohjelman, digitalisaation, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, kestävän kehityksen tavoitteiden, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, sekä yleisten strategioiden, ohjelmien ja uudistusten välillä.

Digitaalisen osallisuuden varmistaminen

Kun koronaviruspandemia pakotti koulut, kampukset ja toimistot sulkemaan ovensa, kaikki turvautuivat internetiin henkireikänä ja pelastusköytenä. Siirryttäessä laajamittaisesti muun muassa verkko-opetukseen ja terveydenhuollon etäpalveluihin oletettiin, että kaikilla on internetyhteys. Kriisi kuitenkin paljasti hämmästyttäviä globaaleja eroja verkko- ja etäopiskelussa. Romanit asuvat usein maaseutualueilla eli alueilla, jotka ovat vielä jäljessä nopeiden laajakaistainfrastruktuurien saatavuuden kannalta. Syrjäytyneiden romanien, jotka pääsevät käyttämään tietotekniikkainfrastruktuuria vain vähän tai eivät lainkaan ja joiden digitaalinen lukutaito on heikko tai sitä ei ole, kohdalla sen vaikutukset toivat esiin syvälle juurtuneen rakenteellisen eriarvoisuuden, joka johti siihen, että romanilapset olivat vaarassa suoriutua heikosti ja jäädä jälkeen koulutyössään ja aikuiset eivät saaneet reaaliaikaista tietoa tai työmahdollisuuksia. Digitaaliajan eriarvoisuuteen, syrjintään ja syrjäytymiseen liittyviin haasteisiin on puututtava sen varmistamiseksi, ettei ketään jätetä jälkeen. Digitaaliteknologian menestyksekäs käyttöönotto ja Euroopan sietokyky ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus edellyttävät, että ihmisillä on mahdollisuus käyttää tarvittavia infrastruktuureja ja laitteita ja hankkia digitaalisia taitoja.

Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten yhteydessä olisi

·torjuttava romanien digitaalista syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuudet käyttää digitaaliteknologiaa, erityisesti osallistua verkko- ja etäoppimiseen, jos oppilaitokset suljetaan, kuten koronaviruspandemian aikana

·edistettävä synergioita muiden poliittisten aloitteiden (erityisesti julkisiin verkkopalveluihin, sähköisiin viranomaispalveluihin ja kaupallisiin palveluihin liittyvien) kanssa, jotta parannetaan julkisten palvelujen käytettävyyttä ja edistetään osallistavaa sähköistä hallintoa erityistoimenpitein, joilla tarjotaan julkisia palveluja romaneille ja saadaan heidät internetyhteyksien piiriin kiinnittäen erityistä huomiota maaseutualueisiin

·vahvistettava romanien digitaalisia taitoja ja osaamista 5

1) parantamalla digitaalisten laitteiden ja verkkoyhteyksien saatavuutta (esim. julkiset internetyhteyspisteet köyhillä alueilla)

2) edistämällä digitaalisia perustaitoja ja -osaamista elinikäisen oppimisen näkökulmasta ja tarjoamalla vastaavaa koulutusta

3) parantamalla romanien tietoyhteiskunnan käytön laatua ja osallistumista siihen

4) edistämällä raportointia palvelujen saatavuutta ja käyttöä koskevista syrjivistä käytännöistä verkossa

5) sisällyttämällä digitaalista lukutaitoa koskevat aloitteet paikallisiin sosioekonomisiin yhteyksiin ja mukauttamalla ne romaniyhteisöjen erityistarpeisiin ja ‑olosuhteisiin

6) edistämällä ja tukemalla digitaalista lukutaitoa koskevia aloitteita 6 , jotka

-lisäävät internetin käyttöön liittyvää motivaatiota ja tietoisuutta

-ovat kohtuuhintaisia ja kestäviä

-sisältävät romaneille mukautettua sisältöä ja toteutustapoja (esimerkiksi uudet opetusmenetelmät ja epävirallinen oppiminen)

-ovat esteettömiä ja käyttökelpoisia

·kannustettava sekä potilaita että terveydenhuollon ammattilaisia digitaalisten ratkaisujen käyttöön terveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden ja turvallisten hoitomuotojen varmistamiseksi

·tarkasteltava uudelleen digitaalisen osallisuuden strategiakehyksiä romanien kokemien esteiden arvioimiseksi.

Ympäristöön liittyvän oikeudenmukaisuuden toteuttaminen

Monien romaniyhteisöjen kohtaama ympäristösyrjintä 7 on saamassa julkista huomiota. Tämä pitkään laiminlyöty todellisuus on paljastanut suhteettomat vaikutuksensa koronaviruspandemian aikana, kun syrjäytyneet yhteisöt olivat alttiimpia tartunnoille ja muille pandemiaan liittyville terveysongelmille. Terveysriskejä pahentavat epäasianmukaiset elinolot ja eriyttäminen, mitkä lisäävät romanien sosioekonomista syrjäytymistä entisestään.

Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten yhteydessä olisi

·tunnistettava ympäristösyrjintä ja torjuttava sitä, erityisesti koska se vaikuttaa syrjäytyneisiin romaniyhteisöihin eriytetyillä alueilla (romanivastaisuuden ilmentymänä); edistettävä ymmärrystä siitä, miten ympäristösyrjintä ja ympäristöpalvelujen puute pakottavat syrjäytyneet romanit elämään alueilla, joilla ympäristön tila on heikko

·keskityttävä veden saatavuuteen ja asianmukaisiin saniteetti-, jätteenkeräys- ja jätehuoltopalveluihin ja torjuttava jatkuvaa alueellista eriyttämistä, joka aiheuttaa ympäristösyrjintää asumisen ja keskeisten palvelujen alalla

·puututtava romanien riittämättömään pääsyyn vihreille asuinalueille, joilla on virkistysarvoa

·ehkäistävä ympäristöön liittyviä terveysriskejä ja puututtava saastumiselle ja tartunnoille altistumisen terveysvaikutuksiin

·varmistettava epäsuotuisissa ympäristöolosuhteissa työskentelevien työterveys ja ‑turvallisuus.

Romanitaiteen, ‑historian ja ‑kulttuurin ja niitä koskevan tietoisuuden edistäminen

Romanitaide, ‑historia ja ‑kulttuuri ovat eurooppalaisen ja kansallisen ympäristön olennaisia piirteitä. Kuvauksia romanikulttuurista ja ‑identiteetistä on kuitenkin vuosisatojen mittaan romantisoitu ja stereotypisoitu, mikä on pahentanut romaniyhteisöjen vieraantumista valtayhteiskunnista. Kulttuurista tunnustamista olisi rakennettava romanien narratiivien avulla.

Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten yhteydessä olisi

·tunnustettava romanitaiteen ja ‑kulttuurin merkitys kansalliselle ja eurooppalaiselle perinnölle sekä lisättävä tietoisuutta siitä ja vahvistettava romanien oikeutta määrittää se

·tuettava alustoja, joilla helpotetaan romanien ja muiden ryhmien välisiä yhteyksiä paikallistasolla edistämällä romanien perinteistä ja modernia taidetta, käsitöitä ja kulttuuria sekä romanihistoriaa koskevaa tietämystä

·edistettävä tiedotustoimia yhteistyössä media-alan toimijoiden kanssa romanien itse rakentaman identiteetin ja kulttuuriperinnön tukemiseksi

·torjuttava romanivastaisia ennakkoluuloja ja stereotypioita

·nimettävä 2. elokuuta romanien joukkotuhon eurooppalaiseksi muistopäiväksi, jotta voidaan muistaa toisen maailmansodan aikaisen romanien kansanmurhan uhreja

·edistettävä yhdennettyä lähestymistapaa joukkotuhon muistamiseen muistamalla romanien kohtaloa kansainvälisenä holokaustissa menehtyneiden muistopäivänä (27. tammikuuta; päivä, jona Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri vapautettiin)

·integroitava romaniyhteisöt kansallisiin kulttuurisiin narratiiveihin sisällyttämällä romanitaide, ‑historia ja ‑kulttuuri kokoelmiin kansallisissa arkistoissa, museoissa ja pysyvissä taidenäyttelyissä; osoitettava riittäviä resursseja romanitaiteen ja ‑kulttuurin suojelemiseen, säilyttämiseen ja kehittämiseen muun muassa edistämällä festivaaleja

·sisällytettävä romanikieli ja romanien historia sekä romanioppilaille että muille tarkoitettuihin koulujen opetussuunnitelmiin ja oppikirjoihin; edistettävä monikulttuurisia tiedotustoimia ja ‑kampanjoita kouluissa

·tarjottava mahdollisuuksia voimaantumiseen ja tuettava romaniyrittäjiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka harjoittavat romanien perinteitä ja kulttuuria edistävää paikallista liiketoimintaa.

Sosiaalisen innovaation ja sosiaalipoliittisten kokeilujen edistäminen

Sosiaalinen innovaatio ja sosiaalipoliittinen kokeilu ovat uusia lähestymistapoja sosiaalisen muutoksen alalla, joka kattaa järjestelmän eri tasoilla sovellettavia ideoita, käytäntöjä ja aloitteita, joilla vauhditetaan perusteellista muutosta ja saadaan aikaan kestävä myönteinen vaikutus. Näin ollen ne voivat olla mielekkäitä välineitä romanien tasa-arvon, osallisuuden, osallistumisen ja voimaannuttamisen edistämisessä.

EU:n politiikassa ’sosiaalisella innovaatiolla’ tarkoitetaan toimia, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja jotka liittyvät sellaisten (tuotteita, palveluja ja malleja koskevien) uusien ideoiden kehittämiseen ja toteutukseen, jotka samanaikaisesti täyttävät sosiaaliset tarpeet ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia. 8 ’Sosiaalipoliittisilla kokeiluilla’ tarkoitetaan toimintatapoja, joilla tuotetaan innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin ja jotka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden soveltamista laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat vakuuttaviksi. 9

Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten yhteydessä olisi

·tuettava sellaisten osallisuutta edistävien kansallisten oppimis- ja innovointiliittoutumien syntymistä, joissa on mukana toimijoita kaikkialta ekosysteemistä (asianomaiset romanialan käytännön tasolla toimivat organisaatiot sekä teollisuuden/elinkeinoelämän, sosiaalisten hautomoiden ja muutoksentekijöiden verkostot, lähetystöt ja tutkimusorganisaatiot)

·käynnistettävä kansallisten/alueellisten sidosryhmien, hyväntekeväisyysjärjestöjen ja yhteiskunnallisten järjestöjen kanssa yhteisiä luomisprosesseja tarpeiden, käytettävissä olevien resurssien ja järjestelmällisen yhteistoiminnan mahdollisuuksien tunnistamiseksi (myös käytettävissä olevien EU:n neuvontatukiohjelmien avulla)

·tuettava sellaisten tulossuuntautuneiden hankkeiden käynnistämistä, jotka koskevat keskeisiä sosiaalipalvelualoja (esimerkiksi asuntojen, yleishyödyllisten palvelujen, julkisen perusinfrastruktuurin ja -palvelujen saatavuus)

·edistettävä ja lisättävä oppimista eri alojen/aiheiden yhteydessä toimivista lähestymistavoista ja aktivoitava eri alojen (julkinen, yksityinen, siviiliala) keskeisiä toimijoita yhteiseen toimintaan ja annettava niille tarvittavat valmiudet

·kokeiltava sosiaalipolitiikkoja (esimerkiksi tulotakuuta) mallien luomiseksi ja sosiaalietuuksien vaihtoehtoisten toteutusmekanismien testaamiseksi

·tutkittava yksityisen pääoman mobilisointia ja varojen yhdistämistä esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa mahdollisten yhteensovittamisjärjestelmien avulla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toistaiseksi ratkaisemattomiin tarpeisiin vastaamiseksi

·tutkittava uusia palvelu- tai toimitusmalleja ja laajennettua tarjontaa tulossuuntautuneiden kumppanuuksien kautta

·tuettava kohdennetun ja joustavan rahoituksen yhdistämistä ja integrointia

·tuettava (ESR+:n kansainvälisen toiminnan kautta tuettavien) sosiaalisen innovoinnin osaamiskeskusten perustamista ja annettava niille valtuudet tukea romanien osallistamiseen liittyviä tarpeita.

(1)

Antigypsyism — a reference paper , Berliini/Budapest, 2017; Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. huhtikuuta 2015 kansainvälisen romanipäivän johdosta – mustalaisvastaisuus Euroopassa ja toisen maailmansodan aikaisen romanien kansanmurhan muistopäivän tunnustaminen EU:ssa ; Euroopan parlamentin mietintö perusoikeusnäkökohdista romanien integroinnissa EU:ssa: romanivastaisuuden torjunta (2017/2038(INI)) ; Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. helmikuuta 2019 tarpeesta laatia vahvistettu vuoden 2020 jälkeinen EU:n strateginen puitekehys romanien osallisuutta edistäville kansallisille strategioille ja tehostaa romanivastaisuuden torjuntaa ; ECRI 2012 General Policy Recommendation No 13 on combating anti-gypsyism and discrimination against Roma ; Council of Europe: Declaration of the Committee of Ministers on the rise of anti-gypsyism and racist violence against Roma in Europe .

(2)

Systeeminen syrjintä johtuu lainsäädäntöön, politiikkaan ja käytäntöön sisältyvästä eriarvoisuudesta, joka ei useinkaan ole tarkoituksellista vaan seurausta erilaisista institutionaalisista tekijöistä lainsäädännön, politiikan ja käytännön muotoilussa, täytäntöönpanossa ja tarkistamisessa. Ks. Roma and traveller inclusion: towards a new EU framework, learning from the work of equality bodies .

(3)

Violetta Zentai, Georgeta Munteanu ja Simona Torotcoi: The quality of participation in a post-2020 EU initiative for Roma equality and inclusion , expert reports building on forward-looking aspects of the evaluation of the EU framework for national Roma integration strategies, 2020, s. 41, 59–60.

(4)

Juomavesidirektiivissä (johdanto-osan 31 kappale; 16 artikla) edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat huomioon vähemmistökulttuurien, kuten romanien ja kiertävien ryhmien, erityistilanteen, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuuden parantamiseksi.

(5)

Kansalaisille tarkoitetussa eurooppalaisessa digitaalisten taitojen puitekehyksessä yksilöidään viisi digitaaliosaamisen osa-aluetta: informaatiolukutaito, viestintä ja yhteistyö, digitaalisen sisällön luominen, turvallisuus ja ongelmanratkaisu.

(6)

Kansalaisille tarkoitetussa eurooppalaisessa digitaalisten taitojen puitekehyksessä määritellään informaatiolukutaito ja data/digilukutaito kyvyksi ilmaista tietotarpeet; löytää ja noutaa digitaalista dataa, tietoa ja sisältöä; arvioida lähteen ja sen sisällön merkityksellisyyttä; ja tallentaa, hallinnoida ja järjestää digitaalista dataa, tietoa ja sisältöä.

(7)

Ympäristösyrjinnästä kärsivät romanit, jotka asuvat eriytetyillä asutusalueilla ympäristön kannalta vaarallisissa olosuhteissa (kaatopaikkojen, hylättyjen teollisuusalueiden tai tulvariskialueiden läheisyydessä) ja joilla ei ole ympäristöön liittyviä perushyödykkeitä, kuten vettä ja jätehuoltoa. Ks. Pushed to the wastelands: environmental racism against Roma communities in central and Eastern Europe . Käsitteellisiä selityksiä ja resursseja on saatavilla Energy Justice Network ‑verkoston verkkosivuilla .

(8)

Vrt. komission ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), 2018/0206 COD ( COM(2018) 382 final ), 30.5.2018, 2 artiklan 16 kohta.

(9)

Saman ehdotuksen 2 artiklan 17 kohta.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 7.10.2020

COM(2020) 620 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Tasa-arvon unioni:
romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys

{SWD(2020) 530 final}

Indikaattorivalikoima

Tämän indikaattorivalikoiman yleisenä tavoitteena on seurata edistymistä romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevan EU:n strategiakehyksen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa. Tämän yleisen tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on toteutettava useita toimenpiteitä ensisijaisilla aloilla, joilla kullakin on oma horisontaalinen tai alakohtainen erityistavoitteensa.

Näiden tavoitteiden saavuttamisessa edistymistä seuraavien indikaattoreiden valikoimaa on kehitetty EU:n perusoikeusviraston koordinoiman romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevia indikaattoreita ja raportointia käsittelevän työryhmän yhteydessä. Työryhmän jäseniä ovat 20 jäsenvaltion romanien kansalliset yhteysviranomaiset sekä tilastotoimistojen ja Euroopan komission edustajat. Lisäksi valikoima on mukautettu indikaattoreihin ja päämääriin, jotka on kehitetty asiaankuuluvissa, vuoteen 2030 saakka toteutettavissa EU:n aloitteissa, sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Koko raportti on saatavilla osoitteessa https://fra.europa.eu/en/news/2020/roma-working-party-consultations-roma-inclusion-monitoring-framework .

Indikaattorivalikoima perustuu YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ihmisoikeusnormien noudattamista arvioitaessa suosittelemaan rakenne-prosessi-tuotos-indikaattorimalliin. Tämän mallin avulla voidaan arvioida

a)käytössä olevia oikeudellisia ja poliittisia kehyksiä (rakenteelliset indikaattorit)

b)erityisiä toimia niiden täytäntöön panemiseksi (prosessi-indikaattorit)

c)oikeuksien haltijoiden kokemuksia saavutuksista (tuotosindikaattorit).

Rakenteelliset indikaattorit: EU:n ja kansallisen tason oikeudelliset kehykset ja strategiat, jotka on otettu käyttöön EU:n perusoikeuskirjan noudattamiseksi (romanien osalta romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys).

Prosessi-indikaattorit: Erityiset toimet (esimerkiksi ohjelmat, hankkeet ja toimenpiteet), jotka on toteutettu romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi panemalla täytäntöön mainitut oikeudelliset ja poliittiset säännökset.

Tuotokset tai tulosindikaattorit: Kentällä vallitseva tilanne ja mahdolliset muutokset sellaisten yksilöiden perusoikeuksien käytössä, joilla on erityispiirteitä (kuten romanien kohdalla etninen alkuperä). Nämä ovat enimmäkseen vakiomuotoisia indikaattoreita, joiden perustana olevat tiedot voidaan eritellä eri luokkien perusteella (etninen alkuperä, sukupuoli ja ikä). Jäsenvaltioissa, joissa tällaisia tietoja ei ole saatavilla, voidaan hyödyntää epäsuorasti sosioekonomisia tietoja. Indikaattoreiden olisi oltava Eurooppa 2020 ‑strategian tai mahdollisten vuoden 2020 jälkeisten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevien indikaattoreiden sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteita edistävien alakohtaisten politiikkojen, kuten koulutus-, terveys- ja työllisyyspolitiikan, mukaisia.

Tavoitteet, pääindikaattorit, päämäärät ja toimenpiteet

Seurantakehys on nimenomaisesti suunniteltu seuraamaan edistymistä poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteet näkyvät tuotosindikaattoreissa (pääindikaattoreissa ja toissijaisissa indikaattoreissa), ja päämäärät voivat olla tilanteet, jotka jäsenvaltiot haluavat saavuttaa vuoteen 2030 mennessä kullakin romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevalla alalla. Kehys perustuu komission parempaa sääntelyä koskeviin suuntaviivoihin 1 , romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevaan EU:n strategiakehykseen sekä ehdotukseen neuvoston suositukseksi romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta.

Useimmat tuotosindikaattorit perustuvat kyselyihin, mutta niitä olisi täydennettävä hallinnollisilla tiedoilla, jotka koskevat esimerkiksi infrastruktuuria ja asuinalueiden eriytymistä.

Pääindikaattorit: Nämä ovat tuotosindikaattoreita, jotka perustuvat kyselyihin ja ovat pakollisia kaikille jäsenvaltioille, joiden osalta tällaisia tietoja on saatavilla tai voidaan kerätä tulevaisuudessa. Maiden, joissa ei kerätä määrällisiä tietoja (etnisesti eriteltyjä tai epäsuoria), olisi harkittava laadullisten tietojen keräämistä ja tavoitteiden muotoilua prosessi-indikaattoreiden suuntaan (ks. jäljempänä).

Toissijaiset tuotosindikaattorit: Nämä ovat konteksti-indikaattoreita, jotka täydentävät tavoitteen pääindikaattoreita. Jäsenvaltiot voivat valita, täytetäänkö niihin tietoja vai ei.

Velvoite täyttää indikaattorit tiedoilla ja kerätä tietoja indikaattoreita varten ovat eri asioita. Esimerkiksi koulutuksen eriytyminen, vesijohtoveden saanti tai syntymätodistukset ovat joissakin maissa merkityksellisempiä aiheita kuin muissa maissa. Lisäksi jotkin toissijaiset indikaattorit voivat muuttua pääindikaattoreiksi, jos niillä on erityistä merkitystä tietyssä maassa, esimerkiksi sairausvakuutuksen kattavuus.

Prosessi-indikaattorit: yhdistelmä oikeudellisista ja taloudellisista tosiseikoista, toimenpidetyypeistä, täytäntöönpanosta vastaavien toimijoiden valmiuksista sekä romaniyhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön tasosta. Jäsenvaltiot voivat valita indikaattorit ja poliittisten toimien alat strategiakehystensä sisällä.

Taulukko 1: Tiivistelmä romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevista EU:n päätavoitteista ja ‑indikaattoreista (SDG = kestävän kehityksen tavoite)

	Horisontaaliset tavoitteet		EU:n pääindikaattorit	Merkitykselliset SDG:t
1	Torjutaan ja ehkäistään romanivastaisuutta ja syrjintää 2	1	Niiden henkilöiden osuus, jotka kokivat tulleensa syrjityiksi siksi, että ovat romaneja, jollakin kyselyn kattamalla alalla 12 viime kuukauden aikana	SDG 10.3.1 SDG 16.b.1
		2	Osuus kokonaisväestöstä, joka ei mielellään halua romaneita naapureikseen
2	Vähennetään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä	3	Köyhyysriskiaste (alle 60 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen)	SDG 1.2.1
		3.1	Alle 18-vuotiaiden lasten köyhyysriski	SDG 1.2.2
		4	Vakavasta aineellisesta puutteesta kärsivissä kotitalouksissa asuvien osuus (ei ole varaa neljään yhdeksästä asiasta, kuten ruokaan tai ystävien kutsumiseen)*	SDG 1
		4.1	Alle 18-vuotiaat lapset, jotka elävät vakavassa aineellisessa puutteessa*	SDG 1
3	Edistetään osallistumista voimaannuttamalla sekä kehittämällä yhteistyötä ja luottamusta	4	Niiden henkilöiden osuus, jotka kokivat tulleensa syrjityiksi (millä tahansa alalla) 12 viime kuukauden aikana ja ilmoittivat viimeisimmästä romanitaustaan perustuvasta syrjintätapauksesta
		5	Aktiivisen kansalaisuuden ja osallistumisen indikaattorit KEHITTEILLÄ
	Alakohtaiset tavoitteet		EU:n pääindikaattorit	Merkitykselliset SDG:t
4	Lisätään tosiasiallista yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen inklusiiviseen yleisopetukseen	6	Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus 3-vuotiaista pakollisen perusopetuksen aloittamisikään	SDG 4.2.2
		7	Vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 20–24-vuotiaista	SDG 4.3
		8	Niiden 6–15-vuotiaiden lasten osuus, jotka vastaajien ilmoitusten mukaan käyvät kouluja, joissa ”kaikki tai useimmat koulutoverit ovat romaneja” (vain valikoidut maat)
5	Lisätään tosiasiallista yhdenvertaista pääsyä palkallisiin, laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin	9	Niiden henkilöiden osuus, jotka ilmoittivat olevansa pääasiallisesti palkkatyössä (mukaan lukien kokoaikaiset, osa-aikaiset ja tilapäiset työpaikat, itsenäinen ammatinharjoittaminen ja satunnainen työ tai työ neljän viimeksi kuluneen viikon aikana), 20–64-vuotiaat	SDG 8.5
		10	Niiden 15–29-vuotiaiden*** nuorten osuus, jotka ovat tällä hetkellä pääasiallisesti ”työelämän ja koulutuksen ulkopuolella” (ns. NEET-nuoret)	SDG 8.6.1
		11	Sukupuolten työllisyysero: naisten ja miesten palkkatyöasteen välinen ero, 20–64-vuotiaat	SDG 8.5
6	Parannetaan romanien terveyttä ja lisätään tosiasiallista yhdenvertaista pääsyä laadukkaiden terveys- ja sosiaalipalvelujen piiriin	12	Elinajanodotteen ero syntyessä (koko väestö v. romanit)
		13	Niiden henkilöiden osuus, joilla on rajoitettu pääsy terveys- ja sosiaalipalveluihin, KEHITTEILLÄ
7	Parannetaan asianmukaisten asuntojen, jotka eivät ole eriytettyjä, ja keskeisten palvelujen 3 tosiasiallista yhdenvertaista saatavuutta	14	Puutteellisissa oloissa (asunto liian pimeä, vuotava katto / kosteutta seinissä tai lattioissa, ei kylpyhuonetta/suihkua, eikä sisäkäymälää) asuvien osuus	SDG 11.1
		15	Sellaisissa kotitalouksissa asuvien henkilöiden osuus, joilla ei ole Eurostatin ahtaasti asumisen määritelmän mukaista vähimmäismäärää huoneita
		16	Sellaisissa kotitalouksissa asuvien henkilöiden osuus, joiden asuntoihin ei tule vesijohtovettä (vain valikoidut maat)	SDG 6.1.1

Perusoikeusviraston tiedot voidaan indikaattorien täyttämistä varten eritellä sukupuolen, iän ja kaupungistumisasteen (DEGURBA) mukaan.

* Korvataan sosiaalisen ja aineellisen puutteen indikaattorilla (Eurostat [ilc_mdsd07]) ja vastaavalla lapsia koskevalla indikaattorilla, jos käytetään tulevaisuudessa koko väestön kattavassa kestävän kehityksen tavoitteita koskevassa raportoinnissa.

** Perusoikeusviraston kyselyihin perustuvat tämänhetkiset tiedot kattavat vain 16–29-vuotiaat.

Epäsuorat indikaattorit

Maissa, joissa etnisten tietojen kerääminen on mahdotonta, voidaan käyttää esimerkiksi sosioekonomisiin tietoihin perustuvia epäsuoria tietoja. Tietoja voidaan kerätä asuinalueilla ja alueellisissa yksiköissä, jotka on määritetty eriytyneiksi tai joissa on suuri haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osuus. Lähtökohtaisena oletuksena olisi oltava, että näiden paikkojen väestö sisältää suuren prosenttiosuuden romaneja tai että se koetaan vahvasti romaniväestöksi ja on siten alttiina sosiaaliselle syrjäytymiselle ja syrjinnälle. On huomattava, että tällaiset epäsuorat tiedot saattavat rajata tietojen keräämisen vain kaikkein syrjäytyneimpiä ryhmiä koskeviin tietoihin ja sulkea pois ne, jotka eivät ole taloudellisesti heikossa asemassa mutta kohtaavat silti romanivastaisuuden seurauksia jokapäiväisessä elämässään tai paljastaessaan henkilöllisyytensä. Tällaisissa tapauksissa epäsuoria tietoja on tärkeää täydentää laadullisilla ja hallinnollisilla tiedoilla, joita saadaan tutkimuksesta ja kansalaisjärjestöjen, kansallisten ihmisoikeusorganisaatioiden ja paikallisviranomaisten kuulemisesta. Jos määrällisiä tietoja puuttuu, maita kannustetaan silti keräämään laadullisia tietoja prosessi-indikaattoreiden tasolla.

Laadullisten prosessi-indikaattoreiden tiedot voivat olla peräisin useista eri lähteistä. Jäsenvaltiot ovat vuodesta 2016 lähtien raportoineet komissiolle prosessi-indikaattoreista, jotka liittyvät neuvoston vuonna 2013 antamaan suositukseen sisältyviin olennaisiin politiikanaloihin, käyttäen yhdenmukaistettua verkkoraportointimallia. Vaikka nämä tiedot ovatkin vertailukelpoisia eri maiden välillä, ne edustavat kuitenkin vain pientä osaa prosessin kannalta merkityksellisistä tiedoista, jotka ovat välttämättömiä luotettavan prosessitason seurannan kannalta. Prosessin kannalta merkityksellisen tiedonkeruun toinen osa-alue eli tiedot, jotka kuvastavat romanien osallisuuteen liittyvien haasteiden erityispiirteitä sekä toimenpiteitä, joilla niihin puututaan yksittäisissä jäsenvaltioissa, on yhtä tärkeä luotettavan kansallisen seurantajärjestelmän kehittämisen kannalta ja siten keskeinen romaneja koskevan kansallisen strategiakehyksen onnistumisen kannalta. Lisäksi suositellaan, että romanien kansalaisyhteiskunta osallistuu kansallisten tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmien seurantaprosessiin ja kehittämiseen. Syrjimättömyyttä, tasa-arvoa ja monimuotoisuutta käsittelevän EU:n korkean tason työryhmän tasa-arvotietoja käsittelevä alaryhmä on antanut ohjeet tasa-arvotietojen keräämisen ja käytön parantamiseksi. 4

Vuonna 2016 jäsenvaltiot alkoivat raportoida komissiolle prosessi-indikaattoreista neuvoston vuonna 2013 romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä antaman suosituksen mukaisesti. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa perusoikeusviraston indikaattoreita ja raportointia käsittelevän työryhmän yhteydessä.

Horisontaaliset tavoitteet

Tavoite 1: Torjutaan ja ehkäistään romanivastaisuutta ja syrjintää

Pääindikaattorit:

Koko väestö

1)Niiden henkilöiden osuus, jotka kokivat tulleensa syrjityiksi siksi, että ovat romaneja, jollakin kyselyn kattamalla alalla 12 viime kuukauden aikana

Mahdollisesti FRS 5

SDG 10.3.1 ja 16.b.1

2)Osuus kokonaisväestöstä, joka ei mielellään halua romaneita naapureikseen

FRS

Tavoite 1-a: Torjutaan romaneihin kohdistuvia syrjintää, häirintää, viharikoksia ja vihapuhetta

Tuotosindikaattorit Toissijaiset (valinnaiset)
Indikaattori	Koko väestö
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus, jotka ovat kokeneet vähintään viisi kertaa vihaan perustuvaa häirintää siksi, että ovat romaneja, tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana	Ei sovelleta / Mahdollisesti FRS SDG 10.3.1 SDG 16.b.1
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus (kaikista vastaajista), jotka olivat joutuneet fyysisen hyökkäyksen kohteeksi siksi, että ovat romaneja, 12 viime kuukauden aikana	Ei sovelleta / Mahdollisesti FRS SDG 16.1.3

Tavoitteen 1-a prosessi-indikaattorit: Torjutaan romaneihin kohdistuvia syrjintää, häirintää, viharikoksia ja vihapuhetta
Indikaattori – Ulottuvuus A – Institutionaalinen rakenne
·Romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeviin kansallisiin strategiakehyksiin tai niihin liittyviin poliittisiin asiakirjakokonaisuuksiin sisältyy nimenomaisesti toimenpiteitä romanivastaisuuden torjumiseksi. ·Kyseisen EU:n jäsenvaltion romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten täytäntöönpanoa koskevaan kansalliseen toimintasuunnitelmaan sisältyy erityisiä toimenpiteitä romanivastaisuuden ja syrjinnän torjumiseksi. ·Tasa-arvoelimet seuraavat säännöllisesti romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten täytäntöönpanoa siltä kannalta, noudatetaanko niiden yhteydessä rotusyrjintädirektiiviä ja neuvoston puitepäätöstä tiettyjen rasismin ja muukalaisvihan muotojen torjunnasta, ja kirjaavat romaneihin kohdistuvaa syrjintää koskevat tapaukset. ·Syrjinnän vastaisia raportteja ja kyselyjä tuotetaan ja julkaistaan säännöllisesti. ·Romanivastaisuus tunnustetaan jäsenvaltioiden oikeudellisissa kehyksissä, politiikoissa, poliittisissa asiakirjoissa ja politiikan täytäntöönpanotoimissa. ·Romanivastaisuus mainitaan luokkana viharikoksia koskevien tietojen tallentamisessa. ·Romanivastaisuuden ja syrjinnän torjumiseen käytettäville erityistoimenpiteille on myönnetty rahoitusta. ·Kunnilla, joissa on merkittävä romaniväestö, on henkilöstössään vähintään yksi erityinen romaniasiain valtuutettu.
Indikaattori – Ulottuvuus B – Erityiset toimenpiteet ja toimet
·Käytössä on julkisesti käytettävissä oleva järjestelmä, jolla seurataan romanivastaisuustapauksiin liittyviä oikeudenkäyntejä ja kansallisille tasa-arvoelimille tehtyjä valituksia. ·Käytössä ja toiminnassa on julkisesti käytettävissä oleva järjestelmä romaneihin kohdistuvien syrjinnän, vihapuheen ja viharikosten seuraamiseksi ja niistä ilmoittamiseksi kansallisille tasa-arvoelimille tai oikeusasiamiestoimistoille, syyttäjille tai poliisille. ·Käytössä on järjestelmä, jonka avulla poliiseja koulutetaan syrjimättömyyteen sekä ennakkoluuloihin perustuvan rikollisuuden tunnistamiseen ja joka sisältää erityisiä romaneihin kohdistuvaa syrjintää koskevia moduuleja. ·Jäsenvaltiot myöntävät romaneille lähetysaikaa julkisissa tiedotusvälineissä. ·Jäsenvaltiot toteuttavat tiedotuskampanjoita. ·Käytössä on helposti käytettävissä olevat vihapuheesta ja viharikoksista ilmoittamisen välineet. ·Tietotekniikkayritysten (esimerkiksi Google, Facebook ja Twitter) kanssa järjestetään aloitteita/koulutusta, jotta voidaan tunnistaa paremmin romanivastainen sisältö sosiaalisen median alustoilla. ·Media-alan toimijoille järjestetään aloitteita/koulutusta romanivastaisten tapausten ja vihapuheen tallentamiseksi ja käsittelemiseksi.
Indikaattori – Ulottuvuus C – Päätöksentekoprosessien laatu
·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat aktiivisesti erityisten toimenpiteiden kehittämiseen romanivastaisuuden ja syrjinnän torjumiseksi. ·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat sen EU:n varoista rahoitettavan toimenpideohjelman seurantakomiteoihin, jossa pannaan täytäntöön erityisiä toimenpiteitä romanivastaisuuden ja syrjinnän torjumiseksi. ·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat toteutettujen toimenpiteiden tulosten seurantaan.

Tavoite 1-b: Romanien historiaa, kulttuuria, tunnustamista ja sovintoa koskevan tietoisuuden lisääminen

Tuotosindikaattorit: Toissijaiset (valinnaiset): Tällä alalla ei ole vielä kehitetty indikaattoreita. Tällaisia indikaattoreita voidaan kehittää esimerkiksi seuraavilla aihealueilla:

·Valtaväestön tietoisuus siitä, että romanit ovat tunnustettu kansallinen vähemmistö

·Valtaväestön tietoisuus romanien historiasta, kirjallisuudesta, taiteesta, kulttuurista, musiikista ja politiikasta

·Valtaväestön osallistuminen romanien kulttuurifestivaaleihin ja muihin julkisiin tapahtumiin

·Valtaväestön tietoisuus siitä, että romanikieli on Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan mukaan tunnustettu muu kuin alueellinen kieli

·Valtaväestön tietoisuus romanien joukkotuhosta

Tavoitteen 1-b prosessi-indikaattorit: Romanien historiaa, kulttuuria, tunnustamista ja sovintoa koskevan tietoisuuden lisääminen

Indikaattori – Ulottuvuus A – Institutionaalinen rakenne

·Romaneja koskevat kansalliset strategiakehykset tai niihin liittyvät poliittiset asiakirjat sisältävät nimenomaisesti toimenpiteitä, joihin liittyy indikaattoreita ja tavoitteita romanien historian ja kulttuurin tunnetuksi tekemiseksi.

·Romanien joukkotuho tunnustetaan, ja muistopäivät sen muistoksi ovat osa kansallisten juhlapäivien virallista kalenteria.

·Romanien joukkotuhoa muistetaan muistomerkeillä.

·Romanien panos jäsenvaltion historiaan tunnustetaan ja on osa kansallisten juhlapäivien virallista kalenteria.

·Romanien historia, kulttuuri ja taide ovat osa koulujen, yliopistojen ja akateemisten kurssien virallisia opetussuunnitelmia.

·Romanien kulttuurialoitteet ovat mukana asiaankuuluvissa kansallisissa yleisissä kulttuuritapahtumakalentereissa.

·Romanivastaisuutta käsitteleviä asiantuntijatoimikuntia (totuutta, tunnustamista ja sovintoa käsitteleviä toimikuntia) on olemassa, ja niiden tarkoituksena on syventää ymmärrystä jäsenvaltion sisäisistä esteistä ja syrjäytymismekanismeista.

·Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan Euroopan neuvoston eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanon edellyttämät rakenteet ovat käytössä.

·Romanien taiteeseen, kulttuuriin ja historiaan liittyviä aiheita käsitellään säännöllisesti nimetyissä hallituksen neuvoa-antavissa elimissä, jotta voidaan vaikuttaa politiikkaan.

·Käytettävissä on vuosittainen valtion talousarvio, jolla tuetaan romanikulttuuria edistäviä romanien kulttuurijärjestöjä.

·Käytettävissä on vuosittainen valtion talousarvio, josta osoitetaan varoja paikallisille romanien tiedotusvälineille (painotuotteille, verkkotiedotukselle, televisiolle, radiolle).

·Käytettävissä on kunnallinen ja paikallinen talousarvio, josta osoitetaan varoja paikallisille romanien tiedotusvälineille ja romanien taiteen ja kulttuurin edistämiseen.

·Nuorisoasioita hoitavissa ministeriöissä ja valtion virastoissa on osastot, joiden tehtävänä on nimenomaisesti romaninuorten osallistaminen ja romanien nuorisojärjestöjen valmiuksien kehittäminen.

Indikaattori – Ulottuvuus B – Erityiset toimenpiteet ja toimet

·Koulut opettavat romanien historiaa ja kulttuuria.

·Kouluissa tarjotaan maksutonta romanikielen opetusta.

·Opettajat ja koulujen henkilöstö saavat inklusiiviseen opetukseen ja monimuotoisuuteen liittyvää koulutusta.

·Opettajat ja koulujen henkilöstö saavat romanien kulttuuria ja historiaa, myös romanien joukkotuhon historiaa, koskevaa koulutusta.

·Romanien taiteeseen, kulttuuriin ja historiaan liittyviä koulutusmahdollisuuksia tarjotaan muun muassa virkamiehille, opettajille ja poliiseille.

·Romanitaiteelle ja ‑kulttuurille varataan ja osoitetaan lähetysaikaa yleisissä tiedotusvälineissä.

·Romaninkielisille uutisille varataan ja osoitetaan lähetysaikaa yleisissä tiedotusvälineissä.

·Romanikulttuurin esittelemiselle varataan tilaisuuksia festivaalien ohjelmissa, ja sitä tuetaan julkisin varoin.

·Romaneja koskevien myönteisten narratiivien osuutta kielteisten sijaan lisätään tiedotusvälineissä ja lehdistössä.

Indikaattori – Ulottuvuus C – Päätöksentekoprosessien laatu

·Kansalaisjärjestöjä kuullaan tarpeesta kohdentaa jäsenvaltioiden määrärahoja romanitaiteen ja ‑kulttuurin tukemiseen.

·Hallituksen neuvoa-antavat elimet, jotka antavat palautetta valtion talousarvion määrärahoista romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten tukemiseksi, pystyvät esittämään ehdotuksensa romanitaiteeseen ja ‑kulttuuriin liittyvistä hankkeista.

·Erityisiä toimenpiteitä romanien taiteen, kulttuurin ja muistotapahtumien edistämiseksi kehitetään yhteistyössä romanien kansalaisjärjestöjen ja romanien joukkotuhossa eloonjääneiden ja/tai heidän jälkeläistensä kanssa.

·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat päätöksentekoprosessiin, jossa kehitetään erityisiä toimenpiteitä romanitaiteen ja ‑kulttuurin edistämiseksi ja osoitetaan niihin rahoitusta.

·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat tämän toimintatavoitteen mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden tulosten seurantaan.

Tavoite 2: Vähennetään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä

Pääindikaattorit:	Koko väestö:
3)Köyhyysriskiaste (alle 60 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen)	Eurostat [ilc_li02] SDG 1.2.1
3.1) Alle 18-vuotiaiden lasten köyhyysriski	Eurostat [ilc_li02] SDG 1.2.2
4)Vakavasta aineellisesta puutteesta kärsivissä kotitalouksissa asuvien osuus 6 (ei ole varaa neljään yhdeksästä asiasta, kuten ruokaan tai ystävien kutsumiseen) 4.1) Alle 18-vuotiaat lapset, jotka elävät vakavassa aineellisessa puutteessa	Eurostat [ilc_mddd11] SDG 1 Eurostat [ilc_mddd11] SDG 1

Tuotosindikaattorit Toissijaiset (valinnaiset)
Indikaattori	Koko väestö
Niiden ihmisten osuus, jotka asuvat kotitaloudessa, jolla ei ole varaa lihaa, kanaa tai kalaa sisältävään ateriaan (tai vastaavaan kasvisateriaan) joka toinen päivä	Eurostat [ilc_mdes03]
Niiden ihmisten osuus, jotka asuvat kotitaloudessa, jossa vähintään yksi henkilö on mennyt nälkäisenä nukkumaan edellisen kuukauden aikana, koska raha ei ole riittänyt ruokaan	Ei sovelleta / FRS
Niiden 0–17-vuotiaiden osuus, jotka asuvat kotitaloudessa, jossa vähintään yksi henkilö on mennyt nälkäisenä nukkumaan edellisen kuukauden aikana, koska raha ei ole riittänyt ruokaan	Ei sovelleta / FRS
Niiden ihmisten osuus, jotka asuvat kotitaloudessa, jolla on (suuria) vaikeuksia saada rahat riittämään	Eurostat [ilc_mdes09]
Niiden ihmisten osuus, joilla ei ole pankkitiliä	Ei sovelleta / FRS

Horisontaalisen tavoitteen 2 prosessi-indikaattorit: Vähennetään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä

Indikaattori – Ulottuvuus A – Institutionaalinen rakenne

·Sosiaalisen suojelun ja avun täytäntöönpanoa koskevat suuntaviivat sisältävät syrjinnän vastaisia säännöksiä, joilla varmistetaan romanien yhdenvertaiset mahdollisuudet saada suojelua ja apua.

·Käytössä on mekanismi, jolla taataan mahdollisuus saada pankkitili.

·Pienituloisille kotitalouksille myönnetään pankkitakuita mikroluottoja varten.

Indikaattori – Ulottuvuus B – Erityiset toimenpiteet ja toimet

·Koululaisille on laadittu ruoka- ja ravitsemusohjelma.

·Sosiaalipalvelujen henkilöstölle järjestetään kohdennettua koulutusta syrjinnän ja romanivastaisuuden torjumiseksi.

·Erityisiä kansallisia toimenpiteitä toteutetaan, jotta voidaan ottaa huomioon ylisukupolvinen köyhyys ja tarve tukea romanilapsia ja heidän perheitään koulutuksen, asumisen ja terveyden sekä köyhyyden vähentämisen osalta.

·Finanssiosaamista koskevaa koulutusta ja tukea taloudellisen osallisuuden lisäämiseksi tarjotaan.

Indikaattori – Ulottuvuus C – Päätöksentekoprosessien laatu

·Käytössä on toimenpiteitä, joilla varmistetaan romanien osallistuminen poliittisten toimien kehittämiseen sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden vähentämisen alalla.

·Köyhyyden vähentämiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä erityistoimenpiteitä (erityisesti niitä, joiden kohderyhmänä ovat romanit, joiden syrjäytymisriski on suuri) kehitetään yhteistyössä romanien kansalaisjärjestöjen kanssa.

·Köyhyyden vähentämiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä toimia (erityisesti niitä, joiden kohderyhmänä ovat romanit, joiden syrjäytymisriski on suuri) toteutetaan yhteistyössä romaniyhteisön järjestöjen kanssa.

·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat sen EU:n varoista rahoitettavan toimenpideohjelman seurantakomiteoihin, jossa pannaan täytäntöön erityisiä toimenpiteitä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi (erityisesti niitä, joiden kohderyhmänä ovat romanit, joiden syrjäytymisriski on suuri).

·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi toteutettujen toimenpiteiden (erityisesti niiden, joiden kohderyhmänä ovat romanit, joiden syrjäytymisriski on suuri) tulosten seurantaan.

·Hallituksen elimet ja hallinto (keskus- ja paikallishallinto) ottavat romanien kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkijoiden palautteen huomioon päätöksentekoprosesseissaan sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden vähentämisen alalla.

Tavoite 3: Edistetään osallistumista voimaannuttamisen avulla ja kehittämällä yhteistyötä ja luottamusta julkisiin laitoksiin

Pääindikaattori:	Koko väestö
5)Niiden henkilöiden osuus, jotka kokivat tulleensa syrjityiksi (millä tahansa alalla) 12 viime kuukauden aikana ja ilmoittivat viimeisimmän syrjintätapauksen perustuneen siihen, että he ovat romaneja	Ei sovelleta / Mahdollisesti FRS
6)Aktiivisen kansalaisuuden ja osallistumisen indikaattori KEHITTEILLÄ	Mahdollisesti FRS

Tuotosindikaattorit Toissijaiset (valinnaiset)
Indikaattori	Koko väestö
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus, jotka EIVÄT ilmoittaneet viimeisimmän häirintätapauksen johtuneen siitä, että he ovat romaneja (kaikista häirintää kokeneista)	Ei sovelleta / Mahdollisesti FRS
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus, jotka EIVÄT ilmoittaneet viimeisimmän fyysisen hyökkäyksen johtuneen siitä, että he ovat romaneja	Ei sovelleta / Mahdollisesti FRS SDG 16.3.1
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus, jotka olivat kuulleet vähintään yhdestä tasa-arvoelimestä, kansallisesta ihmisoikeuselimestä tai oikeusasiamiehen toimistosta	Mahdollisesti FRS
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus, jotka yleensä luottavat poliisiin	Eurostat [Ilc_pw03]
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus, jotka yleensä luottavat oikeuslaitokseen	Eurostat [Ilc_pw03]
Muita osallistumiseen liittyviä indikaattoreita, joita on vielä kehitettävä: Julkisissa palveluissa työskentelevien osuus (NACE-luokka 7 O) Ammattilaisina tai johtajina toimivien osuus (ISCO 8 8+9) (Viimeisimmissä) kansallisissa vaaleissa äänestäneiden osuus	Eurostat [lfsa_eisn2]

Horisontaalisen tavoitteen 3 prosessi-indikaattorit: Edistetään osallistumista voimaannuttamalla sekä kehittämällä yhteistyötä ja luottamusta

Indikaattori – Ulottuvuus A – Institutionaalinen rakenne

·Romaneja koskevat kansalliset strategiakehykset tai niihin liittyvät poliittiset asiakirjat sisältävät nimenomaisesti toimenpiteitä, joihin liittyy indikaattoreita ja tavoitteita osallistumisen edistämiseksi voimaannuttamisen avulla sekä kehittämällä yhteistyötä ja luottamusta.

·Paikalliset ja yhteisötason kansalaisjärjestöt osallistuvat strategian täytäntöönpanon koordinoituun EU:n laajuiseen kansalaisseurantaan.

·Romanien kansalaisjärjestöjen edustajat kutsutaan säännöllisesti osallistumaan täysivaltaisina jäseninä EU:n varojen käytön kansallisiin seurantakomiteoihin.

·Kunnissa, joissa romanien osuus väestöstä on suuri, romaniyhteyshenkilöt ovat virallisia toimihenkilöitä paikallishallinnoissa.

·Kunnilla, joissa romanien osuus väestöstä on suuri, on henkilöstössään vähintään yksi erityinen romaniasiain valtuutettu.

·Yleiset poliittiset puolueet sitoutuvat asettamaan romaniehdokkaita vaalilistoille parlamenttien ja alueellisten/kunnallisten edustuselinten vaaleja varten.

·Kaupungeissa ja kunnissa, joissa romanien osuus väestöstä on suuri, institutionaaliseen rakenteeseen kuuluu romanineuvontaelimiä tai romanipoliittisia koordinaattoreita romanien osallistamispolitiikan toteuttamiseksi.

·On olemassa tehokkaasti toimiva erikoistunut virasto, jonka tehtävänä on parantaa romanien luottamusta ja voimaannuttamista.

·Kansalliset ihmisoikeuselimet, oikeusasiamiehen toimisto ja tasa-arvoelin kuulevat säännöllisesti kansalaisyhteiskuntaa romanien tilanteesta ja/tai ottavat romanien kansalaisyhteiskunnan mukaan säännölliseen kuulemiseen.

·Oikeudellisella tukimekanismilla, jolla puututaan romanivastaisuuteen liittyviin tapauksiin, on tehokkaaseen toimintaan tarvittavat taloudelliset resurssit.

·Käytössä on mekanismeja, joilla varmistetaan romanikansalaisyhteiskunnan / romaniasioita edistävien kansalaisjärjestöjen osallistuminen romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten täytäntöönpanon koordinoituun seurantaan sekä verkossa esiintyvän vihapuheen seurantaan ja siitä ilmoittamiseen ja kannustetaan niitä tähän.

·Määrärahoja myönnetään kansalaisyhteiskunnan tukemiseen hankkeissa, joilla pyritään voimaannuttamaan romaneja sekä kehittämään yhteistyötä ja luottamusta julkisiin laitoksiin.

·Määrärahoja myönnetään romanistereotypioiden rikkomiseen tähtääviin tiedotuskampanjoihin.

Indikaattori – Ulottuvuus B – Erityiset toimenpiteet ja toimet

·Niiden ilmoitettujen tapausten prosenttiosuus, jotka johtavat oikeustapauksiin

·Romanivastaisuutta ja syrjintää koskeva vastuullisissa tehtävissä toimivien henkilöiden koulutus

Indikaattori – Ulottuvuus C – Päätöksentekoprosessien laatu

·Mekanismit, joilla kannustetaan romaneja osallistumaan politiikan suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan kansallisella tasolla, määritellään nimenomaisesti romaneja koskevissa kansallisissa strategiakehyksissä.

·Olemassa on mekanismeja, joilla kannustetaan romaneja osallistumaan tilanteeseensa paikallistasolla vaikuttavien politiikkojen suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan.

·Romanit osallistuvat medianeuvostoihin.

·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat tämän horisontaalisen tavoitteen mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden tulosten seurantaan.

·Romanit osallistuvat johtamis- tai päätöksentekotehtäviin organisaatioissa, jotka toteuttavat romanien osallistamiseen liittyviä toimia.

·Romaneja työskentelee kansallisissa romanien yhteysviranomaisissa ja muissa romanien osallisuuteen liittyvissä instituutioissa.

·Paikallisia suunnitelmia on laadittu (romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten mukaisesti), ja paikallisviranomaiset panevat niitä täytäntöön yhteistyössä romanien kansalaisjärjestöjen, erityisesti paikallistasolla työskentelevien, kanssa.

Alakohtaiset tavoitteet

Tavoite 4: Lisätään tosiasiallista yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen inklusiiviseen yleisopetukseen

Pääindikaattori:	Koko väestö
7)Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus 3-vuotiaista pakollisen perusopetuksen aloittamisikään	Eurostat [sdg_04_30] SDG 4.2.2
8)Vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 20–24-vuotiaista	Eurostat [edat_lfs_9903] SDG 4.3
9)Niiden 6–15-vuotiaiden lasten osuus, jotka vastaajien ilmoitusten mukaan käyvät kouluja, joissa ”kaikki tai useimmat koulutoverit ovat romaneja” (vain valikoidut maat)	Ei sovelleta

Tuotosindikaattorit Toissijaiset (valinnaiset)
Indikaattori	Koko väestö
Koulutukseen osallistuvien oppivelvollisuusikäisten lasten (5–18-vuotiaat) osuus, kotitalouden jäsenet (maasta riippuen)	Ei sovelleta
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus, jotka kokivat tulleensa syrjityiksi siksi, että ovat romaneja, 12 viime kuukauden aikana ollessaan yhteydessä kouluviranomaisiin (vanhempana/huoltajana tai opiskelijana)	Ei sovelleta / Mahdollisesti FRS
Koulutuksen keskeyttäneet 18–24-vuotiaat	Eurostat [edat_lfse_14]
Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaista	Eurostat [t2020_41]
Vihaan perustuvan lasten kiusaamisen/häirinnän (joka johtuu siitä, että he ovat romaneja) yleisyys koulussa 12 viime kuukauden aikana, kaikista vastaajista, jotka ovat kouluikäisten lasten vanhempia/huoltajia	Ei sovelleta / FRS
Vielä kehitettävä: ·Sellaisten kouluikäisten lasten osuus, jotka elävät kotitaloudessa, jolla ei ole tietokonetta ·Sellaisten kouluikäisten lasten osuus, jotka elävät kotitaloudessa, jolla ei ole internetyhteyttä ·Sellaisten 16–24-vuotiaiden nuorten romanien osuus, jotka elävät kotitaloudessa, jolla ei ole tietokonetta ·Sellaisten 16–24-vuotiaiden nuorten romanien osuus, jotka elävät kotitaloudessa, jolla ei ole internetyhteyttä

Tavoitteen 4 prosessi-indikaattorit: Lisätään romanien tosiasiallista osallistumista laadukkaaseen inklusiiviseen yleisopetukseen
Indikaattori – Ulottuvuus A – Institutionaalinen rakenne
·Yleisen koulutuspolitiikan inklusiivisuuden seuranta sisältyy romaneja koskeviin kansallisiin strategiakehyksiin. ·Käytössä on kansallinen/alueellinen eriytymisen lopettamista edistävä ohjelma. ·Täytäntöön pannaan kansallista suunnitelmaa, jolla estetään ja lopetetaan väärät diagnoosit, jotka johtavat romanioppilaiden epäasialliseen sijoittamiseen erityisopetukseen. ·Käytössä on kannustavia toimintaohjelmia romaniopettajien palkkaamiseksi yleisopetukseen. ·Koulujen romanitaustaisten tukihenkilöiden ja apuopettajien tehtävät integroidaan koulutusjärjestelmään. ·Romaneja koskevissa kansallisissa strategiakehyksissä otetaan huomioon yleisen koulutuspolitiikan inklusiivisuuden selkeät takeet ja kriteerit. ·Käytössä on järjestelmä, jolla taataan nuorille romaneille paikka joko toisen asteen koulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa ja tuetaan heidän osallistumistaan, keskittyen tyttöihin. ·Käytössä on järjestelmä, jolla tuetaan korkea-asteen koulutukseen pyrkiviä romaneja stipendien, mentoroinnin ja neuvonnan avulla, keskittyen tyttöihin.
Indikaattori – Ulottuvuus B – Erityiset toimenpiteet ja toimet
·Käytössä on toimenpiteitä, joilla varmistetaan romanien tosiasiallinen pääsy laadukkaaseen inklusiiviseen yleisopetukseen ja joiden pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa sama tosiasiallinen koulutukseen osallistumistaso kuin valtaväestön kohdalla. ·Käytössä ja toiminnassa on takeita, joilla varmistetaan romanilasten tosiasiallinen yhdenvertainen pääsy varhaiskasvatukseen. ·Opettajille ja muulle opetushenkilöstölle annetaan kohdennettua koulutusta syrjinnän ja romanivastaisuuden ehkäisemiseksi koulutuksessa. ·Opettajat koulutetaan huolehtimaan inklusiivisesta lähestymistavasta opetukseen ja käyttämään sitä. ·Koulutettu henkilöstö tarjoaa yleisopetuksessa yksilöllistä pedagogista tukea romanioppilaille. ·Käytössä on romanien kulttuuria, historiaa ja kieltä käsittelevät opetussuunnitelmat ja opetusmateriaalit. ·Käytössä on toimenpiteitä, joilla edistetään romanilasten pääsyä opetussuunnitelman ulkopuoliseen, kulttuuriseen ja vapaa-ajan toimintaan monikulttuurisessa ympäristössä. ·Romanit hyötyvät tukiohjelmista (kuten yksilöllisestä tuesta, stipendeistä ja mentoroinnista, myös digitaalista lukutaitoa koskevista). ·Romanien vastaisen rasismin torjuntaan kouluissa on varattu määrärahoja. ·Yliopistoissa opiskelevien romanien tukemiseksi tarjotaan stipendejä. ·Romaneja käsittelevät opinnot ovat osa yliopistotason ohjelmia. ·Kouluissa tarjotaan maksutonta romanikielen opetusta. ·Käytössä on kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan epävirallista koulutusta ja sertifioidaan käytännössä hankittuja taitoja.
Indikaattori – Ulottuvuus C – Päätöksentekoprosessien laatu
·Käytössä on toimenpiteitä, joilla varmistetaan romanien osallistuminen poliittisten toimien kehittämiseen koulutuksen alalla. ·Koulutarkastajat osallistuvat tämän tavoitteen mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden tulosten seurantaan. ·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat sen EU:n varoista rahoitettavan toimenpideohjelman seurantakomiteoihin, jossa pannaan täytäntöön erityisiä toimenpiteitä yhdenvertaisen opetukseen pääsyn edistämiseksi (erityisesti niitä, joilla torjutaan eriytymistä ja edistetään inklusiivista opetusta kaikilla tasoilla).

Tavoite 5: Lisätään tosiasiallista yhdenvertaista pääsyä laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin

Pääindikaattori:	Koko väestö
10)Niiden 20–64-vuotiaiden osuus, jotka ilmoittivat olevansa pääasiallisesti palkkatyössä (mukaan lukien kokoaikaiset, osa-aikaiset ja tilapäiset työpaikat, itsenäinen ammatinharjoittaminen ja satunnainen työ tai työ neljän viimeksi kuluneen viikon aikana)	Eurostat [lfsa_ergan] SDG 8.5
11)Niiden 15–29-vuotiaiden* nuorten osuus, jotka ovat tällä hetkellä pääasiallisesti ”työelämän ja koulutuksen ulkopuolella” (ns. NEET-nuoret)	Eurostat [edat_lfse_20] SDG 8.6.1
12)Sukupuolten työllisyysero: 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten palkkatyöasteen välinen ero	Eurostat [lfsa_ergan] SDG 8.5
Tuotosindikaattorit Toissijaiset (valinnaiset)
Indikaattori	Koko väestö
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus, jotka kokivat tulleensa syrjityiksi siksi, että ovat romaneja, 12 viime kuukauden aikana ollessaan töissä	Ei sovelleta / Mahdollisesti FRS
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus, jotka kokivat tulleensa syrjityiksi siksi, että ovat romaneja, 12 viime kuukauden aikana hakiessaan töitä	Ei sovelleta / Mahdollisesti FRS
Muita työn laatuun liittyviä indikaattoreita, joita on vielä kehitettävä: vakinaiset työsopimukset, ammattitaitoa vaativa työ, julkisten palvelujen parissa työskentelevien osuus, työssäkäyvien köyhyys ja ammatillinen koulutus

Tavoitteen 5 prosessi-indikaattorit: Lisätään romanien tosiasiallista osallistumista palkalliseen, laadukkaaseen ja kestävään työhön
Indikaattori – Ulottuvuus A – Institutionaalinen rakenne
·Käytössä on mekanismi romanien laadukkaan työllisyyden tukemiseksi, ja se hyötyy tarvittavista taloudellisista resursseista. ·Romanijärjestöt osallistuvat tarkkailijoina ammattiliittoihin ja kolmikantavaliokuntiin. ·Käytössä on mentorointi- ja urakehitysohjelmia, joilla tuetaan romaniammattilaisten työllistymistä julkishallinnossa. ·Käytössä on mekanismeja, joilla tuetaan romanien työllistymistä työvoimatoimistojen ja muiden työllistymistä helpottavien hallinnonalojen kokoaikaisena henkilöstönä. ·Sellaisten kuntien hallintorakenteessa, joissa romanien osuus väestöstä on suuri, on romanien ”työllisyys- ja nuorisovälittäjän” toimia. ·Käytössä on ohjelmia, joilla tuetaan romanien pienyritysten perustamista ja yrittäjyyttä koskevia aloitteita.
Indikaattori – Ulottuvuus B – Erityiset toimenpiteet ja toimet
·Käytössä on kohdennettuja toimenpiteitä romanien, erityisesti nuorten, yrittäjyyden ja itsenäisen ammatinharjoittamisen tukemiseksi. ·Käytössä on kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan nykyisten epävirallisten työpaikkojen virallistamista. ·Käytössä on kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan romanien työllistymistä julkishallinnossa. ·Julkisten töiden järjestelmissä, joiden kohderyhmänä ovat kunnat, joissa on suuri romaniväestö, on selkeät irtautumisstrategiat, joihin sisältyy osaamisen kehittämistä ja pätevöitymistä koskevia osatekijöitä. ·Toteutetaan romaninuorille suunnattuja ohjelmia, joilla tuetaan ensimmäisen työpaikan saamista, työnvälitystä ja oppisopimuskoulutusta sekä urakehitystä, ja niihin osoitetaan resursseja. ·Toteutetaan ohjelmia, joilla tuetaan osallistavia työnantajia ja edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia työpaikoilla. ·Työvoimapalveluille, ammattiliitoille ja työnantajille järjestetään tiedotuskampanjoita ja kohdennettua koulutusta syrjinnän ja romanivastaisuuden torjumisesta työmarkkinoilla. ·Olemassa on pienyrityksille tarkoitettuja mikrolainajärjestelyjä, jotka on nimenomaisesti suunnattu romaniyhteisöille, ja ne ovat täysin toimintavalmiita.
Indikaattori – Ulottuvuus C – Päätöksentekoprosessien laatu
·Käytössä on toimenpiteitä, joilla varmistetaan romanien osallistuminen työllisyyspoliittisten toimien kehittämiseen. ·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat sen EU:n varoista rahoitettavan toimenpideohjelman seurantakomiteoihin, jossa pannaan täytäntöön erityisiä toimenpiteitä, joilla lisätään romanien tosiasiallista osallistumista palkalliseen, laadukkaaseen ja kestävään työhön. ·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat toteutettujen toimenpiteiden tulosten seurantaan. ·Hallituksen elimet ja hallinto (keskus- ja paikallishallinto) ottavat romanien kansalaisyhteiskunnan ja etenkin romaniyrittäjien ja menestyneiden romaniammattilaisten palautteen huomioon päätöksentekoprosesseissaan työllisyyden alalla.

* Perusoikeusviraston kyselyihin perustuvat tämänhetkiset tiedot kattavat vain 16–29-vuotiaat.

Tavoite 6: Parannetaan romanien terveyttä ja lisätään tosiasiallista yhdenvertaista pääsyä laadukkaiden terveydenhuoltopalvelujen piiriin

Pääindikaattori:	Koko väestö
13)Elinajanodotteen ero syntyessä (koko väestö v. romanit)	Human Mortality Database / Eurostat [demo_mlexpec]
14)Niiden henkilöiden osuus, joilla on rajoitettu pääsy terveys- ja sosiaalipalveluihin, KEHITTEILLÄ	Ei sovelleta / Mahdollisesti FRS
Tuotosindikaattorit Toissijaiset (valinnaiset)
Indikaattori	Koko väestö
Oman terveytensä yleisesti ottaen ”erittäin hyväksi” tai ”hyväksi” arvioivien yli 16-vuotiaiden osuus	Eurostat [hlth_silc_01]
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus, joilla on sairausvakuutusturva	OECD [ECHI 76]
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityiksi siksi, että ovat romaneja, 12 viime kuukauden aikana pyrkiessään terveyspalveluihin	Ei sovelleta / Mahdollisesti FRS
Kehitettävä edelleen: Niiden romaninaisten osuus, jotka synnyttivät ensimmäisen lapsensa ennen 20 vuoden ikää. Hoitamaton lääkinnällinen tarve	Eurostat [demo_fordager] SDG 3.7 Eurostat [SDG_03_60]

Tavoitteen 6 prosessi-indikaattorit: Parannetaan romanien terveyttä ja lisätään romanien tosiasiallista pääsyä laadukkaiden terveydenhuoltopalvelujen piiriin
Indikaattori – Ulottuvuus A – Institutionaalinen rakenne
·Terveydenhuollon tukihenkilöjärjestelmä on vakiinnutettu ja integroitu terveydenhuoltohallinnon asiaankuuluviin rakenteisiin. ·Olemassa on järjestelmä, jolla kannustetaan ja tuetaan sellaisten terveydenhuollon tukihenkilöiden urakehitysnäkymiä, jotka haluavat tulla terveydenhuollon ammattilaisiksi. ·Käytössä on järjestelmä, jossa tarjotaan ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja ghetoissa ja eriytetyissä/syrjäisissä asutuksissa asuville romaneille. ·Alueellisilla terveystarkastuslaitoksilla on resurssit (taloudelliset ja henkilöstöresurssit) varmistaa, että lasten ja vanhusten kansallisen tason rokotus- ja immunisaatio-ohjelmat sekä ennaltaehkäisevät palvelut, kuten verikokeet ja syöpäseulonnat, tavoittavat myös romaniyhteisöt.
Indikaattori – Ulottuvuus B – Erityiset toimenpiteet ja toimet
·Käytössä on romanien kohtaamia erityisiä terveyshaasteita (terveelliset elämäntavat ja ravitsemus mukaan luettuina) varten räätälöityjä terveystietoisuusohjelmia. ·Käytössä ja toiminnassa on riskiryhmille, myös romaneille, suunnattuja ennaltaehkäiseviä terveysohjelmia. ·Järjestetään tiedotuskampanjoita, joilla edistetään ymmärrystä rokotusten tarpeesta. ·Lasten ja vanhusten rokotukset (influenssa) ovat kohtuuhintaisia ja niitä toteutetaan. ·Lasten ennaltaehkäisevät terveystarkastukset suoritetaan säännöllisesti maksutta, ja riskiryhmien kohdalla toteutetaan seurantatoimenpiteitä. ·Käytössä on epäedullisessa asemassa oleville naisille suunnattuja äitiyshuolto-ohjelmia, ja äitiyshuoltopalveluja tarjotaan säännöllisesti. ·Käytössä on äideille ja 0–3-vuotiaille lapsille suunnattuja neuvolajärjestelyjä, joissa keskitytään erityisesti epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin. ·Terveydenhuoltohenkilöstölle annetaan säännöllisesti kohdennettua koulutusta syrjinnän ja romanivastaisuuden ehkäisemiseksi. ·Romaniyhteisöihin kohdennettuja terveystietoisuuden lisäämistoimia ja kampanjoita toteutetaan.
Indikaattori – Ulottuvuus C – Päätöksentekoprosessien laatu
·Käytössä on toimenpiteitä, joilla varmistetaan romanien osallistuminen terveyspoliittisten toimien kehittämiseen. ·Erityisiä toimenpiteitä terveydenhuollon haasteisiin vastaamiseksi kehitetään yhteistyössä romanien kansalaisjärjestöjen kanssa. ·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat sen EU:n varoista rahoitettavan toimenpideohjelman seurantakomiteoihin, jossa pannaan täytäntöön erityisiä toimenpiteitä, joilla parannetaan romanien pääsyä terveyspalvelujen piiriin. ·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat terveydenhuollon alalla toteutettujen toimenpiteiden tulosten seurantaan. ·Hallituksen elimet ja hallinto (keskus- ja paikallishallinto) ottavat romanien kansalaisyhteiskunnan, etenkin romanitaustaisten terveydenhuollon tukihenkilöiden verkostojen, palautteen huomioon päätöksentekoprosesseissaan terveydenhuollon alalla.

Tavoite 7: Parannetaan asianmukaisten asuntojen, jotka eivät ole eriytettyjä, ja keskeisten palvelujen tosiasiallista yhdenvertaista saatavuutta 9

Pääindikaattori:	Koko väestö
15)Puutteellisissa oloissa (asunto liian pimeä tai siinä on vuotava katto, kosteutta seinissä tai lattioissa, ei kylpyhuonetta/suihkua eikä sisäkäymälää) asuvien osuus	Eurostat [tessi 291]
16)Sellaisissa kotitalouksissa asuvien henkilöiden osuus, joilla ei ole Eurostatin ahtaasti asumisen määritelmän mukaista vähimmäismäärää huoneita	Eurostat [ilc_lvho05a / SDG_11_10] SDG 1, SDG 11
17)Sellaisissa kotitalouksissa asuvien henkilöiden osuus, joiden asuntoihin ei tule vesijohtovettä (vain valikoidut maat)	Eurostat [ilc_mdho05] SDG 6.1.1
Tuotosindikaattorit Toissijaiset (valinnaiset)
Indikaattori	Koko väestö
Niiden ihmisten osuus, jotka asuvat kotitaloudessa, jolla ei ole käymälää, suihkua tai kylpyhuonetta asunnon sisällä	Eurostat [ilc_mdho05 / SDG_06_10] SDG 6
Sellaisessa asunnossa asuvien ihmisten osuus, jossa on vuotava katto, kosteutta seinissä, lattioissa tai perustuksissa taikka lahoa ikkunanpuitteissa tai lattiassa.	Eurostat [SDG_01_60] SDG 1
Sellaisessa kotitaloudessa asuvien osuus, joka on 12 viime kuukauden aikana joutunut poistumaan majoitus- tai pysähdyspaikastaan	Ei sovelleta
Niiden yli 16-vuotiaiden osuus, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityiksi siksi, että ovat romaneja, viiden viime vuoden aikana etsiessään asuntoa	Ei sovelleta / Mahdollisesti FRS
Kehitettävä edelleen: Asuinalueiden eriytyminen Romanien tilanteen maantieteellisiä näkökohtia kuvaavat indikaattorit Pääsy alueen peruspalveluihin ja infrastruktuuriin (esimerkiksi terveyspalvelut, julkinen liikenne, koulut ja lastenhoito) etäisyyden, kustannusten, aukioloaikojen tai palvelun puutteen vuoksi Laittomissa tai sääntelemättömissä asunnoissa asuvien osuus	Ei sovelleta Ei sovelleta

Tavoitteen 7 prosessi-indikaattorit: Parannetaan romanien tosiasiallista pääsyä asianmukaisiin asuntoihin, jotka eivät ole eriytettyjä, ja keskeisten palvelujen piiriin

Indikaattori – Ulottuvuus A – Institutionaalinen rakenne

·Romaneja koskeviin kansallisiin strategiakehyksiin tai niihin liittyviin poliittisiin asiakirjoihin sisältyy selkeitä toimenpiteitä asuinalueiden eriytymisen lopettamiseksi.

·Häätöjä koskevat selkeät suuntaviivat ovat olemassa, ja niitä pannaan tehokkaasti täytäntöön laittomien häätöjen estämiseksi.

·Häätöjä koskevat selkeät suuntaviivat ovat olemassa, ja niitä pannaan tehokkaasti täytäntöön sellaisten kotitalouksien suojelemiseksi, joihin kuuluu lapsia.

·Asuntosääntelyssä olevat porsaanreiät, jotka estävät sääntelemättömän asuntokannan laillistamisen romanien asuinalueilla, on suljettu.

·Sellaisten EU:n rahoittamien hankkeiden tukikelpoisuus- ja arviointikriteerit, jotka parantavat infrastruktuuria paikkakunnilla, joilla romanien osuus väestöstä on suuri, tarjoavat lisäpisteitä yrityksille, jotka työllistävät romaneja tai ovat romanien hallinnassa.

·Käytössä on politiikkoja, joilla kannustetaan ja tuetaan yhteisötason paikallisia omatoimisuusaloitteita asumisen alalla.

·Pysähdyspaikkojen ja asuntovaunukenttien tarpeet arvioidaan säännöllisesti.

·Käytössä on mekanismeja, joilla varmistetaan, että romaneilla on tosiasiallisesti oikeus turvalliseen veteen ja saniteettipalveluihin.

Indikaattori – Ulottuvuus B – Erityiset toimenpiteet ja toimet

·Romaneja koskevissa kansallisissa strategiakehyksissä otetaan huomioon yleisten asumispalvelujen ja ‑ohjelmien inklusiivisuuden selkeät takeet ja kriteerit.

·Käytössä on kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan sosiaalisesti heikommassa asemassa olevia alueita eriytymisen vähentämiseksi.

·Käytössä on kohdennettuja toimenpiteitä, joiden taloudelliset resurssit on turvattu ja joilla parannetaan epäedullisessa asemassa olevien asutusalueiden julkista infrastruktuuria teiden, veden, sanitaation, julkisten palvelujen saatavuuden ja viemäröinnin osalta.

·Käytössä on ”asunto ensin” ‑ohjelmia.

·Asumispalvelujen ja kuntien virastojen henkilöstölle annetaan asumiseen liittyvän syrjinnän ja romanivastaisuuden torjumista koskevaa kohdennettua koulutusta.

·Epäedullisessa asemassa olevien asutusalueiden ja leirien kartoitusta ja seurantaa toteutetaan säännöllisesti.

·Asumisnäkökohtien (arvioitavien paikallisten asumisyksiköiden määrä) seurantaa toteutetaan säännöllisesti.

Indikaattori – Ulottuvuus C – Päätöksentekoprosessien laatu

·Käytössä on toimenpiteitä, joilla varmistetaan romanien osallistuminen asumiseen liittyvien poliittisten toimien kehittämiseen.

·Erityisiä toimenpiteitä asuntoalan haasteisiin vastaamiseksi kehitetään yhteistyössä romanien kansalaisjärjestöjen kanssa.

·Romaneille suunnattuja asumiseen liittyviä tukitoimia (erityisesti eriytymisen poistamiseen liittyviä) kehitetään ja toteutetaan romaniyhteisöjen järjestöjen kanssa.

·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat sen EU:n varoista rahoitettavan toimenpideohjelman seurantakomiteoihin, jossa pannaan täytäntöön erityisiä toimenpiteitä asuntotilanteen parantamiseksi ja etenkin eriytymisen lopettamiseksi.

·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat asumisen alalla ja erityisesti eriytymisen lopettamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tulosten seurantaan.

·Hallituksen elimet ja hallinto (keskus- ja paikallishallinto) ottavat romanien kansalaisyhteiskunnan, etenkin romanitaustaisten terveydenhuollon ja opetuksen tukihenkilöiden verkostojen, palautteen huomioon päätöksentekoprosesseissaan asumisen alalla.

Tavoite 7-a: Torjutaan ympäristöön liittyvää huono-osaisuutta, edistetään ympäristöön liittyvää oikeudenmukaisuutta

Tuotosindikaattorit Toissijaiset (valinnaiset)
Indikaattori	Koko väestö
Sellaisessa kotitaloudessa asuvien romanien osuus, jonka asunnossa ongelmiksi on lueteltu seuraavat: alueella on saastetta, likaisuutta tai muita ympäristöongelmia, kuten savua, pölyä, epämiellyttäviä hajuja tai saastunutta vettä	Eurostat [ilc_mddw02]
Tuotosindikaattorit: Toissijaiset (valinnaiset): Tällä alalla ei ole vielä kehitetty indikaattoreita. Mahdollisia kehitettäviä aihealueita voisivat olla seuraavat: Altistuminen vaarallisille ympäristöön liittyville elinolosuhteille, joihin liittyy terveysriskejä: ·asuminen luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla (katastrofin tyypin mukaan – esimerkiksi jokien tulviminen, äkkitulvat tai maanvyörymät) ·asuminen ympäristön kannalta vaarallisilla alueilla (tyypin mukaan – esimerkiksi kaatopaikat tai loppusijoitusalueet, hylätyt teollisuusalueet tai kaivokset) ·altistuminen vaarallisille tekijöille (tyypin mukaan – esimerkiksi asuminen saastuneilla alueilla, käsittelemättömien ja saastuneiden vesilähteiden käyttäminen, altistuminen myrkyllisille päästöille tai sähkömagneettiselle säteilylle) ·työskentely vaarallisissa tehtävissä, kuten jätemailla tai kaatopaikoilla, ilman riittävää suojaa ·asuminen alueilla, joilla ei ole infrastruktuuria, kuten turvallista juomavettä, jäteveden käsittelyä, päällystettyjä teitä tai jätteenkeräystä ·kiinteän jätteen polttamiseen asuntojen lämmittämiseksi tukeutuvien kotitalouksien osuus

Tavoitteen 7-a prosessi-indikaattorit: Torjutaan ympäristöön liittyvää huono-osaisuutta, edistetään ympäristöön liittyvää oikeudenmukaisuutta

Indikaattori – Ulottuvuus A – Institutionaalinen rakenne

·Romaneja koskeviin kansallisiin strategiakehyksiin tai niihin liittyviin poliittisiin asiakirjoihin sisältyy selkeitä toimenpiteitä ympäristöön liittyvän huono-osaisuuden torjumiseksi ja ympäristöön liittyvän oikeudenmukaisuuden edistämiseksi.

·Täytäntöönpanoa koskevat suuntaviivat takaavat ympäristön kannalta vaarallisilla alueilla asuvien romanien ensisijaisen pääsyn sosiaalisen asuntojärjestelmän asuntoihin.

·Asumisen turvallisuutta ja vaarallisissa olosuhteissa elämisen ehkäisemistä koskevien normien noudattamista valvotaan tiukasti.

·Uusista rakennusalueista ja pysähdyspaikoista tehdään ympäristöarviointi.

·Käytössä on tehokkaita mekanismeja, joilla varmistetaan työlainsäädännön ympäristön kannalta merkityksellisten säännösten täytäntöönpano.

Indikaattori – Ulottuvuus B – Erityiset toimenpiteet ja toimet

·Käytössä on kohdennettuja toimenpiteitä, joiden taloudelliset resurssit on turvattu, ympäristön kannalta vaarallisilla alueilla asuvien romaniperheiden asuttamiseksi uudelleen.

·Romaneja koskevien asuntopoliittisten toimien ja asumista koskevien säännösten vaikutuksia arvioidaan ympäristötekijöiden osalta.

·Romaneja koskevissa kansallisissa strategiakehyksissä käsitellään politiikkojen ympäristövaikutuksia ja romaneihin kohdistuvia ympäristöriskejä.

Indikaattori – Ulottuvuus C – Päätöksentekoprosessien laatu

·Erityistoimenpiteitä, joilla puututaan ympäristöhaasteisiin alueilla, joilla romaneita asuu (erityisesti eriytetyissä romaniyhteisöissä), kehitetään yhteistyössä romanien kansalaisjärjestöjen ja kyseisten alueiden romaniasukkaiden kanssa.

·Romaneille (erityisesti eriytetyissä romaniyhteisöissä asuville) suunnattuja turvalliseen ja kestävään ympäristöön liittyviä tukitoimia kehitetään ja toteutetaan romaniyhteisöjen järjestöjen kanssa.

·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat sen EU:n varoista rahoitettavan toimenpideohjelman seurantakomiteoihin, jossa pannaan täytäntöön erityisiä toimenpiteitä ympäristötilanteen parantamiseksi alueilla, joilla romaneita asuu (erityisesti syrjäytyneissä romaniyhteisöissä).

·Romanien kansalaisjärjestöt osallistuvat alueiden, joilla romanit asuvat (erityisesti eriytetyissä romaniyhteisöissä), ympäristötilanteen parantamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tulosten seurantaan.

·Hallituksen elimet ja hallinto (keskus- ja paikallishallinto) ottavat romanien kansalaisyhteiskunnan, etenkin romanitaustaisten terveydenhuollon tukihenkilöiden verkostojen, palautteen huomioon päätöksentekoprosesseissaan terveydenhuollon alalla.

(1)

Euroopan komissio (2017): Better Regulation Guidelines. Staff Working Document , Bryssel 7. heinäkuuta 2017, SWD(2017) 350.

(2)

Tämän horisontaalisen tavoitteen toimintatavoitteisiin kuuluvat romaneihin kohdistuvien syrjinnän, häirinnän, viharikosten ja vihapuheen torjunta sekä romanien historian, kulttuurin, tunnustamisen ja sovinnon edistäminen ja näitä koskevan tietoisuuden lisääminen.

(3)

Kuten vesijohtovesi, asianmukaiset saniteetti-, jätteenkeräys- ja jätehuoltopalvelut, sähkö, kaasu, kuljetuspalvelujen, rahoituspalvelujen ja digitaalisen viestinnän saatavuus (Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 20 mukaisesti). Tämän alakohtaisen tavoitteen toimintatavoite on ympäristöön liittyvän oikeudenmukaisuuden edistäminen ja ympäristöön liittyvän huono-osaisuuden torjuminen.

(4)

https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/final_guidelines_4-10-18_without_date_july.pdf

(5)

Perusoikeusviraston perusoikeusselvitys.

(6)

Korvataan sosiaalisen ja aineellisen puutteen indikaattorilla (Eurostat [ilc_mdsd07]) ja vastaavalla lapsia koskevalla indikaattorilla, jos käytetään tulevaisuudessa koko väestön kattavassa kestävän kehityksen tavoitteita koskevassa raportoinnissa.

(7)

NACE on lyhenne, jolla kuvataan Euroopan unionissa (EU) vuodesta 1970 lähtien kehitettyjä erilaisia tilastollisia toimialaluokituksia; tausta: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/NACE

(8)

Kansainvälinen ammattiluokitus (ISCO); http://www.ilo.org/public/english/bureau/stat/isco/

(9)

Top