EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 5.9.2019

COM(2019) 406 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EMPTY

Vuoden 2019 kertomus romanien kansallisten integrointistrategioiden täytäntöönpanosta

{SWD(2019) 320 final}

JOHDANTO

Euroopan komissio julkaisi 4. joulukuuta 2018 arvioinnin EU:n puitekehyksestä, joka koskee vuoteen 2020 ulottuvia, romanien kansallisia integrointistrategioita 1 . Arvioinnissa tarkasteltiin EU:n puitekehystä ja sitä, millä tavoin se lisäsi muiden EU:n poliittisten, oikeudellisten ja rahoitusvälineiden käyttöönottoa romanien osallisuuden edistämiseksi. 2 Jotta aiheesta muodostuisi kokonaiskuva, tässä vuoden 2019 kertomuksessa keskitytään romanien osallistamista lisäävien toimenpiteiden kansalliseen täytäntöönpanoon.

Arvioinnin päälähteet:

·romanien kansallisten yhteysviranomaisten 3 raportit;

·kansalaisyhteiskunnan toimijoiden raportit, jotka on laadittu Euroopan parlamentin Roma Civil Monitor ‑pilottihankkeen 4 puitteissa;

·EU:n perusoikeusviraston 5 keräämät tiedot romanien tilanteesta;

·meta-arviointi romanien osallisuutta lisäävistä toimenpiteistä 6 .

Tässä kertomuksessa esitetään yhteenveto tärkeimmistä suuntauksista romanien kansallisia integrointistrategioita koskevan EU:n puitekehyksen kattamilla neljällä politiikan alalla (koulutus, työllisyys, terveydenhuolto, asuminen) sekä syrjinnän ja romanivastaisuuden torjunnan alalla. Kunkin kertomuksessa käsitellyn alan osalta tarkastellaan romanien tilannetta, esitetään yhteenveto pääasiallisista toimenpidetyypeistä ja saavutuksista sekä toimenpiteiden toteuttamisessa kohdatuista haasteista (romanien kansallisten yhteysviranomaisten raporteissa esitettyjen tietojen pohjalta) ja annetaan politiikkaoppimista tukevaa tietoa nostamalla esiin lupaavia lähestymistapoja sekä ensisijaisia aloja, joiden osalta on toteutettava toimia (tiedot perustuvat olemassa oleviin arviointeihin 7 sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja romanien kansallisten yhteysviranomaisten palautteisiin).

I. Keskeiset politiikan alat

Tässä kertomuksessa selostetaan toimenpiteitä, joita on toteutettu romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä annetun neuvoston suosituksen 8 johdosta. Mainittujen toimenpiteiden määrä ei välttämättä kerro toiminnan tavoitteellisuudesta tai tuloksellisuudesta. Sekä koulutuksen että syrjinnän ja romanivastaisuuden torjunnan alalla useimmat toimenpiteet ovat romaneille kohdennettuja. Asumisen alalla on yhtä paljon romaneille kohdennettuja toimenpiteitä ja yleisiä politiikkatoimia eli yleisiä toimenpiteitä. Työllisyyden – ja vähäisemmässä määrin terveyden – alalla jäsenvaltiot pyrkivät pääasiassa yleisten toimenpiteiden avulla lisäämään myös romanien osallisuutta.

1. Koulutus

1.1. Toimenpiteiden painopisteet

Useimmat jäsenvaltiot investoivat toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on vähentää koulunkäynnin keskeyttäjien määrää (18 jäsenvaltiota). Seuraavaksi yleisimpiä toimenpiteitä ovat seuraavat: kartoitetaan yksittäisten oppilaiden tarpeet yhdessä oppilaan perheen kanssa (14 jäsenvaltiota), lisätään mahdollisuuksia osallistua varhaiskasvatukseen ja parannetaan varhaiskasvatuksen laatua (13 jäsenvaltiota) ja kannustetaan romaneja osallistumaan toisen ja kolmannen asteen koulutukseen ja koulutuksen loppuun saattamiseen (11 jäsenvaltiota). Lisäksi pyritään estämään koulujen eriytyminen, käyttämään osallistavia opetusmenetelmiä ja kehittämään työmarkkinoiden tarpeisiin mukautettuja taitoja (jokaisen tavoitteen osalta 12 jäsenvaltiota).

Mitä muita keskeisiä painopisteitä toimenpiteillä on edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi? Raporttien mukaan jäsenvaltiot suosivat useimmiten toimenpiteitä, joiden tavoitteena on nostaa koulutustasoa. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat seuraavat: ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä, kannustetaan siirtymään toisen ja kolmannen asteen koulutukseen ja saattamaan koulutus loppuun tai tarjotaan tukea koulutusaukkojen täydentämiseen tai aineellisen aseman kohentamiseen. Tämäntyyppisten toimenpiteiden osuus on 36 prosenttia kaikista koulutuksen alan toimenpiteistä. Muiden merkittävien toimenpidekokonaisuuksien avulla edistetään koulutuksesta työhön siirtymistä tukemalla ammatillista kouluttautumista, tuetaan urakehitystä ja elinikäistä oppimista ja kehitetään ammatillisia valmiuksia (9–11 prosenttia). Vähemmän yleisiin toimenpiteisiin kuuluvat integroidut osallistamistoimet ja romanien historian ja kulttuurin sisällyttäminen opetussuunnitelmiin (6–6 prosenttia).

1.2. Saavutukset ja haasteet

Yleisin romanien kansallisten yhteysviranomaisten mainitsema saavutus koulutuksen alalla on neuvonta 9 . Muita saavutuksia ovat lastentarhojen valmiuksien lisääntyminen 10 , koulunkäynnin keskeyttämisen torjuntaan ja seurantaan tarkoitetun tuen parantuminen 11 ja romanien osallisuutta ja syrjimättömyyttä koskevien aiheiden sisällyttäminen opettajankoulutukseen tai kansallisiin opetussuunnitelmiin 12 .

Romanien kansallisten yhteysviranomaisten esille nostamia merkittävimpiä haasteita ovat osallistuminen koulutukseen, poissaolot, koulun keskeyttäminen, perusasteelta toisella asteelle siirtyminen ja toisen asteen koulutuksen loppuun saattaminen. 13 Muita haasteita ovat koulujen eriytymisen estäminen 14 , inhimillisten valmiuksien varmistaminen ja lisääminen 15 , yhteistyö sidosryhmien välillä 16 , varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen 17 , aikuiskoulutus ja koulun keskeyttäneille tarkoitettu uusi kouluttautumismahdollisuus 18 ja tiedon saatavuus 19 .

1.3. Politiikkaoppiminen

Toimenpiteitä ja arviointeja toteutettiin eniten koulutuksen alalla. Tämän vuoksi koulutuksen alalla on myös suhteellisesti enemmän lupaavia lähestymistapoja ja eri toimintatavoista saatuja oppimiskokemuksia, jotka ovat yhteisiä useille jäsenvaltioille. Tärkeisiin oppimiskokemuksiin tällä alalla kuuluvat muun muassa seuraavat: varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy on tärkeää, on lisättävä romanivanhempien osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia (sillä vanhempien tuki on oleellista lapsen jokaisessa koulutusvaiheessa), opetussuunnitelman ulkopuolisella toiminnalla on tärkeä merkitys romanilasten identiteetin ja sosiaalisten verkostojen vahvistamisessa ja tarvitaan jatkuvia monitahoisia tukitoimenpiteitä (tuutorointi ja apurahat sekä muiden kustannusesteiden poistaminen), jotta nykyistä useampi siirtyisi koulutustasolta toiselle ja koulutuksesta työelämään. Vaikka positiiviset toimet ovat auttaneet lisäämään romanien osallistumista koulutukseen, on tärkeää, ettei niille romaneille, jotka pääsisivät yleiskoulutukseen tavanomaisia väyliä pitkin, osoiteta erityispaikkoja.

Erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa on paljon romanioppilaita, tarvitaan järjestelmällinen, monitahoinen ja pitkäjänteinen lähestymistapa koulujen ja luokkien eriytymisen estämiseksi, sillä eriytyminen on yhä merkittävä ongelma, joka vaikeuttaa muiden osallistamistoimenpiteiden onnistumista. Tämän lähestymistavan keskeisiin osatekijöihin kuuluvat seuraavat: tarjotaan varhainen ja maksuton pääsy laadukkaaseen osallistavaan varhaiskasvatukseen yhdennetyssä ympäristössä (jotta voidaan lisätä romanilasten kouluvalmiuksia, vähentää romani- ja muuhun väestöön kuuluvien lasten ja aikuisten ennakkoluuloja ja estää tällä tavoin myöhempi eriytyminen), tuetaan romanivanhempia koulun valinnassa, kouluviranomaiset sulkevat eriytyneet koulut asteittain ja romanilapsille osoitetaan koulupaikkoja eri kouluista (koulupiirien uudelleenjärjestelyn avulla). Näiden aktiivisten eriytymistä ehkäisevien toimien ohella olisi annettava taloudellista ja ammatillista lisätukea, jotta voidaan lisätä romanilasten sosiaalista ja akateemista integraatiota yleiseen koulujärjestelmään kuuluviin kouluihin. Näihin toimiin kuuluvat muun muassa seuraavat: korvataan koulumatkoista, oppimateriaaleista, aterioista, opetussuunnitelman ulkopuolisesta toiminnasta ja lisäopetuksesta aiheutuvia kuluja, koulutetaan esiopetuksen henkilökunta ja opettajat uusiin opetusmenetelmiin integroiduissa kouluympäristöissä (mukaan lukien stereotypioihin perustuvan ajattelun muuttaminen), helpotetaan vanhempien ja koulujen välistä viestintää, jaetaan vanhemmille tietoa integroidun opetuksen hyödyistä, tarjotaan opiskelijoille mentorointitukea ja romanilapsille koulupäivän jälkeistä tukea ja palkataan kouluavustajia sekä lisätään valtaväestön valveutuneisuutta koulutuksellisen osallisuuden ja kulttuurien välisen opetuksen tärkeästä roolista yhteisöjen välisissä suhteissa kampanjoiden ja median välityksellä 20 .

2. Työllisyys

2.1. Toimenpiteiden painopisteet

Kahden suurimman ja useimmissa jäsenvaltioissa toteutetun toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on poistaa työmarkkinoille pääsyn esteet (15 jäsenvaltiota) ja antaa yksilöllistä tukea työnhakijoille (13 jäsenvaltiota). Pienempi mutta silti merkittävä osa jäsenvaltioista investoi ammatilliseen koulutukseen (9 jäsenvaltiota), elinikäiseen oppimiseen ja ammattitaidon kehittämiseen (10 jäsenvaltiota) sekä itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja yrittäjyyteen (8 jäsenvaltiota). Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien romaninuorten kasvavan määrän vuoksi olisi ehdottomasti tarpeen lisätä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan tukea ensimmäisen työkokemuksen saamista (10 jäsenvaltiota). Kaksi muuta aluetta, jotka olisi asetettava etusijalle, ovat: suojatoimet ja yksilöidyt palvelut sen varmistamiseksi, että heikossa asemassa olevat romanityönhakijat pääsevät tehokkaasti yleisten julkisten työnvälityspalvelujen piiriin ja positiiviset erityistoimet, joiden avulla parannetaan romanien työllistymismahdollisuuksia julkisella sektorilla.

Mitä keskeisiä painopisteitä toimenpiteillä on? Jäsenvaltiot suosivat useimmiten yksilöllisen tuen muotoja, kuten tukityöllistämistä, muita kustannusten jakamisen muotoja, urakehityksen tukemista (mentorointi, valmennus) ja ammatillista koulutusta (näiden toimenpiteiden yhteisosuus on 35 prosenttia kaikista toimenpiteistä). Yleisempien sosiaalista osallisuutta, yhteisön kehittämistä, aikuisten ammattiin pätevöittämistä ja täydennyskoulutusta koskevien toimien osuus on 8–9 prosenttia kaikista toimenpiteistä. Vain viidesosa toimenpiteistä kohdistuu nuoriin, mikä on selkeästi riittämätöntä, kun otetaan huomioon romaninuorten työllistymisen haasteellisuus.

2.2. Saavutukset ja haasteet

Useat romanien kansalliset yhteysviranomaiset nostivat vuotta 2017 koskevissa raporteissaan esiin taloudellisen kasvun positiiviset vaikutukset romanien työllistymismahdollisuuksiin 21 . Tosin tätäkin useammat romanien kansalliset yhteysviranomaiset mainitsivat kohdennetut tukitoimet, kuten alueelliset työllisyysohjelmat (ammatinvalinnanohjaus, ammatillinen koulutus tai työssä oppiminen ja romani- tai heikossa asemassa olevien työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensovittaminen) 22 . Nämä toimenpiteet ovat tehokkaampia, jos työnvälittäjät, sosiaalityöntekijät tai muut palveluntarjoajat ovat romaneja.

Romanien kansalliset yhteysviranomaiset nostavat esiin kolme pääasiallista haastetta: täytäntöönpanosta vastaavien rakenteiden valmiudet 23 , romaneihin kohdistuva syrjintä 24 ja romanien asenteet ja luottamus 25 .

2.3. Politiikkaoppiminen

Havaintojen mukaan työllisyyden alan kriittisimpiä pisteitä ovat koulutuksesta työmarkkinoille siirtymisen varmistaminen, työnantajien harjoittamaan syrjintään puuttuminen ja työvoimatarpeisiin vastaaminen (etenkin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien romaninuorten osalta). Jotta sekä sukupuolten välistä työllisyyseroa että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien romaninuorten määrää voidaan vähentää, on olennaisen tärkeää luoda kannustimia, tehdä läheistä yhteistyötä yksityisten työnantajien kanssa sekä kohdentaa yleiset työllistämistoimenpiteet romaninuoriin ja ‑naisiin (sen sijaan, että luodaan rinnakkaisia työllistämisrakenteita). Romanien työllistymistä edistäviin toimiin olisi myös sisällytettävä IT-taitojen ja vieraan kielen taitojen kehittäminen. Työllistymisen varmistamiseksi on kuitenkin puututtava myös muihin esteisiin. Näitä ovat erityisesti työnantajien harjoittama syrjintä, romanityönhakijoiden sosiaalisten verkostojen vähyys tai perinteiset sukupuoliroolit romaniyhteisöissä. Yhdistämällä koulutuksen, tuetun harjoittelun ja työnantajiin kohdennetut syrjinnän vastaiset toimenpiteet on mahdollista saada aikaan tuloksia.

3. Terveydenhuolto 

3.1. Toimenpiteiden painopisteet

Jäsenvaltioiden raporteissa useimmin mainittujen kahden toimenpidetyypin tavoitteena on poistaa terveydenhuoltoon hakeutumisen yleiset esteet ja lisätä terveystietoisuutta (13–14 jäsenvaltiota). Näihin tavoitteisiin pyritään tasapuolisesti sekä terveydenhoidon tarjontaa että kysyntää koskevilla toimenpiteillä. Muihin merkittäviin toimenpiteisiin kuuluvat kohdennetut rokotusohjelmat ja pääsy terveydenhuollon erityispalveluihin (6–7 jäsenvaltiota).

Mitä keskeisiä painopisteitä toimenpiteillä on? Raporttien mukaan jäsenvaltiot suosivat toimenpiteitä, joiden avulla kehitetään terveydenhuollon tarjontaa (henkilöstö, tilat) (26 % toimenpiteistä). Lisäksi toteutetaan kysyntään kohdistuvia toimenpiteitä, kuten terveydenhuoltoa koskevia valistus- ja tiedotuskampanjoita (21 %). Muihin merkittäviin toimenpidekokonaisuuksiin kuuluvat yleiset toimet paikallisen terveyden- ja saniteettihuollon infrastruktuurin parantamiseksi sekä ennaltaehkäisevien palvelujen tarjoaminen (16–17 %). Erittäin tärkeät toimenpiteet, kuten sairausvakuutuksen tarjoaminen romaneille ja terveydenhuoltoalan ammattilaisiin kohdennetut syrjinnän vastaiset kampanjat, ovat paljon harvinaisempia (6–7 %).

3.2. Saavutukset ja haasteet

Romanien kansallisten yhteysviranomaisten useimmin mainitsemiin saavutuksiin kuuluvat rokotuskampanjat 26 , muut ennaltaehkäisemis- ja havaitsemisohjelmat 27 , hygienian, terveydentilan ja terveydenhuoltoon pääsyn parantaminen 28 , tietoisuuden lisääminen 29 , terveydenhuollon palveluneuvonta 30 ja useiden sidosryhmien välinen yhteistyö, jossa ovat mukana kansalliset ja paikalliset viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat 31 . Huomioitavaa on, että seuraaviin osa-aloihin kohdennettuja toimenpiteitä koskevat maininnat puuttuivat: syrjinnän vastaiset toimenpiteet, elinolojen hygieenisyyden parantaminen ja terveellisten elintarvikkeiden saannin parantaminen.

Raportoituihin haasteisiin kuuluvat seuraavat: kansallisten ja paikallisten tasojen välisen koordinoinnin ja tehokkaan viestinnän puutteet, riittävän (kansallisen tai EU-) rahoituksen tai henkilöstömäärän ylläpito 32 , omaa terveyttä koskevan tietoisuuden puute 33 , sairausvakuutusturvan vähäinen kattavuus romanien keskuudessa 34 ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten puutteelliset tiedot romanien tilanteesta 35 . Esiin tuli myös huoli alhaisesta rokotuskattavuudesta romanien keskuudessa. Jotkin maat raportoivat, että tästä on ollut seurauksena muuta väestöä korkeampi ennenaikaisten kuolemien ja sairastavuuden esiintyminen 36 . Romanien osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä terveydenhuollon alalla pidetään haastavana, myös lukutaidon heikkouteen ja kieleen liittyvien esteiden vuoksi 37 .

3.3. Politiikkaoppiminen

Sekä toimenpiteitä että arviointeja on terveydenhuollon alalla (sekä asumisen alalla) vähän, mikä rajoittaa mahdollisuuksia saada oppimiskokemuksia eri toimenpiteistä ja jakaa niitä koskevaa tietoa. Yleisimmät lupaavat käytännöt ovat ennaltaehkäisyyn painottuvat rokotuskampanjat ja romanitukihenkilöiden kouluttaminen ja työllistäminen terveydenhuollon alalle. On kuitenkin tärkeää, että kohdennettujen tukipalvelujen tavoitteena on lisätä romanien terveystietoisuutta, muuttaa heidän toimintatapojaan sekä rakentaa pitkän aikavälin omaehtoisuutta ja kykyä osallistua yleisiin järjestelmiin sen sijaan, että päädytään luomaan riippuvuus pysyviin tukihenkilöihin ja pitkäaikaisiin rinnakkaisrakenteisiin. Etusijalle olisi asetettava terveydenhuoltoalan ammattilaisiin kohdennetut syrjinnän vastaiset toimenpiteet.

4. Asuminen 

4.1. Toimenpiteiden painopisteet

Jäsenvaltioiden useimmiten raportoimien toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa pääsy yleishyödyllisten palvelujen (vesi, sähkö, kaasu) ja asuntoinfrastruktuurin piiriin, torjua eriytymistä ja edistää syrjimätöntä pääsyä sosiaalisen asuntotuotannon asuntoihin (10–12 jäsenvaltiota). Vain pieni osa jäsenvaltioista investoi syrjäytyneisiin yhteisöihin kohdennettuihin yhdennettyihin asumistoimenpiteisiin paikallisten uudistamishankkeiden puitteissa (7 jäsenvaltiota) tai käyttää ERI-rahastoja yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen tai yhdennettyihin alueellisiin investointeihin (4 jäsenvaltiota). Vain kaksi jäsenvaltiota raportoi tarjoavansa leiriytymiskohteita kiertäville romaneille.

Mitä keskeisiä painopisteitä toimenpiteillä on? Raporttien mukaan jäsenvaltiot keskittyvät useimmin kunnallisten ja sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen kunnossapitoon, tarjontaan ja korjaamiseen (27 %), romanien asuinalueen infrastruktuuriin (16 %) sekä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, rakennuslupiin tai epämuodollisten asumisjärjestelyjen laillistamiseen (13 %). Näitä kohteita harvemmin investoitiin eriytymisen torjuntaan tähtääviin aktiivisiin toimiin, mukaan lukien slummien poistamista koskevat toimet, ja integroituihin alueellisiin toimenpiteisiin tai kodittomien auttamiseen tarkoitettuun sosiaalitukeen / infrastruktuuriin liittyvään tukeen (mainituista jokainen 7 %).

4.2. Saavutukset ja haasteet

Romanien kansallisten yhteysviranomaisten mukaan merkittävimmät saavutukset liittyvät mahdollisuuteen päästä sosiaalisen asuntotuotannon asuntoon 38 . Toinen romanien kansallisten yhteysviranomaisten raporteissa mainittu merkittävä saavutus oli slummien ja alueellisen eriytymisen poistaminen 39 . Romanien kansalliset yhteysviranomaiset mainitsivat myös tulokset, jotka koskivat seuraavia: leiriytymiskohteiden tarjonta 40 , pääsy yleishyödyllisten palvelujen (esim. vesi, sähkö ja kaasu) piiriin ja asuntojen infrastruktuuri 41 , asumisjärjestelyjen laillistaminen 42 ja kaupunkien elvyttäminen 43 .

Raportoituihin haasteisiin kuuluvat alueellinen eriytyminen 44 , esteet, joiden vuoksi romaneilla ei ole mahdollisuutta päästä yksityisen sektorin asuntoihin 45 sekä sosiaalisen asuntotuotannon asuntoihin pääsyä koskeva julkinen tuki ja lainsäädäntö 46 .

4.3. Politiikkaoppiminen

Asuminen on ala, jolla on vähiten useille jäsenvaltioille yhteisiä lupaavia lähestymistapoja. Se on myös ala, jolla pitkän aikavälin yhdennetyn ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan on havaittu olevan erityisen tärkeä. Tähän kuuluvat muun muassa asunnon tarjoamisen ohella tarjottava tuki, johon sisältyy työllistymiseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja yhteisön kehittämiseen liittyviä elementtejä ja toimenpiteiden nivominen laajempaan maata ja sosiaalista asuntotarjontaa koskevaan kansalliseen politiikkaan ja lainsäädäntöön. Alueellisen eriytymisen torjumiseksi tarvitaan kohdennettuja, koordinoituja ja osallistavia toimia, kuten seuraavat: romaniedunsaajat otetaan mukaan yhteisö- ja yksilöasumisen muotojen suunnitteluun ja toteutukseen, yhdistetään infrastruktuuriin ja ihmisiin kohdennettavat investoinnit ja lisätään tietoisuutta, jotta etnisten ryhmien välillä olevia jännitteitä ja valtaväestön vastustusta voidaan vähentää. Muita alueita, jotka olisi asetettava etusijalle, ovat muun muassa seuraavat: kehitetään sosiaalista asuntotarjontaa siten, että romanien asunnonsaanti helpottuu, ehkäistään pakkohäätöjä osana kaikille sidosryhmille yhteistä laajaa lähestymistapaa asumiseen ja tarjotaan olosuhteiltaan ja kulttuurisesti asianmukaisia leiriytymispaikkoja kiertäville romaneille.

II. Syrjinnän ja romanivastaisuuden torjuminen

1. toimenpiteiden painopisteet

Jäsenvaltioiden raporteissa oli eniten mainintoja seuraavista syrjinnän vastaisista toimenpiteistä: torjutaan romanivastaisuutta lisäämällä tietoisuutta romanien osallistamisen hyödyistä, jaetaan tietoa monimuotoisuudesta ja torjutaan romanivastaista retoriikkaa ja vihapuhetta (10–12 jäsenvaltiota). Muutamat jäsenvaltiot investoivat toimenpiteisiin, joiden avulla pyritään suojelemaan romaninaisia ja ‑lapsia moninkertaiselta syrjinnältä, (perhe)väkivallalta tai avioliitolta alaikäisenä ja pakkoavioliitolta (2–4 jäsenvaltiota) Ainoastaan neljä jäsenvaltiota raportoi investoivansa toimenpiteisiin, joiden avulla varmistetaan rotusyrjintädirektiivin (2000/43/EY) tehokas täytäntöönpano. Tätäkin harvempi jäsenvaltio mainitsee paikalliset tai alueelliset toimenpiteet, joiden tavoitteena on estää eriytyminen (3 jäsenvaltiota) tai torjua ihmiskauppaa (2 jäsenvaltiota). Ainoastaan yksi jäsenvaltio raportoi toimenpiteistä, joiden avulla pyritään estämään lainvastaiset häädöt tai kerjääminen lasten kanssa ja edistämään rajat ylittävää yhteistyötä.

Mitä keskeisiä painopisteitä toimenpiteillä on? Raporttien mukaan jäsenvaltiot investoivat useimmin toimiin, joiden avulla lisätään romanikulttuurin ja ‑perinnön tunnettuutta ja tällä tavoin lisätään tietoisuutta ja torjutaan romanivastaisuutta epäsuorasti muun väestön keskuudessa (22 %). Hieman pienemmällä osalla toimenpiteistä pyritään lisäämään tietoisuutta torjumalla syrjintää ja suvaitsemattomuutta suoraan (18 %). Muiden toimenpiteiden tavoitteena on lisätä instituutioiden (15 %), romanikansalaisyhteiskunnan (12 %) ja ihmisoikeusvalvonnan mekanismien (11 %) valmiuksia. Keskeiset alat, joilla toteutettiin vähemmän toimia, olivat oikeusavun tarjoaminen, romaninaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja eriytymisen torjunta (5–6 %). Ainoastaan 16 prosenttia raportoiduista syrjinnän vastaisista toimenpiteistä kohdistui nimenomaisesti romaninuoriin ja 10 prosenttia romaninaisiin.

2. Saavutukset ja haasteet

Romanien kansallisten yhteysviranomaisten useimmin mainitsemat saavutukset olivat seuraavat: romaninaisten ja ‑lasten olosuhteiden parantuminen 47 , romanivastaisuuden torjuminen muuttamalla stereotypioihin perustuvaa ajattelua ja edistämällä romanien kulttuurin ja historian tuntemusta 48 ja kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden (viranomaiset, kansalaisyhteiskunnan toimijat ja romaniyhteisöt) ottaminen mukaan syrjinnän vastaiseen työhön 49 .

Useat romanien kansalliset yhteysviranomaiset mainitsivat haasteet, jotka liittyvät oikeussuojan saatavuuden ja oikeuksien tiedostamisen lisäämiseen 50 , sekä vaikeudet, jotka liittyivät stereotypioihin perustuvan ajattelun torjumiseen 51 ja romaninaisten ja ‑lasten tilanteen parantamiseen 52 . Tällä alalla olevista suurista haasteista kertoo jo yksistään se seikka, että useat jäsenvaltiot 53 – myös sellaiset, joissa on suuria romaniyhteisöjä ja runsaasti havaintoja romanien syrjinnästä – eivät raportoineet minkäänlaisista syrjinnän vastaisista toimenpiteistä.

3. Politiikkaoppiminen

Romanien osallisuutta lisäävistä toimista saadut kokemukset osoittavat, että pitkän aikavälin muutos millä tahansa politiikka-alalla vaatii puuttumista romanivastaisuuteen ja romaneihin kohdistuvaan syrjintään ja luottamuksen rakentamista romaniyhteisöjen ja muiden väestönosien välille. Jotta romanien osallisuutta lisäävät toimenpiteet onnistuisivat, ne on kaikilla politiikka-aloilla liitettävä yleisiin arvoihin ja niihin on sisällytettävä valtaväestön tietoisuutta lisääviä toimia. Jotta stereotypioihin perustuvaa ajattelua, vihapuhetta ja viharikoksia voidaan torjua, on tärkeä rakentaa positiivista narratiivia romaneista valtaväestön keskuudessa ja vahvistaa romanien identiteettiä erityisillä kohdennetuilla toimilla, joiden tavoitteena on torjua romanivastaisuutta ja edistää romanien historian tunnustamista (holokausti mukaan lukien). Onnistuneimmat toimet eivät ainoastaan asetu linjaan yleisten rakenteiden ja politiikkojen kanssa vaan pikemminkin muuttavat niitä torjumalla ennakkoluuloja ja stereotypioihin perustuvaa ajattelua ja luomalla positiivisen kuvan romaneista päättäjille ja muille sidosryhmille.

III. Romanien osallistaminen laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa

Länsi-Balkanin maissa tavoitteet asetettiin odotuksia ja toimeksiantoa 54 korkeammalle ja vahvistettiin samat romanien osallistamista koskevat tavoitteet ja otettiin käyttöön samat työskentelymenetelmät 55 kuin jäsenvaltioissa. Romanien osallistamisen lisäämiseksi on tehtävä vahvoja ja kestäviä parannuksia, jotta maat voivat edetä kohti EU-jäsenyyttä. Jotta voidaan ottaa huomioon aiempien liittymiskierrosten vaikutukset, etenkin henkilöiden vapaan liikkumisen alalla, romanien integraatio on ensimmäistä kertaa sisällytetty täysimääräisenä osatekijänä meneillään oleviin liittymisneuvotteluihin luvun 23 ”Oikeuslaitos ja perusoikeudet” osalta. Länsi-Balkanin romanien sosioekonomista tilannetta koskevasta kyselystä (2017) saadut tulokset auttoivat yhteistyökumppaneita tunnistamaan uusia haasteita, kuten tehostetun tuen tarpeen, jotta paluumuuttajat voisivat kotoutua alueelle onnistuneesti, ja luomaan vahvan pohjan romaneja koskevissa tulevissa toimenpiteissä huomioitavien vaatimusten määrittämiselle. Ensimmäistä kertaa tiedonantoon on sisällytetty erillinen liite, joka koskee romanien osallistamista laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa ja jossa on esitetty yksityiskohtaisesti sekä horisontaaliset että maakohtaiset tiedot.

IV. Päätelmät

Romanien osallistamista lisäävien toimenpiteiden tarkastelusta nousee esiin tarve määritellä ja kehittää tiiviissä yhteistyössä romanien kanssa toimenpiteitä, joilla vastataan käsillä oleviin lukuisiin haasteisiin ja jotka ovat oikeasuhteisia niihin nähden, tuottavat todennäköisesti mitattavia tuloksia ja sisältävät yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttävissä olevia realistisia vaihtoehtoja. Romanien osallisuutta lisäävien toimenpiteiden suunnittelun, toteutuksen ja seurannan onnistumista edistävät mm. seuraavat tekijät:

٠Osoitetaan riittävästi aikaa paitsi täytäntöönpanoon myös suunnitteluun, konsultointiin, sidosryhmien sitouttamiseen, yhteisöjen luottamuksen lisäämiseen, seurantaan, arviointiin ja politiikan tarkasteluun

٠Kerätään järjestelmällisesti luotettavia, sukupuolen ja iän mukaan jaoteltuja tietoja, joiden pohjalta voidaan määritellä tarpeita ja tehdä tilanneanalyysejä, luoda perusskenaario, asettaa tavoitteita ja määrittää perusjoukko seuraus- ja vaikutusindikaattoreita varten

٠Sisällytetään kohdennetut toimenpiteet yleisiin politiikkoihin ja oikeudellisiin kehyksiin, jotta voidaan varmistua siitä, että toimenpiteet ovat väliaikaisia, ja lisätä romanien yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää yleisiä palveluita sen sijaan, että luodaan pysyviä rinnakkaisrakenteita

٠Luodaan vahva sidosryhmäkumppanuus sitoutumisen, jaetun vastuun ja kestävyyden varmistamiseksi 56

٠Huolehditaan romanien ja kaikkien sidosryhmien aktiivisesta osallistumisesta kaikkiin vaiheisiin (suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan, arviointiin ja politiikan tarkasteluun)

٠Toteutetaan eri osa-alueita yhdistäviä, monialaisia ja integroituja lähestymistapoja, jotta voidaan puuttua moninkertaiseen syrjintään ja monimuotoiseen syrjäytymiseen

٠Toteutetaan lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon sukupuoli ja lapset: suunnittelussa otetaan huomioon romaninaisten ja ‑lasten tarpeita koskevien analyysien tulokset, toteutetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja varmistetaan jatkuva tuki etenkin kriittisissä siirtymävaiheissa

٠Otetaan huomioon romaniyhteisöjen monimuotoisuus: vastataan aitoihin tarpeisiin, varmistetaan toimien merkityksellisyys suhteessa paikallisiin oloihin ja puututaan syrjäytymisen ja syrjinnän kaavoihin eri romaniyhteisöjen osalta

٠Puututaan äärimmäiseen köyhyyteen kohdentamalla toimenpiteet kokonaisvaltaisesti sekä alueeseen että ryhmään, jotta saadaan aikaan pitkän aikavälin muutoksia

٠Sovelletaan nimenomaista, mutta ei poissulkevaa kohdentamista sen varmistamiseksi, että laajempi konteksti otetaan huomioon ja että muut heikossa asemassa olevat ryhmät eivät koe jäävänsä toimien ulkopuolelle

٠Asetetaan etusijalle ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen, jotta voidaan varmistaa kustannustehokkuus ja saada aikaan pitkän aikavälin kestävä muutos

٠Asetetaan (koulutuksen ja asumisen) pitkän aikavälin kärkitavoitteeksi eriytymisen ehkäiseminen sen sijaan, että parannetaan erottelevien järjestelyjen laatua

٠Tunnustetaan romanivastaisuus ja sovelletaan vahvaa syrjinnän vastaista lähestymistapaa romanien osallisuutta lisäävissä toimenpiteissä kaikilla aloilla 57

٠Hyödynnetään asiantuntemusta, jotta voidaan varmistaa laadukkaat, syrjimättömät palvelut

٠Lisätään kansalaisyhteiskunnan, julkishallinnon ja romanien valmiuksia

٠Annetaan näkyvää, pitkän aikavälin poliittista tukea ja riittävää taloudellista tukea (mukaan lukien kansallisista budjeteista osoitetut varat), jotta lupaavien käytäntöjen vakiinnuttaminen ja kestävyys voidaan varmistaa

٠Sovelletaan onnistumisen varmistamiseksi joustavuutta, jotta politiikkaoppiminen ja toimenpiteiden mukautus olisivat mahdollisia

٠Toteutetaan riippumatonta määrällistä ja laadullista seurantaa ja arviointia edistymisen mittaamista ja politiikan tarkastelua varten.

(1)

KOM(2011) 173. Puitekehystä tukevien neuvoston päätelmien (EPSCO 106665/11) mukaisesti jäsenvaltioita kehotettiin valmistelemaan ”kansalliset romanien osallisuutta edistävät strategiansa tai laajempiin sosiaalisen osallisuuden politiikkoihinsa kuuluvat yhdennetyt toimenpidekokonaisuudet”. ’Romanien kansallisella integrointistrategialla’ ja ’strategialla’ tarkoitetaan myös yhdennettyjä toimenpidekokonaisuuksia.

(2)

COM(2018) 785. Termillä ’romani’ tarkoitetaan useita eri ryhmiä (mm. romat, sintit, kaaleet, gypsy-romanit, romanichel-ryhmä, boyash-romanit, ashkalit, ’egyptiläiset’, jenishit, dom-, lom-, rom- ja abdal-ryhmät). Mukaan luetaan myös ns. Travellers. Tällä ei kielletä näiden ryhmien erityispiirteitä.

(3)

Katso maiden lyhenteiden selitykset sivulta www.ec.europa.eu/eurostat. Kaikki jäsenvaltiot lukuun ottamatta Tanskaa, Suomea ja Irlantia (sekä Maltaa, jossa ei ole romaniyhteisöä) toimittivat raportin vuonna 2018. Koska Saksa toimitti raporttinsa myöhässä, se on voitu ottaa huomioon ainoastaan liitteessä 1 (maakohtaiset yhteenvedot). Sen sijaan se ei ole mukana temaattisessa analyysissä, jota selostetaan tässä tiedonannossa ja komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

(4)

Liite 1

(5)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja.

(6)

Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus: Meta-arviointi toimista romanien osallisuuden edistämiseksi (valmistuu vuonna 2019).

(7)

Ks. edellinen alaviite.

(8)

 2013/C 378/01

(9)

AT, FR, EL, ES, IT, LV, RO.

(10)

Esimerkiksi CZ, SK.

(11)

Esimerkiksi HU, ES, LV.

(12)

Esimerkiksi AT, ES, IT, PT.

(13)

AT, CY, EE, EL, ES, FR, HR, LT, NL.

(14)

EL, ES, HR, RO.

(15)

EL, LV, SE, SK.

(16)

ES, LT, LV, PL.

(17)

BG, EL, ES.

(18)

AT, BG, EL.

(19)

HR, IT, PT.

(20)

  http://www.romaeducationfund.org/sites/default/files/publications/desegregation_toolkit__2015_web.pdf

(21)

BG, ES, HR.

(22)

AT, BG, CZ, ES, FR, HR, HU, LV, NL, SK.

(23)

AT, EL, PL, PT, SK.

(24)

EE, ES, LT, LV, NL, PT, RO.

(25)

BG, EE, FR, NL, PT.

(26)

EL, FR, HU, HR.

(27)

HU, PL, SI.

(28)

AT, HU, RO.

(29)

CZ, HU, LT, SI.

(30)

FR, RO, SE, SK.

(31)

BG, RO.

(32)

EL, HU, LT, SE, RO.

(33)

BG, CZ, EL, HR.

(34)

BG, ES, HR, RO.

(35)

AT, CZ.

(36)

ES, EL.

(37)

BG, PL, SK.

(38)

AT, CZ, EL, HU, LV, LT, PT, RO.

(39)

ES, FR, HU, IT, LT.

(40)

FR, NL.

(41)

SI.

(42)

HR.

(43)

BG.

(44)

BG, CY, ES, SK.

(45)

ES, LT, LV, NL.

(46)

CZ, BG.

(47)

BG, EE, ES, HU, HR, PT, SK.

(48)

ES, FR, HU, LV.

(49)

IT, ES, SI.

(50)

AT, CZ, LT, PT.

(51)

EE, ES, HR, LV.

(52)

BG, ES, SK.

(53)

CY, FR, EL, PL, RO.

(54)

 6 kohta: ”Romanien integroitumisen edistäminen EU:n ulkopuolella: tilanne laajentumismaissa” Laajentumisprosessissa mukana oleville maille asetettiin kolme tavoitetta: IPA-varojen tehokkaampi käyttö, tehostettu seuranta, nykyistä läheisempi yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa.

(55)

 Raportoidaan vuosittain täytäntöönpanon edistymisestä, nimetään romanien kansalliset yhteysviranomaiset, järjestetään vuosittain romanifoorumin tapaaminen läheisessä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, järjestetään romaniseminaareja ja raportoidaan laajentumispaketin ja vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukaisten alakomiteoiden puitteissa tehtyjen sitoumusten täytäntöönpanosta.

(56)

 Tämä vaatii sitä, että romanien kanssa toimivat sidosryhmät ja yleisiä julkisia politiikkatoimenpiteitä kehittävät ja täytäntöönpanevat tahot tekevät tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa sekä sitä, että paikalliset julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat toimivat yhteistyössä romaniyhteisöjen kanssa läheisesti toimivan kansalaisyhteiskunnan kanssa.

(57)

 Tähän olisi sisällyttävä myös romanivastaisuuden, viharikosten ja romanivastaisen retoriikan erityispiirteiden tunnustaminen sekä oikeussuojan, suojelun ja tuen saannin haasteellisuuden tunnustaminen romaniuhrien osalta (tähän kuuluvat esimerkiksi vähäinen ilmoittaminen, joka johtuu osaltaan siitä, että uhri pelkää syrjintää tai vastatoimia tutkivien viranomaisten taholta, lisäkärsimysten riski, viranomaisten omien, rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevien vääristyneiden asenteiden vaikutukset jne.).