EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 24.10.2017

COM(2017) 623 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa

{SWD(2017) 349 final}

1.Johdanto

Yhdeksän syrjäisintä aluetta – Guadeloupe, Ranskan Guayana, Martinique, Mayotte, Réunion ja Saint-Martin (Ranska), Kanariansaaret (Espanja), Azorit ja Madeira (Portugali) – ovat poikkeuksellinen voimavara Euroopan unionille (EU). Ne rikastuttavat EU:ta taloudellisesti, kulttuurisesti ja maantieteellisesti ja tarjoavat sille strategisen pääsyn merille. Syrjäisimmillä alueilla on ainutlaatuisia luonnollisia vahvuuksia, ja niillä sijaitsee 80 prosenttia EU:n biologisesta monimuotoisuudesta.

Syrjäinen sijainti, pieni koko, alttius ilmastonmuutokselle ja useimpien alueiden saaristoluonne 1 asettavat kuitenkin haasteita alueiden kehitykselle ja vaikeuttavat niiden integroitumista sisämarkkinoille.

Syrjäisimpien alueiden erityistilanne on tunnustettu vuodesta 1999 lähtien EU:n perussopimuksissa ja vuodesta 2009 lähtien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklassa, jonka perusteella alueiden hyväksi toteutetaan erityistoimenpiteitä EU:n keskeisillä politiikan aloilla, kuten maatalous-, koheesio- ja kilpailupolitiikassa.

Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja erityisestä maataloustoimenpiteitä koskevasta järjestelmästä (POSEI-asetus) 2 myönnetään syrjäisimmille alueille vuosina 2014–2020 lähes 13,3 miljardia euroa. Määrärahat muodostavat merkittävän investointien ja työllisyyden lähteen. Rahoitukseen sisältyy kaksi aluekehitys- ja kalastusalojen erityismäärärahaa, joiden tarkoituksena on hyvittää näiden alueiden erityistilanteesta johtuvia lisäkustannuksia. 3  

Syrjäisimpien alueiden kilpailukykyä pyritään lisäksi edistämään soveltamalla niihin erityissääntöjä esimerkiksi valtiontukien alalla 4 , jolla myönnetään toiminta- ja investointitukea, sekä verotuksen ja tullin alalla. Tällä EU:n myöntämällä huomattavalla julkisella tuella kehitetään infrastruktuuria, tarjotaan palveluja väestölle, luodaan työpaikkoja, investoidaan koulutukseen ja ammattitaitoon sekä parannetaan yritysten kilpailukykyä. Lisäksi sillä tehostetaan ja monipuolistetaan maataloustuotantoa, suojellaan ympäristöä ja torjutaan ilmastonmuutosta. Tähän tiedonantoon liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa tarkastellaan vuoden 2012 strategiassa ehdotettujen toimien täytäntöönpanoa ja annetaan yksityiskohtaista tietoa syrjäisimpien alueiden sosioekonomisesta tilanteesta.

Vuosien mittaan saavutetusta edistyksestä huolimatta syrjäisimmillä alueilla on edelleen vakavia haasteita, joita globalisaatio ja ilmastonmuutos pahentavat entisestään. Niiden kehitys on epävakaata. Useimpien niistä on investoitava perusinfrastruktuuriin, kuten maanteihin sekä vesi- ja jätehuoltolaitoksiin, ja niiden talous on riippuvainen vähäisestä määrästä talouden aloja 5 . Syrjäinen sijainti ja muut rajoitukset aiheuttavat lisäkustannuksia alueiden yrityksille, jotka ovat pääasiassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja vaikeuttaa niiden täysimääräistä osallistumista sisämarkkinoille.

Syrjäisimpien alueiden poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilanteen kehitys on ollut viime vuosina huolestuttavaa – työttömyys kasvaa ja on erityisen hälyttävää nuorten keskuudessa, ja joillakin alueilla laiton muuttoliike ja yhteiskunnalliset kriisit lisääntyvät. Näiden alueiden nuorista on työttömänä 40–55 prosenttia. Joidenkin syrjäisimpien alueiden osalta erot kehitystasossa, vauraudessa ja taloudellisissa ja sosiaalisissa mahdollisuuksissa ovat Manner-Eurooppaan verrattuna huolestuttavia. Hirmumyrskyt aiheuttivat syyskuussa 2017 tuhoja erityisesti Saint-Martinin saarella, mikä osoittaa selvästi näiden alueiden haavoittuvuuden, etenkin kun äärimmäisiä sääolosuhteita esiintyy tulevaisuudessa todennäköisesti yhä useammin.

Ponnisteluja on selkeästi tehostettava, jotta syrjäisimmät alueet voivat hyötyä kaikilta osin EU-jäsenyydestä ja globalisaatiosta. Tarvitaan aiempaa vakaampi ja paremmin kohdennettu lähestymistapa, jotta voidaan luoda alueiden kehitystä tukevat puitteet ja tarjota yhtäläiset mahdollisuudet niiden kansalaisille. Vaikka syrjäisimmillä alueilla on tiettyjä yhteisiä haasteita, alueet ovat keskenään erilaisia ja kullakin niistä on omat erityistarpeensa. Tämä on otettava huomioon poliittisissa toimissa.

Lisäksi kaikkia syrjäisimpien alueiden haasteita ei ratkaista EU:n tasolla. Jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa hallinnoimiensa syrjäisimpien alueiden taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä erityisesti keskeisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Syrjäisimpien alueiden itsensä olisi puolestaan lisättävä toimiaan sisäsyntyisen kasvupotentiaalinsa saamiseksi käyttöön. Samaan aikaan EU:n olisi luotava paremmat puitteet, jotka mahdollistavat näiden toimien täysimääräisen vaikutuksen, ja jatkettava syrjäisimpien alueiden etunäkökohtien ottamista huomioon EU:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla, kuten kauppapolitiikassa.

Tässä tiedonannossa esitetään komission uusi lähestymistapa siihen, miten syrjäisimpien alueiden kehitystä on tuettava hyödyntämällä kaikin tavoin niiden vahvuuksia sekä mahdollisuuksia, joita kasvun ja työpaikkojen luomisen uudet osatekijät tarjoavat. Tämä edellyttää erityisesti alueiden erityispiirteiden ja tarpeiden selkeämpää tunnustamista. EU:n, jäsenvaltioiden ja syrjäisimpien alueiden tasolla on lisäksi toteutettava konkreettisia ja koordinoituja toimia (yksityiskohtainen luettelo toimista esitetään liitteessä). Lähestymistapaan sisältyy myös syrjäisimpien alueiden, niitä hallinnoivien jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välinen entistä vahvempi kumppanuus.

Tämän uuden lähestymistavan perustana ovat edellisen strategian 6 täytäntöönpanosta saadut kokemukset sekä laajat keskustelut, joita on käyty syrjäisimpien alueiden edustajien kanssa muun muassa Brysselissä 30. ja 31. maaliskuuta 2017 järjestetyssä neljännessä syrjäisimpien alueiden foorumissa. Lähestymistapa pohjautuu ehdotuksiin, joita kyseiset alueet ovat toimittaneet komission puheenjohtajalle, sekä Euroopan parlamentin 7 ja jäsenvaltioiden kannanottoihin.

Kaikissa aloitteissa, joilla on talousarviovaikutuksia, noudatetaan asianmukaisesti vuotuista talousarviomenettelyä. Niillä ei voida vaikuttaa vuoden 2020 jälkeiseen seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen.

Vahvaan kumppanuuteen perustuva uusi hallinto

Vaikka syrjäisimmät alueet ovat osa EU:ta ja sen sisämarkkinoita, ne ovat monessa suhteessa hyvin erilaisia. Komissio ottaa uudessa ennakoivassa lähestymistavassaan entistä paremmin huomioon syrjäisimpien alueiden tarpeet, edistää niiden tilanteeseen paremmin sopivia EU:n politiikkoja ja varmistaa, että niiden erityisluonne otetaan aina tarvittaessa johdonmukaisesti huomioon komission aloitteissa.

Tämä edellyttää, että EU:n politiikkoja mukautetaan alueiden olosuhteisiin – kuten monilla tässä tiedonannossa ehdotetuilla toimilla on tarkoitus tehdä – unionin oikeusjärjestyksen yhtenäisyyttä heikentämättä. Se tarkoittaa, että pyritään löytämään tasapaino, jossa yhtäältä kohdellaan syrjäisimpiä alueita Euroopan unionin alueina, joilla on kaikki niille kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet, ja toisaalta tunnustetaan ennakoivasti niiden erityinen geopoliittinen ja taloudellinen tilanne.

Lähestymistavassa otetaan huomioon joulukuussa 2015 annettu Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 8 , jossa selvennetään SEUT-sopimuksen 349 artiklan soveltamisalaa.

Komissio arvioi parempaa sääntelyä koskevien suuntaviivojensa 9 ja erityisesti alueellisia vaikutuksia koskevien menettelyjensä mukaisesti kaikki syrjäisimpiin alueisiin kohdistuvat merkittävät vaikutukset voidakseen neuvoa politiikan suunnittelussa ja laatia asianmukaisia lieventäviä toimenpiteitä tarpeen mukaan. Tällaisten vaikutusten yksilöiminen ja analysointi samoin kuin voimassa olevan lainsäädännön syrjäisimpiin alueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi edellyttää, että käytettävissä on luotettavia tietoja ja että syrjäisimpien alueiden erityispiirteet parhaiten tuntevat sidosryhmät sitoutuvat asiaan.

Sen vuoksi Eurostatia ja kansallisia tilastolaitoksia kannustetaan parantamaan yhteistyössä tietojensa luotettavuutta ja hiomaan tilastoja, jotka eivät tällä hetkellä vastaa täysin syrjäisimpien alueiden erityispiirteitä ja saattavat vaikuttaa tuloksiin. Lisäksi sidosryhmiä kannustetaan osallistumaan komission kuulemis- ja palautemekanismeihin, joiden kautta ne voivat esittää näkemyksiään ja toimittaa näyttöä syrjäisimpiin alueisiin kohdistuvista vaikutuksista.

Syrjäisimpiin alueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on erityisen tärkeää silloin, kun EU tekee ja tarkistaa kansainvälisiä sopimuksia. Syrjäisimpien alueiden etunäkökohdat voivat olla erityisen herkkiä joissakin kauppa- ja kalastussopimuksissa. Sen vuoksi on oleellista varmistaa, että komission jäsenvaltioiden ja syrjäisimpien alueiden välillä käydään neuvottelujen kaikissa vaiheissa jatkuvaa tietoon perustuvaa vuoropuhelua sekä vaihdetaan tietoja. Syrjäisimpiä alueita kannustetaan tuomaan etunäkökohtiaan ja erityisiä huolenaiheitaan esiin kaikkien käytettävissä olevien välineiden kautta, muun muassa kuulemisissa, joita toteutetaan kauppasopimusneuvottelujen käynnistämiseen liittyvien vaikutustenarviointien yhteydessä ja arvioitaessa kestävän kehityksen vaikutuksia kauppasopimusneuvottelujen aikana.

Niiden jo olemassa olevien välineiden lisäksi, joilla alueet voivat ilmaista etunäkökohtiaan, komissio perustaa tilapäisen foorumin helpottamaan näkemysten vaihtoa syrjäisimpien alueiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa EU:n päätöksenteon ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa. Tämä auttaisi komissiota vastaamaan ilmeneviin erityisongelmiin aloitteilla, joissa hyödynnetään paremmin syrjäisimpien alueiden vahvuuksia ja vastataan niiden huolenaiheisiin. Se auttaisi myös tarkastelemaan asiaankuuluvien EU:n politiikkojen tehokkuutta kentällä sekä tunnistamaan kasvumahdollisuuksia. Foorumissa on mukana komissio, kansallisia ja syrjäisimpien alueiden viranomaisia sekä muita merkityksellisiä toimijoita.

Kaikille syrjäisimmille alueille tarkoitetun laajan foorumin lisäksi komissio aikoo toteuttaa toimia tukeakseen yksittäisiä alueita, joilla on erityisiä huolenaiheita. Kun jokin syrjäisimmistä alueista esittää huolenaiheen, joka vaatii asiaankuuluvien sidosryhmien yhteisiä toimia, komissio perustaa tarvittaessa erityisen työryhmän käsittelemään kyseistä aihetta ja avustamaan asianmukaisin toimenpitein.

2.Syrjäisimpien alueiden vahvuuksien hyödyntäminen 

Syrjäisimmillä alueilla on ainutlaatuisia vahvuuksia, joita voitaisiin hyödyntää paremmin huippututkimuksessa ja innovoinnissa, joka koskee esimerkiksi biotaloutta 10 ja ilmastonmuutosta sekä muun muassa toimia, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä testaamalla vähähiilistä liikennettä ja energiatehokkaita ratkaisuja. Syrjäisimpien alueiden luonnollisia vahvuuksia ovat erityisesti

·runsas biologinen monimuotoisuus, joka toimii puskurina myrskyjä ja tulvia vastaan ja muodostaa perustan keskeisille talouden aloille, kuten matkailulle ja kala-, metsä- ja maataloudelle, sekä kasvaville aloille, joita ovat muun muassa luonnonmukaisten tuotteiden ja biolääketieteen alat sekä kosmetiikka-ala

·merkittävät yksinomaiset talousvyöhykkeet, jotka tarjoavat mahdollisuuksia kehittää sinistä taloutta ja tekevät alueista kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin tärkeitä toimijoita

·sijainti ja ilmasto, jotka soveltuvat avaruusalan ja astrofysiikan toimintaan

·kolmansien maiden markkinoiden läheisyys, mikä helpottaa keskinäistä vaihtoa, muun muassa kauppaa ja investointeja.

Syrjäisimmillä alueilla on lisäksi huomattavia yhteiskunnallisia vahvuuksia: rikas kulttuuriperintö, joka yhdessä biologisen monimuotoisuuden ja luonnonmaiseman kanssa tekee alueista houkuttelevia matkailukohteita, eurooppalainen taitotieto, joka tarjoaa vankan perustan alueiden yrityksille, sekä laadukas koulutus.

Näitä vahvuuksia olisi hyödynnettävä paremmin työpaikkojen ja liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi. Syrjäisimpien alueiden olisi keskitettävä ponnistelunsa aloille, joilla niillä on älykkään erikoistumisen strategioissa määriteltyjä suhteellisia etuja, sekä työpaikkojen luomiselle tärkeään perinteiseen toimintaan. Komissio kannustaa syrjäisimpiä alueita tutkimaan mahdollisuuksia luoda sopiva avustusten ja rahoitusvälineiden yhdistelmä, jossa käytetään erilaisia kansallisia, alueellisia ja eurooppalaisia rahoituslähteitä.

Syrjäisimpien alueiden vahvuuksia olisi hyödynnettävä ja niiden kehitys olisi optimoitava uusien mahdollisuuksien avulla, ja sitä varten niiden olisi käytettävä mahdollisimman tehokkaasti saatavilla olevaa rahoitustukea, muun muassa Euroopan strategisten investointien rahastoa. Lisäksi syrjäisimpien alueiden olisi hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti Euroopan investointineuvontakeskuksen ja Euroopan investointihankeportaalin tarjoamat mahdollisuudet.

Sininen talous

Kestävän sinisen talouden olisi edistettävä kaikkien syrjäisimpien alueiden sosioekonomista kehitystä. Tähän saakka sen täytäntöönpanossa on edistytty epätasaisesti. Vaikka toiminnan määrä vaihteleekin alueittain, alueiden kasvu ja puutteet ovat rakenteeltaan samankaltaisia. Perinteiset merielinkeino- ja merenkulkualat, kuten kalatalous 11 , laivakuljetusala sekä rannikko- ja risteilymatkailu, luovat työpaikkoja paikallisväestölle, kun taas uudet alat, kuten merten uusiutuvat energialähteet, vesiviljely ja sininen bioteknologia, eivät ole vielä riittävän kehittyneitä.

Sinisen talouden kehittäminen vaatii strategista suunnittelua ja investointeja. Kalastuksenhoidossa voitaisiin esimerkiksi pyrkiä lisäämään paikallisten kalastajien tuloja, samalla kun kalavaroja hyödynnettäisiin kestävällä tasolla. Matkailijamäärien lisääntyessä voitaisiin toteuttaa vettä säästäviä toimia ja kehittää suolanpoistolaitoksia, joissa käytettäisiin uusiutuvista energialähteistä tuotettua energiaa, jotta voitaisiin vastata veden kysynnän kasvuun. 12 Sinistä bioteknologiaa olisi kehitettävä merien luonnonvarojen avulla nykyisten suppeiden markkinoiden ulkopuolelle; erityisesti hankkeita, joissa käytetään levää kosmetiikkatuotteiden, elintarvikkeiden tai biopolttoaineiden valmistukseen, voitaisiin laajentaa edelleen.

Syrjäisimpien alueiden olisi luotava sinisen talouden strategioita, joilla parannetaan julkisten politiikkojen ja investointien synergiaa, sekä helpotettava pienten toimijoiden rahoituksen saantia mikroluotoilla ja rahoitusvälineillä (kuten lainoilla ja takuurahastoilla).

Jäsenvaltioiden olisi tehostettava tieteellisten tietojen keruuta ja lisättävä kalastus- ja meritutkimukselle annettavaa tukea, toteutettava kalastuksenhoitotoimenpiteitä sekä tutkittava mahdollisuutta rajoittaa kalastus syrjäisimmillä alueilla rekisteröidyille aluksille sadan meripeninkulman vyöhykkeellä 13 , silloin kun se on mahdollista. Niiden olisi myös tehostettava toimiaan laittoman kalastuksen torjumiseksi; komissio lisää tämän kysymyksen asiaankuuluvia kolmansien maiden kanssa tehtäviä yhteistyö- ja taloussopimuksia koskevalle asialistalle.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

Maatalous ja maaseudun kehittäminen ovat tärkeä osa syrjäisimpien alueiden taloutta. Syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavasta EU:n maatalousalan järjestelmästä (POSEI) ja maaseudun kehittämisohjelmista myönnetään yhdessä puolet Euroopan rakenne- ja investointirahastojen puitteissa syrjäisimmille alueille myönnettävästä rahoituksesta 16 , ja niillä edistetään maataloustuotannon kestävää nykyaikaistamista ja parannetaan maatalous- ja elintarvikealan kilpailukykyä.

Maaseudun kehittämisohjelmilla tuetaan lisäksi toimia, joilla palautetaan ennalleen, suojellaan ja lisätään biologista monimuotoisuutta maa- ja metsätaloudessa sekä edistetään taloudellista kehitystä maaseudulla. Niillä tuetaan tutkimusta ja innovointia yhdessä maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevien eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien kanssa. Valtiontukien myöntämistä ja uusien investointien tekemistä helpottavat tällä alalla lisäksi EU:n tarkistetut valtiontukisäännöt eli yleinen ryhmäpoikkeusasetus 17 , joka kattaa nyt myös maatalouden.

Syrjäisimpien alueiden pitäisi edistää investointeja uusiin maataloudessa ja maaseudun kehittämisessä käytettäviin tekniikoihin sekä käyttää ja kehittää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta annetussa asetuksessa 18 esitettyjä riskinhallintavälineitä (taloudellisten tappioiden varalta otettavat vakuutukset, keskinäiset rahastot ja tulojen vakauttaminen). Niiden pitäisi myös lisätä maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevien hyväksyttyjen yhteisön tai kansallisten laatujärjestelmien määrää, kannustaa viljelijöitä osallistumaan näihin järjestelmiin ja tukea kyseisten tuotteiden menekin edistämistä EU:n ja kansainvälisillä markkinoilla muun muassa syrjäisimpien alueiden graafisen tunnuksen avulla. 19

Biologinen monimuotoisuus

Syrjäisimpien alueiden biologinen monimuotoisuus kuuluu Euroopan ja maailman ainutlaatuiseen perintöön. Monet syrjäisimmillä alueilla harjoitettavat talouden alat, kuten matkailu, kalastus sekä maa- ja metsätalous, ovat suoraan sidoksissa siihen. Terveet ekosysteemit tarjoavat lisäksi yhteiskunnalle ratkaisevan tärkeitä hyödykkeitä, esimerkiksi puhdasta ilmaa ja vettä, sekä edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen vaikutusten lieventämistä.

EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tuetaan biologista monimuotoisuutta maaseuturahaston kanssa yhteisrahoitettavilla eri välineillä, kuten maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteillä tai kestävään metsänhoitoon suunnatulla tuella. Lisäksi BEST-aloitteessa 21 on vuodesta 2010 alkaen edistetty syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä pienimuotoisissa hankkeissa, joissa pyritään hyödyntämään paikallisia mahdollisuuksia. Useita biologista monimuotoisuutta koskevia hankkeita on rahoitettu syrjäisimmillä alueilla myös ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life) vuodesta 2012 alkaen.

Syrjäisimpien alueiden ja asiaankuuluvien jäsenvaltioiden olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta sekä Afrikan, Karibianmeren ja Tyynenmeren maista peräisin olevien kumppaneiden kanssa biologista monimuotoisuutta koskevien yhteisten tavoitteiden edistämiseksi kansainvälisissä sopimuksissa.

Kiertotalous

Kiertotalous on lupaava kasvuala, joka tukee syrjäisimpien alueiden sisäsyntyistä kehitystä. Kiertotalouteen siirtymistä on joudutettava erityisesti näillä pienillä ja syrjäisillä alueilla, jotka ovat riippuvaisia tuoduista resursseista. Jätehuolto voi olla erityisen haastavaa, koska jätteenkäsittelyinfrastruktuureja on vähän ja jätteiden keruun, käsittelyn ja kierrätyksen mittakaavaedut puuttuvat. Tilannetta pahentavat joissakin tapauksissa väestönkasvu ja matkailun huippusesongit, joiden seurauksena syntyy suuria määriä jätettä. Monet syrjäisimmät alueet toimittavat tästä syystä jätteitä mantereelle.

Kiertotalouteen tähtääminen tarjoaa myös liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää innovaatiota ja työpaikkojen luomista. Syrjäisimmillä alueilla kehitettyjä ratkaisuja voitaisiin käyttää myös muilla sellaisilla alueilla, muun muassa saarilla, jotka pyrkivät resurssien tehokkaaseen käyttöön. Muutamilla syrjäisimmillä alueilla on kehitetty hyviä käytäntöjä ja menetelmiä, kuten biojätteen kompostointi ja käyttö lannoitteena julkisissa puistoissa Kanariansaarilla, banaanin molekyylin käyttö biokosmetiikassa Martiniquella ja uusiutuvia energialähteitä käyttävän vaihtosuuntaisen järjestelmän kehittäminen vesivoiman tuotantoa varten Madeiralla.

Jäsenvaltioiden ja syrjäisimpien alueiden olisi analysoitava kiertotalouden mahdollisuuksia luoda kasvua ja työpaikkoja näillä alueilla sekä nimetä ensisijaisia hankkeita muun muassa kestävän matkailun alalla. Niiden pitäisi tehostaa asianmukaista jätehuoltoa ja lisätä näin jätteiden erilliskeräystä, kehittää orgaanisen jätteen paikallista kompostointia ja tuotteiden uudelleenkäyttöä, korjaamista ja kierrätystä sekä kannustaa ehkäisemään jätteen syntymistä. Lisäksi niiden pitäisi edistää tehokkaammin ympäristön huomioon ottavia käytäntöjä, kuten luonnonmukaista viljelyä, sekä luonnonvarojen kestävän hallinnan menetelmiä maa- ja metsätaloudessa yhteisen maatalouspolitiikan välineiden avulla.

Ilmastonmuutos

Syrjäisimmät alueet ovat erityisen alttiita monille ilmastonmuutoksen erityisvaikutuksille, varsinkin merenpinnan nousulle ja äärimmäisille sääilmiöille, kuten Saint-Martinin saarta koetelleelle hirmumyrsky Irmalle. 23 Euroopan komission hätäavun koordinointikeskus voi tällaisissa tilanteissa tarjota apua muun muassa EU:n pelastuspalvelumekanismin avulla.

EU:n solidaarisuusrahastosta 24 annetaan tukea katastrofialueiden jälleenrakentamiseen, ja rahastossa sovelletaan syrjäisimpiin alueisiin erityissäännöksiä, joissa rahoituksen myöntämisen perusteena olevan vahingon kynnysarvo on alhaisempi. Komissio aikoo arvioida EU:n solidaarisuusrahaston täytäntöönpanoa syrjäisimmillä alueilla samalla, kun rahastosta tehdään laajempi arvio, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2018.

Jäsenvaltioiden ja syrjäisimpien alueiden pitäisi saattaa säännöllisesti ajan tasalle tiedot syrjäisimpien alueiden erityistarpeista, riskeistä ja haavoittuvuuksista sekä mahdollisista sopeutumista edistävistä toimenpiteistä, joita olisi käsiteltävä ilmastonmuutokseen sopeutumista ja katastrofiriskien hallintaa koskevissa alueellisissa ja kansallisissa lähestymistavoissa. Niiden olisi tuettava EU:n pelastuspalvelumekanismin yhteydessä toteutettavia harjoituksia, koulutusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa muun muassa ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen liittyvillä aloilla ja tarvittaessa yhteistyössä syrjäisimpien alueiden naapurimaiden kanssa.

Energia

Syrjäisimmillä alueilla on usein käytettävissään parempia uusiutuvia energialähteitä kuin Manner-Euroopalla. Niitä ei kuitenkaan hyödynnetä täysimääräisesti teknisten, taloudellisten ja lainsäädännöllisten esteiden vuoksi. 26 Syrjäisimpiä alueita ei ole liitetty mantereen energiaverkkoihin, ja sen vuoksi suurimmalla osalla niistä sähköntuotanto on yhä riippuvainen kalliista tuontiöljystä. Jotta sähkön hinta ei nousisi liian korkeaksi, tarvitaan tukea myös öljyn hankintaan. Kun otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden usein rajalliset energiajärjestelmät, alueet voisivat korostaa rooliaan edelläkävijöinä puhtaan energian käyttöön siirtymisessä kestäviä energiaratkaisuja toteuttamalla. Syrjäisimpien alueiden energiaomavaraisuuden lisääminen tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä niin kasvun, kilpailukyvyn kuin paikallisten työpaikkojenkin lisääntymisen muodossa. Samalla se edistää EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

Syrjäisimmät alueet perustivat vuonna 2014 energiaa käsittelevän verkoston, jonka tarkoituksena on tehdä yhteistyötä kestävien energiaratkaisujen kehittämiseksi, ja useimmat näistä alueista testaavat ja kehittävät uusiutuvia ratkaisuja. Lisätoimet ja investoinnit ovat kuitenkin tarpeen – erityisesti merten uusiutuvia energialähteitä (valtamerten lämpöenergia, aaltoenergia ja merellä tuotettava tuulienergia) koskevalla alalla yhdistettynä innovatiivisiin varastointiteknologioihin sekä energiatehokkuutta lisääviin teknologioihin ja puhtaisiin kuljetusratkaisuihin. Nämä kaikki tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia syrjäisimmillä alueilla.

Syrjäisimmät alueet ovatkin ensisijaisesti ehdolla testaamaan kestäviä energiajärjestelmiä ja edistämään paikallista ja uusiutuvaa energiaa tuottavia yhteisöjä. Ne voivat kuitenkin hyödyntää näitä mahdollisuuksia täysimääräisesti vain, jos niitä hallinnoivat jäsenvaltiot mukauttavat lainsäädäntöään syrjäisimpien alueiden tarpeita vastaaviksi. Erityisesti valtiontukisäännöt tarjoavat jäsenvaltioille mahdollisuuden luoda järjestelyjä, joilla tuetaan uusiutuvien energialähteiden kehittämistä syrjäisimmillä alueilla ja joissa otetaan huomioon sähköntuotannon tosiasialliset kustannukset sähkön kansallisten vertailuhintojen sijasta.

Jäsenvaltioiden pitäisi varmistaa, että niiden lainsäädäntö ja järjestelyt tukevat uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden kehittämistä näillä alueilla (esimerkiksi nimenomaan syrjäisimmille alueille suunnattujen huutokauppojen järjestäminen, paikalliset verotusjärjestelmät, sähköverkkojen ja varastointikapasiteetin kehittäminen). Rakennusalan energiatehokkuutta koskevia kansallisia säännöksiä, joilla saatetaan rakennusten energiatehokkuudesta annettu direktiivi 27 osaksi kansallista lainsäädäntöä, voidaan mukauttaa paikallisolosuhteiden huomioon ottamiseksi. 28

Syrjäisimpien alueiden olisi lisäksi otettava johtoasema puhtaisiin energialähteisiin siirtymistä edistävissä hankkeissa Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -paketin kanssa käynnistetyn EU:n saarien puhdasta energiaa koskevan aloitteen 29 mukaisesti.

Syrjäisimmät alueet investoivat EU:n tuella myös energiatehokkuutensa parantamiseen. Koska liikenteen osuus on yli puolet syrjäisimpien alueiden primäärienergian kulutuksesta, ne ovat alkaneet edistää sähköistä liikkuvuutta. EU:n energialainsäädäntö, muun muassa muutamat viimeisimmistä ehdotuksista 30 , tarjoaa syrjäisimmille alueille mahdollisuuksia ja kannustimia tulla energiaomavaraisiksi. Syrjäisimpien alueiden olisi järjestettävä väestölle ja paikallisyhteisöille suunnattuja tiedotuskampanjoita, joissa kerrotaan, miksi uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen on järkevää investoida.

3.Kasvun ja työpaikkojen luomisen edistäminen

Syrjäisimmät alueet ovat hyväksyneet älykkään erikoistumisen strategioita 31 , joilla tuetaan tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä investointeja Euroopan aluekehitysrahaston vuosien 2014–2020 ohjelmissa. Strategioissa määritetään voimavarat ja tarkasteltavat lupaavat alat ottaen huomioon kunkin alueen vahvuudet ja rajoitukset, joita ovat erityisesti alueilla toimivien yritysten pieni koko, tutkijoiden vähäinen määrä ja tukipalvelujen rajoitettu tarjonta.

Syrjäisimmät alueet voivat strategioiden avulla keskittää investointinsa tärkeisiin kansallisiin painopisteisiin ja mittavia mahdollisuuksia tarjoaville aloille sekä vahvistaa yliopistojen ja tutkimuskeskusten, yritysten ja alueellisten hallintojen välistä yhteistyötä. Strategioita olisi arvioitava säännöllisesti yhdessä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta painopisteitä voitaisiin linjata uudelleen teknisen kehityksen ja uusien markkinoiden syntymisen perusteella.

Tutkimus ja innovointi

Tutkimus ja innovointi sekä teknologian siirrot ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta syrjäisimmistä alueista voi tulla edelläkävijöitä monilla lupaavilla aloilla. Syrjäisimmillä alueilla toimii maailmanluokan tutkimus- ja käyttökeskuksia, kuten astrofysiikan tutkimuskeskus Kanariansaarilla ja avaruuskeskus Guayanassa, ja niissä järjestetään kansainvälisiä korkean tason tapahtumia muun muassa biologisesta monimuotoisuudesta 32 . Alueilla kokeillaan kehittyviä aloja, jotka liittyvät valtamerten elämään, vulkanologiaan, energiaan ja telelääketieteeseen.

Syrjäisimmillä alueilla on hyvät mahdollisuudet tarttua avaruustoimintojen markkinoiden tarjoamiin uusiin tilaisuuksiin ja hyödyntää niitä. Niitä ovat muun muassa mikrosatelliittimarkkinat, joilla pyritään vastaamaan kasvaviin tarpeisiin erityisesti lähiavaruusvideoiden, matalan kiertoradan satelliittien ja televiestinnän aloilla.

Vuonna 2016 hyväksytyn Euroopan avaruusstrategian mukaisesti komissio tukee markkinoille pääsyä, mihin liittyy myös tukitoimia, kuten investointien ja riskirahoituksen saatavuus. Lisäksi se tukee Galileo- ja Copernicus-ohjelmien eurooppalaisten kantorakettien kysynnän yhdistämistä.

Useimmat syrjäisimmistä alueista eivät kuitenkaan osallistu vielä riittävästi EU:n tutkimusohjelmiin, ja niiden panosta voitaisiin lisätä huomattavasti. Tämän saavuttamiseksi on toteutettava toimia monilla eri tasoilla, muun muassa osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön näiden ohjelmien puitteissa. Ensimmäiseksi perustetaan Horisontti 2020 puiteohjelman vuosien 2018–2020 työohjelmassa kohdennettu koordinointi- ja tukitoimi, jonka talousarvio on 4 miljoonaa euroa. Toimen tarkoituksena on lisätä syrjäisimpien alueiden osallistumista EU:n tutkimusohjelmaan sekä parantaa niiden tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja älykkään erikoistumisen prioriteettien näkyvyyttä hyödyntämällä alueiden vahvuuksia. Sillä olisi myös autettava tutkimaan syrjäisimpien alueiden erityishaasteita, joita voitaisiin ratkaista tutkimuksen ja innovoinnin avulla.

Tämän toimen yhteydessä kartoitetaan syrjäisimpien alueiden valmiuksia niiden tutkimusosaamisen aloilla ja valitaan tältä pohjalta mahdollisia eurooppalaisia ja kansainvälisiä kumppaneita, joiden avulla alueiden valmiuksia voitaisiin vahvistaa edelleen. Toimella myös autetaan syrjäisimpiä alueita perustamaan yhteenliittymiä hanke-ehdotusten valmistelua varten sekä kannustetaan EU:n tulevan tutkimuksen puiteohjelman suunnittelua, jotta syrjäisimpien alueiden aktiivista osallistumista voidaan edelleen lisätä.

Syrjäisimpien alueiden ja niitä hallinnoivien jäsenvaltioiden olisi lisäksi arvioitava alueiden pitkän aikavälin investointien tarvetta tutkimuksen ja innovoinnin tehostamiseksi. Niiden olisi myös perustettava kullekin syrjäisimmälle alueelle kansallisiin yhteyspisteisiin liitettäviä yhteyspisteitä, joiden tarkoituksena on jakaa tietoa tutkimusmahdollisuuksista ja järjestää tiedotuskampanjoita.

Työllisyys ja koulutus

Syrjäisimmät alueet kuuluvat niihin unionin alueisiin, joilla työttömyysaste on suurin, erityisesti nuorten keskuudessa. 33 Komissio auttaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston sekä nuorten työllisyysaloitteen kautta syrjäisimpien alueiden ihmisiä mukauttamaan osaamistaan uusiin tuotantojärjestelmiin ja tekniikoihin, erityisesti talouden digitalisointiin.

Réunionilla esimerkiksi kehitetään E2C-hankkeessa (”École de la 2ème chance” eli uuden mahdollisuuden tarjoava koulu) epäedullisessa asemassa olevien ihmisten henkilökohtaisia taitoja, riippumattomuutta ja luottamusta yritysten kanssa toteutettavan kumppanuuden pohjalta. Ranskan Guayanassa pyrittiin samoihin tavoitteisiin ohjelmassa, jossa paikalliset nuoret osallistuivat vuoden ajan Ariane-hankkeen rakennustöihin Euroopan avaruuskeskuksessa.

Olisi kuitenkin selvästi tehostettava toimia, joiden avulla syrjäisimpien alueiden opiskelijoille ja työntekijöille tarjotaan mahdollisuus hankkia riittävä pätevyys sellaisilla tärkeillä aloilla kuin sininen, vihreä tai digitaalinen talous, jotta he voisivat löytää työtä omalla alueellaan tai sen ulkopuolella. Oppijoiden ja opetushenkilöstön liikkuvuuden lisääminen erityisesti Erasmus+ohjelman kautta hyödyttäisi merkittävästi syrjäisimpiä alueita. Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat nuorille muita mahdollisuuksia sitoutua ja tukea yhteisöjä ja kehittää samalla taitojaan ja hankkia arvokasta inhimillistä ja ammatillista kokemusta.

Korkeakoulutuksen alalla komissio edistää edelleen olemassa olevia mahdollisuuksia liikkuvuuteen ja valmiuksien kehittämiseen toteuttamalla kohdennettuja tiedotuskampanjoita, jotka järjestetään tiiviissä yhteistyössä kansallisten toimistojen kanssa. Se on Erasmus+-ohjelman käynnistämisen jälkeen kasvattanut jo huomattavasti taloudellista tukeaan syrjäisimmiltä alueilta saapuville tai kyseisille alueille matkustaville osallistujille ja aikoo mukauttaa tukea edelleen vuoden 2018 ehdotuspyynnöistä alkaen. Lisäksi syrjäisimpiä alueita koskevia Erasmus+-ohjelman erityisiä rahoitussääntöjä aletaan soveltaa Euroopan solidaarisuusjoukkoihin. Näin lisätään syrjäisimmiltä alueilta saapuvien tai kyseisille alueille matkustavien osallistujien matkakuluihin tarkoitettua tukea. Komissio tarkastelee myös mahdollisuuksia laajentaa alueellista Erasmus+-yhteistyötä olennaisilla aloilla liikkuvuuden edistämiseksi entisestään syrjäisimpien alueiden ja niiden naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden välillä.

Jäsenvaltioiden ja syrjäisimpien alueiden pitäisi harkita mahdollisuutta auttaa liikeyrityksiä tarjoamaan nuorille hakijoille määräaikaisia työsuhteita ulkomailla vahvistamalla tai perustamalla tarkoitusta varten järjestelmiä, jotka voisivat olla esimerkiksi ranskalaisen kansainvälistä työharjoittelua koskevan ohjelman kaltaisia.

Kilpailukyky, yrittäjyys ja sisämarkkinat

Syrjäisimpien alueiden markkinat ovat pienet. Alueet ovat vahvasti riippuvaisia Euroopan kanssa tehtävästä vaihdosta, ja ne käyvät kovaa kilpailua naapurimaidensa kanssa. Osaamisensa ja valmiuksiensa ansiosta niiden pitäisi kuitenkin pystyä kilpailemaan alueellisilla markkinoillaan monilla aloilla, kuten energian, bioteknologian ja tietotekniikan aloilla sekä palvelualoilla.

Syrjäisimpien alueiden on parannettava edelleen yritystensä valmiuksia toimia sisämarkkinoilla ja kansainvälisillä markkinoilla, jotta ne voisivat hyödyntää globalisaation tarjoamia etuja ja käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen kaupankäynnin mahdollisuudet omilla maantieteellisillä alueillaan.

Digitaalinen saavutettavuus

Syrjäisimpien alueiden tulevan kehityksen kannalta on välttämätöntä, että ne yhdistetään Manner-Eurooppaan, naapurimaihinsa ja muuhun maailmaan tarkoituksenmukaisten ja luotettavien sähköisten viestintäverkkojen välityksellä ja että niiden kansalaisille ja yrityksille varmistetaan mahdollisuudet hyödyntää digitaalipalveluja.

Syrjäisimmät alueet ovat viime vuosien aikana kaventaneet merkittävästi digitaalista kuilua liitettävyyden, internetpalvelujen käytön sekä yritysten ja julkisten palvelujen digitalisoinnin osalta, vaikka kuilu onkin maaseudulla yhä huomattava. Infrastruktuurien käyttöönottoa ja digitaalipalvelujen kehittämistä tukemaan on jo käynnistetty kunnianhimoisia kansallisia ja alueellisia ohjelmia. Väestö on ottanut uudet digitaalipalvelut, kuten matkapuhelinpalvelut, innokkaasti vastaan.

Esteitä on kuitenkin yhä jäljellä, muun muassa riippuvuus merenalaisista kaapeleista, digitaalisen infrastruktuurin käyttöönotosta aiheutuvat lisäkustannukset, paikallisten markkinoiden ja hankkeiden pienuus, mikä voi vaikeuttaa yksityisiä investointeja ja rahoituksen saantia, yritysten pieni koko, mikä haittaa niiden digitalisoitumista, sekä vaikeudet säilyttää ja houkutella digitaalista osaamista.

Komission käynnissä olevien tieto- ja viestintätekniikan alan aloitteiden pitäisi auttaa syrjäisimpiä alueita poistamaan näitä esteitä. Laajakaistan käyttöönottoa tuetaan eurooppalaisessa sähköisen viestinnän säännöstössä 34 ehdotetuilla uusilla toimenpiteillä, joilla edistetään kilpailukykyisiä investointeja suurikapasiteettisiin verkkoihin. Komissio arvioi edelleen laajakaistan käyttöönottoa koskevien valtiontukisääntöjen mukaisesti ja asiaankuuluvien jäsenvaltioiden pyyntöjen perusteella sellaisten paikallisten tai kansallisten laajakaistan käyttöönottoa koskevien valtiontukitoimien suunnittelua, joiden tavoitteena on sellaisten alueiden yhdistäminen laajakaistaverkkoon, joilla markkinoiden toiminta on puutteellista. Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Euroopan strategisten investointien rahastosta tuetun Verkkojen Eurooppa välineen laajakaistainvestointirahaston avulla voidaan myös auttaa rahoittamaan pienempiä ja riskialttiimpia hankkeita, jotta ne saisivat houkuteltua investointeja markkinoille.

Lisäksi komission vuoden 2017 alussa perustaman EU:n laajuisen laajakaistaa käsittelevien virastojen verkoston olisi tehostettava kansallisten ja alueellisten viranomaisten kokemusten vaihtoa muun muassa rahoituslähteistä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällaisia virastoja perustetaan tukemaan syrjäisimpiä alueita laajakaistan käyttöönotossa. Asiaankuuluvien kansallisten sääntelyviranomaisten olisi seurattava markkina-analyyseissään edelleen syrjäisimpien alueiden tilannetta havaitakseen kilpailun rajoituksia, joiden vuoksi erityisiä sääntelytoimia voitaisiin pitää perusteltuina.

Koska nykyisistä työpaikoista 90 prosentissa vaaditaan ainakin perustason digitaalisia taitoja, työvoiman, erityisesti nuorten, koulutus ja uudelleenkoulutus on ratkaisevan tärkeää talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiokehityksen hyödyntämisen kannalta. Syrjäisimpiä alueita kannustetaan hyödyntämään digitaalisia taitoja ja työpaikkoja edistävän koalition 35 määrittämiä hyviä käytäntöjä ja liittymään ”kansalliseen koalitioon”.

Liikenne

Liikenteen ja liikkumisen tehostaminen on olennaista, kun pyritään kaventamaan syrjäisimpien alueiden saavutettavuuskuilua, joka on seurausta niiden etäisyydestä Euroopan mantereelle, (useimmissa tapauksissa) niiden saaristoluonteesta sekä vaikeasta pinnanmuodostuksesta. Säännölliset ja luotettavat yhteydet Eurooppaan ja alueiden sisällä voivat edistää kasvua ja työpaikkojen luomista, sillä ne houkuttelevat yrityksiä, matkailijoita ja palvelujen tarjoajia sekä helpottavat vaihtoa. Ne myös parantavat asukkaiden elämänlaatua ja talousnäkymiä, sillä ne varmistavat korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden sekä pääsyn laajemmille työmarkkinoille. 36

EU:n politiikat, erityisesti koheesiopolitiikka, ovat auttaneet kaventamaan saavutettavuuskuilua ja supistamaan kustannuksia, joita se aiheuttaa syrjäisimmille alueille ja niiden asukkaille. Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston 37 investoinnit ovat olleet olennaisen tärkeitä liikenneinfrastruktuurin ja välineiden parantamisessa. Verkkojen Eurooppa välineellä tuetaan lisäksi hankkeita, jotka liittyvät muun muassa Merten moottoritiet ohjelmaan ja ympäristöä säästävään merenkulkuun.

Kilpailupolitiikka – muun muassa valtiontukisäännöt ja julkisen palvelun velvoitteita koskevat säännöt – on myös tärkeässä asemassa. Syrjäisimmät alueet voivat EU:n yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarkistuksen myötä rahoittaa ja toteuttaa suoraan satama- ja lentoasemahankkeita, jotka täyttävät tietyt ehdot (komission ennakkohyväksyntä vaaditaan ainoastaan hankkeilta, jotka eivät täytä kyseisiä ehtoja).

Lentoliikenne ja meriliikenne sekä muut vesiliikenteen muodot muodostavat syrjäisimpien alueiden ensisijaisen yhteyden Eurooppaan ja naapurimaihin, ja niiden tehostaminen on keskeistä näille alueille. Tärkeiden meriyhteyksien, kuten Panaman kanavan tai Atlantin ylittävien reittien, läheisyys tarjoaa syrjäisimmille alueille mahdollisuuksia merenkulku- ja jälleenlaivaustoimintaan. Syrjäisimmistä alueista voisi tulla alueillaan meriliikenteen solmukohtia, ja ne voisivat toimia esimerkiksi polttoaineiden (muun muassa nesteytetyn maakaasun) tankkausasemina meriliikenteen reiteillä.

Komissio aikoo tarkastella, miten Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskevalla politiikalla, muun muassa Merten moottoritiet ohjelmalla, voitaisiin paremmin vastata syrjäisimpien alueiden tarpeisiin ja ottaa huomioon niiden maantieteellinen sijainti. Syrjäisimpien alueiden olisi otettava huomioon alueellinen ja EU-tason näkökulma liitettävyyshankkeita kehittäessään.

Lentoliikenteen alalla Euroopan talousalueen ja syrjäisimpien alueiden väliset lennot jäävät tällä hetkellä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle, samoin kuin kaikki lennot kolmansiin maihin ja takaisin. Tämän poikkeuksen voimassaolo päättyi 1. tammikuuta 2017, mutta komissio esitti lainsäädäntöehdotuksen 38 sen säilyttämiseksi siihen asti, että kansainväliset neuvottelut 39 maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöönpanosäännöistä saadaan päätökseen.

Syrjäisimpien alueiden paikallisliikenteessä kärsitään kaupunkien ja rannikkoalueiden liikenneruuhkista sekä sisämaan maaseutualueiden vaikeista yhteyksistä. Liikenteen kestävyyden ja puhtauden parantamiseksi on kehitteillä hankkeita, jotka voivat toimia esimerkkeinä hyvistä käytännöistä muille EU:n alueille ja syrjäisten alueiden naapurimaille. Syrjäisimpien alueiden olisi jatkettava paikallisella tasolla kestävien liikenneratkaisujen testaamista ja kehittämistä.

4.Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemän yhteistyön laajentaminen

EU:n syrjäisimpiä alueita koskevan strategian peruspilarina on vuodesta 2004 alkaen ollut alueellisen yhteistyön edistäminen ja syrjäisimpien alueiden yhteyksien syventäminen naapurimaiden ja alueellisten organisaatioiden kanssa. Komissio on edistänyt tätä yhteistyötä poliittisella vuoropuhelulla, alueellisen yhteistyön ohjelmilla ja talouskumppanuussopimuksilla.

Kyseistä yhteistyötä helpotetaan jo EAKR:sta ja Euroopan kehitysrahastosta (EKR) annetuilla asetuksilla, Cotonoun sopimuksella, jossa määrätään EU:n sekä Afrikan, Karibianmeren ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtioiden) välisistä suhteista, sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyllä päätöksellä, joka koskee EU:n suhteita merentakaisiin maihin ja alueisiin. Yhteistyötä olisi kuitenkin tehostettava entisestään alueilla, joilla kaikki osapuolet hyötyisivät siitä. Yhteistä ohjelmasuunnittelua ja hankkeiden suunnittelua olisi jatkettava kaikkien asiaankuuluvien yhteistyövälineiden avulla.

Yhteistyöhankkeita, joihin osallistuu syrjäisimpiä alueita ja muita alueellisia kumppaneita, on pantu viime vuosina täytäntöön nykyisten asetusten mukaisesti Karibian, Intian valtameren ja Länsi-Afrikan alueilla. Erityisesti Karibian alueella EKR:n ja EAKR:n rahoituksella 40 toteutettu pilottihanke on myönteinen askel kohti laajempaa synergiaa kyseisten kahden välineen käytössä.

Lisäksi hirmumyrsky Irman Saint-Martinin (Sint Maarten) saarella aiheuttamat tuhot pakottavat EU:n toteuttamaan jälleenrakennustöitä yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa sekä koordinoimaan antamansa tuen. Näin helpotetaan yhteistyötä ja yhteisiä hankkeita kaikkien saaren asukkaiden hyväksi.

Komissio harkitsee saatujen kokemusten pohjalta uusia keinoja, joilla voitaisiin helpottaa ja vahvistaa yhteistyöaloitteita asianomaisten alueiden tarpeiden ja vahvuuksien perusteella. Komissio aikoo myös tehdä tiivistä yhteistyötä asiaankuuluvien EU:n edustustojen kanssa vaihdon ja yhteisten hankkeiden helpottamiseksi syrjäisimpien alueiden, niiden naapurimaiden ja alueiden sekä alueellisten järjestöjen välillä.

Syrjäisimpien alueiden on kasvavien maailmanlaajuisten haasteiden ja yhä suuremman keskinäisen riippuvuuden seurauksena vahvistettava ja laajennettava yhteistyötään naapurimaidensa ulkopuolelle sekä luotava yhteyksiä muihin kolmansiin maihin ja kansainvälisiin kumppaneihin. Näillä alueilla voi geostrategisen asemansa vuoksi olla tärkeä rooli kansainvälisillä foorumeilla, joissa käsitellään maailmanlaajuisia kysymyksiä, kuten kansainvälistä valtamerten hallinnointia. Komissio aikoo tehdä yhteistyötä syrjäisimpiä alueita hallinnoivien jäsenvaltioiden kanssa ja selvittää konkreettisia toimia, joilla voitaisiin edistää aiheeseen liittyviä ohjelmia syrjäisimpien alueiden maantieteellisillä alueilla.

Kumppanuuksien solmiminen alueellisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, joilla on teknistä taitotietoa ja asiantuntemusta, edistää kehitysmahdollisuuksia lupaavilla aloilla ja helpottaa yhteisten toimien kehittämistä yhteisen edun mukaisilla aloilla. Syrjäisimmät alueet voivat lisäksi tarjoutua uusien ratkaisujen koeympäristöiksi osallistumalla aloitteisiin, esimerkiksi älykkäitä saaria koskevaan aloitteeseen 41 .

Muuttoliike

Joihinkin syrjäisimpiin alueisiin naapurimaista suuntautuva maahanmuuttopaine sekä voimakas väestönkasvu erityisesti Ranskan Guayanassa ja Mayottella aiheuttavat taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia, mistä ovat osoituksena Guayanan viimeaikaiset jännitteet. Näitä alueita olisi autettava hallitsemaan maahanmuuttoa kestävällä tavalla. Tilanne on erilainen muilla syrjäisimmillä alueilla, joilla olisi tärkeää helpottaa naapurimaista saapuvien ihmisten, opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta, luoda uusia työpaikkoja ja kasvumahdollisuuksia ja edistää syrjäisimpien alueiden alueellista yhdentymistä.

5.Päätelmät

Syrjäisimpien alueiden selviytymiskykyä on vahvistettava ja samalla on lisättävä niiden valmiuksia hyödyntää koko kehityspotentiaaliaan, kaikkia EU-jäsenyyden etuja ja globalisaatiota. Tämä edellyttää poliittista tahtoa ja priorisointia sekä jatkuvia pyrkimyksiä hyödyntää tehokkaammin alueiden vahvuuksia ja löytää uusia kasvun lähteitä.

Tässä tiedonannossa esitetään uusi lähestymistapa vahvaan kumppanuuteen. Perustana on ennakoiva lähestymistapa, jossa syrjäisimpien alueiden huolenaiheita ja etunäkökohtia tarkastellaan perusteellisesti. Lähestymistapaa tuetaan foorumilla, jonka avulla syrjäisimmät alueet ja asiaankuuluvat sidosryhmät voivat vaihtaa näkemyksiä päätöksenteon ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.

Komissio aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä syrjäisimpien alueiden ja niitä hallinnoivien jäsenvaltioiden kanssa varmistaakseen, että sen ehdottamat konkreettiset toimet toteutetaan. Komissio aikoo toimia ennakoivasti ja varmistaa varhaisessa vaiheessa, että sen aloitteissa otetaan huomioon syrjäisimpiin alueisiin kohdistuvat vaikutukset ja niille tarjoutuvat mahdollisuudet. Se ehdottaa tarvittaessa myös räätälöityjä toimenpiteitä, joilla otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet.

Syrjäisimpien alueiden kehityksen edistäminen edellyttää myös mittavia investointeja sekä asiaankuuluvien jäsenvaltioiden ja syrjäisimpien alueiden itsensä sitoutumista. Komissio on sitoutunut vahvistamaan pitkäaikaista kumppanuutta syrjäisimpien alueiden ja niitä hallinnoivien jäsenvaltioiden kanssa, jotta EU:n alueet voisivat kukoistaa maailmassa.

(1)

     Syrjäisimmät alueet ovat kaikki saaria Ranskan Guayanaa lukuun ottamatta.

(2)

     Programme d’Options Spécifiques à l’Eloignement et Insularité (syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva POSEI-ohjelma) – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(3)

     Syrjäisimmille alueille myönnetään erityinen lisämääräraha Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) korvausjärjestelmästä.

(4)

     SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti. Syrjäisimpien alueiden tilanne otetaan huomioon vuoden 2014 valtiontukiuudistuksessa sekä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tuoreessa uudistuksessa. Syrjäisimpiä alueita koskevia poikkeussääntöjä sovelletaan nyt toiminta- ja investointitukiin kaikilla aloilla muiden erityisten tukijärjestelmien lisäksi.

(5)

     Maa- ja kalatalouden osuus syrjäisimpien alueiden taloudesta on yli kaksinkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna: 3,8 prosenttia näillä alueilla saavutetusta lisäkasvusta verrattuna 1,6 prosenttiin EU:n tasolla.

(6)

     COM(2012) 287 final, 20.6.2012.

(7)

     Euroopan parlamentin päätöslauselma, 6. heinäkuta 2017 (2013/2178(INI)), esittelijä: Younous Omarjee; Euroopan parlamentin päätöslauselma, 27. huhtikuuta 2017 (2016/2016(INI)), esittelijä: Ulrike Rodust.

(8)

     Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-132/14, 15. joulukuuta 2015.

(9)

      https://ec.europa.eu/info/better-regulation-guidelines-and-toolbox_fi

(10)

     EU:n biotalousstrategian (COM(2012) 60, 13.2.2012) mukaisesti.

(11)

     Syrjäisimmillä alueilla on pääasiassa pienimuotoista kalastusta harjoittavia aluksia. Myös joidenkin teollista kalastusta harjoittavien ja kaukaisilla vesillä toimivien laivastojen kotipaikka on näillä alueilla, ja ne toimittavat raaka-aineita kalanjalostusteollisuudelle, jolla on paikallista merkitystä.

(12)

     COGEA et al., Realising the potential of the Outermost Regions for sustainable blue growth, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2017.

(13)

     Yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22) 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(14)

     Muun muassa GOCEAn ja muiden tekijöiden vuoden 2017 raportin pohjalta (ks. alaviite 12).

(15)

     Kunkin EU:n jäsenvaltion kalastuslaivaston kapasiteetille määritetään yläraja. Syrjäisimpien alueiden laivastoja varten määritetään tarkasti erityinen kapasiteettijärjestelmä asetuksessa (EU) N:o 1380/2013. Laivastoon voidaan lisätä uusia kalastusaluksia vasta sen jälkeen, kun vastaava määrä kapasiteettia on poistettu.

(16)

     Syrjäisimmille alueille myönnetään yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa 6,1 miljardia euroa vuosina 2014–2020.

(17)

     Komission asetus (EU) 2017/1084, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta satama- ja lentoasemainfrastruktuurille myönnettävän tuen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen ja urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille myönnettävään tukeen sovellettavien ilmoituskynnysarvojen sekä syrjäisimmillä alueilla sovellettavien alueellisten toimintatukiohjelmien osalta ja asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta tukikelpoisten kustannusten laskennan osalta (EUVL L 156, 20.6.2017, s. 1).

(18)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(19)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1144/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteuttavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 kumoamisesta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 56).

(20)

     Ks. alaviite 2.

(21)

     Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja unionin syrjäisimmillä sekä merentakaisilla alueilla koskeva vapaaehtoinen malli, http://ec.europa.eu/best  

(22)

     Näitä toimenpiteitä rahoitetaan tällä hetkellä BEST-aloitteesta.

(23)

     Euroopan ympäristökeskus: Climate change, impacts and vulnerability in Europe 2016:      https://www.eea.europa.eu/publications/climate-change-impacts-and-vulnerability-2016

(24)

     Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3).

(25)

     EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2013:0216:FIN:FI:PDF  

(26)

     Ks. syrjäisimpien alueiden energiakysymyksiä käsittelevä vuoden 2017 asiantuntijaraportti (2017 Energy outermost regions experts report):

http://ec.europa.eu/regional_policy/en/information/publications/reports/2017/expert-group-report-on-energy-for-the-eu-outermost-regions  

(27)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

(28)

     Kyseisen direktiivin 1 artiklan mukaisesti.

(29)

     Poliittinen julistus, annettu 18 päivänä toukokuuta 2017. Julistuksen allekirjoittivat komissio sekä 14 EU:n jäsenvaltiota (Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Kroatia, Kypros, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Viro).

(30)

      https://ec.europa.eu/energy/en/news/commission-proposes-new-rules-consumer-centred-clean-energy-transition

(31)

     Ks. tiedonanto ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat” (COM(2017) 376 final, 18.7.2017).

(32)

     Kansainväliset biologista monimuotoisuutta käsittelevät konferenssit, Réunion (2008) ja Guadeloupe (2014),  http://www.guadeloupe.developpement-durable.gouv.fr/IMG/pdf/communique_conference_bio.pdf

(33)

     Työttömyysaste on 17–27 prosenttia Martiniquella, Ranskan Guayanassa, Guadeloupella, Réunionilla, Kanariansaarilla ja Mayottella. Työttömänä on yli 40 prosenttia työikäisistä nuorista kaikilla syrjäisimmillä alueilla ja yli 50 prosenttia Kanariansaarilla ja Mayottella (Eurostat 2016) sekä Madeiralla (Eurostat 2014).

(34)

      http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=comnat:COM_2016_0590_FIN

(35)

      https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/digital-skills-jobs-coalition

(36)

     Asiantuntijaryhmän raportti syrjäisimpien alueiden liikennemahdollisuuksista,

http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/policy/themes/outermost-regions/pdf/transport_report_en.pdf

(37)

      http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=comnat:COM_2016_0590_FIN

(38)

     Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkamiseksi ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmistelemiseksi (COM(2017) 54 final, 3.2.2017).

(39)

     Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä käydään neuvotteluja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöönpanosäännöistä ja käytännön käyttöönotosta.

(40)

   Guadeloupen alueneuvosto hallinnoi ohjelmakauden 2014–2020 aikana alueneuvoston ja EU:n Guyanan edustuston välisen Convention de délégation sopimuksen mukaisesti osaa EKR:n Karibian alueelle varatun AKT-valtioiden ohjelman varoista sekä nimeää ja rahoittaa EKR:n ja EAKR:n yhteisiä hankkeita.

(41)

      http://www.smartislandsinitiative.eu/en/index.php

EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 24.10.2017

COM(2017) 623 final

LIITE

Kattava luettelo toimista

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa

{SWD(2017) 349 final}

Kattava luettelo toimista

Tässä liitteessä esitetään kattava luettelo tiedonannossa mainituista toimista, myös keskeisistä toimista, joita toteutetaan komission, jäsenvaltioiden ja syrjäisimpien alueiden tasolla

Hallintotapa

Sininen talous

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

Biologinen monimuotoisuus

Kiertotalous

Ilmastonmuutos

Energia

Tutkimus ja innovointi

Työllisyys ja koulutus

Kilpailukyky, yrittäjyys ja sisämarkkinat

Digitaalinen saavutettavuus

Liikenne

Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemä yhteistyö

Kauppa

Muuttoliike

(1)

      Hyödyntäen muun muassa tuloksia, jotka on saatu seuraavasta tutkimuksesta: COGEA et al., Realising the potential of the Outermost Regions for sustainable blue growth, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2017.

(2)

     Kunkin EU:n jäsenvaltion kalastuslaivaston kapasiteetille määritetään yläraja. Syrjäisimpien alueiden osalta yksityiskohtainen laivaston kapasiteettijärjestelmä esitetään yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013. Järjestelmän mukaisesti laivastoon voidaan lisätä uusia kalastusaluksia vasta sen jälkeen, kun vastaava määrä kapasiteettia on poistettu laivastosta.

(3)

     Merten aluesuunnittelun puitteista 23 päivänä heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/89/EU (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 135) mukaisesti.

(4)

     Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(5)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta.

(6)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta.

(7)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1144/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteuttavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 kumoamisesta.

(8)

     Näitä toimenpiteitä rahoitetaan tällä hetkellä BEST-aloitteesta.

(9)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta.

(10)

     Yhteisrahoitus alueellisille, kansallisille ja kansainvälisille ohjelmille.

(11)

     Niiden myönteisten kokemusten perusteella, joita on saatu biologista monimuotoisuutta koskevasta Net biome 2007–2016 -hankkeesta ja EU:n rahoituslaitoksiin kuuluvasta BiodivERsA-verkostosta.

(12)

     http://ec.europa.eu/internal_market/scoreboard/

(13)

     http://www.smartislandsinitiative.eu/en/index.php

(14)

     ”Lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä”, COM(2017) 211 final, 12.4.2017.