EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 7.12.2016

COM(2016) 940 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

INVESTOINTI EUROOPAN NUORISOON

INVESTOINTI EUROOPAN NUORISOON

”Euroopan unionin sisälle on syntymässä 29. valtio. Se on valtio, jota asuttavat työttömät. Valtio, jossa nuoret jäävät ilman työtä; valtio, jossa ihmiset syrjäytyvät ja jätetään ulkopuolelle. Toivoisin, että tämä 29. jäsenvaltio muuttuisi takaisin tavalliseksi jäsenvaltioksi.”

Jean-Claude Juncker

Avauspuheenvuoro Euroopan parlamentin täysistunnossa 15. heinäkuuta 2014

”Yhtä lailla kuin panostamme olosuhteiden parantamiseen EU:n ulkopuolella meidän on vastattava humanitaarisiin kriiseihin myös EU:n sisällä. Ennen kaikkea meidän on panostettava nuoriin. En voi hyväksyä enkä tule hyväksymään sitä, että Eurooppa on ja pysyy nuorisotyöttömyyden maanosana. En voi hyväksyä enkä tule hyväksymään sitä, että vuosituhannen taitteessa syntyneet, Y-sukupolvi, voi olla 70 vuoteen ensimmäinen sukupolvi, joista tulee köyhempiä kuin vanhempansa. Tämä on tietysti pääasiassa jäsenvaltioiden hallitusten asia, mutta Euroopan unioni voi tukea niiden pyrkimyksiä.”

Jean-Claude Juncker

Puhe unionin tilasta 14. syyskuuta 2016

Euroopan unioni on hanke paremman tulevaisuuden rakentamiseksi Euroopan kansalaisille. Tämä tarkoittaa myös investoimista nuoriin, uusien mahdollisuuksien tarjoamista heille ja heidän auttamistaan näihin mahdollisuuksiin tarttumisessa. Siinä on kyse parhaan mahdollisen alun antamisesta nuorten elämälle panostamalla heidän osaamiseensa, taitoihinsa ja kokemuksiinsa, auttamalla heitä löytämään ensimmäisen työpaikkansa tai kouluttautumaan ammattiin ja tarjoamalla heille mahdollisuuden saada äänensä kuuluville. Tämä investoiminen nuorisoon on perusta oikeudenmukaiselle, avoimelle ja demokraattiselle yhteiskunnalle, sosiaaliselle liikkuvuudelle ja osallisuudelle sekä kestävälle kasvulle ja työllisyydelle.

1. Euroopan nuorisoon investoimisella on kiire

Nuorison tilanne on parantunut viime vuosina monin tavoin: nuorisotyöttömyys on vähentynyt huippuvuoden 2013 luvuista eli 24,4 prosentista 18,9 prosenttiin vuonna 2016. Pudotuksesta 10 prosenttia on tapahtunut pelkästään viimeksi kuluneen vuoden aikana. Koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus on pienentynyt. Osuus oli 17 prosenttia vuonna 2002 ja 11 prosenttia vuonna 2015. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 32–34-vuotiaista on kasvanut. Se oli 23,6 prosenttia vuonna 2002 ja 38,7 prosenttia vuonna 2015.

Kriisi on kuitenkin koetellut ankarasti nuorta väestöä, ja nuorisotyöttömyyden torjunta on edelleen ensisijaisen tärkeää. EU:ssa on yli neljä miljoonaa työtöntä nuorta. Talouskriisi on koetellut erityisesti eurooppalaista nuorisoa, ja monien tilanne on edelleen vaikea. EU:n nuorisotyöttömyysaste on edelleen kaksinkertainen verrattuna kokonaistyöttömyysasteeseen. Joissakin jäsenvaltioissa se on yli 40 prosenttia. Luvut eivät paljasta koko totuutta, sillä monet nuoret eivät ole rekisteröityneet työttömiksi eivätkä etsi työtä. Tähän on erilaisia syitä, kuten perhevelvoitteet ja terveysongelmat mutta myös lannistuminen ja työttömäksi rekisteröitymisen hyödyttömyys. Kaikkiaan 6,6 miljoonaa nuorta on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella, ja osa heistä on ollut tässä tilanteessa useita vuosia.

Toinen huolenaihe on se, että laadukas koulutus ei vielä toteudu kaikkien kohdalla, vaan suurella osalla oppilaista on heikot perustaidot. Nuorista 11 prosenttia on jättänyt koulun kesken eikä heillä ole tutkintotodistusta. Tutkinnon puute rajoittaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Noin 60 prosenttia koulunkäynnin keskeyttäneistä on työttömänä tai työvoiman ulkopuolella. Keskimäärin todennäköisemmin koulunkäynnin keskeyttävät ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävät siirtolaistaustaiset nuoret (joiden osuus nuorisosta kasvaa useimmissa EU:n jäsenvaltioissa 1 ). 2 Viimeisimpien PISA-tulosten mukaan niiden oppilaiden osuus kasvaa, joilla on hyvin heikot luonnontieteiden tiedot ja lukutaito. Luonnontieteiden osalta heikosti pärjäävien osuus kasvoi neljä prosenttiyksikköä (16,6 prosenttia vuonna 2012 ja 20,6 prosenttia vuonna 2015) ja lukemisen osalta lähes kaksi prosenttiyksikköä (17,8 prosenttia vuonna 2012 ja 19,7 prosenttia vuonna 2015). Vielä suurempi oli matematiikassa heikosti pärjäävien osuus (22,2 prosenttia vuonna 2015, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2012, jolloin se oli 22,1 prosenttia). Tämä on merkittävä muutos huonompaan ja korostaa kiireellistä tarvetta tarkistaa Euroopan koulutusjärjestelmien suorituskykyä. Yli 20 prosentilla koululaisista on vaikeuksia yksinkertaisissa matematiikan tehtävissä. Yli 16 prosentilla on vaikeuksia luonnontieteissä ja yli 17 prosentilla lukemisessa. 3 Vain joka neljäs nuori ilmoittaa saaneensa joitakin tietoteknisiä taitoja virallisen koulutuksen yhteydessä. Heikoista sosioekonomista oloista tulevat nuoret ovat yliedustettuina niiden oppilaiden joukossa, joiden heikot suoritukset johtavat riskiin, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen periytyvät sukupolvelta toiselle. 4

Näistä syistä monet nuoret eivät suhtaudu tulevaisuuteensa luottavaisesti. Nuoresta sukupolvesta 57 prosenttia kokee, että nuoret on suljettu talous- ja yhteiskuntaelämän ja demokraattisen vaikutusvallan ulkopuolelle. 5 Toisaalta nuoret ovat innokkaita ottamaan kantaa ja osallistumaan yhteiskuntaan. Nuorten tilanne ja näkymät ovat ristiriidassa Euroopan sosiaalisen markkinatalouden sekä työpaikkoja, kasvua ja investoimista korostavan komission ensisijaisen tavoitteen kanssa. Kuten puheenjohtaja Jean-Claude Juncker korosti unionin tilaa koskevassa puheessaan, on olemassa riski, että vuosituhannen vaihteen jälkeen aikuistuva Y-sukupolvi saattaa olla ensimmäinen sukupolvi 70 vuoteen, josta tulee köyhempi kuin vanhempansa. Tämä johtuu myös laajemmista taloudellisista ja väestörakenteellisista muutoksista eurooppalaisissa yhteiskunnissa sekä siitä, miten vauraus ja mahdollisuudet jakautuvat sukupolvien välillä, viime vuosien kriisin vielä voimistaessa näitä suuntauksia.

Tämä taistelu Euroopan on voitettava. Työttömyysjakso aikuiselämän alussa aiheuttaa henkilökohtaisia vaikeuksia, ja sillä voi olla kielteinen vaikutus koko elämään. Voittamalla nuorisotyöttömyys saadaan enemmän nuoria hyviin työpaikkoihin. Tämä on edellytys Euroopan kestävälle kasvulle ja vauraudelle. Nuorten työmarkkinatilanteen korjaamisessa on kyse myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja viime käydessä Euroopan yhteiskunta- ja talousmallin uskottavuudesta.

Komissio ehdottaa uusia toimia nuorten auttamiseksi. Unionin tilaa käsitelleen puheen jälkeen 27 jäsenvaltion johtajat sopivat Bratislavan etenemissuunnitelmasta, jonka mukaan nuorille on tarjottava parempia mahdollisuuksia lisäämällä EU:n tukea jäsenvaltioille nuorisotyöttömyyden torjunnassa sekä EU:n nuoriso-ohjelmien tehostamisessa. Vastauksena tähän tässä tiedonannossa esitetään toimia, joilla nuoriin voidaan investoida tehokkaammin. Tavoitteena on auttaa nuoria tarttumaan tilaisuuksiin, integroitumaan kunnolla yhteiskuntaan, tulemaan aktiivisiksi kansalaisiksi ja onnistumaan työelämässä. Tässä aloitteessa on kyse siitä, miten EU ja jäsenvaltiot voivat tehostaa toimiaan tarjotakseen nuorille näiden ansaitseman tuen, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä työmahdollisuudet. Tiedonanto on osa laajempaa toimenpidepakettia, jolla parannetaan nuorten mahdollisuuksia. Komissio käynnistää paketin osana Euroopan solidaarisuusjoukot 6 ja esittää tiedonannon koulutuksen parantamisesta ja nykyaikaistamisesta 7 .

2. EU:n toimet nuorten hyväksi

Päävastuu politiikoista ja toimista nuorten hyväksi on jäsenvaltioilla. Vastuu ulottuu myös EU:n toiminnasta koituvien etujen selittämiseen ja tuen hankkimiseen EU:n toiminnalle. Jäsenvaltioilla on päävastuu työllisyys-, koulutus- ja nuorisopolitiikastaan. EU:n tehtävä on tukea tässä jäsenvaltioita, kuten se on jo monen vuoden ajan tehnytkin. Tukea on antanut etenkin nykyinen komissio, joka on painottanut voimakkaasti nuorisotyöllisyyttä. Se otti käyttöön nuorisotakuun panostamalla voimakkaasti nuorisotyöllisyysaloitteen alkuvaiheen rahoitukseen vuonna 2015 sekä käynnisti vuonna 2016 uuden osaamisohjelman. Liian usein on kuitenkin niin, että EU:n toimista hyötyvät eivät välttämättä tiedä, mistä tuki on peräisin: EU:n tasolla käynnistetyt tai EU:n taloudellista tukea saavat politiikat ja toimet johtavat usein merkittäviin tuloksiin, mutta koska käytännön toteutuksesta vastaavat kansalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset, monet ihmiset ovat tietämättömiä EU:n osuudesta toiminnasta.

2.1. Nuorisotyöttömyyden torjunta

Nuorisotyöttömyyden torjunta pysyy EU:n kärkitavoitteena. Työttömyys on kaikkien jäsenvaltioiden yhteinen huolenaihe. EU tukee jäsenvaltioita monenlaisilla politiikoilla ja toimilla sekä kohdennetulla rahoituksella.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä EU tarjoaa jäsenvaltioille politiikkoja koskevia neuvoja ja ohjeita 8 sellaisia rakenneuudistuksia varten, joilla helpotetaan nuorten integroitumista työelämään. Vuoden 2016 ohjausjaksossa keskityttiin erityisesti aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, koulunkäynnin keskeyttämiseen, heikossa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksien parantamiseen, koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaamiseen, työssäoppimiseen ja harjoittelumahdollisuuksiin sekä kohdennettuun tukeen työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. EU:n rakenne- ja investointirahastoista maksettava tuki on tämän poliittisen ohjauksen mukaista (ks. laatikko).

Nuorisotakuun käyttöönotto on viime vuosina parantanut tilannetta. Nuorisotakuu perustuu komission ehdotukseen, jonka jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2013 neuvoston suosituksella 10 . Se on poliittinen sitoumus tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Muiden keskeisten EU:n välineiden, kuten Euroopan sosiaalirahaston, lisäksi on perustettu erillinen EU:n rahoitusväline, nuorisotyöllisyysaloite, jolla tuetaan nuorisotakuun toteutusta niillä Euroopan alueilla, joilla nuorisotyöttömyys on suurinta. Jotta nuorisotyöllisyysaloitteeseen liittyvät toimet saatiin käynnistettyä nopeasti vuoden 2015 alussa, komissio antoi siihen heti alkuunsa miljardi euroa. Se ehdotti syyskuussa 2016, ottaen myös huomioon täytäntöönpanon ensimmäiset tulokset, että nuorisotyöllisyysaloitteen rahoitusta lisätään ja jatketaan vuoteen 2020 saakka.

2.2. Investointi osaamiseen, pätevyyteen ja työmarkkinoille integroitumiseen

Osaaminen ja pätevyys ovat ratkaiseva investointikohde. Laaja osaaminen ja pätevyys ovat välttämättömiä tietoperustaisessa taloudessa. 11 Niihin investoiminen helpottaa siirtymistä työelämään, ehkäisee nuorisotyöttömyyttä ja ylläpitää innovointia, kilpailukykyä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Koulutusjärjestelmissä on saavutettava parempia tuloksia eli kaikkien oppilaiden, etenkin heikommista lähtökohdista tulevien, on saavutettava hyviä oppimistuloksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä opintosuoritusten parantamiseen lisäämällä tehokkuutta sekä opetuksen laatuun. Opetuksen parantaminen on keskeinen tekijä sekä laadun että tehokkuuden parantamisessa.

Laadukkaat ammatillisen koulutuksen järjestelmät helpottavat nuorten siirtymistä työmarkkinoille. Hyvin kehittyneet ammattikoulutus- ja oppisopimusjärjestelmät osoittautuivat etenkin talouskriisin aikana yhdeksi tehokkaimmista tavoista hillitä nuorisotyöttömyyttä tai ehkäistä sitä. Tämä johtuu siitä, että ammatillinen koulutus, työssäoppiminen ja etenkin oppisopimuskoulutus tarjoavat tehokkaasti niitä taitoja, joilla on työmarkkinoilla merkitystä. Komissio onkin tukenut työmarkkinaosapuolten aktiivista osallistumista ammattikoulutuksen tarjonnan laadun parantamiseen sekä edistänyt kumppanuuksien kehittämistä oppilaitosten ja liike-elämän välillä. Lisäksi komissio tukee jäsenvaltioita niiden koulutusjärjestelmien parantamisessa tarjoamalla näyttöä ja edistämällä keskinäistä oppimista yhteisten prioriteettien pohjalta.

2.3. Rajat ylittäviä mahdollisuuksia ja lisää nuorten osallistumista

Kouluttautuminen, opiskelu tai harjoittelu toisessa maassa on ainutlaatuinen kokemus ja avaa uusia näköaloja. Euroopan taloudet ovat voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Jos nuorille tarjotaan mahdollisuus laajentaa elinpiiriään, se auttaa heitä itsenäistymään ja lisää heidän itseluottamustaan. Sillä tavalla voidaan hankkia uusia tietoja ja taitoja, ja se tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen, sillä se opettaa käsittelemään monimuotoisuutta ja selviytymään erilaisessa ympäristössä.

Erasmus+ -ohjelma tarjoaa tukea monenlaisille nuorille, kuten yliopisto-opiskelijoille, ammattiopiskelijoille ja harjoittelijoille, vapaaehtoistyöntekijöille ja vaihto-ohjelmiin osallistujille. Erasmus+ -ohjelman kokonaisbudjetti vuosiksi 2014–2020 on 14,8 miljardia euroa. Sen odotetaan tarjoavan tukea yli 4 miljoonalle nuorelle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on korostunut ohjelman konkreettinen vaikutus etenkin työllistettävyyteen. 13 Liikkuvuutta hyödyntäneiden nuorten todennäköisyys joutua pitkäaikaistyöttömäksi valmistumisen jälkeen oli puolet pienempi kuin niillä, jotka eivät olleet opiskelleet tai harjoitelleet ulkomailla. Joka kolmas opiskelija, joka suorittaa Erasmus+-ohjelmasta tuettua harjoittelua ulkomailla saa työtarjouksen siitä yrityksestä, jossa hän on työskennellyt. Erasmus-harjoittelijat ovat myös yrittäjähenkisempiä kuin kotimaassaan pysytelleet: joka kymmenes on perustanut oman yrityksen ja useampi kuin kolme neljästä suunnittelee tai voisi kuvitella perustavansa yrityksen. Lisäksi Erasmus-opiskelijoilla on paremmat ongelmanratkaisutaidot ja enemmän sopeutumiskykyä, suvaitsevaisuutta ja itseluottamusta kuin niillä, jotka eivät ole opiskelleet ulkomailla. Työnantajat arvostavat näitä taitoja, mutta niistä on myös merkittävää sosiaalista ja yhteiskunnallista hyötyä.

Avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että ihmiset ottavat vastuuta aktiivisina kansalaisina jo nuoresta alkaen. Kansalaisaktiivisuus edellyttää, että nuorilla on mahdollisuudet osallistua ja saada äänensä kuuluville. Tullakseen yhteiskunnallisesti aktiivisiksi nuorten on saatava kokea, että heidän teoillaan on merkitystä ja että he voivat vaikuttaa itselleen tärkeisiin päätöksiin. Komissio tukee yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa EU:n nuorisostrategian 14 toteutusta. Sillä on kaksi keskeistä tavoitetta: tarjotaan nuorille enemmän ja tasapuolisemmin mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla ja kannustetaan nuoria osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan. Strategiaan kuuluu olennaisena osana konsultoiva ja osallistava ”jäsennelty vuoropuhelu”, jonka ansiosta 170 000 nuorta eri puolilta Eurooppaa on saanut esittää poliittisille päättäjille näkemyksensä itselleen tärkeistä politiikoista.

3. Entistä voimakkaampi panostus nuoriin

Vaikka talous kasvaa ja työpaikkoja syntyy lisää, huolettomuuteen ei ole varaa. Kriisillä on ollut laaja-alaiset seuraukset, ja vuosien massatyöttömyyden aiheuttama haaste on valtava monissa osissa Eurooppaa. EU:lla on pitkä kokemus nuoria tukevien politiikkojen ja toimien alulle panemisesta ja edistämisestä. Onnistumisen avain on kaikkien tasojen toimijoiden, etenkin näistä asioista vastaavien viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten, yhteistyö. Komissio korostaa tarvetta edistyä seuraavilla kolmella toimintalinjalla:

3.1. Paremmat työllistymismahdollisuudet

EU-ohjausjaksolla ohjataan kansallisia uudistuksia, ja useat jäsenvaltiot ovat saaneet tarkkoja ohjeita. Komissio korostaa hiljattain annetussa, vuoden 2017 EU-ohjausjakson käynnistävässä vuotuisessa kasvuselvityksessä tarvetta investoida ensisijaisesti inhimilliseen pääomaan. Tämä tarkoittaa nuorten työllistettävyyden parantamista ja panostusta heidän taitoihinsa ja koulutukseensa.

Kaikkien jäsenvaltioiden olisi huolehdittava nuorisotakuun täysimääräisestä ja kestävästä täytäntöönpanosta. Kestävä poliittinen sitoutuminen nuorisotakuuseen ja sille annettava taloudellinen tuki tuottavat tulosta, ja on tärkeää ottaa kaikki hyöty tähänastisesta työstä. Täysimittaiseen täytäntöönpanoon on päästy useissa jäsenvaltioissa vasta hiljattain, koska monet toimenpiteet ovat edellyttäneet merkittäviä uudistuksia ja laajoja kumppanuuksia, jotka itsessään ovat uusia ja lupaavia tapoja antaa tukea. 15 Tilanteen parantuessa monissa osissa Eurooppaa monien jäsenvaltioiden keskeisenä painopisteenä on varmistaa, että vähän koulutetut nuoret saavat asianmukaista tukea. Tämä edellyttää helpompaa pääsyä nuorisotakuun piiriin ja tehokkaampaa nuorisotyötä niiden nuorten kanssa, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa ja jotka eivät ole rekisteröityneet julkisten työvoimapalvelujen asiakkaiksi. Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää myös yhteistyön tehostamista julkisten laitosten välillä ja sidosryhmien kanssa sekä kumppaneiden, etenkin julkisten työvoimapalvelujen, valmiuksien parantamista. Käyttöön olisi otettava parempia mekanismeja sen varmistamiseksi, että nuoret saavat laadukkaita tarjouksia, vahvistamalla tarjouksia koskevat laatuvaatimukset. Oppisopimuspaikkojen tarjontaa nuorisotakuun puitteissa olisi lisättävä, sillä niiden osuus tähän mennessä hyväksytyistä tarjouksista on vain 4,1 prosenttia.

Jotta helpotettaisiin nuorisotakuun käyttöönottoa alueilla, jotka sitä eniten tarvitsevat, nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoa varten käytettävissä olevia resursseja olisi lisättävä. Komissio on ehdottanut monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä, että nuorisotyöllisyysaloitteen alkuperäisiä määrärahoja täydennetään miljardilla eurolla ajanjaksolla 2017–2020. Toinen miljardin euron määräraha saadaan Euroopan sosiaalirahastosta. Jos lisärahoituksesta päästään yksimielisyyteen, sen odotetaan mahdollistavan nuorisotyöllisyysaloitteen tuen noin miljoonalle nuorelle lisää.

3.2. Paremmat mahdollisuudet koulutuksen avulla

Komissio haluaa helpottaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ja se tukee niiden pyrkimyksiä uudistaa koulutusjärjestelmiä.
Komissio aikoo lisätä tukeaan jäsenvaltioille ja esittää vuonna 2017 tiettyjä toimia koulun ja korkea-asteen koulutuksen uudistamiseksi, mukaan lukien päivitetty korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma,
tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittautumisen kartoittamista koskeva aloite, koulujen ja opettajien kehittämistä koskeva tukisuunnitelma ja elinikäisen oppimisen avaintaidoista annetun suosituksen tarkistus, sekä uusia tukitoimia koulutuksen digitalisaatiokehitykselle ja digitaalitaitojen ja -osaamisen hankinnan helpottamiseksi.

Jotta voitaisiin parantaa oppisopimuspaikkojen ja työssäoppimisen laatua, tarjontaa, houkuttelevuutta ja osallistavuutta ammatillisessa koulutuksessa, komissio aikoo ehdottaa oppisopimuskoulutuksen laatupuitteita 16 , joissa määritellään keskeiset periaatteet oppisopimuskoulutuksen suunnittelua ja toteutusta varten kaikilla tasoilla. Niihin jätetään tarpeeksi liikkumavaraa, jotta ne soveltuvat jäsenvaltioiden hyvin erilaisiin järjestelmiin. Laatupuitteet voisivat tukea EU:n eri ohjelmista (nuorisotakuu, nuorisotyöllisyysaloite, Euroopan solidaarisuusjoukot, Erasmus+ ja Euroopan sosiaalirahasto) tuetun oppisopimuskoulutuksen laatua.

Vuonna 2017 perustetaan kysyntään perustuva oppisopimuskoulutuksen tukipalvelu, jossa hyödynnetään julkisten työvoimapalvelujen onnistuneeksi osoittautunutta vertailuoppimismallia ja tuetaan maita, kun ne ottavat käyttöön tai uudistavat oppisopimuskoulutusjärjestelmiä. Myös tukipalvelu tukee oppisopimuskoulutukseen liittyvää tiedon jakamista, yhteistyötä ja vertaisoppimista ottamalla esiin parhaita käytäntöjä ja lujittamalla keskinäistä oppimista. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla saataisiin aikaan käytännön toimia.

Ammatillisen koulutuksen liikkuvuudesta on hyötyä sekä osallistujalle että työnantajalle. Tutkimusten 17 mukaan eniten lisäarvoa ammattitaidon, henkilökohtaisten ja sosiaalisten taitojen osalta tarjoavat yli 6 kuukautta kestävät oleskelut. Suurin osa oppisopimuspaikoista toisessa jäsenvaltiossa on nykyisellään kuitenkin lyhytaikaisia (72 prosenttia kestää alle kuukauden ja 21 prosenttia 1–3 kuukautta). Vastauksena Euroopan parlamentin kehotukseen lisätä oppisopimuskoulutettavien liikkuvuuden laatua ja houkuttelevuutta komissio aikoo ehdottaa, että Erasmus+-ohjelmaan lisättäisiin erillinen pitkäkestoinen (6–12 kuukautta) liikkuvuustoimenpide ErasmusPro, jolla tuettaisiin työharjoittelua ulkomailla. Liikkuvuuskokemuksen vaikutuksen ja laadun takaa vahva tukikehys, johon sisältyy huolellinen valmistautuminen, jäsennelty toteutus ja asianmukainen seuranta. Työnantajien ja muiden sidosryhmien eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän ja nuorisosopimuksen 18 puitteissa tekemän yhteistyön sekä ammatillisen koulutuksen tarjoajien, työmarkkinaosapuolten järjestöjen, välittävien elinten ja julkisten työvoimapalvelujen kanssa solmittujen, paikalliset työnantajat tavoittavien vahvojen kumppanuuksien ansiosta useammat yritykset olisivat valmiita vastaanottamaan liikkuvia ammattioppilaita ja etenkin oppisopimuskoulutettavia.

3.3. Parempia mahdollisuuksia solidaarisuuteen, oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja osallistumiseen

Komissio on ehdottanut monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä, että oppimiseen liittyvää liikkuvuutta tuetaan entistä voimakkaammin huomattavalla 200 miljoonan euron lisäyksellä Erasmus+-ohjelman määrärahoihin vuoteen 2020 ulottuvalla ajanjaksolla.

Komissio on perustamassa Euroopan solidaarisuusjoukkoja, jotka lujittavat solidaarisuustoiminnan perustaa Euroopassa. Ne kokoavat yhteen innokkaita ja sitoutuneita nuoria tekemään työtä yhteisten solidaarisuushankkeiden hyväksi ja tarjoavat inspiroivan ja voimaannuttavan kokemuksen nuorille, jotka haluavat auttaa, oppia ja kehittyä ja hankkia samalla arvokasta kokemusta. Niiden avulla voidaan laaja-alaisesti tukea eri puolilla Eurooppaa olevia järjestöjä, jotka tarjoavat nuorille mahdollisuuksia osoittaa solidaarisuuttaan. Joukot voivat auttaa heikossa asemassa olevia yhteisöjä tai julkisia kansallisia ja paikallisia rakenteita esimerkiksi järjestämällä kodittomille ruokaa ja majoitusta, siivoamalla metsiä, osallistumalla tukitoimiin katastrofialueilla tai auttamalla pakolaisten kotouttamisessa.

Nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen lisäämiseksi komissio aikoo valmistella Euroopan nuorisostrategian tarkistusta vuodesta 2018 eteenpäin. Vuoden 2017 aikana toteutetaan laajat nuorten ja tärkeimpien sidosryhmien kuulemiset, joissa keskustellaan siitä, mihin strategiassa olisi tulevaisuudessa keskityttävä. Yksi keskeinen kysymys on se, miten nuorille voitaisiin tarjota enemmän ja parempia mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti politiikkaan ja demokraattisiin prosesseihin. Komissio aikoo kehittää edelleen ja tehostaa välineitä, joiden avulla nuorten kanssa voidaan käydä vuoropuhelua ja olla vuorovaikutuksessa (esimerkiksi One Million -aloite, Uusi narratiivi Euroopasta -hanke ja jäsennelty vuoropuhelu).

Nuorten liikkuvuudella on keskeinen merkitys eurooppalaisen tietoisuuden ja identiteetin rakentamisessa. Euroopan parlamentin ehdotuksen mukaisesti ja Erasmus-ohjelman 30-vuotisjuhlan yhteydessä komissio aikoo tukea koulutushankkeisiin osallistuvien nuorten multimodaalista liikkuvuutta. Tämä tarjoaa nuorelle sukupolvelle uusia mahdollisuuksia tutustua Eurooppaan ja hankkia omia kokemuksia.

4. Päätelmät

Tässä tiedonannossa esitellään konkreettisia EU:n toimia, joilla pyritään auttamaan nuoria työpaikan löytämisessä ja koulutusmahdollisuuksien saamisessa. Haasteet ovat mittavia, ja ne koskevat kaikkia jäsenvaltioita.

Ainoastaan laajalla kumppanuudella ja EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisellä sitoutumisella voidaan saada aikaan muutos, jota nyt tarvitaan. Tämä ajatus on myös taustalla 27 jäsenvaltion johtajien sopimassa Bratislavan etenemissuunnitelmassa asetetussa tehtävässä.

Komissio on sitoutunut jatkamaan viime vuosien saavutusten pohjalta läheistä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa, jotta Euroopan nuoriin investoimiselle saataisiin lisää tukea. Se tekee läheistä yhteistyötä jokaisen jäsenvaltion ja sidosryhmien kanssa kaikilla tasoilla auttaakseen niitä niiden pyrkimyksissä. Se myös odottaa 15.–16. joulukuuta 2016 kokoontuvalta Eurooppa-neuvostolta päättäväisyyttä sopia kunnianhimoisesta aloitekokonaisuudesta edellä esitettyjen kolmen toimintalinjan mukaisesti.

(1)

Niiden osuus, jotka ovat joko itse syntyneet ulkomailla tai joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi, oli 20 prosenttia 15–29-vuotiaiden ikäryhmästä EU:ssa vuonna 2014; Eurostat 2014. Vuonna 2015 useampi kuin neljä viidestä (83 prosenttia) ensimmäistä kertaa turvapaikkaa EU:n 28 jäsenvaltiosta hakeneista oli alle 35-vuotias.

(2)

Lähes neljännes 18–24-vuotiaista kolmansien maiden kansalaisista keskeyttää koulunkäynnin, kun taas maan kansalaisten keskuudessa koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus on noin 10 prosenttia. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on korkeampi 20–34-vuotiaiden kolmansien maiden kansalaisten (32,7 prosenttia) kuin maan kansalaisten (18 prosenttia) osalta, ja naisten tilanne on erityisen huono (43 prosenttia)

(3)

OECD:n PISA-tutkimuksella mitataan säännöllisesti 15-vuotiaiden perustaitoja.

(4)

Heikon koulutuksen ja sosioekonomisen aseman yhteydestä tarkemmin: Koulutuksen seurantakatsaus 2015.

(5)

Eurobarometrikysely ”European Youth in 2016”: http://www.europarl.europa.eu/atyourservice/fi/20160504PVL00110/European-youth-in-2016

(6)

COM(2016) 942 final.

(7)

COM(2016) 941 final.

(8)

Ohjeet annetaan maakohtaisina suosituksina. Ne annetaan ns. talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä, jossa koordinoidaan EU:n tasolla finanssi-, talous- ja työllisyyspolitiikkoja.

(9)

http://www.eib.org/projects/priorities/investing-for-youth/index.htm

(10)

Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013, nuorisotakuun perustamisesta (2013/C 120/01).

(11)

Tämä koskee perustaitoja (kuten lukemista tai matematiikkaa), avaintaitoja (kuten digitaalisia taitoja ja yrittäjyystaitoja ja vieraiden kielten osaamista) sekä ei-kognitiivisia taitoja (kuten ryhmätyötaitoja ja kriittistä ajattelua).

(12)

COM (2016)381 final.

(13)

Työllistyvyyteen liittyviä kysymyksiä on käsitelty useissa tutkimuksissa, esimerkiksi:

http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/library/study/2014/erasmus-impact_en.pdf

https://www.agence-erasmus.fr/docs/2431_observatoire-n2.pdf

https://www.agence-erasmus.fr/docs/20140425_rapport-final_etude-impact-de-web.pdf

(14)

Neuvoston päätöslauselma, annettu 27 päivänä marraskuuta 2009, nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) (2009/C 311/01).

(15)

COM(2016) 646 final.

(16)

Käyttäen perustana 2. joulukuuta 2016 annettua ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavan komitean lausuntoa ”A Shared Vision for Quality and Effective Apprenticeships and Work-based Learning”.

(17)

http://www.pedz.uni-mannheim.de/daten/edz-b/gdbk/07/analysis_leonardo_study_en.pdf

(18)

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=fi&catId=89&newsId=2387