(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU (3) tuli voimaan 13 päivänä elokuuta 2012, ja se korvasi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/96/EY (4).

(2)

Aurinkosähköpaneelit, jotka eivät kuuluneet direktiivin 2002/96/EY soveltamisalaan, sisällytettiin direktiivin 2012/19/EU soveltamisalaan 13 päivästä elokuuta 2012 sisällyttämällä ne direktiivin 2012/19/EU 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen liitteiden I ja II luokkaan 4.

(3)

Direktiivin 2012/19/EU 13 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajat rahoittavat muiden käyttäjien kuin kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräyksestä, käsittelystä, hyödyntämisestä sekä ympäristöä säästävästä loppukäsittelystä aiheutuvat kustannukset niiden tuotteiden osalta, jotka on saatettu markkinoille 13 päivän elokuuta 2005 jälkeen.

(4)

Euroopan unionin tuomioistuin, jäljempänä ’tuomioistuin’, totesi 25 päivänä tammikuuta 2022 asiassa C-181/20 (5) antamassaan tuomiossa, että direktiivin 2012/19/EU 13 artiklan 1 kohta on pätemätön siltä osin kuin se koskee 13 päivän elokuuta 2005 ja 13 päivän elokuuta 2012 välisenä aikana markkinoille saatettuja aurinkosähköpaneeleja perusteettoman taannehtivan vaikutuksen vuoksi. Tuomioistuin katsoi, että ennen direktiivin 2012/19/EU antamista unionin lainsäätäjä on jättänyt jäsenvaltioille mahdollisuuden päättää, että nykyisen tai aiemman jätteen haltijan tai aurinkosähköpaneelien tuottajan tai jakelijan on vastattava aurinkosähköpaneeleista peräisin olevan jätteen jätehuollon kustannuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (6) 14 artiklan nojalla. Tämän jälkeen unionin lainsäätäjä on vahvistanut direktiivin 2012/19/EU 13 artiklan 1 kohdassa säännön, jonka mukaan tuottajien on vastattava näistä kustannuksista kaikissa jäsenvaltioissa, myös niiden tuotteiden osalta, jotka ne olivat saattaneet markkinoille direktiivin 2008/98/EY voimassaoloaikana. Tuomioistuin katsoi, että sääntöä on katsottava sovellettavan taannehtivasti ja se on näin ollen omiaan loukkaamaan oikeusvarmuuden periaatetta ja että tällaisen taannehtivuuden takia se on mitätön niiden aurinkosähköpaneeleiden osalta, jotka on saatettu markkinoille ennen direktiivin 2012/19/EU voimaantuloa.

(5)

Tuomioistuin totesi tuomiossaan myös, että se, että jäsenvaltio on antanut unionin direktiivin vastaista lainsäädäntöä ennen mainitun direktiivin antamista, ei sellaisenaan merkitse unionin oikeuden rikkomista, koska ei voida katsoa, että mainitussa direktiivissä säädetyn tavoitteen saavuttaminen olisi vakavasti vaarantunut ennen kuin direktiivistä on tullut osa unionin oikeusjärjestystä.

(6)

Tuomioistuimen tuomiossa edellytetään suoraan direktiivin 2012/19/EU 13 artiklan 1 kohdan muuttamista siten, että sitä ei sovelleta 13 päivän elokuuta 2005 ja 13 päivän elokuuta 2012 välisenä aikana markkinoille saatetuista muiden käyttäjien kuin kotitalouksien aurinkosähköpaneeleista peräisin olevaan jätteeseen. Lisäksi tuomioistuimen tuomiossa esitettyjen näkökohtien perusteella on myös tarpeen muuttaa direktiiviä 2012/19/EU kotitalouksien aurinkosähköpaneeleja koskevan jätehuollon rahoittamisen osalta, kun kyseiseen rahoitukseen sovelletaan direktiivin 2012/19/EU 12 artiklaa, ja muiden sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta sekä kotitalouksista että muilta käyttäjiltä kuin kotitalouksilta peräisin olevan jätteen suhteen, kun niiden tilanne on verrattavissa aurinkosähköpaneelien tilanteeseen.

(7)

Direktiivin 2012/19/EU 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa laajennetaan kyseisen direktiivin soveltamisala koskemaan kaikkia sähkö- ja elektroniikkalaitteita 15 päivästä elokuuta 2018. Aurinkosähköpaneelien tavoin sähkö- ja elektroniikkalaitteet, jotka eivät kuuluneet direktiivin 2012/19/EU soveltamisalaan sen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla mutta jotka sisällytettiin sen soveltamisalaan 15 päivästä elokuuta 2018 sen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla, jäljempänä ’avoimeen soveltamisalaan kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteet’, eivät aiemmin kuuluneet myöskään direktiivin 2002/96/EY soveltamisalaan. Sen vuoksi ennen direktiivin 2012/19/EU antamista jäsenvaltioille oli jätetty direktiivin 2008/98/EY 14 artiklan nojalla mahdollisuus päättää, että kyseisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätehuollon kustannuksista vastaa nykyinen tai aiempi jätteen haltija tai laitteiden tuottaja tai jakelija. Näin ollen direktiivin 2012/19/EU 13 artiklan 1 kohdan soveltaminen avoimeen soveltamisalaan kuuluviin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin olisi oikeusvarmuuden periaatteen vastaista tuomioistuimen antamassa tuomiossa esitetyistä syistä. Koska direktiivi 2012/19/EU kattaa avoimeen soveltamisalaan kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteet vasta 15 päivästä elokuuta 2018, 13 artiklan 1 kohtaa olisi lisäksi muutettava siten, että sitä ei sovelleta avoimeen soveltamisalaan kuuluviin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin, jotka on saatettu markkinoille 13 päivän elokuuta 2005 ja 15 päivän elokuuta 2018 välisenä aikana.

(8)

Direktiivin 2012/19/EU 13 artiklan 1 kohtaa sovelletaan muiden käyttäjien kuin kotitalouksien osalta, ja sitä vastaavassa mainitun direktiivin 12 artiklan 1 kohdassa olevassa säännöksessä, luettuna yhdessä sen 12 artiklan 3 kohdan kanssa, säädetään, että tuottajat vastaavat kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräyksestä, käsittelystä, hyödyntämisestä ja ympäristöä säästävästä loppukäsittelystä aiheutuvien kustannusten rahoittamisesta niiden tuotteiden osalta, jotka on saatettu markkinoille 13 päivän elokuuta 2005 jälkeen. Tuomioistuimen tuomiossa esitetyistä syistä siltä osin kuin kyseisiä säännöksiä sovelletaan 13 päivän elokuuta 2005 ja 13 päivän elokuuta 2012 välisenä aikana markkinoille saatettujen aurinkosähköpaneelien jätehuoltokustannusten rahoittamiseen sekä 13 päivän elokuuta 2005 ja 15 päivän elokuuta 2018 välisenä aikana markkinoille saatettuihin avoimeen soveltamisalaan kuuluviin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin, niitä sovellettaisiin myös taannehtivasti oikeusvarmuuden periaatteen vastaisesti. Sen vuoksi direktiivin 2012/19/EU 12 artiklaa olisi muutettava siten, että sitä ei sovelleta 13 päivän elokuuta 2005 ja 13 päivän elokuuta 2012 välisenä aikana markkinoille saatettuihin aurinkosähköpaneeleihin eikä 13 päivän elokuuta 2005 ja 15 päivän elokuuta 2018 välisenä aikana markkinoille saatettuihin avoimeen soveltamisalaan kuuluviin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin.

(9)

Direktiivillä 2012/19/EU täydennetään direktiiviä 2008/98/EY, joka on yksi unionin yleisistä jätehuoltosäädöksistä. Direktiivin 2008/98/EY 8 ja 14 artiklaa sovelletaan näin ollen aurinkosähköpaneeleista peräisin olevan jätteen ja avoimeen soveltamisalaan kuuluvista sähkö- ja elektroniikkalaitteista peräisin olevan jätteen jätehuoltoon siltä ajalta, kun aurinkosähköpaneelit ja avoimeen soveltamisalaan kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteet eivät kuulu direktiivin 2012/19/EU soveltamisalaan kyseisen direktiivin 12 ja 13 artiklaan tällä direktiivillä tehtyjen muutosten nojalla.

(10)

Direktiivin 2012/19/EU 14 artiklan 4 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, että markkinoille saatettavat sähkö- ja elektroniikkalaitteet on merkittävä, mieluiten Cenelecin maaliskuussa 2006 hyväksymän eurooppalaisen standardin EN 50419 mukaisesti. Kyseistä standardia on tarkistettu siihen sisältyvien direktiiviä 2012/19/EU koskevien viittausten saattamiseksi ajan tasalle. Sen vuoksi kyseisissä artikloissa oleva viittaus standardiin olisi saatettava ajan tasalle siten, että viitataan eurooppalaisen standardin EN 50419 tarkistettuun versioon, jonka Cenelec hyväksyi heinäkuussa 2022.

(11)

Direktiivin 2012/19/EU 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jotta sähkö- tai elektroniikkalaitteen markkinoillesaattamisajankohta olisi kiistattomasti määritettävissä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähkö- tai elektroniikkalaitteessa on erityinen merkintä, josta käy ilmi, että kyseinen sähkö- tai elektroniikkalaite on saatettu markkinoille 13 päivän elokuuta 2005 jälkeen. Direktiivin 12 ja 13 artiklaan tehtyjen muutosten seurauksena 15 artiklan 2 kohtaa olisi muutettava aurinkosähköpaneelien ja avoimeen soveltamisalaan kuuluvien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osalta siten, että siinä selvennetään, että merkintävelvollisuutta sovelletaan aurinkosähköpaneeleihin vasta 13 päivästä elokuuta 2012 ja avoimeen soveltamisalaan kuuluviin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin vasta 15 päivästä elokuuta 2018.

(12)

Jotta direktiivin 2012/19/EU tulevissa tarkistuksissa voidaan säilyttää oikeusvarmuuden periaate, on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ehkäistään sellaisten säännösten hyväksyminen, joilla voisi olla perusteettomia taannehtivia vaikutuksia. Lisäksi on tarpeen tuoda selkeyttä ja ennustettavuutta sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajille siltä osin kuin on kyse toimintaedellytyksistä, jotka olivat voimassa, kun niiden tuotteet saatettiin markkinoille. Tämä lähestymistapa auttaa välttämään sähkö- ja elektroniikkalaiteromun tulevaan jätehuoltoon liittyvien ennakoimattomien kustannusten riskin. Lisäksi tällaisissa tarkistuksissa on tärkeää noudattaa direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa säädettyä jätehierarkiaa.

(13)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (7) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(14)

Aurinkosähköpaneeleista peräisin olevan jätteen ja avoimeen soveltamisalaan kuuluvista sähkö- ja elektroniikkalaitteista peräisin olevan jätteen epäasianmukainen käsittely aiheuttaa merkittäviä haitallisia vaikutuksia terveydelle ja ympäristölle. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa aurinkosähköpaneeleista peräisin olevan jätteen asianmukainen käsittely ja maksimoida aurinkosähköpaneeleista syntyvän jätteen hyödyntäminen. Jäsenvaltioiden on tärkeää varmistaa asiaan liittyvän sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ympäristöä säästävä käsittely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tällä direktiivillä rahoitusvelvoitteisiin tehtyjä muutoksia, joita tarvitaan, jotta voidaan kattaa ennen 13 päivää elokuuta 2012 markkinoille saatetuista aurinkosähköpaneeleista peräisin olevan jätteen sekä kaikista ennen 15 päivää elokuuta 2018 markkinoille saatetuista avoimeen soveltamisalaan kuuluvista sähkö- ja elektroniikkalaitteista peräisin olevan jätteen keräys ja käsittely. Jäsenvaltiot voisivat kannustaa tuottajia muista erillään tai yhteisesti järjestettyjen laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmiensä avulla keräämään ja käsittelemään asianmukaisesti tällaista aurinkosähköpaneeleista ja avoimeen soveltamisalaan kuuluvista sähkö- ja elektroniikkalaitteista peräisin olevaa vanhaa jätettä.

(15)

Direktiiviä 2012/19/EU tarkistettaessa ja sen puutteita korjattaessa on olennaisen tärkeää varmistaa, ettei sähkö- ja elektroniikkalaiteromun jätehuollon kustannuksia siirretä suhteettomasti kuluttajille tai kansalaisille. Tähän sisältyy se, että otetaan huomioon ”saastuttaja maksaa” -periaate, käsitellään sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräystavoitteisiin liittyviä mahdollisia säännöksiä ja noudatetaan direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa säädettyä jätehierarkiaa.

(16)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi,

1)

lisätään artikla seuraavasti:

2)

muutetaan 12 artikla seuraavasti:

3)

korvataan 13 artiklan 1 kohta seuraavasti:

4)

korvataan 14 artiklan 4 kohta seuraavasti:

5)

korvataan 15 artiklan 2 kohta seuraavasti: