32022R0127

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Delegoitu asetus - 2022/127 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32022R0127

Help

Komission delegoitu asetus (EU) 2022/127, annettu 7 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 täydentämisestä maksajavirastoja ja muita elimiä, varainhoitoa, tilien tarkastamista ja hyväksymistä, vakuuksia sekä euron käyttöä koskevien sääntöjen osalta

C/2021/9119

EUVL L 20, 31.1.2022, p. 95–130 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 21/07/2023

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2022/127/oj

HTML

PDF

Official Journal

31.1.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

L 20/95

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2022/127,

annettu 7 päivänä joulukuuta 2021,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 täydentämisestä maksajavirastoja ja muita elimiä, varainhoitoa, tilien tarkastamista ja hyväksymistä, vakuuksia sekä euron käyttöä koskevien sääntöjen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta 2 päivänä joulukuuta 2021 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan, 23 artiklan 2 kohdan, 38 artiklan 2 kohdan, 40 artiklan 3 kohdan, 41 artiklan 3 kohdan, 47 artiklan 1 kohdan, 52 artiklan 1 kohdan, 54 artiklan 4 kohdan, 55 artiklan 6 kohdan, 64 artiklan 3 kohdan, 76 artiklan 2 kohdan ja 94 artiklan 5 ja 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2021/2116 annetaan muun muassa maksajavirastojen ja koordinointielinten hyväksyntää, julkiseen interventioon liittyviä maksajavirastojen velvoitteita, varainhoitoa, tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä sekä vakuuksia ja euron käyttöä koskevat perussäännökset. Uuden oikeudellisen kehyksen moitteettoman toimivuuden varmistamiseksi asianomaisilla aloilla on hyväksyttävä joitakin kyseisessä asetuksessa annettuja säännöksiä täydentäviä sääntöjä. Uusilla säännöillä olisi korvattava komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 (2) asiaankuuluvat säännökset.

(2)

Asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat hyväksyä maksajavirastot ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät tietyt unionin tasolla asetetut vähimmäisedellytykset. Näiden edellytysten on koskettava seuraavia neljää perusalaa: sisäinen ympäristö, valvontatoimet, tiedotus ja viestintä sekä seuranta. Jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus määritellä ylimääräisiä hyväksymisperusteita maksajaviraston erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

(3)

Asetuksen (EU) 2021/2116 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ministeritason toimivaltainen viranomainen on vastuussa hyväksynnän antamisesta mainitun asetuksen 10 artiklassa tarkoitetulle koordinointielimelle sekä tällaisen hyväksynnän uudelleentarkastelusta ja peruuttamisesta. Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä koordinointielimet ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät tietyt unionin tasolla asetetut ja toimivaltaisen viranomaisen asettamat vähimmäisedellytykset. Kyseisten edellytysten olisi koskettava asetuksen (EU) 2021/2116 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettujen luonteeltaan taloudellisten tietojen käsittelyyn liittyviä koordinointielimen eritystehtäviä.

(4)

Julkisia interventiotoimenpiteitä voidaan rahoittaa ainoastaan silloin, kun kyseinen meno on aiheutunut maksajavirastolle, jonka jäsenvaltio on nimennyt vastaamaan tietyistä julkisen intervention velvoitteista. Erityisesti interventiotoimenpiteiden hallinnointiin tai valvontaan liittyvien tehtävien hoitaminen voidaan tukien maksamista lukuun ottamatta kuitenkin delegoida asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Kyseiset tehtävät voidaan myös antaa useamman maksajaviraston hoidettaviksi. Lisäksi olisi säädettävä, että tiettyjen julkista varastointia koskevien toimenpiteiden hallinnointi voidaan antaa ulkopuolisten julkisten tai yksityisten elinten tehtäväksi maksajaviraston vastuulla. Tämän vuoksi on aiheellista määritellä maksajavirastojen yleinen vastuu tältä osin, täsmentää niiden velvollisuudet ja määritellä millä edellytyksillä ja minkä sääntöjen mukaisesti tiettyjen julkista varastointia koskevien toimenpiteiden hallinnointi voidaan antaa ulkopuolisten julkisten tai yksityisten elinten tehtäväksi. Tällöin olisi säädettävä, että kyseisten elinten on toimittava sopimusten mukaisesti noudattaen velvoitteita ja yleisiä periaatteita, jotka olisi vahvistettava.

(5)

Unionin maatalouslainsäädännössä asetetaan Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) kautta rahoitettavien ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän kautta hallinnoitavien tukitoimien osalta tuensaajille maksettavien tukien määräajat, joita jäsenvaltioiden on noudatettava. Kyseisten määräaikojen ulkopuolella suoritettuja maksuja ei pidetä kelpoisina unionin tukeen. Analyysi on kuitenkin osoittanut, että useissa tapauksissa jäsenvaltiot maksavat tukia myöhässä siitä syystä, että jäsenvaltio tekee lisätarkastuksia kiistanalaisten maksupyyntöjen, muutoksenhaun tai muiden kansallisten riita-asioiden vuoksi. Sen vuoksi ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti olisi säädettävä menoja koskevasta kiinteästä liikkumavarasta, jonka sisällä maksuihin ei näissä tapauksissa tehtäisi vähennyksiä. Jotta rahoitusvaikutus voitaisiin suhteuttaa maksun suorittamisen viivästymiseen, olisi lisäksi säädettävä, että tämän liikkumavaran ylittyessä komissio porrastaa unionin maksujen vähentämistä todetun maksuviiveen pituuden mukaan.

(6)

Tuen maksamista ennen unionin lainsäädännössä säädettyä aikaisinta mahdollista maksupäivää ei voida perustella samoilla syillä kuin viimeisen mahdollisen maksupäivän jälkeen suoritettavia maksuja. Sen vuoksi näiden aikaisten maksujen osalta ei tulisi säätää suhteellista vähennystä. Olisi kuitenkin säädettävä poikkeuksesta tapauksissa, joissa unionin maatalouslainsäädännössä säädetään tietyn enimmäismäärän maksamisesta ennakkoon.

(7)

Komissio suorittaa maksut jäsenvaltioille jäsenvaltioiden toimittamien menoilmoitusten perusteella asetuksen (EU) 2021/2116 21 ja 32 artiklan mukaisesti. Komission olisi kuitenkin otettava huomioon maksajavirastojen unionin talousarvioon keräämät tulot. Sen vuoksi olisi vahvistettava edellytykset maataloustukirahaston ja maaseuturahaston yhteydessä toteutuneiden menojen ja tulojen välillä suoritettaville tietyntyyppisille tasauksille.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3) 16 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaan maksuja voidaan suorittaa kuukausittain luku luvulta enintään kahdestoistaosalla talousarvion asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista, jos unionin talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti hyväksytty. Sen varmistamiseksi, että käytettävissä olevat määrärahat jaetaan oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, olisi säädettävä, että tällaisessa tilanteessa maataloustukirahaston kuukausimaksut ja maaseuturahaston välimaksut suoritetaan prosenttiosuutena kunkin jäsenvaltion toimittamista menoilmoituksista, ja että kuukauden osalta maksamatta jäänyt määrä jaetaan uudelleen seuraavissa kuukausi- tai välimaksuissa.

(9)

Olisi säädettävä, että kun komissio on ilmoittanut asiasta jäsenvaltioille, joita asia koskee, se voi lykätä menojen korvausten ja käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen maksamisen seuraavan kuukauden maksuihin tapauksissa, joissa vaaditut tiedot on toimitettu myöhässä tai tiedoissa havaitaan eroavaisuuksia, jotka jäsenvaltion on selvitettävä.

(10)

On tarpeen vahvistaa lisävaatimuksia, jotta vältetään se, että jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa, soveltavat eri valuuttakursseja yhtäältä niihin saatuihin tuloihin ja tuensaajille maksettuihin tukiin, jotka kirjataan maksajaviraston tileille muussa valuutassa kuin eurossa, ja toisaalta maksajaviraston tai hyväksytyn koordinointielimen laatimaan menoilmoitukseen.

(11)

Jos unionin lainsäädännössä ei ole vahvistettu valuuttakurssin määräytymisperustetta, olisi säädettävä siitä, mitä valuuttakurssia jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa, on käytettävä menoilmoituksessaan sekä tilien ja tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä niiden käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta, jotka johtuvat takaisin perimättä olevan tuen taloudellisista seurauksista.

(12)	Tuloksellisuuden tarkastamisen ja hyväksymisen osalta on asianmukaista vahvistaa säännöt, jotka koskevat asianomaiselta jäsenvaltiolta edellytettäviä perusteluja sekä vähennysten soveltamista koskevia menettelyjä ja kriteerejä.

(13)

Jotta komissio voisi tarkistaa, että jäsenvaltiot täyttävät velvoitteensa suojata unionin taloudellisia etuja, ja varmistaa asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklassa säädetyn sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyn tehokkaan soveltamisen, olisi annettava säännökset oikaisujen soveltamisen perusteista ja menettelytavoista. Olisi määriteltävä mainitussa 55 artiklassa tarkoitetut erilaiset oikaisut ja säädettävä periaatteista, joiden mukaan oikaisun määrää määritettäessä otetaan huomioon kunkin tapauksen olosuhteet. Lisäksi olisi vahvistettava säännöt siitä, miten jäsenvaltioiden tuensaajilta takaisin perimät määrät hyvitetään maataloustukirahastolle ja maaseuturahastolle.

(14)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 (4) III osaston II luvun 3 jakson 2 alajaksossa vahvistettujen puuvillan lajikohtaisen tuen erityisten tukikelpoisuussääntöjen sekä mainitun asetuksen 155 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun varhaiseläketuen osalta vaatimustenvastaisuustapaukset olisi arvioitava sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyllä, jossa arvioidaan laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta tuensaajan tasolla.

(15)

Uudessa täytäntöönpanomallissa arvioidaan sitä, ovatko jäsenvaltioiden järjestelmät unionin sääntöjen mukaiset, ja jos hallintojärjestelmissä havaitaan vakavia puutteita, komissio ehdottaa sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä tiettyjen menojen jättämistä unionin tuen ulkopuolelle. Arviointia ei pitäisi tehdä tapauksissa, joissa yksittäiset tuensaajat eivät ole noudattaneet kansallisessa YMP:n strategiasuunnitelmassa ja kansallisissa säännöissä vahvistettuja tukikelpoisuusedellytyksiä. Koska arviointi tehdään järjestelmän tasolla, ehdotuksen unionin tuen ulkopuolelle jättämisestä olisi perustuttava kiinteämääräiseen oikaisuun. Olosuhteiden salliessa jäsenvaltiot voivat kuitenkin laatia maataloustukirahastoon tai maaseuturahastoon kohdistuvasta riskistä yksityiskohtaisen tai ekstrapoloidun laskelman, jonka komissio arvioi sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä.

(16)

Lukuisissa unionin maatalousasetusten säännöksissä edellytetään vakuuden asettamista maksettavaksi lankeavan määrän maksamisen varmistamiseksi, jos velvoitetta ei ole noudatettu. Epäoikeudenmukaisten kilpailuolosuhteiden välttämiseksi olisi sen vuoksi vahvistettava kyseistä vaatimusta koskevat edellytykset.

(17)

Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi delegoitu asetus (EU) 907/2014 olisi kumottava. Mainitun asetuksen 5 a artiklaa, 7 artiklan 3 ja 4 kohtaa, 11 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa ja 2 kohtaa sekä 13 artiklaa olisi kuitenkin sovellettava edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (5) mukaisten maaseudun kehittämisohjelmien ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (6) nojalla hyväksyttyjen toimenpideohjelmien täytäntöönpanoon, ja 13 artiklaa olisi sovellettava edelleen meneillään oleviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (7) 54 artiklan nojalla käynnistettyihin takaisinperintätoimiin.

(18)

Asetuksen (EU) 2021/2116 asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi on asianmukaista tarkentaa, että jos asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisesti hyväksytty maksajavirasto ottaa vastatakseen menoista, joista se ei aiemmin ollut vastuussa, sillä olisi oltava uusia tehtäviä koskeva hyväksyntä ennen 1 päivää tammikuuta 2023.

(19)

Ottaen huomioon paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 31 kohdan komissio katsoo, että asetuksessa (EU) 2021/2116 säädettyjen, maksajavirastojen hyväksymisestä, varainhoidosta, tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä sekä vakuuksista annettavia sääntöjä koskevien valtuutusten välillä on olemassa sisällöllinen yhteys ja ne ovat kytköksissä toisiinsa YMP:n menojen päivittäisessä hallinnoinnissa. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa kyseiset säännöt samassa delegoidussa säädöksessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Maksajavirastot ja muut elimet

1 artikla

Maksajavirastojen hyväksymisedellytykset

1. Jäsenvaltion on hyväksyttävä maksajavirastoiksi yksiköitä tai elimiä, jotka täyttävät tässä kohdassa säädetyt edellytykset sekä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut perusteet. Maksajaviraston, joka vastaa asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti menojen hallinnoinnista ja valvonnasta, on annettava suorittamiensa maksujen sekä tiedon toimittamisen ja säilyttämisen osalta riittävät takeet siitä, että

a)	asetuksessa (EU) 2021/2115 tarkoitettujen tukitoimityyppien osalta menot vastaavat ilmoitettuja tuotoksia ja toimet on toteutettu sovellettavien hallintojärjestelmien mukaisesti;

b)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) N:o 228/2013 (8), (EU) N:o 229/2013 (9), (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1144/2014 (10) tarkoitettujen toimenpiteiden osalta maksut ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia;

c)	suoritetut maksut kirjataan kirjanpitoon tarkasti ja yksityiskohtaisesti;

d)	unionin lainsäädännön mukaiset tarkastukset on tehty;

e)	vaaditut asiakirjat esitetään unionin sääntöjen mukaisissa määräajoissa ja muodossa;

f)	asiakirjat ovat saatavilla ja että ne säilytetään tavalla, joka takaa niiden täydellisyyden, moitteettomuuden ja luettavuuden pitkällä aikavälillä, myös unionin säännöissä tarkoitettujen sähköisten asiakirjojen osalta.

2. Tullakseen hyväksytyksi maksajavirastolla on oltava hallintorakenne ja sisäisen valvonnan järjestelmä, jotka täyttävät liitteessä I vahvistetut perusteet, jotka koskevat

a)	sisäistä ympäristöä;

b)	valvontatoimia;

c)	tiedotusta ja viestintää;

d)	seurantaa.

3. Jäsenvaltio voi määritellä ylimääräisiä hyväksymisperusteita maksajaviraston koon, vastuualojen ja muiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

2 artikla

Koordinointielinten hyväksymisedellytykset

1. Jos asetuksen (EU) 2021/2116 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytään useampi kuin yksi maksajavirasto, asianomaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä koordinointielimiksi viranomaisia tai eläimiä, jotka täyttävät 2 kohdassa säädetyt edellytykset sekä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut perusteet. Jäsenvaltion on päätettävä koordinointielimen hyväksymisestä ministeritason virallisella asiakirjalla varmistuttuaan, että kyseisen elimen hallintoa koskevat järjestelyt antavat riittävät takeet siitä, että se pystyy suorittamaan mainitussa artiklassa tarkoitetut tehtävät.

2. Tullakseen hyväksytyksi koordinointielimen on varmistettava, että

a)	komissiolle annettavat ilmoitukset perustuvat asianmukaisesti hyväksytyistä lähteistä saatuihin tietoihin;

asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) 2021/2115 134 artiklassa tarkoitettua vuotuista tuloksellisuuskertomusta käsitellään asetuksen (EU) 2021/2116 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lausunnossa, ja siihen liitetään johdon vahvistuslausuma, joka kattaa koko kertomuksen kokoamisen;

c)	komissiolle annettavat ilmoitukset on ennen niiden toimittamista hyväksytty asianmukaisesti;

d)	komissiolle annettavien tietojen tukena on asianmukainen kirjausketju;

e)	saatuja ja toimitettuja tietoja koskevat asiakirjat säilytetään turvallisesti sähköisessä muodossa.

3. Jotta koordinointielin voidaan hyväksyä, sillä on oltava vuotuisten tuloksellisuuskertomuksen kokoamiseksi hallinnollinen organisaatio ja sisäisen hallinnon järjestelmä, joka täyttää toimivaltaisen viranomaisen asettamat käytettäviä menettelyjä koskevat vaatimukset ja erityisesti liitteessä II vahvistetut tiedotusta ja viestintää koskevat perusteet.

4. Jäsenvaltiot voivat määritellä ylimääräisiä hyväksymisperusteita koordinointielimen koon, vastuualojen ja muiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

3 artikla

Maksajaviraston velvollisuudet julkisen intervention osalta

1. Asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen maksajavirastojen on huolehdittava ja otettava vastuu julkisen varastoinnin interventiotoimenpiteisiin liittyvien toimien hallinnoinnista ja valvonnasta tämän asetuksen liitteessä III ja tapauksen mukaan alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä vahvistetuin edellytyksin erityisesti mainitussa liitteessä vahvistettujen valvonnan vähimmäisprosenttiosuuksien mukaisesti.

Maksajavirastot voivat siirtää julkisia interventiotoimenpiteitä koskevaa toimivaltaansa tämän asetuksen liitteessä I olevassa 1.D kohdassa vahvistetut hyväksymisedellytykset täyttäville interventioelimille tai toimia muiden maksajavirastojen välityksellä.

2. Rajoittamatta maksajavirastojen tai interventioelinten julkista varastointia koskevaa kokonaisvastuuta maksajavirastot ja interventioelimet voivat

a)	antaa tiettyjen julkisen varastoinnin toimenpiteiden hallinnoinnin luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka huolehtivat interventioon otettujen maataloustuotteiden varastoinnista, jäljempänä ’varastonpitäjät’;

b)	valtuuttaa luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt suorittamaan tiettyjä alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä säädettyjä erityisiä tehtäviä.

Jos maksajavirasto antaa hallinnoinnin ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetulle varastonpitäjälle, hallinnoinnin on tapahduttava liitteessä IV määriteltyihin velvoitteisiin ja yleisiin periaatteisiin perustuvilla varastointisopimuksilla.

3. Maksajavirastolla on julkisen varastoinnin alalla erityisesti seuraavat velvollisuudet:

a)	varasto- ja rahoituskirjanpidon pitäminen jokaisesta julkisen varastoinnin interventiotoimenpiteen kohteena olevasta tuotteesta 1 päivän lokakuuta ja seuraavan vuoden 30 päivän syyskuuta välisenä aikana, jäljempänä ’tilikausi’, toteuttamiensa toimien perusteella;

luettelon ylläpitäminen niistä varastonpitäjistä, joiden kanssa se on tehnyt julkista varastointia koskevan sopimuksen. Luettelossa on oltava viittaukset, joista käy ilmi kaikkien varastointipaikkojen täsmällinen yksilöinti, kuten kapasiteetti sekä varastosuojien, kylmätilojen tai siilojen numerot, kartat ja kaaviot;

c)	julkiseen varastointiin käytettävien sopimusmallien sekä varastonpitäjien toteuttamaa tuotteiden haltuunottoa, varastointia ja varastosta poistamista sekä varastonpitäjien vastuuta koskevien sääntöjen pitäminen komission saatavilla;

d)	sellaisen keskitetyn ja sähköisen varastokirjanpidon toteuttaminen, joka käsittää kaikki varastointipaikat, kaikki tuotteet, eri tuotteiden kaikki määrät ja laadut ja jossa täsmennetään kunkin tuotteen osalta paino (tarvittaessa netto- ja bruttopainot) tai tilavuus;

kaikkien interventiotuotteiden varastointia, säilyttämistä, kuljetusta tai siirtoa koskevien toimien toteuttaminen unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ostajien, toimien toteuttamiseen osallistuvien muiden maksajavirastojen ja valtuutettujen henkilöiden omaa vastuuta;

säännöllisesti ja ilman ennakkovaroitusta tehtävien tarkastusten suorittaminen interventiotuotteiden varastointipaikoilla läpi vuoden. Edellyttäen, että tarkastuksen tarkoitus ei vaarannu, ennakkoilmoitus voidaan kuitenkin antaa, joskin mahdollisimman lyhyellä varoitusajalla. Ilmoituksen saa asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta antaa enintään 24 tuntia ennen tarkastusta;

g)	vuosi-inventaarin toteuttaminen 4 artiklan mukaisesti.

Jos yhden tai useamman tuotteen julkisen varastoinnin kirjanpito on jäsenvaltiossa annettu useamman maksajaviraston hoidettavaksi, jäsenvaltion on konsolidoitava ensimmäisen alakohdan a ja d alakohdassa tarkoitetut varastokirjanpito ja rahoituskirjanpito ennen tietojen toimittamista komissiolle.

4. Maksajaviraston on varmistettava

a)	unionin interventiotoimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden asianmukainen säilytys varmistamalla varastoitujen tuotteiden laatu vähintään kerran vuodessa;

b)	interventiovarastojen koskemattomuus.

5. Maksajaviraston on ilmoitettava komissiolle välittömästi

a)	tapauksista, joissa tuotteen varastoinnin pitkittyminen saattaisi aiheuttaa sen laadun heikentymistä;

b)	luonnonmullistuksista johtuvista tuotteiden hävikeistä tai laadun heikentymisestä.

Kun kyseessä on jokin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tilanne, komissio tekee asianmukaisen päätöksen

a)	ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen tilanteiden osalta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 229 artiklan 2 kohdassa säädettyä tarkastelumenettelyä noudattaen;

b)	ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen tilanteiden osalta asetuksen (EU) 2021/2116 102 artiklan 3 kohdassa säädettyä tarkastelumenettelyä noudattaen.

6. Maksajavirasto vastaa unionin interventiotoimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden huonosta säilytyksestä johtuvista taloudellisista seurauksista erityisesti jos varastointimenetelmät ovat olleet soveltumattomat. Maksajaviraston taloudellinen vastuu on sitova, riippumatta siitä, mihin toimenpiteisiin varastonpitäjiä vastaan ryhdytään, jos ne eivät noudata sitoumuksiaan tai velvollisuuksiaan.

7. Maksajaviraston on pidettävä pysyvästi komission edustajien tai komission valtuuttamien henkilöiden saatavilla sähköisessä muodossa tai maksajaviraston toimipaikassa julkisen varastoinnin tilit sekä kaikki interventioon liittyvät laaditut tai vastaanotetut tiedostot, asiakirjat ja sopimukset.

4 artikla

Inventaari

1. Maksajaviraston on laadittava kunkin tilikauden aikana inventaari kustakin unionin interventiotoimenpiteiden kohteena olleesta tuotteesta.

Sen on verrattava inventaarin tuloksia kirjanpitotietoihin. Varmentamisten yhteydessä todetut määrien erot ja havaituista laadun muutoksista johtuvat rahamäärät on kirjattava asetuksen (EU) 2021/2116 47 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla annettuja sääntöjä noudattaen.

2. Edellä 1 kohdan soveltamiseksi tavanomaisista varastointitoimista johtuvien puuttuvien määrien on vastattava kirjanpitotiedoista johdetun inventaarin mukaisten teoreettisten varastojen ja 1 kohdassa säädetyn inventaarin perusteella vahvistettujen tosiasiallisten varastojen tai tosiasiallisten varastojen loppumisen jälkeen jäljelle jäävän kirjanpidollisen varaston välistä erotusta, ja niihin sovelletaan liitteessä V vahvistettuja poikkeamarajoja.

II LUKU

Varainhoito

5 artikla

Viimeisen maksumääräajan noudattamatta jättäminen

1. Tuensaajalle viimeisen maksupäivän jälkeen suoritettuja maksuja voidaan pitää tukikelpoisina 2–6 kohdassa säädetyissä olosuhteissa ja kyseisissä kohdissa säädetyin edellytyksin.

2. Kun unionin lainsäädännössä vahvistetun määräajan päättymisen jälkeen toteutuneiden Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) menojen, jotka ovat asetuksen (EU) 2021/2116 5 artiklan 2 kohdan mukaisia, tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) menojen, jotka ovat mainitun asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukitoimien osalta 6 artiklan mukaisia, määrä on enintään 5 prosenttia ennen määräajan päättymistä toteutuneista maataloustukirahaston tai maaseuturahaston menoista, kuukausi- tai välimaksuihin ei tehdä vähennyksiä.

Kun unionin lainsäädännössä vahvistettujen määräaikojen päättymisen jälkeen toteutuneiden maataloustukirahaston tai maaseuturahaston menojen määrä ylittää 5 prosentin marginaalin maataloustukirahaston tai maaseuturahaston osalta, kaikkiin muihin myöhässä toteutuneisiin menoihin tehdään vähennykset seuraavia sääntöjä noudattaen:

kun kyseessä ovat Euroopan maatalouden tukirahaston menot

i)	maksumääräajan päättymistä seuraavan kuukauden aikana toteutuneita menoja vähennetään 10 prosenttia;

ii)	maksumääräajan päättymistä seuraavan toisen kuukauden aikana toteutuneita menoja vähennetään 25 prosenttia;

iii)	maksumääräajan päättymistä seuraavan kolmannen kuukauden aikana toteutuneita menoja vähennetään 45 prosenttia;

iv)	maksumääräajan päättymistä seuraavan neljännen kuukauden aikana toteutuneita menoja vähennetään 70 prosenttia;

v)	myöhemmin kuin maksumääräajan päättymistä seuraavan neljännen kuukauden aikana toteutuneita menoja vähennetään 100 prosenttia.

kun kyseessä ovat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston menot:

i)	sen vuoden, jona maksumääräaika päättyi, 1 päivän heinäkuuta ja 15 päivän lokakuuta välisenä aikana toteutuneita menoja vähennetään 25 prosenttia;

ii)	sen vuoden, jona maksumääräaika päättyi, 16 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana toteutuneita menoja vähennetään 60 prosenttia;

iii)	sen vuoden, jona maksumääräaika päättyi, 31 päivän joulukuuta jälkeen toteutuneita menoja vähennetään 100 prosenttia.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, sovelletaan seuraavia ehtoja:

jos suorien tukien muodossa oleviin tukitoimiin liittyvien menojen tai maaseuturahaston menojen osalta 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua marginaalia ei ole kokonaisuudessaan käytetty kalenterivuoden N maksuihin viimeistään 15 päivänä lokakuuta vuonna N + 1 maataloustukirahaston tai viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuonna N + 1 maaseuturahaston osalta ja jäljellä oleva määrä on enemmän kuin 2 prosenttia, jäljellä oleva määrä vähennetään 2 prosenttiin;

varainhoitovuonna N+1 maksumäärärajan jälkeen maksetut suorien tukien muodossa olevat tukitoimet, muut kuin asetuksessa (EU) N:o 228/2013 ja asetuksessa (EU) N:o 229/2013 säädetyt maksut kalenterivuodelta N-1 tai aiemmalta kalenterivuodelta ovat tukikelpoisia maataloustukirahaston rahoitukseen vain, jos varainhoitovuonna N+1 maksettujen suorien tukien muodossa olevien tukitoimien kokonaismäärä, kun siihen on tarvittaessa tehty asetuksen (EU) 2021/2116 17 artiklassa säädetty mukautus, ei ylitä asetuksen (EU) 2021/2115 liitteessä V vahvistettua enimmäismäärää kalenterivuonna N, mainitun asetuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesti

c)	a tai b alakohdassa tarkoitetut rajat ylittävistä menoista vähennetään 100 prosenttia.

Asetuksen (EU) 2021/2116 17 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen korvausten määriä ei oteta huomioon tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetyn edellytyksen täyttymistä tarkistettaessa.

4. Jos joidenkin tukitoimien tai toimenpiteiden yhteydessä esiintyy erityisiä hallinnollisia ongelmia tai jos jäsenvaltio esittää perustellut syyt, komissio soveltaa 2 ja 3 kohdassa säädetyistä vähennysasteikoista eroavaa vähennysasteikkoa ja/tai pienempiä vähennyksiä tai jättää vähennykset tekemättä.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta menoihin, jotka ylittävät 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun enimmäismäärän.

5. Maksumääräajan noudattamisen valvonta on toteutettava kerran kunkin varainhoitovuoden aikana 15 päivänä lokakuuta mennessä toteutuneiden menojen osalta.

Mahdolliset määräajan ylittämiset otetaan huomioon viimeistään asetuksen (EU) 2021/2116 53 artiklassa tarkoitetun tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen yhteydessä.

6. Tässä artiklassa tarkoitettujen vähennysten soveltaminen ei rajoita asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklassa tarkoitettua vuotuista tuloksellisuuden tarkastamista ja hyväksymistä tai mainitun asetuksen 55 artiklassa tarkoitettua sääntöjenmukaisuuden tarkastamista koskevaa myöhempää päätöstä.

6 artikla

Aikaisimman maksupäivän noudattamatta jättäminen

Jos jäsenvaltio saa maataloustukirahaston menojen osalta suorittaa ennakkomaksuja tiettyyn enimmäismäärään asti ennen unionin lainsäädännössä vahvistettua aikaisinta maksupäivää, kyseiset menot voivat saada unionin rahoitusta. Kyseisen enimmäismäärän ylittävät menot eivät voi saada unionin rahoitusta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa tiettyjen tukitoimien tai toimenpiteiden yhteydessä esiintyy erityisiä hallinnollisia ongelmia, tai jos jäsenvaltio esittää perustellut syyt. Tällaisissa tapauksissa enimmäismäärän ylittävät menot voivat saada unionin rahoitusta, johon sovelletaan 10 prosentin vähennystä.

Kyseiset vähennykset otetaan huomioon viimeistään asetuksen (EU) 2021/2116 53 artiklassa tarkoitetun tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen yhteydessä.

7 artikla

Maksajavirastojen suorittamat korvaukset

1. Komissio määrittää asetuksen (EU) 2021/2116 21 artiklan 3 kohdan nojalla tekemällään kuukausimaksuja koskevalla päätöksellä kunkin jäsenvaltion kuukausittaisessa ilmoituksessaan esittämien menojen loppusumman, josta on vähennetty käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä, jonka asianomainen jäsenvaltio on sisällyttänyt menoilmoituksiinsa. Kyseisen kuittauksen katsotaan vastaavan kyseisten tulojen perintää.

Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista syntyneet maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat avataan, kun kyseiset tulot sidotaan budjettikohtiin.

2. Jos asetuksen (EU) 2021/2116 45 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrät on väärinkäytöksen tai laiminlyönnin vuoksi kuitenkin pidätetty ennen kyseisen tuen maksamista, ne on vähennettävä vastaavista menoista.

3. Maaseuturahaston osuuksien määrät, jotka on peritty takaisin tuensaajilta asianomaisen jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelman mukaisesti kullakin viitekaudella, vähennetään mainittua kautta koskevaa menoilmoitusta vastaavasta maaseuturahaston maksettavaksi tulevasta määrästä.

4. Vuotuisesta tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä mahdollisesti seuraavat yli- tai alijäämät voidaan käyttää uudelleen maaseuturahaston puitteissa, ja ne lisätään maaseuturahaston rahoitusosuuteen tai vähennetään siitä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen jälkeen laaditussa ensimmäisessä menoilmoituksessa.

5. Maataloustukirahastosta saatava rahoitus kattaa maksajaviraston toimittamien tietojen perusteella laskettujen, interventiotoimenpiteistä mahdollisesti saaduilla tuloilla vähennettyjen ja komission käyttöön ottamalla tietojärjestelmällä validoitujen ja maksajaviraston laatimaan menoilmoitukseen sisältyvien menojen määrän.

8 artikla

Unionin talousarvion myöhäinen hyväksyminen

1. Jos unionin talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti vahvistettu, asetuksen (EU) 2021/2116 21 artiklassa tarkoitetut kuukausimaksut ja mainitun asetuksen 32 artiklassa tarkoitetut välimaksut suoritetaan suhteessa kullekin luvulle vahvistettuihin määrärahoihin ja tiettynä prosenttiosuutena kultakin jäsenvaltiolta saaduista menoilmoituksista maataloustukirahaston ja maaseuturahaston osalta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 16 artiklassa säädetyissä rajoissa.

Komissio ottaa huomioon jäsenvaltioille korvaamatta jääneen määrän tulevissa maksuissa.

2. Jos unionin talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti vahvistettu asetuksen (EU) 2021/2116 29 artiklassa tarkoitettujen talousarviositoumusten osalta, ensimmäiset jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmien hyväksymisen jälkeen maksettavat maaseuturahaston vuotuiset erät maksetaan siinä järjestyksessä, jossa kyseiset suunnitelmat hyväksytään. Myöhempiä eriä koskevat talousarviositoumukset tehdään siinä järjestyksessä, jossa vastaavat sitoumukset käytetään jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmissa. Komissio voi tehdä jäsenvaltioiden YMP:n strategiasuunnitelmiin osittaisia vuotuisia sitoumuksia, jos käytettävissä olevat maksusitoumusmäärärahat ovat rajalliset. Loput määrärahoista sidotaan tällaisiin suunnitelmiin vasta sitten, kun lisämaksusitoumusmäärärahat ovat käytettävissä.

9 artikla

Kuukausimaksujen lykkääminen

Asetuksen (EU) 2021/2116 21 artiklassa tarkoitettuja jäsenvaltioille suoritettavia kuukausimaksuja voidaan lykätä, jos mainitun asetuksen 90 artiklan 1 kohdan c alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetut tiedonannot toimitetaan myöhässä tai niissä ilmenee epäselvyyksiä, jotka edellyttävät lisätarkistuksia. Komissio ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille hyvissä ajoin aikomuksestaan lykätä maksuja.

10 artikla

Maksujen keskeyttäminen vuotuisen tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä

1. Jos komissio keskeyttää asetuksen (EU) 2021/2116 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kuukausimaksut mainitun asetuksen 40 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla, sovelletaan seuraavia maksujen keskeyttämisasteita:

a)	jos jäsenvaltio ei toimita asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja 1 päivään maaliskuuta mennessä: 1 prosentti mainitun asetuksen 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kuukausimaksujen kokonaismäärästä;

b)	jos jäsenvaltio ei toimita asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja 1 päivään huhtikuuta mennessä: 1,5 prosenttia mainitun asetuksen 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kuukausimaksujen kokonaismäärästä.

2. Keskeyttäminen päättyy, kun kaikki asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat on toimitettu.

11 artikla

Maksujen keskeyttäminen vuotuisen tuloksellisuuden tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä

1. Jos komissio keskeyttää asetuksen (EU) 2021/2116 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kuukausimaksut tai mainitun asetuksen 32 artiklassa tarkoitetut välimaksut mainitun asetuksen 40 artiklan 2 kohdan nojalla asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklassa tarkoitetun tuloksellisuuden tarkastamisen ja hyväksymisen jälkeen, maksun keskeyttämisasteen on oltava sama kuin asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletun vähennyksen ja 50 prosenttiyksikön erotus kerrottuna kahdella. Sovellettavan keskeyttämisasteen on oltava vähintään 10 prosenttia.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut keskeytykset eivät rajoita asetuksen (EU) 2021/2116 53 ja 55 artiklan soveltamista.

12 artikla

Menoilmoitusten laatimisessa sovellettava valuuttakurssi

1. Maataloustukirahastossa niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa, on asetuksen (EU) 2021/2116 94 artiklan 4 kohdan mukaisesti sovellettava menoilmoitusten laatimiseksi tämän asetuksen V luvun ja alakohtaisen maatalouslainsäädännön mukaisesti samaa valuuttakurssia, jota ne ovat käyttäneet suorittaessaan maksuja tuensaajille tai periessään tuloja.

2. Maaseuturahastossa niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa, on menoilmoitustensa laatimiseksi sovellettava kunkin maksun tai takaisinperinnän osalta Euroopan keskuspankin ennen sitä kuukautta, jonka aikana toimet merkitään maksajaviraston kirjanpitoon, vahvistamaa toiseksi viimeistä valuuttakurssia.

3. Asetuksen (EU) 2021/2116 53 ja 54 artiklassa tarkoitetuissa tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevissa päätöksissä sekä mainitun asetuksen 55 artiklassa tarkoitetussa sääntöjenmukaisuuden tarkastamisessa on käytettävä Euroopan keskuspankin sen jälkeen, kun tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevat täytäntöönpanosäädökset on hyväksytty, vahvistamaa ensimmäistä valuuttakurssia.

4. Muissa kuin 1–3 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa ja toimissa, joiden osalta unionin lainsäädännössä ei jäsenmaille, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa, ole vahvistettu valuuttakurssin määräytymisperustetta, sovellettava valuuttakurssi on Euroopan keskuspankin ennen sitä kuukautta, jolle menot tai käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ilmoitetaan, vahvistama toiseksi viimeinen valuuttakurssi.

III LUKU

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen sekä muut tarkastukset

13 artikla

Vähennysten tekemisen perusteet ja menettelytavat tuloksellisuuden tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä

1. Asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklan 1 kohdan mukaisen unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäviä määriä koskevan päätöksen tekemiseksi komissio vertaa jäsenvaltion ilmoittamia tukitoimen vuotuisia menoja sen vastaaviin tuotoksiin, joista raportoidaan asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa ja mainitun asetuksen 9 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan ja 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla toimitetuissa sekä asetuksen (EU) 2021/2115 134 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa.

2. Jos ilmoitetut menot eivät vastaa mitään asianomaisen varainhoitovuoden tuotosta ja jos jäsenvaltio ei ole aiemmin selittänyt tällaisia tuotosten ja toteutuneiden yksikkömäärien poikkeamia vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa asetuksen (EU) 2021/2115 134 artiklan 5–9 kohdan mukaisesti tai jos poikkeamien perustelut ovat riittämättömät, jäsenvaltion on komission asettaman määräajan sisällä toimitettava lisäperusteluja. Perustelut on annettava silloin kun ilmoitetut menot eivät vastaa mitään kyseisen varainhoitovuoden tuotosta.

3. Jäsenvaltion on perusteluissaan annettava tiedot, joista käyvät ilmi poikkeus yksikkömäärän tasolla sekä tarkastelujakso. Perusteluissa on esitettävä määrälliset tiedot sekä tarvittaessa laadulliset selvitykset.

Jäsenvaltion on annettava myös tiedot siitä, mitä korjaavia toimia on jo toteutettu poikkeaman korjaamiseksi ja toistumisen estämiseksi ja mikä on näiden toimien vaikutus.

Jos jäsenvaltio ei pysty perustelemaan kaikkia poikkeamia 2 kohdan mukaisesti, se voi antaa perustelut osalle poikkeamista.

4. Jos jäsenvaltio ei anna asianmukaisia perusteluita poikkeamille tai jos komissio katsoo 2 ja 3 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltion antamat perustelut ovat puutteelliset tai niissä annetaan perustelut vain osalle poikkeamista, komissio vähentää asiaankuuluvat määrän unionin rahoituksesta. Komissio antaa tämän tiedoksi jäsenvaltiolle erillisessä tiedonannossa.

5. Tässä artiklassa tarkoitettujen vähennysten soveltaminen ei rajoita asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklassa tarkoitettua sääntöjenmukaisuuden tarkastamista koskevaa myöhempää päätöstä.

14 artikla

Oikaisujen tekemisen perusteet ja menettelytavat asetuksen (EU) 2021/2115 soveltamisalan ulkopuolisten menojen, puuvillan lajikohtaisen tuen ja varhaiseläkkeen tuen sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä

1. Asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan 1 kohdan nojalla annettavan unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäviä määriä koskevan päätöksen tekemiseksi komissio erittelee ne määrät tai määrien osat, jotka on todettu aiheettomasti maksetuiksi, ja ne, jotka määritetään soveltamalla ekstrapoloituja tai kiinteämääräisiä oikaisuja.

Jos komissio toteaa, että asetuksen (EU) 2021/2115 soveltamisalan ulkopuoliset menot, asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston II luvun 3 jakson 2 alajaksossa tarkoitettu puuvillan lajikohtainen tuki tai 155 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu varhaiseläkkeen tuki eivät ole aiheutuneet unionin lainsäädännön mukaisesti, se käyttää unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävien määrien määrittämiseksi omia havaintojaan ja ottaa huomioon tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat asettaneet saataville asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan mukaisesti toteutetun sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyn aikana.

2. Vain jos aiheettomasti maksetut määrät voidaan yksilöidä oikeasuhteisin ponnistuksin, komissio käyttää rahoituksen ulkopuolelle jättämisen perusteena tällaisten määrien yksilöintiä. Jos komissio ei voi oikeasuhteisin ponnistuksin yksilöidä aiheettomasti maksettuja määriä, jäsenvaltio voi komission sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä asettamassa määräajassa toimittaa tietoja näiden määrien tarkastuksesta, jossa on tarkasteltu kaikkia sellaisia yksittäisiä tapauksia, joihin sääntöjenvastaisuus on saattanut vaikuttaa. Tämän tarkastuksen on katettava kaikki menot, jotka on suoritettu sovellettavan oikeuden vastaisesti ja jotka on otettu unionin talousarvioon. Toimitetuissa tiedoissa on ilmoitettava kaikki yksittäiset määrät, jotka eivät kyseisen sääntöjenvastaisuuden vuoksi ole tukikelpoisia.

3. Jos aiheettomasti maksettuja määriä ei voida yksilöidä 2 kohdan mukaisesti, komissio voi määrittää rahoituksen ulkopuolelle jätettävät määrät soveltamalla ekstrapoloituja oikaisuja. Jotta komissio voisi määrittää kyseiset määrät, jäsenvaltiot voivat komission sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä asettamassa määräajassa toimittaa laskelman unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävästä määrästä ekstrapoloimalla tilastollisin menetelmin kyseisten tapausten edustavaan otokseen perustuvista tarkastuksista saadut tulokset. Otos on valittava perusjoukosta, jossa todetun sääntöjenvastaisuuden voidaan kohtuudella olettaa ilmenevän.

4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimittamien tulosten huomioon ottamiseksi komissiolla on oltava mahdollisuus

a)	arvioida yksilöinnissä tai ekstrapoloinnissa käytettyjä menetelmiä, joista jäsenvaltioiden on toimitettava selkeät kuvaukset;

b)	tarkastaa 3 kohdassa tarkoitetun otoksen edustavuus;

c)	tarkastaa sille toimitetun laskelman tai ekstrapoloinnin sisältö ja tulokset;

d)	saada riittävä ja merkityksellinen todentava aineisto laskemisen tai ekstrapoloinnin perusteena olevaista tiedoista.

5. Jäsenvaltio voi 3 kohdassa tarkoitettuja ekstrapoloituja oikaisuja tehdessään käyttää maksajavirastojen valvontatilastoja, jotka todentamisviranomainen on varmentanut, tai tällaisen elimen asetuksen (EU) 2021/2116 12 artiklassa tarkoitetun tarkastuksen yhteydessä tekemää virhetason arviota, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	komissio on tyytyväinen todentamisviranomaisten työhön sekä tarkastusstrategian että tosiasiallisen tarkastustyön sisällön, laajuuden ja laadun suhteen;

b)	todentamisviranomaisten työn kohde ja laajuus on johdonmukainen kyseessä olevan sääntöjenmukaisuuden tarkastuksen kohteen ja laajuuden kanssa, erityisesti kun kyseessä ovat toimenpiteet tai ohjelmat;

c)	niiden seuraamusten määrä, joita olisi pitänyt soveltaa, on otettu huomioon arvioinneissa.

6. Jos edellytykset unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävien määrien määrittämiseksi 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla eivät täyty tai määriä ei voida tapauksen luonteen vuoksi määrittää kyseisten kohtien perusteella, komissio soveltaa soveltuvia kiinteämääräisiä oikaisuja ottaen huomioon rikkomuksen luonteen ja vakavuuden sekä oman arvionsa unionin talousarviolle aiheutuneen taloudellisen vahingon riskistä.

Kiinteämääräisen oikaisun taso määritellään ottaen erityisesti huomioon todetun sääntöjenvastaisuuden laatu. Tätä varten valvonnassa ilmenneet puutteet jaetaan olennaisessa valvonnassa ja lisävalvonnassa ilmenneisiin puutteisiin seuraavasti:

a)	olennaista valvontaa ovat tukikelpoisuuden määrittämiseksi sekä vähennysten ja seuraamusten asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi tehtävät hallinnolliset ja paikalla tehtävät tarkastukset;

b)	lisävalvontaa ovat kaikki muut maksupyyntöjen asianmukaisen käsittelyn edellyttämät hallinnolliset toimet.

Jos saman sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyn yhteydessä todetaan erilaisia sääntöjenvastaisuuksia, jotka erikseen tarkasteltuina johtaisivat erilaisiin kiinteämääräisiin oikaisuihin, sovelletaan aina pelkästään suurinta kiinteämääräistä oikaisua.

7. Määrittäessään kiinteämääräisen oikaisun suuruutta komissio kiinnittää erityistä huomiota yhteen tai useampaan seuraavista seikoista, jotka osoittavat vakavien puutteiden olemassaoloa ja siten unionin talousarviolle suurempaa vahinkoriskiä:

a)	yksi tai useampi olennaisen valvonnan osa on jätetty toteuttamatta tai on toteutettu niin heikosti tai niin epäsäännöllisin väliajoin, ettei sen perusteella voida määritellä maksupyynnön tukikelpoisuutta tai ehkäistä sääntöjenvastaisuuksia;

b)	saman valvontajärjestelmän yhteydessä havaitaan vähintään kolme puutetta;

c)	jäsenvaltion valvontajärjestelmää ei ole sovellettu lainkaan tai sitä sovelletaan huomattavan puutteellisesti ja on olemassa todisteita laaja-alaisista sääntöjenvastaisuuksista, ja sääntöjenvastaisuuksiin ja vilpillisiin menettelyihin puuttuminen on laiminlyöty;

d)	tutkimuksessa, joka suoritetaan sen tutkimuksen jälkeen, jossa puutteet on ensimmäisen kerran havaittu ja ilmoitettu jäsenvaltiolle, ilmenee jäsenvaltion suhteen samanlaisia puutteita samalla alalla, ottaen kuitenkin huomioon jäsenvaltion jo toteuttamat korjaavat tai korvaavat toimenpiteet.

8. Jos jäsenvaltio esittää tiettyjä objektiivisia seikkoja, jotka eivät täytä tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, mutta jotka osoittavat, että maataloustukirahastolle ja maaseuturahastolle aiheutuva suurin mahdollinen vahinko on pienempi kuin määrä, joka saataisiin ehdotettua pienemmän kiinteämääräisen oikaisun soveltamisesta, komissio soveltaa kyseistä pienempää kiinteämääräistä oikaisua päättäessään asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan nojalla määristä, jotka jätetään unionin rahoituksen ulkopuolelle.

9. Määrät, jotka on tosiasiallisesti peritty tuensaajilta ja hyvitetty maataloustukirahastolle ja maaseuturahastolle komission sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä asettamaan asianmukaiseen päivämäärään mennessä, vähennetään määrästä, jonka komissio asetuksen (EU) 2021/2116 55 nojalla päättää jättää unionin rahoituksen ulkopuolelle.

15 artikla

Oikaisujen tekemisen perusteet ja menettelytavat asetuksen (EU) 2021/2115 soveltamisalaan kuuluvien menojen sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä

1. Asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan 1 kohdan nojalla annettavan unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäviä määriä koskevan päätöksen tekemiseksi komissio käyttää omia havaintojaan ja ottaa huomioon tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat asettaneet saataville mainitun asetuksen 55 artiklan 3 kohdan mukaisesti toteutetussa sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä. Unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävien määrien on mahdollisimman hyvin vastattava toteutuneita taloudellisia menetyksiä tai unionin talousarvioon kohdistuvia riskejä.

2. Jos komissio toteaa, että menoja ei ole toteutettu unionin lainsäädännön mukaisesti, se voi määrittää unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävät määrät soveltamalla kiinteämääräisiä oikaisuja ottaen huomioon rikkomuksen luonteen ja vakavuuden sekä oman arvionsa unionille aiheutuneen taloudellisen vahingon riskistä.

Kiinteämääräisen oikaisun taso määritellään ottaen erityisesti huomioon todetun vakavan puutteen laatu. Tältä osin on otettava huomioon ne hallintojärjestelmien osat, joissa on todettu vakavia puutteita.

Jos saman sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyn yhteydessä todetaan erilaisia vakavia puutteita, jotka erikseen tarkasteltuina johtaisivat erilaisiin kiinteämääräisiin oikaisuihin, sovelletaan aina pelkästään suurinta kiinteämääräistä oikaisua.

3. Määrittäessään kiinteämääräisen oikaisun suuruutta komissio kiinnittää erityistä huomiota yhteen tai useampaan seuraavista seikoista, jotka osoittavat vakavien puutteiden olemassaoloa ja siten unionin talousarviolle suurempaa vahinkoriskiä:

a)	vakavat puutteet yhdessä tai useammassa hallintojärjestelmän osassa;

b)	jäsenvaltion hallintojärjestelmän jotakin osaa ei ole sovellettu lainkaan ja on olemassa todisteita laaja-alaisista sääntöjenvastaisuuksista, ja sääntöjenvastaisuuksiin ja vilpillisiin menettelyihin puuttuminen on laiminlyöty;

c)	tutkimuksessa, joka suoritetaan sen tutkimuksen jälkeen, jossa puutteet on ensimmäisen kerran havaittu ja ilmoitettu jäsenvaltiolle, ilmenee jäsenvaltion suhteen samanlaisia puutteita samalla alalla, ottaen kuitenkin huomioon jäsenvaltion jo toteuttamat korjaavat tai korvaavat toimenpiteet.

4. Jos jäsenvaltio osoittaa, että maataloustukirahastolle ja maaseuturahastolle aiheutuva suurin mahdollinen vahinko on pienempi kuin summa, joka saataisiin ehdotetun kiinteämääräisen oikaisun soveltamisesta, komissio voi asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklassa tarkoitetussa sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä soveltaa pienempää kiinteämääräistä oikaisua tai käyttää todentamisviranomaisen mainitun asetuksen 12 artiklassa tarkoitetun tarkastuksen yhteydessä tekemää hallintojärjestelmien arviointia määrittääkseen unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävät määrät.

5. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa komission sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä asettamassa määräajassa toimittaa tietoja näiden määrien tarkastuksesta, jossa on tarkasteltu kaikkia sellaisia yksittäisiä tapauksia, joihin puute on saattanut vaikuttaa. Tämän tarkastuksen on katettava kaikki menot, jotka on suoritettu unionin lainsäädännön vastaisesti ja otettu unionin talousarvioon. Toimitetuissa tiedoissa on ilmoitettava kaikki määrät, jotka eivät kyseisen unionin lainsäädännön vastaisuuden vuoksi ole tukikelpoisia. Jos jäsenvaltio ei voi oikeasuhteisin ponnistuksin laskea aiheettomasti maksettuja määriä, se voi vaihtoehtoisesti esittää riskinarvion, joka perustuu tilastollisesti pätevään ja edustavaan otokseen siitä perusjoukosta, johon kyseinen puute vaikuttaa. Todentamisviranomainen vahvistaa puutetta koskevan jäsenvaltion arvioinnin.

6. Edellä 5 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimittamien tulosten huomioon ottamiseksi komissio arvioi toimitetun tarkastuksen tai ekstrapoloinnin sisällön ja tulokset sekä niiden laadinnassa käytetyn menetelmän. Jos komissio hyväksyy toimitetun tarkastuksen tai ekstrapoloinnin sisällön ja tulokset sekä sen laadinnassa käytetyn menetelmän, se määrittää unionin rahoituksen ulkopuolelle asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan nojalla jätettävät määrät jäsenvaltioiden 5 kohdan mukaisesti toimittamien tulosten perusteella.

7. Määrät, jotka on tosiasiallisesti peritty tuensaajilta ja hyvitetty maataloustukirahastolle ja maaseuturahastolle komission sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä asettamaan asianmukaiseen päivämäärään mennessä, vähennetään määrästä, jonka komissio asetuksen (EU) 2021/2116 55 nojalla päättää jättää unionin rahoituksen ulkopuolelle.

IV LUKU

Vakuudet

1 jakso

Soveltamisala ja määritelmien käyttö

16 artikla

Soveltamisala

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan aina, kun maatalouden alakohtaisessa lainsäädännössä säädetään vakuudesta, riippumatta siitä, käytetäänkö vakuudesta nimenomaisesti ilmaisua ”vakuus”.

Tätä lukua ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 952/2013 (11) tarkoitettujen tuonti- ja vientitullien maksamisen varmistamiseksi asetettuihin vakuuksiin.

17 artikla

Tässä luvussa käytetyt määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

a)	’toimivaltaisella viranomaisella’ joko viranomaista, joka on toimivaltainen vastaanottamaan vakuuden tai viranomaista, joka on toimivaltainen päättämään asiaa koskevan sääntelyn mukaisesti vakuuden vapauttamisesta tai pidättämisestä;

b)	’kokonaisvaltaisella vakuudella’ toimivaltaiselle viranomaiselle asetettua vakuutta useamman velvoitteen noudattamisesta;

c)	’vakuutetun määrän kyseisellä osalla’ vakuutetun määrän osaa, jota vastaavaa määrää koskevaa vaatimusta ei ole noudatettu.

2 jakso

Vakuutta koskevat vaatimukset

18 artikla

Vakuudesta vastaava taho

Vakuuden antajan on oltava sellainen henkilö tai vakuus on annettava sellaisen henkilön lukuun, joka vastaa määrän maksamisesta, jos velvoitetta ei ole täytetty.

19 artikla

Vakuuden vaatimatta jättäminen

1. Toimivaltainen viranomainen voi olla vaatimatta vakuutta, jos velvoitteiden noudattamisesta vastaava on

a)	julkinen elin, joka harjoittaa viranomaisen toimintaa; tai

b)	yksityinen elin, joka harjoittaa a alakohdassa tarkoitettua toimintaa valtion valvonnan alaisena.

2. Toimivaltainen viranomainen voi olla vaatimatta vakuutta, jos vakuutettu määrä on pienempi kuin 500 euroa. Tällöin asianosaisen on sitouduttava kirjallisesti maksamaan vaatimatta jätettyä vakuutta vastaava määrä, jos velvoitetta ei täytetä.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa vakuuden arvoon lasketaan mukaan kaikki samaan toimeen liittyvät asianmukaiset velvoitteet.

20 artikla

Vakuuksiin liitetyt edellytykset

1. Toimivaltaisen viranomaisen on kieltäydyttävä hyväksymästä tarjottua vakuutta tai vaadittava korvaamaan tarjottu vakuus, jota se pitää soveltumattomana tai riittämättömänä tai joka ei kata riittävän pitkää ajanjaksoa.

2. Jos käteistalletus suoritetaan pankkisiirtona, se voidaan katsoa vakuudeksi vasta, kun toimivaltainen viranomainen on varmistunut määrän saamisesta käyttöönsä.

3. Sekki, jonka maksamisen on taannut sen jäsenvaltion tätä tehtävää varten hoitamaan hyväksymä rahoituslaitos, jonka toimivaltainen viranomainen on kyseessä, katsotaan käteistalletukseksi. Toimivaltaisen viranomaisen ei tarvitse esittää sekkiä maksettavaksi ennen kuin takuuaika on päättymässä.

Muu kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu sekki kelpaa vakuudeksi ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen varmistuu sen määrän saamisesta käyttöönsä.

4. Rahalaitoksen vaatimat kulut lankeavat vakuuden antajan maksettaviksi.

5. Käteistalletuksena maksetun vakuuden antajalle ei makseta korkoa.

21 artikla

Euron käyttö

1. Vakuudet asetetaan euroina.

2. Jos vakuus hyväksytään jäsenvaltiossa, joka ei ole ottanut käyttöön euroa, vakuuden määrä euroina muunnetaan asianomaiseksi kansalliseksi valuutaksi V luvun mukaisesti. Vakuutta vastaavat sitoumusmäärärahat ja määrä, joka mahdollisesti pidätetään väärinkäytöksen tai laiminlyönnin vuoksi, säilyvät euromääräisinä.

22 artikla

Takaaja

1. Takaajan virallisen asuinpaikan tai sijoittautumispaikan on oltava unionissa, ja jollei perussopimuksen palvelujen vapaata tarjoamista koskevista määräyksistä muuta johdu, sen jäsenvaltion, jossa vakuus annetaan, toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Takaajan on sitouduttava toimittamalla kirjallinen vakuus.

2. Kirjallisessa vakuudessa on vähintään

a)	määritettävä velvoite, tai jos on kyse kokonaisvaltaisesta vakuudesta, velvoitteen tai velvoitteiden muodot, joiden noudattaminen taataan maksamalla rahasumma;

b)	ilmoitettava enimmäismäärä, johon takaaja sitoutuu;

c)	määriteltävä takaajan sitoutuminen yhdessä ja yhteisvastuullisesti velvoitteen noudattamisesta vastaavan henkilön kanssa maksamaan saatava summa 30 päivän kuluessa toimivaltaisen viranomaisen vaatimuksesta ja vakuuden rajoissa, jos vakuus pidätetään.

3. Jos kirjallinen kokonaisvaltainen vakuus on jo toimitettu, toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä noudatettava menettely, jotta tämän kokonaisvaltaisen vakuuden osa tai se kokonaisuudessaan liitetään erityiseen velvoitteeseen.

23 artikla

Ylivoimaisen esteen soveltaminen

Vakuuden kattaman velvollisuuden täyttämisestä vastaavan henkilön, joka väittää velvoitteen noudattamatta jättämisen johtuneen ylivoimaisesta esteestä, on osoitettava toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla, että kyse on ylivoimaisesta esteestä. Jos toimivaltainen viranomainen vahvistaa, että kyseessä on ylivoimainen este, velvoite peruutetaan yksinomaan vakuuden vapauttamiseksi.

3 jakso

Muiden kuin 4 jaksossa tarkoitettujen vakuuksien vapauttaminen tai pidättäminen

24 artikla

Vakuuksien pidättäminen

1. Asetuksen (EU) 2021/2116 64 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu velvoite on vaatimus toteuttaa jokin siinä asetuksessa, jossa vaatimus asetetaan, edellytetty toimi tai pidättäytyä sen toteuttamisesta.

2. Jos velvoitetta ei ole täytetty eikä sen täyttämiselle ole asetettu määräaikaa, vakuus pidätetään, kun toimivaltainen viranomainen toteaa, ettei velvoitetta ole täytetty.

3. Jos velvoitteen täyttämiselle on asetettu määräaika, ja velvoite täytettiin vasta kyseisen määräajan jälkeen, vakuus pidätetään.

Tässä tapauksessa vakuudesta pidätetään 10 prosenttia välittömästi ja jäljelle jäävästä määrästä vielä lisäprosenttiosuus seuraavasti:

a)	kaksi prosenttia vuorokaudelta, joka ylittää velvoitteen täyttämisen määräajan, kun kyseessä on tuotteiden tuonti kolmanteen maahan;

b)	viisi prosenttia vuorokaudelta, joka ylittää velvoitteen täyttämisen määräajan, kun kyseessä on tuotteiden poistuminen unionin tullialueelta.

4. Jos velvoite täytetään ajoissa, ja tätä koskevien todisteiden esittämiselle on asetettu määräaika, velvoitteeseen liittyvä vakuus pidätetään jokaiselta määräajan ylittävältä vuorokaudelta suhteessa 0,2/määräaika päivinä ja ottaen huomioon 27 artikla.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu todiste tarkoittaa käytetyn tai erääntyneen tuonti- tai vientitodistuksen esittämistä, vakuudesta pidätetään 15 prosenttia, jos todiste jätetään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vahvistetun määräajan jälkeen mutta viimeistään 730. vuorokautena todistuksen voimassaolon päättymisestä. Jäljellä oleva vakuuden määrä pidätetään 730 vuorokauden jälkeen kokonaan.

5. Pidätettävä vakuuden määrä pyöristetään alaspäin ensimmäiseen kokonaiseen euroon tai sovellettavaan kansalliseen valuuttaan.

25 artikla

Vakuuksien vapauttaminen

1. Vakuus tai, tapauksen mukaan, jäljelle jäävä osa vakuudesta on vapautettava viipymättä, kun unionin erityisen sääntelyn sääntöjen mukaiset todisteet velvoitteen täyttämisestä on annettu tai vakuus on osittain pidätetty asetuksen (EU) 2021/2116 64 artiklan 2 kohdan tai tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti.

2. Vakuus vapautetaan pyynnöstä osittain, jos tuotteen määrän osaa koskeva, tätä tarkoitusta varten säädetty todiste esitetään, sillä edellytyksellä, että tämä osa ei ole pienempi kuin asetuksessa, jossa vakuus vaaditaan, määritetty vähimmäismäärä, tai, tällaisten säännösten puuttuessa, jäsenvaltion määrittämä vähimmäismäärä.

3. Jos vakuuden vapauttamiseksi tarvittavien todisteiden esittämiselle ei ole säädetty ajankohtaa, ajanjakso on 365 vuorokautta sen velvoitteen, josta vakuus on annettu, noudattamiselle asetetusta määräajasta. Jos velvoitteen, josta vakuus on annettu, noudattamiselle ei ole asetettu määräaikaa, vakuuden vapauttamiseksi tarvittavien todisteiden esittämiselle asetettu määräaika on 365 vuorokautta siitä päivästä, jona kaikki velvoitteet on täytetty.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ajanjakso saa olla enintään 1 095 vuorokautta siitä, kun vakuus on liitetty tiettyyn velvoitteeseen.

26 artikla

Kynnysarvot

1. Pidätetyn määrän kokonaismäärä ei saa olla suurempi kuin 100 prosenttia vakuutetun määrän kyseisestä osasta.

2. Toimivaltainen viranomainen voi luopua määrältään alle 100 euron pidättämisestä edellyttäen, että kansallisessa laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä on säädetty vastaaviin tapauksiin sovellettavista samanlaisista säännöistä.

4 jakso

Vakuudet ennakkomaksuista

27 artikla

Soveltamisala

Tämän jakson säännöksiä sovelletaan kaikkiin tapauksiin, joissa unionin muussa kuin alakohtaisia tukitoimenpiteitä koskevassa erityisessä sääntelyssä säädetään, että määrä voidaan maksaa ennen kuin tuen tai ennakon saamiseen liittyvä velvoite on täytetty.

28 artikla

Vakuuksien vapauttaminen

1. Vakuus vapautetaan joko

a)	kun lopullinen oikeus ennakkomäärän saamiseen on vahvistettu;

b)	tai kun ennakkomäärä ja siihen lisätty unionin erityisessä sääntelyssä säädetty mahdollinen lisämäärä on maksettu takaisin.

2. Kun ennakkomäärän saamista koskevan oikeuden todistamiselle asetettu määräaika ylitetään ilman, että oikeudesta on esitetty todiste, toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi sovellettava vakuuden pidättämismenettelyä.

Jos unionin erityissäännöissä niin määrätään, tämä todiste voidaan kuitenkin esittää vielä kyseisen määräpäivän jälkeen vakuuden osittaista palauttamista vastaan.

V LUKU

Euron käyttö

29 artikla

Kolmansien maiden kanssa käytävä kauppa

1. Tuontiin liittyvissä määrissä ja vientimaksuissa, jotka on unionin lainsäädännössä vahvistettu euroina yhteisen maatalouspolitiikan säädöksellä ja joita sovelletaan jäsenvaltioissa kansallisina valuuttoina, muuntokurssi on nimenomaisesti asetuksen (EU) N:o 952/2013 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti sovellettavan kurssin suuruinen.

2. Unionin maatalouslainsäädännössä euroina ilmaistavien, kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan liittyvien hintojen ja määrien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on tulli-ilmoituksen hyväksyminen vastaanotetuksi.

3. Kun hedelmien ja vihannesten tuonnissa lasketaan kiinteä arvo tulohinnan määrittämistä varten, valuuttakurssin määräytymisperuste niiden edustavien hintanoteerausten osalta, joita käytetään mainitun kiinteän arvon ja alennuksen määrän laskemiseen, on päivä, johon hintanoteeraukset viittaavat.

30 artikla

Erityistukityypit

1. Kaupan pidettävien tuotteiden määrään perustuvan tuen osalta ja tiettyyn käyttötarkoitukseen tarkoitettujen tuotteiden määrään perustuvan tuen osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on ensimmäinen toimi, jolla varmistetaan kyseisten tuotteiden asianmukainen käyttö sen jälkeen, kun kyseinen toimija on ottanut tuotteet haltuunsa, ja joka on edellytys tuen myöntämiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 32 ja 33 artiklan soveltamista.

2. Yksityisen varastoinnin tuen osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on ensimmäinen päivä, jonka osalta tukea myönnetään samalle sopimukselle.

3. Muiden kuin tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 32 ja 33 artiklassa tarkoitettujen tukien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on tukihakemusten viimeinen jättöpäivä.

31 artikla

Viiniala

1. Valuuttakurssin määräytymisperuste on sen varainhoitovuoden ensimmäinen päivä, jona tukea myönnetään seuraaviin tarkoituksiin:

a)	asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen;

b)	asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan l alakohdassa tarkoitettu väliaikainen ja asteittain aleneva apu keskinäisten rahastojen perustamisesta aiheutuvien hallintokulujen kattamiseen;

c)	asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettu satovakuutus luonnonkatastrofiin rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen, epäsuotuisien sääolojen, eläinten, kasvitautien tai tuhoojavahinkojen aiheuttamien tulonmenetysten varalta.

2. Asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen raakana korjaamista koskevien toimien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on päivä, jona raakana korjaamista koskeva toimi tapahtuu.

3. Asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohdassa tarkoitetun, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VIII olevan II osan D jaksossa säädettyjen rajoitusten mukaisesti tehdyn viiniyttämisen sivutuotteiden tislauksen osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on sen varainhoitovuoden ensimmäinen päivä, jona sivutuote toimitetaan.

4. Asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b, e ja m alakohdassa tarkoitettujen investointien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on sen vuoden, jona päätös tuen myöntämisestä tehdään, 1 päivä tammikuuta.

5. Asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan f, h, i, j ja k alakohdassa tarkoitettujen tukitoimityyppien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on Euroopan keskuspankin ennen sitä kuukautta, jolle menot tai käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ilmoitetaan, vahvistama toiseksi viimeinen valuuttakurssi.

32 artikla

Koulujakelujärjestelmän täytäntöönpanoon liittyvät tuen määrät ja maksut

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 II osan I osaston II luvun I jaksossa tarkoitetun koulujakelujärjestelmän toteuttamiseen myönnettyyn tukeen sovellettavan valuuttakurssin määräytymisperuste on kyseistä lukuvuotta edeltävän vuoden 1 päivä tammikuuta.

33 artikla

Rakenteelliset tai ympäristöön liittyvät tuet

Asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston IV luvun mukaisesti maksetun maaseudun kehittämistuen sekä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin liittyvien maksujen osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on sen vuoden, jona kyseisen tuen hyväksymistä koskeva päätös on tehty, 1 päivä tammikuuta.

Silloin kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen määrien maksaminen porrastetaan unionin sääntelyn mukaisesti useammalle vuodelle, vuosittaisten maksuerien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on kuitenkin sen vuoden, jona kyseinen maksuerä maksetaan, 1 päivä tammikuuta.

34 artikla

Muut määrät ja hinnat

Muiden kuin 30–33 artiklassa tarkoitettujen hintojen tai määrien taikka näihin hintoihin liittyvien, unionin lainsäädännössä tai tarjouskilpailumenettelyssä euroina ilmaistujen määrien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on päivä, jona jokin seuraavista oikeudellisista toimista tapahtuu:

a)	hankinnoissa se, että hyväksyttävä tarjous vastaanotetaan;

b)	myynnissä se, että hyväksyttävä tarjous vastaanotetaan;

c)	tuotteiden markkinoilta poistamisessa päivä, jona markkinoilta poistaminen tapahtuu;

d)	korjaamatta jättämistä ja raakana korjaamista koskevissa toimissa päivä, jona korjaamatta jättämistä tai raakana korjaamista koskeva toimi tapahtuu;

e)	kuljetus- ja jalostuskustannusten tai yksityisen varastoinnin kustannusten sekä tutkimuksiin tarjouskilpailumenettelyssä kohdennettujen määrien osalta tarjousten viimeinen jättöpäivä;

f)	määrien, hintojen tai tarjousten markkinoilla toteamisen osalta päivä, jona määrä, hinta tai tarjous todetaan;

g)	maatalouslainsäädännön noudattamatta jättämiseen liittyvien seuraamusten osalta päivä, jona toimivaltaiset viranomaiset antavat noudattamatta jättämisen toteamisesta asiakirjan.

35 artikla

Ennakoiden maksaminen

Ennakoiden osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on määräytymisperuste, jota sovelletaan siihen hintaan tai määrään, johon ennakko liittyy, kun tämä määräytymisperuste edeltää ennakon maksua, tai, muissa tapauksissa, ennakon euromäärän vahvistamispäivä, tai, mikäli tämä ei ole mahdollinen, ennakon maksupäivä. Valuuttakurssin määräytymisperusteen soveltaminen ennakoihin ei rajoita koko kyseiselle hinnalle tai määrälle vahvistetun määräytymisperusteen soveltamista.

36 artikla

Vakuudet

Vakuuksien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on päivä, jona vakuus asetetaan.

Sovelletaan kuitenkin seuraavia poikkeuksia:

a)	ennakoihin liittyvien vakuuksien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on määräytymisperuste sellaisena kuin se on määritettynä ennakon määrälle, kun tämä on tapahtunut ennen vakuuden maksamista;

b)	tarjousten jättämiseen liittyvien vakuuksien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on päivä, jona tarjous jätetään;

c)	tarjousten toteuttamiseen liittyvien vakuuksien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on päivä, jona tarjouskilpailupyynnön voimassaolo päättyy.

37 artikla

Valuuttakurssin määrittäminen

Kun unionin lainsäädännössä on vahvistettu määräytymisperuste, käytetään Euroopan keskuspankin viimeisintä valuuttakurssia, jonka se on vahvistanut ennen määräytymisperusteen esiintymiskuukauden ensimmäistä päivää.

Valuuttakursseja käytetään kuitenkin seuraavissa tapauksissa seuraavasti:

a)	tämän asetuksen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa valuuttakurssin määräytymisperuste on tulli-ilmoituksen vastaanottaminen, käytetään asetuksen (EU) N:o 952/2013 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kurssia;

b)	julkisten varastointitoimien yhteydessä syntyneiden interventiomenojen osalta käytetään kurssia, joka saadaan soveltamalla komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 (12) 3 artiklan 2 kohtaa.

38 artikla

Transaktioiden tarkastukset

Euromäärät, jotka saadaan soveltamalla asetuksen (EU) 2021/2116 IV osaston III lukua, muunnetaan tarpeen mukaan kansallisiksi valuutoiksi soveltamalla sitä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistua valuuttakurssia, joka on voimassa sen vuoden ensimmäisenä työpäivänä, jona tarkastusjakso alkaa.

VI LUKU

Siirtymä- ja loppusäännökset

39 artikla

Siirtymäsäännökset

Jos asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisesti hyväksytty maksajavirasto ottaa vastatakseen menoista, joista se ei aiemmin ollut vastuussa, sillä on oltava uusia tehtäviä koskeva hyväksyntä ennen 1 päivää tammikuuta 2023.

40 artikla

Kumoaminen

Kumotaan delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014 1 päivästä tammikuuta 2023.

Kuitenkin mainitun asetuksen

5 a artiklaa, 7 artiklan 3 ja 4 kohtaa, 11 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa ja 2 kohtaa sekä 13 artiklaa sovelletaan edelleen maaseuturahaston osalta tuensaajille aiheutuneisiin menoihin ja maksajavirastojen asetuksen (EU) N:o 1305/2013 nojalla toteutettavien maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa suorittamiin maksuihin sekä maataloustukirahaston osalta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksyttyihin toimintaohjelmiin;

b)	13 artiklaa sovelletaan edelleen meneillään olevaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan mukaiseen takaisinperintään.

41 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.

Tämän asetuksen 39 artiklaa sovelletaan kuitenkin asetuksen voimaantulopäivästä lähtien.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä joulukuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 435, 6.12.2021, s. 187.

(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 18).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 229/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1144/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteuttavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 kumoamisesta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 56).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(12) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 906/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä julkisen intervention menojen osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 1).

LIITE I

1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maksajavirastojen hyväksymisperusteet

1. SISÄINEN YMPÄRISTÖ

A) Organisaatiorakenne

Maksajaviraston organisaatiorakenteen on mahdollistettava se, että virasto suoriutuu seuraavista maataloustukirahaston ja maaseuturahaston menoja koskevista tärkeimmistä tehtävistä:

i)	maksujen hyväksyntä ja tarkastus sen varmistamiseksi, että tuensaajalle maksettava määrä on unionin sääntöjen mukainen, mukaan lukien erityisesti hallinnolliset ja paikalla tehtävät tarkastukset;

ii)	maksujen suorittaminen hyväksytyn määrän maksamiseksi tuensaajalle (tai tämän edustajalle) tai maaseudun kehittämisen yhteydessä unionin rahoitusosuuden maksamiseksi;

iii)

kirjanpito kaikkien maksujen kirjaamiseksi maksajaviraston erillisiin, maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa koskevien menojen tietojärjestelmän muodossa oleviin tileihin ja menoja koskevien jaksoittaisten yhteenvetojen laadinta, mukaan lukien kuukausittaiset (maataloustukirahastoa koskevat), neljännesvuosittaiset (maaseuturahastoa koskevat) ja vuosittaiset ilmoitukset komissiolle. Maksajaviraston tileihin merkitään myös maataloustukirahaston ja maaseuturahaston rahoittamat varat, erityisesti kun kyseessä ovat interventiovarastot, tarkastamattomat ennakkomaksut, vakuudet ja velalliset;

iv)

kun kyseessä ovat asetuksessa (EU) 2021/2115 tarkoitetut tukitoimityypit, maksajaviraston organisaatiorakenteen on varmistettava myös, että asetuksen (EU) 2021/2116 37 artiklan noudattamisen osoittamiseksi tehdään asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklassa tarkoitettuun vuotuiseen tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn käytettävä tuotosindikaattoreiden raportointi ja asetuksen (EU) 2021/2115 134 artiklassa tarkoitettuun monivuotiseen tuloksellisuusseurantaan käytettävä tulosindikaattoreiden raportointi.

Maksajaviraston organisaatiorakenteen on mahdollistettava valtuuksien ja vastuualojen selkeä jako kaikilla toiminnan tasoilla, ja siinä on erotettava toisistaan edellä ensimmäisen kohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetut päätehtävät, joihin liittyvät vastuualat määritellään raportointisuhteet sisältävässä organisaatiokaaviossa. Siinä on oltava 4 kohdassa tarkoitetut tekniset ja sisäisen tarkastuksen yksiköt.

B) Henkilöstöresursseja koskeva standardi

Maksajaviraston on osoitettava sitoutuneensa lahjomattomuuteen ja eettisiin arvoihin. Kaikilla hallinnon tasoilla on noudatettava ohjeissa, toimissa ja käytöksessä lahjomattomuutta ja eettisiä arvoja. Lahjomattomuus ja eettiset arvot on vahvistettava käyttäytymissäännöissä, ja ne on ymmärrettävä organisaation kaikilla tasoilla sekä ulkoistettujen palveluntarjoajien ja edunsaajien toimesta. Käytössä on oltava menettelyt, joilla arvioidaan, noudattavatko yksilöt ja yhteisöt käyttäytymissääntöjä ja puututaan viipymättä sääntöjen noudattamatta jättämiseen. Maksajaviraston on myös osoitettava olevansa sitoutunut houkuttelemaan ja pitämään palveluksessaan päteviä henkilöitä sekä kehittämään heidän osaamistaan tavoitteidensa mukaisesti.

Viraston on varmistettava erityisesti, että

i)	toimien toteuttamiseen osoitetaan asianmukainen henkilöstö ja eri toimintatasoilla vaaditut tarkoituksenmukaiset tekniset taidot ovat olemassa;

ii)	tehtävänjako on sellainen, ettei yksikään virkailija vastaa useammasta kuin yhdestä maataloustukirahastolta tai maaseuturahastolta veloitettavien summien hyväksymiseen, maksamiseen tai kirjanpitoon liittyvästä tehtävästä ja ettei yksikään virkailija suorita mitään näistä tehtävistä ilman valvontaa;

iii)	jokaisen virkailijan tehtävät määritellään kirjallisessa työnkuvauksessa, mukaan lukien virkailijan toimivaltaan kuuluvien rahamääräisten rajojen asettaminen. Viimeksi mainittu voidaan määritellä järjestelmässä;

iv)	henkilöstöä koulutetaan asianmukaisesti kaikilla toimintatasoilla, ja koulutukseen tulee sisältyä myös petoksia koskevan tietoisuuden lisääminen, ja arkaluonteisiin toimiin järjestetään henkilöstökierto tai vaihtoehtoisesti lisätään valvontaa;

ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 61 artiklassa tarkoitetun mahdollisen eturistiriidan riskin välttämiseksi ja havaitsemiseksi, kun on kyse maksajaviraston tehtävien toteuttamisesta suhteessa vaikutusvaltaisiin tai arkaluonteisissa tehtävissä maksajavirastossa ja sen ulkopuolella toimiviin henkilöihin. Jos on olemassa eturistiriidan riski, käytössä on oltava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että mainittua artiklaa sovelletaan.

C) Riskinarviointi

Maksajaviraston on varmistettava

i)	maksajaviraston tavoitteiden yksilöinti, jotta kyseisiin tavoitteisiin liittyvät riskit voidaan tunnistaa ja arvioida;

ii)	maksajaviraston tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuvien riskien, mukaan lukien mahdolliset sääntöjenvastaisuudet tai petokset, yksilöinti ja analysointi, jonka perusteella määritetään, miten riskejä olisi hallinnoitava;

iii)

petosten ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavan laittoman toiminnan torjumiseen tähtääviä toimenpiteitä sisältävän petostentorjuntastrategian laatiminen mahdollisen petoksen riskiin puuttumiseksi. Kyseisiin toimenpiteisiin on sisällyttävä petosten ehkäiseminen ja havaitseminen, edellytykset petosten tutkimiselle, korjaus- ja pelotetoimenpiteet sekä oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset;

iv)	riskien ehkäisemis- ja lieventämistoimenpiteiden toteuttaminen;

v)	sellaisten muutosten tunnistaminen ja arviointi, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi sisäisen valvonnan järjestelmään;

vi)	riskinarvioinnin ja tunnistettujen riskien ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi toteutettujen toimenpiteiden säännöllinen uudelleentarkastelu.

D) Tehtävien siirtäminen

D.1)

Jos maksajavirasto siirtää tehtäviään muulle elimelle asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

maksajaviraston ja kyseisen elimen välillä on tehtävä kirjallinen sopimus, jossa on täsmennettävä siirrettyjen tehtävien lisäksi se, minkälaiset tiedot ja asiakirjatodisteet maksajavirastolle on toimitettava ja missä määräajassa. Sopimuksen on oltava sellainen, että maksajavirasto pystyy noudattamaan hyväksymisperusteita;

ii)

maksajavirasto on kaikissa tapauksissa vastuussa asianomaisten rahastojen tehokkaasta hallinnoinnista. Se on edelleen täysin vastuussa tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, unionin taloudellisten etujen suojaaminen mukaan lukien, sekä tähän liittyvien menojen ilmoittamisesta komissiolle ja niitä koskevan kirjanpidon laatimisesta;

iii)	toisen elimen tehtävät ja velvollisuudet määritellään selkeästi erityisesti unionin sääntöjen noudattamisen valvonnan ja tarkastamisen osalta;

iv)	maksajavirasto varmistaa, että toisella elimellä on käytettävissään tehokkaat järjestelmät sen varmistamiseksi, että se suorittaa tehtävänsä hyväksyttävästi;

v)	toinen elin antaa maksajavirastolle vakuutuksen tehtäviensä suorittamisesta ja selostaa käyttämänsä menetelmät;

vi)	maksajavirasto tarkastelee säännöllisesti toiselle elimelle siirrettyjä tehtäviä varmistuakseen siitä, että ne on suoritettu hyväksyttävästi ja unionin sääntöjä noudattaen.

D.2)

Edellä olevan D.1 kohdan i, ii, iii ja v alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä sovelletaan soveltuvin osin tapauksissa, joissa maksajaviraston tehtäviä hoitaa jokin muu elin tavanomaisten tehtäviensä osana kansallisen lainsäädännön perusteella.

2. VALVONTATOIMET

A) Maksupyyntöjen hyväksymismenettelyt

Maksajaviraston on vahvistettava menettelyt seuraavien sääntöjen noudattamiseksi:

i)	maksajavirasto vahvistaa maksupyyntöjen vastaanottoa, kirjaamista ja käsittelyä koskevat yksityiskohtaiset menettelyt, joihin sisältyy kuvaus kaikista käytettävistä asiakirjoista ja käytettävästä tietojärjestelmästä;

ii)

jokaisella hyväksymisestä vastaavalla virkailijalla on oltava käytettävissään yksityiskohtainen tarkistusluettelo suoritettavista tarkastuksista, ja virkailija liittää maksupyynnön asiakirjatodisteisiin todistuksensa siitä, että kyseiset tarkastukset on suoritettu. Todistus voidaan antaa sähköisesti. On osoitettava, että työtä on valvonut kokeneempi virkailija ja että tässä on noudatettu esimerkiksi otantaan, järjestelmätarkastukseen tai tarkastussuunnitelmaan perustuvaa järjestelmällistä lähestymistapaa;

iii)	maksupyyntö voidaan hyväksyä maksettavaksi vasta, kun on suoritettu riittävät tarkastukset sen varmistamiseksi, että pyyntö on unionin sääntöjen mukainen;

iv)

kyseisiin tarkastuksiin on sisällytettävä erityistä toimenpidettä koskevassa asetuksessa, jonka perusteella tuen maksamista pyydetään, sekä asetuksen (EU) 2021/2116 59 artiklassa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja havaitsemiseksi vaaditut tarkastukset ottaen erityisesti huomioon esiintyvät riskit. Maaseuturahaston osalta on lisäksi oltava menettelyt, joilla varmistetaan, että tuen myöntämistä, sopimusmenettelyt mukaan lukien, koskevat perusteet ovat täyttyneet ja että kaikkia sovellettavia unionin sääntöjä, YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut säännöt mukaan lukien, on noudatettu;

v)	maksajaviraston asianmukaiselle johtotasolle ilmoitetaan säännöllisin väliajoin hallinnollisten ja paikalla tehtyjen tarkastusten tuloksista, niin että näiden tarkastusten riittävyys voidaan aina ottaa huomioon ennen kuin maksupyyntö hyväksytään;

vi)

työt selostetaan yksityiskohtaisesti jokaiseen maksupyyntöön tai maksupyyntöerään liitettävässä kertomuksessa taikka tarvittaessa yhtä markkinointivuotta koskevassa selvityksessä. Kertomukseen on liitettävä todistus hyväksyttyjen maksupyyntöjen tukikelpoisuudesta sekä suoritetun työn luonteesta, laajuudesta ja rajoituksista. Todistus voidaan antaa sähköisesti. Maaseuturahaston osalta on lisäksi varmistettava, että tuen myöntämistä, sopimusmenettelyt mukaan luettuina, koskevat perusteet ovat täyttyneet ja että kaikkia sovellettavia unionin sääntöjä, YMP:n strategiasuunnitelmassa vahvistetut säännöt mukaan lukien, on noudatettu. Jos fyysiset tai hallinnolliset tarkastukset eivät kata kaikkia maksupyyntöjä, vaan ne perustuvat otantaan, valitut maksupyynnöt on yksilöitävä ja otantamenetelmää on kuvailtava; lisäksi kertomukseen on sisällytettävä poikkeavuuksien ja sääntöjenvastaisuuksien osalta tehtyjen tarkastusten ja toteutettujen toimenpiteiden tulokset. Asiakirjatodisteiden (paperisessa tai sähköisessä muodossa) on oltava riittävät sen osoittamiseksi, että kaikki vaaditut tarkastukset hyväksyttyjen maksupyyntöjen tukikelpoisuudesta on suoritettu;

vii)

jos hyväksyttyihin maksupyyntöihin ja tehtyihin tarkastuksiin liittyvien asiakirjojen säilyttämisestä (paperiversioista tai sähköisessä muodossa olevista) huolehtivat muut elimet, on sekä näiden elinten että maksajaviraston vahvistettava menettelyt sen varmistamiseksi, että kyseiset asiakirjat tai sähköiset tiedot säilytetään ja että ne ovat maksajaviraston saatavilla.

B) Maksumenettelyt

Maksajaviraston on vahvistettava tarvittavat menettelyt varmistaakseen, että maksut suoritetaan ainoastaan joko tuensaajien tai näiden edustajien pankkitileille. Maksu on suoritettava maksajaviraston pankista tai tarvittaessa valtion maksutoimistosta viiden työpäivän kuluessa maksun veloittamisesta maataloustukirahastolta tai maaseuturahastolta. On vahvistettava menettelyt sen varmistamiseksi, että mitään maksuja, joita koskevia siirtoja ei ole suoritettu, ei ilmoiteta maataloustukirahastolle tai maaseuturahastolle korvausta varten. Jos tällaiset maksut on jo ilmoitettu maataloustukirahastolle tai maaseuturahastolle, ne olisi tuloutettava kyseisille rahastoille seuraavissa kuukausittaisissa tai neljännesvuosittaisissa ilmoituksissa tai viimeistään tilinpäätöksessä. Mitään maksuja ei suoriteta käteisenä. Hyväksyvä virkailija ja/tai tämän esimies voi antaa hyväksyntänsä sähköisesti, jos kyseisten välineiden riittävä turvallisuus varmistetaan ja allekirjoittajan henkilöllisyys kirjataan sähköisiin tallenteisiin.

C) Kirjanpitomenettelyt

Maksajaviraston on noudatettava seuraavia menettelyjä:

kirjanpitomenettelyillä on varmistettava, että kuukausittaiset (maataloustukirahastoa koskevat), neljännesvuosittaiset (maaseuturahastoa koskevat) ja vuotuiset ilmoitukset ovat täydellisiä, tarkkoja ja ajantasaisia ja että kaikki virheet tai laiminlyönnit havaitaan ja oikaistaan, erityisesti säännöllisesti suoritettavin tarkastuksin ja täsmäytyksin;

ii)

interventiovarastojen kirjanpidolla on varmistettava, että määrät ja niihin liittyvät kustannukset käsitellään oikein ja viipymättä sekä kirjataan tunnistettavina erinä ja oikealle tilille kussakin vaiheessa tarjouksen vastaanottamisesta tuotteen fyysiseen luovutukseen asti sovellettavien säännösten mukaisesti, sekä varmistettava, että kunkin sijaintipaikan varastojen määrät ja luonne voidaan määrittää milloin tahansa.

D) Tuloksellisuusraportointia koskevat menettelyt

Asetuksessa (EU) 2021/2115 tarkoitettujen tukitoimityyppien osalta maksajaviraston on varmistettava, että käytössä on tietojärjestelmä kutakin hakemusta ja toimea koskevien tietojen keräämiseksi, kirjaamiseksi ja säilyttämiseksi sähköisessä muodossa. Lisäksi järjestelmässä on esitettävä tiedot kaikista asiaankuuluvista tuotosindikaattoreista tukitoimikohtaisesti eriteltyinä sen varmistamiseksi, että vuotuisesta tuloksellisuusraportoinnista käy ilmi, että menot on suoritettu asetuksen (EU) 2021/2116 37 artiklan mukaisesti, sekä tulosindikaattoreita koskevat tiedot, mukaan lukien tavoitteet ja välitavoitteet.

E) Ennakkomaksuja ja vakuuksia koskevat menettelyt

On vahvistettava menettelyt, joilla varmistetaan seuraavaa:

i)	ennakkomaksut yksilöidään erikseen kirjanpidossa tai apurekistereissä;

ii)	vakuudet hankitaan ainoastaan sellaisilta asianmukaisten viranomaisten hyväksymiltä rahoituslaitoksilta, jotka täyttävät tämän asetuksen IV luvussa asetetut vaatimukset, ja vakuuksien on pysyttävä voimassa, kunnes ne vapautetaan tai niitä vaaditaan maksajaviraston pyynnöstä;

iii)	ennakkomaksut selvitetään asetetuissa määräajoissa, ja ennakkomaksut, joiden selvitys on erääntynyt, yksilöidään ja vakuudet vaaditaan viipymättä.

F) Velkoja koskevat menettelyt

Kaikkia A–E jaksossa vahvistettuja vaatimuksia sovelletaan soveltuvin osin maksuihin, menetettyihin vakuuksiin, palautettaviin tukimaksuihin, käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin jne., jotka maksajaviraston on perittävä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston puolesta.

Maksajaviraston on otettava käyttöön järjestelmä kaikkien saatavien tunnistamiseksi ja kaikkien tällaisten velkojen kirjaamiseksi yhteen velallisluetteloon ennen niiden maksamista maksajavirastolle. Velallisluettelo on tarkistettava säännöllisesti, ja toimia on toteutettava erääntyneiden saatavien perimiseksi.

G) Kirjausketju

Maksajavirastolla on oltava riittävän yksityiskohtaisen kirjausketjun varmistamiseksi aina käytettävissään tiedot asiakirjoista, joilla todistetaan maksupyyntöjen hyväksyminen, kirjanpito ja maksaminen, tuloksellisuusraportointi sekä ennakkomaksujen, vakuuksien ja velkojen käsittely.

3. TIEDOTUS JA VIESTINTÄ

A) Viestintä

Maksajaviraston on vahvistettava tarvittavat menettelyt sen varmistamiseksi, että kaikki unionin säännösten ja erityisesti sovellettavien tukimäärien muutokset kirjataan ja ohjeet, tietokannat ja tarkistusluettelot päivitetään ajoissa.

B) Tietojärjestelmien turvallisuus

Tietojärjestelmien turvallisuus on varmennettava seuraavan standardin mukaisesti: International Standards Organisation 27001: Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Vaatimukset. (ISO)

Jäsenvaltiot voivat komission luvalla sertifioida tietojärjestelmiensä turvallisuuden muiden hyväksyttyjen standardien mukaisesti, jos tällaisilla muilla standardeilla taataan vähintään ISO 27001 -standardia vastaava turvallisuustaso.

Ensimmäistä ja toista kohtaa ei sovelleta sellaisiin maksajavirastoihin, jotka vastaavat enintään 400 miljoonan euron vuotuisten menojen hallinnoinnista ja valvonnasta, jos asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle päätöksestään soveltaa jotakin seuraavista standardeista:

—	International Standards Organisation 27002: Code of practice for Information Security controls (ISO);

—	Bundesamt für Sicherheit in der Informationstechnik: IT-Grundschutzhandbuch/IT Baseline Protection Manual (BSI);

—	Information Systems Audit and Control Association: Control objectives for Information and related Technology (COBIT).

4. SEURANTA

A) Jatkuva seuranta sisäisin valvontatoimin

Sisäisten valvontatoimien on katettava vähintään seuraavat alat:

i)	teknisten yksiköiden sekä tarkastusten ja muiden tehtävien toteuttamiseen valtuutettujen elinten seuranta asetusten, suuntaviivojen ja menettelyjen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

ii)	järjestelmämuutosten käynnistäminen valvontajärjestelmien yleiseksi parantamiseksi;

iii)	maksajavirastolle toimitettujen vaatimusten ja pyyntöjen sekä muiden, epäilyjä sääntöjenvastaisuuksista herättävien tietojen tarkastelu;

iv)	seurantamenettelyt petosten ja sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja havaitsemiseksi erityisesti sellaisilla maksajaviraston toimivaltaan kuuluvilla YMP:n menoaloilla, joilla petosten tai muiden vakavien väärinkäytösten riski on huomattava.

Jatkuvan seurannan on jäsennyttävä osaksi maksajaviraston tavanomaisia toistuvia toimia. Maksajaviraston kaikilla tasoilla toteutettavaa päivittäistä toimintaa ja valvontatoimia seurataan jatkuvasti riittävän yksityiskohtaisen kirjausketjun varmistamiseksi.

B) Sisäisen tarkastuksen yksikön laatimat erilliset arviot

Maksajaviraston on vahvistettava menettelyt seuraavien sääntöjen noudattamiseksi:

i)	sisäisen tarkastuksen yksikön on oltava riippumaton maksajaviraston muista yksiköistä ja raportoitava suoraan maksajaviraston johtajalle;

ii)

sisäisen tarkastuksen yksikön on tarkistettava, että maksajaviraston vahvistamat menettelyt ovat riittävät varmistamaan, että unionin sääntöjä noudatetaan ja että tilit ovat tarkat, täydelliset ja ajantasaiset. Tarkastukset voidaan rajata koskemaan valittuja toimenpiteitä ja otoksia suoritteista, jos tarkastussuunnitelmalla varmistetaan, että kaikki merkittävät alat, mukaan lukien hyväksymisestä vastaavat osastot, käydään läpi vähintään viiden vuoden välein;

iii)	sisäisen tarkastuksen yksikön työ on suoritettava kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti ja kirjattava työasiakirjoihin, ja sen perusteella on annettava maksajaviraston ylimmälle johdolle osoitetut kertomukset ja suositukset.

LIITE II

2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen koordinointielinten hyväksymisperusteet vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen laatimisen osalta

1. TIEDOTUS JA VIESTINTÄ

A) Viestintä

Koordinointielimen on vahvistettava tarvittavat menettelyt sen varmistamiseksi, että kaikki unionin säännösten muutokset kirjataan ja ohjeet ja tietokannat päivitetään ajoissa.

B) Tietojärjestelmien turvallisuus

Tietojärjestelmien turvallisuus on varmennettava seuraavan standardin mukaisesti: International Standards Organisation 27001: Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Vaatimukset. (ISO)

LIITE III

3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut maksajavirastojen velvollisuudet

I MAKSAJAVIRASTOJEN VELVOLLISUUDET

A. Tarkastukset

1. Taajuus ja edustavuus

Jokainen varastointipaikka on tarkastettava vähintään kerran vuodessa II osan säännösten mukaisesti, ja tarkastuksen on koskettava erityisesti seuraavia:

a)	julkiseen varastointiin liittyvien tietojen keräämismenettely,

b)	varastonpitäjän paikalla säilyttämien kirjanpitotietojen ja maksajavirastoille toimitettujen tietojen yhdenmukaisuus;

c)	fyysinen varastossaolo todetaan riittävän edustavalla, vähintään II osassa mainittuihin prosenttiosuuksiin kohdistuvalla fyysisellä tarkastuksella, jonka perusteella voidaan päätellä kaikkien varastokirjanpitoon merkittyjen määrien todellinen varastossaolo;

d)	laaduntarkastus suoritetaan silmämääräisesti, hajuaistin perusteella ja/tai aistinvaraisesti sekä kyseenalaisissa tapauksissa tarkemmin analyysein.

2. Lisätarkastukset

Jos fyysisen tarkastuksen yhteydessä havaitaan poikkeamia, on tarkastettava ylimääräinen prosenttiosuus varastoituja määriä samaa menetelmää käyttäen. Tarkastuksessa voidaan tarvittaessa punnita kaikki erään kuuluvat tai varastoon varastoidut ja tarkastuksen kohteena olevat tuotteet.

B. Tarkastuskertomukset

Maksajaviraston sisäisen tarkastuksen yksikkö tai maksajaviraston valtuuttama yksikkö laatii kertomuksen jokaisesta suoritetusta varastotarkastuksesta tai fyysisestä tarkastuksesta.

Kertomuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)	varastonpitäjän nimi, tarkastetun varaston osoite ja tarkastettujen erien tunnistetiedot;

b)	tarkastuksen aloittamispäivä ja kellonaika sekä lopettamispäivä ja kellonaika;

c)	paikka, jossa tarkastus toteutettiin, sekä kuvaileva yhteenveto varastointi- ja pakkausolosuhteista sekä varastoon pääsystä;

d)	tarkastuksen toteuttamisesta vastaavien henkilöiden täydelliset henkilötiedot, heidän asemansa ja toimivaltuutensa;

e)	toteutetut tarkastustoimet ja määrien arvioinnissa käytetyt menettelyt, kuten mittausmenetelmät, tehdyt laskelmat ja väliaikaiset ja lopulliset tulokset sekä niistä tehdyt päätelmät;

f)	jokaisen varastoon varastoidun erän tai laadun osalta maksajaviraston kirjoihin merkitty määrä ja varaston kirjoihin merkitty määrä sekä mahdolliset eroavuudet näihin molempiin kirjoihin merkittyjen määrien välillä;

g)	jokaisen fyysisesti tarkastetun erän tai laadun osalta f alakohdassa tarkoitetut tiedot sekä paikalla todettu määrä ja mahdolliset ristiriitaisuudet; erän tai laadun numero, kuormalavat, laatikot, siilot, sammiot tai muut käytettävät säiliöt, paino (tarvittaessa netto- ja bruttopaino) tai tilavuus;

h)	varastonpitäjän tekemät ilmoitukset, jos esiintyy eroavuuksia tai ristiriitaisuuksia;

i)	tarkastuskertomuksen laatimispaikka ja -päivämäärä sekä sen laatijan ja varastonpitäjän tai tämän edustajan allekirjoitus;

j)	poikkeamista johtuvan mahdollisen laajennetun tarkastuksen osalta tällaisen tarkastuksen kohteena olleiden varastoitujen määrien prosenttimäärä, havaitut eroavuudet ja annetut selitykset.

Kertomukset toimitetaan viipymättä maksajaviraston tilinpidosta vastaavan yksikön johtajalle.

Maksajaviraston kirjanpito oikaistaan todettujen eroavaisuuksien tai ristiriitaisuuksien mukaisesti viipymättä kertomuksen vastaanottamisen jälkeen.

Kertomusten on oltava komission henkilöstön ja komission valtuuttamien henkilöiden saatavilla.

Maksajaviraston on laadittava yhteenvetoasiakirja, josta käy ilmi:

a)	suoritetut tarkastukset siten, että fyysiset tarkastukset (inventaarin tarkastus) erotetaan omaksi ryhmäkseen;

b)	tarkastetut määrät;

kuukausittaisiin ja vuosittaisiin selvityksiin nähden havaitut poikkeamat ja niiden syyt.

Tarkastetut määrät ja havaitut poikkeamat merkitään kunkin kyseessä olevan tuotteen osalta painona tai tilavuutena ja prosenttiosuutena hallussa olevista kokonaismääristä.

Yhteenvetoasiakirjassa on mainittava erikseen varastossa olevien tuotteiden laadun varmistamiseksi tehdyt tarkastukset. Yhteenvetoasiakirja toimitetaan komissiolle samaan aikaan asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun tilinpäätöksen kanssa.

II EDELLÄ I OSASSA SÄÄDETTYJEN TARKASTUSTEN OSANA SUORITETTAVIEN FYYSISTEN TARKASTUSTEN MENETTELY KULLAKIN YMP:N ALALLA

A. Voi

Tarkastuksen kohteeksi valittavien erien on vastattava vähintään viittä prosenttia julkisessa varastoinnissa varastoidusta kokonaismäärästä. Tarkastettavien erien valinta tapahtuu ennen käyntiä varastossa ja perustuu maksajaviraston kirjanpidollisiin tietoihin, mutta siitä ei saa ilmoittaa varastonpitäjälle.

Valittujen erien olemassaolo ja koostumus tarkastetaan paikalla seuraavin toimenpitein:

a)	erien tarkastusnumeroiden ja laatikoiden tunnistaminen osto- tai sisääntulomerkintöjen perusteella;

b)	kuormalavojen (yksi kymmenestä) ja laatikoiden (yksi kuormalavaa kohden) punnitus;

c)	yhden laatikon sisällön silmämääräinen tarkastaminen (yksi kuormalava viidestä);

d)	pakkauksen kunnon tarkastaminen.

Fyysisesti tarkastettujen erien ja todettujen virheiden kuvaus on sisällytettävä tarkastuskertomukseen.

B. Rasvaton maitojauhe

Valittujen erien olemassaolo ja koostumus tarkastetaan paikalla seuraavin toimenpitein:

a)	erien tarkastusnumeroiden ja säkkien tunnistaminen osto- tai sisääntulomerkintöjen perusteella;

b)	kuormalavojen (yksi kymmenestä) ja säkkien (yksi kymmenestä) punnitus;

c)	yhden säkin sisällön silmämääräinen tarkastaminen (yksi kuormalava viidestä);

d)	pakkauksen kunnon tarkastaminen.

Fyysisesti tarkastettujen erien ja todettujen virheiden kuvaus on sisällytettävä tarkastuskertomukseen.

C. Vilja ja riisi

1. Fyysisen tarkastuksen menettely

Tarkastus suoritetaan seuraavasti:

a)	Tarkastukseen valittavien siilojen tai varastotilojen on vastattava vähintään viittä prosenttia julkisessa varastoinnissa varastoidun viljan tai riisin kokonaismäärästä. Valinta tapahtuu maksajaviraston varastokirjanpitotietojen perusteella, mutta siitä ei saa ilmoittaa varastonpitäjälle.

Fyysinen tarkastus:

i)	viljojen tai riisin olemassaolon tarkastaminen valituissa siiloissa ja varastotiloissa;

ii)	viljojen tai riisin tunnistustietojen tarkastaminen;

iii)	varastointiolosuhteiden tarkastaminen ja tuotteiden laadun varmistaminen komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/1238 (1) säädetyin edellytyksin;

iv)	varastointipaikan ja viljojen tai riisin tunnistustietojen vertaaminen varastokirjanpidon tietoihin;

v)	varastoitujen määrien arvioiminen sellaista menettelyä noudattaen, jonka maksajavirasto on hyväksynyt ennalta ja jota koskeva kuvaus on talletettava kyseisen maksajaviraston toimipaikkaan.

2. Menettely poikkeamia havaittaessa

Tuotteen tilavuuden todentamisessa sallitaan tietty poikkeama.

Liitteessä IV olevassa II jaksossa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan, kun varastoidun tuotteen fyysisessä tarkastuksessa todettu paino varastoitaessa siiloihin tai tasovarastoon poikkeaa kirjanpitoon merkitystä painosta viljan ja riisin osalta vähintään 5 prosenttia.

Viljavarastoon varastoitujen viljojen tai riisin osalta voidaan ottaa huomioon varastoon saapumisen yhteydessä punnitut määrät niille suoritetun määräarvion sijaan, silloin kun tämä ei ole riittävän täsmällinen ja kun näiden kahden arvon välinen poikkeama ei ole liian suuri.

Maksajavirasto soveltaa tätä vaihtoehtoa omalla vastuullaan, kun se on tapauskohtaisesti arvioitujen olosuhteiden mukaan perusteltua. Se tekee siitä merkinnän tarkastuskertomukseen seuraavan ohjeellisen mallin mukaisesti:

VILJAT – VARASTOTARKASTUS

Tuote:

Varastonpitäjä: Varasto:

Siilon numero:

Päiväys:

Erä

Kirjanpidon mukainen määrä:

a) Varastot siilovarastoissa

Osaston nro	Teknisen eritelmän mukainen tilavuus m3 (A)	Todettu vapaa tilavuus m3 (B)	Varastoitujen viljojen tilavuus m3 (A–B)	Todettu ominaispaino kg/hl = 100	Viljojen tai riisin paino

Kokonaismäärä (a): …

b) Varastot tasovarastoissa

	Varaston nro		Varaston nro		Varaston nro
Pinta-ala … Korkeus …	…	…	…	…	…	…
	m2	…	m2	…	m2	…
	…	m3	…	m3	…	m3
	…	…	…	…	…
	… m		… m		… m
Oikaisut …	… m3		… m3		… m3
Tilavuus …	… m3		… m3		… m3
Ominaispaino …	… kg/hl		… kg/hl		… kg/hl
Kokonaispaino	… tonnes		… tonnes		… tonnes

Yhteensä (b): …

Kokonaispaino viljavarastossa: …

Ero kirjanpidon mukaiseen painoon verrattuna: …

Prosentteina: …

…, [päiväys]

... (Leima ja allekirjoitus)

Maksajaviraston tarkastaja:

D. Naudan- ja vasikanliha

Valittujen erien olemassaolon ja koostumuksen tarkastaminen paikalla. Tarkastamiseen sisältyy:

luullisen lihan osalta:

i)	erien yksilöinti ja kappaleiden määrän tarkastaminen;

ii)	leikkauslajin ja/tai laadun mukainen tarkastaminen, joka kattaa 20 prosenttia kappaleista;

iii)	pakkauksen tilan silmämääräinen tarkastaminen.

luuttomaksi leikatun lihan osalta:

i)	erien ja kuormalavojen yksilöinti ja laatikoiden määrän tarkastaminen;

ii)	kuormalavojen tai säiliöiden painon tarkastus, joka käsittää 10 prosenttia kuormalavoista tai säiliöistä;

iii)	laatikoiden painon tarkastus, joka käsittää 10 prosenttia kunkin punnitun kuormalavan laatikoista;

iv)	kyseisten laatikoiden sisällön silmämääräinen tarkastus sekä laatikon pakkauksen kunnon tarkastaminen. Kuormalavojen valinnassa on otettava huomioon varastoitujen palojen eri lajit.

3.	Fyysisesti tarkastettujen erien ja todettujen virheiden kuvaus on sisällytettävä tarkastuskertomukseen.

(1) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1238, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä julkisen intervention ja yksityisen varastoinnin tuen osalta (EUVL L 206, 30.7.2016, s. 15).

LIITE IV

3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut varastonpitäjän tehtäviin liittyvät ja maksajaviraston ja varastonpitäjän väliseen varastointisopimukseen sisällytettävät velvollisuudet ja yleiset periaatteet

I VARASTONPITÄJÄN YLEISET VELVOLLISUUDET

Varastonpitäjä vastaa unionin interventiotoimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden asianmukaisesta säilyttämisestä. Varastonpitäjä vastaa kyseisen velvoitteen laiminlyönnistä johtuvista taloudellisista seurauksista.

Se pitää kussakin varastointipaikassa saatavilla varaston pohjapiirroksen sekä kunkin siilon tai varastotilan mitat.

Viljat tai riisi on varastoitava kussakin varastossa siten, että niiden tilavuus voidaan todeta.

II TUOTTEIDEN LAATU

Jos interventiotuotteiden laatu heikkenee huonojen tai soveltumattomien varastointiolosuhteiden vuoksi, varastonpitäjä vastaa tästä aiheutuneista tappioista, ja ne kirjataan julkisen varastoinnin tileille varastointiolosuhteista johtuvasta tuotteen huononemisesta aiheutuneina tappioina.

III PUUTTUVAT MÄÄRÄT

Varastonpitäjä vastaa kaikista varastossa olevien määrien ja varastoselvityksissä maksajavirastolle toimitettujen tietojen välillä havaituista eroavaisuuksista.

Jos puuttuvat määrät ylittävät 4 artiklan, liitteessä III olevan II osan C jakson 2 kohdan ja liitteen V tai alakohtaisen maatalouslainsäädännön mukaisesti sovellettavan rajan tai sovellettavat rajat, ne lasketaan kokonaisuudessaan tunnistamattomaksi hävikiksi varastonpitäjälle. Jos varastonpitäjä kiistää puuttuvat määrät, hän voi vaatia tuotteen punnitsemista tai mittaamista, jolloin tästä aiheutuneet kustannukset ovat hänen vastuullaan, paitsi jos ilmenee, että ilmoitetut määrät ovat tosiasiallisesti varastossa tai että poikkeama ei ylitä sovellettavaa rajaa taikka sovellettavia rajoja, jolloin maksajavirasto vastaa punnituksesta tai mittauksesta aiheutuvista kustannuksista.

Liitteessä III olevan II osan C jakson 2 kohdassa vahvistettuja poikkeamarajoja sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen poikkeamarajojen soveltamista.

IV TODISTUSASIAKIRJAT SEKÄ KUUKAUSITTAISET JA VUOSITTAISET ILMOITUKSET

1. Todistusasiakirjat ja kuukausittaiset ilmoitukset

Varastonpitäjän on pidettävä hallussaan tilinpäätösten perustana olevien tuotteiden varastoonottoa, varastossaoloa ja varastostapoistoa koskevat asiakirjat, ja näissä asiakirjoissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

i)	varastointipaikka (tarvittaessa varastopaikan tai sammion tunnistustiedot);

ii)	edelliseltä kuukaudelta siirretty määrä;

iii)	varastoonotto- ja varastostapoistokirjaukset kunkin erän osalta;

iv)	jakson lopussa olevat varastot.

Näiden asiakirjojen on mahdollistettava sillä hetkellä varastossa olevien määrien varma tunnistaminen, mukaan lukien erityisesti sellaiset sovitut ostot ja myynnit, joita vastaavaa varastoonotto- ja varastostapoistokirjausta ei ole vielä suoritettu.

Varastonpitäjän on toimitettava vähintään kerran kuukaudessa maksajavirastolle tuotteiden varastoonottoa, varastossaoloa ja varastostapoistoa koskevat asiakirjat kuukausittaista varastoselvitystä varten. Asiakirjojen on oltava maksajaviraston hallussa ennen sitä seuraavan kuukauden, jota niiden tiedot koskevat, 10:ttä päivää.

Jäljempänä on kuukausittaisen varastoselvityksen (ohjeellinen) malli. Maksajaviraston on toimitettava varastoselvityksen malli sähköisesti varastonpitäjille.

Kuukausittainen varastoselvitys

Tuotteet:		Varastonpitäjä: Varasto: Nro: Osoite:			Kuukausi:
Erä	Kuvaus	Määrä (kg, tonnia, laatikoita, kappaleita jne.)		Päiväys	Huomautukset
		Saapuminen	Poistuminen
	Siirretty määrä
	Siirrettävä määrä

(Leima ja allekirjoitus)

Paikka ja aika:

Nimi:

2. Vuosittainen selvitys

a)	Varastonpitäjän on laadittava vuosittainen varastoselvitys 1 kohdassa tarkoitettujen kuukausittaisten selvitysten perusteella. Tämä selvitys toimitetaan maksajavirastolle viimeistään tilikauden päättymistä seuraavan lokakuun 15 päivänä.

Vuosittaisessa varastoselvityksessä on oltava jokaista tuotetta ja varastointipaikkaa koskeva yksityiskohtainen yhteenveto varastoiduista määristä, ja siitä on käytävä ilmi kunkin tuotteen osalta varastossa olevat määrät, eränumerot (viljoja lukuun ottamatta), varastoonoton vuosi sekä selitys mahdollisesti havaituista poikkeamista.

c)	Jäljempänä on vuosittaisen varastoselvityksen (ohjeellinen) malli.

Maksajaviraston on toimitettava varastoselvityksen malli sähköisesti varastonpitäjille.

Vuosittainen varastoselvitys

Tuotteet:

Varastonpitäjä:

Varasto: Nro:

Osoite:

Vuosi:

Erä

Kuvaus

Kirjattu määrä ja/tai paino

Huomautukset

(Leima ja allekirjoitus)

Paikka ja aika:

Nimi:

V SÄHKÖINEN VARASTOKIRJANPITO JA TIETOJEN SAATAVUUS

Maksajaviraston ja varastonpitäjän välisessä julkista varastointia koskevassa sopimuksessa on oltava määräykset, joilla varmistetaan unionin lainsäädännön noudattaminen.

Sopimuksessa on oltava seuraavia seikkoja koskevat määräykset:

a)	interventiovarastojen sähköisen varastokirjanpidon pitäminen;

b)	tietojen suora ja välitön saatavuus jatkuvan inventoinnin perusteella;

c)	varastonpitäjän hallussa olevien kaikkien tuotteiden varastoonottoa, varastossaoloa ja varastostapoistoa koskevien asiakirjojen sekä tämän asetuksen mukaisesti laadittujen tilinpitoasiakirjojen ja pöytäkirjojen jatkuva saatavuus;

d)	maksajaviraston ja komission henkilöstön sekä näiden asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden oikeus saada tutkia kyseisiä asiakirjoja koska tahansa.

VI MAKSAJAVIRASTOILLE TOIMITETTAVIEN ASIAKIRJOJEN MUOTO JA SISÄLTÖ

Edellä IV jaksossa tarkoitettujen asiakirjojen muoto ja sisältö määritellään asetuksen (EU) 2021/2116 92 artiklan mukaisesti.

VII ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN

Varastonpitäjän on säilytettävä kaikkiin julkisen varastoinnin toimiin liittyvät todistusasiakirjat asetuksen (EU) 2021/2116 92 artiklaan perustuvissa säännöissä vaaditun ajan tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevien kansallisten säännösten tai määräysten soveltamista.

LIITE V

4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut poikkeamarajat

Sääntöjen mukaisesti toteutetuista tavanomaisista varastointitoimista aiheutuviin hävikkeihin sovelletaan julkisen varastoinnin toimenpiteen kohteena olevan kunkin tuotteen osalta seuraavia poikkeamarajoja:

a)	viljat 0,2 %;

b)	paddy-riisi, maissi 0,4 %;

c)	rasvaton maitojauhe 0,0 %;

d)	voi 0,0 %;

e)	naudan- ja vasikanliha 0,6 %.

2.	Naudanlihan luuttomaksi leikkaamisen sallituksi hävikiksi vahvistetaan 32 prosenttia. Tätä prosenttiosuutta sovelletaan kaikkiin tilikauden aikana luuttomaksi leikattuihin määriin.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut poikkeamarajat vahvistetaan prosentuaalisena osuutena sellaisten kyseisen tilikauden aikana varastoon vietyjen ja haltuun otettujen määrien, joihin lisätään tilikauden alussa varastoissa olevat määrät, tosiasiallisesta painosta ilman pakkausta.

Näitä poikkeamarajoja sovelletaan varastojen fyysisten tarkastusten yhteydessä. Ne lasketaan kunkin tuotteen osalta maksajaviraston varastoimien kokonaismäärien perusteella.

Tosiasiallinen paino varastoon otettaessa ja sieltä poistettaessa lasketaan vähentämällä todetusta painosta varastoonottoehdoissa vahvistettu pakkauksen kiinteämääräinen paino, tai jos sitä ei ole vahvistettu, maksajaviraston käyttämien pakkauksien keskimääräinen paino.

4.	Poikkeamaraja ei kata pakkausmäärän tai kirjattujen kappaleiden määrän hävikkiä.

5.	Varkauksien vuoksi tai muista tunnistettavista syistä hävinneitä määriä ei oteta huomioon 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen poikkeamarajojen laskemisessa.

Top

Choose the experimental features you want to try