20.6.2017

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/1

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/1004,

annettu 17 päivänä toukokuuta 2017,

kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta

(uudelleenlaadittu)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Neuvoston asetukseen (EY) N:o 199/2008 (4) on tehtävä muutoksia. Mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava.

(2)

Yhteistä kalastuspolitiikkaa on uudistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1380/2013 (5). Kyseisen asetuksen 2 ja 25 artiklassa vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet ja kalatalousalan tietojen keruuta koskevat vaatimukset. Lisäksi jäsenvaltioiden kalatalousalaa koskeviin tiedonkeruutoimiin osoitettavan taloudellisen tuen rakennetta on uudistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 508/2014 (6).

(3)

Yhteisen kalastuspolitiikan elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämistä, hoitoa ja hyödyntämistä unionin ulkopuolisilla vesialueilla koskevien tavoitteiden mukaisesti unionin on osallistuttava kalavarojen säilyttämiseksi toteutettaviin pyrkimyksiin, erityisesti kestävää kalastusta koskevissa kumppanuussopimuksissa vahvistettujen tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymien määräysten mukaisesti.

(4)	Tämän asetuksen tarkoituksena on vahvistaa säännöt kalatalousalaa koskevien biologisten, ympäristöön liittyvien, teknisten ja sosioekonomisten tietojen keruusta, hallinnasta ja käytöstä.

(5)

Tiedonkeruupuitteiden olisi edistettävä yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita, joihin kuuluvat meriympäristön suojelu, kaikkien kaupallisesti hyödynnettävien lajien kestävä hoito ja erityisesti meriympäristön hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (7) 1 artiklan 1 kohdassa säädetään.

(6)

Tässä asetuksessa vahvistettuja biologisten, ympäristöön liittyvien, teknisten ja sosioekonomisten tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös kalatalousalaa koskeviin tietoihin, joiden keruuta edellytetään muiden unionin säädösten nojalla. Näitä säädöksiä ovat muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 1921/2006 (8), (EY) N:o 295/2008 (9), (EY) N:o 762/2008 (10), (EY) N:o 216/2009 (11), (EY) N:o 217/2009 (12), (EY) N:o 218/2009 (13), (EU) N:o 1236/2010 (14), (EU) N:o 1343/2011 (15) ja (EU) 2016/2336 (16), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2000/60/EY (17), 2008/56/EY ja 2009/147/EY (18), neuvoston asetukset (EY) N:o 2347/2002 (19), (EY) N:o 812/2004 (20), (EY) N:o 1967/2006 (21), (EY) N:o 1100/2007 (22) ja (EY) N:o 1006/2008 (23), neuvoston direktiivi 92/43/ETY (24), neuvoston päätös 2010/717/EU (25) sekä komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/218 (26).

(7)

Jos kalatalousalaa koskevia tietoja kerätään ja hallinnoidaan muissa unionin säädöksissä, kuten neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 (27) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (28), säädettyjen sääntöjen mukaisesti, tässä asetuksessa olisi päällekkäisyyksien välttämiseksi kuitenkin säädettävä ainoastaan tällaisten tietojen käyttöä ja toimittamista koskevat säännöt.

(8)	Tämän asetuksen kattamien tietojen saatavuutta koskevat velvoitteet eivät saisi rajoittaa jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2003/4/EY (29) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1367/2006 (30).

(9)

Aina ja kaikilla tasoilla olisi varmistettava, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (31) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (32) säädettyjä henkilötietojen suojaa koskevia velvoitteita noudatetaan tietojen säilyttämisessä, käsittelyssä ja vaihdossa.

(10)	Tässä asetuksessa olisi oikeudellisen selkeyden vuoksi vahvistettava eräitä määritelmiä.

(11)	Merialueiden määritelmän olisi perustuttava tieteellisiin näkökohtiin.

(12)

Tämän asetuksen olisi mahdollistettava se, että unioni ja sen jäsenvaltiot saavuttavat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 ja 25 artiklassa säädetyt tavoitteet ja periaatteet. Sen vuoksi tarvitaan unionin monivuotinen ohjelma kaikkien jäsenvaltioiden tiedonkeruutoimien yhteen sovittamiseksi. On aiheellista vahvistaa keskeiset vaatimukset ja kriteerit tällaisen unionin monivuotisen ohjelman perustamiselle ja ennen ohjelman hyväksymistä pidettäville kuulemisille.

(13)

Olisi yksilöitävä, mitä tietoja tutkimustiedon loppukäyttäjät tarvitsevat, ja täsmennettävä, millaisia tietoja on kerättävä tämän asetuksen nojalla. Kyseisiin tietoihin olisi sisällyttävä kalastuksen vaikutuksiin liittyvät ekosysteemiä koskevat tiedot ja vesiviljelyn kestävyyttä koskevat tiedot sekä sosioekonomiset tiedot kalastuksesta ja vesiviljelystä.

(14)	Kerättävät tiedot olisi yksinkertaistamisen ja järkeistämisen vuoksi valittava tutkimustiedon loppukäyttäjien selkeästi perustelemien tarpeiden perusteella ottaen huomioon tiedon tieteellinen merkitys ja hyödyllisyys.

(15)

Kerättyjen tietojen avulla olisi voitava määrittää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten suunnitelmien täytäntöönpanon edellyttämät tavoitteet, kuten kalastuskuolevuus ja kutukannan biomassa. Niiden avulla olisi voitava myös korjata kalastuslaivastoa koskevissa tiedoissa olevat aukot ja vähentää tietyillä alueilla niiden kalakantojen lukumäärää, joista ei ole riittävästi tietoja.

(16)

On tärkeää kerätä biologisia tietoja virkistyskalastuksesta, silloin kun sillä on mahdollisesti merkittävä vaikutus kannan tilaan, jotta mahdollistetaan ekosysteemipohjainen hoito ja säilyttäminen, sen mukaan kuin on tarpeen yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöön panemiseksi, ja jotta voidaan parantaa kalakantojen arviointia.

(17)

Kiireellisten toimenpiteiden ja muiden ennalta varautumisen periaatteeseen perustuvien toimenpiteiden voimassa pitämiseksi, mukauttamiseksi tai peruuttamiseksi tarvitaan yleensä lisätietoja. Siksi etusijalle olisi mahdollisuuksien mukaan asetettava niiden tietojen keruu, joita ennalta varautumisen periaatteen perusteella määrättävien toimenpiteiden arviointi edellyttää.

(18)	Kun otetaan huomioon kalavarojen tilan kehitys ajan mittaan, on tarpeen laatia ja ylläpitää tietojen aikasarjoja, jotka mahdollistavat kalavarojen tehokkaan pitkän aikavälin tieteellisen seurannan.

(19)	Merellä tehtävät tieteelliset tutkimukset ovat tärkeä biologisten tietojen keruumenetelmä. Koska ne ovat tärkeitä merialueilla, joilla kannat jaetaan, on aiheellista toteuttaa riittävä määrä pakollisia merellä tehtäviä tieteellisiä tutkimuksia unionin tasolla.

(20)

Jäsenvaltioiden olisi pantava unionin monivuotinen ohjelma täytäntöön kansallisella tasolla toteuttamalla pääasialliset tiedonkeruutoimensa asetuksen (EU) N:o 508/2014 18 artiklan 1 kohdan p alakohdassa tarkoitetun toimintaohjelman osiona ja täydennettävä sitä mainitun asetuksen 21 artiklan mukaisella tiedonkeruuta koskevalla työsuunnitelmalla. Tällaisten työohjelmien sisältöä koskevat vaatimukset olisi vahvistettava tässä asetuksessa.

(21)

On aiheellista kuvata vaiheita, joita jäsenvaltioiden olisi noudatettava, ja seikkoja, jotka niiden olisi otettava huomioon vahvistaessaan kansallisissa työohjelmissaan noudatettavia tiedonkeruumenetelmiä. Jotta tämän asetuksen täytäntöönpano jäsenvaltioissa olisi tehokasta ja yhtenäistä, on tarpeen myös vahvistaa keskeiset vaatimukset, jotka koskevat kansallisia koordinointijärjestelyjä, tietojen kerääjien oikeuksia sekä kalastusalusten päälliköiden velvoitteita.

(22)

Asetuksen (EU) N:o 508/2014 19 artiklan 1 kohdan ja 21 artiklan 1 kohdan mukaan komission hyväksyy jäsenvaltioiden toimintaohjelmat ja kansalliset työohjelmat sekä niiden muutokset. Mainitun asetuksen 22 artiklan mukaan komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla annetaan säännöt, jotka koskevat menettelyjä, muotoa ja aikatauluja niiden hyväksymistä varten.

(23)	Sen varmistamiseksi, että työohjelmat ovat tässä asetuksessa säädettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisia, on aiheellista, että komissio arvioi työohjelmat tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean kuulemisen jälkeen.

(24)	Jotta tiedonkeruutoimien täytäntöönpano jäsenvaltioissa voidaan todentaa, jäsenvaltioiden olisi raportoitava komissiolle käyttäen selkeästi määriteltyä vakiomuotoa, joka vähentää hallinnollista taakkaa.

(25)	On välttämätöntä, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä keskenään ja kolmansien maiden kanssa sekä sovittavat yhteen samaa merialuetta ja kyseeseen tulevat sisävedet kattavia alueita koskevien tietojen keruuta koskevat työsuunnitelmansa.

(26)

Koska yhtenä yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on antaa jäsenvaltioille enemmän vastuuta ja jotta tutkimustiedon loppukäyttäjät osallistuisivat paremmin tiedonkeruuseen, alueellista yhteensovittamista olisi lisättävä ja laajennettava yhdestä tapaamisesta jatkuvaksi, kunkin merialueen alueellisen koordinointiryhmän koordinoimaksi prosessiksi. Näissä puitteissa jäsenvaltioiden olisi pyrittävä yhteistyöhön asiaankuuluvien sidosryhmien, myös kolmansien maiden, kanssa.

(27)	Alueellisille koordinointiryhmille olisi annettava tehtäväksi kehittää ja panna täytäntöön tietojen keruuta ja käsittelyä koskevia menettelyjä, menetelmiä, laadunvarmistusta ja laadunvalvontaa, jotta tieteellisten lausuntojen luotettavuutta voitaisiin edelleen parantaa.

(28)	Alueellisten koordinointiryhmien olisi myös pyrittävä kehittämään ja toteuttamaan alueellisia tietokantoja sekä aloitettava kaikki tarvittavat valmistelutoimet tähän tavoitteeseen pääsemiseksi.

(29)	Kestävän kalastuksenhoidon sekä kalakantojen ja ekosysteemien arvioinnin ja seurannan varmistamiseksi on tärkeää hyödyntää täysin kaikkia tietoja, purkamisvelvoitteeseen liittyvät tiedot mukaan luettuina.

(30)

Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä, miten ne keräävät tietoja, mutta jotta tiedot voidaan yhdistää alueellisella tasolla mielekkäällä tavalla, jäsenvaltioiden olisi sovittava tietojen laatua, kattavuutta ja yhteensopivuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista alueellisella tasolla ottaen huomioon, että joillakin alueilla vesialueita hoidetaan yhdessä kolmansien maiden kanssa. Kun menetelmistä on sovittu yleisesti alueellisella tasolla, alueellisten koordinointiryhmien olisi jätettävä kyseisen sopimuksen perusteella komission hyväksyttäväksi alueellisen työsuunnitelman luonnos.

(31)

Unionin lainsäädännössä ei enää pitäisi määritellä tiedonkeruumenetelmien yksityiskohtia. Eri tiedonkeruumenetelmiä koskevat säännökset olisi sen vuoksi korvattava sen prosessin kuvauksella, jota noudattaen menetelmät määritellään. Kyseiseen prosessiin olisi erityisesti kuuluttava jäsenvaltioiden ja tietojen käyttäjien yhteistyö alueellisissa koordinointiryhmissä sekä komission tekemä validointi jäsenvaltioiden toimittamien työsuunnitelmien hyväksymisen kautta.

(32)

Tässä asetuksessa tarkoitetut tiedot olisi tallennettava kansallisiin sähköisiin tietokantoihin, jotta ne ovat komission käytettävissä ja jotta ne voidaan asettaa tutkimustiedon loppukäyttäjien ja muiden kiinnostuneiden osapuolten saataville. Tietojen, jotka eivät mahdollista henkilön tunnistamista, olisi oltava rajoituksetta kaikkien niiden analysoinnista, myös kalastuksenhoidon ympäristönäkökohtien analysoinnista, kiinnostuneiden osapuolten käytettävissä. Tätä varten muihin kiinnostuneisiin osapuoliin kuin tutkimustiedon loppukäyttäjiin olisi katsottava kuuluvan kaikkien yksityishenkilöiden tai elinten, jotka osoittavat tällaista kiinnostusta.

(33)

Kalavarojen hoitoa koskevat tieteelliset lausunnot edellyttävät yksilöimättömien tietojen käsittelyä, jotta voidaan vastata kalastuksenhoidosta vastaavien tahojen tarpeisiin. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi asetettava tieteellisessä analyysissa tarvittavat tiedot saataville ja varmistettava, että niillä on tähän tekniset valmiudet.

(34)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti on tarpeen varmistaa, että asiaankuuluvat tiedot ja niitä koskevat keruumenetelmät ovat oikea-aikaisesti saatavilla elimille, joilla on tutkimuksen tai hallinnon näkökulmasta mielenkiintoa kalastusalan tietojen tieteellistä analysointia kohtaan, ja kaikille muille kiinnostuneille osapuolille, paitsi olosuhteissa, joissa sovellettava unionin oikeus edellyttää tietosuojaa ja luottamuksellisuutta.

(35)

Jotta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan 2 kohdan e alakohta tulisi täysimääräisesti täytäntöön pannuksi, jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukaiset prosessit ja sähköiset tekniikat tietojen saatavuuden varmistamiseksi sekä tehtävä yhteistyötä toisten jäsenvaltioiden, komission ja tutkimustiedon loppukäyttäjien kanssa yhteensopivien tietojen säilyttämis- ja vaihtojärjestelmien kehittämiseksi ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (33). Olisi myös varmistettava tietojen jakelu edelleen sekä kansallisella että unionin tasolla. Kaikissa tapauksissa olisi otettava käyttöön tarvittavat suojatoimet, kuten korkeampi yhdistämistaso tai tietojen anonymisointi, jos tiedot sisältävät tietoja tunnistetuista tai tunnistettavissa olevista luonnollisista henkilöistä, ottaen huomioon tietojen käsittelytarkoitukset ja luonne sekä henkilötietojen käsittelyyn liittyvät mahdolliset riskit.

(36)

On tarpeen varmistaa, että tutkimustiedon loppukäyttäjät saavat tiedot ajoissa ja vakiomuotoisina ja tietoihin sovelletaan selkeitä kodifiointijärjestelmiä, koska kestävän kalastuksen mahdollistamiseksi heidän täytyy antaa ajoissa lausuntoja. Myös muiden kiinnostuneiden osapuolten olisi voitava saada tiedot tietyssä määräajassa.

(37)	Jäsenvaltioiden ja komission olisi sovitettava yhteen toimintansa ja tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvissa kansainvälisissä tieteellisissä elimissä, jotta yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamiseksi tarvittavien tieteellisten lausuntojen luotettavuutta voitaisiin parantaa.

(38)

Tiedeyhteisöä olisi kuultava, ja kalatalousalalla työskenteleville ja muille eturyhmille olisi annettava tietoja tiedonkeruuta koskevien säännösten täytäntöönpanosta. Tarvittavien lausuntojen keräämiseen soveltuvia elimiä ovat tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF), neuvoa-antava kalatalous- ja vesiviljelykomitea sekä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 43 artiklalla perustetut neuvoa-antavat toimikunnat.

(39)

Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtainen luettelo tietovaatimuksista tietojen keräämiseksi tämän asetuksen nojalla unionin monivuotisen ohjelman puitteissa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (34) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(40)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee alueellisten koordinointiryhmien toimittamien alueellisten työsuunnitelmien luonnosten hyväksymistä sekä menettelytapoja, merellä tehtäviin tieteellisiin tutkimuksiin osallistumiseen liittyviä kustannustenjakojärjestelyjä, tiedonkeruussa käytettävän merialueen alaa sekä tällaisten alueellisten työsuunnitelmien muotoa ja toimittamis- ja hyväksymisaikatauluja. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (35) mukaisesti.

(41)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa unionin monivuotisen ohjelman puitteissa pakollisten merellä tehtävien tieteellisten tutkimusten luettelo sekä kynnykset, joiden alittuessa ei ole pakko kerätä tietoja tai tehdä tieteellisiä tutkimuksia merellä. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(42)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien vuosikertomusten menettelyjä, muotoa ja toimittamis- ja hyväksymisaikatauluja. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(43)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa säännöt, jotka koskevat menettelyjä, muotoja, koodeja ja aikatauluja, joita on käytettävä tietojen säilytys- ja vaihtojärjestelmien yhteensopivuuden varmistamiseksi, sekä suojatoimien käyttöön ottamista tarvittaessa tapauksissa, joissa näihin järjestelmiin sisältyy tietoja, jotka liittyvät tunnistettuihin tai tunnistettavissa oleviin luonnollisiin henkilöihin. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(44)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli vahvistaa kalatalousalaa koskevien tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevia unionin puitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(45)	Asetus (EY) N:o 199/2008 olisi kumottava. Olisi kuitenkin säädettävä siirtymätoimenpiteistä, joita sovelletaan jo hyväksyttyihin kansallisiin ohjelmiin ja tällä hetkellä voimassa olevaan unionin monivuotiseen ohjelmaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi tällä asetuksella annetaan säännöt kalatalousalaa koskevien biologisten, ympäristöä koskevien, teknisten ja sosioekonomisten tietojen keruusta ja hallinnasta, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklassa säädetään.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot kerätään vain, jos niiden keruuseen ei velvoiteta muissa unionin säädöksissä kuin tässä asetuksessa.

3.   Niiden kalastuksenhoidon kannalta välttämättömien tietojen osalta, jotka kerätään unionin muiden säädösten nojalla, tällä asetuksella määritellään ainoastaan kyseisten tietojen käyttöä ja toimittamista koskevat säännöt.

2 artikla

Tietosuoja

Tämän asetuksen nojalla kerättyjen tietojen käsittelyn, hallinnan ja käytön on tarvittaessa oltava direktiivin 95/46/EY ja asetusten (EY) N:o 45/2001 ja (EY) N:o 223/2009 mukaista, eikä niiden käsittely, hallinta ja käyttö saa vaikuttaa kyseisten säädösten soveltamiseen.

3 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa tarkoitettuja määritelmiä. Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)	’kalatalousalalla’ tarkoitetaan kaupalliseen kalastukseen, virkistyskalastukseen, vesiviljelyyn ja kalastustuotteiden jalostusteollisuuteen liittyviä toimia;

2)	’virkistyskalastuksella’ tarkoitetaan muuta kuin kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin;

3)	’merialueella’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 2 kohdassa vahvistettua maantieteellistä aluetta, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen perustamaa aluetta tai 9 artiklan 11 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä määriteltyä aluetta;

4)	’perustiedoilla’ tarkoitetaan yksittäisiin aluksiin, luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin tai yksittäisiin näytteisiin liittyviä tietoja;

5)	’metatiedoilla’ tarkoitetaan tietoja, jotka tarjoavat laadullista ja määrällistä tietoa kerätyistä perustiedoista;

6)	’yksilöimättömillä tiedoilla’ tarkoitetaan perustietoihin perustuvia tietoja sellaisessa muodossa, ettei luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä voida niistä tunnistaa suoraan tai välillisesti;

7)	’yhdistetyillä tiedoilla’ tarkoitetaan perustiedoista tai yksilöimättömistä tiedoista erityisiä analyysitarkoituksia varten laadittua koostetta;

8)	’tieteellisellä tarkkailijalla’ tarkoitetaan henkilöä, joka on nimitetty tarkkailemaan kalastustoimintaa tieteellisissä tarkoituksissa toteutettavan tiedonkeruun puitteissa ja jonka on nimennyt tiedonkeruuta koskevien kansallisten työsuunnitelmien täytäntöönpanosta vastaava elin;

9)	’tutkimustiedolla’ tarkoitetaan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja, joita kerätään, hallinnoidaan tai käytetään tämän asetuksen nojalla.

II LUKU

UNIONIN MONIVUOTISISSA OHJELMISSA TOTEUTETTAVA TIETOJEN KERUU JA HALLINNOINTI

1 JAKSO

Unionin monivuotiset ohjelmat

4 artikla

Unionin monivuotisen ohjelman perustaminen

1.   Komissio perustaa unionin monivuotisen ohjelman 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen keruuta ja hallinnointia varten noudattaen sisältöä ja kriteereitä koskevia 5 artiklan säännöksiä.

Komissio hyväksyy unionin monivuotisen ohjelman sen osan, joka kattaa 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt asiat, delegoiduilla säädöksillä 24 artiklan mukaisesti.

Komissio hyväksyy unionin monivuotisen ohjelman sen osan, joka kattaa 5 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädetyt asiat, täytäntöönpanosäädöksillä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Ennen tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten vahvistamista komissio kuulee 9 artiklassa tarkoitettuja alueellisia koordinointiryhmiä, tieteellis-teknis-taloudellista kalastuskomiteaa (STECF) ja muita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 26 artiklassa tarkoitettuja asianmukaisia tieteellisiä elimiä.

5 artikla

Unionin monivuotisen ohjelman sisältö ja sen perustamista koskevat kriteerit

1.   Unionin monivuotisessa ohjelmassa vahvistetaan

a)	yksityiskohtainen luettelo asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 ja 25 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista tietovaatimuksista;

b)	luettelo pakollisista merellä tehtävistä tieteellisistä tutkimuksista;

c)	kynnykset, joiden alittuessa jäsenvaltioita ei velvoiteta keräämään kalastus- ja vesiviljelytoimintaansa perustuvia tietoja tai tekemään tieteellisiä tutkimuksia merellä.

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin sisältyvät

a)

biologiset tiedot, jotka mahdollistavat ekosysteemipohjaisen lähestymistavan kalastuksenhoitoon ja kalavarojen säilyttämiseen, sen mukaan kuin on tarpeen yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöön panemiseksi, kaikista saaliista, jotka on saatu saaliina tai sivusaaliina unionin kaupallisessa kalastuksessa ja tapauksen mukaan virkistyskalastuksessa unionin ja sen ulkopuolisilla vesillä, mukaan luettuina ankeriaat ja lohet kyseeseen tulevilla sisävesillä sekä muut kaupallisesti merkitykselliset diadromiset kalalajit;

b)

tiedot, joiden avulla voidaan arvioida unionin kalastuksen vaikutuksia meriekosysteemeihin unionin vesillä ja unionin ulkopuolisilla vesillä, mukaan lukien tiedot muiden kuin kohdelajien ja erityisesti unionin tai kansainvälisen oikeuden nojalla suojeltujen lajien sivusaaliista, tiedot kalastuksen vaikutuksista merellisiin luontotyyppeihin, haavoittuvat merialueet mukaan luettuina, sekä tiedot kalastuksen vaikutuksista ravintoverkkoihin;

c)	tiedot unionin kalastusalusten toiminnasta unionin vesillä ja unionin ulkopuolisilla vesillä, mukaan lukien unionin laivaston kalastuksen, pyyntiponnistuksen ja kapasiteetin tasot;

d)	kalastusta koskevat sosioekonomiset tiedot, joiden avulla voidaan arvioida unionin kalastusalan sosioekonominen tilanne;

e)	meriviljelyä koskevat sosioekonomiset ja kestävyyttä koskevat tiedot, joiden avulla voidaan arvioida unionin vesiviljelyalan sosioekonominen tilanne ja kestävyys, ympäristövaikutus mukaan luettuna;

f)	kalanjalostusalaa koskevat sosioekonomiset tiedot, joiden avulla voidaan arvioida kyseisen alan sosioekonominen tilanne.

3.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin voivat lisäksi sisältyä sisävesillä harjoitettavaa vesiviljelyä koskevat sosioekonomiset ja kestävyyttä koskevat tiedot, joiden avulla voidaan arvioida unionin vesiviljelyalan sosioekonominen tilanne ja kestävyys, ympäristövaikutus mukaan luettuna.

4.   Unionin monivuotisen ohjelman perustamiseksi komissio ottaa huomioon

a)

yhteisen kalastuspolitiikan hallinnoinnista ja tehokkaasta täytäntöönpanosta aiheutuvat tietotarpeet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisten tietojen avulla on myös voitava määrittää kyseisen asetuksen 9 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten suunnitelmien täytäntöönpanon edellyttämät tavoitteet;

b)	tarpeen saada merkityksellisiä, kattavia ja luotettavia tietoja, joita voidaan käyttää tehtäessä kalastuksenhoitoa ja ekosysteemien suojelemista koskevia päätöksiä ja jotka kattavat myös haavoittuvat lajit ja elinympäristöt;

c)	tietojen tarpeen ja merkityksellisyyden vesiviljelyn unionin tason kestävän kehityksen kannalta ottaen huomioon, että vesiviljelyn vaikutukset ovat pääosin paikallisia;

d)	tarpeen tukea politiikkatoimien vaikutusten arviointia;

e)	kustannukset ja hyödyt ottaen huomioon kaikkein kustannustehokkaimmat ratkaisut tiedonkeruun tavoitteen saavuttamiseksi;

f)	tarpeen välttää olemassa olevien aikasarjojen katkeaminen;

g)	yksinkertaistamisen tarpeen ja tarpeen välttää päällekkäistä tiedonkeruuta 1 artiklan mukaisesti;

h)	tarpeen saada tarvittaessa tietoja kalastuksesta, josta ei ole riittävästi tietoja;

i)	alueelliset erityispiirteet ja alueellisissa koordinointiryhmissä tehdyt alueelliset sopimukset;

j)	unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainväliset velvoitteet;

k)	tiedonkeruutoimien alueellisen ja ajallisen kattavuuden.

5.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu luettelo pakollisista merellä tehtävistä tieteellisistä tutkimuksista laaditaan ottaen huomioon seuraavat vaatimukset:

a)	yhteisen kalastuspolitiikan hallinnoinnista aiheutuvat tietotarpeet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa asetettujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi;

b)	tietotarpeet, jotka johtuvat kansainvälisesti sovitusta yhteensovittamisesta ja yhdenmukaistamisesta;

c)	hoitosuunnitelmien arvioinnista aiheutuvat tietotarpeet;

d)	ekosysteemin muuttujien seurannasta aiheutuvat tietotarpeet;

e)	kalakanta-alueiden riittävän kattamisen edellyttämät tietotarpeet;

f)	tarve välttää merellä tehtävien tieteellisten tutkimusten päällekkäisyys; ja

g)	tarve välttää aikasarjojen katkeaminen.

6.   Saalisrajoitusten alaisten kalakantojen osalta säännöt, jotka koskevat eri jäsenvaltioiden osallistumista 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin merellä tehtäviin tieteellisiin tutkimuksiin, perustuvat siihen, millainen on asiaankuuluvien jäsenvaltioiden osuus unionin käytettävissä olevista kyseisen kalakannan suurimmista sallituista saaliista. Niiden kalakantojen osalta, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia, säännöt perustuvat siihen, millainen on asiaankuuluvien jäsenvaltioiden suhteellinen osuus koko kyseisen kalakannan hyödyntämisessä.

7.   Saalisrajoitusten alaisten kalakantojen osalta 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu kynnys vahvistetaan sen perusteella, millainen on kyseisen jäsenvaltion osuus unionin käytettävissä olevista kyseisen kalakannan suurimmista sallituista saaliista. Niiden kalakantojen osalta, joihin ei sovelleta saalisrajoituksia, kynnykset vahvistetaan sen perusteella, millainen on jäsenvaltion suhteellinen osuus koko kyseisen kalakannan hyödyntämisessä. Vesiviljelyn ja jalostusalan osalta kynnysten on oltava oikeasuhteisia kyseisten alojen suhteelliseen kokoon nähden jäsenvaltiossa.

2 JAKSO

Unionin monivuotisen ohjelman täytäntöönpano jäsenvaltioissa

6 artikla

Kansalliset työsuunnitelmat

1.   Jäsenvaltioiden on kerättävä tiedot asetuksen (EU) N:o 508/2014 18 artiklassa tarkoitetun toimintaohjelman puitteissa sekä unionin monivuotisen ohjelman mukaisesti ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 21 artiklaa noudattaen laaditun työsuunnitelman, jäljempänä ’kansallinen työohjelma’, puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden nykyisten, unionin oikeuden mukaisten tiedonkeruuta koskevien velvoitteiden noudattamista.

2.   Hyväksyessään kansallisia työsuunnitelmia asetuksen (EU) N:o 508/2014 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio ottaa huomioon STECF:n tämän asetuksen 10 artiklan mukaisesti suorittaman arvioinnin. Jos arviointi osoittaa, että kansallinen työsuunnitelma ei ole tämän artiklan mukainen tai ei takaa tietojen tieteellistä merkitystä tai ehdotettujen menetelmien ja menettelyjen riittävää laatua, komissio ilmoittaa tästä viipymättä kyseiselle jäsenvaltiolle ja ilmoittaa, mitä muutoksia se katsoo tarpeelliseksi tehdä työsuunnitelmaan. Sen jälkeen kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tarkistettu kansallinen työsuunnitelma.

3.   Jäsenvaltioiden kansallisissa työsuunnitelmissa on oltava yksityiskohtainen kuvaus seuraavista:

a)	unionin monivuotisen ohjelman mukaisesti kerättävät tiedot;

b)	tiedonkeruun aika- ja aluejako ja toistumistiheys;

c)	tietolähde sekä menettelyt ja menetelmät, joita käyttäen tiedot kerätään ja käsitellään tutkimustiedon loppukäyttäjille tarjottaviksi tietokokonaisuuksiksi;

d)	laadunvarmistus- ja -valvontakehys tietojen riittävän laadun varmistamiseksi 14 artiklan mukaisesti;

e)	missä muodossa ja milloin tiedot asetetaan tutkimustiedon loppukäyttäjien saataville ottaen huomioon tutkimustiedon loppukäyttäjien määrittelemät tarpeet, jos ne ovat tiedossa;

f)	kansainväliset ja alueelliset yhteistyö- ja koordinointijärjestelyt, mukaan luettuina kahdenväliset ja monenväliset sopimukset, jotka on tehty tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi; sekä

g)	miten unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainväliset velvoitteet on otettu huomioon.

4.   Jotta tiedonkeruutoiminta olisi riittävän kattavaa ja tehokasta ja jotta vältettäisiin päällekkäiset tiedonkeruutoimet, jokaisen jäsenvaltion on kansallista työsuunnitelmaa laatiessaan toimittava yhteistyössä tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitetuissa alueellisissa koordinointiryhmissä ja sovitettava toimensa, erityisesti samalla merialueella toteutettavat toimet, yhteen toisten jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioiden on tässä prosessissa pyrittävä myös ottamaan asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan asianmukaisella tasolla. Tarvittaessa tällainen yhteistyö ja yhteensovittaminen voi tapahtua myös muualla kuin alueellisissa koordinointiryhmissä.

7 artikla

Kansalliset yhteyshenkilöt

1.   Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä kansallinen yhteyshenkilö ja ilmoitettava siitä komissiolle. Kansallinen yhteyshenkilö toimii komission ja jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon yhteyspisteenä kansallisten työsuunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä.

2.   Lisäksi kansallisen yhteyshenkilön on erityisesti

a)	koordinoitava 11 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen laadintaa;

b)	varmistettava tietojen toimitukset jäsenvaltiossa; ja

c)	koordinoitava asiaankuuluvien asiantuntijoiden osallistumista komission järjestämiin asiantuntijaryhmien tapaamisiin ja 9 artiklassa tarkoitettuihin asiaankuuluviin alueellisiin koordinointiryhmiin.

3.   Jos jäsenvaltiossa on useita kansallisen työsuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvia elimiä, kansallinen yhteyshenkilö vastaa tällaisen työn koordinoinnista.

4.   Jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen kansallisella yhteyshenkilöllä on riittävät valtuudet edustaa jäsenvaltiotaan 9 artiklassa tarkoitetuissa alueellisissa koordinointiryhmissä.

8 artikla

Yhteistyö unionissa

Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä ja sovitettava toimensa yhteen parantaakseen edelleen tietojen laatua, oikea-aikaisuutta ja kattavuutta, jotta voidaan parantaa edelleen tiedonkeruumenetelmien luotettavuutta ja sitä kautta jäsenvaltioiden tiedonkeruutoimia.

9 artikla

Alueellinen yhteensovittaminen ja yhteistyö

1.   Kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on sovitettava tiedonkeruutoimensa yhteen muiden jäsenvaltioiden kanssa samalla merialueella ja tehtävä kaikkensa toimintansa sovittamiseksi yhteen sellaisten kolmansien maiden kanssa, joilla on samalla merialueella suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvia vesialueita.

2.   Alueellisen yhteensovittamisen helpottamiseksi asiaankuuluvien jäsenvaltioiden on perustettava kutakin merialuetta varten alueelliset koordinointiryhmät.

3.   Alueellisten koordinointiryhmien on pyrittävä kehittämään ja panemaan täytäntöön tietojen keruuta ja käsittelyä koskevia menettelyjä, menetelmiä, laadunvarmistusta ja laadunvalvontaa, jotta tieteellisten lausuntojen luotettavuutta voitaisiin edelleen parantaa. Alueellisten koordinointiryhmien on tätä varten pyrittävä kehittämään ja toteuttamaan alueellisia tietokantoja.

4.   Alueelliset koordinointiryhmät koostuvat jäsenvaltioiden nimittämistä asiantuntijoista, kansalliset yhteyshenkilöt mukaan luettuina, ja komission edustajista.

5.   Alueelliset koordinointiryhmät laativat toimintojansa koskevat menettelysäännöt ja sopivat niistä.

6.   Jos jokin kysymys koskee useaa merialuetta, alueellisten koordinointiryhmien on sovitettava toimensa yhteen toisten ryhmien ja komission kanssa.

7.   Asiaankuuluvien tutkimustiedon loppukäyttäjien, muun muassa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 26 artiklassa tarkoitettujen asianmukaisten tieteellisten elinten, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, neuvoa-antavien toimikuntien ja kolmansien maiden, edustajat on tarvittaessa kutsuttava osallistumaan alueellisten koordinointiryhmien kokouksiin tarkkailijoina.

8.   Alueelliset koordinointiryhmät voivat laatia alueellisten työsuunnitelmien luonnoksia, joiden on oltava yhteensopivia tämän asetuksen ja unionin monivuotisen ohjelman kanssa. Näihin alueellisten työsuunnitelmien luonnoksiin voi sisältyä menettelyjä, menetelmiä, laadunvarmistusta ja laadunvalvontaa 5 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa sekä 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen tietojen keruun ja käsittelyn osalta, alueellisesti yhteen sovitettuja näytteenottostrategioita ja tietojen toimittamista alueellisiin tietokantoihin koskevia ehtoja. Niihin voi myös sisältyä merellä tehtäviin tieteellisiin tutkimuksiin osallistumiseen liittyviä kustannustenjakojärjestelyjä.

9.   Kun alueellisen työsuunnitelman luonnos on laadittu, kyseisten jäsenvaltioiden on toimitettava se komissiolle viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä lokakuuta, josta alkaen alueellista työsuunnitelmaa on määrä soveltaa, paitsi jos olemassa oleva suunnitelma on edelleen voimassa, jolloin kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle. Komissio voi hyväksyä alueellisten työsuunnitelmien luonnokset täytäntöönpanosäädöksellä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio ottaa tällöin tarvittaessa huomioon 10 artiklassa tarkoitetun STECF:n arvioinnin. Jos arviointi osoittaa, että alueellisen työsuunnitelman luonnos ei ole tämän artiklan mukainen tai ei varmista tietojen tieteellistä merkitystä tai ehdotettujen menetelmien ja menettelyjen riittävää laatua, komissio ilmoittaa tästä viipymättä kyseisille jäsenvaltioille ja ilmoittaa, mitä muutoksia se katsoo tarpeelliseksi tehdä työsuunnitelman luonnokseen. Sen jälkeen kyseisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tarkistettu alueellisen työsuunnitelman luonnos.

10.   Alueellisen työsuunnitelman katsotaan korvaavan kunkin kyseisen jäsenvaltion kansallisten työsuunnitelmien asiaankuuluvat kohdat tai täydentävän niitä.

11.   Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä säännöistä, jotka koskevat menettelyjä, merellä tehtäviin tieteellisiin tutkimuksiin osallistumiseen liittyviä kustannustenjakojärjestelyjä, tiedonkeruussa käytettävän merialueen alaa sekä tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen alueellisten työsuunnitelmien muotoa ja toimittamis- ja hyväksymisaikatauluja. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

10 artikla

STECF:n suorittama työsuunnitelmien arviointi

STECF arvioi 6 ja 9 artiklassa tarkoitetut kansalliset työsuunnitelmat ja alueellisten työsuunnitelmien luonnokset. Näin toimiessaan se ottaa huomioon:

a)	työsuunnitelmien ja niihin tehtyjen muutosten yhteensopivuuden 6 ja 9 artiklan kanssa; ja

b)	työsuunnitelmiin sisältyvien tietojen tieteellisen merkityksen 1 artiklan 1 kohdan soveltamisen kannalta sekä ehdotettujen menetelmien ja menettelyjen laadun.

11 artikla

Kansallisten työsuunnitelmien tulosten arviointi ja hyväksyminen

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain komissiolle kertomus kansallisten työsuunnitelmiensa täytäntöönpanosta. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä säännöistä, jotka koskevat vuosikertomuksiin liittyviä menettelyjä sekä vuosikertomusten muotoa ja toimittamis- ja hyväksymisaikatauluja. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   STECF arvioi 10 artiklan mukaisesti

a)	kansallisten työsuunnitelmien toteutuksen; ja

b)	jäsenvaltioiden kokoamien tietojen laadun.

3.   Komissio arvioi kansallisten työohjelmien täytäntöönpanoa seuraavan perusteella:

a)	STECF:n arviointi; ja

b)	asianmukaisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, joiden sopimuspuoli tai tarkkailija unioni on, ja asiaankuuluvien kansainvälisten tieteellisten elinten kuuleminen.

3 JAKSO

Tiedonkeruumenettelyä koskevat vaatimukset

12 artikla

Näytteenottopaikkoihin pääsy

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisen työsuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavan elimen nimeämillä tietojen kerääjillä on pääsy kaikkiin saaliisiin, aluksiin ja muihin näytteenottopaikkoihin, yritysrekistereihin ja kaikkiin tarvittaviin tietoihin.

2.   Unionin kalastusalusten päälliköiden on päästettävä alukselle tieteelliset tarkkailijat ja tehtävä näiden kanssa yhteistyötä, jotta nämä voivat täyttää velvollisuutensa unionin kalastusaluksella ollessaan, sekä hyväksyttävä tarvittaessa kansallisissa työsuunnitelmissa vahvistettujen vaihtoehtoisten tiedonkeruumenetelmien käyttö, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansainvälisten velvoitteiden noudattamista.

3.   Unionin kalastusalusten päälliköt voivat kieltäytyä päästämästä merellä sovellettavan seurantajärjestelmän mukaisesti toimivia tieteellisiä tarkkailijoita alukselle ainoastaan, jos aluksella ilmiselvästi ei ole riittävästi tilaa tai jos tämä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti turvallisuussyistä perusteltua. Tällöin tiedot on kerättävä käyttäen kansallisen työsuunnitelmassa vahvistettuja vaihtoehtoisia tiedonkeruumenetelmiä, jotka kansallisen työsuunnitelman täytäntöönpanosta vastaava elin on laatinut ja joita se valvoo.

4 JAKSO

Tiedonhallintamenettely

13 artikla

Tietojen säilyttäminen

Jäsenvaltioiden on

a)	varmistettava, että kansallisten työsuunnitelmien mukaisesti kerätyt perustiedot säilytetään turvallisesti sähköisissä tietokannoissa, ja toteutettava kaikki toimenpiteet varmistaakseen, että niitä käsitellään luottamuksellisina;

b)	varmistettava, että kansallisten työsuunnitelmien mukaisesti kerättyihin sosioekonomisiin perustietoihin liittyvät metatiedot säilytetään turvallisesti sähköisissä tietokannoissa;

c)	toteutettava tarvittavat tekniset toimenpiteet tietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, vahingoittumiselta tai luvattomalta käytöltä taikka jakelulta.

14 artikla

Tietojen laadunvalvonta ja validointi

1.   Jäsenvaltiot vastaavat kansallisten työsuunnitelmien mukaisesti kerättyjen perustietojen laadusta ja täydellisyydestä sekä niistä johdetuista, tutkimustiedon loppukäyttäjille toimitettavista yksilöimättömistä ja yhdistetyistä tiedoista.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)	kansallisten työsuunnitelmien mukaisesti kerättyjen perustietojen virheettömyys tarkistetaan asianmukaisesti aiheellisia laadunvalvontamenettelyjä noudattaen;

b)	kansallisten työsuunnitelmien mukaisesti kerätyistä perustiedoista johdetut yksilöimättömät ja yhdistetyt tiedot validoidaan ennen niiden toimittamista tutkimustiedon loppukäyttäjille;

c)

edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut perustietoihin, yksilöimättömiin tietoihin ja yhdistettyihin tietoihin sovellettavat laadunvarmistusmenettelyt kehitetään kansainvälisten tieteellisten elinten, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, STECF:n ja alueellisten koordinointiryhmien hyväksymien menettelyjen mukaisesti.

III LUKU

TIETOJEN KÄYTTÖ

15 artikla

Perustietojen saatavuus ja siirto

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissiolla on pääsy 13 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin kansallisiin sähköisiin tietokantoihin 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti kerättyjen, muiden kuin sosioekonomisten perustietojen olemassaolon tarkistamiseksi.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissiolla on pääsy 13 artiklan b alakohdassa tarkoitettuihin kansallisiin sähköisiin tietokantoihin 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti kerättyjen sosioekonomisten tietojen tarkistamiseksi.

3.   Jäsenvaltioiden on tehtävä komission kanssa sopimuksia sen varmistamiseksi, että komissiolla on tosiasiallinen ja esteetön pääsy niiden 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin sähköisiin tietokantoihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muissa unionin säännöissä vahvistettujen velvoitteiden noudattamista.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että merellä tehtävissä tieteellisissä tutkimuksissa kerätyt perustiedot toimitetaan unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti kansainvälisille tieteellisille järjestöille ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen asiaankuuluville tieteellisille elimille.

16 artikla

Perustietojen käsittely

1.   Jäsenvaltioiden on koostettava perustiedot yksilöimättömien tai yhdistettyjen tietojen tietokokonaisuuksiksi noudattaen

a)	tapauksen mukaan asiaankuuluvia kansainvälisiä vaatimuksia;

b)	tapauksen mukaan kansainvälisellä tai aluetasolla sovittuja protokollia.

2.   Jäsenvaltion on toimitettava tutkimustiedon loppukäyttäjille ja komissiolle tarvittaessa kuvaus pyydettyjen tietojen käsittelyssä sovelletuista menetelmistä ja niiden tilastolliset ominaisuudet.

17 artikla

Menettely yksilöimättömien ja yhdistettyjen tietojen saatavuuden varmistamiseksi

1.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset prosessit ja sähköiset tekniikat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan ja tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. Niiden on pidättäydyttävä rajoittamasta tarpeettomasti yksilöimättömien ja yhdistettyjen tietojen jakelua tutkimustiedon loppukäyttäjille ja muille kiinnostuneille osapuolille.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaiset suojatoimet, jos tiedot sisältävät tietoja tunnistetuista tai tunnistettavissa olevista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä. Jäsenvaltio voi kieltäytyä siirtämästä asiaankuuluvia yksilöimättömiä ja yhdistettyjä tietoja, jos on vaara, että luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voidaan tunnistaa, jolloin asianomaisen jäsenvaltion on ehdotettava tutkimustiedon loppukäyttäjän ilmaisemien tarpeiden tyydyttämiseksi vaihtoehtoisia tapoja, jotka turvaavat nimettömyyden.

3.   Kun on kyse kalastuksenhoitoa koskevien lausuntojen perusteeksi tarkoitettuja tietoja koskevista tutkimustiedon loppukäyttäjien pyynnöistä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaankuuluvat yksilöimättömät ja yhdistetyt tiedot päivitetään ja saatetaan asiaankuuluvien tutkimustiedon loppukäyttäjien saataville pyynnössä asetetussa määräajassa, joka ei voi olla vähempää kuin yksi kuukausi kyseisiä tietoja koskevan pyynnön vastaanottamisesta.

4.   Kun on kyse muista kuin 3 kohdassa tarkoitetuista pyynnöistä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaankuuluvat tiedot päivitetään ja saatetaan asiaankuuluvien tutkimustiedon loppukäyttäjien ja muiden kiinnostuneiden osapuolten saataville kohtuullisessa ajassa. Jäsenvaltioiden on kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamispäivästä ilmoitettava pyynnön esittäneelle osapuolelle tämän ajan pituudesta, jonka on oltava oikeassa suhteessa pyynnön laajuuteen ja mahdolliseen lisäkäsittelytarpeeseen.

5.   Jos muiden kuin 3 kohdassa tarkoitettujen tutkimustiedon loppukäyttäjien tai muiden kiinnostuneiden osapuolten tietopyyntö edellyttää jo kerättyjen tietojen lisäkäsittelyä, jäsenvaltio voi periä ennen tietojen toimittamista tarvittavasta tietojen lisäkäsittelystä tosiasiallisesti aiheutuvat kustannukset pyynnön esittäneeltä osapuolelta.

6.   Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi antaa luvan 3 kohdassa säädetyn määräajan pidentämiseen.

7.   Jos yksilöimättömiä tietoja pyydetään tieteellistä julkaisua varten, jäsenvaltiot voivat kansallisen työsuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavan elimen nimeämien tietojen kerääjien ammatillisten etujen suojaamiseksi vaatia, että tietojen julkaisua lykätään kolmella vuodella siitä päivämäärästä, johon tiedot liittyvät. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tutkimustiedon loppukäyttäjille ja komissiolle tällaisista päätöksistä ja niiden perusteista.

18 artikla

Yhteensopivat tietojen säilytys- ja vaihtojärjestelmät

1.   Jotta kustannuksia saataisiin karsittua ja tutkimustiedon loppukäyttäjien ja muiden kiinnostuneiden osapuolten pääsyä yksilöimättömiin ja yhdistettyihin tietoihin helpotettaisiin, jäsenvaltioiden, komission, tieteellisten neuvoa-antavien elinten ja asiaankuuluvien tutkimustiedon loppukäyttäjien on tehtävä yhteistyötä yhteensopivien tietojen säilytys- ja vaihtojärjestelmien kehittämiseksi ottaen huomioon direktiivin 2007/2/EY säännökset. Kyseisillä järjestelmillä on myös helpotettava tietojen jakelua muille kiinnostuneille osapuolille. Tällaiset järjestelmät voidaan toteuttaa alueellisina tietokantoina. Tämän asetuksen 9 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja alueellisia työsuunnitelmia voidaan käyttää lähtökohtana tällaisista järjestelmistä sovittaessa.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä säännöistä, jotka koskevat menettelyjä, muotoja, koodeja ja aikatauluja, joita on käytettävä tietojen säilytys- ja vaihtojärjestelmien yhteensopivuuden varmistamiseksi, sekä suojatoimien käyttöön ottamista tarvittaessa tapauksissa, joissa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin säilytys- ja vaihtojärjestelmiin sisältyy tietoja, jotka liittyvät tunnistettuihin tai tunnistettavissa oleviin luonnollisiin henkilöihin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

19 artikla

Tietojen toimittamisesta kieltäytymisen tarkistaminen

Jos jäsenvaltio kieltäytyy toimittamasta tietoja 17 artiklan 7 kohdan nojalla, tutkimustiedon loppukäyttäjä voi pyytää komissiota arvioimaan kieltäytymisen. Jos komissio havaitsee, että kieltäytymistä ei ole asianmukaisesti perusteltu, se voi vaatia jäsenvaltiota toimittamaan tiedot tutkimustiedon loppukäyttäjälle kuukauden kuluessa.

20 artikla

Tutkimustiedon loppukäyttäjien ja muiden kiinnostuneiden osapuolten velvoitteet

1.   Tutkimustiedon loppukäyttäjillä ja muilla kiinnostuneilla osapuolilla on seuraavat velvoitteet:

a)	näiden on käytettävä tietoja ainoastaan tietopyynnössä mainittuun tarkoitukseen 17 artiklan mukaisesti;

b)	näiden on ilmoitettava asianmukaisesti tietolähde;

c)	näiden on vastattava tieteen etiikan mukaisesti moitteettomasta ja asianmukaisesta tietojen käytöstä;

d)	näiden on ilmoitettava komissiolle ja kyseisille jäsenvaltioille kaikista tietoihin mahdollisesti liittyvistä ongelmista;

e)	näiden on toimitettava kyseisille jäsenvaltioille ja komissiolle tietojen käytöstä saatuja tuloksia koskevat viitetiedot;

f)	nämä eivät saa toimittaa pyydettyjä tietoja edelleen kolmansille osapuolille ilman kyseisen jäsenvaltion suostumusta;

g)	nämä eivät saa myydä tietoja kolmannelle osapuolelle.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki tapaukset, joissa tutkimustiedon loppukäyttäjät ja muut kiinnostuneet osapuolet eivät ole noudattaneet näitä säännöksiä.

3.   Jos tutkimustiedon loppukäyttäjät ja muut kiinnostuneet osapuolet eivät noudata jotakin 1 kohdassa säädetyistä vaatimuksista, komissio voi antaa kyseiselle jäsenvaltiolle luvan rajoittaa kyseisen tietojen käyttäjän pääsyä tietoihin tai estää sen kokonaan.

IV LUKU

TIETEELLISTEN LAUSUNTOJEN TUKEMINEN

21 artikla

Kansainvälisten elinten kokouksiin osallistuminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset asiantuntijat osallistuvat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, joiden sopimuspuoli tai tarkkailija unioni on, ja kansainvälisten tieteellisten elinten asiaa käsitteleviin kokouksiin.

22 artikla

Kansainvälinen yhteensovittaminen ja yhteistyö

1.   Jäsenvaltiot ja komissio sovittavat toimensa yhteen ja tekevät yhteistyötä parantaakseen edelleen tietojen laatua, oikea-aikaisuutta ja kattavuutta, jotta voidaan parantaa edelleen tieteellisten lausuntojen luotettavuutta, työsuunnitelmien laatua sekä alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen, joiden sopimuspuoli tai tarkkailija unioni on, ja kansainvälisten tieteellisten elinten työmenetelmiä.

2.   Yhteensovittaminen ja yhteistyö on toteutettava siten, ettei estetä avointa tieteellistä keskustelua ja että pyritään edistämään tieteellisten lausuntojen puolueettomuutta.

V LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Seuranta

1.   Komissio seuraa yhdessä STECF:n kanssa työsuunnitelmien toteutusta 25 artiklassa tarkoitetussa kalastus- ja vesiviljelyalan komiteassa.

2.   Komissio antaa viimeistään 11 päivänä heinäkuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja toiminnasta.

24 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 10 päivästä heinäkuuta 2017 kolmen vuoden ajaksi 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän kolmen vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 4 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

25 artikla

Komiteamenettely

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpanossa komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 47 artiklalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

26 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.   Kumotaan asetus (EY) N:o 199/2008 10 päivästä heinäkuuta 2017.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään,

a)	sovelletaan kumottuja säännöksiä ennen 10 päivää heinäkuuta 2017 hyväksyttyihin kansallisiin ohjelmiin;

b)	sovelletaan 10 päivänä heinäkuuta 2017 voimassa olevaa asetuksen (EY) N:o 199/2008 3 artiklassa tarkoitettua unionin monivuotista ohjelmaa sen keston ajan tai siihen asti, että tämän asetuksen nojalla hyväksytään uusi unionin monivuotinen ohjelma, sen mukaan, kumpi näistä tapahtuu ensin.

3.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 201.

(2)  EUVL C 120, 5.4.2016, s. 40.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. maaliskuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. huhtikuuta 2017.

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 199/2008, annettu 25 päivänä helmikuuta 2008, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta (EUVL L 60, 5.3.2008, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1921/2006 annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, jäsenvaltioissa tapahtuvaa kalastustuotteiden maihintuontia koskevien tilastotietojen toimittamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1382/91 kumoamisesta (EUVL L 403, 30.12.2006, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 295/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yritystoiminnan rakennetilastoista (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 13).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 762/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, jäsenvaltioiden vesiviljelyä koskevien tilastojen toimittamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 788/96 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, muualla kuin Pohjois-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 217/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Luoteis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä ja kalastustoimintaa koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 42).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 218/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 70).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1236/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla alueella sovellettavasta valvontaa ja täytäntöönpanotoimia koskevasta suunnitelmasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2791/1999 kumoamisesta (EUVL L 348, 31.12.2010, s. 17).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 44).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2336, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, Koillis-Atlantin syvänmeren kantojen kalastusta koskevista erityisedellytyksistä, Koillis-Atlantin kansainvälisillä vesillä harjoitettavaa kalastusta koskevista säännöksistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2347/2002 kumoamisesta (EUVL L 354, 23.12.2016, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(19)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2347/2002, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, syvänmeren kantojen kalastukseen sovellettavista kalastusmahdollisuuksien saamista koskevista erityisistä vaatimuksista ja niihin liittyvistä edellytyksistä (EYVL L 351, 28.12.2002, s. 6).

(20)  Neuvoston asetus (EY) N:o 812/2004, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2004, kalastuksen tahattomia valassaaliita koskevista toimenpiteistä sekä asetuksen (EY) N:o 88/98 muuttamisesta (EUVL L 150, 30.4.2004, s. 12).

(21)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11).

(22)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1100/2007, annettu 18 päivänä syyskuuta 2007, Euroopan ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (EUVL L 248, 22.9.2007, s. 17).

(23)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1006/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, yhteisön kalastusaluksille myönnettävistä luvista kalastustoiminnan harjoittamiseksi yhteisön vesien ulkopuolella ja kolmansien maiden alusten pääsystä yhteisön vesille, asetusten (ETY) 2847/93 ja (EY) 1627/94 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) 3317/94 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 33).

(24)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(25)  Neuvoston päätös 2010/717/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2010, Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevaan yleissopimukseen tehdyn muutoksen hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 321, 7.12.2010, s. 1).

(26)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/218, annettu 6 päivänä helmikuuta 2017, unionin kalastuslaivastorekisteristä (EUVL L 34, 9.2.2017, s. 9).

(27)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).

(30)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13).

(31)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(32)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(34)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

---

---