32010D0093

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Päätös - 2010/93 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32010D0093

2010/93/: Komission päätös, annettu 18 päivänä joulukuuta 2009 , yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä varten kaudeksi 2011–2013 (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 10121)

EUVL L 41, 16.2.2010, p. 8–71 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

(HR)
⏵Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)
kroaatinkielinen erityispainos: Luku 04 Nide 005 s. 213 - 276

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2010/93(1)/oj

HTML

PDF

Official Journal

16.2.2010

Euroopan unionin virallinen lehti

L 41/8

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2009,

yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä varten kaudeksi 2011–2013

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 10121)

(2010/93/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta 25 päivänä helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 199/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisön monivuotiset ohjelmat kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä varten laaditaan kolmivuotiskausiksi. Tämän vuoksi on tarpeen laatia yhteisön monivuotinen ohjelma kaudeksi 2011–2013.

(2)

Haiden säilyttämistä ja hoitoa koskevasta Euroopan yhteisön toimintasuunnitelmasta 5 päivänä helmikuuta 2009 annetussa komission tiedonannossa (2) asetetaan tavoitteeksi saada luotettavia ja täsmällisiä lajikohtaisia määrällisiä ja biologisia tietoja ammattikalastuksesta saaduista rustokalojen (Chondrichthyes), jäljempänä ’haiden’, saaliista. Tiedonannossa ehdotetaan myös hailajeihin kohdistuvassa virkistyskalastuksessa saatujen saaliiden säännöllistä seurantaa.

(3)

Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) on tiedonannon perusteella suosittanut, että kyseistä ammatti- ja virkistyskalastusta koskevat tiedot sisällytettäisiin kalastustoimintaa alueittain koskevaan luetteloon samoin kuin luetteloon biologisista muuttujista, joista on kerättävä tietoja.

(4)	Sen vuoksi kautta 2011–2013 koskevaan yhteisön monivuotiseen ohjelmaan olisi niiden tietojen lisäksi, joita jo edellytetään ohjelmakaudella 2009–2010 komission päätöksen 2008/949/EY (3) mukaisesti, sisällytettävä haita koskevien tietojen keruu, hallinta ja käyttö.

(5)	Oikeusvarmuuden vuoksi päätös 2008/949/EY olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2011.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 199/2008 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisön monivuotinen ohjelma kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä varten kaudeksi 2011–2013 esitetään liitteessä.

2 artikla

Kumotaan päätös 2008/949/EY 1 päivästä tammikuuta 2011.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen

(1) EUVL L 60, 5.3.2008, s. 1.

(2) KOM(2009) 40 lopullinen.

(3) EUVL L 346, 23.12.2008, s. 37.

LIITE

YHTEISÖN MONIVUOTINEN OHJELMA

I LUKU

Kohde ja määritelmät

Tässä yhteisön ohjelmassa tarkoitetaan

a) ’aktiivisilla aluksilla’: aluksia, jotka ovat kalenterivuoden aikana osallistuneet vähintään yhteen (yli 0 päivää kestävään) kalastustoimeen. Aluksen, joka ei ole osallistunut yhteenkään kalastustoimeen vuoden aikana, katsotaan olevan ”poissa käytöstä”;

b) ’samanaikaisella näytteenotolla’: näytteenottoa kaikista tai tietyistä ennalta määritellyistä lajeista, jotka sisältyvät samanaikaisesti aluksella olevaan tai aluksesta purettuun saaliiseen;

c) ’merelläolopäivällä’: mitä tahansa yhtäjaksoista 24 tunnin ajanjaksoa (tai sen osaa), jonka aikana alus on alueella ja poissa satamasta;

d) ’laivastonosalla’: kyseisenä vuonna samaan kokoluokkaan (kokonaispituus) kuuluvien ja pyydysten käytöltään pääosin samankaltaisten alusten ryhmää lisäyksen III mukaisesti. Alukset voivat harjoittaa viitejakson aikana erilaisia kalastustoimia, mutta ne voidaan luokitella kuuluviksi vain yhteen laivastonosaan;

e) ’kalastuspäivällä’: päivää, joka merkitään käytetyksi sillä alueella, jolla suurin osa kalastusajasta käytettiin kyseisen merelläolopäivän aikana. Passiivisten pyydysten osalta, jos alus ei harjoittanut kalastustoimintaa sellaisena päivänä, jolloin ainakin yksi (passiivinen) pyydys oli meressä, tämä päivä merkitään käytetyksi alueella, jossa tällä kalastusmatkalla viimeksi laskettiin pyydys;

f) ’kalastusmatkalla’: kalastusaluksen suorittamaa matkaa satamasta purkamispaikkaan, lukuun ottamatta muita kuin kalastusmatkoja (matkat, joiden aikana alus ei harjoita kalastustoimintaa ja jonka aikana aluksella olevat pyydykset on turvallisesti sidottu ja varastoitu eivätkä ne ole valmiina välitöntä käyttöä varten);

g) ’kalastuksella’: ryhmää kalastustoimia, jotka kohdistuvat samankaltaisiin lajeihin (tai lajiryhmiin), joissa käytetään samankaltaisia pyydyksiä, jotka tapahtuvat samaan aikaan vuodesta ja/tai samalla alueella ja joille on ominaista samankaltainen hyödyntämismalli;

h) ’aluskannalla’: kaikkia yhteisön kalastuslaivastorekisterissä olevia aluksia, sellaisina kuin ne on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 26/2004 (1);

i) ’valikoiduilla lajeilla’: kalastuksenhoidon kannalta merkityksellisiä lajeja, joiden osalta kansainvälinen tieteellinen elin tai alueellinen kalastuksenhoitojärjestö on esittänyt pyynnön;

j) ’vedessäpitoajalla’: aikaa laskettuna siitä hetkestä, jona kukin yksittäinen pyydys on laskettu veteen, siihen hetkeen asti, jona samaa pyydystä aletaan nostaa takaisin.

Seuraaviin ilmaisuihin sovelletaan Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (www.fao.org/fi/glossary/default.asp) ja STECF:n määritelmiä: anadromiset lajit, katadromiset lajit, saaliit, pääjalkaiset, äyriäiset, syvänmeren lajit, pohjakalat, pohjalajit, hyödyntämismalli, eväkalat, makean veden lajit, pyydykset, puretut saaliit, poisheitetyt saaliit, suuret pelagiset kalat, nilviäiset, muu toiminta kuin kalastustoiminta, pelagiset kalat, pienet pelagiset kalat, kohdelajit.

II LUKU

Sisältö ja menetelmät

A. YHTEISÖN OHJELMAN SISÄLTÖ

Yhteisön ohjelma käsittää seuraavat moduulit:

Kalastusalan arviointi -moduuli:

Kalastusalan tietojenkeruuohjelma käsittää seuraavat osat:

a)	Taloudellisten muuttujien keruu

b)	Biologisten muuttujien keruu

c)	Monialaisten muuttujien keruu

d)	Merellä tehtävät tieteelliset tutkimukset

Vesiviljelyn ja jalostusteollisuuden alojen taloudellisen tilanteen arviointi -moduuli:

a)	Vesiviljelyyn liittyvien taloudellisten tietojen keruu

b)	Jalostusteollisuuteen liittyvien taloudellisten tietojen keruu

3)	Meriekosysteemiin kohdistuvien kalastusalan vaikutusten arviointi -moduuli

4)	Tietojen keruuta koskevien puitteiden mukaisten tietojen hallinta ja käyttö -moduuli.

B. TARKKUUSTASOT JA NÄYTTEENOTON INTENSITEETTI

Silloin kun ei ole mahdollista määritellä näytteenotto-ohjelmien tarkkuustasona tai näytekokona ilmaistuja määrällisiä tavoitteita, järjestetään tilastollisia pilottitutkimuksia. Tällaisten pilottitutkimusten avulla on arvioitava ongelman merkitys, ja niiden avulla olisi myös voitava selvittää, ovatko yksityiskohtaisemmat tutkimukset tarpeen myöhemmin, ja tällaisten yksityiskohtaisten tutkimusten kustannustehokkuussuhde.

2)	Silloin kun määrälliset tavoitteet voidaan määritellä, ne voidaan täsmentää joko suoraan näytteiden kokoina tai näytteenottotiheytenä tai määrittelemällä saavutettavat tarkkuus- ja luotettavuustasot.

3)	Silloin kun viitataan näytteen kokoon tai näytteenottotiheyteen tilastollisesti määritellyssä populaatiossa, näytteenottosuunnitelman on oltava teholtaan ainakin yksinkertaista näytteenottoa vastaava. Näytteenottosuunnitelmat on kuvattava kansallisissa ohjelmissa.

Viitattaessa tarkkuus- tai luotettavuustasoon on tehtävä seuraava ero:

a) Taso 1: taso, jolla on mahdollista arvioida parametri joko ± 40 prosentin tarkkuudella 95 prosentin luotettavuustasolla tai käyttäen likiarvon laskemiseen 20 prosentin variaatiokerrointa;

b) Taso 2: taso, jolla on mahdollista arvioida parametri joko ± 25 prosentin tarkkuudella 95 prosentin luotettavuustasolla tai käyttäen likiarvon laskemiseen 12,5 prosentin variaatiokerrointa;

c) Taso 3: taso, jolla on mahdollista arvioida parametri joko ± 5 prosentin tarkkuudella 95 prosentin luotettavuustasolla tai käyttäen likiarvon laskemiseen 2,5 prosentin variaatiokerrointa.

III LUKU

Kalastusalan arviointi -moduuli

A. TALOUDELLISTEN MUUTTUJIEN KERUU

1. Muuttujat

Kerättävät muuttujat luetellaan lisäyksessä VI. Kaikki taloudelliset muuttujat on kerättävä vuosittain, lukuun ottamatta lisäyksessä VIII määriteltyjä monialaisia muuttujia ja lisäyksessä XIII määriteltyjä meriekosysteemiin kohdistuvien kalastusalan vaikutusten arviointia koskevia muuttujia, jotka on kerättävä eriytetymmällä tasolla. Populaatio muodostuu kaikista yhteisön kalastuslaivastorekisterissä 1 päivänä tammikuuta olevista aluksista. Kaikki taloudelliset muuttujat on kerättävä aktiivisista aluksista. Kaikista aluksista, joista kerätään lisäyksessä VI määritellyt taloudelliset muuttujat, on kerättävä myös lisäyksessä VIII määritellyt monialaiset muuttujat.

2)	Poissa käytöstä olevista aluksista on kerättävä ainoastaan pääoma-arvoa (lisäys VI), laivastoa (lisäys VI) ja kapasiteettia (lisäys VIII) koskevat tiedot.

3)	Kansalliset valuutat on muunnettava euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin (EKP) vuotuisia keskimääräisiä valuuttakursseja.

2. Jaottelutasot

1)	Taloudelliset muuttujat on ilmoitettava kunkin laivastonosan (lisäys III) ja supra-alueen (lisäys II) osalta. Kuusi kokoluokkaa on määritelty (käyttäen mittausperusteena kokonaispituutta). Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tarvittaessa eriyttää kokoluokkia pidemmälle.

Dominanssikriteeriä käytetään alusten jakamisessa laivastonosiin kutakin pyydystä kohti käytettyjen kalastuspäivien lukumäärän perusteella. Jos tiettyä pyydystä käytetään enemmän kuin kaikkia muita pyydyksiä yhteensä (ts. alus käyttää yli 50 prosenttia kalastusajastaan pyyntiin kyseisellä pyydyksellä), alus luokitellaan kuuluvaksi kyseiseen laivastonosaan. Muussa tapauksessa alus luokitellaan johonkin seuraavista laivastonosista:

a)	”aktiivisia monitoimipyydyksiä käyttävät alukset”, jos se käyttää yksinomaan aktiivisia pyydyksiä;

b)	”passiivisia monitoimipyydyksiä käyttävät alukset”, jos se käyttää yksinomaan passiivisia pyydyksiä;

c)	”aktiivisia ja passiivisia pyydyksiä käyttävät alukset”.

3)	Jos alus toimii useammalla kuin yhdellä lisäyksessä II määritellyllä supra-alueella, jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansallisissa ohjelmissaan, mille supra-alueelle alus on merkitty.

Jos laivastonosassa on vähemmän kuin 10 alusta,

a)	ryhmittely saattaa olla tarpeen näytteenottosuunnitelman laatimiseksi ja taloudellisten muuttujien ilmoittamiseksi;

b)	jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansallisella tasolla ryhmitellyt laivastonosat ja perusteltava ryhmittely tilastollisella analyysillä;

c)	jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosikertomuksessaan kustakin laivastonosasta niiden alusten lukumäärä, joista on otettu näytteitä, riippumatta siitä, onko tietojen keruuta tai toimittamista varten käytetty ryhmittelyä;

d)	alueellisissa yhteensovittamiskokouksissa määritellään yhtenäiset ryhmittelymenetelmät supra-alueiden tasolla taloudellisten muuttujien vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

3. Näytteenottostrategia

1)	Jäsenvaltioiden on kuvailtava kansallisissa ohjelmissaan kunkin taloudellisen muuttujan arvioimiseen käyttämänsä menettelyt, laatunäkökohdat mukaan luettuina.

2)	Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien eri lähteistä (esim. tutkimuksista, alusrekisteristä, kalastuspäiväkirjoista tai myynti-ilmoituksista) saatujen taloudellisten muuttujien johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

4. Tarkkuustasot

1)	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosikertomuksessaan tietojen laatu (tarkkuus ja täsmällisyys).

B. BIOLOGISTEN MUUTTUJIEN KERUU

B1. Kalastuksiin liittyvät muuttujat

1. Muuttujat

1)	Näytteenotto on tehtävä neljännesvuosittain saaliiden lajien pituusjakauman ja poisheitettyjen saaliiden määrän arvioimiseksi. Tiedot on kerättävä kalastuksittain lisäyksessä IV (1–5) määritellyn mallin 6 tasolla kaikista lisäyksessä VII luetelluista kannoista.

Tarvittaessa on suoritettava lajittelemattomien purettujen saaliiden täydentäviä biologisia näytteenotto-ohjelmia seuraavien muuttujien arvioimiseksi:

a)	seuraavien eri kantojen osuuksien arvioimiseksi puretuissa saaliissa: silli Skagerrakissa alueella IIIa-N, Kattegatissa alueella IIIa-S ja itäisellä Pohjanmerellä erikseen sekä lohi Itämerellä;

b)	eri lajien osuudet kansainvälisesti arvioitavien lajien osalta, esim. lasikampelat, merikrotit ja rustokalat.

2. Jaottelutaso

Näytteenotto-ohjelmien optimoimiseksi lisäyksessä IV tarkoitettuja kalastuksia (1–5) voidaan yhdistää. Jos eri kalastuksia yhdistetään (vertikaalinen yhdistäminen), niiden homogeenisuus on todistettava tilastollisesti. Jos alusten laivastonosia vastaavia rinnakkaisia osia yhdistetään (horisontaalinen yhdistäminen), sen tueksi on esitettävä tilastolliset todisteet. Horisontaalinen yhdistäminen on tehtävä ensisijaisesti ryhmittelemällä yhteen lähellä toisiaan oleviin kokonaispituusluokkiin kuuluvia aluksia riippumatta niiden pääasiallisista pyyntimenetelmistä, jos tämä on merkitsevää eri hyödyntämismallien erottelemisen kannalta. Yhdistämistä koskevat alueelliset sopimukset on pyrittävä tekemään asianomaisessa alueellisessa yhteensovittamiskokouksessa, ja STECF:n on vahvistettava ne.

Lisäyksessä IV (1–5) olevan mallin 6 tasolle määritelty kalastus voidaan kansallisella tasolla jakaa edelleen useampaan yksityiskohtaisempaan ositteeseen esimerkiksi eri kohdelajien mukaan. Tällöin on noudatettava seuraavia kahta periaatetta:

a)	kansallisella tasolla määritellyt ositteet eivät ole päällekkäisiä lisäyksessä IV määriteltyjen kalastusten (1–5 kanssa);

b)	kansallisella tasolla määriteltyjen ositteiden on yhdessä katettava kaikki 6 tasolle määritellyssä kalastuksessa toteutetut kalastusmatkat.

Näytteenoton alueelliset yksiköt määritellään kaikkien alueiden osalta lisäyksessä I olevalle tasolle 3, seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta:

a)	Itämeri (ICES-alueet III b-d), Välimeri ja Mustameri, joiden osalta sovelletaan tasoa 4;

b)	alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen yksiköt, edellyttäen että ne ovat kalastuskohtaisia (jollei tällaista määrittelyä ole tehty, alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt vastaavat itse ryhmittelystä).

4)	Tietojen keräämistä ja yhdistämistä varten näytteenoton alueelliset yksiköt voidaan asianomaisen alueellisen yhteensovittamiskokouksen suostumuksella ryhmitellä komission asetuksen (EY) N:o 665/2008 (2) 1 artiklassa tarkoitettujen alueiden mukaan.

5)	III luvun B/B1 jakson 1 kohdan 2 alakohdassa tarkoitettujen parametrien osalta tiedot toimitetaan neljännesvuosittain, ja niiden on oltava johdonmukaisia lisäyksessä IV kuvatun kalastuslaivaston toimintamallin (1–5) kanssa.

3. Näytteenottostrategia

Puretut saaliit:

Jäsenvaltio, jonka alueella ensimmäinen myynti tapahtuu, on vastuussa siitä, että biologinen näytteenotto tapahtuu tässä yhteisön ohjelmassa määriteltyjen vaatimusten mukaisesti. Tarvittaessa jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisten kanssa kolmannen maan lipun alla purjehtivien alusten purettujen saaliiden biologisen näytteenoton toteuttamiseksi.

Näytteenotossa on otettava huomioon ainoastaan tärkeimmät kalastukset, jotka jäsenvaltiot tunnistavat kansallisesti käyttäen jäljempänä esitettyä luokitusjärjestelmää lisäyksessä IV olevan mallin (1–5) tason 6 perusteella ja käyttäen viitearvona kahden edellisen vuoden keskiarvoja, ja:

—

kalastuksen osat asetetaan ensin tärkeysjärjestykseen sen perusteella, mikä on niiden osuus kaikista kaupallisista puretuista saaliista. Sen jälkeen osuudet lasketaan yhteen suurimmasta alkaen, kunnes saavutetaan 90 prosentin raja-arvo. Kaikki tähän 90 prosenttiin kuuluvat kalastukset on valittava näytteenottoon;

—	sama menettely toistetaan ensin kaupallisten purettujen saaliiden kokonaisarvon ja sitten merelläolopäivinä ilmaistun kokonaispyyntiponnistuksen mukaan. Ylimpään 90 prosenttiin sijoittuvat kalastukset, jotka eivät kuulu edellisessä alakohdassa tarkoitettuun 90 prosentin osuuteen, lisätään otantaan;

—	STECF voi lisätä otantaan kalastuksia, jotka eivät sisälly edellä kuvatun menettelyn mukaisesti valittuun otantaan mutta joilla on erityistä merkitystä kalastuksenhoidon kannalta.

c)	Otantayksikkö on kalastusmatka, ja näytteenottoon valittavien kalastusmatkojen määrän on katettava riittävässä määrin kyseinen kalastus.

Tarkkuusarvot ja luokittelujärjestelmä viittaavat samaan tasoon kuin näytteenotto-ohjelmat, ts. kalastuksen kansalliseen tasoon kansallisten ohjelmien osana kerättävien tietojen osalta ja kalastuksen alueelliseen tasoon alueellisesti yhteensovitettujen näytteenotto-ohjelmien osana kerättyjen tietojen osalta.

Näytteenoton intensiteetti on suhteutettava kyseisen kalastuksen suhteelliseen pyyntiponnistukseen ja saaliiden vaihtelevuuteen. Näytteenoton kohteena olevien kalastusmatkojen määrän on aina oltava vähintään yksi kalastusmatka kuukautta kohti kalastuskauden aikana, kun kalastusmatka kestää alle kaksi viikkoa, ja muissa tapauksissa vähintään yksi kalastusmatka vuosineljännestä kohti.

Kalastusmatkaa koskevat näytteet eri lajeista on otettava samanaikaisesti seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Kaikki lisäyksen II mukaisesti määritellyllä alueella pyydetyt lajit on luokiteltava ryhmiin seuraavien sääntöjen mukaisesti:

— Ryhmä 1: Kansainvälisen sääntelyprosessin keskeiset lajit, mukaan luettuina neuvoston asetukseen (EY) N:o 2371/2002 (3) perustuvien EU:n kalastuksenhoito- ja elvytyssuunnitelmien, monivuotisten ohjelmien tai säilyttämis- ja hoitosuunnitelmien piiriin kuuluvat lajit;

— Ryhmä 2: Muut kansainvälisesti säännellyt lajit sekä tärkeimmät sivusaalislajit, joiden osalta ei ole olemassa kansainvälistä sääntelyä;

— Ryhmä 3: Kaikki muut sivusaalislajit (kalat ja äyriäiset). Ryhmän 3 lajien luettelo laaditaan alueellisella tasolla asianomaisessa alueellisessa yhteensovittamiskokouksessa, ja STECF hyväksyy sen.

Lajien luokitteleminen ryhmiin 1 ja 2 on esitetty lisäyksessä VII. Näytteenotto-ohjelman valinta riippuu kohteena olevien lajien moninaisuudesta ja toimintaolosuhteista näytteenoton aikana. Kalastuskohtaisissa näytteenottosuunnitelmissa on otettava huomioon sekä näytteenottokertojen että sovellettavan näytteenotto-ohjelman jaksoittaisuus. Kyseeseen tulevat näytteenotto-ohjelmat, jotka on kuvattu jäljempänä olevassa taulukossa, käsittävät seuraavat ohjelmat:

— Ohjelma 1: kaikki lajit kattava näytteenotto.

— Ohjelma 2: kussakin aikajaksossa näytteenottokerrat jaetaan kahteen osaan. Osa näytteistä (x %) koskee kaikista lajeista maissa tapahtuvaa näytteenottoa ja toinen osa (100 – x %) ainoastaan näytteenottoa kaikista ryhmään 1 kuuluvista lajeista.

— Ohjelma 3: kussakin aikajaksossa näytteenottokerrat jaetaan kahteen osaan. Osa näytteistä (x %) koskee näytteenottoa maissa kaikista ryhmiin 1 ja 2 kuuluvista lajeista ja toinen osa (100 – x %) ainoastaan näytteenottoa ryhmään 1 kuuluvista lajeista. Tässä ohjelmassa näytteet ryhmään 3 kuuluvista lajeista on otettava merellä.

Taulukko 1

Yhteenveto samanaikaisessa näytteenotossa käytettävistä ohjelmista

Näytteenotto-suunnitelma	Näytteenottotiheys	Ryhmä 1	Ryhmä 2	Ryhmä 3
Ohjelma 1	Kaikki näytteenottokerrat
Ohjelma 2	x % näytteenottokerroista
	(100 – x) % näytteenottokerroista
Ohjelma 3	x % näytteenottokerroista			Näytteenotto merellä
	(100 – x) % näytteenottokerroista

Kaikista näytteistä on ilmoitettava näytteenotto-ohjelma (taulukko 1) sekä tiedot näytteenoton kattavuudesta:

Tiettyä lajia koskevassa näytteenotossa mitattujen yksilöiden lukumäärän on varmistettava tuloksena saatavan pituusluokan laatu ja tarkkuus. Näytteeseen sisältyvien pituusluokkien määrä voidaan arvioida sen keskimääräisestä pituusjakaumasta, ja tämän perusteella mitattavien kalojen lukumäärän on oltava 3–5 kertaa pituusluokkien lukumäärä; kyseessä on alustava arvio, koska näytteenottosuunnitelmaa ei ole optimoitu tilastollisesti.

i)	Muita näytteenottomenetelmiä voidaan käyttää, jos on olemassa tieteelliset todisteet siitä, että niiden avulla voidaan saavuttaa samat tavoitteet kuin käyttäen 3 kohdan 1 alakohdan g alakohdassa kuvattua menetelmää.

j)	Yhteenveto jäsenvaltioiden näytteenottoprotokollista on toimitettava STECF:n käyttöön kaikkia näytteenoton kohteena olevia kalastuksia koskevien kansallisten ohjelmien yhteydessä.

Poisheitetyt saaliit:

III luvun B/B1 jakson 3 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettua luokittelujärjestelmää on käytettävä niiden kalastusten valitsemiseksi, joiden osalta poisheitetyt saaliit arvioidaan. Joka tapauksessa silloin, kun tietyssä kalastuksessa poisheitettyjen saaliiden arvioidaan ylittävän 10 prosenttia saaliiden kokonaismäärästä eikä kyseistä kalastusta ole valittu luokittelujärjestelmän puitteissa, kyseisestä kalastuksesta on otettava näytteet.

b)	Otantayksikkö on kalastusmatka, ja näytteenottoon valittavien kalastusmatkojen määrän on katettava riittävässä määrin kyseinen kalastus.

d)	Näytteenoton intensiteetti on suhteutettava kyseisen kalastuksen suhteelliseen pyyntiponnistukseen ja/tai saaliiden vaihtelevuuteen. Näytteenoton kohteena olevien kalastusmatkojen määrän on oltava vähintään kaksi kalastusmatkaa vuosineljännestä kohti.

Poisheitettyjä saaliita valvotaan III luvun B/B1 jakson 3 kohdan f alakohdassa määriteltyjen ryhmien 1, 2 ja 3 lajien osalta poisheitettyjen saaliiden keskimääräisen painon arvioimiseksi neljännesvuosittain. Sen lisäksi:

—	Poisheitetyt saaliit on arvioitava neljännesvuosittain pituusluokan mukaan, jos niiden määrä vuositasolla on joko yli 10 prosenttia kokonaissaaliin painosta tai yli 15 prosenttia ryhmien 1 ja 2 lajien saaliiden lukumäärästä.

—	Silloin kun poisheitettyjä saaliita esiintyy sellaisissa lajien pituusluokissa, joita ei ole puretuissa saaliissa, on suoritettava iänmääritys lisäyksessä VII esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

f)	Tarvittaessa on suoritettava II luvun B jakson 1 kohdassa tarkoitettuja pilottitutkimuksia.

g)	Yhteenveto jäsenvaltioiden näytteenottoprotokollista on toimitettava STECF:n käyttöön kaikkia näytteenoton kohteena olevia kalastuksia koskevien kansallisten ohjelmien yhteydessä.

Virkistyskalastus:

a)	Virkistyskalastuksen lisäyksessä IV (1–5) lueteltujen kohdelajien osalta jäsenvaltioiden on arvioitava saaliiden paino neljännesvuosittain.

b)	Tarvittaessa on suoritettava II luvun B jakson 1 kohdassa tarkoitettuja pilottitutkimuksia 3 kohdan 3 alakohdan a alakohdassa tarkoitetun virkistyskalastuksen merkityksen arvioimiseksi.

4. Tarkkuustasot

Puretut saaliit:

Kannan tasolla on pyrittävä tarkkuustasoon 2 sekä ryhmän 1 että ryhmän 2 lajien osalta. Tarvittaessa otantaan voidaan lisätä tietyistä kannoista otettavia erityisnäytteitä, jos kalastukseen perustuvalla näytteenotolla ei onnistuta saavuttamaan asianmukaista tarkkuustasoa kannan pituusjakauman osalta.

Poisheitetyt saaliit:

a)	Ryhmien 1 ja 2 lajien poisheitettyjen saaliiden pituus- ja ikäjakaumaa koskevien neljännesvuosittaisten arvioiden tietojen on oltava tarkkuustasoa 1.

b)	Ryhmien 1, 2 ja 3 lajien painoa koskevien arvioiden on oltava tarkkuustasoa 1.

Virkistyskalastus:

a)	Saaliiden määrää koskevien vuosittaisten arvioiden tietojen on oltava tarkkuustasoa 1.

5. Poikkeuksia koskevat säännöt

Jos jäsenvaltiot eivät pysty saavuttamaan III luvun B/B1/4 jakson 2 kohdan a ja b alakohdassa sekä 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja tarkkuustasoja, tai jos niiden saavuttaminen on mahdollista ainoastaan kohtuuttomin kustannuksin, ne voivat STECF:in suosituksen perusteella saada komissiolta luvan poikkeukseen tarkkuustason tai näytteenottotiheyden alentamiseksi taikka pilottitutkimuksen tekemiseksi edellyttäen, että tämän pyynnön mukana on täydelliset asiakirjat ja tieteelliset todisteet.

B2. Kantoihin liittyvät muuttujat

1. Muuttujat

Lisäyksessä VII luetelluista kannoista on kerättävä seuraavat muuttujat:

a)	yksilölliset tiedot iästä;

b)	yksilölliset tiedot pituudesta;

c)	yksilölliset tiedot painosta;

d)	yksilölliset tiedot sukupuolesta;

e)	yksilölliset tiedot sukukypsyydestä;

f)	yksilölliset tiedot hedelmällisyydestä;

g)	tiedot on kerättävä lisäyksessä VII esitetyn näytteenotto-ohjelman avulla.

2)	Kaikkien 1 kohdassa tarkoitettujen yksilöllisten tietojen keruun yhteydessä on toimitettava vastaavat tiedot paikasta ja ajanjaksosta.

ICES:n määrittelemien Itämeren alueelle III b–d laskevien jokien luonnonvaraisten lohikantojen osalta on kerättävä seuraavat muuttujat:

a)	tiedot smolttien esiintymisestä;

b)	tiedot yksikesäisten esiintymisestä;

c)	tiedot nousevien yksilöiden lukumäärästä.

2. Jaottelutaso

Tarvittavat jaottelutasot sekä aikajakauma kaikkien muuttujien keräämiseksi ja ikäjakaumaa koskevan näytteenoton intensiteetit esitetään lisäyksessä VII. Näytteenottostrategioiden ja -intensiteettien osalta sovelletaan II luvussa olevassa B jaksossa (Tarkkuustasot ja näytteenoton intensiteetti) vahvistettuja sääntöjä.

3. Näytteenottostrategia

1)	Aina kun se on mahdollista, kaupallisille saaliille on suoritettava iänmääritys lajikohtaisen ikäjakauman ja tarvittaessa kasvuparametrien arvioimiseksi. Jos tämä ei ole mahdollista, jäsenvaltioiden on perusteltava se kansallisessa ohjelmassaan.

Jos jäsenvaltioiden välisellä yhteistyöllä voidaan varmistaa, että lisäyksessä VII lueteltujen parametrien kokonaisarvioinnilla voidaan saavuttaa tarvittava tarkkuustaso, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen oma osuus yhteisistä vertailutiedoista on riittävä kyseisen tarkkuustason saavuttamiseksi.

4. Tarkkuustasot

Sellaisten kantojen osalta, joiden yksittäisten kalojen ikä voidaan määrittää, keskipainot ja -pituudet ikäluokittain on arvioitava tasoa 3 olevalla tarkkuudella sellaiseen ikään asti, että vastaavan ikäiset kumuloidut puretut saaliit edustavat vähintään 90:tä prosenttia kyseisen kannan kansallisesti puretuista saaliista.

Sellaisten kantojen osalta, joiden kalojen ikää ei voida määrittää, mutta joiden kasvukäyrä voidaan arvioida, keskipainot ja -pituudet (esim. kasvukäyristä johdetun) oletetun iän mukaan on arvioitava tasoa 2 olevalla tarkkuudella sellaiseen ikään asti, että vastaavan ikäiset kumuloidut puretut saaliit edustavat vähintään 90:tä prosenttia kyseisen kannan kansallisesti puretuista saaliista.

Sukukypsyyden, hedelmällisyyden ja sukupuolijakauman osalta voidaan valita, viitataanko ikään vai pituuteen edellyttäen, että jäsenvaltiot, joiden on toteutettava vastaava biologinen näytteenotto, ovat sopineet seuraavaa:

a)	sukukypsyyden ja sukukypsien kalojen suhteellisena osuutena lasketun hedelmällisyyden osalta, ikä- ja/tai pituusluokan, jonka rajat vastaavat 20:tä ja 90:tä prosenttia sukukypsistä kaloista, sisällä on saavutettava tasoa 3 oleva tarkkuus;

naaraspuolisten kalojen suhteellisena osuutena lasketun sukupuolijakauman osalta on saavutettava tasoa 3 oleva tarkkuus sellaiseen ikään tai pituuteen asti, että vastaavan ikä- tai pituusluokan kumuloidut puretut saaliit edustavat vähintään 90:tä prosenttia kyseisen kannan kansallisesti puretuista saaliista.

5. Poikkeuksia koskevat säännöt

Jäsenvaltion kansallisesta ohjelmasta voidaan jättää pois sellaisiin kantoihin liittyvien muuttujien arviointi, joiden TACit ja kiintiöt on määritelty, seuraavien edellytysten mukaisesti:

a)	Kyseisen kiintiön on oltava alle 10 prosenttia yhteisön TAC-osuudesta tai keskimäärin vähemmän kuin 200 tonnia kolmen edeltävän vuoden aikana.

b)	Kaikkien sellaisten jäsenvaltioiden kiintiöiden summien, joiden osuus on alle 10 prosenttia, on oltava alle 25 prosenttia yhteisön TAC-osuudesta.

Jos edellä olevan 1 kohdan a alakohdassa säädetty edellytys täyttyy, mutta 1 kohdan b alakohdan edellytys jää täyttymättä, asianomaiset jäsenvaltiot voivat laatia yhteensovitetun ohjelman, jotta niiden yhteisesti purkamiin saaliisiin sovelletaan yhteistä näytteenotto-ohjelmaa, tai kukin asianomainen jäsenvaltio voi vahvistaa oman kansallisen näytteenotto-ohjelman, jolla saavutetaan sama tarkkuustaso.

3)	Kansallista ohjelmaa voidaan tarvittaessa mukauttaa seuraavasti kunkin vuoden 1 päivään helmikuuta asti jäsenvaltioiden kiintiöiden vaihtojen huomioon ottamiseksi.

4)	Välimeren alueen ulkopuolisiin kantoihin, joiden osalta TACeja ja kiintiöitä ei ole määritelty, sovelletaan samoja 5 kohdan 1 alakohdan mukaisesti vahvistettuja sääntöjä edellisen kolmen vuoden purettujen keskisaaliiden perusteella ja viittaamalla kannan yhteisön purettuihin kokonaissaaliisiin.

5)	Välimeren kantojen osalta Välimeren jäsenvaltioiden painona ilmaistut puretut saaliit, jotka vastaavat alle 10:tä prosenttia kyseisen lajin Välimeren alueelta pyydetystä yhteisön purkamasta kokonaissaaliista tai alle 200:aa tonnia, tonnikalaa lukuun ottamatta.

C. MONIALAISTEN MUUTTUJIEN KERUU

1. Muuttujat

1)	Kerättävät muuttujat luetellaan lisäyksessä VIII. Tiedot on annettava samassa lisäyksessä määritellyn aikajakauman mukaisesti.

2)	Laivastonosiin jaottelua ja pyyntiponnistuksia koskevien tietojen esittämisen välillä voi esiintyä pieniä viiveitä.

2. Jaottelutaso

1)	Jaottelutaso esitetään lisäyksessä VIII lisäyksessä V määriteltyjen perusteiden mukaisesti.

2)	Jaottelun perustason on vastattava tarkinta vaadittua jaottelutasoa. Tässä ohjelmassa sallitaan tietojen ryhmittely, edellyttäen että sen soveltuvuus osoitetaan asianmukaisen tilastollisen analyysin avulla. Ryhmittely on hyväksyttävä asianomaisessa alueellisessa yhteensovittamiskokouksessa.

3. Näytteenottostrategia

1)	Monialaiset tiedot on mahdollisuuksien mukaan kerättävä täydellisinä. Jos tämä ei ole mahdollista, jäsenvaltioiden on täsmennettävä kansallisiin ohjelmiinsa sisältyvät näytteenottomenettelyt.

4. Tarkkuustasot

1)	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosikertomuksessaan tietojen laatu (tarkkuus ja täsmällisyys).

D. MERELLÄ TEHTÄVÄT TIETEELLISET TUTKIMUKSET

1)	Ohjelman on katettava kaikki lisäyksessä IX luetellut tutkimukset.

2)	Jäsenvaltioiden on kansallisissa ohjelmissaan varmistettava jatkuvuus aikaisempiin seurantasuunnitelmiin.

3)	Rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista, jäsenvaltiot voivat ehdottaa muutosta seuranta- tai näytteenottosuunnitelmaan edellyttäen, että se ei vaikuta haitallisesti tulosten laatuun. Komissio voi hyväksyä muutoksen ainoastaan sillä edellytyksellä, että myös STECF on hyväksynyt sen.

IV LUKU

Vesiviljelyn ja jalostusteollisuuden alojen taloudellisen tilanteen arviointi -moduuli

A. VESIVILJELYYN LIITTYVIEN TALOUDELLISTEN TIETOJEN KERUU

1. Muuttujat

1)	Kaikki lisäyksessä X luetellut muuttujat on kerättävä vuosittain kaikista osista lisäyksessä XI esitetyn jaottelun mukaisesti.

2)	Tilastoyksikkö on yritys, joka määritellään kirjanpidollisesti pienimmäksi oikeussubjektiksi.

3)	Populaatiolla tarkoitetaan yrityksiä, joiden pääasialliseksi toiminnaksi määritellään EUROSTATin toimialaluokituksen mukaisesti NACE-koodi 05.02: Kalanviljely.

4)	Kansalliset valuutat on muunnettava euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin (EKP) vuotuisia keskimääräisiä valuuttakursseja.

2. Jaottelutaso

1)	Tiedot on jaoteltava lajeittain ja vesiviljelymenetelmittäin lisäyksen XI mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa jaotella tiedot yksityiskohtaisemmin yrityksen koon tai muiden aiheellisten tekijöiden perusteella.

2)	Makean veden lajeja koskevien tietojen keruu ei ole pakollista. Jos nämä tiedot kuitenkin kerätään, jäsenvaltioiden on noudatettava lisäyksessä XI vahvistettua jaottelua.

3. Näytteenottostrategia

1)	Jäsenvaltioiden on kuvailtava kansallisissa ohjelmissaan kunkin taloudellisen muuttujan arvioimiseen käyttämänsä menettelyt, laatunäkökohdat mukaan luettuina.

2)	Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien eri lähteistä (esim. kyselylomakkeet, kirjanpito) saatujen taloudellisten muuttujien johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

4. Tarkkuustasot

1)	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosikertomuksessaan tietojen laatu (tarkkuus ja täsmällisyys).

B. JALOSTUSTEOLLISUUTTA KOSKEVIEN TALOUDELLISTEN TIETOJEN KERUU

1. Muuttujat

1)	Kaikki lisäyksessä XII luetellut muuttujat on kerättävä vuosittain koko populaatiosta.

2)	Populaatiolla tarkoitetaan yrityksiä, joiden pääasialliseksi toiminnaksi määritellään EUROSTATin toimialaluokituksen mukaisesti NACE-koodi 15.20: Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (4), asetuksen (EY) N:o 853/2004 (5) ja asetuksen (EY) N:o 854/2004 (6) mukaisesti jäsenvaltioissa sovellettuja kansallisia koodeja käytetään lisäksi ohjeellisesti NACE-koodiin 15.20 luokiteltujen yritysten ristiintarkastamiseen ja tunnistamiseen.

4)	Kansalliset valuutat on muunnettava euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin (EKP) vuotuisia keskimääräisiä valuuttakursseja.

2. Jaottelutaso

1)	Tilastoyksikkö on yritys, joka määritellään kirjanpidollisesti pienimmäksi oikeussubjektiksi.

Sellaisten yritysten osalta, jotka harjoittavat kalanjalostusta ilman että se on niiden pääasiallinen toiminta, on kerättävä seuraavat tiedot kunkin ohjelmakauden ensimmäiseltä vuodelta:

a)	yritysten lukumäärä;

b)	kalanjalostuksen osuus liikevaihdosta.

3. Näytteenottostrategia

1)	Jäsenvaltioiden on kuvailtava kansallisissa ohjelmissaan kunkin taloudellisen muuttujan arvioimiseen käyttämänsä menettelyt, laatunäkökohdat mukaan luettuina.

2)	Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien eri lähteistä (esim. kyselylomakkeet, kirjanpito) saatujen taloudellisten muuttujien johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

4. Tarkkuustasot

1)	Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuosikertomuksessaan tietojen laatu (tarkkuus ja täsmällisyys).

V LUKU

Meriekosysteemiin kohdistuvien kalastusalan vaikutusten arviointi -moduuli

1. Muuttujat

1)	Kaikkien lisäyksessä XIII lueteltujen indikaattoreiden laskemiseksi kyseisessä lisäyksessä täsmennetyt tiedot on kerättävä vuosittain, lukuun ottamatta tietoja, jotka on kerättävä eriytetymmällä tasolla.

2)	Lisäyksessä XIII määritellyt tiedot on kerättävä kansallisella tasolla, jotta loppukäyttäjät voisivat laskea indikaattorit asianmukaisella maantieteellisellä tasolla lisäyksen II mukaisesti.

2. Jaottelutaso

1)	Sovelletaan lisäyksessä XIII olevien erittelyjen mukaista jaottelutasoa.

3. Näytteenottostrategia

1)	Jäsenvaltioiden on sovellettava lisäyksessä XIII olevissa erittelyissä vahvistettuja suosituksia.

4. Tarkkuustasot

1)	Jäsenvaltioiden on sovellettava lisäyksessä XIII olevissa erittelyissä vahvistettuja suosituksia.

VI LUKU

Tietojen keruuta koskevien puitteiden mukaisten tietojen hallinta ja käyttö -moduuli

A. TIETOJEN HALLINTA

Tähän yhteisön ohjelmaan liittyvien tietojen osalta tämä osa käsittää tietokantojen kehittämisen, tietojen syöttämisen (tallentamisen), tietojen laadunvalvonnan ja validoinnin sekä perustietojen koostamisen yksilöimättömien tai yhdistettyjen tietojen tietokokonaisuuksiksi asetuksen (EY) N:o 199/2008 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2)	Osaan sisältyy myös sosioekonomisten perustietojen muuntaminen asetuksen (EY) N:o 199/2008 13 artiklan b alakohdassa tarkoitetuiksi metatiedoiksi.

3)	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komission pyynnöstä voidaan esittää tiedot edellä 2 kohdassa tarkoitetusta muuntamisesta.

B. TIETOJEN KÄYTTÖ

1)	Tämä osa käsittää tietokokonaisuuksien tuottamisen ja käytön tieteellisten analysointien tueksi kalastuksenhoitoa koskevien lausuntojen perusteeksi asetuksen (EY) N:o 199/2008 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2)	Se sisältää arvioita lisäyksessä VII lueteltujen kantojen biologisista parametreista (ikä, paino, sukupuoli, sukukypsyys ja hedelmällisyys), tietokokonaisuuksien laatimisen kantojen arvioimista varten sekä bioekonomisen mallintamisen ja vastaavat tieteelliset analyysit.

(1) EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25.

(2) EUVL L 186, 15.7.2008, s. 3.

(3) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(4) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1.

(5) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.

(6) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.

Lisäys I

Maantieteellinen jaottelu alueellisten kalastusjärjestöjen mukaan

	ICES	NAFO	ICCAT	GFCM	CCAMLR	IOTC	Muut
Taso 1	Alue	Alue	FAO-pääkalastusalue	Alue esim. 37 Välimeri ja Mustameri	Alue esim. 48	FAO-pääkalastusalue	FAO-pääkalastusalue
Taso 2	Suuralue esim. 27.IV Pohjanmeri	Suuralue esim. 21.2 Labrador	FAO-suuralue	Suuralue esim. 37.1 Western	Suuralue esim. 48.1 Antarctic Peninsula	FAO-suuralue	FAO-suuralue
Taso 3	Alue esim. 27.IV c	Alue esim. 21.2 H	Alue 5° × 5°	Alue esim. 37.1.2 Gulf of Lions	Alue esim. 58.5.1 Kerguelen islands	Alue 5° × 5°	Alue 5° × 5°
Taso 4	Osa-alue esim. 27.III.c.22			GSA esim. GSA 1
Taso 5	Tilastoruutu 30′ × 1°	Tilastoruutu	Tilastoruutu 1° × 1°		Tilastoruutu 30′ × 1°	Tilastoruutu 1° × 1°	Tilastoruutu 1° × 1°

Lisäys II

Maantieteellinen jaottelu alueen mukaan

	Osa-alue/Kalastusalue (1)	Alue	Supra-alue
Taso	1	2	3
	Ryhmä lisäyksessä I määritellyn tason 4 alueyksikköjä (ICES-osa-alue)	Itämeri (ICES-alueet III b–d)	Itämeri (ICES-alueet III b–d), Pohjanmeri (ICES-alueet IIIa, Iv ja VIId) sekä Pohjoisen jäämeren itäosa (ICES-alueet I ja II) ja Pohjois-Atlantti (ICES-alueet V–XIV ja NAFO-alueet)
	Ryhmä lisäyksessä I määritellyn tason 3 alueyksikköjä (ICES-alue)	Pohjanmeri (ICES-alueet IIIa, IV ja VIId) sekä Pohjoisen jäämeren itäosa (ICES-alueet I ja II)
	Ryhmä lisäyksessä I määritellyn tason 3 alueyksikköjä (ICES/NAFO-alue)	Pohjois-Atlantti (ICES-alueet V–XIV ja NAFO-alueet)
	Ryhmä lisäyksessä I määritellyn tason 4 alueyksikköjä (GSA)	Välimeri ja Mustameri	Välimeri ja Mustameri
	Alueellisten kalastusjärjestöjen näytteenoton suuralueet (lukuun ottamatta Välimeren yleistä kalastuskomissiota)	Muut alueet, joilla EU:n alukset harjoittavat kalastusta ja joiden hallinnoinnista vastaavat alueelliset kalastusjärjestöt, joiden jäsen tai tarkkailijajäsen yhteisö on (esim. ICCAT, IOTC, CECAF)	Muut alueet

(1) Jäsenvaltiot vahvistavat osa-alueet tai kalastusalueet ensimmäiseksi ohjelmakaudeksi (2009–2010); tarvittaessa ne voidaan määritellä uudelleen alueellisissa yhteensovittamiskokouksissa ja esittää STECF:n hyväksyttäviksi. Tämän tason olisi oltava johdonmukainen olemassa olevien maantieteellisten alueiden kanssa.

Lisäys III

Laivaston ositus alueittain

		Pituusluokat (LOA) (1)
		0–< 10 m 0–< 6 m	10–< 12 m 6–< 12 m	12–< 18 m	18–< 24 m	24–< 40 m	40 m tai suurempi
Aktiiviset alukset
Aktiivisia pyydyksiä käyttävät	Puomitroolarit
	Pohjatroolarit ja/tai pohjanuotta-alukset
	Pelagiset troolarit
	Kurenuotta-alukset
	Pohjahara-alukset
	Muita aktiivisia pyydyksiä käyttävät alukset
	Ainoastaan aktiivisia monitoimipyydyksiä käyttävät alukset
Passiivisia pyydyksiä käyttävät	Koukkupyydyksiä käyttävät alukset	(2)	(2)
	Ajo- ja/tai seisovia verkkoja käyttävät alukset
	Mertoja ja/tai sulkupyydyksiä käyttävät alukset
	Muita passiivisia pyydyksiä käyttävät alukset
	Ainoastaan passiivisia monitoimipyydyksiä käyttävät alukset
Monitoimipyydyksiä käyttävät alukset	Aktiivisia ja passiivisia pyydyksiä käyttävät alukset
Passiiviset alukset

(1) Alle 12 metrin pituisten alusten pituusluokat Välimerellä ja Mustallamerellä ovat 0–< 6 ja 6–< 12 metriä. Kaikilla muilla alueilla pituusluokat ovat 0–< 10 ja 10–< 12 metriä.

(2) Passiivisia pyydyksiä Välimerellä ja Mustallamerellä käyttävät alle 12 metrin pituiset alukset voidaan jaotella pyydystyypin mukaan.

Lisäys IV

Kalastustoiminta (kalastus) alueittain

1) Itämeri (ICES-alueet 22–32)

Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 4	Taso 5	Taso 6	LOA-luokat (m)
Toiminta	Pyydysluokka	Pyydysryhmä	Pyydystyyppi	Kohdelajit (1)	Silmäkoko ja muut valikoivat pyydykset	<10	10–<12	12–<18	18–<24	24–<40	40 &+
Kalastustoiminta	Troolit	Pohjatroolit	Pohjatrooli [OTB]	Äyriäiset	(2)
				Pohjakalat	(2)
				Pienet pelagiset kalat	(2)
				Makean veden lajit	(2)
			Monirikitrooli [OTT]	Äyriäiset	(2)
				Pohjakalat	(2)
				Pienet pelagiset kalat	(2)
			Paritrooli [PTB]	Pohjakalat	(2)
				Pienet pelagiset kalat	(2)
				Makean veden lajit	(2)
		Pelagiset troolit	Pelaginen trooli [OTM]	Pohjakalat	(2)
				Pienet pelagiset kalat	(2)
				Makean veden lajit	(2)
			Pelaginen paritrooli [PTM]	Pohjakalat	(2)
				Pienet pelagiset kalat	(2)
				Makean veden lajit	(2)
	Koukut ja siimat	Siimat ja vapapyydykset	Käsisiimat [LHP] [LHM]	Eväkalat	(2)
		Pitkätsiimat	Ajosiimat [LLD]	Pienet pelagiset kalat	(2)
			Ajosiimat [LLD]	Anadromiset lajit	(2)
			Ankkuroidut siimat [LLS]	Pohjakalat	(2)
				Pienet pelagiset kalat	(2)
				Makean veden lajit	(2)
				Anadromiset lajit	(2)
				Katadromiset lajit	(2)
	Sulkupyydykset	Sulkupyydykset	Merrat ja sulkupyydykset [FPO] (3)	Pohjakalat	(2)
				Pienet pelagiset kalat	(2)
				Makean veden lajit	(2)
				Anadromiset lajit	(2)
				Katadromiset lajit	(2)
			Rysät [FYK] (3)	Pohjakalat	(2)
				Pienet pelagiset kalat	(2)
				Makean veden lajit	(2)
				Anadromiset lajit	(2)
				Katadromiset lajit	(2)
			Seisovat paunetit [FPN]	Pohjakalat	(2)
				Pienet pelagiset kalat	(2)
				Makean veden lajit	(2)
				Anadromiset lajit	(2)
				Katadromiset lajit	(2)
	Verkot	Verkot	Riimuverkot [GTR]	Pohjakalat	(2)
				Pienet pelagiset kalat	(2)
				Makean veden lajit	(2)
			Ankkuroidut verkot [GNS]	Pohjakalat	(2)
				Pienet pelagiset kalat	(2)
				Makean veden lajit	(2)
				Anadromiset lajit	(2)
				Katadromiset lajit	(2)
	Nuotat	Saartopyyd.	Kurenuotat [PS]	Pienet pelagiset kalat	(2)
		Nuotat	Kierrenuotat [SSC]	Pohjakalat	(2)
			Kierrenuotat [SSC]	Makean veden lajit	(2)
			Ankkuroidut nuotat [SDN]	Pohjakalat	(2)
			Ankkuroidut nuotat [SDN]	Pienet pelagiset kalat	(2)
			Parinuotat [SPR]	Pohjakalat	(2)
			Rannalta ja aluksesta vedettävät nuotat	Eväkalat	(2)
	Kalastustoiminta, josta ei ole tietoja			Kalastustoiminta, josta ei ole tietoja
Muu toiminta kuin kalastus				Muu toiminta kuin kalastus
Passiiviset				Passiiviset
Virkistyskalastus				Ainoastaan seuraavat lajit: lohi, turska, ankeriaat, hait	Ei sovelleta	Kaikki alusluokat yhdessä (tarvittaessa)

Huomautus:

Tarvittaessa on tehtävä pilottitutkimuksia ankeriaan sisävesikalastuksen seurantamenettelyjä varten.

2) Pohjanmeri (ICES-alueet IIIa, IV ja VIId) Pohjoisen jäämeren itäosa (ICES-alueet I ja II)

Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 4	Taso 5	Taso 6	LOA-luokat (m)
Toiminta	Pyydysluokka	Pyydysryhmä	Pyydystyyppi	Kohdelajit (4)	Silmäkoko ja muut valikoivat pyydykset	< 10	10–< 12	12–< 18	18–< 24	24–< 40	40 &+
Kalastustoiminta	Harat	Harat	Veneellä vedettävä laahusreki [DRB]	Nilviäiset	(5)
	Harat	Harat	Mekaaniset/imuharat [HMD]	Nilviäiset	(5)
	Troolit	Pohjatroolit	Pohjatrooli [OTB]	Nilviäiset	(5)
				Äyriäiset	(5)
				Pohjakalat	(5)
				Äyriäiset ja pohjakalat sekaisin	(5)
				Pääjalkaiset ja pohjakalat sekaisin	(5)
				Pienet pelagiset kalat	(5)
				Syvänmeren lajit	(5)
				Pelagiset ja pohjakalat sekaisin	(5)
				Pohjakalat ja syvänmeren lajit sekaisin	(5)
			Monirikitrooli [OTT]	Nilviäiset	(5)
				Äyriäiset	(5)
				Pohjakalat	(5)
				Syvänmeren lajit	(5)
				Äyriäiset ja pohjakalat sekaisin	(5)
				Pelagiset ja pohjakalat sekaisin	(5)
			Paritrooli [PTB]	Pohjakalat	(5)
				Äyriäiset	(5)
				Pienet pelagiset kalat	(5)
			Puomitrooli [TBB]	Äyriäiset	(5)
				Pohjakalat	(5)
				Äyriäiset ja pohjakalat sekaisin	(5)
		Pelagiset troolit	Pelaginen trooli [OTM]	Pienet pelagiset kalat	(5)
			Pelaginen trooli [OTM]	Pohjakalat	(5)
			Pelaginen paritrooli [PTM]	Pienet pelagiset kalat	(5)
			Pelaginen paritrooli [PTM]	Pohjakalat	(5)
	Koukut ja siimat	Siimat ja vapapyydykset	Käsisiimat ja vapaapyydykset [LHP] [LHM]	Eväkalat	(5)
	Koukut ja siimat	Pitkätsiimat	Ankkuroidut siimat [LLS]	Pohjakalat	(5)
	Sulkupyydykset	Sulkupyydykset (6)	Merrat ja sulkupyydykset[FPO]	Nilviäiset	(5)
				Äyriäiset	(5)
				Eväkalat	(5)
			Rysät [FYK]	Katadromiset lajit	(5)
	Verkot	Verkot	Riimuverkot [GTR]	Pohjakalat	(5)
			Ankkuroidut verkot [GNS]	Pienet pelagiset kalat	(5)
				Pohjakalat	(5)
				Äyriäiset	(5)
			Ajoverkot [GND]	Pienet pelagiset kalat	(5)
			Ajoverkot [GND]	Pohjakalat	(5)
	Nuotat	Saarto-pyydykset	Kurenuotat [PS]	Pienet pelagiset kalat	(5)
		Nuotat	Kierrenuotat [SSC]	Pohjakalat	(5)
			Ankkuroidut nuotat [SDN]	Pohjakalat	(5)
			Parinuotat [SPR]	Pohjakalat	(5)
			Rannalta ja aluksesta vedettävät nuotat	Eväkalat	(5)
	Muut	Muut	Lasiankeriaan kalastus	Lasiankerias	(5)
	Sekal. (täsmennettävä)	Sekal. (täsmennettävä)			(5)
Muu toiminta kuin kalastus				Muu toiminta kuin kalastus
Passiiviset				Passiiviset
Virkistyskalastus				Ainoastaan seuraavat lajit: turska, ankeriaat, hait	Ei sovelleta	Kaikki alusluokat yhdessä (tarvittaessa)

Huomautus:

Tarvittaessa on tehtävä pilottitutkimuksia ankeriaan sisävesikalastuksen seurantamenettelyjä varten.

3) Pohjois-Atlantti (ICES-alueet V–XIV ja NAFO-alueet)

Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 4	Taso 5	Taso 6	LOA-luokat (m)
Toiminta	Pyydysluokka	Pyydysryhmä	Pyydystyyppi	Kohdelajit (7)	Silmä-koko ja muut valikoivat pyydyk-set	< 10	10–< 12	12–< 18	18–< 24	24–< 40	40 &+
Kalastustoiminta	Harat	Harat	Veneellä vedettävä laahusreki [DRB]	Nilviäiset	(8)
	Harat	Harat	Mekaaniset/imuharat [HMD]	Nilviäiset	(8)
	Troolit	Pohjatroolit	Pohjatrooli [OTB]	Nilviäiset	(8)
				Äyriäiset	(8)
				Pohjakalat	(8)
				Äyriäiset ja pohjakalat sekaisin	(8)
				Pääjalkaiset ja pohjakalat sekaisin	(8)
				Pienet pelagiset kalat	(8)
				Syvänmeren lajit	(8)
				Pelagiset ja pohjakalat sekaisin	(8)
				Pohjakalat ja syvänmeren lajit sekaisin	(8)
			Monirikitrooli [OTT]	Nilviäiset	(8)
				Äyriäiset	(8)
				Pohjakalat	(8)
				Syvänmeren lajit	(8)
				Äyriäiset ja pohjakalat sekaisin	(8)
				Pelagiset ja pohjakalat sekaisin	(8)
			Paritrooli [PTB]	Pohjakalat	(8)
				Äyriäiset	(8)
				Pienet pelagiset kalat	(8)
			Puomitrooli [TBB]	Äyriäiset	(8)
				Pohjakalat	(8)
				Äyriäiset ja pohjakalat sekaisin	(8)
				Pohjakalat ja pääjalkaiset sekaisin	(8)
		Pelagiset troolit	Pelaginen trooli [OTM]	Pienet pelagiset kalat	(8)
			Pelaginen trooli [OTM]	Pohjakalat	(8)
			Pelaginen paritrooli [PTM]	Pienet pelagiset kalat	(8)
				Suuret pelagiset kalat	(8)
				Pohjakalat	(8)
	Koukut ja siimat	Siimat ja vapapyydykset	Käsisiimat ja vapapyydykset [LHP] [LHM]	Eväkalat	(8)
			Käsisiimat ja vapapyydykset [LHP] [LHM]	Pääjalkaiset	(8)
			Vedettävät pitkätsiimat [LTL]	Suuret pelagiset kalat	(8)
		Pitkätsiimat	Ajosiimat [LLD]	Suuret pelagiset kalat	(8)
				Pohjakalat	(8)
				Syvänmeren lajit	(8)
			Ankkuroidut siimat [LLS]	Syvänmeren lajit	(8)
			Ankkuroidut siimat [LLS]	Pohjakalat	(8)
	Sulkupyydykset	Sulkupyydykset (9)	Merrat ja sulkupyydykset [FPO]	Nilviäiset	(8)
				Äyriäiset	(8)
				Eväkalat	(8)
			Rysät [FYK]	Katadromiset lajit	(8)
			Rysät [FYK]	Pohjakalat	(8)
			Seisovat paunetit [FPN]	Suuret pelagiset kalat	(8)
	Verkot	Verkot	Riimuverkot [GTR]	Pohjakalat	(8)
			Ankkuroidut verkot [GNS]	Pienet pelagiset kalat	(8)
				Pohjakalat	(8)
				Äyriäiset	(8)
				Syvänmeren lajit	(8)
			Ajoverkot [GND]	Pienet pelagiset kalat	(8)
			Ajoverkot [GND]	Pohjakalat	(8)
	Nuotat	Saartopyydykset	Kurenuotat [PS]	Pienet pelagiset kalat	(8)
		Saartopyydykset	Kurenuotat [PS]	Suuret pelagiset kalat	(8)
		Nuotat	Kierrenuotat [SSC]	Pohjakalat	(8)
			Ankkuroidut nuotat [SDN]	Pohjakalat	(8)
			Parinuotat [SPR]	Pohjakalat	(8)
			Rannalta ja aluksesta vedettävät nuotat	Eväkalat	(8)
	Muut	Muut	Lasiankeriaan kalastus	Lasiankerias	(8)
	Sekal. (täsmennettävä)	Sekal. (täsmennettävä)			(8)
Muu toiminta kuin kalastus				Muu toiminta kuin kalastus
Passiiviset				Passiiviset
Virkistyskalastus				Ainoastaan seuraavat lajit: lohi, meribassi, hait, ankeriaat (ainoastaan ICES-alueet)	Ei sovelleta	Kaikki alusluokat yhdessä (tarvittaessa)

Huomautus:

Tarvittaessa on tehtävä pilottitutkimuksia ankeriaan sisävesikalastuksen seurantamenettelyjä varten.

4) Välimeri ja Mustameri

Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 4	Taso 5	Taso 6	LOA-luokat (m)
Toiminta	Pyydysluokka	Pyydysryhmä	Pyydystyyppi	Kohdelajit (10)	Silmä-koko ja muut valikoivat pyydyk-set	< 6	6–< 12	12–< 18	18–< 24	24–< 40	40 &+
Kalastustoiminta	Harat	Harat	Veneellä vedettävä laahusreki [DRB]	Nilviäiset	(11)
	Troolit	Pohjatroolit	Pohjatrooli [OTB]	Pohjakalat	(11)
				Syvänmeren lajit	(11)
				Pohjakalat ja syvänmeren lajit sekaisin (12)	(11)
			Monirikitrooli [OTT]	Pohjakalat	(11)
			Paritrooli [PTB]	Pohjakalat	(11)
			Puomitrooli [TBB]	Pohjakalat	(11)
		Pelagiset troolit	Pelaginen trooli [OTM]	Pohjakalat ja pelagiset lajit sekaisin	(11)
		Pelagiset troolit	Pelaginen paritrooli [PTM]	Pienet pelagiset kalat	(11)
	Koukut ja siimat	Siimat ja vapapyydykset	Käsisiimat ja vapapyydykset [LHP] [LHM]	Eväkalat	(11)
			Käsisiimat ja vapapyydykset [LHP] [LHM]	Pääjalkaiset	(11)
			Vedettävät pitkätsiimat [LTL]	Suuret pelagiset kalat	(11)
		Pitkätsiimat	Ajosiimat [LLD]	Suuret pelagiset kalat	(11)
		Pitkätsiimat	Ankkuroidut siimat [LLS]	Pohjakalat	(11)
	Sulkupyydykset	Sulkupyydykset (13)	Merrat ja sulkupyydykset [FPO]	Pohjakalat	(11)
			Rysät [FYK]	Katadromiset lajit	(11)
			Rysät [FYK]	Pohjakalat	(11)
			Seisovat paunetit [FPN]	Suuret pelagiset kalat	(11)
	Verkot	Verkot	Riimuverkot [GTR]	Pohjakalat	(11)
			Ankkuroidut verkot [GNS]	Pienet ja suuret pelagiset kalat	(11)
			Ankkuroidut verkot [GNS]	Pohjakalat	(11)
			Ajoverkot [GND]	Pienet pelagiset kalat	(11)
			Ajoverkot [GND]	Pohjakalat	(11)
	Nuotat	Saartopyydykset	Kurenuotat [PS]	Pienet pelagiset kalat	(11)
			Kurenuotat [PS]	Suuret pelagiset kalat	(11)
			Lamparaverkot [LA]	Pienet ja suuret pelagiset kalat	(11)
		Nuotat	Kierrenuotat [SSC]	Pohjakalat	(11)
			Ankkuroidut nuotat [SDN]	Pohjakalat	(11)
			Parinuotat [SPR]	Pohjakalat	(11)
			Rannalta ja aluksesta vedettävät nuotat [SB] [SV]	Pohjakalat	(11)
	Muut	Muut	Lasiankeriaan kalastus	Lasiankerias	(11)
	Sekal. (täsmennettävä)	Sekal. (täsmennettävä)			(11)
Muu toiminta kuin kalastus				Muu toiminta kuin kalastus
Passiiviset				Passiiviset
Virkistyskalastus				Ainoastaan seuraavat lajit: tonnikala, ankeriaat, hait	Ei sovelleta	Kaikki alusluokat yhdessä (tarvittaessa)

Huomautus:

Tarvittaessa on tehtävä pilottitutkimuksia ankeriaan sisävesikalastuksen seurantamenettelyjä varten

5) Muut alueet, joilla EU:n alukset harjoittavat kalastusta ja joiden hallinnoinnista vastaavat alueelliset kalastusjärjestöt, joiden jäsen tai tarkkailijajäsen yhteisö on (esim. ICCAT, IOTC, CECAF)

Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 4	Taso 5	Taso 6	LOA-luokat (m)
Toiminta	Pyydysluokka	Pyydysryhmä	Pyydystyyppi	Kohdelajit (14)	Silmäkoko tai muut valikoivat pyydyk-set	< 10	10–< 12	12–< 18	18–< 24	24–< 40	40 &+
Kalastustoiminta	Troolit	Pohjatroolit	Pohjatrooli [OTB]	Äyriäiset	(15)
				Pohjakalat	(15)
				Pääjalkaiset ja pohjakalat sekaisin	(15)
			Monirikitrooli [OTT]	Äyriäiset	(15)
		Pelagiset troolit	Pelaginen trooli [OTM]	Pienet pelagiset kalat	(15)
	Koukut ja siimat	Siimat ja vapapyydykset	Käsisiimat ja vapapyydykset [LHP] [LHM]	Suuret pelagiset kalat	(15)
		Siimat ja vapapyydykset	Käsisiimat ja vapapyydykset [LHP] [LHM]	Pohjakalat	(15)
		Pitkätsiimat	Ajosiimat [LLD]	Suuret pelagiset kalat	(15)
		Pitkätsiimat	Ankkuroidut siimat [LLS]	Pohjakalat	(15)
	Sulku-pyyd.	Sulku-pyyd.	Merrat ja sulkupyydykset [FPO]	Äyriäiset	(15)
	Sulku-pyyd.	Sulku-pyyd.	Merrat ja sulkupyydykset [FPO]	Eväkalat	(15)
	Verkot	Verkot	Riimuverkot [GTR]	Pohjakalat	(15)
			Ankkuroidut verkot [GNS]	Pohjakalat	(15)
			Ajoverkot [GND]	Pohjakalat	(15)
	Nuotat	Saarto-pyyd.	Kurenuotat [PS]	Pienet pelagiset kalat	(15)
	Nuotat	Saarto-pyyd.	Kurenuotat [PS]	Suuret pelagiset kalat	(15)
	sekal. (täsmennettävä)	Sekal. (täsmennettävä)			(15)
Muu toiminta kuin kalastus				Muu toiminta kuin kalastus
Passiiviset				Passiiviset

(1) Säilytetty osa saaliista olisi luokiteltava kohdelajiryhmän mukaan (esim. äyriäiset, pääjalkaiset, pohjakalat jne.) kalastusmatkan tai – mikäli mahdollista – kalastustoimen tasolla ja lajiteltava painon tai arvokkaiden lajien osalta (esim. Nephrops, katkaravut) kokonaisarvon mukaan. Ensimmäiselle sijalle tullut kohdelajiryhmä olisi valittava kohdelajiryhmäksi, joka ilmoitetaan taulukossa.

(2) neuvoston asetusten (EY) N:o 88/98 (EYVL L 9, 15.1.1998, s. 1) ja (EY) N:o 2187/2005 (EUVL L 349, 31.12.2005, s. 1) määritelmien mukaisesti.

(3) Mukaan luettuna ankerias neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/2007 (EUVL L 248, 22.9.2007, s. 17) mukaisissa hallinnointiyksiköissä.

(4) Säilytetty osa saaliista olisi luokiteltava kohdelajiryhmän mukaan (esim. äyriäiset, pääjalkaiset, pohjakalat jne.) kalastusmatkan tai – mikäli mahdollista – kalastustoimen tasolla ja lajiteltava painon tai arvokkaiden lajien osalta (esim. Nephrops, tonnikalat) kokonaisarvon mukaan. Ensimmäiselle sijalle tullut kohdelajiryhmä olisi valittava kohdelajiryhmäksi, joka ilmoitetaan taulukossa.

(5) Neuvoston asetusten (ETY) N:o 1899/85,(EYVL L 179, 11.7.1985, s. 2), (ETY) N:o 1638/87, (EYVL L 153, 13.6.1987, s. 7), (EY) N:o 850/98, (EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1), komission asetusten (EY) N:o 2056/2001, (EYVL L 277, 20.10.2001, s. 13), ja (EY) N:o 494/2002 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/2008, (EUVL L 19, 23.1.2008, s. 1) määritelmien mukaisesti.

(6) Mukaan luettuna ankerias asetuksen (EY) N:o 1100/2007 mukaisissa hallinnointiyksiköissä.

(7) Säilytetty osa saaliista olisi luokiteltava kohdelajiryhmän mukaan (esim. äyriäiset, pääjalkaiset, pohjakalat jne.) kalastusmatkan tai – mikäli mahdollista – kalastustoimen tasolla ja lajiteltava painon tai arvokkaiden lajien osalta (esim. Nephrops, tonnikalat) kokonaisarvon mukaan. Ensimmäiselle sijalle tullut kohdelajiryhmä olisi valittava kohdelajiryhmäksi, joka ilmoitetaan taulukossa

(8) Asetuksen (EY) N:o 850/98, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2549/2000 (EYVL L 292, 21.11.2000, s. 5), asetusten (EY) N:o 2056/2001, (EY) N:o 494/2002, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1386/2007 (EUVL L 318, 5.12.2007, s. 1) ja asetuksen (EY) N:o 40/2008 määritelmien mukaisesti.

(9) Mukaan luettuna ankerias asetuksen (EY) N:o 1100/2007 mukaisissa hallinnointiyksiköissä.

(10) Säilytetty osa saaliista olisi luokiteltava kohdelajiryhmän mukaan (esim. äyriäiset, pääjalkaiset, pohjakalat jne.) kalastusmatkan tai – mikäli mahdollista – kalastustoimen tasolla ja lajiteltava painon tai arvokkaiden lajien osalta (esim. Nephrops, tonnikalat) kokonaisarvon mukaan. Ensimmäiselle sijalle tullut kohdelajiryhmä olisi valittava kohdelajiryhmäksi, joka ilmoitetaan taulukossa.

(11) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11) määritelmien mukaisesti.

(12) Viitataan ainoastaan katkarapulajeihin Aristaeomorpha foliacea ja Aristeus antennatus, jotka eivät sisälly neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2347/2002 (EYVL L 351, 28.12.2002, s. 6) olevaan syvänmeren lajien määritelmään.

(13) Mukaan luettuna ankerias asetuksen (EY) N:o 1100/2007 mukaisissa hallinnointiyksiköissä.

(14) Säilytetty osa saaliista olisi luokiteltava kohdelajiryhmän mukaan (esim. äyriäiset, pääjalkaiset, pohjakalat jne.) kalastusmatkan tai – mikäli mahdollista – kalastustoimen tasolla ja lajiteltava painon tai arvokkaiden lajien osalta (esim. Nephrops, tonnikalat) kokonaisarvon mukaan. Ensimmäiselle sijalle tullut kohdelajiryhmä olisi valittava kohdelajiryhmäksi, joka ilmoitetaan taulukossa.

(15) Neuvoston asetusten (EY) N:o 600/2004 (EUVL L 97, 1.4.2004, s. 1), (EY) N:o 830/2004 (EUVL L 127, 29.4.2004, s. 31), (EY) N:o 115/2006 (EUVL L 21, 25.1.2006, s. 1), (EY) N:o 563/2006 (EUVL L 105, 13.4.2006, s. 33), (EY) N:o 764/2006 (EUVL L 141, 29.5.2006, s. 1), (EY) N:o 805/2006 (EUVL L 151, 6.6.2006, s. 1), (EY) N:o 1562/2006 (EUVL L 290, 20.10.2006, s. 1), (EY) N:o 1563/2006 (EUVL L 290, 20.10.2006, s. 6), (EY) N:o 1801/2006 (EUVL L 343, 8.12.2006, s. 1), (EY) N:o 2027/2006 (EUVL L 414, 30.12.2006, s. 1), (EY) N:o 450/2007 (EUVL L 109, 26.4.2007, s. 1), (EY) N:o 753/2007 (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 1), (EY) N:o 893/2007 (EUVL L 205, 7.8.2007, s. 1), (EY) N:o 894/2007(EUVL L 205, 7.8.2007, s. 35), ), (EY) N:o 1386/2007EUVL L 318, 5.12.2007, s. 1), ), (EY) N:o 1446/2007 (EUVL L 331, 17.12.2007, s. 1), ), (EY) N:o 31/2008 (EUVL L 15, 18.1.2008, s. 1), ), (EY) N:o 241/2008 (EUVL L 75, 18.3.2008, s. 49) ja ), (EY) N:o 242/2008 (EUVL L 75, 18.3.2008, s. 51) määritelmien mukaisesti.

Lisäys V

Tiedonkeruussa käytetyt jaottelutasot

		Osa-alue tai kalastusalue	Alue	Supra-alue
		1	2	3
Kalastus*Laivastonosa (osa)	A	A1	A2	A3
Kalastus	B	B1	B2	B3
Laivastonosa	C	C1	C2	C3
Huomautus: Koska kalastuksen tapahtumispaikan osalta voidaan viitata osa-alueisiin, alueisiin tai supra-alueisiin, lisäyksessä esitetään tiedonkeruun eri tasot (tai jaottelutasot).

Lisäys VI

Luettelo taloudellisista muuttujista

Muuttujaryhmä

Muuttuja

Tiedonkeruun määrittely (1)

Yksikkö

Määritelmä

Yritystoiminnan

rakennetilastot (SBS) – komission asetus (EY) N:o 2700/98 (2)

Ohjeet

Tulot

Purettujen saaliiden bruttoarvo

Monialainen

Euroa

12 11 0

pl. 4 kohta

Kiintiöiden tai muiden kalastusoikeuksien vuokraamisesta saadut tulot

Euroa

12 11 0

pl. 4 kohta

Suorat avustukset (3)

Euroa

12 11 0

pl. 4 kohta

Muut tulot (4)

Euroa

12 11 0

pl. 4 kohta

Henkilöstökustannukset

Miehistön palkat (5)

Euroa

13 31 0

Palkattoman työvoiman laskennallinen arvo (6)

Euroa

13 32 0

Euroa

Energiakustan-nukset

Energiakustannukset (7)

Euroa

20 11 0

(13 11 0)

Korjaus- ja kun-nossapitokustan-nukset

Korjaus- ja kunnossapitokustannukset (8)

Euroa

(13 11 0)

EKT (9) 3.70.

e) (1) (2)

Muut toiminta-kustannukset

Muuttuvat kustannukset (10)

Euroa

(13 11 0)

Muut kuin muuttuvat kustannukset (11)

Euroa

(13 11 0)

Kiintiöiden tai muiden kalastusoikeuksien leasing/vuokrauskustannukset

Euroa

(13 11 0)

Pääomakustan-nukset

Vuosipoistot (12)

Euroa

EKT 6.02 – 6.05.

Pääoma-arvo

Aineellisen pääoman arvo: jälleenhankinta-arvo arvonalenemisen jälkeen (13)

Euroa

EKT 7.09.– 7.24

Aineellisen pääoman arvo: alkuperäinen arvo poistojen jälkeen (13)

Euroa

EKT 7.09.– 7.24

Kiintiöiden ja kalastusoikeuksien arvo (14)

Euroa

EKT 7.09.– 7.24

Investoinnit

Investoinnit aineelliseen pääomaan (15)

Euroa

15 11 0

EKT 3.102.– 3.111.

Rahoitustilanne

Velat/omaisuus (16)

Työllisyys

Palkattu miehistö (17)

Luku-määrä

16 11 0; 16 13 0;

16 13 1; 16 13 2

16 13 5; 16 14 0

16 15 0

EKT 11.32.– 11.34

Kokoaikavastaavuus – kansallinen (18)

Luku-määrä

16 11 0; 16 13 0

16 13 1; 16 13 2

16 13 5; 16 14 0

16 15 0

EKT 11.32.– 11.34

Kokoaikavastaavuus – harmonisoitu (19)

Luku-määrä

16 11 0; 16 13 0

16 13 1; 16 13 2

16 13 5; 16 14 0

16 15 0

EKT 11.32.– 11.34

Laivasto

Lukumäärä

Monialainen

Luku-määrä

N/A

Keskimääräinen LOA (pituus)

Monialainen

Metriä

N/A

Alusten keskimääräinen vetoisuus

Monialainen

N/A

Alusten keskimääräinen koneteho

Monialainen

N/A

Keskimääräinen ikä

Monialainen

Vuotta

N/A

Pyyntiponnitus

Merelläolopäivät

Monialainen

Päivää

N/A

Energiankulutus

Litraa

N/A

Kalastusyritysten/yksiköiden lukumäärä

Kalastusyritysten/yksiköiden lukumäärä (20)

Kokoluokittain:

1.	1 oma alus

2.	2–5 omaa alusta

3.	> 5 omaa alusta

Luku-määrä

N/A

Tuotannon arvo lajeittain

Purettujen saaliiden arvo lajeittain

Monialainen

Euroa

N/A

Keskihinta lajeittain (21)

Monialainen

Euroa/kg

N/A

(1) Taloudelliset muuttujat on kerättävä vuosittain tasolla C3 (lisäys V), lukuun ottamatta monialaisia muuttujia, jotka kerätään eriytetymmällä tasolla (joka on määritelty lisäyksessä VIII) ja useammin.

(2) EYVL L 344, 18.12.1998, s. 49.

(3) Sisältää suorat tuet, esim. kalastuksen lopettamisesta maksettavan korvauksen, polttoaineveron palautukset ja vastaavat kiinteämääräiset korvaukset. Ei sisällä sosiaalietuusmaksuja, epäsuoria avustuksia, kuten polttoaineiden kaltaisten tuotantopanosten veronalennuksia, eikä investointitukia.

(4) Sisältää muut aluksen käytöstä saatavat tulot, jotka liittyvät esim. virkistyskalastukseen ja matkailuun, öljynporauslauttojen maksuihin jne.; sisältää myös alusten kärsimien vahinkojen tai pyydysten menettämisen varalta otettujen vakuutusten maksut.

(5) Sosiaaliturvamaksut mukaan luettuina.

(6) Esim. aluksen omistajan oma työpanos. Jäsenvaltioiden on selvitettävä valitsemansa menettelytapa kansallisessa ohjelmassaan.

(7) Lukuun ottamatta voiteluöljyä. Mikäli mahdollista, eriteltävä polttoainetyypin mukaan (bensiini, diesel, biopolttoaine jne).

(8) Alusten ja pyydysten kunnossapidosta ja korjaamisesta aiheutuvat bruttokustannukset.

(9) EKT viittaa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään 1995 (neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1267/2003, Eurostat ESA 1995 manual).

(10) Sisältää kaikki ostetut tuotantopanokset (tavarat ja palvelut), jotka liittyvät pyyntiponnistukseen ja/tai saaliisiin/purettuihin saaliisiin.

(11) Sisältää ostetut tuotantopanokset, jotka eivät liity pyyntiponnistukseen ja/tai saaliisiin/purettuihin saaliisiin (vuokrattu kalusto mukaan luettuna).

(12) Lasketaan käyttäen [ehdotettua investointikertymämenetelmää, joka on esitetty tutkimusraportissa FISH/2005/03: ”IREPA Onlus Co-ordinator, 2006. Evaluation of the capital value, investments and capital costs in the fisheries sector Study No FISH/2005/03, 203 p.”]. Tiedot ja arviointimenettelyt olisi selitettävä kansallisessa ohjelmassa.

(13) Aluksen arvo, ts. runko, moottori, kaikki aluksella olevat laitteet ja pyydykset. Arvioidaan käyttäen [ehdotettua investointikertymämenetelmää, joka on esitetty tutkimusraportissa FISH/2005/03 ”IREPA Onlus Co-ordinator, 2006. Evaluation of the capital value, investments and capital costs in the fisheries sector Study No FISH/2005/03, 203 p.”]. Tiedot ja arviointimenettelyt olisi selitettävä kansallisessa ohjelmassa.

(14) Tarvittaessa. Arviointimenettelyt olisi selitettävä kansallisessa ohjelmassa.

(15) Olemassa olevaan alukseen/pyydykseen tietyn vuoden aikana tehdyt parannukset.

(16) Velkojen %-osuus suhteessa kokonaispääoman arvoon (sellaisena kuin se on määriteltynä edellä).

(17) Aluksella olevien työpaikkojen lukumäärä, joka vastaa aluksella työskentelevien ja aluksen palkkaamien henkilöiden keskimääräistä lukumäärää. Sisältää tilapäisen ja vuorotyötä tekevän työvoiman. [ks. tutkimusraportti FISH/2005/14, ”LEI WAGENINGENUR Co-ordinator, 2006. Calculation of labour including full-time equivalent (FTE) in fisheries Study No FISH/2005/14, 142 p”].

(18) Kokoaikavastaavuus, joka perustuu aluksella olevien miehistön jäsenten työtuntien sekä maissa tekemien työtuntien kokoaikaekvivalentin kansalliseen viitetasoon (lukuun ottamatta lepoaikaa). Jos vuosittaisten työtuntien määrä miehistön jäsentä kohti ylittää viitetason, kokoaikavastaavuus on 1 miehistön jäsentä kohti. Muussa tapauksessa se vastaa tehtyjen työtuntien ja viitetason välistä suhdetta. [Menettely kuten tutkimuksessa FISH/2005/14, ”LEI WAGENINGENUR Co-ordinator, 2006. Calculation of labour including full-time equivalent (FTE) in fisheries Study No FISH/2005/14, 142 p.” and amended by the SGECA 07-01 report (15 – 19 January 2007, Salerno, 21 p. +annexes), ja se olisi selitettävä kansallisessa ohjelmassa.]

(19) Kokoaikavastaavuuden kynnysarvo on 2 000 tuntia, ja se lasketaan alaviitteessä 18 tarkoitetun menetelmän mukaan.

(20) Alusrekisterin mukainen tilanne 1. tammikuuta. Yhteisomistustapaukset (joissa on mukana useampi kuin yksi henkilö) on luokiteltava yhdeksi yksiköksi.

(21) Hinnat euroina elopainokiloa kohti.

Lisäys VII

Luettelo biologisista muuttujista sekä näytteenottoerittely

(Y = vuosittain; T = joka kolmas vuosi)

Laji (suomenk.)	Laji (latinank.)	Alue/kanta	Laji-ryhmä (1)	Ikä N:o/1 000 t	Paino	Suku-puoli	Suku-kypsyys	Hedelmällisyys
ICES-alueet I, II
Ankerias	Anguilla anguilla	I, II	G1	(2)	T	T	T
Keila	Brosme brosme	I, II	G2	250	T	T	T
Jättiläishai	Cetorhinus maximus	I,II	G1
Atlantin-Skandinavian silli	Clupea harengus	I, II,V	G1	25	Y	Y	Y
Vannasrausku	Dipturus oxyrinchus	II	G1
Samettivalohai	Etmopterus spinax	II	G1
Turska	Gadus morhua	I, II	G1	125	Y	Y	Y
Rengaskissahai	Galeus melastomus	II	G1
Villakuore	Mallotus villosus	I, II	G2
Kolja	Melanogrammus aeglefinus	I, II	G1	125	Y	Y	Y
Mustakitaturska	Micromesistius poutassou	I-IX, XII, XIV	G1	25	Y	Y	Y
Pohjankatkarapu	Pandalus borealis	I, II	G1		Y	Y	Y
Seiti	Pollachius virens	I, II	G1	125	Y	Y	Y
Pilkkurausku	Raja brachyura	I, II	G1
Okarausku	Raja clavata	I, II	G1
Marmorirausku	Raja naevus	I,II	G1
Kynsirausku	Raja radiata	I,II	G1
Grönlanninpallas	Reinhardtius hippoglossoides	I, II	G1	50	Y	Y	Y
Lohi	Salmo salar	I, II	G1	250	T	T	T
Makrilli	Scomber scombrus	II, IIIa, IV, V, VI, VII, VIII, IX	G1	25	Y	Y	Y
Punasimppu	Sebastes marinus.	I, II	G1	125	Y	Y	Y
Pohjolanpuna-simppu	Sebastes mentella.	I, II	G1	125	Y	Y	Y
Merienkeli	Squatina squatina	Kaikki alueet
Piikkimakrilli	Trachurus trachurus	IIa, IVa, Vb, VIa, VIIa-c, e-k, VIIIabde	G2	25	T	T	T
Skagerrak ja Kattegat – ICES-alue IIIa
Tuulenkala	Ammodytidae	IIIa	G2	50
Ankerias	Anguilla anguilla	IIIa	G1	(2)	T	T	T
Jättiläishai	Cetorhinus maximus	IIIa	G1
Silli ja silakka	Clupea harengus	IV, VIId, IIIa/22-24, IIIa	G1	25	Y	Y	Y
Lestikala	Coryphaenoides rupestris	IIIa	G2	100	T	T	T
Kyhmykurnu-simppu	Eutrigla gurnardus	IIIa	G2	250	T	T	T
Turska	Gadus morhua	IV, VIId, IIIaN	G1	250	Y	Y	Y
Turska	Gadus morhua	IIIaS	G1	125	Y	Y	Y
Mustaeväkampela	Glyptocephalus cynoglossus	IIIa	G2	250	T	T	T
Hietakampela	Limanda limanda	IIIa	G2	125
Kolja	Melanogrammus aeglefinus	IV, IIIa	G1	125	Y	Y	Y
Valkoturska	Merlangius merlangus	IIIa	G2	125	T	T	T
Kummeliturska	Merluccius merluccius	IIIa, IV, VI, VII, VIIIab	G1	125	Y	Y	Y
Mustakitaturska	Micromesistius poutassou	I-IX, XII, XIV	G1	25	Y	Y	Y
Keisarihummeri	Nephrops norvegicus	Toiminnallinen yksikkö	G1		Y	Y	Y
Pohjankatkarapu	Pandalus borealis	IIIa, IVa itä	G1		Y	Y	Y
Punakampela	Pleuronectes platessa	IIIa	G1	250	Y	Y	Y
Seiti	Pollachius virens	IV, IIIa, VI	G1	125	Y	Y	Y
Piikkikampela	Psetta maxima	Kaikki alueet	G2	250	T	T	T
Rauskut	Rajidae (3)	IIIa	G1
Makrilli	Scomber scombrus	II, IIIa, IV, V, VI, VII, VIII, IX	G1	25	Y	Y	Y
Silokampela	Scophthalmus rhombus	IIIa	G2	125	T	T	T
Pistepunahai	Scyliorhinus canicula	IIIa	G1
Hait	Shark-like selachii (3)	IIIa	G1
Meriantura	Solea solea	IIIa, 22	G1	250	Y	Y	Y
Kilohaili	Sprattus sprattus	IIIa	G1	500	Y	Y	Y
Harmaaturska	Trisopterus esmarki	IV, IIIa	G2	25
Itämeri – ICES-osa-alueet 22–32
Ankerias	Anguilla anguilla	IIIb-d	G1	(2)	T	T	T
Silli ja silakka	Clupea harengus	22-24/25-29, 32/30/31/Riianlahti	G1	25	Y	Y	Y
Siika	Coregonus lavaretus	IIId	G2	250	T	T	T
Hauki	Esox lucius	IIId	G2	250	T	T	T
Turska	Gadus morhua	22-24/25-32	G1	125	Y	Y	Y
Hietakampela	Limanda limanda	22-32	G2	125	T	T	T
Ahven	Perca fluviatilis	IIId	G2	250	T	T	T
Kampela	Platichtys flesus	22-32	G2	250	T	T	T
Punakampela	Pleuronectes platessa	22-32	G2	250	T	T	T
Piikkikampela	Psetta maxima	22-32	G2	250	T	T	T
Lohi	Salmo salar	22-31/32	G1	250	Y	Y	Y
Meritaimen	Salmo trutta	22-32	G2	250	T	T	T
Kuha	Sander lucioperca	IIId	G2	250	T	T	T
Silokampela	Scophthalmus rhombus	22-32	G2	125	T	T	T
Meriantura	Solea solea	22	G1	125	Y	Y	Y
Kilohaili	Sprattus sprattus	22-32	G1	50	Y	Y	Y
Pohjanmeri ja Englannin kanaalin itäosa – ICES-alueet IV, VIId
Tuulenkala	Ammodytidae	IV	G2	25
Merikissa	Anarhichas spp.	IV	G2	250
Ankerias	Anguilla anguilla	IV, VIId	G1	(2)	T	T	T
Hopeakuore	Argentina spp.	IV	G2	50
Punakurnusimppu	Aspitrigla cuculus	IV	G2	250	T	T	T
Keila	Brosme brosme	IV, IIIa	G2	250	T	T	T
Suomupistinhai	Centrophorus squamosus	IV	G1
Tummavalohai	Centroscyllium fabricii	VIId	G1
Ruskosusihai	Centroscymnus coelolepis	VII	G1
Kuonosamettihai	Centroscymnus crepidater	VIId	G1
Jättiläishai	Cetorhinus maximus	IV, VIId	G1
Silli	Clupea harengus	IV, VIId, IIIa	G1	25	Y	Y	Y
Hietakatkarapu	Crangon crangon	IV, VIId	G2		T	T	T
Leijahai	Dalatias licha	VIId	G1
Keihäsrausku	Dasyatis pastinaca	VIId	G1
Lattahai	Deania calcea	VIIa	G1
Meribassi	Dicentrarchus labrax	IV, VIId	G2	125	T	T	T
Samettivalohai	Etmopterus spinax	IV, VIIa	G1
Kyhmykurnu-simppu	Eutrigla gurnardus	IV	G2	250	T	T	T
Turska	Gadus morhua	IV, VIId, IIIa	G1	125	Y	Y	Y
Rengaskissahai	Galeus melastomus	VIIa	G1
Mustaeväkampela	Glyptocephalus cynoglossus	IV	G2	250	T	T	T
Sinisuusimppu	Helicolenus dactylopterus	IV	G2	250	T	T	T
Nelitäplälasikampela	Lepidorhombus boscii	IV, VIId	G2	50	T	T	T
Lasikampela	Lepidorhombus whiffiagonis	IV, VIId	G2	50	T	T	T
Hietarausku	Leucoraja circularis	VIId	G1
Hietakampela	Limanda limanda	IV, VIId	G2	125	T	T	T
Mustavatsakrotti	Lophius budegassa	IV, VIId	G1	125	Y	Y	Y
Merikrotti	Lophius piscatorius	IIIa, IV, VI	G1	125	Y	Y	Y
Isolestikala	Macrourus berglax	IV, IIIa	G2	250	T	T	T
Kolja	Melanogrammus aeglefinus	IV, IIIa	G1	125	Y	Y	Y
Valkoturska	Merlangius merlangus	IV, VIId	G1	125	Y	Y	Y
Kummeliturska	Merluccius merluccius	IIIa, IV, VI, VII, VIIIab	G1	125	Y	Y	Y
Mustakitaturska	Micromesistius poutassou	I-IX, XII, XIV	G1	25	Y	Y	Y
Pikkupääkampela	Microstomus kitt	IV, VIId	G2	100	T	T	T
Tylppäpyrstö-molva	Molva dypterygia	IV, IIIa	G1	125	T	T	T
Molva	Molva molva	IV, IIIa	G2	125	T	T	T
Pikkumullo	Mullus barbatus	IV, VIId	G2	125	T	T	T
Keltajuovamullo	Mullus surmuletus	IV, VIId	G2	125	T	T	T
Silokoirahait	Mustelus spp (3)	VIIa	G1
Keisarihummeri	Nephrops norvegicus	Kaikki toiminnalliset yksiköt	G1		Y	Y	Y
Pohjankatkarapu	Pandalus borealis	IIIa, IVa itä/IVa/IV	G1		T	T	T
Isokampasimpukka	Pecten maximus	VIId	G2		T	T	T
Suomuturska	Phycis blennoides	IV	G2	50	T	T	T
Luikeroturska	Phycis phycis	IV	G2	50	T	T	T
Kampela	Platichthys flesus	IV	G2	125	T	T	T
Punakampela	Pleuronectes platessa	IV	G1	50	Y	Y	Y
Punakampela	Pleuronectes platessa	VIId	G1	125	Y	Y	Y
Seiti	Pollachius virens	IV, IIIa, VI	G1	125	Y	Y	Y
Piikkikampela	Psetta maxima	IV, VIId	G2	250	T	T	T
Pilkkurausku	Raja brachyura	IV	G1
Okarausku	Raja clavata	IV, VIId	G1		T	T	T
Pisterausku	Raja montagui	IV, VIId	G1		T	T	T
Marmorirausku	Raja naevus	IV, VIId	G1		T	T	T
Kynsirausku	Raja radiata	IV, VIId	G1		T	T	T
Muut rauskut	Rajidae (3)	IV, VIId	G1
Grönlanninpallas	Reinhardtius hippoglossoides	IV	G2	250	T	T	T
Lohi	Salmo salar	IV	G1	250	T	T	T
Makrilli	Scomber scombrus	II, IIIa, IV, V, VI, VII, VIII, IX	G1	25	Y	Y	Y
Silokampela	Scophthalmus rhombus	IV, VIId	G2	125	T	T	T
Pistepunahai	Scyliorhinus canicula	IV, VIIa	G1
Pohjolanpuna-simppu	Sebastes mentella.	IV	G1	125	Y	Y	Y
Syvänmeren hait	Shark-like Selachii (3)	IV	G1		T	T	T
Pienet hait	Shark-like Selachii (3)	IV, VIId	G1		T	T	T
Meriantura	Solea solea	IV	G1	250	Y	Y	Y
Meriantura	Solea solea	VIId	G1	250	Y	Y	Y
Kilohaili	Sprattus sprattus	IV/VIIde	G1	50	T	T	T
Piikkihai	Squalus acanthias	IV, VIId	G1		T	T	T
Merienkeli	Squatina squatina	Kaikki alueet	G1
Merienkeli	Squatina squatina	VIIa	G1
Piikkimakrilli	Trachurus trachurus.	IIa, IVa, Vb, VIa, VIIa-c, e-k, VIIIabde/IIIa, IVbc, VIId	G2	25	T	T	T	T
Isokurnusimppu	Trigla lucerna	IV	G2	250	T	T	T
Harmaaturska	Trisopterus esmarki	IV, IIIa	G2	25
Pietarinkala	Zeus faber	IV, VIId	G2	250	T	T	T
Koillis-Atlantti ja Englannin kanaalin länsiosa – ICES-alueet V, VI, VII (paitsi d), VIII, IX, X, XII ja XIV
Atlantinsilokuore	Alepocephalus bairdii	VI, XII	G2		T	T	T
Tuulenkala	Ammodytidae	VIa	G2	25
Ankerias	Anguilla anguilla	Kaikki alueet	G1	(2)	T	T	T
Huotrakalat	Aphanopus spp.	Kaikki alueet	G1	50	Y	Y	Y
Hopeakuore	Argentina spp.	Kaikki alueet	G2	50	T	T	T
Kotkakala	Argyrosomus regius	Kaikki alueet	G2	50	T	T	T
Punakurnusimppu	Aspitrigla cuculus	Kaikki alueet	G2	250	T	T	T
Limapäät	Beryx spp.	Kaikki alueet, paitsi X ja IXa	G1	50	Y	Y	Y
Limapäät	Beryx spp.	IXa ja X	G1	125	T	T	T
Isotaskurapu	Cancer pagurus	Kaikki alueet	G2		T	T	T
Nystypistinhai	Centrophorus granulosus	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Suomupistinhai	Centrophorus squamosus	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Tummavalohai	Centroscyllium fabricii	V, VI, VII, XII	G1
Ruskosusihai	Centroscymnus coelolepis	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Kuonosamettihai	Centroscymnus crepidater	V, VI, VII, IX, X, XII	G1
Jättiläishai	Cetorhinus maximus	Kaikki alueet	G1
Silli	Clupea harengus	VIa/VIaN/ VIa S, VIIbc/VIIa/VIIj	G1	25	Y	Y	Y
Meriankerias	Conger conger	Kaikki alueet, paitsi X	G2	25	T	T	T
Meriankerias	Conger conger	X	G2	125	T	T	T
Lestikala	Coryphaenoides rupestris	Kaikki alueet	G1	100	Y	Y	Y
Leijahai	Dalatias licha	Kaikki alueet	G1
Keihäsrausku	Dasyatis pastinaca	VII, VIII	G1
Lattahai	Deania calcea	V, VI, VII, IX, X, XII	G1
Meribassi	Dicentrarchus labrax	Kaikki alueet, paitsi IX	G2	125	T	T	T
Meribassi	Dicentrarchus labrax	IX	G2	125	T	T	T
Kiila-antura	Dicologoglosa cuneata	VIIIc, IX	G2	100
Silorausku	Dipturus batis	V, VI, VII, VIII	G1
Vannasrausku	Dipturus oxyrinchus	V, VI, VII, VIII	G1
Sardelli	Engraulis encrasicolus	IXa (ainoastaan Cádiz)	G1	125	T	T	T	T
Sardelli	Engraulis encrasicolus	VIII	G1	125	Y	Y	Y	Y
Samettivalohai	Etmopterus spinax	VI, VII, VIII	G1
Kyhmykurnu-simppu	Eutrigla gurnardus	VIId,e	G2	250	T	T	T
Turska	Gadus morhua	Va/Vb/VIa/VIb/VIIa/VIIe-k	G1	125	Y	Y	Y
Rengaskissahai	Galeus melastomus	VI, VII, VIII, IX, X	G1
Mustaeväkampela	Glyptocephalus cynoglossus	VI, VII	G2	50
Sinisuusimppu	Helicolenus dactylopterus	Kaikki alueet	G2	100
Euroopanhummeri	Homarus gammarus	Kaikki alueet	G2		T	T	T
Keltaroussi	Hoplostethus atlanticus	Kaikki alueet	G1	50	Y	Y	Y
Makrillihai	Isurus oxyrinchus	Kaikki alueet	G1
Sillihai	Lamna nasus	Kaikki alueet	G1
Hopeahuotrakala	Lepidopus caudatus	IXa	G2		T	T	T
Nelitäplälasikampela	Lepidorhombus boscii	VIIIc, IXa	G1	250	Y	Y	Y
Lasikampela	Lepidorhombus whiffiagonis	VI/VII, VIIIabd/VIIIc, IXa	G1	125	Y	Y	Y
Hietarausku	Leucoraja circularis	VI, VII, VIII	G1
Käkirausku	Leucoraja fullonica	V, VI, VII, VIII	G1
Hietakampela	Limanda limanda	VIIe/VIIa,f-h	G2	125	T	T	T
Kalmari	Loligo vulgaris	Kaikki alueet, paitsi VIIIc, IXa	G2
Kalmari	Loligo vulgaris	VIIIc, IXa	G2		T	T	T
Mustavatsakrotti	Lophius budegassa	IV, VI/VIIb-k, VIIIabd	G1	125	Y	Y	Y
Mustavatsakrotti	Lophius budegassa	VIIIc, IXa	G1	125	Y	Y	Y
Merikrotti	Lophius piscatorious	IV, VI/VIIb-k, VIIIabd	G1	125	Y	Y	Y
Merikrotti	Lophius piscatorious	VIIIc, IXa	G1	125	Y	Y	Y
Villakuore	Mallotus villosus	XIV	G2	50
Kolja	Melanogrammus aeglefinus	Va/Vb	G1	125	Y	Y	Y
Kolja	Melanogrammus aeglefinus	VIa/VIb/VIIa/VIIb-k	G1	125	Y	Y	Y
Valkoturska	Merlangius merlangus	VIII/IX, X	G2	25	T	T	T
Valkoturska	Merlangius merlangus	Vb/VIa/VIb/VIIa/VIIe-k	G1	250	Y	Y	Y
Kummeliturska	Merluccius merluccius	IIIa, IV, VI, VII, VIIIab/VIIIc, IXa	G1	125	Y	Y	Y
Kiila-antura	Microchirus variegatus	Kaikki alueet	G2	50
Mustakitaturska	Micromesistius poutassou	I-IX, XII, XIV	G1	25	Y	Y	Y
Pikkupääkampela	Microstomus kitt	Kaikki alueet	G2	100	T	T	T
Tylppäpyrstö-molva	Molva dypterygia	Kaikki alueet, paitsi X	G1	125	T	T	T
Tylppäpyrstö-molva	Molva dypterygia	X	G1	125	T	T	T
Molva	Molva molva	Kaikki alueet	G2	125	T	T	T
Keltajuovamullo	Mullus surmuletus	Kaikki alueet	G2	125	T	T	T
Tähtikoirahai	Mustelus asterias	VI, VII, VIII, IX	G1
Silokoirahai	Mustelus mustelus	VI, VII, VIII, IX	G1
Pilkkukoirahai	Mustelus punctulatus	VI, VII, VIII, IX	G1
Kotkarausku	Myliobatis aquila	Kaikki alueet	G1
Keisarihummeri	Nephrops norvegicus	VI Toiminnallinen yksikkö	G1		Y	Y	Y
Keisarihummeri	Nephrops norvegicus	VII Toiminnallinen yksikkö	G1		Y	Y	Y
Keisarihummeri	Nephrops norvegicus	VIII, IX Toiminnallinen yksikkö	G1		Y	Y	Y
Meritursas	Octopus vulgaris	Kaikki alueet, paitsi VIIIc, IXa	G2		T	T	T
Meritursas	Octopus vulgaris	VIIIc, IXa	G2
Hammasahven	Pagellus bogaraveo	IXa, X	G1	250	T	T	T
Pandaluskatkaravut	Pandalus spp.	Kaikki alueet	G2
Katkarapu	Parapenaeus longirostris	IXa	G2		T	T	T
Suomuturska	Phycis blennoides	Kaikki alueet	G2	50	T	T	T
Luikeroturska	Phycis phycis	Kaikki alueet	G2	50	T	T	T
Punakampela	Pleuronectes platessa	VIIa/VIIe/VIIfg	G1	100	Y	Y	Y
Punakampela	Pleuronectes platessa	VIIbc/VIIh-k/VIII, IX, X	G1	25	Y	Y	Y
Lyyraturska	Pollachius pollachius	Kaikki alueet, paitsi IX, X	G2	25	T	T	T
Lyyraturska	Pollachius pollachius	IX, X	G2	500	T	T	T
Seiti	Pollachius virens	Va/Vb/IV, IIIa, VI	G1	125	Y	Y	Y
Seiti	Pollachius virens	VII, VIII	G2	125	T	T	T
Hylkyahven	Polyprion americanus	X	G2	125
Sinihai	Prionace glauca	Kaikki alueet	G1
Piikkikampela	Psetta maxima	Kaikki alueet	G2	250	T	T	T
Ulappakeihäs-rausku	Pteroplatytrygon violacea	Kaikki alueet	G1
Pullonokkarausku	Raja alba	IX	G1
Pilkkurausku	Raja brachyura	VII, IX	G1
Okarausku	Raja clavata	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Palettirausku	Raja microocellata	VII, IX	G1
Peilirausku	Raja miraletus	IX	G1
Pisterausku	Raja montagui	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Marmorirausku	Raja naevus	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Kynsirausku	Raja radiata	V	G1
Muut rauskut	Rajidae (3)	Kaikki alueet	G1
Grönlanninpallas	Reinhardtius hippoglossoides	V, XIV/VI	G1	250	Y	Y	Y
Lohi	Salmo salar	Kaikki alueet	G1	250
Sardiini	Sardina pilchardus	VIIIabd/VIIIc, IXa	G1	50	Y	Y	Y	T
Japaninmakrilli	Scomber japonicus	VIII, IX	G2	25	T	T	T
Makrilli	Scomber scombrus	II, IIIa, IV, V, VI, VII, VIII, IX	G1	25	Y	Y	Y	T
Silokampela	Scophthalmus rhombus	Kaikki alueet	G2	125	T	T	T
Punasimppu	Sebastes marinus	ICES-suuralueet V, VI, XII, XIV & NAFO SA 2 + (Div. 1F + 3K).	G1	250	Y	Y	Y
Pohjolanpuna-simppu	Sebastes mentella	ICES-suuralueet V, VI, XII, XIV & NAFO SA 2 + (Div. 1F + 3K).	G1	250	Y	Y	Y
Seepia	Sepia officinalis	Kaikki alueet	G2		T	T	T
Meriantura	Solea solea	VIIa/VIIfg	G1	250	Y	Y	Y
Meriantura	Solea solea	VIIbc/VIIhjk/IXa/VIIIc	G1	250	Y	Y	Y
Meriantura	Solea solea	VIIe	G1	250	Y	Y	Y
Meriantura	Solea solea	VIIIab	G1	250	Y	Y	Y
Hammasahvenet	Sparidae	Kaikki alueet	G2	50
Piikkihai	Squalus acanthias	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Merienkeli	Squatina squatina	Kaikki alueet	G1
Sähkörauskut	Torpedo marmorata	VIII	G1
Välimeren piikkimakrilli	Trachurus mediterraneus	VIII, IX	G2	25	T	T	T
Sinipiikkimakrilli	Trachurus picturatus	X	G2	25	T	T	T
Piikkimakrilli	Trachurus trachurus	IIa, IVa, Vb, VIa, VIIa-c, e-k, VIIIabde/X	G2	25	T	T	T	T
Piikkimakrilli	Trachurus trachurus	VIIIc, IXa	G2	25	T	T	T	T
Partaturska	Trisopterus spp.	Kaikki alueet	G2	25
Pietarinkala	Zeus faber	Kaikki alueet	G2	250	T	T	T
Välimeri ja Mustameri
Isosilmäkettuhai	Alopias superciliosus	Kaikki alueet	G1
Kettuhai	Alopias vulpinus	Kaikki alueet	G1
Ankerias	Anguilla anguilla	Kaikki alueet	G1	(2)	T	T	T
Katkarapu	Aristeomorpha foliacea	Kaikki alueet	G1		Y	Y	Y
Katkarapu	Aristeus antennatus	Kaikki alueet	G1		Y	Y	Y
Boga	Boops boops	1.3, 2.1, 2.2, 3.1, 3.2	G2		T	T	T
Ruskohai	Carcharhinus plumbeus	Kaikki alueet	G1
Hietahai	Carcharias taurus	Kaikki alueet	G1
Nystypistinhai	Centrophorus granulosus	Kaikki alueet	G1
Jättiläishai	Cetorhinus maximus	Kaikki alueet	G1
Dolfiini	Coryphaena equiselis	Kaikki alueet	G2
Dolfiini	Coryphaena hippurus	Kaikki alueet	G2	500 (4)	T	T	T
Leijahai	Dalatias licha	Kaikki alueet	G1
Meribassi	Dicentrarchus labrax	Kaikki alueet	G2	100	T	T	T
Silorausku	Dipturus batis	Kaikki alueet	G1
Vannasrausku	Dipturus oxyrinchus	Kaikki alueet	G1
Pikkumyskitursas	Eledone cirrosa	1.1, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1	G2		T	T	T
Myskitursas	Eledone moschata	1.3, 2.1, 2.2, 3.1	G2		T	T	T
Sardelli	Engraulis encrasicolus	Kaikki alueet	G1	50	Y	Y	Y
Sardelli	Engraulis encrasicolus	Mustameri	G1		T	T	T
Samettivalohai	Etmopterus spinax	Kaikki alueet	G1
Kyhmykurnu-simppu	Eutrigla gurnardus	2.2, 3.1	G2	250	T	T	T
Harmaakoirahai	Galeorhinus galeus	Kaikki alueet	G1
Rengaskissahai	Galeus melastomus	Kaikki alueet	G1
Piikkiperhosrausku	Gymnura altavela	Kaikki alueet	G1
Kapeapäähai	Heptranchias perlo	Kaikki alueet	G1
Kidushai	Hexanchus griseus	Kaikki alueet	G1
Kalmari	Illex spp., Todarodes spp.	Kaikki alueet	G2		T	T	T
Purjekalat	Istiophoridae	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Makrillihai	Isurus oxyrinchus	Kaikki alueet	G1
Sillihai	Lamna nasus	Kaikki alueet	G1
Hietarausku	Leucoraja circularis	Kaikki alueet	G1
Maltanrausku	Leucoraja melitensis	Kaikki alueet	G1
Kalmari	Loligo vulgaris	Kaikki alueet	G2		T	T	T
Mustavatsakrotti	Lophius budegassa	1.1, 1.2, 1.3, 2.2, 3.1	G2	250	T	T	T
Merikrotti	Lophius piscatorius	1.1, 1.2, 1.3, 2.2, 3.1	G2	250	T	T	T
Kummeliturska	Merluccius merluccius	Kaikki alueet	G1	125	Y	Y	Y
Mustakitaturska	Micromesistius poutassou	1.1, 3.1	G2	250	T	T	T
Juovakeltit	Mugilidae	1.3, 2.1, 2.2, 3.1	G2
Pikkumullo	Mullus barbatus	Kaikki alueet	G1	125	Y	Y	Y
Keltajuovamullo	Mullus surmuletus	Kaikki alueet	G1	125	Y	Y	Y
Tähtikoirahai	Mustelus asterias	Kaikki alueet	G1
Silokoirahai	Mustelus mustelus	Kaikki alueet	G1
Pilkkukoirahai	Mustelus punctulatus	Kaikki alueet	G1
Kotkarausku	Myliobatis aquila	Kaikki alueet	G1
Keisarihummeri	Nephrops norvegicus	Kaikki alueet	G1		Y	Y	Y
Meritursas	Octopus vulgaris	Kaikki alueet	G2		T	T	T
Mustahietahai	Odontaspis ferox	Kaikki alueet	G1
Särmäpurjehai	Oxynotus centrina	Kaikki alueet	G1
Punapagelli	Pagellus erythrinus	Kaikki alueet	G2	125	T	T	T
Katkarapu	Parapenaeus longirostris	Kaikki alueet	G1		Y	Y	Y
Katkarapu	Penaeus kerathurus	3.1	G2		T	T	T
Sinihai	Prionace glauca	Kaikki alueet	G1
Saharausku	Pristis pectinata	Kaikki alueet	G1
Harmaasaharausku	Pristis pristis	Kaikki alueet	G1
Piikkikampela	Psetta maxima	Mustameri	G1		T	T	T
Ulappakeihäs-rausku	Pteroplatytrygon violacea	Kaikki alueet	G1
Kynsirausku	Raja asterias	Kaikki alueet	G1
Okarausku	Raja clavata	1.3, 2.1, 2.2, 3.1	G1		T	T	T
Peilirausku	Raja miraletus	1.3, 2.1, 2.2, 3.1	G1		T	T	T
Aaltorausku	Raja undulata	Kaikki alueet	G1
Kitararausku	Rhinobatos cemiculus	Kaikki alueet	G1
Kitararausku	Rhinobatos rhinobatos	Kaikki alueet	G1
Pullonokkarausku	Rostroraja alba	Kaikki alueet	G1
Sarda	Sarda sarda	Kaikki alueet	G2	50 (4)	T	T	T
Sardiini	Sardina pilchardus	Kaikki alueet	G1	50	Y	Y	Y
Makrilli	Scomber spp.	Kaikki alueet	G2	50	T	T	T
Pistepunahai	Scyliorhinus canicula	Kaikki alueet	G1
Täpläpunahai	Scyliorhinus stellaris	Kaikki alueet	G1
Seepia	Sepia officinalis	Kaikki alueet	G2		T	T	T
Hait	Shark-like Selachii (3)	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Meriantura	Solea vulgaris	1.2, 2.1, 3.1	G1	250	Y	Y	Y
Kultaotsa-ahven	Sparus aurata	1.2, 3.1	G2		T	T	T
Kampavasarahai	Sphyrna lewini	Kaikki alueet	G1
Isovasarahai	Sphyrna mokarran	Kaikki alueet	G1
Ruskovasarahai	Sphyrna tudes	Kaikki alueet	G1
Vasarahai	Sphyrna zygaena	Kaikki alueet	G1
Pikarellit	Spicara smaris	2.1, 3.1, 3.2	G2	100	T	T	T
Kilohaili	Sprattus sprattus	Mustameri	G1		T	T	T
Piikkihai	Squalus acanthias	Mustameri	G1		T	T	T
Piikkihai	Squalus acanthias	Kaikki alueet	G1
Nokkapiikkihai	Squalus blainvillei	Kaikki alueet	G1
Ruskomerienkeli	Squatina aculeata	Kaikki alueet	G1
Täplämerienkeli	Squatina oculata	Kaikki alueet	G1
Merienkeli	Squatina squatina	Kaikki alueet	G1
Sirkkaäyriäinen	Squilla mantis	1.3, 2.1, 2.2	G2		T	T	T
Valkotonnikala	Thunnus alalunga	Kaikki alueet	G2	125 (4)	T	T	T
Tonnikala	Thunnus thynnus	Kaikki alueet	G1	125 (4)	T	T	T
Marmorisähkö-rausku	Torpedo marmorata	Kaikki alueet	G1
Välimeren piikkimakrilli	Trachurus mediterraneus	Kaikki alueet	G2	100	T	T	T
Välimeren piikkimakrilli	Trachurus mediterraneus	Mustameri	G1		T	T	T
Piikkimakrilli	Trachurus trachurus	Kaikki alueet	G2	100	T	T	T
Piikkimakrilli	Trachurus trachurus	Mustameri	G1		T	T	T
Isokurnusimppu	Trigla lucerna	1.3, 2.2, 3.1	G2		T	T	T
Venussimpukat	Veneridae	2.1, 2.2	G2		T	T	T
Miekkakala	Xiphias gladius	Kaikki alueet	G1	125 (4)	T	T	T
NAFO-alueet
Turska	Gadus morhua	2J 3KL	G1	125	Y	Y	Y
Turska	Gadus morhua	3M	G1	125	Y	Y	Y
Turska	Gadus morhua	3NO	G1	125	Y	Y	Y
Turska	Gadus morhua	3Ps	G2	125	T	T	T
Turska	Gadus morhua	SA 1	G1	125	Y	Y	Y
Mustaeväkampela	Glyptocephalus cynoglossus	3NO	G2		T	T	T
Liejukampela	Hippoglossoides platessoides	3LNO	G1	100	Y	Y	Y
Liejukampela	Hippoglossoides platessoides	3M	G1	100	T	T	T
Ruostekampela	Limanda ferruginea	3LNO	G2		T	T	T
Lestikala	Macrouridae	SA 2 + 3	G2	250	T	T	T
Pandaluskatkaravut	Pandalus spp.	3L	G1		Y	Y	Y
Pandaluskatkaravut	Pandalus spp.	3M	G1		Y	Y	Y
Rauskut	Raja spp.	SA 3	G1		T	T	T
Grönlanninpallas	Reinhardtius hippoglossoides	3KLMNO	G1	200	Y	Y	Y
Grönlanninpallas	Reinhardtius hippoglossoides	SA 1	G1	200	Y	Y	Y
Lohi	Salmo salar	ICES-suuralue XIV &NAFO -suuralue 1	G1	500	Y	Y	Y
Pohjolanpuna-simppu	Sebastes mentella.	SA 1	G1	250	Y	Y	Y
Punasimppu	Sebastes spp.	3LN	G1
Punasimppu	Sebastes spp.	3M	G1	50
Punasimppu	Sebastes spp.	3O	G1
Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren laajasti vaeltavat lajit
Fregattimakrilli	Auxis rochei		G2		T	T	T
Haukkahai	Carcharhinus falciformis	Kaikki alueet	G1
Tunniina	Euthynnus alleteratus		G2		T	T	T
Purjekalat	Istiophoridae		G1		T	T	T
Makrillihai	Isurus oxyrinchus		G1		T	T	T
Boniitti	Katsuwonus pelamis		G1		T	T	T
Sillihai	Lamna nasus		G1		T	T	T
Sinihai	Prionace glauca		G1		T	T	T
Sarda	Sarda sarda		G1		T	T	T
Hait	Shark-like Selachii (3)		G1		T	T	T
Piikkihait	Squaliformes (3)		G1		T	T	T
Valkotonnikala	Thunnus alalunga		G1		T	T	T
Keltaevätonnikala	Thunnus albacares		G1		T	T	T
Isosilmätonnikala	Thunnus obesus		G1		T	T	T
Tonnikala	Thunnus thynnus		G1		T	T	T
Miekkakala	Xiphias gladius		G1		T	T	T
CECAF FAO 34
Mustahuotrakala	Aphanopus carbo	Madeira	G1		T	T	T
Sardelli	Engraulis encrasicolus	Marokko	G1		T	T	T
Katkarapu	Farfantepenaeus notialis	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Hopeahuotrakala	Lepidopus caudatus	Mauritania	G2
Kalmari	Loligo vulgaris	Kaikki alueet	G2		T	T	T
Kummeliturska	Merluccius spp.	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Meritursas	Octopus vulgaris	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Syvänmerenkatka-rapu	Parapenaeus longirostris	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Saharausku	Pristis pectinata	Kaikki alueet	G1
Harmaasaharausku	Pristis pristis	Kaikki alueet	G1
Ulappakeihäs-rausku	Pteroplatytrygon violacea	Kaikki alueet	G1
Muut rauskut	Rajidae (3)	Kaikki alueet	G1
Kitararausku	Rhinobatos cemiculus	Kaikki alueet	G1
Kitararausku	Rhinobatos rhinobatos	Kaikki alueet	G1
Sardiini	Sardina pilchardus	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Kultasardiini	Sardinella aurita	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Pilkkapyrstösardiini	Sardinella maderensis	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Japaninmakrilli	Scomber japonicus	Madeira	G1
Japaninmakrilli	Scomber japonicus	Kaikki alueet paitsi Madeira	G1		T	T	T
Seepia	Sepia hierredda	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Seepia	Sepia officinalis	Kaikki alueet	G1		T	T	T
Hait	Shark-like Selachii (3)	Kaikki alueet	G1
Ruskomerienkeli	Squatina aculeata	Kaikki alueet	G1
Täplämerienkeli	Squatina oculata	Kaikki alueet	G1
Merienkeli	Squatina squatina	Kaikki alueet	G1
Piikkimakrilli	Trachurus spp.	Kaikki alueet	G1		T	T	T
WECAF
Punanapsija	Lutjanus purpureus	Ranskan Guyanan talousvyöhyke	G2		T	T	T
Penaeuskatkaravut	Penaeus subtilis	Ranskan Guyanan talousvyöhyke	G1		Y	Y	Y
Muut rauskut	Rajidae (3)	Kaikki alueet	G1
Hait	Shark-like Selachii (3)	Kaikki alueet	G1

(1) Ks. III luvun B/B1 jakson 3 kohdan 1 kohdan f alakohta.

(2) Ankeriaan (Anguilla anguilla) ikäanalyysiin on valittava vähintään viisi yksilöä yhden senttimetrin pituusvälein. Vähintään 100 yksilöä hallintoyksikköä kohti on analysoitava asetuksen (EY) N:o 1100/2007 mukaisesti erikseen kelta-ankeriaan ja hopea-ankeriaan osalta.

(3) Määritetään lajikohtaisesti purettuja saaliita koskevien tietojen taikka tutkimus- tai saalistietojen perusteella.

(4) Ikä määritetään joka kolmas vuosi (ensimmäisen kerran vuonna 2009), ja määritys tapahtuu samanaikaisesti painon, sukukypsyyden ja sukupuolen määrityksen kanssa.

Lisäys VIII

Luettelo monialaisista muuttujista sekä näytteenottoerittely

Otsikko	Muuttuja	Täsmennys	Yksikkö	Pyydys (mallin taso 2)	Jaottelutaso (1)	Viitejakso
Kapasiteet-ti
	Alusten lukumäärä				C3	Vuosittain
	GT, kW, aluksen ikä (2)				C3	Vuosittain
Pyyntiponnistus
	Alusten lukumäärä				B1	Kuukausittain
	Merelläolopäivät	Ks. I luvun määritelmä	Päivää	Kaikki pyydykset	B1 ja C3	Kuukausittain
	Kalastusaika tunteina (3)		Tuntia	Harat ja troolit	A1 (4)	Kuukausittain
	Kalastuspäivät	Ks. I luvun määritelmä	Päivää	Kaikki pyydykset	All cells (4)	Kuukausittain
	kW * kalastuspäivät			Harat ja troolit	All cells (4)	Kuukausittain
	GT * kalastuspäivät			Harat ja troolit	All cells (4)	Kuukausittain
	Kalastusmatkojen lukumäärä (3)		Lukumäärä	Kaikki pyydykset	All cells (4)	Kuukausittain
	Rikien lukumäärä (3)		Lukumäärä	Moniriki (taso 4)	A1 (4)	Kuukausittain
	Kalastustoimien lukumäärä (3)		Lukumäärä	Kurenuotat	A1 (4)	Kuukausittain
	Verkkojen lukumäärä/pituus (3)		Lukumäärä/metriä	Verkot	A1 (4)	Kuukausittain
	Koukkujen ja siimojen lukumäärä (3)		Lukumäärä	Koukut ja siimat	A1 (4)	Kuukausittain
	Mertojen ja sulkupyydysten lukumäärä (3)		Lukumäärä	Sulkupyydykset	A1 (4)	Kuukausittain
	Vedessäoloaika (3)		Tuntia	Kaikki passiiviset pyydykset	A1 (4)	Kuukausittain
Puretut saaliit
	Purettujen saaliiden arvo yhteensä ja kaupallisten lajien osalta (5)		Euroa		B1 ja C1	Kuukausittain
	Purettujen saaliiden elopaino yhteensä ja kaupallisten lajien osalta		Tonnia		A1 (4)	Kuukausittain
	Kaupallisten lajien hinnat (6)		Euroa/kg		B2 ja C2	Kuukausittain,vuosittain
	Lajikohtainen muuntokerroin					Tarkistetaan vuosittain

(1) Jaottelutasot lisäyksen V mukaan (huom: viitattaessa kalastukseen tai kalastustoimintaan käytetään lisäyksessä IV (1–5) olevaa tasoa 6).

(2) Asetuksen (EY) N:o 26/2004 määritelmän mukaisesti.

(3) Alueellisissa yhteensovittamiskokouksissa saatetaan ehdottaa eräitä tarkistuksia.

(4) Eräiden muuttujien osalta jaottelutaso A on riittävä, koska Formula … and Formula (esim. kalastusaika tunteina), toisten osalta Formula … and Formula (esim. kalastuspäivät, jos saman kalastuspäivän aikana voidaan harjoittaa kahta tai useampaa kalastusta, jotka otetaan huomioon useampaan kertaan).

(5) Jos ei ole mahdollista jakaa suoraan yhden kalastusmatkan purettuja saaliita eri kalastusten kesken, jakaminen olisi tehtävä STECF:in hyväksymien sääntöjen perusteella.kertaan).

(6) Mikäli mahdollista, hintatiedot olisi kerättävä tasolla A1 (ks. lisäys V), jotta purettujen saaliiden arvo voitaisiin laskea välittömästi samalla tasolla.

Lisäys IX

Luettelo merellä tehtävistä tarkastuksista

Tarkastuksen nimi	Lyhenne	Alue	Ajankohta	Tärkeimmät kohdelajit jne.	Tutkimus-ponnistus
Tarkastuksen nimi	Lyhenne	Alue	Ajankohta	Tärkeimmät kohdelajit jne.	Päivää (enintään)
Itämeri (ICES-alueet IIIb-d)
Baltic International Trawl Survey	BITS Q1 BITS Q4	IIIaS, IIIb-d	1. ja 4. vuosineljännes	Turska ja muut pohjakalalajit	160
Baltic International Acoustic Survey (syksy)	BIAS	IIIa, IIIb-d	Syys–lokakuu	Silakka ja kilohaili	115
Gulf of Riga Acoustic Herring Survey	GRAHS	IIId	3. vuosineljännes	Silakka	10
Sprat Acoustic Survey	SPRAS	IIId	Toukokuu	Kilohaili ja silakka	60
Rügen Herring Larvae Survey	RHLS	IIId	Maalis–kesäkuu	Silakka	50
Pohjanmeri (ICES-alueet IIIa, IV ja VIId) sekä Pohjoisen jäämeren itäosa (ICES-alueet I ja II)
International Bottom Trawl Survey	IBTS Q1 IBTS Q3	IIIa, IV	1. ja 3. vuosineljännes	Kolja, turska, seiti, silli, kilohaili, valkoturska, makrilli, harmaaturska	315
North Sea Beam Trawl Survey	BTS	IVb, IVc, VIId	3. vuosineljännes	Punakampela, meriantura	65
Demersal Young Fish Survey	DYFS	Pohjanmeren rannikko	3. ja 4. vuosineljännes	Punakampela, kieli-kampela, hietakatkarapu	145
Sole Net Survey	SNS	IVb, IVc	3. vuosineljännes	Meriantura, puna-kampela	20
North Sea Sandeels Survey	NSSS	IVa, IVb	4. vuosineljännes	Tuulenkalat	15
International Ecosystem Survey in the Nordic Seas	ASH	IIa	Toukokuu	Silli, mustakitaturska	35
Redfish Survey in the Norwegian Sea and adjacent waters	REDNOR	II	Elo–syyskuu	Punasimppu	35
Mackerel egg Survey (joka kolmas vuosi)	NSMEGS	IV	Touko–heinäkuu	Makrillin mädintuotanto	15
Herring Larvae survey	IHLS	IV, VIId	1. ja 3. vuosineljännes	Sillin ja kilohailin poikaset	45
NS Herring Acoustic Survey	NHAS	IIIa, IV, VIa	Kesäkuu, heinä-kuu	Silli, kilohaili	105
Nephrops TVsurvey (FU 3&4)	NTV3&4	IIIA	2. tai 3. vuosineljännes	Keisarihummeri	15
Nephrops TVsurvey (FU 6)	NTV6	IVb	Syyskuu	Keisarihummeri	10
Nephrops TVsurvey (FU 7)	NTV7	IVa	2. tai 3. vuosineljännes	Keisarihummeri	20
Nephrops TVsurvey (FU 8)	NTV8	IVb	2. tai 3. vuosineljännes	Keisarihummeri	10
Nephrops TVsurvey (FU 9)	NTV9	IVa	2. tai 3. vuosineljännes	Keisarihummeri	10
Pohjois-Atlantti (ICES-alueet V–XIV ja NAFO-alueet)
International Redfish Trawl and Acoustic Survey (joka toinen vuosi)	REDTAS	Va, XII, XIV; NAFO SA 1-3	Kesä/heinäkuu	Punasimppu	30
Flemish Cap Groundfish survey	FCGS	3M	Heinäkuu	Pohjakalalajit	35
Greenland Groundfish survey	GGS	XIV, NAFO SA1	Loka/marraskuu	Turska, punasimppu ja muut pohjakalalajit	55
3LNO Groundfish survey	PLATUXA	3LNO	2. ja 3. vuosineljännes	Pohjakalalajit	55
Western IBTS 4th quarter (including Porcupine survey)	IBTS Q4	VIa, VII, VIII, IXa	4. vuosineljännes	Pohjakalalajit	215
Scottish Western IBTS	IBTS Q1	VIa, VIIa	Maaliskuu	Turskansukuiset, silli, makrilli	25
ISBCBTS September	ISBCBTS	VIIa f g	Syyskuu	Meriantura, punakampela	25
WCBTS	VIIe BTS	VIIe	Lokakuu	Meriantura, punakampela, merikrotti, pikkupää-kampela	10
Blue whiting survey		VI, VII	1. ja 2. vuosineljännes	Mustakitaturska	45
International Mackerel and Horse Mackerel Egg Survey (joka kolmas vuosil)	MEGS	VIa, VII, VIII, IXa	Tammi–heinäkuu	Makrillin ja piikkimakrillin mädintuotanto	310
Sardine, Anchovy Horse Mackerel Acoustic Survey		VIII, IX	Maalis–huhti–toukokuu	Sardiinin, sardellin, makrillin ja piikkimakrillin runsausindeksit	95
Sardine DEPM (joka kolmas vuosi)		VIIIc, IXa	2. ja 4. vuosineljännes	Sardiinin kutevan kannan biomassa ja CUFESin käyttö	135
Spawning/Pre spawning Herring acoustic survey		VIa, VIIa-g	Heinä/syys/marras/maalis/tammikuu	Silli, kilohaili	155
Biomass of Anchovy	BIOMAN	VIII	Toukokuu	Sardellin kutevan kannan biomassa (DEP)	25
Nephrops UWTV survey (merellä)	UWTV (FU 11-13)	VIa	2. ja 3. vuosineljännes	Keisarihummeri	20
Nephrops UWTV Irish Sea	UWTV (FU 15)	VIIa	Elokuu	Keisarihummeri	10
Nephrops UWTV survey Aran Grounds	UWTV (FU 17)	VIIb	Kesäkuu	Keisarihummeri	10
Nephrops UWTV survey Celtic Sea	UWTV (FU 20-22)	VIIg, h, j	Heinäkuu	Keisarihummeri	10
Nephrops TV survey Offshore Portugal	UWTV (FU 28-29)	IXa	Kesäkuu	Keisarihummeri	20
Välimeri ja Mustameri
Mediterranean International bottom trawl survey	MEDITS	37(1, 2, 3.1, 3.2)	2. ja 3. vuosineljännes	Pohjakalalajit	410
Pan-Mediterranean pelagic survey	MEDIAS	37(1.1, 1.2, 2.1, 2.2, 3.1)	2., 3. ja 4. vuosineljännes	Pienet pelagiset lajit	185
Bottom Trawl Survey		Mustameri	2. ja 4. vuosineljännes	Piikkikampela	40
Pelagic Trawl Survey		Mustameri	2. ja 4. vuosineljännes	Kilohaili ja valkoturska	40

Lisäys X

Luettelo taloudellisista muuttujista vesiviljelyalalla

Muuttujaryhmä

Muuttuja

Täsmennys

Yksikkö

Määritelmä

Yritystoiminnan rakennetilastot (SBS) – asetus (EY) N:o 2700/98

Ohjeet

Tulot

Liikevaihto

Lajeittain

Euroa

12 11 0

Avustukset (1)

Euroa

Muut tulot

Euroa

Henkilöstökustannukset

Palkat (2)

Euroa

13 31 0

Palkattoman työvoiman laskennalliset kustannukset (3)

Euroa

Energiakustannukset

Euroa

20 11 0

Raaka-ainekustannukset

Vesiviljelyaineiston kustannukset

Euroa

SBS (13 11 0)

Rehukustannukset

Euroa

SBS (13 11 0)

Korjaus- ja kunnossapitokustannukset

Korjaus ja kunnossapito

Euroa

SBS (13 11 0)

Muut toimintakustannukset

Muut toimintakustannukset (4)

Euroa

SBS (13 11 0)

Pääomakustannukset (5)

Pääomapoistot

Euroa

EKT (6) 6.02.–6.05.

Rahoituskustannukset, netto (7)

Euroa

Ylimääräiset kustannukset, netto

Euroa

Pääoma-arvo (8)

Omaisuuden kokonaisarvo

Euroa

43 30 0

EKT 7.09.–7.24.

Investoinnit

Nettoinvestoinnit (9)

Euroa

15 11 0

15 21 0

EKT 3.102.–3.111.

Velat (10)

Velat

Euroa

Raaka-aineen määrä (11)

Vesiviljelyaineisto

Tonnia

Kalanrehu

Tonnia

Myynnin määrä (12)

Myynnin määrä

Lajeittain

Tonnia (13)

Työllisyys

Palkatun henkilöstön lukumäärä

Sukupuolen mukaan

Lukumäärä

16 11 0

Kansallinen kokoaikavastaavuus (14)

Sukupuolen mukaan (15)

Lukumäärä

16 14 0

Yritysten lukumäärä

Kokoluokittain jaoteltuna henkilöstön määrän mukaan seuraavasti (SBS 16.11.0):

≤ 5

6–10

> 10

Lukumäärä

11 11 0

(1) Sisältää suorat tuet, esim. kaupallisen toiminnan keskeyttämisestä maksettavat tuet, polttoaineveron palautukset tai vastaavat kiinteämääräiset korvaukset; ei sisällä sosiaalietuusmaksuja, epäsuoria avustuksia, kuten polttoaineiden kaltaisten tuotantopanosten veronalennuksia, eikä investointitukia.

(2) Sosiaaliturvamaksut mukaan luettuina.

(3) Jäsenvaltioiden olisi selvitettävä valitut menettelyt kansallisissa ohjelmissaan.

(4) Pakkauskustannukset sisältyvät muihin toimintakustannuksiin.

(5) Jäsenvaltioiden olisi selvitettävä valitut menettelyt kansallisissa ohjelmissaan.

(6) EKT = Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä 1995 (asetukset (EY) N:o 2223/96 ja 1267/2003. Eurostat ESA 1995 manual).

(7) Pääoman korkokustannukset; valtion viiden vuoden joukkovelkakirjalainojen korkotasoa voidaan käyttää rahoituskustannusten ilmaisimena.

(8) Vuoden lopussa.

(9) Omaisuuden hankinta ja myynti vuoden aikana.

(10) Verovuoden lopussa.

(11) Raaka-aineen määrää koskevan muuttujan olisi vastattava raaka-ainekustannuksia koskevaa muuttujaa.

(12) Tuotannon määrää koskevan muuttujan olisi vastattava liikevaihdon arvoa koskevaa muuttujaa.

(13) Lukujen muuntamista tonneiksi koskevat kertoimet olisi vahvistettava kansallisissa ohjelmissa.

(14) Kansallinen kokoaikavastaavuus on kansallisen kynnyksen perusteella arvioitu työntekijöiden määrä kokopäiväisinä työntekijöinä.

(15) Vapaaehtoinen.

Lisäys XI

Vesiviljelyä koskevien tietojen keruussa käytettävä jaottelu alan mukaan

	Kalanviljelymenetelmät (1)				Simpukoiden ja osterien viljelymenetelmät (1)
	Maalla sijaitsevat laitokset			Verkko-altaat	Simpukoiden ja osterien viljelymenetelmät (1)
	Hautomot ja poikaslaitokset (2)	Kasvatus	Yhdistetty (3)	Verkkoaltaat (4)	Lavat	Köydet	Pohjalla (5)	Muu
Lohi
Taimen
Meribassi & hammasahven bream
Karppi
Muut makean veden kalat
Muut merikalat
Sinisimpukat
Osterit
Venussimpukat
Muut nilviäiset

(1) Yritykset olisi jaoteltava niiden pääasiallisesti käyttämän viljelymenetelmän mukaan.

(2) Hautomoilla ja poikaslaitoksilla tarkoitetaan paikkoja, joissa vesieliöitä keinohedelmöitetään, haudotaan ja kasvatetaan niiden varhaisissa elinvaiheissa. Tilastoja varten hautomot on rajoitettu mätimunien tuotantoon. Vesieliöiden muiden varhaisten vaiheiden katsotaan tapahtuvan poikaslaitoksissa. Jos hautomot ja poikaslaitokset liittyvät erittäin läheisesti toisiinsa, tilastoissa viitataan ainoastaan viimeisimpään varhaiseen elinvaiheeseen (KOM(2006) 864).

(3) Yhdistetyillä laitoksilla tarkoitetaan yrityksiä, joissa käytetään haudonta- sekä varhaisvaiheen ja nuorten kalojen kasvatusmenetelmiä.

(4) Verkkoaltailla tarkoitetaan avoimia tai katettuja suljettuja rakenteita, jotka on tehty verkosta tai mistä tahansa huokoisesta materiaalista, joka sallii veden luonnollisen vaihtumisen. Nämä rakenteet voivat olla kelluvia, riippuvia tai pohjaan kiinnitettyjä, mutta joka tapauksessa ne mahdollistavat veden vaihtumisen alhaalta päin (KOM(2006) 864).

(5) Pohjalla tapahtuvalla viljelyllä tarkoitetaan (suoraan pohjalla tai pohjan yläpuolella tapahtuvaa) simpukoiden ja osterien viljelyä vuorovesialueilla.

Lisäys XII

Luettelo taloudellisista muuttujista jalostusteollisuuden alalla

Muuttujaryhmä

Muuttuja

Täsmennys

Yksikkö

Määritelmä

Yritystoiminnan

rakennetilastot (SBS) – asetus (EY) N:o 2700/98

Ohjeet

Tulot

Liikevaihto

Euroa

12 11 0

Avustukset (1)

Euroa

Muut tulot

Euroa

Henkilöstö-kustannukset

Henkilöstön palkat (2)

Euroa

13 31 0

Palkattoman työvoiman laskennalliset kustannukset (3)

Euroa

Energiakustannukset

Euroa

20 11 0

SBS 13 11 0

Raaka-ainekustannukset

Kalan ja muiden raaka-aineiden hankinta tuotantoa varten

Euroa

SBS 13 11 0

Muut toimintakustan-nukset

Muut toimintakustannukset (4)

Euroa

SBS 13 11 0

Pääomakustannukset (5)

Pääomapoistot

Euroa

EKT (6) 6.02.–6.05.

Rahoituskustannukset, netto (7)

Euroa

Ylimääräiset kustannukset, netto

Euroa

Pääoman arvo (8)

Omaisuuden arvo yhteensä

Euroa

43 30 0

EKT 7.09–7.24

Nettoinvestoinnit

Nettoinvestoinnit (9)

Euroa

15 11 0

15 21 0

EKT 3.102–3.111.

Velat (10)

Velat

Euroa

Työllisyys

Palkatun henkilöstön lukumäärä

Sukupuolen mukaan

Lukumäärä

16 11 0

Kansallinen kokoaikavastaavuus (11)

Sukupuolen mukaan (12)

Lukumäärä

16 14 0

Yritysten lukumäärä

Kokoluokittain jaolteltuna henkilöstön määrän mukaan seuraavasti (16.11.0):

≤ 10

11–49

50–249

> 250

Lukumäärä

11 11 0

(1) Sisältää suorat tuet; ei sisällä sosiaalietuusmaksuja eikä epäsuoria tukia.

(2) Sosiaaliturvamaksut mukaan luettuina.

(3) Jäsenvaltioiden olisi selvitettävä valitut menettelyt kansallisissa ohjelmissaan.

(4) Pakkauskustannukset sisältyvät muihin toimintakustannuksiin.

(5) Jäsenvaltioiden olisi selvitettävä valitut menettelyt kansallisissa ohjelmissaan.

(6) EKT = Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä 1995 (asetukset (EY) N:o 2223/96 ja 1267/2003. Eurostat ESA 1995 manual).

(7) Pääoman korkokustannukset; valtion viiden vuoden joukkovelkakirjalainojen korkotasoa voidaan käyttää rahoituskustannusten ilmaisimena.

(8) Yrityksen kaikkien nettoinvestointien yhteenlaskettu arvo vuoden lopussa.

(9) Omaisuuden hankinta ja myynti vuoden aikana.

(10) Vuoden lopussa.

(11) Käytettävä menetelmä on kuvattu tutkimusraportissa FISH/2005/14, ”LEI WAGENINGENUR Co-ordinator, 2006. Calculation of labour including full-time equivalent (FTE) in fisheries Study No FISH/2005/14, 142 p.”

(12) Vapaaehtoinen.

Lisäys XIII

Meriekosysteemiin kohdistuvien kalastusalan vaikutusten mittaamisessa käytettävien ympäristöindikaattoreiden määritteleminen

Koodi	Indikaattori (1)	Määritelmä	Vaaditut tiedot	Tarkkuustaso
1	Lajien suojelun taso	Biodiversiteetin indikaattori, jota käytetään haavoittuvien lajien biodiversiteetin kehityssuuntausten syntetisoimiseen, arvioimiseen ja raportointiin.	Lajit, pituus ja runsaus asianomaisilla merialueilla suoritettujen kalastuksesta riippumattomien tieteellisten tutkimusten perusteella. Näiden indikaattoreiden täsmällinen ilmoittaminen edellyttää, että kaikki niiden kannalta merkitykselliset lajit tunnistetaan johdonmukaisesti ja luotettavasti. Tutkimusten kohteena olevat saaliit on lajiteltava täydellisesti (ei pelkän näytteenoton avulla) sen varmistamiseksi, että kaikkien indikaattorin kannalta merkityksellisten lajien kaikki yksilöt huomioidaan; näytteenotto sitä vastoin sallitaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pituuden määrityksen yhteydessä.	Tieteellisen tutkimuksen olisi katettava mahdollisimman suuri osa merialueesta mahdollisimman pitkällä ajanjaksolla. Indikaattori on tutkimuskohtainen. Menettely-sääntöjen mukaan tutkimukset on suoritettava vuosittain samalla alueella vakiolaitteita käyttäen.
2	Suurten kalojen suhteellinen osuus	Indikaattori, joka osoittaa suurten kalojen (painon mukaan) suhteellisen osuuden yhdistetyistä saaliista ja kuvastaa kalakannan koko-ja elinkaarirakennetta.
3	Kalojen keskimääräinen enimmäispituus	Indikaattori, joka osoittaa kalakannan elinkaarirakenteen.
4	Hyödynnettyjen kalalajien koko sukukypsyys-vaiheessa	Indikaattori, joka osoittaa mahdolliset geneettiset vaikutukset populaatiossa.	Iän, pituuden, sukupuolen ja sukukypsyyden yksilölliset määritykset asianomaisilla merialueilla kalastuksesta riippumattomien tieteellisten tutkimusten perusteella.	Vähintään 100 yksilöä ikäluokkaa kohden, mutta suurempi lukumäärä parantaa tämän indikaattorin luotettavuutta.
5	Kalastustoiminnan alueellinen jakaantuminen	Indikaattori, joka osoittaa kalastustoiminnan alueellisen laajuuden; ilmoitetaan yhdessä kalastustoiminnan ryhmittymistä koskevan indikaattorin kanssa.	Aluksen sijaintia ja rekisteröintiä koskevat alusten satelliittiseurantajärjestelmään perustuvat tiedot. Käytettävissä kahden kuukauden kuluessa sijaintiraporttien vastaanottamisesta; sisältävät kaikki kalastusten luokitustasoon 6 liittyvät sijaintitiedot [ks. lisäys IV (1–5)]. Ei koske alle 15 metrin pituisia aluksia.	Sijaintiraportit olisi mielellään toimitettava puolen tunnin välein.
6	Kalastustoiminnan ryhmittyminen	Indikaattori, joka ilmaisee kalastustoiminnan ryhmittymisen laajuuden; ilmoitetaan yhdessä kalastustoiminnan alueellista jakaantumista koskevan indikaattorin kanssa.
7	Alueet, joihin ei koh-distu pohjassa liikkuvien pyydysten aiheuttamia vaikutuksia	Indikaattori, joka ilmaisee ne merenpohjan alueet, joihin ei ole viimeisen vuoden aikana kohdistunut pohjassa liikkuvien pyydysten aiheuttamia vaikutuksia. Se kuvastaa pohjakalastustoimien jakaantumisessa tapahtuneita muutoksia, jotka johtuvat saalistarkastuksista, pyyntiponnistuksen valvonnasta ja teknisistä toimenpiteistä (ml. suojelulainsäädännön tueksi perustetut suojellut merialueet), ja muita ihmisen toiminnoissa tapahtuneita muutoksia kalastustoiminnan korvaamiseksi (esim. tuulipuistot).
8	Kaupallisesti hyödynnettyjen lajien poisheitetyt saaliit	Indikaattori, joka osoittaa kaupallisesti hyödynnettyjen lajien poisheitettyjen saaliiden osuuden suhteessa purettuihin saaliisiin.	Saaliiden ja poisheitettyjen kalojen lajit, pituudet ja runsaus kalastuspäiväkirjojen ja erillisten tarkastusmatkojen perusteella. Kalastusten luokitustasoon 6 liittyvät tiedot [ks. lisäys IV (1–5)].	Tämän yhteisön ohjelman poisheitettyjä saaliita koskevien määräysten mukaisesti.
9	Saaliiden polttoainetehokkuus	Indikaattori, joka kuvaa polttoaineenkulutuksen ja aluksesta purettujen saaliiden arvon välistä suhdetta; se antaa tietoa eri kalastusten polttoainetehokkuuden kehityssuuntauksista.	Aluksesta purettujen saaliiden arvo ja polttoainekustannukset. Arvo lasketaan lajikohtaisten purettujen saaliiden ja hintojen tulona. Polttoainekustannukset määritellään tässä yhteisön ohjelmassa. Indikaattori olisi laskettava kunkin kalastuksen osalta kalastusten luokitustason 6 [ks. lisäys IV (1–5)] perusteella alueittain, neljännesvuosittain ja vuosittain.	Tämän yhteisön ohjelman määräysten mukaisesti.

(1) Indikaattoreiden yksityiskohtainen määrittely ja laskeminen – ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SEC 2008/449).

Top

Choose the experimental features you want to try