32001R2501

Neuvoston asetus (EY) N:o 2501/2001,

annettu 10 päivänä joulukuuta 2001,

yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2002 alkaen 31 päivään joulukuuta 2004

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo seuraavaa:

1) Yhteisö on myöntänyt vuodesta 1971 kehitysmaille kauppaetuuksia yleisessä tullietuusjärjestelmässään.

2) Yhteisön yhteisen kauppapolitiikan on noudatettava ja tuettava kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteita, joita ovat mm. köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen kehitysmaissa.

3) Yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamista vuosina 1995-2004 koskevat suuntaviivat on määritelty 1 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa komission tiedonannossa neuvostolle.

4) Yleistä tullietuusjärjestelmää sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2001 saakka asetuksen (EY) N:o 2820/98(4) nojalla. Järjestelmän soveltamista olisi jatkettava sen jälkeen 31 päivään joulukuuta 2004 samojen suuntaviivojen mukaisesti.

5) Siihen olisi sisällytettävä säännökset, jotka on annettu asetuksessa (EY) N:o 416/2001 tullittomuuden laajentamiseksi koskemaan vähiten kehittyneistä maista peräisin olevia tuotteita ilman määrällisiä rajoituksia. Järjestelyn suomat etuudet olisi myönnettävä kaikille maille, jotka Yhdistyneet Kansakunnat on tunnustanut ja luokitellut vähiten kehittyneiksi maiksi.

6) Huumausaineiden tuotannon ja kaupan vastaisen toiminnan erityisjärjestelyjä olisi seurattava tarkasti.

7) Etuudet olisi eriytettävä tuotteiden arkuuden mukaan. Luokittelu kahteen ryhmään, muut kuin arat tuotteet ja arat tuotteet, olisi riittävä.

8) Muiden kuin arkojen tuotteiden tullien suspendoimista olisi jatkettava, ja arkojen tuotteiden tulleihin olisi sovellettava tullinalennusta.

9) Tällaisen alennuksen olisi oltava niin suuri, että se kannustaa kaupan alan toimijoita hyödyntämään järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia. Arvotullien alennuksen olisi tämän vuoksi oltava kiinteät 3,5 prosenttiyksikköä suosituimmuustullista. Paljoustulleja olisi alennettava 30 prosentilla. Jos tulleista on määritelty vähimmäistulli, sitä ei olisi sovellettava.

10) Jos asetuksen (EY) N:o 2820/98 mukaisesti lasketut etuustullit sallivat suuremman tullinalennuksen, niitä olisi sovellettava edelleen.

11) Tullit suspendoidaan kokonaan, jos arvotulli on etuuskohtelun vuoksi enintään yksi prosentti tai paljoustulli enintään kaksi euroa.

12) Säännöksiä edunsaajamaiden jättämisestä soveltamisalan ulkopuolelle niiden kehitysasteen vuoksi olisi sovellettava kerran vuodessa. Maa voitaisiin kuitenkin jättää soveltamisalan ulkopuolelle ainoastaan, jos se täyttää soveltamisalan ulkopuolelle jättämisen edellytykset kolmena peräkkäisenä vuotena, ja se olisi otettava takaisin järjestelmään, kun se ei täytä kyseisiä edellytyksiä kolmena peräkkäisenä vuotena.

13) Maat, jotka ovat olleet tähän saakka soveltamisalan ulkopuolella, olisi tämän asetuksen ensimmäisenä soveltamisvuonna jätettävä edelleen soveltamisalan ulkopuolelle.

14) Etuuksien aloittain toteutettavaa asteittaista vähentämistä koskevia säännöksiä olisi sovellettava kerran vuodessa. Alaan liittyviä etuuksia voitaisiin kuitenkin vähentää asteittain ainoastaan, jos se täyttää etuuksien asteittaisen vähentämisen edellytykset kolmena peräkkäisenä vuotena, ja kyseinen ala olisi otettava takaisin järjestelyyn, jos se kolmena peräkkäisenä vuotena ei täytä kyseisiä edellytyksiä.

15) Aloihin, joihin on sovellettu tähän saakka etuuksien asteittaista vähentämistä koskevaa järjestelyä, sovelletaan kyseistä järjestelyä tämän asetuksen ensimmäisenä soveltamisvuotena.

16) Erityisten kannustusmenettelyjen mukaisten tullietuuksien olisi oltava yhtä suuret kuin yleisten järjestelyjen mukaiset etuudet, jolloin etuus kahdentuu.

17) Erityisissä kannustusmenettelyissä olisi myönnettävä yleisten järjestelyjen mukaisten etuuksien kanssa samansuuruiset tullietuudet kaikilla niillä aloilla, joihin etuuksien asteittaista vähentämistä on sovellettu.

18) Työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevien erityisten kannustusmenettelyjen käytön edellytyksenä olisi oltava kaikkien työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksessa tarkoitettujen työnormien tosiasiallinen soveltaminen.

19) Tutkittaessa työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevia erityisiä kannustusmenettelyjä koskevia hakemuksia sekä tutkittaessa, onko erityisten kannustusmenettelyjen väliaikainen peruuttaminen perusteltua ILO:n yleissopimuksiin kohdistuvien rikkomusten nojalla, olisi käytettävä lähtökohtana ILO:n eri valvontaelinten olemassa olevia arvioita, huomioita, päätöksiä, suosituksia ja päätelmiä, mukaan lukien erityisesti 33 artiklassa tarkoitetut menettelyt.

20) Komission asetuksessa (ETY) N:o 2454/93(5) säädettyjä alkuperäselvitystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevia yleisiä sääntöjä sekä tullivelkaa koskevia sääntöjä, erityisesti asetuksen (ETY) N:o 2913/92(6) 220 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, sovelletaan tullietuuksiin, mukaan lukien työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevien erityisten kannustusmenettelyjen mukaiset tullietuudet.

21) Ympäristönsuojelua koskevissa erityisissä kannustusmenettelyissä olisi otettava huomioon kansainvälisesti sovittujen normien ja sertifiointijärjestelmien kehitys.

22) Etuuksien väliaikaisen peruuttamisen perusteiden joukkoon olisi otettava minkä tahansa työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa ILO:n julistuksessa tarkoitetun työnormin vakava ja toistuva rikkominen.

23) Kaikkien Myanmarista peräisin olevien tuotteiden tullietuuksien väliaikainen peruuttaminen pysyy edelleen voimassa.

24) Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(7) mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Yhteisön yleistä tullietuusjärjestelmää sovelletaan vuosina 2002, 2003 ja 2004 tämän asetuksen mukaisesti.

2. Tässä asetuksessa säädetään:

a) yleisistä järjestelyistä,

b) työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevasta erityisestä kannustusmenettelystä,

c) ympäristön suojelua koskevasta erityisestä kannustusmenettelystä,

d) vähiten kehittyneiden maiden erityisjärjestelyistä ja

e) huumausaineiden tuotannon ja kaupan vastaisen toiminnan erityisjärjestelyistä.

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

2 artikla

Kunkin 1 artiklan 2 kohdassa luetellun järjestelyn ja menettelyn edunsaajamaat on lueteltu liitteessä I.

3 artikla

1. Edunsaajamaa poistetaan liitteestä I, kun se on täyttänyt kolmen peräkkäisen vuoden ajan seuraavat edellytykset:

- Maailmanpankki on luokitellut maan korkean tulotason maaksi,

- liitteessä II määritelty maan kehitysindeksi on korkeampi kuin - 1.

2. Jos liitteestä I poistettu maa tai alue ei ole kolmen peräkkäisen vuoden aikana täyttänyt 1 kohdassa mainittuja edellytyksiä, se sisällytetään uudestaan liitteeseen I.

3. Komissio vahvistaa kunkin vuoden syyskuun 1 päivänä käytettävissä olevien viimeisimpien tietojen perusteella, mitkä edunsaajamaat täyttävät 1 ja 2 kohdassa mainitut edellytykset.

4. Komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa luetellaan ne edunsaajamaat, jotka täyttävät 1 kohdassa mainitut edellytykset viimeisimmän sellaisen vuoden osalta, jolta tiedot ovat käytettävissä.

5. Tämän asetuksen tullessa voimaan komissio päättää ennen kunkin vuoden loppua 38 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden edunsaajamaiden poistamisesta liitteestä I, jotka täyttävät 1 kohdassa mainitut edellytykset, sekä sellaisten maiden sisällyttämisestä kyseiseen liitteeseen, jotka täyttävät 2 kohdassa mainitut edellytykset.

6. Ensimmäinen 5 kohdan mukaisesti tehty päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Tämän jälkeen edellä olevan 5 kohdan mukaisesti tehdyt päätökset tulevat voimaan niiden tekovuotta seuraavan toisen vuoden tammikuun 1 päivänä.

7. Komissio ilmoittaa 5 kohdan mukaisesti tehdystä päätöksestä sekä sen voimaantulopäivästä kyseiselle edunsaajamaalle.

4 artikla

Edellä 1 artiklan 2 kohdan a, b, c ja e alakohdassa lueteltujen järjestelyjen ja menettelyjen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet luetellaan liitteessä IV.

5 artikla

1. Tässä asetuksessa säädettyjä tullietuuksia sovelletaan sellaisten tuotteiden tuontiin, jotka sisältyvät siihen edunsaajamaahan sovellettaviin järjestelyihin ja menettelyihin, josta ne ovat peräisin.

2. Alkuperätuotteen käsitteen määrittelyä, alkuperäselvitystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevista säännöistä tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen ja menettelyjen soveltamiseksi säädetään komission asetuksessa (ETY) N:o 2454/93.

3. Komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 mukaista alueellista kumulaatiota sovelletaan myös silloin, kun johonkin alueelliseen ryhmään kuuluvassa edunsaajamaassa jalostettu tuote on peräisin jostakin muusta kyseisen ryhmän maasta, joka ei ole valmiiseen tuotteeseen sovellettavien järjestelyjen edunsaajamaa, jos molemmat maat ovat ryhmään sovellettavan alueellisen kumulaation edunsaajamaita.

6 artikla

Tässä asetuksessa

a) "yhteisen tullitariffin mukaisilla tulleilla" tarkoitetaan tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87(8) liitteen I toisessa osassa määriteltyjä tulleja lukuun ottamatta tariffikiintiöiden mukaisesti vahvistettuja tulleja;

b) "alalla" tarkoitetaan mitä tahansa liitteessä III lueteltujen tuotteiden alaa;

c) "komitealla" tarkoitetaan 37 artiklassa tarkoitettua komiteaa.

II OSASTO

TULLIETUUDET

1 jakso

Yleiset järjestelyt

7 artikla

1. Suspendoidaan kokonaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit liitteessä IV luetelluilta muilta kuin aroilta tuotteilta lukuun ottamatta maataloustuotteita.

2. Alennetaan yhteisen tullitariffin mukaiset arvotullit 3,5 prosenttiyksiköllä liitteessä IV luetelluilta aroilta tuotteilta. Tämä alennus on 20 prosenttia 50-63 ryhmään kuuluvilla tuotteilla.

3. Jos etuustulleille, jotka on laskettu asetuksen (EY) N:o 2820/98 2 artiklan mukaisten, 31 päivänä joulukuuta 2001 sovellettavien yhteisen tullitariffin mukaisten arvotullien mukaisesti, on vahvistettu yli 3,5 prosenttiyksikön tullin alennus tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta tuotteilta, kyseisiä etuustulleja sovelletaan niin kauan kuin alennus on suurempi kuin 3,5 prosenttiyksikköä.

4. Alennetaan liitteessä IV lueteltujen arkojen tuotteiden yhteisen tullitariffin mukaiset paljoustullit, vähimmäis- tai enimmäistulleja lukuun ottamatta, 30 prosentilla. CN-koodin 2207 tuotteita koskeva alennus on 15 prosenttia.

5. Jos liitteessä IV lueteltujen arkojen tuotteiden yhteisen tullitariffin mukaisiin tulleihin sisältyy arvo- ja paljoustulleja, paljoustullien määrää ei alenneta.

6. Jos 2 ja 4 kohdan mukaisesti alennetuille tulleille on vahvistettu enimmäistulli, kyseistä enimmäistullia ei alenneta. Jos tulleille on vahvistettu vähimmäistulli, sitä ei sovelleta.

7. Edellä 1-4 kohdassa tarkoitettuja tullietuuksia ei sovelleta sellaisten alojen tuotteisiin, joita ei liitteessä I olevan C sarakkeen mukaisesti oteta huomioon kyseistä alkuperämaata koskevissa yleisissä järjestelyissä.

8. Edellä 1-4 kohdassa tarkoitettuja tullietuuksia ei sovelleta sellaisten alojen tuotteisiin, joiden osalta kyseiset tullietuudet on poistettu asianomaiselta alkuperämaalta liitteessä I olevan D sarakkeen mukaisesti tai myöhemmin 12 artiklan mukaisesti tehdyn päätöksen mukaisesti.

2 jakso

Erityiset kannustusmenettelyt

8 artikla

1. Jollei III osaston säännöksistä muuta johdu, niiden 7 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden yhteisen tullitariffin mukaisia tulleja, jotka

a) kuuluvat aloihin, jotka otetaan liitteen I mukaisesti huomioon kyseisen alkuperämaan osalta työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevissa erityisissä kannustinjärjestelyissä, tai

b) otetaan liitteen IV mukaisesti huomioon ympäristönsuojelua koskevissa erityisissä kannustinjärjestelyissä ja jotka ovat peräisin maasta, joka liitteen I mukaisesti kuuluu tämän järjestelyn edunsaajiin,

alennetaan edelleen tämän artiklan mukaisesti.

2. Alennetaan niiden tuotteiden, joihin sovelletaan 7 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja etuustulleja, yhteisen tullitariffin mukaisia tulleja edelleen 5 prosenttiyksiköllä. Alennetaan niiden tuotteiden, joihin sovelletaan 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja etuustulleja, yhteisen tullitariffin mukaisia tulleja edelleen lisämäärällä siten, että kokonaisalennus on 8,5 prosenttiyksikköä. Jos etuustulleille, jotka on laskettu asetuksen (EY) N:o 2820/98 2 artiklan mukaisten, 31 päivänä joulukuuta 2001 sovellettavien yhteisten tullitariffien arvotullien mukaisesti, on vahvistettu yli 8,5 prosenttiyksikön tullin alennus, sovelletaan kyseisiä etuustulleja niin kauan kuin alennus on enemmän kuin 8,5 prosenttiyksikköä.

3. Alennetaan niiden tuotteiden, joihin sovelletaan 7 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä tai 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja etuustulleja, yhteisen tullitariffin mukaisia tulleja edelleen samalla määrällä.

4. Alennetaan niiden tuotteiden, jotka täyttävät sekä 1 kohdan a alakohdassa että 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut ehdot, yhteisen tullitariffin mukaisia tulleja edelleen 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

5. Työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevat erityiset kannustusmenettelyt eivät sisällä aloja, joita ei liitteessä I olevan C sarakkeen mukaisesti kyseisen alkuperämaan osalta oteta yleisissä järjestelyissä huomioon.

6. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja lisättyjä tullietuuksia ei sovelleta tuotteisiin, joihin ei 7 artiklan 8 kohdan mukaisesti sovelleta 7 artiklan 1-4 kohdassa tarkoitettuja tullietuuksia. Jos tällaiset tuotteet täyttävät 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut ehdot, sovelletaan 7 artiklan 1-4 kohdassa tarkoitettuja tullietuuksia, mikäli 7 artiklan 8 kohdasta ei muuta johdu. Näiden tuotteiden A-alkuperätodistuksen tai kauppalaskuilmoituksen kelpoisuus koskee ainoastaan 7 artiklassa tarkoitettuja tullietuuksia.

3 jakso

Vähiten kehittyneiden maiden erityisjärjestelyt

9 artikla

1. Yhteisen tullitariffin mukaiset tullit suspendoidaan kokonaan kaikilta liitteen I mukaisesti vähiten kehittyneiden maiden erityisjärjestelyjen edunsaajamaista peräisin olevilta yhteisen tullitariffin 1-97 ryhmään kuuluvilta tuotteilta, lukuun ottamatta 93 ryhmän tuotteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2-4 kohdan soveltamista.

2. CN-koodin 0803 00 19 tuotteita koskevia yhteisen tullitariffin mukaisia tulleja alennetaan vuosittain 20 prosentilla 1 päivästä tammikuuta 2002. Ne suspendoidaan kokonaan 1 päivästä tammikuuta 2006.

3. Nimikkeen 1006 tuotteita koskevia yhteisen tullitariffin mukaisia tulleja alennetaan 20 prosentilla 1 päivänä syyskuuta 2006, 50 prosentilla 1 päivänä syyskuuta 2007 ja 80 prosentilla 1 päivänä syyskuuta 2008. Ne suspendoidaan kokonaan 1 päivästä syyskuuta 2009.

4. Nimikkeen 1701 tuotteita koskevia yhteisen tullitariffin mukaisia tulleja alennetaan 20 prosentilla 1 päivänä heinäkuuta 2006, 50 prosentilla 1 päivänä heinäkuuta 2007 ja 80 prosentilla 1 päivänä heinäkuuta 2008. Ne suspendoidaan kokonaan 1 päivästä heinäkuuta 2009.

5. Kunnes yhteisen tullitariffin mukaiset tullit on kokonaan suspendoitu 3 ja 4 kohdan mukaisesti, avataan jokaiselle markkinointivuodelle tulliton yleinen tariffikiintiö näiden järjestelyjen edunsaajamaista peräisin olevia nimikkeen 1006 ja alanimikkeen 1701 11 10 tuotteita varten. Markkinointivuotta 2001/2002 koskevat ensivaiheen tariffikiintiöt ovat 2517 tonnia esikuoritun riisin vastinarvona ilmaistuna nimikkeen 1006 tuotteille ja 74185 tonnia valkoisen sokerin vastinarvona ilmaistuna alanimikkeen 1701 11 10 tuotteille. Jokaisena seuraavana markkinointivuotena kiintiöitä korotetaan 15 prosentilla suhteessa edellisen markkinointivuoden kiintiöihin.

6. Komissio antaa yksityiskohtaiset säännöt 5 kohdassa tarkoitettujen kiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista 38 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komissiota avustavat näiden kiintiöiden avaamisessa ja hallinnoinnissa yhteisten markkinajärjestelyjen hallintokomiteat.

4 jakso

Huumausaineiden tuotannon ja kaupan vastaisen toiminnan erityisjärjestelyt

10 artikla

1. Yhteisen tullitariffin mukaiset arvotullit suspendoidaan kokonaan tuotteilta, jotka otetaan IV osaston mukaisesti huomioon IV osastossa tarkoitetuissa huumausaineiden tuotannon ja kaupan vastaisen toiminnan erityisjärjestelyissä ja jotka ovat peräisin maasta, joka kuuluu liitteessä I olevan I sarakkeen mukaisesti näiden järjestelyjen edunsaajiin. CN-koodin 0306 13 tuotteita koskeva tulli alennetaan 3,6 prosenttiin.

2. Yhteisen tullitariffin mukaiset erityistullit suspendoidaan kokonaan 1 kohdassa tarkoitetuilta tuotteilta lukuun ottamatta tuotteita, joiden yhteisen tullitariffin mukaiseen tulliin sisältyy myös arvotulleja. CN-koodien 1704 10 91 ja 1704 10 99 tuotteita koskeva erityistulli on enintään 16 prosenttia tullausarvosta.

5 jakso

Yleiset säännökset

11 artikla

Tuotteisiin, joihin sovelletaan asetusten (EY) N:o 384/96(9) tai (EY) N:o 2026/97(10) mukaisia polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteitä, jotka on määrätty tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ja jotka perustuvat vahinkomarginaaliin, sovellettavat tullietuudet rajoitetaan niihin tullietuuksiin, joihin tuontihinnat, joista vahinkomarginaali on johdettu, ovat vaikuttaneet.

12 artikla

1. Edellä 7 ja 10 artiklassa tarkoitetut tullietuudet poistetaan niistä edunsaajamaista peräisin olevien sellaisten alojen tuotteilta, jotka ovat täyttäneet kolmen peräkkäisen vuoden ajan jommankumman seuraavista edellytyksistä:

a) - liitteessä II määritelty maan kehitysindeksi on korkeampi kuin - 2 ja

- kaikkien kyseisen alan tuotteiden tuonti yhteisöön kyseistä maata koskeviin järjestelyihin sisällytettynä on yli 25 prosenttia samojen tuotteiden tuonnista yhteisöön kaikista liitteessä I luetelluista maista tai kaikilta siinä luetelluilta alueilta yhteensä;

b) - liitteessä II määritelty maan kehitysindeksi on korkeampi kuin - 2 ja

- kyseisen alan erikoistumisindeksi on korkeampi kuin liitteessä II määritellyn kyseisen maan kehitysindeksiä vastaava raja-arvo, ja

- kaikkien kyseisen alan tuotteiden tuonti yhteisöön edunsaajamaasta maata koskeviin järjestelyihin sisällytettynä on yli kaksi prosenttia samojen tuotteiden tuonnista yhteisöön kaikista liitteessä I luetelluista maista tai kaikilta siinä luetelluilta alueilta.

2. Jos ala, jota koskevat tullietuudet on poistettu liitteessä I olevan D sarakkeen tai myöhemmin tämän artiklan mukaisesti tehdyn päätöksen mukaisesti, ei ole kolmen peräkkäisen vuoden aikana täyttänyt kumpaakaan 1 kohdassa mainituista edellytyksistä, tullietuudet palautetaan.

3. Komissio vahvistaa kunkin vuoden syyskuun 1 päivänä käytettävissä olevien viimeisimpien tietojen perusteella, mitkä alat täyttävät 1 ja 2 kohdassa mainitut edellytykset.

4. Komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa luetellaan ne alat, jotka täyttävät 1 kohdassa mainitut edellytykset viimeisimmän sellaisen vuoden osalta, jolta tiedot ovat käytettävissä.

5. Tämän asetuksen tullessa voimaan komissio päättää ennen kunkin vuoden loppua 38 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen niiden alojen tullietuuksien poistamisesta, jotka täyttävät 1 kohdassa mainitut edellytykset, sekä niiden alojen tullietuuksien palauttamisesta, jotka täyttävät 2 kohdassa mainitut edellytykset.

6. Ensimmäinen 5 kohdan mukaisesti tehty päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Tämän jälkeen edellä olevan 5 kohdan mukaisesti tehdyt päätökset tulevat voimaan niiden tekovuotta seuraavan toisen vuoden tammikuun 1 päivänä.

7. Komissio antaa kyseiselle edunsaajamaalle 5 kohdan mukaisesti tehdyn päätöksen sekä sen voimaantulopäivän tiedoksi.

13 artikla

1. Jos tämän osaston säännösten mukaisesti alennettu arvotulli on enintään yksi prosentti, tulli suspendoidaan kokonaan.

2. Jos tämän osaston säännösten mukaisesti alennettu paljoustulli on enintään kaksi euroa kutakin eurona laskettua yksikköä kohti, tulli suspendoidaan kokonaan.

3. Jollei 1 ja 2 kohdasta muuta johdu, tämän asetuksen mukaisesti laskettu lopullinen etuustulli pyöristetään ensimmäiseen desimaaliin.

III OSASTO

ERITYISET KANNUSTUSMENETTELYT

1 jakso

Työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevat erityiset kannustusmenettelyt

14 artikla

1. Edellä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tullietuuksia sovelletaan sellaisesta maasta peräisin oleviin tuotteisiin, joka kuuluu liitteen I mukaisesti työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevien erityisten kannustusmenettelyjen edunsaajiin tai jolle on myöhemmin myönnetty oikeus tähän menettelyyn 18 artiklan mukaisesti tehdyllä päätöksellä kyseisen alan osalta, edellyttäen, että tuotteiden mukana seuraa 19 artiklassa tarkoitettu todistus.

2. Oikeus työntekijöiden oikeuksien suojelua koskeviin erityisiin kannustusmenettelyihin voidaan myöntää maalle, jonka kansallinen lainsäädäntö sisältää pakkotyötä koskevien ILO:n yleissopimusten n:o 29 ja 105, järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevien ILO:n yleissopimusten n:o 87 ja 98, syrjimättömyyttä työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä koskevien ILO:n yleissopimusten n:o 100 ja 111 sekä lapsityövoimaa koskevien ILO:n yleissopimusten n:o 138 ja 182 normien olennaisen sisällön ja joka tosiasiallisesti soveltaa tätä lainsäädäntöä.

15 artikla

1. Oikeus työntekijöiden oikeuksien suojelua koskeviin erityisiin kannustusmenettelyihin myönnetään, jos:

- sitä pyytää liitteessä I lueteltu maa tai alue,

- pyynnön tarkastelu osoittaa, että pyynnön esittänyt maa täyttää 14 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset,

- pyynnön esittänyt maa on sitoutunut valvomaan erityisten kannustusmenettelyjen soveltamista ja osallistumaan tarvittavaan hallinnolliseen yhteistyöhön, ja

- pyynnön esittänyt maa on ilmaissut 17 artiklassa tarkoitetun yhteisymmärryksensä.

2. Pyynnön esittävän maan on toimitettava pyyntönsä komissiolle kirjallisesti ja annettava kattavat tiedot:

- 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta kansallisesta lainsäädännöstään sekä toimenpiteistä sen täytäntöönpanemiseksi ja sen soveltamisen valvomiseksi, ja

- aloista, joilla kyseistä lainsäädäntöä ei sovelleta.

3. Pyyntöön on liitettävä 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön ja täytäntöönpanosäädösten täydelliset viralliset tekstit.

4. Jos 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lainsäädäntöä ei sovelleta tietyillä aloilla, maa voi pyytää erityisten kannustusmenettelyjen soveltamista ainoastaan niillä aloilla, joilla lainsäädäntöä sovelletaan.

16 artikla

1. Saatuaan 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sisältävän pyynnön komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä kyseistä pyyntöä koskevan ilmoituksen. Ilmoituksessa todetaan, että komissiolle voi lähettää pyynnön kannalta merkityksellisiä tietoja, ja asetetaan määräaika, jossa asianomaisten osapuolten on ilmoitettava näkökantansa kirjallisesti.

2. Komissio tarkastelee pyyntöä. Se voi esittää pyynnön esittäneelle maalle aiheelliseksi katsomiaan kysymyksiä, ja se voi tarkastaa saamansa tiedot pyynnön esittäneeltä maalta tai miltä tahansa luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä.

3. Komissio voi arvioida pyynnön asettanutta maata. Jäsenvaltiot voivat avustaa komissiota tässä tehtävässä.

4. Komissio ilmoittaa pyynnön esittäneelle maalle arvioinneistaan. Jos pyynnön esittänyt maa tarvitsee lisäaikaa ennen 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttämistä, se voi pyytää komissiota lykkäämään 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä vastaavasti. Komissio päättää lykkäämisestä noudattaen 39 artiklassa säädettyä menettelyä.

5. Pyynnön tarkastelu on saatettava päätökseen vuoden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen julkaisemisesta. Komissio voi jatkaa tätä määräaikaa ilmoitettuaan siitä komitealle etukäteen.

6. Komissio toimittaa päätelmänsä komitealle.

17 artikla

Pyyntöä tarkastellessaan komissio määrittelee yhteisymmärryksessä pyynnön esittäneen maan kanssa

a) ne kyseisen maan viranomaiset, jotka vastaavat hallinnollisesta yhteistyöstä,

b) ne kyseisen maan viranomaiset, jotka vastaavat 19 artiklassa tarkoitetun todistuksen antamisesta.

18 artikla

1. Komissio päättää 38 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen siitä, myöntääkö se pyynnön esittäneelle maalle oikeuden työntekijöiden oikeuksien suojelua koskeviin erityisiin kannustusmenettelyihin.

2. Jos pyyntö on tehty 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti tai 16 artiklassa tarkoitettu tarkastelu osoittaa, että 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lainsäädäntöä ei sovelleta joillakin aloilla, oikeus erityisiin kannustusmenettelyihin voidaan myöntää ainoastaan niille aloille, joilla kyseistä lainsäädäntöä sovelletaan.

3. Komissio ilmoittaa pyynnön esittäneelle maalle 1 kohdan mukaisesti tehdystä päätöksestä. Jos maalle myönnetään oikeus erityisiin kannustusmenettelyihin, sille ilmoitetaan päivämäärä, jona päätös tulee voimaan.

4. Jos pyynnön esittäneelle maalle ei myönnetä oikeutta erityisiin kannustusmenettelyihin tai jos jotkut alat jätetään sen ulkopuolelle, komissio ilmoittaa kyseisen maan pyynnöstä syyt tähän.

5. Komissio huolehtii pyyntöä koskevasta yhteydenpidosta pyynnön esittäneeseen maahan läheisessä yhteistyössä komitean kanssa.

19 artikla

1. Edellä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tullietuuksia sovelletaan, jos tuotteiden mukana seuraa 17 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten antama todistus siitä, että tuotteet on valmistettu alkuperämaassa 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisissa olosuhteissa. Todistus on vahvistettava sen antaneen viranomaisen leimalla asetuksen (ETY) N:o 2454/93 mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen on kuuluttava seuraavasti: "ILO:n yleissopimukset nro 29, 87, 98, 100, 105, 111, 138 ja 182 - neuvoston asetuksen (EY) N:o 2501/2001 III osaston 1 jakso", ja se on merkittävä A-alkuperätodistuksen 4 kohtaan tai asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 tarkoitettuun kauppalaskuilmoitukseen.

20 artikla

1. Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 alkuperäselvitystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin 19 artiklassa tarkoitettuun todistukseen edunsaajamaiden osalta.

2. Komissio voi 39 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tarkistaa ohjeellista luetteloa edellytyksistä sellaisten tapausten määrittelemiseksi, joissa voidaan perustellusti epäillä kyseisen kannustusmenettelyn käytön oikeutusta(11). Luettelon muutokset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

3. Jos A-alkuperätodistusten ja kauppalaskuilmoitusten jälkitarkastusta varten on lähetetty asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 tarkoitettu toinen pyyntö ja se liittyy 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tullietuuksiin, yhteisön tulliviranomaisten on ilmoitettava tästä komissiolle, joka julkaisee välittömästi Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen siitä, että tiettyjen tuotteiden, tuottajien tai viejien osalta on olemassa perusteltuja epäilyjä, ja ilmoittaa epäilyt.

4. Jos asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 säädetyn A-alkuperätodistusten ja kauppalaskuilmoitusten jälkitarkastusmenettelyn mukaisesti on vahvistettu, että 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tullietuuksia ei sovelleta tiettyjen tuottajien tai viejien tuotteisiin, yhteisön tulliviranomaisten on ilmoitettava tästä komissiolle, joka julkaisee asiasta välittömästi ilmoituksen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2 jakso

Ympäristön suojelua koskevat erityiset kannustusmenettelyt

21 artikla

1. Edellä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tullietuuksia sovelletaan sellaisesta maasta peräisin oleviin trooppisen metsän tuotteisiin, joka kuuluu liitteen I mukaisesti ympäristönsuojelua koskevien erityisten kannustusmenettelyjen edunsaajiin tai jolle on myöhemmin myönnetty oikeus tähän menettelyyn 23 artiklan mukaisesti tehdyllä päätöksellä.

2. Oikeus ympäristönsuojelua koskeviin erityisiin kannustusmenettelyihin voidaan myöntää maalle, joka tosiasiallisesti soveltaa kansallista lainsäädäntöä, johon sisältyy trooppisten metsien kestävää hoitoa ja käyttöä koskevien, kansainvälisesti tunnustettujen normien ja ohjeiden olennainen sisältö.

22 artikla

1. Oikeus 21 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin kannustusmenettelyihin myönnetään, jos:

- sitä pyytää liitteessä I lueteltu maa tai alue,

- pyynnön tarkastelu osoittaa, että pyynnön esittänyt maa täyttää 21 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset, ja

- pyynnön esittänyt maa on sitoutunut pitämään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kansallisen lainsäädäntönsä voimassa, valvomaan erityisten kannustusmenettelyjen soveltamista ja osallistumaan tarvittavaan hallinnolliseen yhteistyöhön.

2. Pyynnön esittävän maan on toimitettava pyyntönsä komissiolle kirjallisesti ja annettava kattavat tiedot:

- 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta kansallisesta lainsäädännöstään sekä toimenpiteistä sen täytäntöönpanemiseksi ja sen soveltamisen valvomiseksi, ja

- metsänhoidon sertifiointijärjestelmästä, jos maassa käytetään sellaista.

3. Pyyntöön on liitettävä 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön ja täytäntöönpanosäädösten täydelliset viralliset tekstit.

4. Komissio käsittelee 2 kohdan mukaisesti laaditut pyynnöt 16 artiklan säännöksiä noudattaen.

23 artikla

1. Komissio päättää 38 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen siitä, myöntääkö se pyynnön esittäneelle maalle oikeuden ympäristönsuojelua koskeviin erityisiin kannustusmenettelyihin.

2. Komissio ilmoittaa pyynnön esittäneelle maalle 1 kohdan mukaisesti tehdystä päätöksestä. Jos maalle myönnetään oikeus erityisiin kannustusmenettelyihin, sille ilmoitetaan päivämäärä, jona päätös tulee voimaan.

3. Jos pyynnön esittäneelle maalle ei myönnetä oikeutta erityiseen kannustusmenettelyyn, komissio ilmoittaa kyseisen maan pyynnöstä syyt tähän.

4. Komissio huolehtii pyyntöä koskevasta yhteydenpidosta pyynnön esittäneeseen maahan läheisessä yhteistyössä komitean kanssa.

24 artikla

Edellä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tullietuuksia sovelletaan sillä edellytyksellä, että asianomaisten tuotteiden mukana on seuraava merkintä: "Ympäristölauseke - neuvoston asetuksen (EY) N:o 2501/2001 III osaston 2 jakso".

Merkintä on tehtävä asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 tarkoitettujen A-alkuperätodistuksen tai kauppalaskuilmoituksen laatikkoon 4.

IV OSASTO

HUUMAUSAINEIDEN TUOTANNON JA KAUPAN VASTAISEN TOIMINNAN ERITYISJÄRJESTELYT

25 artikla

1. Komissio seuraa ja arvioi huumausaineiden tuotannon ja kaupan vastaisen toiminnan erityisjärjestelyjen vaikutuksia kiinnittäen huomiota kunkin edunsaajamaan:

a) näiden järjestelyjen tullietuuksien käyttöön;

b) huumausaineiden tuotannon ja kaupan vastaisiin toimiin;

2. Komissio arvioi myös kunkin edunsaajamaan:

a) sosiaalista kehitystä, erityisesti työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa ILO:n julistuksessa tarkoitetuissa ILO:n yleissopimuksissa määrättyjen normien noudattamista ja edistämistä;

b) ympäristöpolitiikkaa, erityisesti trooppisten metsien kestävää hoitoa ja käyttöä.

3. Edellä 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetussa arvioinnissa otetaan huomioon päätelmät, jotka alalla toimivat kansainväliset järjestöt ja muut tahot ovat tehneet asiasta. Komissio ilmoittaa arvioinnistaan kullekin edunsaajamaalle ja pyytää sitä tekemään huomautuksensa. Arviointi sisällytetään 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen. Se ei vaikuta 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen soveltamiseen vuoteen 2004 saakka eikä niiden mahdolliseen jatkamiseen sen jälkeen.

4. Komissio toteuttaa ennen vuoden 2004 loppua yleisen arvioinnin 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen tuloksista. Se toimittaa tulokset komitealle ja ottaa ne huomioon laatiessaan yleisen tullietuusjärjestelmän suuntaviivat kymmenvuotisjaksolle 2005-2014.

V OSASTO

VÄLIAIKAISTA PERUUTTAMISTA JA SUOJELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

26 artikla

1. Tässä asetuksessa säädetyt etuudet voidaan peruuttaa väliaikaisesti kaikkien tai joidenkin edunsaajamaasta peräisin olevien tuotteiden osalta mistä tahansa seuraavasta syystä:

a) orjuus tai pakkotyö missä tahansa muodossa, sellaisena kuin ne on määritelty 25 päivänä syyskuuta 1926 ja 7 päivänä syyskuuta 1956 Genevessä tehdyissä sopimuksissa ja ILO:n yleissopimuksissa nro 29 ja 105;

b) järjestäytymisoikeuden, kollektiivisen neuvotteluoikeuden tai työpaikan saantiin ja ammatissa toimimiseen liittyvän syrjimättömyyden periaatteen vakava ja toistuva rikkominen tai lapsityövoiman käyttö, sellaisina kuin ne on määritelty ILO:n asiaa koskevissa yleissopimuksissa;

c) vankiloissa valmistettujen tuotteiden vienti;

d) puutteet tullivalvonnassa huumausaineiden viennin tai kauttakuljetuksen osalta (laittomat aineet ja huumausaineiden kemialliset esiasteet) sekä rahanpesua koskevien kansainvälisten yleissopimusten noudattamatta jättäminen;

e) petokset, väärinkäytökset taikka tuotteiden alkuperää ja sen osoittamista koskevien sääntöjen toistuva noudattamatta jättäminen tai noudattamisen valvomatta jättäminen sekä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen täytäntöönpanon ja valvonnan edellyttämän hallinnollisen yhteistyön puuttuminen;

f) hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt, mukaan luettuina sellaiset käytännöt, jotka on kielletty tai riitautettavissa WTO-sopimusten perusteella, sillä edellytyksellä, että toimivaltainen WTO:n elin on aikaisemmin tehnyt tällaisen päätöksen;

g) kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevissa kansainvälisissä yleissopimuksissa, kuten Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO), Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC), Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) ja Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestön (NASCO) yleissopimuksissa esitettyjen tavoitteiden rikkominen.

2. Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu hallinnollinen yhteistyö edellyttää muun muassa, että edunsaajamaa:

a) ilmoittaa komissiolle ja saattaa ajan tasalle alkuperäsääntöjen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot;

b) avustaa yhteisöä toteuttamalla jäsenvaltioiden tulliviranomaisten pyynnöstä alkuperäselvitysten jälkitarkastuksia ja ilmoittaa niiden tulokset ripeästi;

c) avustaa yhteisöä sallimalla komission jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa koordinoidusti ja tiiviissä yhteistyössä toteuttamat hallinnolliseen ja tarkastusyhteistyöhön liittyvät käynnit maassa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen ja menettelyjen etuuksien myöntämisen kannalta asiakirjojen aitouden tai merkityksellisten tietojen tarkastamiseksi;

d) toteuttaa itse tai teettää tarvittavat tutkimukset alkuperäsääntöjen rikkomisen kartoittamiseksi ja estämiseksi;

e) noudattaa alueellista kumulaatiota koskevia alkuperäsääntöjä tai valvoo niiden noudattamista, jos kyseinen maa kuuluu tällaisen kumulaation piiriin.

3. Edellä III osastossa tarkoitetut erityiset kannustusmenettelyt voidaan peruuttaa väliaikaisesti kaikkien tai joidenkin edunsaajamaasta peräisin olevien kyseisten menettelyjen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta mistä tahansa seuraavasta syystä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista:

a) maan kansallinen lainsäädäntö ei enää sisällä 14 artiklan 2 kohdassa tai 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja normeja tai kyseistä lainsäädäntöä ei tosiasiallisesti sovelleta;

b) 15 artiklan 1 kohdassa tai 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sitoumusten noudattamatta jättäminen.

4. Tässä asetuksessa säädettyjä etuuksia ei peruuteta 1 kohdan f alakohdan mukaisesti sellaisten tuotteiden osalta, joihin sovelletaan asetusten (EY) N:o 384/96 tai (EY) N:o 2026/97 mukaisia polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteitä syistä, joiden vuoksi kyseiset toimenpiteet ovat perusteltuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista.

27 artikla

1. Jos komissio tai jäsenvaltio saa tietoja, joiden perusteella etuuksien väliaikainen peruuttaminen voi olla perusteltua, ja jos se katsoo, että on olemassa riittävät perusteet tutkimukselle, se ilmoittaa asiasta komitealle ja pyytää neuvotteluja, jotka on käytävä 15 päivän kuluessa.

2. Neuvottelujen jälkeen komissio voi päättää 39 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tutkimuksen vireillepanosta.

28 artikla

1. Jos komissio päättää panna tutkimuksen vireille, se julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä tutkimusta koskevan ilmoituksen ja ilmoittaa asiasta kyseiselle edunsaajamaalle. Ilmoitus sisältää yhteenvedon saaduista tiedoista, ja siinä kehotetaan toimittamaan kaikki hyödylliset tiedot komissiolle. Siinä asetetaan määräaika, jossa asianomaiset voivat esittää näkökantansa kirjallisesti.

2. Komissio tekee kyseisen edunsaajamaan osallistumisen tutkimukseen kaikin tavoin mahdolliseksi.

3. Komissio hankkii kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot ja voi tarkastaa saamansa tiedot talouden toimijoilta ja kyseiseltä edunsaajamaalta. Tutkittaessa, onko erityisten kannustusmenettelyjen väliaikainen peruuttaminen perusteltua 26 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta syystä käytetään lähtökohtana ILO:n eri valvontaelinten olemassa olevia arvioita, huomioita, päätöksiä, suosituksia ja päätelmiä, mukaan lukien erityisesti 33 artiklassa tarkoitetut menettelyt.

4. Sen jäsenvaltion virkamiehet, jonka alueella tarkastus on määrä toteuttaa, voivat kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä avustaa komissiota tehtävien suorittamisessa.

5. Jollei komission pyytämiä tietoja toimiteta kohtuullisessa ajassa tai jos tutkimusta merkittävästi vaikeutetaan, päätelmät voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

6. Tutkimus olisi saatettava päätökseen vuoden kuluessa. Komissio voi pidentää määräaikaa 39 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

29 artikla

1. Komissio toimittaa kertomuksen päätelmistään komitealle.

2. Jos komissio katsoo, että päätelmät eivät muodosta perustetta väliaikaiselle peruuttamiselle, se päättää 39 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tutkimuksen päättämisestä. Siinä tapauksessa komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä tutkimuksen päättämistä koskevan ilmoituksen, jossa esitetään sen tärkeimmät päätelmät.

3. Jos komissio katsoo, että päätelmät oikeuttavat väliaikaisen peruuttamisen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainittujen syiden vuoksi, se päättää 39 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kyseisen edunsaajamaan tilanteen seuraamisesta ja arvioimisesta kuuden kuukauden ajan. Komissio ilmoittaa päätöksestä kyseiselle edunsaajamaalle ja julkaisee Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa se ilmoittaa aikovansa toimittaa neuvostolle ehdotuksen väliaikaisesta peruuttamisesta, ellei kyseinen edunsaajamaa sitoudu ennen määräajan päättymistä toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä noudattaakseen kohtuullisessa ajassa työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa ILO:n julistusta.

4. Jos komissio pitää väliaikaista peruuttamista tarpeellisena, se tekee asianmukaisen ehdotuksen neuvostolle, joka ratkaisee asian 30 päivän kuluessa määräenemmistöllä.

5. Jos komissio toteaa 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättyessä, että kyseinen edunsaajamaa ei ole tehnyt vaadittua sitoumusta, ja jos se pitää väliaikaista peruuttamista tarpeellisena, se tekee asianmukaisen ehdotuksen neuvostolle, joka ratkaisee asian 30 päivän kuluessa määräenemmistöllä. Jos neuvosto päättää väliaikaisesta peruuttamisesta, kyseinen päätös tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua sen tekemisestä, ellei tätä ennen päätetä, ettei päätökselle enää ole perusteita.

30 artikla

1. Komissio voi ilmoitettuaan asiasta ensin komitealle keskeyttää tässä asetuksessa säädettyjen etuusjärjestelyjen soveltamisen kaikkien tai joidenkin edunsaajamaasta peräisin olevien tuotteiden osalta, jos

a) se katsoo, että on olemassa riittävästi näyttöä siitä, että väliaikainen peruuttaminen on 26 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetusta syystä perusteltua, tai

b) järjestelyjen kattama tuonti ylittää huomattavasti kyseisen maan tavanomaisen tuotanto- ja vientikapasiteetin tason.

2. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot, joilla voidaan perustella etuuskohtelun soveltamisen keskeyttäminen.

3. Jos komissio katsoo, että on olemassa riittävästi näyttöä siitä, että soveltamisen keskeyttämisen edellytykset täyttyvät, se toteuttaa tarvittavat toimenpiteet mahdollisimman nopeasti.

4. Soveltamisen keskeyttäminen voi kestää kolme kuukautta, ja sitä voidaan jatkaa kerran. Komissio voi pidentää tätä ajanjaksoa 39 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

31 artikla

1. Jos edunsaajamaasta peräisin olevaa tuotetta tuodaan yhteisöön siten, että samankaltaisten tai suoraan kilpailevien tuotteiden yhteisön tuottajille aiheutuu tai uhkaa aiheutua vakavia vaikeuksia, yhteisen tullitariffin mukaiset tullit voidaan ottaa käyttöön uudelleen tälle tuotteelle milloin tahansa jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta.

2. Jos komissio päättää panna vireille tutkimuksen, se julkaisee asiaa koskevan ilmoituksen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Ilmoituksessa todetaan, että kaikki hyödylliset tiedot olisi toimitettava komissiolle. Siinä asetetaan määräaika, jossa asianomaiset voivat esittää näkökantansa kirjallisesti.

3. Tutkiessaan vakavien vaikeuksien esiintyvyyttä komissio ottaa huomioon muun muassa seuraavat yhteisön tuottajia koskevat seikat siinä määrin kuin niistä on olemassa tietoa:

- markkinaosuus,

- tuotanto,

- varastot,

- tuotantokyky,

- konkurssit,

- kannattavuus,

- kapasiteetin käyttöaste,

- työllisyys,

- tuonti ja

- hinnat.

4. Komissio tekee päätöksensä 30 työpäivän kuluessa komitean kuulemisesta.

5. Jos välitöntä toimintaa vaativat poikkeukselliset olosuhteet tekevät tutkimisen mahdottomaksi, komissio voi ilmoitettuaan asiasta etukäteen komitealle toteuttaa suojatoimenpiteen, joka on ehdottoman tarpeellinen.

32 artikla

Jos perustamissopimuksen liitteeseen I sisältyvien tuotteiden tuonti aiheuttaa tai on vaarassa aiheuttaa vakavia häiriöitä yhteisön markkinoille ja niiden sääntelymekanismeille, komissio voi keskeyttää kyseisille tuotteille annettujen etuuksien soveltamisen ilmoitettuaan siitä asianomaisen yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitealle.

33 artikla

1. Komissio ilmoittaa asianomaiselle edunsaajamaalle 30, 31 tai 32 artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä ennen niiden voimaantuloa. Komissio ilmoittaa päätöksistä myös neuvostolle ja jäsenvaltioille.

2. Jäsenvaltio voi saattaa 30, 31 tai 32 artiklan mukaisesti tehdyn päätöksen neuvoston käsiteltäväksi 10 päivän kuluessa. Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää 30 päivän kuluessa asiasta toisin.

34 artikla

Tämän osaston säännökset eivät vaikuta sellaisten suojalausekkeiden soveltamiseen, joista on päätetty perustamissopimuksen yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan 37 artiklan mukaisesti tai perustamissopimuksen yhteistä kauppapolitiikkaa koskevan 133 artiklan mukaisesti, eikä myöskään muihin suojalausekkeisiin, joita saatetaan soveltaa.

VI OSASTO

MENETTELYTAPASÄÄNNÖKSET

35 artikla

Komissio vahvistaa yhdistettyyn nimikkeistöön tehtävien muutosten taikka maiden tai alueiden kansainväliseen asemaan tai luokitukseen liittyvien muutosten edellyttämät tämän asetuksen liitteiden mukautukset 39 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

36 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava jokaista vuosineljännestä seuraavan kuuden viikon kuluessa Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle niiden sellaisiin tuotteisiin liittyvät tilastotiedot, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen kyseisen vuosineljänneksen aikana tässä asetuksessa säädetyin tullietuuksin. Näistä tiedoista, jotka on toimitettava käyttäen yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodeja ja tarvittaessa Taric-koodeja, on käytävä ilmi alkuperämaittain arvot, määrät ja paljousyksiköt, jotka vaaditaan asetuksen (EY) N:o 1172/95(12) ja komission asetuksen (EY) N:o 1917/2000(13) määrittelyjen mukaisesti.

2. Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 d artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sen pyynnöstä tiedot edellisten kuukausien aikana vapaaseen liikkeeseen luovutettujen sellaisten tuotteiden määristä, joihin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä tullietuusjärjestelyjä.

3. Komissio valvoo tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa CN-koodiin 0803 00 19 , tariffinimikkeisiin 0603, 1006 ja 1701 sekä CN-koodeihin 1604 14 11 , 1604 14 18 , 1604 14 90 , 1604 19 39 ja 1604 20 70 kuuluvien tuotteiden tuontia päättääkseen, täyttyvätkö 30, 31 ja 32 artiklassa tarkoitetut edellytykset.

37 artikla

1. Tämän asetuksen täytäntöönpanossa komissiota avustaa yleisten tullietuuksien komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Komitea voi käsitellä mitä tahansa komission esille ottamaa tai jäsenvaltion pyytämää asiaa, joka liittyy tämän asetuksen soveltamiseen.

3. Komitea tarkastelee yhteisön yleisen tullietuusjärjestelmän vaikutuksia komission vuosikertomuksen perusteella. Kertomuksessa käsitellään kaikkia 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja etuusjärjestelyjä ja -menettelyjä.

4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

38 artikla

1. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

2. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

39 artikla

Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

VII OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

40 artikla

1. Tämän asetuksen III osastoa koskevien pyyntöjen, jotka on tehty aikaisemman yhteisön yleistä tullietuusjärjestelmää koskevan asetuksen säännösten mukaisesti ja joista ei ole tehty päätöstä ennen tämän asetuksen voimaantuloa, katsotaan viittaavan tämän asetuksen asianomaisiin säännöksiin.

2. Yleisten tullietuuksien väliaikaisesta peruuttamisesta Myanmarin liitolta 24 päivänä maaliskuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/97(14), jossa viitataan neuvoston asetuksiin (EY) N:o 3281/94(15) ja (EY) N:o 1256/96(16), katsotaan viittaavan tämän asetuksen vastaaviin säännöksiin.

3. Tämä asetus korvaa monivuotisen yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä heinäkuuta 1999 alkaen 31 päivään joulukuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 2820/98 muuttamisesta tullittomuuden laajentamiseksi koskemaan vähiten kehittyneistä maista peräisin olevia tuotteita ilman määrällisiä rajoituksia 28 päivänä helmikuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 416/2001.

41 artikla

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

2. Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2004. Tätä päivämäärää ei sovelleta vähiten kehittyneiden maiden erityisjärjestelyihin eikä muihin tämän asetuksen säännöksiin siltä osin kuin niitä sovelletaan yhdessä kyseisten järjestelyjen kanssa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä joulukuuta 2001.

Neuvoston puolesta

L. Michel

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 270 E, 25.9.2001, s. 24.

(2) Lausunto annettu 29. marraskuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) EYVL C 311, 7.11.2001, s. 47.

(4) EYVL L 357, 30.12.1998, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 416/2001 (EYVL L 60, 1.3.2001, s. 43).

(5) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 993/2001 (EYVL L 141, 28.5.2001, s. 1).

(6) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2700/2000 (EYVL L 311, 12.12.2000, s. 17).

(7) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(8) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2031/2001 (EYVL L 248, 23.10.2001, s. 1).

(9) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000 (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2).

(10) EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1.

(11) Luettelo on julkaistu EYVL:ssä C 321, 10.11.2000, s. 18.

(12) EYVL L 118, 25.5.1995, s. 10, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 374/98 (EYVL L 48, 19.2.1998, s. 6).

(13) EYVL L 229, 9.9.2000, s. 14, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1669/2001 (EYVL L 224, 21.8.2001, s. 3).

(14) EYVL L 85, 27.3.1997, s. 8.

(15) EYVL L 348, 31.12.1994, s. 1.

(16) EYVL L 160, 29.6.1996, s. 1.

LIITE I

Yhteisön yleisen tullietuusjärjestelmän edunsaajamaat ja -alueet

>TAULUKON PAIKKA>

A sarake: Yhteisön ulkomaankauppatilastoissa käytetyn maa- ja alueluettelon mukainen tunnus

B sarake: Maan nimi

C sarake: Alat, joita ei oteta huomioon kyseistä maata koskevissa yleisissä järjestelyissä (7 artiklan 7 kohta)

D sarake: Alat, joita koskevat tullietuudet on poistettu kyseiseltä maalta (7 artiklan 8 kohta)

E sarake: Maat, joihin sovelletaan työntekijöiden oikeuksien suojelua koskevia erityisiä kannustusmenettelyjä (III osaston 1 jakso)

F sarake: Alat, jotka otetaan kyseisen maan osalta huomioon näissä järjestelyissä (8 artiklan 1 ja 2 kohta)

G sarake: Maat, joihin sovelletaan ympäristönsuojelua koskevia erityisiä kannustusmenettelyjä (III osaston 2 jakso)

H sarake: Maat, joihin sovelletaan vähiten kehittyneiden maiden erityisjärjestelyjä (9 artikla)

I sarake: Maat, joihin sovelletaan huumausaineiden tuotannon ja kaupan vastaisen toiminnan erityisjärjestelyjä (IV osasto)

LIITE II

1. Kehitysindeksi

Kehitysindeksillä kuvataan maan teollistumisastetta. Indeksi lasketaan vertaamalla tasoa Euroopan unionin tasoon seuraavan kaavan avulla:

>VIITTAUS KAAVIOON>

jossa

Yi on kyseisen edunsaajamaan bruttokansantulo asukasta kohti,

Yue on Euroopan unionin bruttokansantulo asukasta kohti,

Xi on kyseisen edunsaajamaan teollisuustuotteiden viennin arvo, ja

Xue on Euroopan unionin teollisuustuotteiden viennin arvo.

Teollisuustuotteiden vienti on kansainvälisen ulkomaankaupan tavaranimikkeistön (SITC) 5-8 (ei 68) kohdassa tarkoitettua vientiä.

2. Erikoistumisindeksi

Erikoistumisindeksillä kuvataan jonkin alan merkittävyyttä yhteisön tuonnissa edunsaajamaasta. Se perustuu kyseisen maan kaikista maista peräisin olevan, kaikkien sekä etuusjärjestelyihin kuuluvien että niiden ulkopuolisten kyseisen alan tuotteiden tuonnin osuuden sekä kyseisen maan kaikista maista peräisin olevan kaiken tuonnin väliseen vertailuun.

3. Raja-arvot

>TAULUKON PAIKKA>

4. Tilastolähteet

Tuloa asukasta kohti koskevat luvut ovat peräisin Maailmanpankin julkaisusta World Development Report, teollisuustuotteiden vientiä koskevat luvut YK:n Comtrade-tilastoista ja yhteisön tuontia koskevat tiedot Comext-tilastoista.

LIITE III

6 artiklan b alakohdassa tarkoitetut alat

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

Luettelo 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen kattamista tuotteista

>TAULUKON PAIKKA>

CN-koodi: Sen estämättä, mitä yhdistetyn nimikkeistön tulkintasäännöissä säädetään, tavaran kuvaus on ohjeellinen ja etuuskohtelu määräytyy CN-koodien mukaisesti. Jos ilmoitettu CN-koodi on "ex"-koodi, etuuskohtelu määritetään sekä CN-koodin että kuvauksen perusteella. Tähdellä merkittyjä tuotteita luokiteltaessa on noudatettava asiaa koskevissa yhteisön säännöksissä määrättyjä edellytyksiä.

G sarake: Yleisiin järjestelyihin sisältyvät tuotteet (7 artikla). Tuotteet on luokiteltu joko NS (7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut muut kuin arat tuotteet) tai S (7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut arat tuotteet). Yksinkertaisuuden vuoksi tuotteet luetellaan ryhmissä. Näihin voi kuulua tuotteita, jotka on vapautettu yhteisen tullitariffin mukaisista tulleista tai joiden osalta tullit on suspendoitu.

E sarake: Tuotteet, jotka sisältyvät ympäristönsuojelua koskeviin erityisiin kannustusmenettelyihin (8 artiklan 3 kohta). Jos yleiset järjestelyt kattavat tuoteryhmän, josta vain tietyt tuotteet kuuluvat ympäristön suojelua koskeviin erityisiin menettelyihin, myös nämä tuotteet on lueteltu yksitellen. Tässä tapauksessa yksittäiset tuotteet on luetteloitu uudestaan yleisiin järjestelyihin kuuluvina.

D sarake: Tuotteet, jotka sisältyvät huumausaineiden tuotannon ja kaupan vastaisen toiminnan erityisjärjestelyihin (10 artikla). Yksinkertaisuuden vuoksi tuotteet luetellaan ryhmissä. Näihin voi kuulua tuotteita, jotka on vapautettu yhteisen tullitariffin mukaisista tulleista tai joiden osalta tullit on suspendoitu 7 artiklan mukaisesti tai muusta syystä. Jos huumausaineiden tuotannon ja kaupan vastaisen toiminnan erityisjärjestelyt kattavat tuoteryhmän, josta vain tietyt tuotteet kuuluvat yleisiin järjestelyihin, myös nämä tuotteet on lueteltu yksitellen. Tässä tapauksessa yksittäiset tuotteet on luetteloitu uudestaan erityisjärjestelyihin kuuluvina.

Lausumia neuvoston asetukseen yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2002 alkaen 31 päivään joulukuuta 2004

1. Neuvoston ja komission lausuma 21 artiklan osalta

Neuvosto ja komissio korostavat edelleen pitävänsä tärkeänä sitä, että GSP:hen sisältyy ympäristönsuojelua koskevia erityisiä kannustusmenettelyjä koskeva säännös. Ottaen kuitenkin huomioon edistymisen alan kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien ja sertifiointijärjestelmien osalta kannustukset rajoittuvat tällä hetkellä edelleen trooppisista metsistä peräisin olevien tuotteiden alaan.

Tarkoituksena kuitenkin on, että erityisissä kannustusmenettelyissä otettaisiin huomioon kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien ja sertifiointijärjestelmien osalta tapahtuva kehitys. GSP:hen seuraavaa kymmenvuotiskautta 2005-2014 varten tehtävien tarkistusten yhteydessä neuvosto ja komissio pyrkivät löytämään keinoja, joilla laajennetaan sekä ympäristönsuojelua koskevien erityisten kannustusmenettelyjen soveltamisalaa että täytettäviä vaatimuksia ja tehostetaan kannustusta tuotekattavuutta laajentamalla.

2. Komission lausuma

Komissio pyrkii kaikin mahdollisin tavoin helpottamaan yhteisön GSP:tä säätelevien sääntöjen laajaa levittämistä ja ymmärtämistä edunsaajamaiden käyttäjien ja asianomaisten viranomaisten keskuudessa, erityisesti kauppapolitiikan pääosaston WWW-sivuston kautta. Lisäksi komissio varmistaa, että edunsaajamaille annetaan asianmukaista teknistä apua erityisesti kyseisissä maissa järjestettävien seminaarien avulla, jotta autettaisiin niitä GSP-menettelyjen hyödyntämisessä ja edistettäisiin niiden pääsyä kansainvälisen kaupan piiriin yleensäkin.

3. Komission lausuma 27 artiklan 1 kohdan ja 30 artiklan 2 kohdan osalta

Komissio vahvistaa, että 27 artiklan 1 kohdan ja 30 artiklan 2 kohdan nojalla jokainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka oikeuskelpoisuutta vailla oleva yhteenliittymä, joka voi osoittaa perusteita etuuskohtelun väliaikaiselle peruuttamiselle tai suspendoimiselle, voi ilmoittaa komissiolle tai jäsenvaltioille tiedot, joiden pohjalta peruuttaminen tai suspendoiminen saatetaan katsoa perustelluksi.

4. Ruotsin lausuma

Ruotsi kannattaa GSP-järjestelmää, joka on tärkeä kehitysväline. Ruotsi kuitenkin pahoittelee EBA ("kaikki paitsi aseet") -suojamekanismien ulottamista koskemaan kaikkia edunsaajamaita ja kaikkia maataloustuotteita. Näin on tehty sisällytettäessä osia EBA-aloitteesta eli neuvoston asetuksesta (EY) N:o 416/2001 uuden GSP-asetuksen 30 artiklan 1 kohdan b alakohtaan ja 32 artiklaan. EBA-päätös koski vain vähiten kehittyneitä maita sekä banaania, riisiä ja sokeria.

Ruotsi pahoittelee laajentamista, koska se vähentää vähiten kehittyneiden maiden mahdollisuuksia hyötyä EBA-päätöksestä. Lisäksi se on vastoin sitoumuksia, jotka kehitysmaille annettiin Dohan ministerikokouksen monenvälisten kauppaneuvottelujen uutta kierrosta koskevan julistuksen hengessä ja sanamuodossa.

5. Alankomaiden lausuma

Alankomaat on huolestunut erityisten etuusjärjestelyjen entistä tiukemmista ehdoista ja niiden vaikutuksesta kehitysmaihin. Ei ole lainkaan varmaa, että kehitysmaat pystyvät täyttämään tiukemmat ehdot, minkä vuoksi kyseiset maat eivät pääse hyötymään lisäetuuksista. Lisäksi tiukemmat ehdot ovat vastoin komission pyrkimyksiä yksinkertaistaa GSP:tä.