EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.9.2021

COM(2021) 578 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

32. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2020)

{SWD(2021) 257 final} - {SWD(2021) 258 final} - {SWD(2021) 259 final} - {SWD(2021) 262 final} - {SWD(2021) 263 final} - {SWD(2021) 264 final}

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

32. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2020)

Sisällysluettelo

LYHENNELUETTELO

TIIVISTELMÄ

1.Johdanto

2.EU:n taloudelliset edut vuonna 2020

3.EU:n taloudellisia etuja suojaavat toimijat ja keskeiset tapahtumat vuonna 2020

3.1.EU:n lainsäädäntökehys

3.2.EU:n taloudellisten etujen valvontakehys

3.2.1.EU:n taso

3.2.2.Jäsenvaltioiden taso

4.Yhteistyö petosten torjumiseksi

4.1.Toimielinten välinen yhteistyö EU:n tasolla

4.1.1.Komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistyö

4.1.2.OLAFin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteistyö

4.1.3.OLAFin ja EPPOn väliset työjärjestelyt

4.1.4.OLAFin ja Europolin yhteistyö

4.2.EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyö

4.2.1.Petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean (COCOLAF) toiminta

4.2.2.Tulliyhteistyö

4.2.3.Yhteiset tullioperaatiot

4.3.EU:n jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

4.4.Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa

5.Painopiste vuonna 2020 hyväksytyissä, toteutetuissa tai käynnissä olevissa aloitteissa

5.1.Komission petostentorjuntastrategia

5.2.Herkules-ohjelma: tuki jäsenvaltioiden petostentorjuntatoimille

5.3.Tulot: EU:n taso

5.3.1.Sähköisen kaupankäynnin alv-säännöksiä koskeva paketti

5.3.2.Tullimaksuihin liittyvien petosten torjunta

5.3.3.Tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjunta

5.4.Tulot: EU:n jäsenvaltioiden taso

5.5.Menot: EU:n taso

5.5.1.Oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuus

5.5.2.EU:n talousarvio vuosiksi 2021–2027

5.5.3.Elpymis- ja palautumistukiväline

5.5.4.Rakenneuudistusten tukiohjelman kautta annettava tekninen tuki

5.6.Menot: EU:n jäsenvaltioiden taso

6.Sääntöjenvastaisuudet, petokset ja riskit

6.1.Havaitsemisesta riskiin

6.1.1.Alv-petokset – Study and Reports on the VAT Gap in the EU-28 member states (julkaistu vuonna 2020)

6.1.2.Tuloihin liittyvät sääntöjenvastaisuudet ja petokset

6.1.3.Menoihin liittyvät sääntöjenvastaisuudet ja petokset

6.2.Sääntöjenvastaisuuksien ja petosten lisäriskit vuonna 2021 ja sen jälkeen

6.2.1.Tuloihin liittyvät covid-19-riskit

6.2.2.Covid-19-pandemiaan liittyvät riskit menojen osalta

6.2.3.Elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät riskit

7.Välineet petostentorjunnan tehostamiseksi

7.1.ARACHNE

7.2.Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä

7.3.GetI-hanke

7.4.Kansalliset tietotekniset välineet EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa

8.Johtopäätökset ja suositukset

LYHENNELUETTELO

TIIVISTELMÄ

Vastuu EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta on jaettu EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä. Selvitäkseen covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä ja tukeakseen Euroopan muuttamista nykyaikaisemmaksi ja kestävämmäksi EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet rahoituspaketin. Se koostuu vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä, jäljempänä ’EU:n talousarvio’, jonka kokonaissumma on 1,074 biljoonaa euroa, ja 750 miljardin euron suuruisesta väliaikaisesta Next Generation EU ‑elpymisvälineestä. Jälkimmäisen määrärahat investoidaan vihreään, digitaaliseen ja kestävään Eurooppaan, jolla on uusia EU:n tulonlähteitä. Yhteensä tämä paketti on yli 1,8 biljoonaa euroa.

Viime vuosina on otettu käyttöön uudistettu EU:n petostentorjuntajärjestelmä, jolla suojellaan EU:n veronmaksajien rahoja ja jonka osatekijöitä ovat uudistettu Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tutkinta- ja syytevaltuudet, Eurojustin koordinointirooli, Europolin analyyttiset valmiudet sekä tiivis yhteistyö kansallisten viranomaisten kanssa ja niiden välillä.

Koko vuoden 2020 ajan tätä yhteistyötä on kehitetty edelleen luomalla työjärjestelyjä, käynnistämällä yhteisiä aloitteita ja operaatioita sekä vaihtamalla hyviä käytäntöjä ja koulutusta.

Vuonna 2020 ja vuoden 2021 alkupuoliskolla useat avaintapahtumat ja -toimenpiteet ovat lisänneet EU:n ja kansallisten viranomaisten valmiuksia suojella paremmin EU:n taloudellisia etuja. Niihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

·EPPO aloitti toimintansa.

·Tarkistettu asetus mahdollisti OLAFille yhteistyön tekemisen EPPOn kanssa ja lujitti sen tutkintavaltuuksia.

·EU:n talousarvion suojaamiseksi otettiin käyttöön yleinen ehdollisuusjärjestelmä, jolla torjutaan EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen vaikuttavien oikeusvaltioperiaatteiden rikkomista.

·Komission petostentorjuntastrategian täytäntöönpanossa edistyttiin hyvin: kaksi kolmasosaa suunnitelluista toimista toteutettiin ja viimeinen kolmasosa on käynnissä.

Toimivaltaisten EU:n ja kansallisten viranomaisten ilmoittamien petosten ja sääntöjenvastaisuuksien määrä väheni vuonna 2020 edellisiin vuosiin verrattuna. Vaikka tietyt suhdannevaikutukset selittävät petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien vähenemisen, muiden kuin petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien havaitsemis- ja raportointiasteen laskua tietyillä menoaloilla ei voida selittää helposti, ja se on siksi huolestuttavaa. Tunnettujen riskien lisäksi esiin nousee uusia haasteita. Ne liittyvät uusiin tapoihin hallinnoida ja käyttää EU:n varoja, tuloksellisuuteen ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä menojen lisäämiseen tietyillä aloilla, jotka liittyvät esimerkiksi vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen sekä terveydenhuoltoalaan.

Näiden riskien tehokas hallinta edellyttää uusia lähestymistapoja ja välineitä sekä uutta, yhteistä eurooppalaista visiota petosten, korruption ja muun EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi. Tämä visio perustuu viime vuosien saavutuksiin. Se sisältää tehokkaamman tiedonkeruun ja -käytön, avoimuuden lisäämisen, jäsenvaltioiden paremmin koordinoidut, johdonmukaiset petostentorjuntatoimet, jotka perustuvat kansallisiin petostentorjuntastrategioihin, sekä tiiviimmän yhteistyön kansallisten viranomaisten sisällä, EU:n jäsenvaltioiden välillä ja EU:n kanssa.

1.Johdanto 

EU ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta. EU:n jäsenvaltioiden viranomaiset hallinnoivat suurinta osaa EU:n menoista ja keräävät perinteiset omat varat. Komissio valvoo toimintaa kummallakin alalla, asettaa vaatimuksia ja tarkastaa vaatimustenmukaisuuden. Komissio toimittaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 325 artiklan 5 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittaisen kertomuksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu petosten ja muun EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi, jäljempänä ’PIF-kertomus’. Vuoden 2020 osalta tämä kertomus ja sen liitteenä olevat asiakirjat 1 täyttävät tämän velvoitteen.

Vuotta 2020 leimasivat covid-19-pandemia ja sen vaikutukset. EU:n toimielimet ovat reagoineet ennennäkemättömin rahoitus- ja talouspoliittisin päätöksin. Ne ovat saattaneet neuvottelut päätökseen ja hyväksyneet EU:n talousarvion vuosiksi 2021–2027 sekä Next Generation EU -välineen ja sen lippulaivaohjelman, elpymis- ja palautumiskykyvälineen, talousarviot. Yhteensä 1,8 biljoonan euron talousarvion avulla rakennetaan uudelleen Eurooppa, joka on vihreämpi, digitaalisempi ja kestävämpi ja joka kykenee paremmin vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. EU:n taloudellisten etujen suojaaminen on avainasemassa tämän talousarviota koskevan historiallisen sopimuksen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Vuoden 2020 PIF-kertomuksessa käsitellään seuraavia asioita:

I)katsaus EU:n taloudellisiin etuihin vuonna 2020 tehtyjen strategisten päätösten jälkeen

II)tärkeimmät toimijat EU:n ja kansallisella tasolla

III)näiden toimijoiden välinen yhteistyö

IV)merkittävimmät aloitteet

V)riskit, joita EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuu nyt ja myöhemmin, EU:n elinten ja kansallisten viranomaisten havaitsemien sääntöjenvastaisuuksien ja petosten perusteella

VI)petosten torjumiseksi kehitetyt välineet.

2.EU:n taloudelliset edut vuonna 2020

EU:n taloudellisiin etuihin kuuluvat EU:n talousarvion sekä EU:n toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen talousarvioiden ja näiden elinten hallinnoimien ja valvomien talousarvioiden kattamat tulot, menot ja varat.

Talousarvion tulopuoli koostuu tulleista, arvonlisäverosta ja osasta EU:n jäsenvaltioiden bruttokansantuloa.

Kaaviossa 1 esitetään EU:n vuonna 2020 käytettävissä olevat varat.

Kaavio 1 – EU:n tulot vuonna 2020 2

EU rahoittaa politiikkansa näiden varojen avulla (ks. Kaaviossa 2 ).

Kaavio 2 – EU:n menot vuonna 2020 3

Vaikka talousarvio toteutetaan vuosittain 4 , se on osa unionin pitkän aikavälin talousarviota eli monivuotista rahoituskehystä, jossa vahvistetaan menojen ylärajat seitsemäksi vuodeksi. Vuosi 2020 oli vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen 5 viimeinen vuosi mutta myös vuosi, jona määriteltiin seuraavan pitkän aikavälin talousarvion oikeudellinen kehys.

EU:n talousarvion toteutuksessa käytetään kolmea eri hallinnointitapaa (ks. Kaavio 3 ):

Kaavio 3 – EU:n talousarvion hallinnointitavat

Selvitäkseen covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä ja tukeakseen Euroopan muuttamista nykyaikaisemmaksi ja kestävämmäksi EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet vuosiksi 2021–2027 EU:n pitkän aikavälin talousarvion 6 , jonka yhteenlasketut määrärahat ovat 1,074 biljoonaa euroa, sekä 750 miljardin euron suuruisen väliaikaisen Next Generation EU ‑elpymisvälineen. Yhteensä tämä paketti on yli 1,8 biljoonaa euroa (ks. Kaavio 4 ).

Kaavio 4 – EU:n menot vuosina 2021–2027

Next Generation EU -välineen keskiössä on elpymis- ja palautumistukiväline 7 , josta voidaan vuosina 2021–2026 8 myöntää 672,5 miljardia euroa lainoina ja rahoitustukena, jota ei makseta takaisin.

3.EU:n taloudellisia etuja suojaavat toimijat ja keskeiset tapahtumat vuonna 2020

Monet toimijat huolehtivat EU:n taloudellisista eduista ja työskentelevät jatkuvasti niiden suojelun parantamiseksi sekä muovaamalla tarvittavaa lainsäädäntökehystä että toteuttamalla sen perustana olevia politiikkoja.

3.1.EU:n lainsäädäntökehys

Komissio ehdottaa petostentorjuntaa koskevaa lainsäädäntöä, josta sitten päättävät Euroopan parlamentti ja neuvosto, jäljempänä ’lainsäätäjät’.

Kaavio 5 – EU:n toimielinten tehtävät lainsäädäntömenettelyssä

Taulukossa 1 esitetään vuonna 2020 ja vuoden 2021 alkupuolella hyväksytyt keskeiset säädökset.

Taulukko 1 – Keskeiset hyväksytyt säädökset

Euroopan unionin tuomioistuin, jäljempänä ’tuomioistuin’, varmistaa EU:n lainsäädännön yhtenäisen soveltamisen ja tulkinnan. Vuonna 2020 tuomioistuin antoi kolme päätöstä EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta.

3.2.EU:n taloudellisten etujen valvontakehys

Kaaviosta 6 käy ilmi EU:n valvontakehyksen monimutkaisuus; siihen kuuluu useita toimijoita unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.

Kaavio 6 – Valvontakehys: yleiskatsaus

3.2.1.EU:n taso

EU:n toimielimet ja elimet käsittelevät sekä EU:n tuloja että menoja.

Komissio määrittelee strategiat ja muuntaa EU:n toimielinten yhdessä kehittämät yleiset poliittiset tavoitteet toimintapolitiikoiksi ja aloitteiksi. Komission pääosastot hallinnoivat erityisiä politiikkoja ja niitä tukevia rahoitusohjelmia. Taloudellisten resurssien hallinnoinnissa voidaan käyttää mitä tahansa Kaaviosta 3 esitetyistä tavoista. Komissio on vastuussa EU:n talousarvion toteuttamisesta.

Euroopan parlamentti harjoittaa demokraattista valvontaa varmistaakseen, että komissio ja muut toimielimet käsittelevät EU:n varoja asianmukaisesti. Euroopan parlamentti päättää neuvoston suosituksesta vastuuvapauden myöntämisestä eli tietyn vuoden talousarvion lopullisesta hyväksymisestä. Euroopan parlamentti tekee päätöksensä parlamentin Talousarvion valvontavaliokunnan (CONT) tutkittua huolellisesti komission rahoitustilejä.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvioi EU:n toimien taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta vastuuvelvollisuuden, avoimuuden ja varainhoidon parantamiseksi.

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) suorittaa riippumattomia tutkimuksia EU:n varoihin liittyvistä petoksista ja korruptiosta ja kehittää EU:n petostentorjuntapolitiikkaa petosten, korruption ja muun EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi.

Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on valtuudet tutkia rikoksia, jotka vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin 22 osallistuvassa EU:n jäsenvaltiossa, 27 ja nostaa niihin liittyviä syytteitä. Se aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 2021.

Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto Eurojust koordinoi kansallisten viranomaisten – sekä EU:n jäsenvaltioissa että EU:n ulkopuolisissa maissa – työtä rajat ylittävän rikollisuuden tutkinnassa ja siihen liittyvässä syytteeseenpanossa.

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europol toimii lainvalvontaoperaatioiden tukikeskuksena, rikollista toimintaa koskevan tiedon keskuksena ja lainvalvonta-asiantuntemuksen keskuksena.

3.2.2.Jäsenvaltioiden taso

Tulojen osalta EU:n jäsenvaltiot ovat vastuussa tullilainsäädännön täytäntöönpanosta, tullitarkastusten suorittamisesta sekä tuontitullien ja tuonnin yhteydessä maksettaviksi tulevien valmisteverojen ja arvonlisäveron perimisestä.

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisilla on useita muita tavoitteita, kuten muiden kuin verotuksellisten toimenpiteiden soveltaminen EU:n sisäisen turvallisuuden parantamiseksi, EU:n suojelemiseksi hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta sekä ympäristön suojelemiseksi.

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisilla on keskeinen rooli tasapainotettaessa tarvetta helpottaa kauppaa nopeampien ja saumattomien tuontimenettelyjen avulla sekä toteuttaa tullitarkastuksia EU:n tuella.

EU:n jäsenvaltiot hallinnoivat myös noin kolmea neljäsosaa EU:n talousarvion menoista useiden elinten (hallintoviranomaisten, maksajavirastojen, tarkastusviranomaisten ja todentamisviranomaisten) kautta. Elinten määrä voi vaihdella maan koon, hallinnoitavien EU:n varojen määrän ja elinten hajauttamisasteen mukaan. Ylimmillä tarkastuselimillä on merkittävä rooli kansallisten julkisten elinten toiminnan laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden valvonnassa. Koska petokset ja korruptio ovat rikoksia, kansallisilla lainvalvonta-, syyttäjä- ja oikeusviranomaisilla on keskeinen rooli EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa erikoistuneiden elinten, kuten petosten- ja korruptiontorjuntavirastojen, ohella.

Tämä monimutkainen järjestelmä 32 takaa useita valvonnan tasoja (ks. Kaavio 7 ).

Kaavio 7 – Kehys yhteistyössä hallinnoitavien EU:n varojen suojaamiseksi

Petostentorjunnan koordinointivirastot (AFCOS): Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013, jäljempänä ’OLAF-asetus’, nojalla perustetut petostentorjunnan koordinointivirastot edistävät tehokasta yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, johon sisältyvät myös luonteeltaan operatiiviset tiedot, OLAFin kanssa. Useissa EU:n jäsenvaltioissa niillä on koordinoiva ja ohjaava rooli EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten torjunnassa.

4.Yhteistyö petosten torjumiseksi

Käytössä oleva monimutkainen petostentorjuntajärjestelmä edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

4.1.Toimielinten välinen yhteistyö EU:n tasolla

4.1.1.Komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistyö

Vuonna 2020 Euroopan parlamentin Talousarvion valvontavaliokunnan useissa kokouksissa keskityttiin OLAFin toimintaan, ja virasto sai esitellä tuloksiaan. OLAF edusti komissiota useissa neuvoston työryhmissä ja erityisesti petostentorjuntatyöryhmässä.

OLAF osallistui 1. joulukuuta 2020 komission, Euroopan parlamentin, neuvoston, Euroopan pääsyyttäjän ja OLAFin valvontakomitean kanssa toimielinten väliseen keskusteluun OLAFista ja keskusteli EU:n uudesta petostentorjuntajärjestelmästä, johon liittyvät myös OLAFin organisaatiouudistus ja yhteistyö EPPOn kanssa. Tälle korkean tason tapahtumalle olivat ominaisia keskittyneet, myönteiset keskustelut, jotka tasoittivat tietä OLAFin, EPPOn, Eurojustin ja Europolin välisen yhteistyön parantamiselle.

4.1.2.OLAFin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteistyö

Vaikka Euroopan tilintarkastustuomioistuimella ja OLAFilla on erilaiset toimeksiannot, niillä on yhteinen tehtävä EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi ja EU:n talousarvion moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi. Tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa OLAFille kaikista petosepäilyistä tai muista laitonta toimintaa koskevista epäilyistä, jotka se havaitsee tarkastustyössään tai joista sille ilmoitetaan. Vuonna 2020 OLAF sai tilintarkastustuomioistuimelta kuusi tällaista ilmoitusta, jotka kaikki johtivat tutkimusten aloittamiseen.

Toukokuussa 2019 tehdyn hallinnollisen järjestelyn jälkeen OLAF ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin ovat parantaneet yhteistyötään järjestämällä yhteisen vuotuisen työpajan, jossa ne jakavat koulutusohjelmiaan, osaamistaan ja riskianalyysejaan. Vuoden 2020 työpaja oli siirrettävä vuoteen 2021 covid-19-pandemian vuoksi.

4.1.3.OLAFin ja EPPOn väliset työjärjestelyt 

EPPOa ja OLAFia koskevassa oikeudellisessa kehyksessä säädetään näiden kahden elimen välisistä työjärjestelyistä, joissa vahvistetaan niiden suhteen käytännön näkökohdat. Työjärjestelyistä sovittiin marraskuussa 2020, ja ne allekirjoitettiin 5. heinäkuuta 2021.

Kaiken kaikkiaan järjestelyissä vahvistetaan tarvittavat mekanismit, joilla varmistetaan näiden kahden viraston tutkintatoimien tehokas raportointi, päällekkäisyyden välttäminen ja täydentävyys. Ne mahdollistavat tiiviin yhteistyön luomalla käytännön tapoja vaihtaa tietoja ja takaamalla tekniset näkökohdat, jotka koskevat keskinäistä välillistä pääsyä virastojen asianhallintajärjestelmiin.

4.1.4.OLAFin ja Europolin yhteistyö

OLAF ja Europol allekirjoittivat syksyllä 2020 työjärjestelyt, joiden tuloksena perustettiin suojattu viestintäkanava (SIENA) ja nimitettiin Europoliin OLAFin yhteyshenkilö.

4.2.EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyö 

4.2.1.Petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean (COCOLAF) toiminta

Petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea (COCOLAF) kokoaa yhteen komission (OLAFin edustamana) ja jäsenvaltioiden asiantuntijoita. Se on foorumi, jolla keskustellaan petostentorjunnan keskeisistä tapahtumista ja tämän kertomuksen valmistelusta. Komitea tekee työtään neljässä työryhmässä ja täysistunnossa. Vuonna 2020 pidettiin virtuaalikokouksia, joissa käsiteltiin seuraavia aiheita:

•OLAFin tutkimukset EU:n jäsenvaltioissa

•covid-19-kriisiin liittyvät petosriskit ja lieventävät toimenpiteet

•varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän mahdollinen käyttö EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa

•valmiuksien kehittämistoimet petosten ja korruption havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa

•merkittävimmät petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät suuntaukset ja mallit

•uusi petostentorjuntakolmio: AFCOS, OLAF ja EPPO.

4.2.2.Tulliyhteistyö

Tullipetosten rajat ylittävän luonteen johdosta on olennaisen tärkeää, että EU:n jäsenvaltioiden tulliviranomaiset tekevät yhteistyötä tulli- ja maatalouslainsäädännön rikkomisten ehkäisemiseksi, tutkimiseksi ja niihin liittyvien syytetoimien toteuttamiseksi. Tietoja voidaan vaihtaa EU:n tasolla EU:n jäsenvaltioiden välillä tai niiden ja komission välillä tai kansainvälisellä tasolla EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. EU:n tasolla vaihdetaan tietoja joko keskinäistä avunantoa koskevan asetuksen 49 tai tullialan riskienhallintajärjestelmän 50 mukaisesti, kun taas tietojenvaihto EU:n ulkopuolisten maiden kanssa perustuu erityisiin sopimuksiin (ks. 4.4 kohta).

Tulliviranomaiset voivat myös tehdä keskenään yhteistyötä ja vaihtaa tietoa ja parhaita käytäntöjä EU:n toimintaohjelmista Tulli 2020 ja Herkules III 51 rahoitettavien yhteisten toimien, seminaarien, koulutuskurssien, hankeryhmien, työvierailujen ja rajat ylittävien toimien avulla.

4.2.3.Yhteiset tullioperaatiot

Yhteiset tullioperaatiot ovat kestoltaan rajoitettuja kohdennettuja toimia, joiden tarkoituksena on torjua petoksia ja arkojen tuotteiden salakuljetusta erityisen riskialttiilla alueilla ja/tai tunnistetuilla kauppareiteillä.

Tuloihin liittyviä petostapauksia ja väärennöksiä koskevien tutkimustensa lisäksi OLAF koordinoi suuria yhteisiä tullioperaatioita, joissa on EU:n ohella mukana kansainvälisiä operatiivisia kumppaneita. OLAFin tuki on räätälöity kunkin yhteisen tullioperaation mukaan, ja siihen voivat sisältyä pysyvien teknisten infrastruktuurien, tietoteknisten välineiden ja viestintävälineiden, erityisesti virtuaalioperaatioiden koordinointiyksikön (VOCU), käyttö turvallista tietojenvaihtoa varten, erityinen strateginen analyysi sekä hallinnollinen ja taloudellinen tuki. Taulukossa 2 esitetään yhteiset tullioperaatiot, joihin OLAF osallistui vuonna 2020.

Taulukko 2 – Yhteiset tullioperaatiot vuonna 2020

4.3.EU:n jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

Jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä petostentorjunnassa, ja toisinaan tätä yhteistyötä rahoitetaan Herkules-ohjelmasta (ks. 5.2 kohta). Osaa hankkeista kuvaillaan lyhyesti Taulukossa 3 .

Taulukko 3 – Vuonna 2020 päätökseen saatetut Herkules-ohjelmasta rahoitetut yhteistyöhankkeet

4.4.Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa

Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tullilainsäädännön rikkomusten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja torjumiseksi perustuu keskinäistä hallinnollista avunantoa koskeviin sopimuksiin. Tällä hetkellä EU:lla on voimassa olevat sopimukset yli 80 maan kanssa. Niihin kuuluvat muun muassa EU:n tärkeimmät kauppakumppanit, kuten Yhdysvallat, Kiina ja Japani. Vuonna 2020 saatiin päätökseen neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan ja Uzbekistanin kanssa sekä jatkettiin neuvotteluja Australian, Indonesian sekä itäisen ja eteläisen Afrikan (ESA5) kanssa.

Vapaakauppasopimukset sisältävät yleensä petostentorjuntalausekkeen, joka mahdollistaa tietyn tuotteen tullietuuskohtelun väliaikaisen peruuttamisen tapauksissa, joissa havaitaan vakava tullipetos ja sen torjumista koskeva jatkuva riittävän yhteistyön puute. Vuonna 2020 saatiin päätökseen neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Neuvottelut jatkuivat Australian, Chilen, Uuden-Seelannin ja Indonesian kanssa.

5.Painopiste vuonna 2020 hyväksytyissä, toteutetuissa tai käynnissä olevissa aloitteissa

5.1.Komission petostentorjuntastrategia

Huhtikuussa 2019 hyväksytyllä komission petostentorjuntastrategialla ja sen toimintasuunnitelmalla, johon kuuluu 63 toimea, on merkittävä rooli EU:n varojen mahdollisen väärinkäytön ehkäisemisessä. Toimien toteuttamisessa edistyttiin vuonna 2020 hyvin. Kesäkuuhun 2021 mennessä kaksi kolmasosaa toimista oli toteutettu ja viimeisen kolmasosan osalta toteutus oli käynnissä. 53

Strategialla on kaksi ensisijaista tavoitetta: i) parantaa tietojen keruuta ja analysointia sekä ii) parantaa koordinointia, yhteistyötä ja prosesseja.

Ensimmäisen tavoitteen mukaisesti OLAF tehosti analyysityötään esimerkiksi komission yksiköiden kanssa tehdyn covid-19-pandemiaan liittyvien petosriskien arvioinnin osalta (ks. 6.2.2 kohta) sekä EU:n terveydenhuoltoinfrastruktuuriin myönnetyssä rahoituksessa esiintyvien sääntöjenvastaisuuksien ja petosten osalta (ks. Pikakatsaus 13 ).

Komission petostentorjuntastrategian toisen tavoitteen mukaisesti edistyttiin hyvin useissa toimissa, joilla pyrittiin lisäämään komission yksiköiden välistä koordinointia ja yhteistyötä sekä antamaan komission käyttöön tehokkaampi petostentorjunnan valvontajärjestelmä. Erityisesti on tehostettu komission yksiköiden välisiä yhteyksiä ja yhteistyötä, etenkin perustamalla OLAFin johtamassa petosten ehkäisy- ja havaitsemisverkostossa komission edustajista koostuvia ryhmiä. Nämä ryhmät perustetaan hallinnointitavan tai teeman mukaan, kuten sisäisiä tapauksia ja petosriskien hallintaa käsittelevät ryhmät, jotka molemmat käynnistettiin keväällä 2021.

Petostentorjuntastrategiassa komissio on myös sitoutunut parantamaan OLAFin suositusten jatkotoimien seurantaa. Nämä suositukset ovat olennaisen tärkeitä, jotta rahat saadaan takaisin EU:n talousarvioon ja petosten tekijät oikeuden eteen. Tästä syystä komissio ja OLAF panostivat vuonna 2020 huomattavasti valvonnan tehostamiseen ottaen huomioon tammikuun 2012 ja kesäkuun 2019 välisenä aikana annetut noin 1 400 taloudellista suositusta. Yhteensä vuosien 2012–2020 takaisinperintäsuositusten summa on yli 6 miljardia euroa, ja yli puolet siitä liittyy tullitapauksiin.

5.2.Herkules-ohjelma: tuki jäsenvaltioiden petostentorjuntatoimille 

Herkules III ‑ohjelmassa 54 (2014–2020) tuettiin toimia, joilla torjuttiin petoksia, lahjontaa ja muuta EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavaa laitonta toimintaa. Ohjelman täytäntöönpanon viimeisenä vuonna eli vuonna 2020 55 sen talousarvio oli 16,44 miljoonaa euroa, ja määrärahat oli tarkoitettu seuraaviin toimiin:

·toimet jäsenvaltioiden kansallisten ja alueellisten viranomaisten operatiivisen ja teknisen valmiuden vahvistamiseksi sekä tietotekninen tuki (74 % ohjelman talousarviosta)

·koulutustoimet, konferenssit, seminaarit ja työntekijöiden vaihto, jotka koskevat lähinnä EU:n jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden lainvalvontaviranomaisten työntekijöitä, sekä vertailevat tutkimukset ja tieteellinen julkaisutoiminta (26 % talousarviosta).

Covid-19-pandemia vaikutti merkittävästi ohjelman yleiseen täytäntöönpanoon. Suurin osa vuodeksi 2020 suunnitelluista koulutustoimista joko siirrettiin vuoteen 2021 tai toteutettiin virtuaalisesti, jos mahdollista. Useimpien avustussopimusten voimassaoloaikaa jatkettiin, minkä ansiosta tuensaajat voivat jatkaa hankkeidensa toteuttamista.

Herkules III ‑ohjelman vuosina 2017–2019 myönnettyjen avustusten saajat ilmoittivat saaneensa ohjelmasta rahoitettujen varusteiden ja koulutuksen avulla aikaan huomattavia tuloksia. 56

5.3.Tulot: EU:n taso

5.3.1.Sähköisen kaupankäynnin alv-säännöksiä koskeva paketti

Covid-19-kriisin vuoksi jäsenvaltioilla ja yrityksillä oli vaikeuksia edetä sähköisen kaupankäynnin alv-säännöksien täytäntöönpanon edellyttämässä tietoteknisessä kehityksessä 1. tammikuuta 2021 mennessä. Tämän vuoksi sähköisen kaupankäynnin alv-säännöksiä koskevan paketin voimaantuloa lykättiin kuudella kuukaudella. Sähköiseen kaupankäyntiin sovellettavia tullisääntöjä mukautettiin sähköisen kaupankäynnin alv-säännöksien sujuvan täytäntöönpanon mahdollistamiseksi.

Komissio hyväksyi syyskuussa 2020 tullialan toimintasuunnitelman 57 , jossa ehdotettiin toimia sähköisen kaupankäynnin haasteisiin vastaamiseksi sekä alv- ja tullipetosten, kuten aliarvottamisen, tavaroiden virheellisten kuvausten ja väärien alkuperäilmoitusten, torjunnan tehostamiseksi.

Neuvosto hyväksyi 18. helmikuuta 2020 lainsäädäntöpaketin 58 , jossa maksupalveluntarjoajat velvoitetaan lähettämään tietoja EU:n jäsenvaltioista peräisin olevista rajat ylittävistä maksuista ja näiden rajat ylittävien maksujen saajasta, jäljempänä ’maksunsaaja’. Tämän paketin puitteissa maksupalveluntarjoajien, jotka tarjoavat maksupalveluja EU:ssa, on seurattava rajat ylittävien maksujen saajia ja lähetettävä EU:n jäsenvaltioiden viranomaisille tietoja niistä, jotka saavat yli 25 rajat ylittävää maksua neljännesvuosittain.

Tiedot keskitetään eurooppalaiseen tietokantaan eli keskitettyyn sähköiseen maksutietojärjestelmään (CESOP), ja ne asetetaan EU:n jäsenvaltioiden petostentorjunnan asiantuntijoiden saataville Eurofisc-verkoston kautta. Tämän uuden toimenpiteen tavoitteena on antaa EU:n jäsenvaltioiden veroviranomaisille oikeat välineet havaita toiseen jäsenvaltioon tai EU:n ulkopuoliseen maahan sijoittautuneiden myyjien mahdollinen sähköiseen kaupankäyntiin liittyvä alv-petos.

Tietojen lähettäminen tulee aloittaa 1. tammikuuta 2024.

5.3.2.Tullimaksuihin liittyvien petosten torjunta

Covid-19-pandemia on vaikuttanut voimakkaasti tulliin, jonka oli hoidettava perustehtävänsä vaikeasta tilanteesta huolimatta. Komissio käynnisti helmikuun 2020 alussa tullialan riskienhallintajärjestelmässä kriisivaroituksen covid-19-kriisiin liittyvien riskitietojen vaihtamisen yksinkertaistamiseksi ja keskittämiseksi. EU:n jäsenvaltiot ovat reagoineet erittäin nopeasti, ja tietojen jakaminen on ollut poikkeuksellisen laajaa.

Komissio hyväksyi toukokuussa 2020 tullivalvontaan liittyvien riskien priorisointia koskevat suuntaviivat, joissa vahvistetaan väliaikaiset toimenpiteet EU:n jäsenvaltioiden tukemiseksi. Niissä kuvataan tärkeimmät riskit, joihin on puututtava ensisijaisesti, riippuen kriisin vaikutuksesta kyseisiin maihin.

Komissio tekee paikalla tai etänä seuranta- ja tarkastuskäyntejä varmistaakseen tullia ja perinteisiä omia varoja koskevan lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen. Jos yhteistyötä ja edistystä jäljellä olevien kysymysten ratkaisemisessa pidetään riittämättöminä, sovelletaan korjaavia toimenpiteitä.

Kuten vuoden 2019 PIF-kertomuksessa todettiin, komissio on jo toteuttanut tällaisia korjaavia toimenpiteitä Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan Kiinasta peräisin olevien aliarvotettujen tekstiilien ja jalkineiden osalta (ks. Pikakatsaus 1 ). Komissio toteutti vuonna 2020 lisätoimia määrittääkseen vastaavanlaiset perinteisten omien varojen menetykset kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja lähetti niille alustavia laskelmia mahdollisista perinteisten omien varojen menetyksistä, jotka liittyivät mahdollisesti aliarvotettujen tekstiilien ja jalkineiden tuontiin Kiinasta niiden alueelle. Lisäksi komissio määritti mahdolliset perinteisten omien varojen menetykset, jotka liittyvät aurinkopaneeleihin sovellettavien polkumyyntitullien kiertämiseen, ja ilmoitti asiasta asianomaisille EU:n jäsenvaltioille.

5.3.3.Tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjunta

Laittoman tupakkakaupan torjunta on tärkeä osa EU:n taloudellisten etujen suojeluun liittyvää EU:n politiikkaa. Komissio jatkoi vuoden 2020 aikana laittoman tupakkakaupan torjuntaa koskevan toisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Useimmat keskeiset toimet joko olivat käynnissä tai ne oli saatettu loppuun vuoden loppuun mennessä. EU:ssa komissio avusti jäsenvaltioita ottamaan käyttöön uuden tupakan jäljitettävyysjärjestelmän, joka käynnistettiin vuonna 2019. Analyysien ja tiedustelutietojen alalla on edistytty huomattavasti. Esimerkiksi riippumaton tupakka-alan laboratorio käsitteli vuonna 2020 yli 150 pyyntöä. Vuonna 2020 myös valmistui tutkimus laittomien tupakkatuotteiden markkinoiden mittausmenetelmän määrittämiseksi, ja se julkaistiin vuoden 2021 alussa.

Sen jälkeen, kun lisäpöytäkirja tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämiseksi (FCTC-pöytäkirja) tuli voimaan vuonna 2018, OLAF on tiiviissä yhteistyössä komission yksiköiden ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa ollut aktiivinen toimija monenvälisessä toimintaympäristössä. Kansainvälisessä yhteistyössä keskityttiin tupakkatuotteiden toimitusketjun turvaamiseen. Marraskuussa 2021 pidettävän osapuolten välisen toisen kokouksen alla OLAF toimii seurantaa ja jäljittämistä käsittelevän työryhmän ”avaintekijänä”. OLAF tarjoaa asiantuntemustaan myös apua ja yhteistyötä käsittelevän työryhmän aktiivisena jäsenenä.

5.4.Tulot: EU:n jäsenvaltioiden taso

EU:n tulojen suojaamiseksi paremmin jotkin EU:n jäsenvaltiot toteuttivat erityistoimenpiteitä 59 , jotka käyvät ilmi Taulukosta 4 .

Taulukko 4 – EU:n jäsenvaltioiden tuloihin liittyvät toimenpiteet vuonna 2020

5.5.Menot: EU:n taso

EU:n vuosien 2021–2027 talousarviota ja Next Generation EU -välinettä koskevan menopaketin hyväksymisen yhteydessä vahvistettiin tarvittavat säännökset sen varmistamiseksi, että EU:n taloudellisia etuja suojellaan riittävästi.

5.5.1.Oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2092 otettiin käyttöön yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

Sen tarkoituksena on suojata EU:n talousarviota sellaisilta rikkomuksilta, jotka kohdistuvat oikeusvaltioperiaatteisiin ja vaikuttavat (tai uhkaavat vakavasti vaikuttaa) riittävän suoraan EU:n moitteettomaan varainhoitoon tai EU:n taloudellisiin etuihin. Siksi se on kytketty EU:n talousarvioon. Tämän asetuksen perusteella komissio voi ehdottaa neuvostolle asianmukaisia toimenpiteitä, kuten maksujen keskeyttämistä ja lopettamista sekä uusien oikeudellisten sitoumusten ja rahoitusoikaisujen kieltämistä, EU:n talousarvion tai EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi. Asetuksella täydennetään muita EU:n talousarvion suojaamista koskevassa EU:n lainsäädännössä vahvistettuja menettelyjä, kuten OLAFin ja EPPOn tutkimuksia. Komissio hyödyntää jatkossakin kaikkia käytettävissä olevia välineitä, kuten varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää, tarkastuksia ja rahoitusoikaisuja, suojatakseen tehokkaasti EU:n talousarviota. Komissio soveltaa ehdollisuusmekanismia vuodesta 2021 alkaen tapauksissa, joissa se katsoo, että muut välineet eivät ole tehokkaampia EU:n talousarvion suojaamiseksi.

Komissio julkaisi heinäkuussa 2021 toisen oikeusvaltiota koskevan vuosikertomuksen 60 , jossa esitetään sekä yhteenveto oikeusvaltiotilanteesta EU:ssa että arvio kunkin EU:n jäsenvaltion tilanteesta. Oikeusvaltiota koskevassa kertomuksessa seurataan sekä myönteistä että kielteistä merkittävää kehitystä, joka liittyy oikeusvaltiotilanteeseen EU:n jäsenvaltioissa. Kertomus kattaa seuraavat neljä pilaria: i) oikeusjärjestelmä, ii) korruptiontorjunnan kehys, iii) tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja iv) vapaus sekä muut keskinäiseen valvontajärjestelmään liittyvät institutionaaliset kysymykset. Se on unionin talousarvion suojaamista koskevasta yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä annetusta asetuksesta erillinen väline ja komissiolle tärkeä tiedonlähde.

5.5.2.EU:n talousarvio vuosiksi 2021–2027

EU:n vuosien 2021–2027 talousarvion yhteydessä kehitteillä oleva lainsäädäntökehys tuo merkittäviä muutoksia ja yksinkertaistaa EU:n varojen hallinnointia, erityisesti ERI-rahastoissa, joissa lisätään

·kustannusten sijaan tuloksiin perustuvien maksujen osuutta

·yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ja kertakorvausten käyttöä.

EU:n vuosien 2021–2027 talousarvion hyväksyminen edellyttää myös kutakin meno-ohjelmaa koskevien erillisten asetusten määrittelyä. On sovittu erityisistä petostentorjuntaa koskevista säännöksistä tarvittavien oikeuksien ja valtuuksien myöntämisen varmistamiseksi, jotta toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä, OLAF ja tilintarkastustuomioistuin voivat käyttää kattavasti toimivaltaansa ja varmistaa, että kaikki EU:n rahastojen täytäntöönpanoon osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin on kuuluttava asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, kuten paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia.

Näitä säännöksiä sovellettaisiin myös EU:n ohjelmiin osallistuviin EU:n ulkopuolisiin maihin.

5.5.3.Elpymis- ja palautumistukiväline

Annettuaan toukokuussa 2020 ehdotuksen asetukseksi elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta komissio julkaisi syyskuussa 2020 EU:n jäsenvaltioille tarkoitetut ohjeet kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimisesta. Ohjeita päivitettiin parlamentin ja neuvoston joulukuussa 2020 tekemän poliittisen sopimuksen 61 jälkeen.

Heinäkuussa 62 ja joulukuussa 2020 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti moitteettoman varainhoidon ja EU:n taloudellisten etujen suojaamisen merkitystä tälle uudelle välineelle.

Elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen mukaisesti komissio tarkistaa kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia arvioidessaan, että EU:n jäsenvaltiot ottavat käyttöön sisäisen valvonnan järjestelmiä, joissa hallinnoidaan välinettä varmistaen, että saatua rahoitusta käytetään EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja mahdollistetaan erityisesti eturistiriitojen, petosten, korruption ja kaksinkertaisen rahoituksen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon aikana EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava näiden varojen moitteeton hallinnointi ja perittävä takaisin aiheettomasti maksetut määrät. EU:n jäsenvaltioiden on erityisesti kerättävä standardoitujen luokkien dataa varojen lopullisista saajista, toimeksisaajista, alihankkijoista, tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista tarkastusta ja valvontaa varten sekä varmistettava näiden tietojen saatavuus komissiolle, OLAFille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja EPPOlle (tarvittaessa).

Komissio asettaa EU:n jäsenvaltioiden käytettäväksi tieto- ja seurantajärjestelmän, johon sisältyy yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline asiaankuuluvien tietojen saamiseksi ja analysoimiseksi.

EU:n jäsenvaltioiden on sisällytettävä elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa esitettäviin maksupyyntöihin johdon vahvistuslausuma sekä yhteenveto suoritetuista tarkastuksista, mukaan lukien havaitut puutteet ja mahdolliset korjaavat toimet.

Maksun jälkeen komissio suorittaa riskiperusteisia tarkastuksia.

Kaiken kaikkiaan EU:n taloudellisten etujen suojaamisen vahvistamiseksi on toteutettu kattavia toimenpiteitä, ja EU:n jäsenvaltiot ovat vuoden 2021 ensimmäisten kuukausien aikana tehneet tiivistä yhteistyötä komission kanssa tämän huomioon ottamiseksi vuoden 2021 toisella neljänneksellä toimitetuissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan. Komissio seuraa tiiviisti näiden suunnitelmien täytäntöönpanoa.

5.5.4.Rakenneuudistusten tukiohjelman kautta annettava tekninen tuki

Vuonna 2020 teknistä tukea myönnettiin rakenneuudistusten tukiohjelman kautta useisiin korruption ja petosten torjuntaan liittyviin toimiin. Useiden EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa on käynnistetty hankkeita, joiden tavoitteena on

·lisätä tietoisuutta ja tiukentaa normeja kansainvälisissä liiketoimissa tapahtuvan lahjonnan torjunnassa

·kehittää riskinarviointiin ja käyttäytymistä koskevaan tietämykseen liittyvä kehys korruptioriskien paremmaksi hallitsemiseksi

·vahvistaa korruption ehkäisemisen ja havaitsemisen koordinointia

·parantaa avustuksiin liittyvien petosriskien havaitsemista

·tehostaa korruption vastaisten toimien täytäntöönpanoa ja seurantaa.

5.6.Menot: EU:n jäsenvaltioiden taso

Useat EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2020 toimenpiteitä, joilla suojataan paremmin EU:n talousarviosta saatavia, yhteistyössä hallinnoitavia varoja. Niihin sisältyy monenlaisia aloitteita, kuten alakohtaisia strategioita, asiaankuuluvien elinten välisen yhteistyön vahvistaminen, korruption torjunnan tehostaminen ja eturistiriitojen ehkäiseminen. 63 Osa näistä aloitteista on esitetty Taulukossa 5 , ja petostentorjunnan tietoteknisiin välineisiin liittyviä muita toimenpiteitä on kuvattu 6.5 kohdassa.

Taulukko 5 – EU:n jäsenvaltioiden menoihin liittyvät toimenpiteet vuonna 2020

6.Sääntöjenvastaisuudet, petokset ja riskit 

6.1.Havaitsemisesta riskiin

EU:n taloudellisiin etuihin voivat vaikuttaa haitallisesti

·EU:n talousarvion määrärahojen vähentäminen, mikä vaikuttaa haitallisesti mahdollisuuteen rahoittaa sen politiikkaa

·tiettyyn menoerään liittyvien kustannusten kasvaminen

·varojen tuhlaaminen rahoittamalla hankkeita, jotka ovat heikkolaatuisia tai eivät saavuta odotettuja tuloksia

·tällaisten varojen väärinkäyttö muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin ne alun perin oli tarkoitettu (tuensaajalla tai hankkeella ei oikeutta taloudelliseen tukeen).

Jos haitallinen vaikutus EU:n talousarvioon johtuu sääntöjen rikkomisesta, se määritellään ’sääntöjenvastaisuudeksi’ 64 . Tahallinen käyttäytyminen, kuten teko tai laiminlyönti, joka liittyy väärien, virheellisten tai puutteellisten lausumien tai asiakirjojen käyttöön tai esittämiseen tai tietyn velvoitteen vastaiseen tietojen salassapitoon, katsotaan ’petokseksi’ 65 . Näin ollen sääntöjenvastaisuus voi johtua säännön virheellisestä tulkinnasta, kun taas petos johtuu säännön tahallisesta rikkomisesta.

Muu laiton käytös, esimerkiksi lahjuksen ottaminen tai lahjuksen antaminen 66 tai EU:n varojen tai omaisuuden väärinkäyttö sellaisen virkamiehen toimesta, jonka tehtävänä on varojen tai omaisuuden suora tai välillinen hallinnointi 67 , voi vaikuttaa EU:n taloudellisiin etuihin.

EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia voidaan tehdä myös muiden rikosten tekemiseksi esirikosten yhteydessä. Vaikka rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva EU:n oikeudellinen kehys ei liitykään suoraan EU:n talousarvion suojaamiseen, se on tässä yhteydessä merkityksellinen. 68

Unionin ja jäsenvaltioiden tasolla käyttöön otetulla valvontakehyksellä (ks. 3.2 kohta) pyritään ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan näitä riskejä. Jäsenvaltioilla on ensisijainen hallinnointivastuu noin 80 prosentista talousarvion menopuolesta ja lähes kaikesta tulojen perimisestä. EU:n jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista (myös mahdollisista petoksista 73 ). 74  Näiden ilmoitusten (’ilmoitetut petokset’ tai ’ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet’) perusteella komissio voi tunnistaa useimmin toistuvat petosriskit ja petosmallit.

Seuraavissa kohdissa esitetään lyhyesti tärkeimmät EU:n jäsenvaltioiden raportoimat suuntaukset sääntöjenvastaisuuksien ja petosten havaitsemisessa. Nämä suuntaukset viittaavat riskeihin, jotka voivat olla merkityksellisiä tulevien toimien kannalta. Aiemmat havainnot voidaan nähdä indikaattoreina hallintajärjestelmien luontaisista riskeistä ja haavoittuvuuksista, joita petosten tekijät ovat hyödyntäneet. Ilman ennaltaehkäisyyn tehtäviä merkittäviä parannuksia on vaarana, että samankaltaisia sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia ilmenee myös tulevaisuudessa.

6.1.1.Alv-petokset – Study and Reports on the VAT Gap in the EU-28 member states (julkaistu vuonna 2020)

EU:n jäsenvaltiot menettävät miljardeja euroja alv-tuloja veropetosten ja puutteellisten veronkantojärjestelmien vuoksi. Alv-vaje (odotettujen alv-tulojen ja tosiasiallisesti kannettavan alv:n välinen ero) vaikuttaa EU:n taloudellisiin etuihin.

EU:n jäsenvaltioissa alv-vaje oli vuonna 2018 yhteensä noin 140 miljardia euroa. Komission ennusteiden mukaan alv-vaje on todennäköisesti pienentynyt vuonna 2019 ja voi olla alle 130 miljardia euroa eli kymmenen prosenttia koko arvonlisäverokertymästä.

EU:n jäsenvaltioiden yksittäiset tulokset eroavat edelleen merkittävästi vuoden 2018 mediaanista, joka oli 9,2 prosenttia. Alv-vaje pieneni 21 jäsenvaltiossa, merkittävimmin Unkarissa (–5,1 %), Latviassa (–4,4 %) ja Puolassa (–4,3 %). Suurin kasvu tapahtui Luxemburgissa (+2,5 %). Sen jälkeen tulevat Liettua (+0,8 %) ja Itävalta (+0,5 %), joissa kasvu oli marginaalista.

6.1.2.Tuloihin liittyvät sääntöjenvastaisuudet ja petokset

Ilmoitettujen tapausten määrä verrattuna viiden vuoden keskiarvoon laski sekä EU:n tuloihin liittyvien petosten että muiden sääntöjenvastaisuuksien osalta. Määrä kasvoi petosten osalta mutta väheni muiden sääntöjenvastaisuuksien osalta. 75

Taulukko 6 – Tulot: kansallisten viranomaisten havaitsemat sääntöjenvastaisuudet – perinteiset omat varat

Covid-19-pandemia näyttäisi vaikuttavan vuoden 2020 kokonaistilanteeseen odotettua vähemmän. Petoksiksi tai sääntöjenvastaisuuksiksi ilmoitettujen tapausten määrän ja niihin liittyvien summien vaihtelu on pikemminkin tavanomaisen vuotuisen vaihteluvälin sisällä (ks. oikealla oleva laatikko). Joihinkin EU:n jäsenvaltioihin on kuitenkin kohdistunut muita voimakkaampia vaikutuksia (ks. 5.3.1 kohta).

Vuonna 2020 menestyksekkäin tapa havaita petokset ja niihin liittyvät summat olivat petostentorjunnasta vastaavien yksiköiden tekemät tarkastukset. Liikkeeseen laskemisen jälkeen ja sen yhteydessä tehtävät tarkastukset ovat olleet lähes yhtä tärkeitä järjestäytyneen tullien kiertoon liittyvän rikollisuuden ja uusien petosmallien havaitsemiseksi.

Muut kuin petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet havaittiin ensisijaisesti liikkeeseen laskemisen jälkeen suoritettavissa tarkastuksissa. Taloudellisesti noin 43 prosenttia arvioiduista ja vahvistetuista kokonaismääristä havaittiin liikkeeseen laskemisen jälkeen tehdyissä tarkastuksissa, kun taas 29 prosenttia liittyi verotarkastuksiin, joiden merkitys havaitsemiskeinona vahvistui vuonna 2020.

6.1.3.Menoihin liittyvät sääntöjenvastaisuudet ja petokset

Viimeisten viiden vuoden aikana EU:n ohjelmakauden 2007–2013 menoihin liittyvien ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien (petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien) määrä on vähentynyt, kun taas vuosien 2014–2020 EU:n talousarvioon 78 liittyvien sääntöjenvastaisuuksien määrä on kasvanut johdonmukaisesti täytäntöönpanosyklien kanssa. Vuotuisiin menoihin liittyvät ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet (suorat tuet viljelijöille ja markkinatukitoimenpiteet) ovat pysyneet samalla tasolla.

Taulukko 7 – Menot: havaitut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2020 budjettialoittain

Maatalous – Viimeisten viiden vuoden aikana (ks. alla oleva laatikko) maaseudun kehittämiseen vuosina 2014–2020 liittyvien petosten ilmoittaminen on alkanut hitaasti, mikä voi kertoa riittämättömistä havaitsemistoimista EU:n jäsenvaltioissa, ja vähentynyt ohjelmakauden 2007–2013 osalta – odotusten mukaisesti. Petosten ilmoittaminen oli melko vakaalla tasolla maatalouden tukemisen osalta (mukaan lukien viljelijöille myönnettävä suora tuki ja markkinatoimenpiteet).

Suhteessa EU:n jäsenvaltioiden saamiin maksuihin näyttää siltä, että petokset liittyvät useammin maaseudun kehittämiseen kuin viljelijöille maksettaviin suoriin tukiin. Viimeksi mainittu perustuu tukioikeuksiin, ja käytössä olevat järjestelmät tukevat ennaltaehkäisyä.

Markkinatoimenpiteisiin käytetään vähemmän varoja, mutta ilmoitettujen petosten määrä suhteessa maksuihin on vielä suurempi kuin maaseudun kehittämisen kohdalla (ks. Kaavio 14 ). Ilmoitetut petokset koskevat erityisesti kansallisia viinialan tukiohjelmia (investointitoimenpiteitä, myynninedistämistä erityisesti EU:n ulkopuolisilla markkinoilla sekä viinitarhojen rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä) sekä hedelmä- ja vihannesalaa (tukea tuottajaryhmille esihyväksyntää varten, erityisesti investointitoimenpiteitä). Myös myynninedistämisen alalla näyttää esiintyvän enemmän petoksia sekä EU:n sisäisillä että ulkopuolisilla markkinoilla.

Kaavio 14 – Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) eri osien osuus sääntöjenvastaisuuksiin liittyvistä maksuista ja rahamääristä (EU-27 – 2020)

Koheesio- ja kalastuspolitiikka – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot eli koheesiorahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja kalatalousrahastot) ohjelmakautta 2007–2013 koskevien havaittujen ja ilmoitettujen petosten ja sääntöjenvastaisuuksien määrä väheni viiden viime vuoden aikana täytäntöönpanosyklin mukaisesti (ks. oikealla oleva laatikko). Vuosia 2014–2020 koskevien ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä on kasvanut. Muiden sääntöjenvastaisuuksien kuin petosten osalta kasvu oli kuitenkin vähäistä, mikä korosti havaittujen sääntöjenvastaisuuksien (ja niihin liittyvien rahamäärien) määrän poikkeuksellista vähenemistä edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Ero on merkittävä kaikkien rahastojen, erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston, osalta.

Kaavio 15 – Petostapauksissa ja muissa kuin petostapauksissa havaittujen sääntöjenvastaisuuksien tyypit – ohjelmakausi 2014–2020

Suorat menot – Havaitut komission suoriin menoihin liittyvät petokset ovat vähentyneet vuodesta 2016 ja pysyneet melko vakaalla tasolla kolmen viime vuoden ajan. Muiden sääntöjenvastaisuuksien osalta vuonna 2020 kirjattiin pienin luku sekä tapausten että kyseessä olevien summien osalta.

6.2.Sääntöjenvastaisuuksien ja petosten lisäriskit vuonna 2021 ja sen jälkeen 

Viimeaikaisessa historiassa vuosi 2020 on ollut ennennäkemätön covid-19-pandemian vuoksi. Tässä yhteydessä myös elpymis- ja palautumistukiväline muuttaa tilannetta riskien osalta. Uusien tavoitteiden ja toimintaympäristön merkittävien muutosten vuoksi EU:n jäsenvaltioiden ja komission on nopeasti käynnistettävä toimia sääntöjenvastaisuuksiin ja petoksiin liittyvien uusien riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.

6.2.1.Tuloihin liittyvät covid-19-riskit

Vuotta 2020 leimasivat covid-19-pandemia ja tuonnin jyrkkä lasku. EU27-maiden 82 välinen kauppa kärsi pahasti. Tuonti väheni merkittävästi (–11,6 %) vuoteen 2019 verrattuna. 83  Covid-19-pandemian aiheuttama tuontimäärien väheneminen ja merkittävä siirtyminen sähköiseen kaupankäyntiin ovat johtaneet paitsi selvitettävien tulli-ilmoitusten määrän muuttumiseen myös muutoksiin tullin työmäärässä ja työtavoissa. Kansallisten viranomaisten reaktiot näihin haasteisiin ja nopeus, jolla tulliviranomaiset pystyivät sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, ovat vain osittain vertailukelpoisia, koska sulkutoimia koskevat muuttuvat säännöt ovat vaihdelleet huomattavasti vuoden aikana EU:n jäsenvaltioissa ja joidenkin EU:n jäsenvaltioiden tietyillä alueilla.

Kokonaislukujen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien (petosten ja muiden) kokonaismäärän ja niihin liittyvien summien vaihtelu on pikemminkin tavanomaisen vuotuisen vaihteluvälin sisällä 84 ja covid-19-pandemia on siten todennäköisesti vaikuttanut siihen vähemmän. Tullipetokset näyttävät kuitenkin vaikuttaneen eriasteisesti EU:n jäsenvaltioihin covid-19-pandemian aikana. Belgian, Bulgarian, Saksan, Kroatian, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Ruotsin havaitsemisasteet 85 olivat vuonna 2020 korkeimmat verrattuna viiteen edelliseen vuoteen, kun taas Italian, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin ja Slovakian havaitsemisasteet olivat alhaisimmat 86 .

Covid-19-pandemiaan liittyvien tavaroiden ja erityisesti suojavaatteiden kaltaisten tavaroiden osalta havaittiin vuonna 2020 hieman enemmän sääntöjenvastaisiksi ilmoitettuja määriä. Analyysi kuitenkin osoittaa, että covid-19-pandemiaan liittyviä tavaroita koskevien sääntöjenvastaisuuksien vaikutus näyttää vuonna 2020 pysyneen suhteellisen vähäisenä (6 % vuonna 2020 ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien kokonaismäärästä ja 3 % niihin liittyvistä summista).

6.2.2.Covid-19-pandemiaan liittyvät riskit menojen osalta

Covid-19-pandemia on saanut EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot antamaan mahdollisuuden tukea EU:n talousarviosta toimia kriisin lieventämiseksi lisäämällä tarvittavat varat ja jouston. EU:lla on tiukat säännöt, joilla se suojaa talousarviotaan petoksilta. Petoksentekijät kuitenkin mukauttavat toimintaansa nopeasti. Covid-19-pandemiaan liittyvät mahdolliset keskeiset riskit voivat avata heille uusia mahdollisuuksia.

Ensiksikin hätätilan hallinta edellyttää yksinkertaistettuja menettelyjä, mihin liittyy riskejä. Yksinkertaistettujen menettelyjen väärinkäyttö voi johtaa vähemmän kilpailuun perustuviin julkisiin hankintoihin ja suoriin sopimuksiin, mikä lisää eturistiriitojen ja korruption riskiä ja vaikeuttaa valvontaa. Kiireelliset menettelyt voivat heikentää tarjouseritelmien laatua, jolloin petoksentekijöiden on helpompaa liioitella kustannuksia tai heikentää laatua täytäntöönpanon aikana. Kiireelliset toimet voivat saada EU:n rahoitusta sen jälkeen, kun ne on saatettu päätökseen EU:n varojen hallinnointi- ja valvontakehyksen ulkopuolella (taannehtiva rahoitus). Vaikka konsulttiyritysten palvelut voivat olla erittäin hyödyllisiä, niihin tukeutuminen voi aiheuttaa petosriskejä. Kasvanut kysyntä ja toimitusketjujen häiriöt hätätilanteissa voivat johtaa sopimussuhteisiin epäluotettavien vastapuolten kanssa.

Muita riskejä aiheuttavat EU:n varojen hallinnoinnista vastaaviin viranomaisiin kohdistuvat paineet. Covid-19-pandemian aiheuttamat viivästykset nykyisissä toimenpideohjelmissa, kiireellisiin menoihin liittyvät uudet tarpeet ja seuraavan ohjelmakauden käynnistyminen voivat olla stressitekijöitä, jotka hyödyttävät petoksentekijöitä. He käyttävät samoja palveluja tarjoavien (postilaatikko)yritysten verkostoja useissa eri toimenpideohjelmiin kuuluvissa hankkeissa (esimerkiksi eturistiriitojen ja kaksinkertaisen rahoituksen riski) tai liioittelevat kustannuksia verkon sisäisillä, tekaistuilla liiketoimilla. Tällainen paine voi vaikeuttaa haastetta arvioida hakijoiden ilmoituksia, mikä lisää liioiteltujen kustannusten riskiä sekä riskiä sellaisille yrityksille myönnettävästä rahoituksesta, joilla ei ole taloudellisia ja toiminnallisia valmiuksia. Se voi myös johtaa takausten käytön vähenemiseen tai valvonnan määrän tai laadun laskuun, sillä myös matkustusrajoitukset haittaavat valvontaa.

Riskejä voi liittyä myös tuensaajiin, jotka vetoavat aiheettomasti ylivoimaiseen esteeseen perustellakseen sopimusvelvoitteiden noudattamatta jättämisen ohjelmien täytäntöönpanossa. Tämä voi jopa helpottaa konkurssipetoksia, jos väitetään virheellisesti kriisin aiheuttaneen ne.

Nämä riskit voivat koskea vuotta 2020, missä tapauksessa on mukautettava terveydellisen hätätilanteen aikana toteutettuihin toimiin liittyviä valvontastrategioita, sekä vuotta 2021 ja sen jälkeistä aikaa, jolloin tarvitaan ennaltaehkäisyä eli erityisiä lieventäviä toimenpiteitä ja kohdennettuja toimia tulevien sääntöjenvastaisuuksien ja petosten havaitsemiseksi.

6.2.3.Elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät riskit

Elpymis- ja palautumistukivälineen osalta asetuksessa (EU) 2021/241 mainitaan neljä erityistä riskiä, joita vastaan EU:n jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä: i) petokset, ii) korruptio, iii) eturistiriidat ja iv) kaksinkertainen rahoitus.

Nämä riskit määritellään asetuksessa ’vakaviksi sääntöjenvastaisuuksiksi’.

Elpymis- ja palautumistukiväline tuo paljon rahaa joihinkin EU:n jäsenvaltioihin, joiden kyky hyödyntää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja on jo valmiiksi heikko. Tämä lisää hallinnointi- ja valvontajärjestelmään kohdistuvia paineita.

Useimpien EU:n jäsenvaltioiden on kehitettävä uusia tietoteknisiä välineitä kerätäkseen ja hallinnoidakseen tietoja elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa varten. Kansallisten järjestelmien yhteentoimivuus ei välttämättä ole taattu.

EU:n jäsenvaltioiden on elpymis- ja palautumistukivälinettä täytäntöön pannessaan varmistettava vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä ja kehitettävä luotettava tietotekninen infrastruktuuri, jolla kerätään

a) tietoa välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta

b) standardoitujen luokkien dataa (lopullisista varojen saajista, toimeksisaajista, alihankkijoista sekä tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista).

Komissio asettaa saataville tieto- ja seurantajärjestelmän, johon kuuluu yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline ja jonka avulla tätä dataa ja tietoa voidaan hyödyntää ja analysoida, käytettäväksi yleisesti EU:n jäsenvaltioissa.

Komissio, OLAF, tilintarkastustuomioistuin ja soveltuvin osin EPPO voivat käyttää tieto- ja seurantajärjestelmää toimeksiantonsa puitteissa.

7.Välineet petostentorjunnan tehostamiseksi

Komissio hyödyntää nykyisiä välineitään ja kehittää uusia välineitä vastatakseen covid-19-pandemian aikana syntyneisiin haasteisiin ja löytääkseen uusia tapoja hallinnoida EU:n varoja.

7.1.ARACHNE

Komissio kannustaa käyttämään Arachnea, integroitua tietoteknistä välinettä tiedonlouhintaan ja -rikastukseen. Komissio on kehittänyt sen tukeakseen hallintoviranomaisia rakennerahastojen (Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto) hallinnollisissa ja johtoa koskevissa tarkastuksissa. Sitä on myös laajennettu koskemaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) hankkeita, ja sitä käytetään kaikkiin maatalousrahastoihin YMP:n uudistuksen jälkeen.

Arachne on laaja tietokanta, joka kattaa rahastoista rahoitetut EU-hankkeet ja jonka tiedot saadaan hallintoviranomaisilta ja maksajavirastoilta. Tietokantaa täydennetään yleisesti saatavilla olevilla tiedoilla, ja sen avulla pyritään tunnistamaan tiettyjen riski-indikaattoreiden perusteella sellaiset hankkeet, tuensaajat, sopimukset ja toimeksisaajat, joiden toiminnassa saattaa esiintyä petoksia, eturistiriitoja tai sääntöjenvastaisuuksia.

Arachne tukee viranomaisten tarkastus- ja valvontatyötä, sillä se varoittaa tietynlaisista riskeistä. Sen tietoja ei kuitenkaan voida käyttää todisteena virheistä, sääntöjenvastaisuuksista tai petoksista. Arachne voi tehostaa hankkeiden valintaa ja hallinnoinnin tarkastuksia ja lisäksi helpottaa petosten tunnistamista, ennaltaehkäisemistä ja havaitsemista.

Kun otetaan huomioon 6 kohdassa esiin tuodut riskit, Arachnen kaltaisten välineiden yleisen ja järjestelmällisen käytön avulla voitaisiin tehostaa petosten, sääntöjenvastaisuuksien, eturistiriitojen ja kaksinkertaisen rahoituksen torjuntaa.

7.2.Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä

Komissio hallinnoi varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää, josta säädetään EU:n talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 87 135–145 artiklassa. Se on väline, jolla vahvistetaan EU:n taloudellisten etujen suojaamista epäluotettavilta yhteisöiltä ja henkilöiltä jättämällä tällaiset talouden toimijat suoraan ja välillisesti hallinnoitavien EU:n varojen myöntämismenettelyjen ulkopuolelle. Kiellettyihin käytäntöihin kuuluu laaja valikoima ammatilliseen luotettavuuteen vaikuttavia käyttäytymistapoja (esimerkiksi petokset, korruptio ja ammatin harjoittamiseen liittyvät vakavat virheet) ja huonoja suorituksia (kuten huomattavat puutteet sopimusten täytäntöönpanossa).

Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmällä varmistetaan erityisesti

·sellaisten yhteisöjen tai henkilöiden varhainen havaitseminen, jotka aiheuttavat riskin EU:n taloudellisille eduille

·tällaisten talouden toimijoiden poissulkeminen niin, etteivät ne voi saada suoraan tai välillisesti hallinnoituja unionin varoja, ja/tai taloudellisten seuraamusten määrääminen tällaisille toimijoille

·edellä mainittujen tietojen kirjaaminen varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaan, joka on unionin varojen täytäntöönpanosta vastaavien taloushallinnon toimijoiden käytettävissä

·vakavimmissa poissulkemistapauksissa asianomaisten yhteisöjen tai henkilöiden nimien julkaiseminen komission verkkosivustolla. 88

Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä mahdollistaa poissulkemistilanteiden keskitetyn arvioinnin ja turvaa samalla asianomaisten henkilöiden ja yhteisöjen perusoikeudet, erityisesti heidän oikeutensa tulla kuulluksi.

Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän erikoisuus ja vahvuus on EU:n toimielimille ja elimille 89 annettu toimivalta toimia, ”jos lainvoimaista tuomiota ei ole annettu tai tapauksen mukaan lopullista hallinnollista päätöstä ei ole tehty” 90 . Seuraamusten määrääminen voi perustua todettuihin tosiseikkoihin ja havaintoihin, jotka ovat peräisin toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän 91 vastuulla suoritetuista tarkastuksista tai valvonnasta, OLAFin suorittamista tutkimuksista tai kansallisten viranomaisten tai kansainvälisten järjestöjen muista kuin lopullisista hallinnollisista päätöksistä.

Asianomainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi tehdä päätöksen seuraamuksen määräämisestä epäluotettaville talouden toimijoille vasta saatuaan virallisen suosituksen 92 keskitetyltä toimielinten väliseltä tutkintaelimeltä 93 .

7.3.GetI-hanke

GetI-hankkeen tavoitteena on parantaa OLAFin sekä operatiivisissa että strategisissa tehtävissä työskentelevän henkilöstön analyyttisia valmiuksia parantamalla tietojen saatavuutta ja visualisointia sekä nopeutta ja joustavuutta tietojen haussa.

Dataformaattien moninaisuus ja jäsentämättömän datan määrä ovat viime vuosina synnyttäneet tarpeen ottaa käyttöön toimintaympäristö, välineet ja toiminnot, jotka helpottavat analysointia. Avoimen lähdekoodin ja kaupallisten ohjelmistojen yhdistelmän avulla GetI-hankkeessa pyritään automatisoimaan monia aikaa vieviä tehtäviä ja hyödyntämään nykyaikaisia teknologioita, kuten tekoälyä.

7.4.Kansalliset tietotekniset välineet EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa

Vuonna 2020 EU:n jäsenvaltiot ilmoittivat useiden tietoteknisten välineiden kehittämisestä (ks. Taulukko 8 ) EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi. 94 Niillä on erityisen suuri merkitys covid-19-pandemian ja EU:n varojen uusien hallinnointitapojen myötä esiin tulleiden haasteiden ratkaisemisessa.

Taulukko 8 – EU:n jäsenvaltioiden vuonna 2020 käyttöön ottamat tietotekniset välineet

8.Johtopäätökset ja suositukset

Covid-19-pandemian aiheuttamalla terveyskriisillä on ollut ja tulee jatkossakin olemaan suuria taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia elämäämme. EU:n toimet kriisin hallitsemiseksi eli EU:n seuraavaan talousarvioon ja Next Generation EU -ohjelmaan osoitetut varat muodostavat Marshall-ohjelman jälkeen suurimman elpymissuunnitelman Euroopassa.

Käytössä on uudistettu EU:n petostentorjuntajärjestelmä, jolla suojellaan EU:n veronmaksajien rahoja ja jonka osatekijöitä ovat

·EPPOn tutkinta- ja syytevaltuudet

·Eurojustin koordinointirooli

·Europolin analyyttiset valmiudet

·uudistettu OLAF, jolla on välineet EPPOn kanssa työskentelyyn ja entistä tehokkaampien tutkimusten tekemiseen.

Kansallisten viranomaisten kanssa on tehtävä tiivistä ja tehokasta yhteistyötä niiden sopeutuessa hallitsemaan uusia riskejä ja uusia tapoja hallinnoida EU:n varoja. Elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnointi ja merkittävä osa vuosien 2021–2027 meno-ohjelmista perustuvat tuloksellisuuteen, ja EU:n jäsenvaltiot kantavat entistä enemmän vastuuta.

Nämä poikkeukselliset muutokset eivät puolla lähestymistapaa, jossa kaikki tehtäisiin kuten ennenkin. Euroopan elpymiseen tarvitaan lisäponnistuksia ja -toimenpiteitä, jotka edellyttävät uutta, yhteistä eurooppalaista visiota petosten, korruption ja muun EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi.

Tämä visio voisi rakentua seuraavien osatekijöiden ympärille:

·Tietojen keräämisen ja käytön tehostaminen hyödyntämällä kaikkia tietotekniikan yhteenliitettävyyden, tiedonlouhinnan ja riskien pisteytysvälineiden tarjoamia mahdollisuuksia. Yleiseurooppalaisten välineiden käyttö lisäisi entisestään tätä tehokkuutta ja kohdistuisi tehokkaammin riskialttiisiin aloihin.

·Avoimuuden parantaminen julkisen (unionin ja kansallisen) rahoituksen edunsaajien osalta (mukaan lukien toimeksisaajat, alihankkijat sekä tosiasialliset omistajat ja edunsaajat).

·EU:n jäsenvaltioissa toteutettavat paremmin koordinoidut, kokonaisvaltaiset petostentorjuntatoimet, jotka perustuvat kansallisten petostentorjuntastrategioiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.

·Yhteistyön lisääminen kansallisten viranomaisten välillä, EU:n jäsenvaltioiden välillä ja EU:n tason kanssa.

Tulot

EU:n ja jäsenvaltioiden tullipolitiikoilla edistettiin merkittävästi EU:n toimia covid-19-pandemian hallitsemiseksi vuonna 2020, sillä ne varmistivat eurooppalaisille sujuvan kaupankäynnin ja suojelivat EU:n taloudellisia etuja. Eräät EU:n jäsenvaltiot sopeuttivat valvontatoimiaan nopeammin ja joustavammin. Kansallisten toimien erot ja liikkumisrajoitusten erilaiset kestot sekä maakohtaiset haasteet vaikuttivat EU:n jäsenvaltioiden kykyyn sopeutua vuoden 2020 ankaraan todellisuuteen.

Nyt on erittäin tärkeää tutkia kaikkia tapoja varmistaa, että tulliliitto ja EU:n jäsenvaltioiden tulliviranomaiset toimivat optimaalisesti, säilyttävät joustavuutensa ja sietokykynsä kriisiaikoina sekä kykenevät paremmin ennakoimaan ongelmia. Tämä edellyttää ennen kaikkea sitä, että uudeksi painopisteeksi asetetaan tietojen ja data-analyysien parempi saatavuus ja käyttö tullitarkoituksissa sekä asianmukaisten ennakointi- ja yhteisten kriisinhallintavälineiden kehittäminen. Koska petokset ja erilaiset petosmekanismit eivät pysähdy kansallisille rajoille, tarvitaan lisätoimia, joilla tehostetaan riskinarviointia, standardoituja tarkastuksia sekä EU:n laajuista ja kansainvälistä koordinointia sääntöjenvastaisten tapausten havaitsemiseksi.

Menot

Riskejä voidaan vähentää vain, jos ne on tunnistettu. Riskien tunnistamiseen liittyvä menetetty mahdollisuus heikentää EU:n jäsenvaltioita ja altistaa ne riskeille koko laajuudessa, sekä riskien vaikutusten että todennäköisyyden kannalta. Siksi nykyisissä olosuhteissa on ratkaisevan tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot toteuttavat perusteellisia ja kohdennettuja riskinarviointeja. Tämä vahvistaa osaltaan sisäisen valvonnan kehyksiä koskevia sääntöjä.

Tässä yhteydessä julkisten varojen käytön avoimuus on keskeinen seikka. Kyse ei ole pelkästään ennaltaehkäisystä, vaan avoimuus liittyy myös kansalaisyhteiskuntaan ja parantaa veronmaksajien luottamusta siihen, miten viranomaiset hallinnoivat julkisia varoja.

Tietojen analysointi epäilyttävien liiketoimien tunnistamiseksi ja toimien kohdentamiseksi niihin on nykyään keskeinen osa petostentorjuntaa, ja sen merkitys kasvaa edelleen tulevina vuosina.

Tiedonlouhintaan ja riskien pisteytykseen liittyvien valmiuksien osalta yleiseurooppalainen tietotekninen väline

·helpottaisi tietojen keruuta ja seurantaa komissiossa sekä hyödyttäisi merkittävästi OLAFin, EPPOn ja kansallisten lainvalvontaviranomaisten tutkintatehtäviä erityisesti rajat ylittävissä tapauksissa

·lisäisi komission, OLAFin ja EU:n jäsenvaltioiden mahdollisuutta i) analysoida riskimalleja ja -suuntauksia, ii) tunnistaa riskialttiita edunsaajia ja iii) jättää epäluotettavia edunsaajia EU:n rahoituksen ulkopuolelle.

(1)    Tätä kertomusta kutsutaan PIF-kertomukseksi ranskankielisen lyhenteen Protection des intérêts Financiers mukaan, ja siihen liittyy kuusi komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa seuraavista aiheista:

(2)    Lähde: EUVL L 57, 27.2.2020, s. 14.

(3)    Lähde: EUVL L 57, 27.2.2020, s. 13.

(4)    Lisätietoa vuosittaisesta hyväksymismenettelystä on osoitteessa https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/about_the_european_commission/eu_budget/budgetary-procedure.pdf

(5)       Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013 , annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta.

(6)     Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093 , annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta.

(7)     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241 , annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta.

(8)    Varat kattavat myös 1.2.2020 alkaen aloitetut toimenpiteet.

(9)    EUVL L 4331, 22.12.2020, s. 11.

(10)    Ks. 5.5.2 kohta.

(11)    EUVL L 4331, 22.12.2020, s. 1.

(12)    Ks. 5.5.1 kohta.

(13)    EUVL L 437, 28.12.2020, s. 49.

(14)    Ks.  Pikakatsaus 4 .

(15)    EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17. Vaikka tämä säädös hyväksyttiin vuoden 2021 alussa, se on seurausta tiiviistä neuvotteluista, joita käytiin vuoden 2020 heinäkuussa pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja Next Generation EU -välineestä aikaansaadun yhteisymmärryksen jälkeen.

(16)    Ks. 5.5.3 kohta.

(17)    Unionin tuomioistuimen tuomio 1.10.2020, ECLI:EU:T:2020:774.

(18)    Unionin tuomioistuimen tuomio 1.10.2020, ECLI:EU:T:2020:767.

(19)    Unionin tuomioistuimen tuomio 26.3.2020, ECLI:EU:T:2020:240.

(20)    http://ec.europa.eu/anti-fraud/sites/default/files/pif_report_2019_fi.pdf, 3.3.1 kohta.

(21)     C-213/19.

(22)    Menettelyasiakirja 2019/2128 (INI) , Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen – petosten torjunta – vuosikertomus 2018.

(23)    Komissio kommentoi päätöslauselmaa yksityiskohtaisesti muodollisessa vastauksessaan.

(24)     https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=53898  

(25)    OLAF ja EPPO aloittivat vuonna 2020 neuvottelut työjärjestelyistään. Ks. 4.1.3 kohta.

(26)     http://ec.europa.eu/anti-fraud/sites/default/files/olaf_report_2020_en.pdf  

(27)    Tanska, Irlanti, Unkari, Puola ja Ruotsi eivät osallistu EPPOon.

(28)    EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.

(29)    Ks. kertomuksen liitteenä oleva asiakirja Measures adopted by the Member States to protect the EU’s financial interests in 2020, 5 ja 6 kohta.

(30)     Tiedonanto jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta annetusta asetuksesta (EU) 2018/1805 | Eurojust | Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (europa.eu)

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(32)    EU:n varojen hallinnointiin osallistuvien elinten ja viranomaisten määrä kasvaa elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon myötä vuodesta 2021 alkaen.

(33)    Ks. alaviite 29.

(34)    Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Tšekki ja Unkari. Näistä Tšekki ilmoitti komissiolle päivittäneensä strategiansa mutta ei ole vielä toimittanut uutta asiakirjaa. Portugali on ilmoittanut hyväksyneensä strategian mutta ei ole koskaan toimittanut sitä virallisesti komissiolle.

(35)    Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Kypros, Luxemburg, Puola, Romania, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska ja Viro.

(36)    Belgia, Luxemburg, Puola, Romania ja Viro.

(37)    Lisätietoja joistakin hyväksytyistä tai päivitetyistä strategioista on tämän kertomuksen liitteenä olevassa asiakirjassa Measured adopted by the Member States to protect the EU’s financial interests in 2020 Bulgarian, Maltan ja Ruotsin toimittamissa tiedoissa.

(38)    Ks. 6.2 ja 6.3 kohta.

(39)    Ks. kertomuksen liitteenä oleva asiakirja Measures adopted by the Member States to protect the EU’s financial interests in 2020, 5 kohta.

(40)    Jäsenvaltioiden antamien vastausten kattava analyysi on tähän kertomukseen liitetyssä asiakirjassa Follow-up on recommendations to the Commission report on the protection of the EU’s financial interests – fight against fraud 2019.

(41)    Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Suomi ja Ruotsi.

(42)    Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Malta, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Suomi ja Ruotsi.

(43)    Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Kreikka, Kroatia, Italia, Latvia, Luxemburg, Unkari, Malta, Portugali, Romania, Slovenia, Suomi ja Ruotsi.

(44)    Espanja, Ranska, Liettua, Alankomaat, Puola ja Slovakia.

(45) Bulgaria, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Kroatia, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Puola, Portugali, Romania, Slovenia ja Ruotsi.

(46)    Belgia, Tšekki, Ranska, Malta, Alankomaat, Itävalta, Slovakia ja Suomi.

(47)    Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Ruotsi ja Suomi.

(48)    Irlanti, Kreikka, Alankomaat ja Slovenia.

(49) Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EUVL L 82, 22.3.1997, s. 1).

(50)    Unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1) 46 artiklan 3 kohta.

(51)    Ks. 6.1 kohta.

(52)    Viittaa tämän kertomuksen liitteenä olevassa asiakirjassa HERCULE III - 2020 implementation olevaan sivunumeroon.

(53)    Tilannekatsaus saatiin päätökseen kesäkuussa 2021. Ks. tämän kertomuksen liitteenä oleva asiakirja Commission Anti-Fraud Strategy (CAFS) Action Plan State-of-Play June 2021.

(54)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 250/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, ohjelman perustamisesta Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavien toimien tukemiseksi (Herkules III -ohjelma) ja päätöksen N:o 804/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 6).

(55)    Komission päätös C(2020) 28 final, 16.1.2020.

(56)    Ks. tämän kertomuksen liitteenä oleva asiakirja HERCULE III - 2020 implementation.

(57)    COM(2020) 581 final.

(58)    Neuvoston direktiivi (EU) 2020/284, annettu 18 päivänä helmikuuta 2020, direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta tiettyjen maksupalveluntarjoajia koskevien vaatimusten käyttöön ottamiseksi (EUVL L 62, 2.3.2020, s. 7) ja neuvoston asetus (EU) 2020/283, annettu 18 päivänä helmikuuta 2020, asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hallinnollisen yhteistyön lujittamiseen tähtäävistä toimenpiteistä arvonlisäveropetosten torjumiseksi (EUVL L 62, 2.3.2020, s. 1–6).

(59)    Ks. tämän kertomuksen liitteenä oleva asiakirja SEUT-sopimuksen 325 artiklan täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa Implementation of Article 325 TFEU by the Member States, 5 ja 6 kohta.

(60)    COM(2021) 700 final; https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/upholding-rule-law/rule-law/rule-law-mechanism/2021-rule-law-report/2021-rule-law-report-communication-and-country-chapters_en

(61)    SWD(2020) 205, julkaistu 17.9.2020 ja päivitetty neuvoston ja parlamentin välisen elpymis- ja palautumistukivälineestä annettavaa asetusta koskevan sopimuksen jälkeen 22.1.2021 asiakirjalla SWD(2021) 12 final. Nämä ja muut asiaankuuluvat tiedot ja asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/recovery-coronavirus/recovery-and-resilience-facility_en

(62)    Neuvoston kokous 17.–21. heinäkuuta 2020, päätelmien 22–24 kohta.

(63)    Ks. kertomuksen liitteenä oleva asiakirja Measures adopted by the Member States to protect the EU’s financial interests in 2020, 5 ja 6 kohta.

(64)    Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan määritelmän mukaisesti (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(65)    PIF-direktiivin 3 artiklan määritelmän mukaisesti. Arvonlisäveroon perustuvista omista varoista saatavien tulojen osalta PIF-direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot kriminalisoivat yhteiseen arvonlisäverojärjestelmään kohdistuvat rikokset, kun ne ovat yhteydessä unionin kahden tai useamman jäsenvaltion alueeseen ja niistä aiheutuva kokonaisvahinko on vähintään 10 miljoonaa euroa (PIF-direktiivin 2 artiklan 2 kohta).

(66)    PIF-direktiivin 4 artiklan 2 kohta.

(67)    PIF-direktiivin 4 artiklan 3 kohta.

(68)     https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/financial-supervision-and-risk-management/anti-money-laundering-and-counter-terrorist-financing_en#eu . Tätä kertomusta laadittaessa Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro ilmoittivat saattaneensa viidennen rahanpesuntorjuntadirektiivin (EU:n direktiivi 2018/843), joka koskee rahoitusjärjestelmän käytön estämistä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöään. Alankomaat, Irlanti ja Puola ilmoittivat saattaneensa sen osittain osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(69)    Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta 24 päivänä lokakuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS määritelmän mukaisesti (EUVL L 300, 11.11.2008, s. 42).

(70)    Ks. Europolin selvitys 2021 European Union Serious and Organised Crime Threat Assessment (EU SOCTA) (’Vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva Euroopan unionin uhkakuva-arvio (EU SOCTA) 2021’), 12. huhtikuuta 2021, https://www.europol.europa.eu/activities-services/main-reports/european-union-serious-and-organised-crime-threat-assessment . EU SOCTA on kattava järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhka-analyysi, jonka Europol laatii neljän vuoden välein jäsenvaltioiden antamien tietojen perusteella ja jossa määritetään ensisijaisena painopisteenä olevat rikostyypit.

(71)    Ks. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva EU:n strategia vuosiksi 2021–2025, COM(2021) 170 final .

(72)    Sama kuin edellä, s. 25.

(73)    Lopullinen päätös siitä, täyttääkö tietty sääntöjenvastaisuus todella petoksen tunnusmerkit, kuuluu kyseisen jäsenvaltion asianomaisille viranomaisille. Rikosoikeudenkäynti voi kestää useita vuosia, ellei kyseessä ole nimenomaan petokseksi todettu tapaus. Tästä syystä kaikki viittaukset havaittuihin petoksiin tässä asiakirjassa on tulkittava petosepäilyiksi.

(74)    Tähän sääntöön sovelletaan tiettyjä poikkeuksia, jotka on eritelty ilmoitusvelvollisuutta koskevissa asetuksissa. Ks. käsikirja sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamisesta , 8 kohta.

(75)    Jotta tuloksia voidaan vertailla edellisiin vuosiin, vuoden 2020 analyysi tehdään EU:n 27 jäsenvaltiosta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta saatujen lukujen perusteella. Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta 31. tammikuuta 2020 eikä ole enää EU:n jäsen, mutta se on osa sisämarkkinoita ja tulliliittoa 31. joulukuuta 2020 asti Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n erosopimuksen mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta havaitsi ja ilmoitti vuonna 2020 kaksi tapausta petoksina (34 292 euroa) ja 637 tapausta (70 788 223 euroa) sääntöjenvastaisuuksina.

(76)    FDR – Petosten havaitsemisaste: petoksiin liittyvien rahamäärien suhde suoritettujen maksujen kokonaismäärään.

(77)    IDR – Sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisaste: sääntöjenvastaisuuksiin liittyvien rahamäärien suhde suoritettujen maksujen kokonaismäärään.

(78)    Ohjelmakausiin liittyvät menoalat koskevat maaseudun kehittämistä, koheesiota, kalastuspolitiikkaa ja sisäisiä politiikkoja.

(79)    FDR – Petosten havaitsemisaste: petoksiin liittyvien rahamäärien suhde suoritettujen maksujen kokonaismäärään.

(80)    IDR – Sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisaste: sääntöjenvastaisuuksiin liittyvien rahamäärien suhde suoritettujen maksujen kokonaismäärään.

(81)    Tähän luokkaan kuuluvat eturistiriitaan ja korruptioon liittyvät ongelmat.

(82)    Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta 31. tammikuuta 2020 eikä ole enää EU:n jäsen, mutta se on osa sisämarkkinoita 31. joulukuuta 2020 asti Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n erosopimuksen mukaisesti.

(83)    Lähde: Eurostat: EU trade in goods strongly impacted by the COVID-19 pandemic in 2020, https://ec.europa.eu/eurostat/product?code=DDN-20210325-1

(84)      Syyskuussa 2019 otettiin käyttöön uudet ilmoitussäännöt tulliselvityksen jälkeen tehdyissä tarkastuksissa havaittujen petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien osalta, mikä voi aiheuttaa sen, että tulliselvityksen jälkeisissä tarkastuksissa tehtyjä havaintoja ei enää jaeta keinotekoisesti CN-nimikkeiden perusteella.

(85)      Tiettynä vuonna havaitut yksittäiset suuremmat tapaukset voivat vaikuttaa merkittävästi vuotuisiin lukuihin. Havaitsemisasteeseen voi vaikuttaa myös tapa, jolla jäsenvaltion tullivalvontastrategiassa keskitytään riskialttiiseen tuontiin ja havaitaan perinteisiin omiin varoihin liittyviä petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia.

(86)

     Kyproksen, Luxemburgin ja Maltan osalta ei voida tehdä päätelmiä, koska vuosina 2016–2020 ilmoitettiin hyvin vähän tapauksia.

(87)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(88)     http://ec.europa.eu/budget/edes/index_en.cfm  

(89)    Kunkin oman talousarvion toteuttamisen osalta.

(90)    Varainhoitoasetuksen 136 artiklassa käytetty sanamuoto.

(91)    Hyväksyjät voivat olla EU:n toimielinten, virastojen, toimistojen tai elinten palveluksessa.

(92)      Varainhoitoasetuksen 136 artiklan 1 kohdan c–h alakohdassa tarkoitetut tapaukset (eli ammatin harjoittamiseen liittyvä vakava virhe, petos, vakava sopimusvelvoitteiden rikkominen, sääntöjenvastaisuudet tai postilaatikkoyhtiöiden perustaminen).

(93)    Yksityiskohtainen katsaus tutkintaelimen vuonna 2020 tekemiin päätöksiin on tähän kertomukseen liitetyssä asiakirjassa Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä – varainhoitoasetuksen 143 artiklassa tarkoitettu tutkintaelin.

(94)    Ks. kertomuksen liitteenä oleva asiakirja Measures adopted by the Member States to protect the EU’s financial interests in 2020, 5 kohta.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.9.2021

COM(2021) 578 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

32. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2020)

{SWD(2021) 257 final} - {SWD(2021) 258 final} - {SWD(2021) 259 final} - {SWD(2021) 262 final} - {SWD(2021) 263 final} - {SWD(2021) 264 final}

LIITE 1— Petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2020

Petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä mittaa jäsenvaltioiden EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten ja muun laittoman toiminnan torjunnan tuloksia. Tästä syystä lukuja ei tulisi nähdä jäsenvaltioiden alueilla tehtyjen petosten yleisyyden kuvaajana. Liite ei sisällä kolmansia maita (liittymistä valmisteleva tuki), Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä suoria menoja.

LIITE 2 – Muut kuin petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2020

Liite ei sisällä kolmansia maita (liittymistä valmisteleva tuki), Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä suoria menoja.