EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 20.9.2021
COM(2021) 578 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
32. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2020)
{SWD(2021) 257 final} - {SWD(2021) 258 final} - {SWD(2021) 259 final} - {SWD(2021) 262 final} - {SWD(2021) 263 final} - {SWD(2021) 264 final}
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
32. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2020)
Sisällysluettelo
LYHENNELUETTELO
TIIVISTELMÄ
1.Johdanto
2.EU:n taloudelliset edut vuonna 2020
3.EU:n taloudellisia etuja suojaavat toimijat ja keskeiset tapahtumat vuonna 2020
3.1.EU:n lainsäädäntökehys
3.2.EU:n taloudellisten etujen valvontakehys
3.2.1.EU:n taso
3.2.2.Jäsenvaltioiden taso
4.Yhteistyö petosten torjumiseksi
4.1.Toimielinten välinen yhteistyö EU:n tasolla
4.1.1.Komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistyö
4.1.2.OLAFin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteistyö
4.1.3.OLAFin ja EPPOn väliset työjärjestelyt
4.1.4.OLAFin ja Europolin yhteistyö
4.2.EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyö
4.2.1.Petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean (COCOLAF) toiminta
4.2.2.Tulliyhteistyö
4.2.3.Yhteiset tullioperaatiot
4.3.EU:n jäsenvaltioiden välinen yhteistyö
4.4.Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa
5.Painopiste vuonna 2020 hyväksytyissä, toteutetuissa tai käynnissä olevissa aloitteissa
5.1.Komission petostentorjuntastrategia
5.2.Herkules-ohjelma: tuki jäsenvaltioiden petostentorjuntatoimille
5.3.Tulot: EU:n taso
5.3.1.Sähköisen kaupankäynnin alv-säännöksiä koskeva paketti
5.3.2.Tullimaksuihin liittyvien petosten torjunta
5.3.3.Tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjunta
5.4.Tulot: EU:n jäsenvaltioiden taso
5.5.Menot: EU:n taso
5.5.1.Oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuus
5.5.2.EU:n talousarvio vuosiksi 2021–2027
5.5.3.Elpymis- ja palautumistukiväline
5.5.4.Rakenneuudistusten tukiohjelman kautta annettava tekninen tuki
5.6.Menot: EU:n jäsenvaltioiden taso
6.Sääntöjenvastaisuudet, petokset ja riskit
6.1.Havaitsemisesta riskiin
6.1.1.Alv-petokset – Study and Reports on the VAT Gap in the EU-28 member states (julkaistu vuonna 2020)
6.1.2.Tuloihin liittyvät sääntöjenvastaisuudet ja petokset
6.1.3.Menoihin liittyvät sääntöjenvastaisuudet ja petokset
6.2.Sääntöjenvastaisuuksien ja petosten lisäriskit vuonna 2021 ja sen jälkeen
6.2.1.Tuloihin liittyvät covid-19-riskit
6.2.2.Covid-19-pandemiaan liittyvät riskit menojen osalta
6.2.3.Elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät riskit
7.Välineet petostentorjunnan tehostamiseksi
7.1.ARACHNE
7.2.Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä
7.3.GetI-hanke
7.4.Kansalliset tietotekniset välineet EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa
8.Johtopäätökset ja suositukset
LYHENNELUETTELO
AFCOS
|
Petostentorjunnan yhteistyöstä vastaava yksikkö
|
Alv
|
Arvonlisävero
|
EAKR
|
Euroopan aluekehitysrahasto
|
EDES
|
Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä
|
EPPO
|
Euroopan syyttäjänvirasto
|
ERI-rahastot
|
Euroopan rakenne- ja investointirahastot
|
ESR
|
Euroopan sosiaalirahasto
|
EU
|
Euroopan unioni
|
NGEU
|
Next Generation EU -väline
|
OLAF
|
Euroopan petostentorjuntavirasto
|
PIF
|
Taloudellisten etujen suojaaminen
|
SEUT
|
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
TIIVISTELMÄ
Vastuu EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta on jaettu EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä. Selvitäkseen covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä ja tukeakseen Euroopan muuttamista nykyaikaisemmaksi ja kestävämmäksi EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet rahoituspaketin. Se koostuu vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä, jäljempänä ’EU:n talousarvio’, jonka kokonaissumma on 1,074 biljoonaa euroa, ja 750 miljardin euron suuruisesta väliaikaisesta Next Generation EU ‑elpymisvälineestä. Jälkimmäisen määrärahat investoidaan vihreään, digitaaliseen ja kestävään Eurooppaan, jolla on uusia EU:n tulonlähteitä. Yhteensä tämä paketti on yli 1,8 biljoonaa euroa.
Viime vuosina on otettu käyttöön uudistettu EU:n petostentorjuntajärjestelmä, jolla suojellaan EU:n veronmaksajien rahoja ja jonka osatekijöitä ovat uudistettu Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tutkinta- ja syytevaltuudet, Eurojustin koordinointirooli, Europolin analyyttiset valmiudet sekä tiivis yhteistyö kansallisten viranomaisten kanssa ja niiden välillä.
Koko vuoden 2020 ajan tätä yhteistyötä on kehitetty edelleen luomalla työjärjestelyjä, käynnistämällä yhteisiä aloitteita ja operaatioita sekä vaihtamalla hyviä käytäntöjä ja koulutusta.
Vuonna 2020 ja vuoden 2021 alkupuoliskolla useat avaintapahtumat ja -toimenpiteet ovat lisänneet EU:n ja kansallisten viranomaisten valmiuksia suojella paremmin EU:n taloudellisia etuja. Niihin kuuluvat muun muassa seuraavat:
·EPPO aloitti toimintansa.
·Tarkistettu asetus mahdollisti OLAFille yhteistyön tekemisen EPPOn kanssa ja lujitti sen tutkintavaltuuksia.
·EU:n talousarvion suojaamiseksi otettiin käyttöön yleinen ehdollisuusjärjestelmä, jolla torjutaan EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen vaikuttavien oikeusvaltioperiaatteiden rikkomista.
·Komission petostentorjuntastrategian täytäntöönpanossa edistyttiin hyvin: kaksi kolmasosaa suunnitelluista toimista toteutettiin ja viimeinen kolmasosa on käynnissä.
Toimivaltaisten EU:n ja kansallisten viranomaisten ilmoittamien petosten ja sääntöjenvastaisuuksien määrä väheni vuonna 2020 edellisiin vuosiin verrattuna. Vaikka tietyt suhdannevaikutukset selittävät petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien vähenemisen, muiden kuin petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien havaitsemis- ja raportointiasteen laskua tietyillä menoaloilla ei voida selittää helposti, ja se on siksi huolestuttavaa. Tunnettujen riskien lisäksi esiin nousee uusia haasteita. Ne liittyvät uusiin tapoihin hallinnoida ja käyttää EU:n varoja, tuloksellisuuteen ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä menojen lisäämiseen tietyillä aloilla, jotka liittyvät esimerkiksi vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen sekä terveydenhuoltoalaan.
Näiden riskien tehokas hallinta edellyttää uusia lähestymistapoja ja välineitä sekä uutta, yhteistä eurooppalaista visiota petosten, korruption ja muun EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi. Tämä visio perustuu viime vuosien saavutuksiin. Se sisältää tehokkaamman tiedonkeruun ja -käytön, avoimuuden lisäämisen, jäsenvaltioiden paremmin koordinoidut, johdonmukaiset petostentorjuntatoimet, jotka perustuvat kansallisiin petostentorjuntastrategioihin, sekä tiiviimmän yhteistyön kansallisten viranomaisten sisällä, EU:n jäsenvaltioiden välillä ja EU:n kanssa.
1.Johdanto
EU ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta. EU:n jäsenvaltioiden viranomaiset hallinnoivat suurinta osaa EU:n menoista ja keräävät perinteiset omat varat. Komissio valvoo toimintaa kummallakin alalla, asettaa vaatimuksia ja tarkastaa vaatimustenmukaisuuden. Komissio toimittaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 325 artiklan 5 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittaisen kertomuksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu petosten ja muun EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi, jäljempänä ’PIF-kertomus’. Vuoden 2020 osalta tämä kertomus ja sen liitteenä olevat asiakirjat täyttävät tämän velvoitteen.
Vuotta 2020 leimasivat covid-19-pandemia ja sen vaikutukset. EU:n toimielimet ovat reagoineet ennennäkemättömin rahoitus- ja talouspoliittisin päätöksin. Ne ovat saattaneet neuvottelut päätökseen ja hyväksyneet EU:n talousarvion vuosiksi 2021–2027 sekä Next Generation EU -välineen ja sen lippulaivaohjelman, elpymis- ja palautumiskykyvälineen, talousarviot. Yhteensä 1,8 biljoonan euron talousarvion avulla rakennetaan uudelleen Eurooppa, joka on vihreämpi, digitaalisempi ja kestävämpi ja joka kykenee paremmin vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. EU:n taloudellisten etujen suojaaminen on avainasemassa tämän talousarviota koskevan historiallisen sopimuksen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Vuoden 2020 PIF-kertomuksessa käsitellään seuraavia asioita:
I)katsaus EU:n taloudellisiin etuihin vuonna 2020 tehtyjen strategisten päätösten jälkeen
II)tärkeimmät toimijat EU:n ja kansallisella tasolla
III)näiden toimijoiden välinen yhteistyö
IV)merkittävimmät aloitteet
V)riskit, joita EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuu nyt ja myöhemmin, EU:n elinten ja kansallisten viranomaisten havaitsemien sääntöjenvastaisuuksien ja petosten perusteella
VI)petosten torjumiseksi kehitetyt välineet.
2.EU:n taloudelliset edut vuonna 2020
EU:n taloudellisiin etuihin kuuluvat EU:n talousarvion sekä EU:n toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen talousarvioiden ja näiden elinten hallinnoimien ja valvomien talousarvioiden kattamat tulot, menot ja varat.
Talousarvion tulopuoli koostuu tulleista, arvonlisäverosta ja osasta EU:n jäsenvaltioiden bruttokansantuloa.
Kaaviossa 1
esitetään EU:n vuonna 2020 käytettävissä olevat varat.
Kaavio 1 – EU:n tulot vuonna 2020
EU rahoittaa politiikkansa näiden varojen avulla (ks.
Kaaviossa 2
).
Kaavio 2 – EU:n menot vuonna 2020
Vaikka talousarvio toteutetaan vuosittain, se on osa unionin pitkän aikavälin talousarviota eli monivuotista rahoituskehystä, jossa vahvistetaan menojen ylärajat seitsemäksi vuodeksi. Vuosi 2020 oli vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen vuosi mutta myös vuosi, jona määriteltiin seuraavan pitkän aikavälin talousarvion oikeudellinen kehys.
EU:n talousarvion toteutuksessa käytetään kolmea eri hallinnointitapaa (ks.
Kaavio 3
):
Kaavio 3 – EU:n talousarvion hallinnointitavat
Selvitäkseen covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä ja tukeakseen Euroopan muuttamista nykyaikaisemmaksi ja kestävämmäksi EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet vuosiksi 2021–2027 EU:n pitkän aikavälin talousarvion, jonka yhteenlasketut määrärahat ovat 1,074 biljoonaa euroa, sekä 750 miljardin euron suuruisen väliaikaisen Next Generation EU ‑elpymisvälineen. Yhteensä tämä paketti on yli 1,8 biljoonaa euroa (ks.
Kaavio 4
).
Kaavio 4 – EU:n menot vuosina 2021–2027
Next Generation EU -välineen keskiössä on elpymis- ja palautumistukiväline, josta voidaan vuosina 2021–2026 myöntää 672,5 miljardia euroa lainoina ja rahoitustukena, jota ei makseta takaisin.
3.EU:n taloudellisia etuja suojaavat toimijat ja keskeiset tapahtumat vuonna 2020
Monet toimijat huolehtivat EU:n taloudellisista eduista ja työskentelevät jatkuvasti niiden suojelun parantamiseksi sekä muovaamalla tarvittavaa lainsäädäntökehystä että toteuttamalla sen perustana olevia politiikkoja.
3.1.EU:n lainsäädäntökehys
Komissio ehdottaa petostentorjuntaa koskevaa lainsäädäntöä, josta sitten päättävät Euroopan parlamentti ja neuvosto, jäljempänä ’lainsäätäjät’.
Kaavio 5 – EU:n toimielinten tehtävät lainsäädäntömenettelyssä
Taulukossa 1
esitetään vuonna 2020 ja vuoden 2021 alkupuolella hyväksytyt keskeiset säädökset.
Taulukko 1 – Keskeiset hyväksytyt säädökset
Otsikko
|
Kuvaus EU:n taloudellisten etujen suojaamisen mekanismista
|
Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta
|
Monivuotisesta rahoituskehyksestä annettu asetus. Yhdenmukaistettuja petostentorjuntaa koskevia säännöksiä on hyväksytty kaikkien monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisten säädösten osalta.
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi
|
Ns. ’ehdollisuusjärjestelmästä annettu asetus’. Ehdollisuusmekanismin tavoitteena on suojata EU:n talousarviota sellaisilta rikkomuksilta, joita EU:n jäsenvaltiot kohdistavat oikeusvaltioperiaatteisiin ja jotka vaikuttavat tai uhkaavat vakavasti vaikuttaa riittävän suoraan talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai EU:n taloudellisiin etuihin.
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2223, annettu 23 päivänä joulukuuta 2020, asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävän yhteistyön ja Euroopan petostentorjuntaviraston tutkimusten vaikuttavuuden osalta
|
OLAF-asetus. Muutetussa asetuksessa määritellään OLAFin suhteet Euroopan syyttäjänvirastoon (EPPO) sen varmistamiseksi, että näiden kahden elimen toimet täydentävät toisiaan mahdollisimman hyvin, ja vahvistetaan OLAFin tutkintavalmiuksia.
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta
|
Elpymis- ja palautumistukivälineestä annettu asetus. Tämän asetuksen 22 artiklassa säädetään EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta.
|
Euroopan unionin tuomioistuin, jäljempänä ’tuomioistuin’, varmistaa EU:n lainsäädännön yhtenäisen soveltamisen ja tulkinnan. Vuonna 2020 tuomioistuin antoi kolme päätöstä EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta.
Asian numero ja kuvaus
|
C-603/19, Úrad špeciálnej prokuratúry.
Tässä asiassa tuomioistuin vahvisti, että SEUT-sopimuksen 325 artikla ei ole esteenä kansallisen oikeuden säännöksille, joiden mukaan valtio ei voi rikosoikeudenkäynnissä vaatia korvausta vahingosta, joka sille on aiheutunut vastaajan petollisesta menettelystä, joka johtaa unionin talousarvion varojen väärinkäyttöön, eikä sillä ole tässä menettelyssä mitään muuta kannetta, jonka perusteella se voisi vedota oikeuksiinsa syytteessä olevaa henkilöä vastaan. Tuomioistuin selvensi, että vaikka SEUT-sopimuksen 325 artiklassa velvoitetaan EU:n jäsenvaltiot toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä, joiden avulla EU:n avustuksen saajalle aiheettomasti maksetut määrät voidaan periä takaisin, siinä ei aseteta mitään velvoitteita takaisinperintämenettelyn osalta. Kansallisen tuomioistuimen on ainoastaan otettava huomioon, onko hallinto-, siviili- tai rikoslainsäädännössä tehokkaita keinoja EU:n taloudellisille eduille aiheutettujen vahinkojen korjaamiseksi.
|
C-743/18, Elme Messer Metalurgs.
Tässä asiassa tuomioistuimella oli mahdollisuus tulkita Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1083/2006 2 artiklan 7 kohtaa, jossa määritellään sääntöjenvastaisuuden käsite. Tuomioistuin tulkitsi, että säännökseen sisällytetään tämän käsitteen puitteissa tilanne, jossa Euroopan aluekehitysrahastosta tukea saanut tuensaaja ei saavuta merkityksellisellä ajanjaksolla rahoitettavan toimen yhteydessä vaadittavan liikevaihdon tasoa sen ainoan liikekumppanin maksukyvyttömyyden tai toiminnan keskeytymisen vuoksi. Tuomiossaan tuomioistuin korosti, että EU:n talousarvioon kohdistuvan täsmällisen taloudellisen vaikutuksen olemassaolon osoittamista ei vaadita ja että riittää, että tällaisen vaikutuksen mahdollisuutta ei ole suljettu pois.
|
Yhdistetyt asiat C-496/18 ja C-497/18, HUNGEOD ym.
EU:n julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä valtuutetaan EU:n jäsenvaltiot hyväksymään kansallista lainsäädäntöä, joka antaa valvontaviranomaiselle mahdollisuuden käynnistää muutoksenhakumenettelyn omasta aloitteestaan EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomisen valvomiseksi. Tältä osin tuomioistuin totesi, että jos tällaisesta menettelystä on säädetty, se kuuluu unionin oikeuden soveltamisalaan siltä osin kuin tällaisen muutoksenhaun kohteena olevat julkiset hankinnat kuuluvat julkisista hankinnoista annettujen direktiivien aineelliseen soveltamisalaan. Näin ollen tuomioistuin katsoi, että tällaisessa menettelyssä on noudatettava unionin oikeuden yleisiä periaatteita ja erityisesti oikeusvarmuuden yleistä periaatetta.
|
Pikakatsaus 1 – Aliarvottamistapausta koskeva päivitys
3.2.EU:n taloudellisten etujen valvontakehys
Kaaviosta 6
käy ilmi EU:n valvontakehyksen monimutkaisuus; siihen kuuluu useita toimijoita unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.
Kaavio 6 – Valvontakehys: yleiskatsaus
3.2.1.EU:n taso
EU:n toimielimet ja elimet käsittelevät sekä EU:n tuloja että menoja.
Komissio määrittelee strategiat ja muuntaa EU:n toimielinten yhdessä kehittämät yleiset poliittiset tavoitteet toimintapolitiikoiksi ja aloitteiksi. Komission pääosastot hallinnoivat erityisiä politiikkoja ja niitä tukevia rahoitusohjelmia. Taloudellisten resurssien hallinnoinnissa voidaan käyttää mitä tahansa
Kaaviosta 3
esitetyistä tavoista. Komissio on vastuussa EU:n talousarvion toteuttamisesta.
Euroopan parlamentti harjoittaa demokraattista valvontaa varmistaakseen, että komissio ja muut toimielimet käsittelevät EU:n varoja asianmukaisesti. Euroopan parlamentti päättää neuvoston suosituksesta vastuuvapauden myöntämisestä eli tietyn vuoden talousarvion lopullisesta hyväksymisestä. Euroopan parlamentti tekee päätöksensä parlamentin Talousarvion valvontavaliokunnan (CONT) tutkittua huolellisesti komission rahoitustilejä.
Pikakatsaus 2 – Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma vuoden 2018 PIF-kertomuksesta hyväksyttiin parlamentin täysistunnossa 10. heinäkuuta 2020 sen jälkeen, kun Talousarvion valvontavaliokunta oli äänestänyt sen puolesta 7. toukokuuta 2020.
Euroopan parlamentin päätöslauselma on keskeinen poliittinen asiakirja, jossa käsitellään useita EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen liittyviä kysymyksiä ja korostetaan parannuskohteita. Euroopan parlamentti esimerkiksi kannusti komissiota ja EU:n jäsenvaltioita tehostamaan uusien teknologioiden käyttöä varojen hallinnoinnissa, vahvistamaan analyyttisia valmiuksiaan petosriskien arvioinnin ja hallinnan parantamiseksi, parantamaan vertailukelpoisten tietojen raportointia ja analyyttisten tietoteknisten välineiden käyttöä sekä esittämään lainsäädäntöehdotuksen EU:n menoihin liittyvästä keskinäisestä hallinnollisesta avusta.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvioi EU:n toimien taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta vastuuvelvollisuuden, avoimuuden ja varainhoidon parantamiseksi.
Pikakatsaus 3 – Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus
Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa vuosittain EU:n talousarvion tulot ja menot ja antaa lausuntonsa siitä, missä määrin tilinpäätös on luotettava ja tulot ja menot ovat sovellettavien sääntöjen ja asetusten mukaisia. Varainhoitovuotta 2019 koskeva vuosikertomus julkaistiin 10. marraskuuta 2020.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi, että tilinpäätös ei sisällä olennaisia virheellisyyksiä. Se katsoi toimien sääntöjenmukaisuuden osalta, että tulojen virhetaso ei ollut olennainen. Menojen osalta tarkastustulokset osoittivat arvioidun virhetason nousseen vuoteen 2018 verrattuna. Virhetaso oli olennainen suuririskisissä menoissa, jotka perustuvat pääasiassa kulujen korvaamiseen ja joihin sovelletaan usein mutkikkaita sääntöjä.
Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) suorittaa riippumattomia tutkimuksia EU:n varoihin liittyvistä petoksista ja korruptiosta ja kehittää EU:n petostentorjuntapolitiikkaa petosten, korruption ja muun EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi.
Pikakatsaus 4 – Mitä uutta tapahtui OLAFin suhteen vuonna 2020?
Sekä OLAF että Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) suojaavat EU:n talousarviota. Ne toimivat omien toimeksiantojensa puitteissa, mutta OLAF- ja EPPO-asetuksilla varmistetaan tiivis yhteistyö näiden elinten välillä. Yhteistyö perustuu kolmeen osa-alueeseen:
i) EPPO voi luottaa OLAFin tukeen ja asiantuntemukseen, ii) OLAF voi käynnistää EPPOn pyynnöstä tai yhteisymmärryksessä EPPOn kanssa EPPOn tutkimuksia täydentäviä tutkimuksia helpottaakseen takaisinperintää tai toteuttaakseen hallinnollisia turvaamistoimenpiteitä, ja iii) virastot vaihtavat tietoja ennen tutkimuksia ja niiden aikana keskinäisten raportointimekanismien avulla.
Tarkistettu OLAF-asetus antaa OLAFille tehokkaammat välineet tutkia EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia. Paikalla tehtäviin OLAFin tarkastuksiin sovelletaan selkeämpiä sääntöjä, ja OLAF hyötyy tehostetusta kaksisuuntaisesta yhteistyöstä kansallisten viranomaisten kanssa. OLAF voi myös tutustua pankkitilitietoihin samoin edellytyksin kuin kansalliset toimivaltaiset viranomaiset. Näihin välineisiin on nyt liitetty vahvemmat prosessuaaliset takeet OLAFin tutkimusten kohteina oleville henkilöille sekä niiden täytäntöönpanon valvontamekanismit, kuten prosessuaalisten takeiden valvoja.
OLAFin vuoden 2020 operatiiviset tulokset on kuvattu sen vuosikertomuksessa.
OLAFissa toteutettiin kesäkuussa 2020 uudelleenjärjestely sen tutkintavalmiuksien, sisäisen valvonnan ja varainhoidon vahvistamiseksi sekä henkilöstön laaja-alaisen osaamis- ja kokemuspotentiaalin maksimoimiseksi.
Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on valtuudet tutkia rikoksia, jotka vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin 22 osallistuvassa EU:n jäsenvaltiossa, ja nostaa niihin liittyviä syytteitä. Se aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 2021.
Pikakatsaus 5 – Mitä uutta tapahtui EPPOn suhteen vuonna 2020?
EPPO perustettiin neuvoston asetuksella (EU) 2017/1939, joka tuli voimaan 20. marraskuuta 2017. Euroopan pääsyyttäjän Laura Codruța Kövesin vuonna 2019 tapahtuneen nimittämisen jälkeen perustettiin Euroopan syyttäjien kollegio syyskuussa 2020. Se hyväksyi joukon sisäisiä sääntöjä, joita sen tehokas toiminta edellyttää, kuten sisäisen työjärjestyksen, valtuutettujen Euroopan syyttäjien palvelussuhteen ehdot sekä tietosuojaa ja pysyviä jaostoja koskevat säännöt.
Hajautetulla tasolla, joka koostuu EPPOon osallistuvissa EU:n jäsenvaltioissa toimivista valtuutetuista Euroopan syyttäjistä, jäsenvaltioiden nimitykset ovat edenneet ja kollegion viralliset nimitykset ovat käynnissä.
EPPOn keskusvirasto muutti Luxemburgin toimitiloihinsa vuoden 2021 alussa. EPPOn toiminnan keskeinen työkalu, asianhallintajärjestelmä, on otettu käyttöön.
Käyttöönottoprosessin aikana osallistuvia EU:n jäsenvaltioita kuultiin ratkaisevista kysymyksistä, kuten muutoksista, joita tarvitaan EPPOn integroimiseksi kansallisiin järjestelmiin.
Kroatia, Tšekki ja Ranska ilmoittivat hyväksyvänsä vuonna 2020 organisatorisia toimenpiteitä ja lainsäädäntömuutoksia kansallisten valmistelujen saattamiseksi päätökseen, jotta EPPOn toiminta voidaan aloittaa. Ruotsi nimitti tutkintalautakunnan analysoimaan ja ehdottamaan tarvittavia lainsäädäntömuutoksia ja muita toimenpiteitä, joita Ruotsissa tarvitaan, jotta se voisi osallistua EPPOon.
Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto Eurojust koordinoi kansallisten viranomaisten – sekä EU:n jäsenvaltioissa että EU:n ulkopuolisissa maissa – työtä rajat ylittävän rikollisuuden tutkinnassa ja siihen liittyvässä syytteeseenpanossa.
Pikakatsaus 6 – Eurojustin kohokohdat vuonna 2020
Eurojust jatkoi vuonna 2020 operatiivista työtään EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten ja muiden PIF-rikosten torjumiseksi tiiviissä yhteistyössä OLAFin kanssa. Eurojust ja OLAF olivat mukana useissa yhteisissä tutkintaryhmissä, ja OLAF osallistui Eurojustin järjestämiin koordinointikokouksiin. Eurojust järjesti myös koulutuksen, jossa esiteltiin lisäarvoa, jota se voi tuoda OLAFin hallinnollisiin tutkimuksiin. Eurojust julkaisi tiedonannon jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun uuden asetuksen esittelemiseksi alan toimijoille. Kyseinen asetus on vahvistanut huomattavasti varallisuuden takaisin hankintaa koskevaa EU:n oikeudellista kehystä. Eurojust valmisteli myös EPPOn toiminnan aloittamista neuvottelemalla työjärjestelystä, jossa vahvistetaan Eurojustin ja EPPOn yhteistyön käytännön yksityiskohdat.
Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europol toimii lainvalvontaoperaatioiden tukikeskuksena, rikollista toimintaa koskevan tiedon keskuksena ja lainvalvonta-asiantuntemuksen keskuksena.
Pikakatsaus 7 – Mitä uutta tapahtui Europolin suhteen vuonna 2020?
Europol käynnisti kesäkuussa 2020 Euroopan talousrikoskeskuksen (EFECC) parantaakseen EU:n jäsenvaltioille ja elimille talousrikollisuuden alalla annettavaa operatiivista tukea, mukaan lukien direktiivin (EU) 2017/1371, jäljempänä ’PIF-direktiivi’, soveltamisalaan kuuluvat rikokset.
Talousrikoskeskus edistää myös talousrikostutkinnan järjestelmällistä käyttöä ja yhteenliittymien luomista julkisten ja yksityisten tahojen kanssa rikollisten varojen jäljittämiseksi, takavarikoimiseksi ja menetetyksi tuomitsemiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella.
Vuonna 2020 komissio esitti myös lainsäädäntöehdotuksen Europolin toimeksiannon vahvistamisesta. EU:n taloudellisten etujen suojaamisen osalta ehdotuksella pyritään vahvistamaan Europolin yhteistyötä ja tietojenvaihtoa EPPOn ja OLAFin kanssa. Europol on neuvotellut EPPOn kanssa työjärjestelyn, jossa määritellään niiden tuleva yhteistyö.
3.2.2.Jäsenvaltioiden taso
Tulojen osalta EU:n jäsenvaltiot ovat vastuussa tullilainsäädännön täytäntöönpanosta, tullitarkastusten suorittamisesta sekä tuontitullien ja tuonnin yhteydessä maksettaviksi tulevien valmisteverojen ja arvonlisäveron perimisestä.
Jäsenvaltioiden tulliviranomaisilla on useita muita tavoitteita, kuten muiden kuin verotuksellisten toimenpiteiden soveltaminen EU:n sisäisen turvallisuuden parantamiseksi, EU:n suojelemiseksi hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta sekä ympäristön suojelemiseksi.
Jäsenvaltioiden tulliviranomaisilla on keskeinen rooli tasapainotettaessa tarvetta helpottaa kauppaa nopeampien ja saumattomien tuontimenettelyjen avulla sekä toteuttaa tullitarkastuksia EU:n tuella.
Pikakatsaus 8 – Komission ja EU:n jäsenvaltioiden vastaus covid-19-kriisiin
Komissio reagoi nopeasti covid-19-kriisiin hyväksymällä lainsäädäntöä, antamalla suuntaviivoja ja tukemalla aktiivisesti EU:n jäsenvaltioita ja yrityksiä taatakseen tullivelkoihin liittyvän joustavuuden, helpottaakseen lääkinnällisten laitteiden/suojavarusteiden nopeaa tulliselvitystä ja estääkseen väärennettyjen tai vaarallisten varusteiden ja laitteiden pääsyn EU:hun. Myös jäsenvaltiot antoivat merkittävän panoksen EU:n pandemiatoimiin vuonna 2020: tulliviranomaiset mukauttivat tullivalvontastrategioitaan, ja useiden EU:n jäsenvaltioiden petostentorjuntayksiköt torjuivat tehokkaasti petoksia covid-19-kriisin yhteydessä. Näin EU:n taloudellisten etujen yleinen suojelu saatiin vuonna 2020 pidettyä suunnilleen samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Samalla varmistettiin EU:n kansalaisten ja yritysten sujuva ja kitkaton kaupankäynti.
EU:n jäsenvaltiot hallinnoivat myös noin kolmea neljäsosaa EU:n talousarvion menoista useiden elinten (hallintoviranomaisten, maksajavirastojen, tarkastusviranomaisten ja todentamisviranomaisten) kautta. Elinten määrä voi vaihdella maan koon, hallinnoitavien EU:n varojen määrän ja elinten hajauttamisasteen mukaan. Ylimmillä tarkastuselimillä on merkittävä rooli kansallisten julkisten elinten toiminnan laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden valvonnassa. Koska petokset ja korruptio ovat rikoksia, kansallisilla lainvalvonta-, syyttäjä- ja oikeusviranomaisilla on keskeinen rooli EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa erikoistuneiden elinten, kuten petosten- ja korruptiontorjuntavirastojen, ohella.
Tämä monimutkainen järjestelmä takaa useita valvonnan tasoja (ks.
Kaavio 7
).
Kaavio 7 – Kehys yhteistyössä hallinnoitavien EU:n varojen suojaamiseksi
Petostentorjunnan koordinointivirastot (AFCOS): Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013, jäljempänä ’OLAF-asetus’, nojalla perustetut petostentorjunnan koordinointivirastot edistävät tehokasta yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, johon sisältyvät myös luonteeltaan operatiiviset tiedot, OLAFin kanssa. Useissa EU:n jäsenvaltioissa niillä on koordinoiva ja ohjaava rooli EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten torjunnassa.
Pikakatsaus 9 – Mitä uutta tapahtui EU:n jäsenvaltioissa vuonna 2020?
Ranska ja Kreikka järjestivät petostentorjunnan koordinointivirastonsa uudelleen.
Koska EU:n taloudellisia etuja suojaava kansallinen kehys on monimutkainen, komissio on viime vuosina edistänyt sitä, että jäsenvaltiot hyväksyvät vapaaehtoisesti kansallisia petostentorjuntastrategioita.
Vuoden 2020 loppuun mennessä 14 jäsenvaltiota ilmoitti hyväksyneensä tällaisen strategian. Nämä strategiat voivat kuitenkin vaihdella laajuudeltaan ja perusteellisuudeltaan, ja joitakin niistä on päivitettävä. Niistä EU:n jäsenvaltioista, jotka vastasivat, ettei niillä ollut käytössä kansallista petostentorjuntastrategiaa, viisi ilmoitti aloittaneensa menettelyn sellaisen hyväksymiseksi (ks.
Kaavio 8
).
Tilanne on parantunut vuoteen 2019 verrattuna; silloin kymmenen EU:n jäsenvaltiota ilmoitti hyväksyneensä strategian. Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano antaisi kaikille muille EU:n jäsenvaltioille mahdollisuuden noudattaa ja laatia petostentorjuntastrategioita yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa laadittujen komission suuntaviivojen pohjalta. Ne EU:n jäsenvaltiot, joilla on jo tällainen strategia, voisivat edetä tekemällä päivityksen ottaen huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon ja covid-19-kriisiin liittyvät riskit.
Kaavio 8 – Kansalliset petostentorjuntastrategiat: nykytilanne
Vuonna 2020 EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi toteutetuista toimenpiteistä Kreikka, Italia ja Romania mainitsivat kansalliset säädökset, joiden avulla saatettiin PIF-direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Irlanti teki niin vuonna 2021. Romania totesi, että myös useita muita EU:n direktiivejä oli saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Pikakatsaus 10 – Mitkä ovat vuoden 2019 PIF-kertomuksen suositusten jatkotoimet EU:n jäsenvaltioissa?
Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevassa vuoden 2019 PIF-kertomuksessa komissio antoi EU:n jäsenvaltioille joukon suosituksia kiireellisistä menoista ja sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamisesta. Kiireellisten menojen osalta se suositteli seuraavaa:
•Pidetään tarkastusten ja seurantatoimenpiteiden taso korkeana: 22 jäsenvaltiota vastasi, että ne olivat panneet tämän kohdan kattavasti täytäntöön. Malta ja Slovakia ilmoittivat osittaisesta täytäntöönpanosta, kun taas Itävalta ja Tanska katsoivat, että niiden järjestelmät olivat jo suosituksen mukaisia.
•Arvioidaan huolellisesti kiireellisten hankintojen käyttöä: 23 jäsenvaltiota ilmoitti täysimääräisestä täytäntöönpanosta. Slovakia ilmoitti osittaisesta täytäntöönpanosta, ja Itävalta ja Tanska katsoivat, että niiden järjestelmät olivat jo suosituksen mukaisia.
•Saatetaan päätökseen siirtyminen sähköisiin hankintamenettelyihin: 18 jäsenvaltiota ilmoitti sähköisiin hankintamenettelyihin siirtymisen täysimääräisestä täytäntöönpanosta. Kuusi jäsenvaltiota ilmoitti osittaisesta täytäntöönpanosta. Itävalta ei ole pannut siirtymistä täytäntöön, kun taas Irlanti ei vastannut tähän kysymykseen.
•Jäsenvaltioista 17 vastasi harkinneensa mahdollisuutta lisätä edelleen avoimuutta EU:n varojen käytössä, erityisesti kiireellisissä hankinnoissa, ja kahdeksan ilmoitti, etteivät ne olleet tehneet sitä. Tanska totesi, ettei kysymys ollut sille merkityksellinen.
Jäsenvaltioista 22 ilmoitti panneensa kattavasti täytäntöön suosituksen ilmoittaa sääntöjenvastaisuuksista ja seurata niitä tiiviisti, ja neljä ilmoitti osittaisesta täytäntöönpanosta.
4.Yhteistyö petosten torjumiseksi
Käytössä oleva monimutkainen petostentorjuntajärjestelmä edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
4.1.Toimielinten välinen yhteistyö EU:n tasolla
4.1.1.Komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistyö
Vuonna 2020 Euroopan parlamentin Talousarvion valvontavaliokunnan useissa kokouksissa keskityttiin OLAFin toimintaan, ja virasto sai esitellä tuloksiaan. OLAF edusti komissiota useissa neuvoston työryhmissä ja erityisesti petostentorjuntatyöryhmässä.
OLAF osallistui 1. joulukuuta 2020 komission, Euroopan parlamentin, neuvoston, Euroopan pääsyyttäjän ja OLAFin valvontakomitean kanssa toimielinten väliseen keskusteluun OLAFista ja keskusteli EU:n uudesta petostentorjuntajärjestelmästä, johon liittyvät myös OLAFin organisaatiouudistus ja yhteistyö EPPOn kanssa. Tälle korkean tason tapahtumalle olivat ominaisia keskittyneet, myönteiset keskustelut, jotka tasoittivat tietä OLAFin, EPPOn, Eurojustin ja Europolin välisen yhteistyön parantamiselle.
4.1.2.OLAFin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteistyö
Vaikka Euroopan tilintarkastustuomioistuimella ja OLAFilla on erilaiset toimeksiannot, niillä on yhteinen tehtävä EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi ja EU:n talousarvion moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi. Tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa OLAFille kaikista petosepäilyistä tai muista laitonta toimintaa koskevista epäilyistä, jotka se havaitsee tarkastustyössään tai joista sille ilmoitetaan. Vuonna 2020 OLAF sai tilintarkastustuomioistuimelta kuusi tällaista ilmoitusta, jotka kaikki johtivat tutkimusten aloittamiseen.
Toukokuussa 2019 tehdyn hallinnollisen järjestelyn jälkeen OLAF ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin ovat parantaneet yhteistyötään järjestämällä yhteisen vuotuisen työpajan, jossa ne jakavat koulutusohjelmiaan, osaamistaan ja riskianalyysejaan. Vuoden 2020 työpaja oli siirrettävä vuoteen 2021 covid-19-pandemian vuoksi.
4.1.3.OLAFin ja EPPOn väliset työjärjestelyt
EPPOa ja OLAFia koskevassa oikeudellisessa kehyksessä säädetään näiden kahden elimen välisistä työjärjestelyistä, joissa vahvistetaan niiden suhteen käytännön näkökohdat. Työjärjestelyistä sovittiin marraskuussa 2020, ja ne allekirjoitettiin 5. heinäkuuta 2021.
Kaiken kaikkiaan järjestelyissä vahvistetaan tarvittavat mekanismit, joilla varmistetaan näiden kahden viraston tutkintatoimien tehokas raportointi, päällekkäisyyden välttäminen ja täydentävyys. Ne mahdollistavat tiiviin yhteistyön luomalla käytännön tapoja vaihtaa tietoja ja takaamalla tekniset näkökohdat, jotka koskevat keskinäistä välillistä pääsyä virastojen asianhallintajärjestelmiin.
4.1.4.OLAFin ja Europolin yhteistyö
OLAF ja Europol allekirjoittivat syksyllä 2020 työjärjestelyt, joiden tuloksena perustettiin suojattu viestintäkanava (SIENA) ja nimitettiin Europoliin OLAFin yhteyshenkilö.
4.2.EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyö
4.2.1.Petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean (COCOLAF) toiminta
Petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea (COCOLAF) kokoaa yhteen komission (OLAFin edustamana) ja jäsenvaltioiden asiantuntijoita. Se on foorumi, jolla keskustellaan petostentorjunnan keskeisistä tapahtumista ja tämän kertomuksen valmistelusta. Komitea tekee työtään neljässä työryhmässä ja täysistunnossa. Vuonna 2020 pidettiin virtuaalikokouksia, joissa käsiteltiin seuraavia aiheita:
•OLAFin tutkimukset EU:n jäsenvaltioissa
•covid-19-kriisiin liittyvät petosriskit ja lieventävät toimenpiteet
•varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän mahdollinen käyttö EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi yhteistyössä toteutettavassa hallinnoinnissa
•valmiuksien kehittämistoimet petosten ja korruption havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa
•merkittävimmät petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät suuntaukset ja mallit
•uusi petostentorjuntakolmio: AFCOS, OLAF ja EPPO.
4.2.2.Tulliyhteistyö
Tullipetosten rajat ylittävän luonteen johdosta on olennaisen tärkeää, että EU:n jäsenvaltioiden tulliviranomaiset tekevät yhteistyötä tulli- ja maatalouslainsäädännön rikkomisten ehkäisemiseksi, tutkimiseksi ja niihin liittyvien syytetoimien toteuttamiseksi. Tietoja voidaan vaihtaa EU:n tasolla EU:n jäsenvaltioiden välillä tai niiden ja komission välillä tai kansainvälisellä tasolla EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. EU:n tasolla vaihdetaan tietoja joko keskinäistä avunantoa koskevan asetuksen tai tullialan riskienhallintajärjestelmän mukaisesti, kun taas tietojenvaihto EU:n ulkopuolisten maiden kanssa perustuu erityisiin sopimuksiin (ks. 4.4 kohta).
Pikakatsaus 11 – Asetuksen N:o 515/97 arviointi
Asetuksen N:o 515/97 arviointi aloitettiin vuonna 2019, ja se on nyt lähes valmis. Asiaankuuluvat sidosryhmät EU:n jäsenvaltioissa, komission yksiköt ja virastot sekä muut organisaatiot esittivät näkemyksensä asetuksen täytäntöönpanosta ja sen merkityksestä tulli- ja maatalouspetosten torjunnassa. Sidosryhmät, erityisesti EU:n jäsenvaltiot, ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä asetukseen sen nykyisessä muodossa ja katsovat, että se täyttää tavoitteensa ja on edelleen hyvä väline petostentorjunnan uusien haasteiden ratkaisemiseksi.
Tulliviranomaiset voivat myös tehdä keskenään yhteistyötä ja vaihtaa tietoa ja parhaita käytäntöjä EU:n toimintaohjelmista Tulli 2020 ja Herkules III rahoitettavien yhteisten toimien, seminaarien, koulutuskurssien, hankeryhmien, työvierailujen ja rajat ylittävien toimien avulla.
4.2.3.Yhteiset tullioperaatiot
Yhteiset tullioperaatiot ovat kestoltaan rajoitettuja kohdennettuja toimia, joiden tarkoituksena on torjua petoksia ja arkojen tuotteiden salakuljetusta erityisen riskialttiilla alueilla ja/tai tunnistetuilla kauppareiteillä.
Tuloihin liittyviä petostapauksia ja väärennöksiä koskevien tutkimustensa lisäksi OLAF koordinoi suuria yhteisiä tullioperaatioita, joissa on EU:n ohella mukana kansainvälisiä operatiivisia kumppaneita. OLAFin tuki on räätälöity kunkin yhteisen tullioperaation mukaan, ja siihen voivat sisältyä pysyvien teknisten infrastruktuurien, tietoteknisten välineiden ja viestintävälineiden, erityisesti virtuaalioperaatioiden koordinointiyksikön (VOCU), käyttö turvallista tietojenvaihtoa varten, erityinen strateginen analyysi sekä hallinnollinen ja taloudellinen tuki.
Taulukossa 2
esitetään yhteiset tullioperaatiot, joihin OLAF osallistui vuonna 2020.
Taulukko 2 – Yhteiset tullioperaatiot vuonna 2020
Operaatio
|
Kuvaus
|
SILVER AXE V
|
Europolin koordinoima operaatio, jonka kohteena on kiellettyjen torjunta-aineiden laiton tuonti, joka on yksi kansainvälisten petoksentekijöiden kannattavimmista liiketoimintatyypeistä (arviolta 13,8 % kaikista EU:ssa myytävistä torjunta-aineista). Operaatio Silver Axe pyörii nyt viidettä vuotta, ja sen yhteydessä on tähän mennessä takavarikoitu 2 568 tonnia laittomia torjunta-aineita.
|
OPSON IX
|
Europolin ja Interpolin johtama maailmanlaajuinen operaatio, jonka kohteena ovat väärennetyt/huonolaatuiset elintarvikkeet ja juomat, elintarvikepetokset ja taloudellisista syistä tehdyt väärennökset. OLAF johti operaatiota, jossa keskityttiin erityisesti väärennettyjen viinien ja alkoholijuomien laittomaan kauppaan. Operaatiossa takavarikoitiin 1 158 199 litraa viiniä, pääasiassa samppanjaa, ja 109 267 litraa erilaisia alkoholijuomia, jotka loukkaavat teollis- ja tekijänoikeuksia.
|
SHIELD
|
Europolin järjestämässä operaatiossa keskityttiin väärennettyihin ja huonolaatuisiin syöpälääkkeisiin ja hormonivalmisteisiin. Siihen sisältyi kohdennettuja toimia, jotka koskivat väärennettyjä, laittomia tai väärin käytettyjä lääkkeitä, doping-aineita, ravintolisiä ja kaikkia covid-19:n torjunnassa käytettäviä lääkintätarvikkeita. Operaatiota koordinoi OLAF, ja siihen osallistui 13 EU:n jäsenvaltiota. Operaatiossa havaittiin 58 erilaista sääntöjenvastaisuutta, jotka liittyivät laittomiin ja huonolaatuisiin syöpälääkkeisiin, hormonivalmisteisiin ja ravintolisiin.
|
DEMETER VI
|
Maailmanlaajuinen operaatio (73 osallistujamaata), jolla seurataan ja valvotaan jätteiden laittomia rajat ylittäviä siirtoja sekä otsonikerrosta heikentävien aineiden (ODS) ja kylmäainekaasujen (HFC) laitonta kauppaa. Operaatiota koordinoi Maailman tullijärjestö (WCO). OLAF osallistui EU:hun suuntautuvien epäilyttävien siirtojen tunnistamiseen ja seurantaan toimittamalla riskiperusteisia tietoja ja tiedustelutietoja. Operaatiossa havaittiin ja pysäytettiin 98 682,95 tonnia ODS-aineita ja 41,97 tonnia HFC-yhdisteitä.
|
STOP
|
WCO:n koordinoimaan operaatioon osallistui 99 tullihallintoa ympäri maailmaa OLAFin tuella. Se kohdistui covid-19-pandemiaan liittyvien laittomien tuotteiden kauppaan. Operaatiossa takavarikoitiin 307 215 524 pakkausta laittomia lääkkeitä ja 47 891 628 pakkausta lääkintätarvikkeita (maskeja, käsineitä, testipakkauksia, kuumemittareita) sekä 2 762 386 litraa desinfiointigeeliä.
|
ARKTOS
|
Frontexin yhdessä Suomen ja Latvian kansallisten viranomaisten kanssa koordinoima operaatio, kohderyhmänä valmisteveropetokset, erityisesti tupakan salakuljetus, asiakirjapetokset ja laiton maahanmuutto EU:n itäisillä maarajoilla sijaitsevilla valikoiduilla rajanylityspaikoilla. Mukana olivat OLAF, Interpol, Eurojust, Europol, Puola, Viro, Liettua ja Slovakia. Operaatiossa takavarikoitiin 37 miljoonaa laitonta savuketta ja yli 1,8 tonnia tupakkaa.
|
LUDUS
|
OLAFin koordinoima operaatio Europolin ja Espanjan Guardia Civilin, kansallisen poliisin ja tullihallinnon johtaman yhteisen tulli- ja poliisioperaation puitteissa. Toimi kohdistui Euroopan markkinoille tarkoitettuihin väärennettyihin ja vaarallisiin leluihin. Tulosten arviointi on käynnissä.
|
4.3.EU:n jäsenvaltioiden välinen yhteistyö
Jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä petostentorjunnassa, ja toisinaan tätä yhteistyötä rahoitetaan Herkules-ohjelmasta (ks. 5.2 kohta). Osaa hankkeista kuvaillaan lyhyesti
Taulukossa 3
.
Taulukko 3 – Vuonna 2020 päätökseen saatetut Herkules-ohjelmasta rahoitetut yhteistyöhankkeet
Järjestävä maa
|
Hankkeen nimi
|
Muut osallistujamaat
|
viite
|
Bulgaria
|
Yhteistyön ja valvontamallien parantaminen EU:n omien varojen järjestelmään vaikuttavien, tullimenettelyihin 4200 ja 4000 liittyvien petosten ehkäisemisessä
|
Romania, Kreikka, Turkki
|
s. 14
|
Slovakia
|
Röntgenkuvauslaitteen kuvien tulkintaa ja tullivalvontaprosessia koskeva tullivirkailijoiden koulutus
|
Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Suomi, Unkari, Viro
|
s. 15
|
Latvia
|
Edistynyt röntgenkuvien tulkintakoulutus
|
Viro, Liettua
|
s. 23
|
4.4.Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa
Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tullilainsäädännön rikkomusten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja torjumiseksi perustuu keskinäistä hallinnollista avunantoa koskeviin sopimuksiin. Tällä hetkellä EU:lla on voimassa olevat sopimukset yli 80 maan kanssa. Niihin kuuluvat muun muassa EU:n tärkeimmät kauppakumppanit, kuten Yhdysvallat, Kiina ja Japani. Vuonna 2020 saatiin päätökseen neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan ja Uzbekistanin kanssa sekä jatkettiin neuvotteluja Australian, Indonesian sekä itäisen ja eteläisen Afrikan (ESA5) kanssa.
Vapaakauppasopimukset sisältävät yleensä petostentorjuntalausekkeen, joka mahdollistaa tietyn tuotteen tullietuuskohtelun väliaikaisen peruuttamisen tapauksissa, joissa havaitaan vakava tullipetos ja sen torjumista koskeva jatkuva riittävän yhteistyön puute. Vuonna 2020 saatiin päätökseen neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Neuvottelut jatkuivat Australian, Chilen, Uuden-Seelannin ja Indonesian kanssa.
5.Painopiste vuonna 2020 hyväksytyissä, toteutetuissa tai käynnissä olevissa aloitteissa
5.1.Komission petostentorjuntastrategia
Huhtikuussa 2019 hyväksytyllä komission petostentorjuntastrategialla ja sen toimintasuunnitelmalla, johon kuuluu 63 toimea, on merkittävä rooli EU:n varojen mahdollisen väärinkäytön ehkäisemisessä. Toimien toteuttamisessa edistyttiin vuonna 2020 hyvin. Kesäkuuhun 2021 mennessä kaksi kolmasosaa toimista oli toteutettu ja viimeisen kolmasosan osalta toteutus oli käynnissä.
Strategialla on kaksi ensisijaista tavoitetta: i) parantaa tietojen keruuta ja analysointia sekä ii) parantaa koordinointia, yhteistyötä ja prosesseja.
Ensimmäisen tavoitteen mukaisesti OLAF tehosti analyysityötään esimerkiksi komission yksiköiden kanssa tehdyn covid-19-pandemiaan liittyvien petosriskien arvioinnin osalta (ks. 6.2.2 kohta) sekä EU:n terveydenhuoltoinfrastruktuuriin myönnetyssä rahoituksessa esiintyvien sääntöjenvastaisuuksien ja petosten osalta (ks.
Pikakatsaus 13
).
Komission petostentorjuntastrategian toisen tavoitteen mukaisesti edistyttiin hyvin useissa toimissa, joilla pyrittiin lisäämään komission yksiköiden välistä koordinointia ja yhteistyötä sekä antamaan komission käyttöön tehokkaampi petostentorjunnan valvontajärjestelmä. Erityisesti on tehostettu komission yksiköiden välisiä yhteyksiä ja yhteistyötä, etenkin perustamalla OLAFin johtamassa petosten ehkäisy- ja havaitsemisverkostossa komission edustajista koostuvia ryhmiä. Nämä ryhmät perustetaan hallinnointitavan tai teeman mukaan, kuten sisäisiä tapauksia ja petosriskien hallintaa käsittelevät ryhmät, jotka molemmat käynnistettiin keväällä 2021.
Petostentorjuntastrategiassa komissio on myös sitoutunut parantamaan OLAFin suositusten jatkotoimien seurantaa. Nämä suositukset ovat olennaisen tärkeitä, jotta rahat saadaan takaisin EU:n talousarvioon ja petosten tekijät oikeuden eteen. Tästä syystä komissio ja OLAF panostivat vuonna 2020 huomattavasti valvonnan tehostamiseen ottaen huomioon tammikuun 2012 ja kesäkuun 2019 välisenä aikana annetut noin 1 400 taloudellista suositusta. Yhteensä vuosien 2012–2020 takaisinperintäsuositusten summa on yli 6 miljardia euroa, ja yli puolet siitä liittyy tullitapauksiin.
5.2.Herkules-ohjelma: tuki jäsenvaltioiden petostentorjuntatoimille
Herkules III ‑ohjelmassa (2014–2020) tuettiin toimia, joilla torjuttiin petoksia, lahjontaa ja muuta EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavaa laitonta toimintaa. Ohjelman täytäntöönpanon viimeisenä vuonna eli vuonna 2020 sen talousarvio oli 16,44 miljoonaa euroa, ja määrärahat oli tarkoitettu seuraaviin toimiin:
·toimet jäsenvaltioiden kansallisten ja alueellisten viranomaisten operatiivisen ja teknisen valmiuden vahvistamiseksi sekä tietotekninen tuki (74 % ohjelman talousarviosta)
·koulutustoimet, konferenssit, seminaarit ja työntekijöiden vaihto, jotka koskevat lähinnä EU:n jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden lainvalvontaviranomaisten työntekijöitä, sekä vertailevat tutkimukset ja tieteellinen julkaisutoiminta (26 % talousarviosta).
Covid-19-pandemia vaikutti merkittävästi ohjelman yleiseen täytäntöönpanoon. Suurin osa vuodeksi 2020 suunnitelluista koulutustoimista joko siirrettiin vuoteen 2021 tai toteutettiin virtuaalisesti, jos mahdollista. Useimpien avustussopimusten voimassaoloaikaa jatkettiin, minkä ansiosta tuensaajat voivat jatkaa hankkeidensa toteuttamista.
Herkules III ‑ohjelman vuosina 2017–2019 myönnettyjen avustusten saajat ilmoittivat saaneensa ohjelmasta rahoitettujen varusteiden ja koulutuksen avulla aikaan huomattavia tuloksia.
5.3.Tulot: EU:n taso
5.3.1.Sähköisen kaupankäynnin alv-säännöksiä koskeva paketti
Covid-19-kriisin vuoksi jäsenvaltioilla ja yrityksillä oli vaikeuksia edetä sähköisen kaupankäynnin alv-säännöksien täytäntöönpanon edellyttämässä tietoteknisessä kehityksessä 1. tammikuuta 2021 mennessä. Tämän vuoksi sähköisen kaupankäynnin alv-säännöksiä koskevan paketin voimaantuloa lykättiin kuudella kuukaudella. Sähköiseen kaupankäyntiin sovellettavia tullisääntöjä mukautettiin sähköisen kaupankäynnin alv-säännöksien sujuvan täytäntöönpanon mahdollistamiseksi.
Komissio hyväksyi syyskuussa 2020 tullialan toimintasuunnitelman, jossa ehdotettiin toimia sähköisen kaupankäynnin haasteisiin vastaamiseksi sekä alv- ja tullipetosten, kuten aliarvottamisen, tavaroiden virheellisten kuvausten ja väärien alkuperäilmoitusten, torjunnan tehostamiseksi.
Neuvosto hyväksyi 18. helmikuuta 2020 lainsäädäntöpaketin, jossa maksupalveluntarjoajat velvoitetaan lähettämään tietoja EU:n jäsenvaltioista peräisin olevista rajat ylittävistä maksuista ja näiden rajat ylittävien maksujen saajasta, jäljempänä ’maksunsaaja’. Tämän paketin puitteissa maksupalveluntarjoajien, jotka tarjoavat maksupalveluja EU:ssa, on seurattava rajat ylittävien maksujen saajia ja lähetettävä EU:n jäsenvaltioiden viranomaisille tietoja niistä, jotka saavat yli 25 rajat ylittävää maksua neljännesvuosittain.
Tiedot keskitetään eurooppalaiseen tietokantaan eli keskitettyyn sähköiseen maksutietojärjestelmään (CESOP), ja ne asetetaan EU:n jäsenvaltioiden petostentorjunnan asiantuntijoiden saataville Eurofisc-verkoston kautta. Tämän uuden toimenpiteen tavoitteena on antaa EU:n jäsenvaltioiden veroviranomaisille oikeat välineet havaita toiseen jäsenvaltioon tai EU:n ulkopuoliseen maahan sijoittautuneiden myyjien mahdollinen sähköiseen kaupankäyntiin liittyvä alv-petos.
Tietojen lähettäminen tulee aloittaa 1. tammikuuta 2024.
5.3.2.Tullimaksuihin liittyvien petosten torjunta
Covid-19-pandemia on vaikuttanut voimakkaasti tulliin, jonka oli hoidettava perustehtävänsä vaikeasta tilanteesta huolimatta. Komissio käynnisti helmikuun 2020 alussa tullialan riskienhallintajärjestelmässä kriisivaroituksen covid-19-kriisiin liittyvien riskitietojen vaihtamisen yksinkertaistamiseksi ja keskittämiseksi. EU:n jäsenvaltiot ovat reagoineet erittäin nopeasti, ja tietojen jakaminen on ollut poikkeuksellisen laajaa.
Komissio hyväksyi toukokuussa 2020 tullivalvontaan liittyvien riskien priorisointia koskevat suuntaviivat, joissa vahvistetaan väliaikaiset toimenpiteet EU:n jäsenvaltioiden tukemiseksi. Niissä kuvataan tärkeimmät riskit, joihin on puututtava ensisijaisesti, riippuen kriisin vaikutuksesta kyseisiin maihin.
Komissio tekee paikalla tai etänä seuranta- ja tarkastuskäyntejä varmistaakseen tullia ja perinteisiä omia varoja koskevan lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen. Jos yhteistyötä ja edistystä jäljellä olevien kysymysten ratkaisemisessa pidetään riittämättöminä, sovelletaan korjaavia toimenpiteitä.
Kuten vuoden 2019 PIF-kertomuksessa todettiin, komissio on jo toteuttanut tällaisia korjaavia toimenpiteitä Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan Kiinasta peräisin olevien aliarvotettujen tekstiilien ja jalkineiden osalta (ks.
Pikakatsaus 1
). Komissio toteutti vuonna 2020 lisätoimia määrittääkseen vastaavanlaiset perinteisten omien varojen menetykset kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja lähetti niille alustavia laskelmia mahdollisista perinteisten omien varojen menetyksistä, jotka liittyivät mahdollisesti aliarvotettujen tekstiilien ja jalkineiden tuontiin Kiinasta niiden alueelle. Lisäksi komissio määritti mahdolliset perinteisten omien varojen menetykset, jotka liittyvät aurinkopaneeleihin sovellettavien polkumyyntitullien kiertämiseen, ja ilmoitti asiasta asianomaisille EU:n jäsenvaltioille.
5.3.3.Tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjunta
Laittoman tupakkakaupan torjunta on tärkeä osa EU:n taloudellisten etujen suojeluun liittyvää EU:n politiikkaa. Komissio jatkoi vuoden 2020 aikana laittoman tupakkakaupan torjuntaa koskevan toisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Useimmat keskeiset toimet joko olivat käynnissä tai ne oli saatettu loppuun vuoden loppuun mennessä. EU:ssa komissio avusti jäsenvaltioita ottamaan käyttöön uuden tupakan jäljitettävyysjärjestelmän, joka käynnistettiin vuonna 2019. Analyysien ja tiedustelutietojen alalla on edistytty huomattavasti. Esimerkiksi riippumaton tupakka-alan laboratorio käsitteli vuonna 2020 yli 150 pyyntöä. Vuonna 2020 myös valmistui tutkimus laittomien tupakkatuotteiden markkinoiden mittausmenetelmän määrittämiseksi, ja se julkaistiin vuoden 2021 alussa.
Sen jälkeen, kun lisäpöytäkirja tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämiseksi (FCTC-pöytäkirja) tuli voimaan vuonna 2018, OLAF on tiiviissä yhteistyössä komission yksiköiden ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa ollut aktiivinen toimija monenvälisessä toimintaympäristössä. Kansainvälisessä yhteistyössä keskityttiin tupakkatuotteiden toimitusketjun turvaamiseen. Marraskuussa 2021 pidettävän osapuolten välisen toisen kokouksen alla OLAF toimii seurantaa ja jäljittämistä käsittelevän työryhmän ”avaintekijänä”. OLAF tarjoaa asiantuntemustaan myös apua ja yhteistyötä käsittelevän työryhmän aktiivisena jäsenenä.
5.4.Tulot: EU:n jäsenvaltioiden taso
EU:n tulojen suojaamiseksi paremmin jotkin EU:n jäsenvaltiot toteuttivat erityistoimenpiteitä, jotka käyvät ilmi
Taulukosta 4
.
Taulukko 4 – EU:n jäsenvaltioiden tuloihin liittyvät toimenpiteet vuonna 2020
Jäsenvaltio
|
Kuvaus
|
Tuloalue
|
Belgia
|
Kansallinen toimintasuunnitelma 2020
|
Tulli- ja veropetokset
|
Kroatia
|
Tehostettu valvonta Rijekan satamassa
|
Tulli
|
|
Yleisen tarkastustukijärjestelmän täytäntöönpano Kroatian verohallinnossa
|
Veropetokset
|
Tšekki
|
Tullivelan määrittämisprosessin nopeuttaminen
|
Tulli
|
Viro
|
Polttoainepetosten torjunta
|
Tulli
|
Kreikka
|
Toimenpiteet salakuljetuksen vähentämiseksi
|
Tulli- ja veropetokset
|
Unkari
|
Vuoden 2021 jälkitarkastussuunnitelma
|
Tulli- ja veropetokset
|
Italia
|
Valvontajärjestelyjen täytäntöönpano päätöksen 491/2020 mukaisesti
|
Tulli
|
Latvia
|
Verkkosivustojen tai mobiilisovellusten rekisteröinti kaupallisessa henkilöliikenteessä
|
Veropetokset
|
|
Liian sattumanvaraiset tarkastukset
|
Veropetokset
|
|
Veronmaksajien segmentointi
|
Tulli- ja veropetokset
|
Liettua
|
Yhteinen operaatio JAD HANSA
|
Tulli- ja veropetokset
|
Alankomaat
|
Covid-19-pandemiaan liittyvät tullin toimet petosten ehkäisemiseksi
|
Tulli
|
Portugali
|
Yhteiset taloudellisen riskin arviointiperusteet ja -mallit
|
Tulli
|
|
Automaattisen valintajärjestelmän ja vähäarvoisen kauppatavaran tuontijärjestelmän (sähköinen kaupankäynti) välinen yhteys
|
Tulli
|
Slovenia
|
Slovenian riskianalyysin päivitys
|
Tulli- ja veropetokset
|
5.5.Menot: EU:n taso
EU:n vuosien 2021–2027 talousarviota ja Next Generation EU -välinettä koskevan menopaketin hyväksymisen yhteydessä vahvistettiin tarvittavat säännökset sen varmistamiseksi, että EU:n taloudellisia etuja suojellaan riittävästi.
5.5.1.Oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2092 otettiin käyttöön yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.
Sen tarkoituksena on suojata EU:n talousarviota sellaisilta rikkomuksilta, jotka kohdistuvat oikeusvaltioperiaatteisiin ja vaikuttavat (tai uhkaavat vakavasti vaikuttaa) riittävän suoraan EU:n moitteettomaan varainhoitoon tai EU:n taloudellisiin etuihin. Siksi se on kytketty EU:n talousarvioon. Tämän asetuksen perusteella komissio voi ehdottaa neuvostolle asianmukaisia toimenpiteitä, kuten maksujen keskeyttämistä ja lopettamista sekä uusien oikeudellisten sitoumusten ja rahoitusoikaisujen kieltämistä, EU:n talousarvion tai EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi. Asetuksella täydennetään muita EU:n talousarvion suojaamista koskevassa EU:n lainsäädännössä vahvistettuja menettelyjä, kuten OLAFin ja EPPOn tutkimuksia. Komissio hyödyntää jatkossakin kaikkia käytettävissä olevia välineitä, kuten varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää, tarkastuksia ja rahoitusoikaisuja, suojatakseen tehokkaasti EU:n talousarviota. Komissio soveltaa ehdollisuusmekanismia vuodesta 2021 alkaen tapauksissa, joissa se katsoo, että muut välineet eivät ole tehokkaampia EU:n talousarvion suojaamiseksi.
Komissio julkaisi heinäkuussa 2021 toisen oikeusvaltiota koskevan vuosikertomuksen, jossa esitetään sekä yhteenveto oikeusvaltiotilanteesta EU:ssa että arvio kunkin EU:n jäsenvaltion tilanteesta. Oikeusvaltiota koskevassa kertomuksessa seurataan sekä myönteistä että kielteistä merkittävää kehitystä, joka liittyy oikeusvaltiotilanteeseen EU:n jäsenvaltioissa. Kertomus kattaa seuraavat neljä pilaria: i) oikeusjärjestelmä, ii) korruptiontorjunnan kehys, iii) tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja iv) vapaus sekä muut keskinäiseen valvontajärjestelmään liittyvät institutionaaliset kysymykset. Se on unionin talousarvion suojaamista koskevasta yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä annetusta asetuksesta erillinen väline ja komissiolle tärkeä tiedonlähde.
5.5.2.EU:n talousarvio vuosiksi 2021–2027
EU:n vuosien 2021–2027 talousarvion yhteydessä kehitteillä oleva lainsäädäntökehys tuo merkittäviä muutoksia ja yksinkertaistaa EU:n varojen hallinnointia, erityisesti ERI-rahastoissa, joissa lisätään
·kustannusten sijaan tuloksiin perustuvien maksujen osuutta
·yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ja kertakorvausten käyttöä.
EU:n vuosien 2021–2027 talousarvion hyväksyminen edellyttää myös kutakin meno-ohjelmaa koskevien erillisten asetusten määrittelyä. On sovittu erityisistä petostentorjuntaa koskevista säännöksistä tarvittavien oikeuksien ja valtuuksien myöntämisen varmistamiseksi, jotta toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä, OLAF ja tilintarkastustuomioistuin voivat käyttää kattavasti toimivaltaansa ja varmistaa, että kaikki EU:n rahastojen täytäntöönpanoon osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin on kuuluttava asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, kuten paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia.
Näitä säännöksiä sovellettaisiin myös EU:n ohjelmiin osallistuviin EU:n ulkopuolisiin maihin.
5.5.3.Elpymis- ja palautumistukiväline
Annettuaan toukokuussa 2020 ehdotuksen asetukseksi elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta komissio julkaisi syyskuussa 2020 EU:n jäsenvaltioille tarkoitetut ohjeet kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimisesta. Ohjeita päivitettiin parlamentin ja neuvoston joulukuussa 2020 tekemän poliittisen sopimuksen jälkeen.
Heinäkuussa ja joulukuussa 2020 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti moitteettoman varainhoidon ja EU:n taloudellisten etujen suojaamisen merkitystä tälle uudelle välineelle.
Elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen mukaisesti komissio tarkistaa kansallisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia arvioidessaan, että EU:n jäsenvaltiot ottavat käyttöön sisäisen valvonnan järjestelmiä, joissa hallinnoidaan välinettä varmistaen, että saatua rahoitusta käytetään EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja mahdollistetaan erityisesti eturistiriitojen, petosten, korruption ja kaksinkertaisen rahoituksen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.
Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon aikana EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava näiden varojen moitteeton hallinnointi ja perittävä takaisin aiheettomasti maksetut määrät. EU:n jäsenvaltioiden on erityisesti kerättävä standardoitujen luokkien dataa varojen lopullisista saajista, toimeksisaajista, alihankkijoista, tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista tarkastusta ja valvontaa varten sekä varmistettava näiden tietojen saatavuus komissiolle, OLAFille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja EPPOlle (tarvittaessa).
Komissio asettaa EU:n jäsenvaltioiden käytettäväksi tieto- ja seurantajärjestelmän, johon sisältyy yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline asiaankuuluvien tietojen saamiseksi ja analysoimiseksi.
EU:n jäsenvaltioiden on sisällytettävä elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa esitettäviin maksupyyntöihin johdon vahvistuslausuma sekä yhteenveto suoritetuista tarkastuksista, mukaan lukien havaitut puutteet ja mahdolliset korjaavat toimet.
Maksun jälkeen komissio suorittaa riskiperusteisia tarkastuksia.
Kaiken kaikkiaan EU:n taloudellisten etujen suojaamisen vahvistamiseksi on toteutettu kattavia toimenpiteitä, ja EU:n jäsenvaltiot ovat vuoden 2021 ensimmäisten kuukausien aikana tehneet tiivistä yhteistyötä komission kanssa tämän huomioon ottamiseksi vuoden 2021 toisella neljänneksellä toimitetuissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan. Komissio seuraa tiiviisti näiden suunnitelmien täytäntöönpanoa.
5.5.4.Rakenneuudistusten tukiohjelman kautta annettava tekninen tuki
Vuonna 2020 teknistä tukea myönnettiin rakenneuudistusten tukiohjelman kautta useisiin korruption ja petosten torjuntaan liittyviin toimiin. Useiden EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa on käynnistetty hankkeita, joiden tavoitteena on
·lisätä tietoisuutta ja tiukentaa normeja kansainvälisissä liiketoimissa tapahtuvan lahjonnan torjunnassa
·kehittää riskinarviointiin ja käyttäytymistä koskevaan tietämykseen liittyvä kehys korruptioriskien paremmaksi hallitsemiseksi
·vahvistaa korruption ehkäisemisen ja havaitsemisen koordinointia
·parantaa avustuksiin liittyvien petosriskien havaitsemista
·tehostaa korruption vastaisten toimien täytäntöönpanoa ja seurantaa.
5.6.Menot: EU:n jäsenvaltioiden taso
Useat EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2020 toimenpiteitä, joilla suojataan paremmin EU:n talousarviosta saatavia, yhteistyössä hallinnoitavia varoja. Niihin sisältyy monenlaisia aloitteita, kuten alakohtaisia strategioita, asiaankuuluvien elinten välisen yhteistyön vahvistaminen, korruption torjunnan tehostaminen ja eturistiriitojen ehkäiseminen. Osa näistä aloitteista on esitetty
Taulukossa 5
, ja petostentorjunnan tietoteknisiin välineisiin liittyviä muita toimenpiteitä on kuvattu 6.5 kohdassa.
Taulukko 5 – EU:n jäsenvaltioiden menoihin liittyvät toimenpiteet vuonna 2020
Jäsenvaltio
|
Toimenpide
|
Budjettiala
|
Itävalta
|
Tarkastusstrategia
|
Maatalous-, kalastus- ja koheesiopolitiikka sekä vähävaraisimmille suunnattu rahasto
|
|
Sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen usein toistuvilla tarkastuksilla
|
Koheesiopolitiikka
|
Belgia
|
Toimenpiteet tarkastusten tehostamiseksi
|
Koheesiopolitiikka
|
|
Toimenpiteet lahjomattomuuden vahvistamiseksi ja eturistiriitojen torjumiseksi
|
Maatalous-, kalastus- ja koheesiopolitiikka
|
Bulgaria
|
Määräys sellaisten sääntöjenvastaisuuksien määrittämisestä, jotka oikeuttavat rahoitusoikaisujen määräämisen ja vastaavat oikaisujen prosenttiosuudet ERI-rahastoista saatavien varojen hallinnoinnista annetun lain nojalla
|
Kaikki menoalueet
|
Kroatia
|
Toimintaohjelmien petostentorjuntakäytäntöjen täytäntöönpano
|
Koheesiopolitiikka
|
Tšekki
|
Omistusrakenteiden ja eturistiriitojen tarkastusmenettelyjen päivittäminen
|
Koheesiopolitiikka
|
Tanska
|
Yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskeva toimintasuunnitelma
|
Maatalous
|
|
Tanskan kalastusviraston petostentorjuntastrategia
|
Kalastus
|
Suomi
|
Kansallisten viranomaisten välinen petostentorjuntayhteistyö ERI-rahastojen puitteissa
|
Kaikki menoalueet
|
Saksa
|
Petostentorjuntatoimenpiteet (Nordrhein-Westfalenin EAKR-ohjelma)
|
Koheesiopolitiikka
|
Unkari
|
Korruptiontorjuntapaketti
|
Kaikki menot
|
Luxemburg
|
Hallinnollinen toimenpide petosten torjumiseksi
|
Koheesiopolitiikka
|
Puola
|
EU:n varoista rahoitettavien julkisten hankintojen valvontamekanismien ja seurantakeinojen vahvistaminen muuttamalla julkisten hankintojen valvontaa koskevia sääntöjä
|
Kaikki menoalueet
|
|
Korruption vastainen toimintapolitiikka maatalouden rakenneuudistus- ja nykyaikaistamisvirastossa
|
Maatalous
|
Portugali
|
Ohjelmakauden 2014–2020 toimenpideohjelmissa toteutettujen petostentorjuntatoimenpiteiden tarkastus
|
Koheesiopolitiikka
|
Slovakia
|
Korruptiontorjuntaosaston perustaminen maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön tasolle
|
Maatalous
|
|
ISO 37001 -sertifikaatti – Korruptiontorjuntajärjestelmä ja toimintaohjeet
|
Koheesiopolitiikka
|
Slovenia
|
Yhteistyö kansallisten tuomioistuinten menettelyissä
|
Koheesiopolitiikka
|
|
Maatalousmarkkinoista ja maaseudun kehittämisestä vastaavan viraston toteuttamat toimenpiteet
|
Maatalous
|
Espanja
|
Espanjan AFCOSin ja Guardia Civilin välinen yhteistyösopimus
|
Kaikki menoalueet
|
|
Kansallisten, alueellisten ja paikallisten petostentorjuntaviranomaisten välisen yhteistyön lujittaminen
|
Kaikki menoalueet
|
6.Sääntöjenvastaisuudet, petokset ja riskit
6.1.Havaitsemisesta riskiin
EU:n taloudellisiin etuihin voivat vaikuttaa haitallisesti
·EU:n talousarvion määrärahojen vähentäminen, mikä vaikuttaa haitallisesti mahdollisuuteen rahoittaa sen politiikkaa
·tiettyyn menoerään liittyvien kustannusten kasvaminen
·varojen tuhlaaminen rahoittamalla hankkeita, jotka ovat heikkolaatuisia tai eivät saavuta odotettuja tuloksia
·tällaisten varojen väärinkäyttö muihin tarkoituksiin kuin niihin, joihin ne alun perin oli tarkoitettu (tuensaajalla tai hankkeella ei oikeutta taloudelliseen tukeen).
Jos haitallinen vaikutus EU:n talousarvioon johtuu sääntöjen rikkomisesta, se määritellään ’sääntöjenvastaisuudeksi’. Tahallinen käyttäytyminen, kuten teko tai laiminlyönti, joka liittyy väärien, virheellisten tai puutteellisten lausumien tai asiakirjojen käyttöön tai esittämiseen tai tietyn velvoitteen vastaiseen tietojen salassapitoon, katsotaan ’petokseksi’. Näin ollen sääntöjenvastaisuus voi johtua säännön virheellisestä tulkinnasta, kun taas petos johtuu säännön tahallisesta rikkomisesta.
Muu laiton käytös, esimerkiksi lahjuksen ottaminen tai lahjuksen antaminen tai EU:n varojen tai omaisuuden väärinkäyttö sellaisen virkamiehen toimesta, jonka tehtävänä on varojen tai omaisuuden suora tai välillinen hallinnointi, voi vaikuttaa EU:n taloudellisiin etuihin.
EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia voidaan tehdä myös muiden rikosten tekemiseksi esirikosten yhteydessä. Vaikka rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva EU:n oikeudellinen kehys ei liitykään suoraan EU:n talousarvion suojaamiseen, se on tässä yhteydessä merkityksellinen.
Pikakatsaus 12 – Järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio
Järjestäytynyt rikollisuus on merkittävä uhka Euroopan kansalaisille, yrityksille ja valtion laitoksille sekä koko taloudelle. Järjestäytyneet rikollisryhmät toimivat kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja käyttävät laittomasti hankkimiaan suuria voittoja lailliseen talouteen ja julkisiin laitoksiin soluttautumiseen muun muassa korruption avulla. Ne horjuttavat näin oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia sekä heikentävät ihmisten oikeutta turvallisuuteen ja luottamukseen. Petoksista on tulossa yhä houkuttelevampia järjestäytyneelle rikollisuudelle.
Korruptio on keskeinen osa järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintatapoja. EU:n nykyisten korruptionvastaisten sääntöjen mukaan EU:n jäsenvaltioiden on kriminalisoitava sekä virkamiesten aktiivinen että passiivinen korruptio, määrättävä asianmukaiset seuraamukset ja varmistettava, että virkamiesten lahjontaan syyllistyneet henkilöt asetetaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. EU:ssa otettiin vuonna 2019 käyttöön uutta lainsäädäntöä, jolla suojellaan väärinkäytösten paljastajia ja vaaditaan turvallisten kanavien luomista korruptoituneista käytännöistä ilmoittamista varten. Oikeusvaltiota koskevassa vuosikertomuksessa tarkastellaan EU:n jäsenvaltioiden tilannetta myös korruption vastaisen politiikan osalta.
Unionin ja jäsenvaltioiden tasolla käyttöön otetulla valvontakehyksellä (ks. 3.2 kohta) pyritään ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan näitä riskejä. Jäsenvaltioilla on ensisijainen hallinnointivastuu noin 80 prosentista talousarvion menopuolesta ja lähes kaikesta tulojen perimisestä. EU:n jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista (myös mahdollisista petoksista). Näiden ilmoitusten (’ilmoitetut petokset’ tai ’ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet’) perusteella komissio voi tunnistaa useimmin toistuvat petosriskit ja petosmallit.
Seuraavissa kohdissa esitetään lyhyesti tärkeimmät EU:n jäsenvaltioiden raportoimat suuntaukset sääntöjenvastaisuuksien ja petosten havaitsemisessa. Nämä suuntaukset viittaavat riskeihin, jotka voivat olla merkityksellisiä tulevien toimien kannalta. Aiemmat havainnot voidaan nähdä indikaattoreina hallintajärjestelmien luontaisista riskeistä ja haavoittuvuuksista, joita petosten tekijät ovat hyödyntäneet. Ilman ennaltaehkäisyyn tehtäviä merkittäviä parannuksia on vaarana, että samankaltaisia sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia ilmenee myös tulevaisuudessa.
Pikakatsaus 13 – Petosten havaitseminen
Petoksen havaitseminen on paljon vaikeampaa kuin ”pelkän” sääntöjenvastaisuuden havaitseminen, sillä jälkimmäisessä ei yritetä tarkoituksellisesti petkuttaa. Petoksia puolestaan syntyy yksittäisten henkilöiden ja/tai organisaatioiden tietyn toiminnan tuloksena myös silloin, kun käytetään hyväksi järjestelmän heikkouksia. Tähän toimintaan liittyy pahantahtoinen aikomus. Sen yhteydessä käytetyt toimintatavat voivat olla yksinkertaisia, tai niiden taustalla voi olla monimutkainen suunnitelma.
Petosten havaitseminen ja niistä ilmoittaminen osoittavat, että kansallisella ja EU:n tasolla käyttöön otettu yleinen valvontajärjestelmä toimii.
6.1.1.Alv-petokset – Study and Reports on the VAT Gap in the EU-28 member states (julkaistu vuonna 2020)
EU:n jäsenvaltiot menettävät miljardeja euroja alv-tuloja veropetosten ja puutteellisten veronkantojärjestelmien vuoksi. Alv-vaje (odotettujen alv-tulojen ja tosiasiallisesti kannettavan alv:n välinen ero) vaikuttaa EU:n taloudellisiin etuihin.
EU:n jäsenvaltioissa alv-vaje oli vuonna 2018 yhteensä noin 140 miljardia euroa. Komission ennusteiden mukaan alv-vaje on todennäköisesti pienentynyt vuonna 2019 ja voi olla alle 130 miljardia euroa eli kymmenen prosenttia koko arvonlisäverokertymästä.
EU:n jäsenvaltioiden yksittäiset tulokset eroavat edelleen merkittävästi vuoden 2018 mediaanista, joka oli 9,2 prosenttia. Alv-vaje pieneni 21 jäsenvaltiossa, merkittävimmin Unkarissa (–5,1 %), Latviassa (–4,4 %) ja Puolassa (–4,3 %). Suurin kasvu tapahtui Luxemburgissa (+2,5 %). Sen jälkeen tulevat Liettua (+0,8 %) ja Itävalta (+0,5 %), joissa kasvu oli marginaalista.
6.1.2.Tuloihin liittyvät sääntöjenvastaisuudet ja petokset
Ilmoitettujen tapausten määrä verrattuna viiden vuoden keskiarvoon laski sekä EU:n tuloihin liittyvien petosten että muiden sääntöjenvastaisuuksien osalta. Määrä kasvoi petosten osalta mutta väheni muiden sääntöjenvastaisuuksien osalta.
Taulukko 6 – Tulot: kansallisten viranomaisten havaitsemat sääntöjenvastaisuudet – perinteiset omat varat
Budjettiala
|
Petokset
|
Muut sääntöjenvastaisuudet
|
FDR
|
IDR
|
|
Tapauksia
|
miljoonaa euroa
|
Tapauksia
|
miljoonaa euroa
|
%
|
%
|
Perinteiset omat varat
|
451
|
108
|
4 003
|
382
|
0,43 %
|
1,54 %
|
Covid-19-pandemia näyttäisi vaikuttavan vuoden 2020 kokonaistilanteeseen odotettua vähemmän. Petoksiksi tai sääntöjenvastaisuuksiksi ilmoitettujen tapausten määrän ja niihin liittyvien summien vaihtelu on pikemminkin tavanomaisen vuotuisen vaihteluvälin sisällä (ks. oikealla oleva laatikko). Joihinkin EU:n jäsenvaltioihin on kuitenkin kohdistunut muita voimakkaampia vaikutuksia (ks. 5.3.1 kohta).
Vuonna 2020 menestyksekkäin tapa havaita petokset ja niihin liittyvät summat olivat petostentorjunnasta vastaavien yksiköiden tekemät tarkastukset. Liikkeeseen laskemisen jälkeen ja sen yhteydessä tehtävät tarkastukset ovat olleet lähes yhtä tärkeitä järjestäytyneen tullien kiertoon liittyvän rikollisuuden ja uusien petosmallien havaitsemiseksi.
Muut kuin petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet havaittiin ensisijaisesti liikkeeseen laskemisen jälkeen suoritettavissa tarkastuksissa. Taloudellisesti noin 43 prosenttia arvioiduista ja vahvistetuista kokonaismääristä havaittiin liikkeeseen laskemisen jälkeen tehdyissä tarkastuksissa, kun taas 29 prosenttia liittyi verotarkastuksiin, joiden merkitys havaitsemiskeinona vahvistui vuonna 2020.
Pikakatsaus 14 – Useimmin toistuvat sääntöjenvastaisuudet ja niihin liittyvät tavaratyypit
Useimmat vuonna 2020 EU:n tuloihin vaikuttaneet petoksiksi tai sääntöjenvastaisuuksiksi ilmoitetut tapaukset liittyvät aliarvottamiseen, tavaran virheelliseen luokitteluun tai kuvaukseen tai salakuljetukseen. Niitä tavaratyyppejä, joihin liittyi – tapausten lukumäärässä ja taloudellisesti – eniten petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia, olivat jalkineet, tekstiilit, ajoneuvot sekä sähkökoneet ja -laitteet.
6.1.3.Menoihin liittyvät sääntöjenvastaisuudet ja petokset
Viimeisten viiden vuoden aikana EU:n ohjelmakauden 2007–2013 menoihin liittyvien ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien (petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien) määrä on vähentynyt, kun taas vuosien 2014–2020 EU:n talousarvioon liittyvien sääntöjenvastaisuuksien määrä on kasvanut johdonmukaisesti täytäntöönpanosyklien kanssa. Vuotuisiin menoihin liittyvät ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet (suorat tuet viljelijöille ja markkinatukitoimenpiteet) ovat pysyneet samalla tasolla.
Taulukko 7 – Menot: havaitut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2020 budjettialoittain
Budjettiala
|
Petokset
|
Muut sääntöjenvastaisuudet
|
FDR
|
IDR
|
|
Tapauksia
|
miljoonaa euroa
|
Tapauksia
|
miljoonaa euroa
|
%
|
%
|
Maatalous
|
255
|
28,4
|
3 016
|
162,4
|
0,02 %
|
0,11 %
|
Maaseudun kehittäminen
|
127
|
19,2
|
2 086
|
96,9
|
0,14 %
|
0,70 %
|
Tuki maataloudelle
|
117
|
6,5
|
903
|
62,1
|
0,02 %
|
0,15 %
|
Molemmat/epäselvä
|
11
|
2,7
|
27
|
3,4
|
–
|
–
|
ERI-rahastot
|
281
|
225,1
|
2 297
|
490,2
|
0,40 %
|
0,88 %
|
Koheesio ja aluepolitiikka
|
221
|
213,7
|
1 685
|
432,1
|
0,52 %
|
1,05 %
|
Sosiaalipolitiikka
|
56
|
8,7
|
554
|
51,8
|
0,07 %
|
0,40 %
|
Kalastus
|
4
|
2,7
|
54
|
6,2
|
0,36 %
|
0,82 %
|
Muu
|
0
|
0
|
4
|
0,2
|
0,00 %
|
0,02 %
|
Liittymisen valmistelu
|
28
|
3,4
|
98
|
4,8
|
0,18 %
|
0,25 %
|
IPA I
|
17
|
2,9
|
49
|
3,7
|
–
|
–
|
IPA II
|
11
|
0,5
|
49
|
1,1
|
0,03 %
|
0,06 %
|
Suorat menot
|
41
|
9,1
|
1 285
|
53,2
|
0,03 %
|
0,28 %
|
YHTEENSÄ
|
605
|
266,0
|
6 696
|
710,6
|
0,19 %
|
0,51 %
|
Maatalous – Viimeisten viiden vuoden aikana (ks. alla oleva laatikko) maaseudun kehittämiseen vuosina 2014–2020 liittyvien petosten ilmoittaminen on alkanut hitaasti, mikä voi kertoa riittämättömistä havaitsemistoimista EU:n jäsenvaltioissa, ja vähentynyt ohjelmakauden 2007–2013 osalta – odotusten mukaisesti. Petosten ilmoittaminen oli melko vakaalla tasolla maatalouden tukemisen osalta (mukaan lukien viljelijöille myönnettävä suora tuki ja markkinatoimenpiteet).
Suhteessa EU:n jäsenvaltioiden saamiin maksuihin näyttää siltä, että petokset liittyvät useammin maaseudun kehittämiseen kuin viljelijöille maksettaviin suoriin tukiin. Viimeksi mainittu perustuu tukioikeuksiin, ja käytössä olevat järjestelmät tukevat ennaltaehkäisyä.
Markkinatoimenpiteisiin käytetään vähemmän varoja, mutta ilmoitettujen petosten määrä suhteessa maksuihin on vielä suurempi kuin maaseudun kehittämisen kohdalla (ks.
Kaavio 14
). Ilmoitetut petokset koskevat erityisesti kansallisia viinialan tukiohjelmia (investointitoimenpiteitä, myynninedistämistä erityisesti EU:n ulkopuolisilla markkinoilla sekä viinitarhojen rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä) sekä hedelmä- ja vihannesalaa (tukea tuottajaryhmille esihyväksyntää varten, erityisesti investointitoimenpiteitä). Myös myynninedistämisen alalla näyttää esiintyvän enemmän petoksia sekä EU:n sisäisillä että ulkopuolisilla markkinoilla.
Kaavio 14 – Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) eri osien osuus sääntöjenvastaisuuksiin liittyvistä maksuista ja rahamääristä (EU-27 – 2020)
Pikakatsaus 15 – Maatalous: useimmin havaitut sääntöjenvastaisuudet
Maatalousmenoissa, kuten monilla muillakin menoaloilla, riskinä on asiakirjojen väärentäminen. Maaseudun kehittämisen osalta väärentäminen voi koskea esimerkiksi laskuja, laitteiden ilmoittamista uusiksi vaikka ne ovat käytettyjä, hankintoihin liittyviä tarjouksia sekä tietoja tuen saamisen edellytysten noudattamisesta. Maatalouden muiden tukimuotojen osalta väärentäminen voi liittyä esimerkiksi laskuihin, vuokrasopimuksiin tai tukipyyntöihin, joihin voi sisältyä vääriä tietoja käytettävissä olevasta tukikelpoisesta alasta tai muiden tukiehtojen noudattamisesta. On myös olemassa riski keinotekoisten edellytysten luomisesta. Tuensaajat voivat esimerkiksi jakaa maatiloja keinotekoisesti ja hakea tukea useiden sidosyritysten kautta alenevien tukitasojen tai pinta-alaa tai eläimiä koskevien rajoitusten välttämiseksi. Maaseudun kehittämisen osalta merkittävä osa petoksista koskee toimen puutteellista täytäntöönpanoa, mikä viittaa merkittäviin riskeihin tällä alalla. Markkinatoimenpiteiden osalta huomattavia rahamääriä liittyi useisiin eturistiriitatapauksiin, jotka kytkeytyivät muihin myynninedistämiseen liittyviin ja OLAFin tutkimiin rikkomuksiin.
Koheesio- ja kalastuspolitiikka – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot eli koheesiorahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja kalatalousrahastot) ohjelmakautta 2007–2013 koskevien havaittujen ja ilmoitettujen petosten ja sääntöjenvastaisuuksien määrä väheni viiden viime vuoden aikana täytäntöönpanosyklin mukaisesti (ks. oikealla oleva laatikko). Vuosia 2014–2020 koskevien ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä on kasvanut. Muiden sääntöjenvastaisuuksien kuin petosten osalta kasvu oli kuitenkin vähäistä, mikä korosti havaittujen sääntöjenvastaisuuksien (ja niihin liittyvien rahamäärien) määrän poikkeuksellista vähenemistä edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Ero on merkittävä kaikkien rahastojen, erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston, osalta.
Pikakatsaus 16 – Koheesio- ja kalastuspolitiikka: useimmin havaitut sääntöjenvastaisuudet ja aihealueet, joihin ne liittyvät
Ilmoitetut petokset ja muut sääntöjenvastaisuudet liittyvät useimmiten ERI-rahastojen hankkeisiin, jotka koskevat tutkimusta ja teknologista kehittämistä, innovointia ja yrittäjyyttä. EU:n jäsenvaltiot ilmoittavat yhä useammista petoksista, jotka liittyvät toimenpiteisiin työllistyvyyden parantamiseksi. Yhä enemmän ilmoitetaan myös petoksia, jotka liittyvät infrastruktuuriin, jonka tarkoituksena on tarjota peruspalveluja eurooppalaisille (kuten energia, ympäristö, liikenne sekä tieto- ja viestintätekniikka), sekä sosiaali-, terveys- ja koulutusinfrastruktuuriin. Muihin sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät suurimmat rahamäärät liittyvät infrastruktuurihankkeisiin, erityisesti TEN-T-moottori- ja maanteihin (ydinverkko).
Maksuihin suhteutettuna kalastuspolitiikka näyttää olevan ala, jolla esiintyy paljon petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia. Vesiviljelyn tuottavia investointeja sekä jalostus- ja markkinointi-investointeja koskevat toimenpiteet kuuluvat kaikkein riskialttiimpiin toimiin. Myös tekninen apu sekä uusien markkinoiden ja myynninedistämiskampanjoiden kehittäminen vaikuttavat haavoittuvilta.
Kaaviossa 15
esitetään yleisimmin havaitut sääntöjenvastaisuustyypit suhteessa ohjelmakaudella 2014–2020 rahoitettuja hankkeita koskeviin petoksiin. Ne olivat virheelliset, puuttuvat, väärät tai väärennetyt tositteet, sopimusmääräysten rikkominen, tukikelpoisuus ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkominen. Etiikkaan ja lahjomattomuuteen liittyviä rikkomuksia ilmeni viidessä prosentissa ja kaksinkertaiseen rahoitukseen liittyviä rikkomuksia yhdessä prosentissa havaituista tapauksista. Yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisääntyessä riskit siirtyvät edelleen toimen tosiasialliseen ja oikeaan täytäntöönpanoon. Tämä on otettava huomioon valvontastrategioissa.
Muiden sääntöjenvastaisuuksien kuin petosten osalta merkittävimmän osuuden muodostaa julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkominen (ks.
Pikakatsaus 18
, julkisiin hankintoihin liittyvät riskit).
Kaavio 15 – Petostapauksissa ja muissa kuin petostapauksissa havaittujen sääntöjenvastaisuuksien tyypit – ohjelmakausi 2014–2020
Suorat menot – Havaitut komission suoriin menoihin liittyvät petokset ovat vähentyneet vuodesta 2016 ja pysyneet melko vakaalla tasolla kolmen viime vuoden ajan. Muiden sääntöjenvastaisuuksien osalta vuonna 2020 kirjattiin pienin luku sekä tapausten että kyseessä olevien summien osalta.
Pikakatsaus 17 – Suorat menot: useimmin havaitut sääntöjenvastaisuudet ja politiikanalat, joihin ne liittyvät
Useimmin toistuvat sääntöjenvastaisuustyypit koskevat menojen tukikelpoisuutta ja tavoitteiden osittaista saavuttamista tai saavuttamatta jättämistä. Erityisesti petosten osalta tositteisiin liittyvät ongelmat ovat tukikelpoisuuden jälkeen useimmin toistuva tyyppi.
Vuonna 2020 politiikanalat, joita sääntöjenvastaisuudet koskivat eniten, olivat tutkimus ja innovointi, viestintäverkot, sisältö ja teknologia sekä kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat.
6.2.Sääntöjenvastaisuuksien ja petosten lisäriskit vuonna 2021 ja sen jälkeen
Viimeaikaisessa historiassa vuosi 2020 on ollut ennennäkemätön covid-19-pandemian vuoksi. Tässä yhteydessä myös elpymis- ja palautumistukiväline muuttaa tilannetta riskien osalta. Uusien tavoitteiden ja toimintaympäristön merkittävien muutosten vuoksi EU:n jäsenvaltioiden ja komission on nopeasti käynnistettävä toimia sääntöjenvastaisuuksiin ja petoksiin liittyvien uusien riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.
6.2.1.Tuloihin liittyvät covid-19-riskit
Vuotta 2020 leimasivat covid-19-pandemia ja tuonnin jyrkkä lasku. EU27-maiden välinen kauppa kärsi pahasti. Tuonti väheni merkittävästi (–11,6 %) vuoteen 2019 verrattuna. Covid-19-pandemian aiheuttama tuontimäärien väheneminen ja merkittävä siirtyminen sähköiseen kaupankäyntiin ovat johtaneet paitsi selvitettävien tulli-ilmoitusten määrän muuttumiseen myös muutoksiin tullin työmäärässä ja työtavoissa. Kansallisten viranomaisten reaktiot näihin haasteisiin ja nopeus, jolla tulliviranomaiset pystyivät sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, ovat vain osittain vertailukelpoisia, koska sulkutoimia koskevat muuttuvat säännöt ovat vaihdelleet huomattavasti vuoden aikana EU:n jäsenvaltioissa ja joidenkin EU:n jäsenvaltioiden tietyillä alueilla.
Kokonaislukujen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien (petosten ja muiden) kokonaismäärän ja niihin liittyvien summien vaihtelu on pikemminkin tavanomaisen vuotuisen vaihteluvälin sisällä
ja covid-19-pandemia on siten todennäköisesti vaikuttanut siihen vähemmän. Tullipetokset näyttävät kuitenkin vaikuttaneen eriasteisesti EU:n jäsenvaltioihin covid-19-pandemian aikana. Belgian, Bulgarian, Saksan, Kroatian, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Ruotsin havaitsemisasteet
olivat vuonna 2020 korkeimmat verrattuna viiteen edelliseen vuoteen, kun taas Italian, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin ja Slovakian havaitsemisasteet olivat alhaisimmat
.
Covid-19-pandemiaan liittyvien tavaroiden ja erityisesti suojavaatteiden kaltaisten tavaroiden osalta havaittiin vuonna 2020 hieman enemmän sääntöjenvastaisiksi ilmoitettuja määriä. Analyysi kuitenkin osoittaa, että covid-19-pandemiaan liittyviä tavaroita koskevien sääntöjenvastaisuuksien vaikutus näyttää vuonna 2020 pysyneen suhteellisen vähäisenä (6 % vuonna 2020 ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien kokonaismäärästä ja 3 % niihin liittyvistä summista).
6.2.2.Covid-19-pandemiaan liittyvät riskit menojen osalta
Covid-19-pandemia on saanut EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot antamaan mahdollisuuden tukea EU:n talousarviosta toimia kriisin lieventämiseksi lisäämällä tarvittavat varat ja jouston. EU:lla on tiukat säännöt, joilla se suojaa talousarviotaan petoksilta. Petoksentekijät kuitenkin mukauttavat toimintaansa nopeasti. Covid-19-pandemiaan liittyvät mahdolliset keskeiset riskit voivat avata heille uusia mahdollisuuksia.
Ensiksikin hätätilan hallinta edellyttää yksinkertaistettuja menettelyjä, mihin liittyy riskejä. Yksinkertaistettujen menettelyjen väärinkäyttö voi johtaa vähemmän kilpailuun perustuviin julkisiin hankintoihin ja suoriin sopimuksiin, mikä lisää eturistiriitojen ja korruption riskiä ja vaikeuttaa valvontaa. Kiireelliset menettelyt voivat heikentää tarjouseritelmien laatua, jolloin petoksentekijöiden on helpompaa liioitella kustannuksia tai heikentää laatua täytäntöönpanon aikana. Kiireelliset toimet voivat saada EU:n rahoitusta sen jälkeen, kun ne on saatettu päätökseen EU:n varojen hallinnointi- ja valvontakehyksen ulkopuolella (taannehtiva rahoitus). Vaikka konsulttiyritysten palvelut voivat olla erittäin hyödyllisiä, niihin tukeutuminen voi aiheuttaa petosriskejä. Kasvanut kysyntä ja toimitusketjujen häiriöt hätätilanteissa voivat johtaa sopimussuhteisiin epäluotettavien vastapuolten kanssa.
Muita riskejä aiheuttavat EU:n varojen hallinnoinnista vastaaviin viranomaisiin kohdistuvat paineet. Covid-19-pandemian aiheuttamat viivästykset nykyisissä toimenpideohjelmissa, kiireellisiin menoihin liittyvät uudet tarpeet ja seuraavan ohjelmakauden käynnistyminen voivat olla stressitekijöitä, jotka hyödyttävät petoksentekijöitä. He käyttävät samoja palveluja tarjoavien (postilaatikko)yritysten verkostoja useissa eri toimenpideohjelmiin kuuluvissa hankkeissa (esimerkiksi eturistiriitojen ja kaksinkertaisen rahoituksen riski) tai liioittelevat kustannuksia verkon sisäisillä, tekaistuilla liiketoimilla. Tällainen paine voi vaikeuttaa haastetta arvioida hakijoiden ilmoituksia, mikä lisää liioiteltujen kustannusten riskiä sekä riskiä sellaisille yrityksille myönnettävästä rahoituksesta, joilla ei ole taloudellisia ja toiminnallisia valmiuksia. Se voi myös johtaa takausten käytön vähenemiseen tai valvonnan määrän tai laadun laskuun, sillä myös matkustusrajoitukset haittaavat valvontaa.
Riskejä voi liittyä myös tuensaajiin, jotka vetoavat aiheettomasti ylivoimaiseen esteeseen perustellakseen sopimusvelvoitteiden noudattamatta jättämisen ohjelmien täytäntöönpanossa. Tämä voi jopa helpottaa konkurssipetoksia, jos väitetään virheellisesti kriisin aiheuttaneen ne.
Nämä riskit voivat koskea vuotta 2020, missä tapauksessa on mukautettava terveydellisen hätätilanteen aikana toteutettuihin toimiin liittyviä valvontastrategioita, sekä vuotta 2021 ja sen jälkeistä aikaa, jolloin tarvitaan ennaltaehkäisyä eli erityisiä lieventäviä toimenpiteitä ja kohdennettuja toimia tulevien sääntöjenvastaisuuksien ja petosten havaitsemiseksi.
6.2.3.Elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät riskit
Elpymis- ja palautumistukivälineen osalta asetuksessa (EU) 2021/241 mainitaan neljä erityistä riskiä, joita vastaan EU:n jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä: i) petokset, ii) korruptio, iii) eturistiriidat ja iv) kaksinkertainen rahoitus.
Nämä riskit määritellään asetuksessa ’vakaviksi sääntöjenvastaisuuksiksi’.
Elpymis- ja palautumistukiväline tuo paljon rahaa joihinkin EU:n jäsenvaltioihin, joiden kyky hyödyntää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja on jo valmiiksi heikko. Tämä lisää hallinnointi- ja valvontajärjestelmään kohdistuvia paineita.
Useimpien EU:n jäsenvaltioiden on kehitettävä uusia tietoteknisiä välineitä kerätäkseen ja hallinnoidakseen tietoja elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa varten. Kansallisten järjestelmien yhteentoimivuus ei välttämättä ole taattu.
EU:n jäsenvaltioiden on elpymis- ja palautumistukivälinettä täytäntöön pannessaan varmistettava vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä ja kehitettävä luotettava tietotekninen infrastruktuuri, jolla kerätään
a) tietoa välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta
b) standardoitujen luokkien dataa (lopullisista varojen saajista, toimeksisaajista, alihankkijoista sekä tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista).
Komissio asettaa saataville tieto- ja seurantajärjestelmän, johon kuuluu yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline ja jonka avulla tätä dataa ja tietoa voidaan hyödyntää ja analysoida, käytettäväksi yleisesti EU:n jäsenvaltioissa.
Komissio, OLAF, tilintarkastustuomioistuin ja soveltuvin osin EPPO voivat käyttää tieto- ja seurantajärjestelmää toimeksiantonsa puitteissa.
Pikakatsaus 18 – Painopisteenä terveydenhuoltoala
Covid-19-pandemian aikana EU:n rahoitus kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseksi on kasvanut ja kasvaa edelleen seuraavalla ohjelmakaudella, johon sisältyvät elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät kansalliset suunnitelmat. Koska mahdollisesti toteutuvien riskien vaikutukset ovat suuremmat, haavoittuvuudet on tunnistettava ja riskejä on lievennettävä.
Terveydenhuoltoinfrastruktuurin parantamishankkeet ovat monimutkaisia. Ne edellyttävät palvelujen, urakoiden sekä lääkinnällisten ja muiden tarvikkeiden hankintaa. Yleisesti ottaen sääntöjenvastaisuuksien ja petosten riskit liittyvät i) kilpailun rajoittamiseen (tiedotuksen rajoittaminen, mahdollisten tarjoajien poissulkeminen tai yritykset saada ne luopumaan osallistumisesta, läpinäkymättömät valinta- tai arviointimenettelyt, kilpailunvastainen yhteistyö), ii) sopimusten muuttamiseen niiden tekemisen jälkeen, iii) täytäntöönpanon puutteisiin ja iv) kustannusten liioitteluun.
Kilpailurajoitusten osalta menettelyn avoimuutta voivat heikentää sääntöjenvastaisuudet, jotka liittyvät siihen, miten, milloin ja millaisena hankintailmoitus, jonka tarkoituksena on tiedottaa hankinnasta kaikille mahdollisille tarjoajille, julkaistaan. Tämä voi johtua sopimuksen ennakoidun arvon aliarvottamisesta tai sopimusten keinotekoisesta jakamisesta. Mahdollisten tarjoajien määrää voidaan vähentää aiheettomasti liiallisilla tai syrjivillä tarjoajaa koskevilla vaatimuksilla. Lisäksi hankintaviranomaiset voivat aiheettomasti ryhmitellä samaan sopimukseen urakoita, tavaroita tai palveluita, joita yleensä tarjoavat talouden eri toimijat (keinotekoinen ryhmittely). Muut mahdolliset väärinkäytökset liittyvät teknisiin eritelmiin, jotka ovat liian kapea-alaisia tai jopa viittaavat tiettyyn tuotemerkkiin. Epäselvät tai muuttuvat ehdot voivat vaikeuttaa osallistumista. Arviointiprosessin riittämätön dokumentointi ja epämääräiset tai sääntöjenvastaiset myöntämisperusteet voivat tehdä arvioinnista läpinäkymättömän. Sopimuksia voidaan tehdä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka eivät täytä vaatimuksia. Toisaalta tiettyjen toimijoiden sulkeminen pois voi olla perusteetonta. Kilpailun voi tehdä tyhjäksi kilpailunvastainen yhteistyö, kuten tarjoajien välinen tai tarjoajien ja hankintaviranomaisen välinen yhteistyö.
Sopimuksia voidaan muuttaa niiden tekemisen jälkeen. Sopimus voi poiketa tarjouseritelmistä jo ensimmäisen allekirjoituksen yhteydessä, tai sitä voidaan muuttaa täytäntöönpanon aikana. Jos tällaiset muutokset olisivat kuuluneet jo tarjouseritelmiin, muut toimijat olisivat voineet tehdä parempia tarjouksia ja voittaa. Lisäksi nämä muutokset voivat tuottaa talouden toimijalle ylimääräisiä voittoja, jotka johtuvat siitä, että samaa korvausta vastaan käytetään halvempia tai vähemmän materiaaleja tai tarjotaan vähemmän työsuoritteita tai että suuremmasta hinnasta tarjotaan lisätoimituksia tai -töitä. Olemassa olevia sopimuksia saatetaan muuttaa tai nykyiselle toimeksisaajalle voidaan myöntää lisäsopimuksia perusteettomasti joko suoraan tai neuvottelumenettelyn jälkeen ilman hankintailmoituksen julkaisemista.
Täytäntöönpanossa voi ilmetä monenlaisia puutteita. Tällä voi olla vakavia seurauksia terveydenhuoltolaitoksissa. Puutteet voivat liittyä asiakirjoihin, jotka eivät vastaa tosiasiallista täytäntöönpanoa paikan päällä. Sääntöjenvastaisuudet voivat johtua myös menoista, jotka eivät johda odotettavissa oleviin parannuksiin terveyspalvelujen tuottamisessa. Tuensaaja saattaa esimerkiksi käyttää hankkeesta rahoitettuja lääkinnällisiä tarvikkeita harvoin tai ei lainkaan, tai tarvikkeita voidaan käyttää kaupallisiin tarkoituksiin tai rahoituksen tavoitteiden vastaisesti.
Lääkinnällisistä tarvikkeista voidaan maksaa kohtuuttomia hintoja. Korvaushakemuksiin voi sisältyä kustannuksia, jotka liittyvät tukeen kelpaamattomiin tarvikkeisiin tai toimintoihin. Hanke voi kattaa vain uudet lääkinnälliset tarvikkeet, kun taas tosiasialliset menot voivat koskea käytettyjä tarvikkeita, jotka eivät ole tukikelpoisia (ja joiden hinta on liioiteltu, ikään kuin tarvikkeet olisivat uusia). Yksi mahdollinen riski on myös kaksinkertainen rahoitus.
7.Välineet petostentorjunnan tehostamiseksi
Komissio hyödyntää nykyisiä välineitään ja kehittää uusia välineitä vastatakseen covid-19-pandemian aikana syntyneisiin haasteisiin ja löytääkseen uusia tapoja hallinnoida EU:n varoja.
7.1.ARACHNE
Komissio kannustaa käyttämään Arachnea, integroitua tietoteknistä välinettä tiedonlouhintaan ja -rikastukseen. Komissio on kehittänyt sen tukeakseen hallintoviranomaisia rakennerahastojen (Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto) hallinnollisissa ja johtoa koskevissa tarkastuksissa. Sitä on myös laajennettu koskemaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) hankkeita, ja sitä käytetään kaikkiin maatalousrahastoihin YMP:n uudistuksen jälkeen.
Arachne on laaja tietokanta, joka kattaa rahastoista rahoitetut EU-hankkeet ja jonka tiedot saadaan hallintoviranomaisilta ja maksajavirastoilta. Tietokantaa täydennetään yleisesti saatavilla olevilla tiedoilla, ja sen avulla pyritään tunnistamaan tiettyjen riski-indikaattoreiden perusteella sellaiset hankkeet, tuensaajat, sopimukset ja toimeksisaajat, joiden toiminnassa saattaa esiintyä petoksia, eturistiriitoja tai sääntöjenvastaisuuksia.
Arachne tukee viranomaisten tarkastus- ja valvontatyötä, sillä se varoittaa tietynlaisista riskeistä. Sen tietoja ei kuitenkaan voida käyttää todisteena virheistä, sääntöjenvastaisuuksista tai petoksista. Arachne voi tehostaa hankkeiden valintaa ja hallinnoinnin tarkastuksia ja lisäksi helpottaa petosten tunnistamista, ennaltaehkäisemistä ja havaitsemista.
Kun otetaan huomioon 6 kohdassa esiin tuodut riskit, Arachnen kaltaisten välineiden yleisen ja järjestelmällisen käytön avulla voitaisiin tehostaa petosten, sääntöjenvastaisuuksien, eturistiriitojen ja kaksinkertaisen rahoituksen torjuntaa.
7.2.Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä
Komissio hallinnoi varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää, josta säädetään EU:n talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 135–145 artiklassa. Se on väline, jolla vahvistetaan EU:n taloudellisten etujen suojaamista epäluotettavilta yhteisöiltä ja henkilöiltä jättämällä tällaiset talouden toimijat suoraan ja välillisesti hallinnoitavien EU:n varojen myöntämismenettelyjen ulkopuolelle. Kiellettyihin käytäntöihin kuuluu laaja valikoima ammatilliseen luotettavuuteen vaikuttavia käyttäytymistapoja (esimerkiksi petokset, korruptio ja ammatin harjoittamiseen liittyvät vakavat virheet) ja huonoja suorituksia (kuten huomattavat puutteet sopimusten täytäntöönpanossa).
Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmällä varmistetaan erityisesti
·sellaisten yhteisöjen tai henkilöiden varhainen havaitseminen, jotka aiheuttavat riskin EU:n taloudellisille eduille
·tällaisten talouden toimijoiden poissulkeminen niin, etteivät ne voi saada suoraan tai välillisesti hallinnoituja unionin varoja, ja/tai taloudellisten seuraamusten määrääminen tällaisille toimijoille
·edellä mainittujen tietojen kirjaaminen varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaan, joka on unionin varojen täytäntöönpanosta vastaavien taloushallinnon toimijoiden käytettävissä
·vakavimmissa poissulkemistapauksissa asianomaisten yhteisöjen tai henkilöiden nimien julkaiseminen komission verkkosivustolla.
Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä mahdollistaa poissulkemistilanteiden keskitetyn arvioinnin ja turvaa samalla asianomaisten henkilöiden ja yhteisöjen perusoikeudet, erityisesti heidän oikeutensa tulla kuulluksi.
Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän erikoisuus ja vahvuus on EU:n toimielimille ja elimille annettu toimivalta toimia, ”jos lainvoimaista tuomiota ei ole annettu tai tapauksen mukaan lopullista hallinnollista päätöstä ei ole tehty”. Seuraamusten määrääminen voi perustua todettuihin tosiseikkoihin ja havaintoihin, jotka ovat peräisin toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän vastuulla suoritetuista tarkastuksista tai valvonnasta, OLAFin suorittamista tutkimuksista tai kansallisten viranomaisten tai kansainvälisten järjestöjen muista kuin lopullisista hallinnollisista päätöksistä.
Asianomainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi tehdä päätöksen seuraamuksen määräämisestä epäluotettaville talouden toimijoille vasta saatuaan virallisen suosituksen keskitetyltä toimielinten väliseltä tutkintaelimeltä.
7.3.GetI-hanke
GetI-hankkeen tavoitteena on parantaa OLAFin sekä operatiivisissa että strategisissa tehtävissä työskentelevän henkilöstön analyyttisia valmiuksia parantamalla tietojen saatavuutta ja visualisointia sekä nopeutta ja joustavuutta tietojen haussa.
Dataformaattien moninaisuus ja jäsentämättömän datan määrä ovat viime vuosina synnyttäneet tarpeen ottaa käyttöön toimintaympäristö, välineet ja toiminnot, jotka helpottavat analysointia. Avoimen lähdekoodin ja kaupallisten ohjelmistojen yhdistelmän avulla GetI-hankkeessa pyritään automatisoimaan monia aikaa vieviä tehtäviä ja hyödyntämään nykyaikaisia teknologioita, kuten tekoälyä.
7.4.Kansalliset tietotekniset välineet EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa
Vuonna 2020 EU:n jäsenvaltiot ilmoittivat useiden tietoteknisten välineiden kehittämisestä (ks.
Taulukko 8
) EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi. Niillä on erityisen suuri merkitys covid-19-pandemian ja EU:n varojen uusien hallinnointitapojen myötä esiin tulleiden haasteiden ratkaisemisessa.
Taulukko 8 – EU:n jäsenvaltioiden vuonna 2020 käyttöön ottamat tietotekniset välineet
Jäsenvaltio
|
Väline
|
Budjettiala
|
Bulgaria
|
Keskitetyn sähköisen alustan käyttö julkisissa hankinnoissa
|
Kaikki menot
|
Tšekki
|
Omistusrakenteiden ja eturistiriitojen tarkastusmenettelyjen päivittäminen
|
Koheesiopolitiikka
|
Tanska
|
Tietojen yhdistäminen kaksinkertaisen rahoituksen havaitsemiseksi
|
Koheesiopolitiikka
|
Viro
|
Kyberrikollisuutta koskevan tiedotus- ja ilmoitussivuston käyttöönotto
|
Monialainen
|
|
Julkisten hankintojen rekisterin parantaminen
|
Kaikki menot
|
Saksa
|
Petosriskin itsearviointi liittovaltion ESR- ja EAKR-ohjelmissa
|
Koheesiopolitiikka
|
Unkari
|
Arachne- ja EDES-järjestelmien käyttö
|
Koheesiopolitiikka ja vähävaraisimmille suunnattu rahasto
|
Liettua
|
Analyysiohjelmiston ja -laitteiston hankinta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien toimenpiteiden panemiseksi täytäntöön
|
Monialainen
|
|
Tietotekniset välineet ja sääntelytoimenpiteet
|
Maatalous
|
Alankomaat
|
Tehostetut digitaaliset tukihakemukset
|
Maatalous
|
|
Riskien pisteyttämisväline: petosalttiiden erien valinta
|
Maatalous
|
Romania
|
ERI-rahastojen toiminnassa toimivaltaisten elinten digitaaliset tarkastukset tarkastusten tehostamiseksi julkisten hankintojen alalla
|
Koheesiopolitiikka
|
Espanja
|
AFCOSin suora pääsy Espanjan sosiaaliturvajärjestelmän tietokantoihin
|
Kaikki menot
|
Ruotsi
|
Paremmat hankintatilastot
|
Kaikki menot
|
8.Johtopäätökset ja suositukset
Covid-19-pandemian aiheuttamalla terveyskriisillä on ollut ja tulee jatkossakin olemaan suuria taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia elämäämme. EU:n toimet kriisin hallitsemiseksi eli EU:n seuraavaan talousarvioon ja Next Generation EU -ohjelmaan osoitetut varat muodostavat Marshall-ohjelman jälkeen suurimman elpymissuunnitelman Euroopassa.
Käytössä on uudistettu EU:n petostentorjuntajärjestelmä, jolla suojellaan EU:n veronmaksajien rahoja ja jonka osatekijöitä ovat
·EPPOn tutkinta- ja syytevaltuudet
·Eurojustin koordinointirooli
·Europolin analyyttiset valmiudet
·uudistettu OLAF, jolla on välineet EPPOn kanssa työskentelyyn ja entistä tehokkaampien tutkimusten tekemiseen.
Kansallisten viranomaisten kanssa on tehtävä tiivistä ja tehokasta yhteistyötä niiden sopeutuessa hallitsemaan uusia riskejä ja uusia tapoja hallinnoida EU:n varoja. Elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnointi ja merkittävä osa vuosien 2021–2027 meno-ohjelmista perustuvat tuloksellisuuteen, ja EU:n jäsenvaltiot kantavat entistä enemmän vastuuta.
Nämä poikkeukselliset muutokset eivät puolla lähestymistapaa, jossa kaikki tehtäisiin kuten ennenkin. Euroopan elpymiseen tarvitaan lisäponnistuksia ja -toimenpiteitä, jotka edellyttävät uutta, yhteistä eurooppalaista visiota petosten, korruption ja muun EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi.
Tämä visio voisi rakentua seuraavien osatekijöiden ympärille:
·Tietojen keräämisen ja käytön tehostaminen hyödyntämällä kaikkia tietotekniikan yhteenliitettävyyden, tiedonlouhinnan ja riskien pisteytysvälineiden tarjoamia mahdollisuuksia. Yleiseurooppalaisten välineiden käyttö lisäisi entisestään tätä tehokkuutta ja kohdistuisi tehokkaammin riskialttiisiin aloihin.
·Avoimuuden parantaminen julkisen (unionin ja kansallisen) rahoituksen edunsaajien osalta (mukaan lukien toimeksisaajat, alihankkijat sekä tosiasialliset omistajat ja edunsaajat).
·EU:n jäsenvaltioissa toteutettavat paremmin koordinoidut, kokonaisvaltaiset petostentorjuntatoimet, jotka perustuvat kansallisten petostentorjuntastrategioiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.
·Yhteistyön lisääminen kansallisten viranomaisten välillä, EU:n jäsenvaltioiden välillä ja EU:n tason kanssa.
Suositus
Niiden EU:n jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä liittyneet EPPOon, olisi harkittava liittymistä.
Niiden EU:n jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä hyväksyneet kansallista petostentorjuntastrategiaa, olisi harkittava sellaisen hyväksymistä. Aiemmin hyväksytyt kansalliset strategiat, joita ei ole mukautettu uusiin merkittäviin riskeihin, olisi päivitettävä nopeasti.
Tulot
EU:n ja jäsenvaltioiden tullipolitiikoilla edistettiin merkittävästi EU:n toimia covid-19-pandemian hallitsemiseksi vuonna 2020, sillä ne varmistivat eurooppalaisille sujuvan kaupankäynnin ja suojelivat EU:n taloudellisia etuja. Eräät EU:n jäsenvaltiot sopeuttivat valvontatoimiaan nopeammin ja joustavammin. Kansallisten toimien erot ja liikkumisrajoitusten erilaiset kestot sekä maakohtaiset haasteet vaikuttivat EU:n jäsenvaltioiden kykyyn sopeutua vuoden 2020 ankaraan todellisuuteen.
Nyt on erittäin tärkeää tutkia kaikkia tapoja varmistaa, että tulliliitto ja EU:n jäsenvaltioiden tulliviranomaiset toimivat optimaalisesti, säilyttävät joustavuutensa ja sietokykynsä kriisiaikoina sekä kykenevät paremmin ennakoimaan ongelmia. Tämä edellyttää ennen kaikkea sitä, että uudeksi painopisteeksi asetetaan tietojen ja data-analyysien parempi saatavuus ja käyttö tullitarkoituksissa sekä asianmukaisten ennakointi- ja yhteisten kriisinhallintavälineiden kehittäminen. Koska petokset ja erilaiset petosmekanismit eivät pysähdy kansallisille rajoille, tarvitaan lisätoimia, joilla tehostetaan riskinarviointia, standardoituja tarkastuksia sekä EU:n laajuista ja kansainvälistä koordinointia sääntöjenvastaisten tapausten havaitsemiseksi.
Suositukset
EU:n jäsenvaltioita kehotetaan arvioimaan covid-19-pandemian paljastamia kansallisten tullivalvontastrategioiden riskejä ja puutteita sekä raportoimaan kokemuksista ja korjaavista toimenpiteistä, jotta voidaan
- parantaa joustavuutta tullitarkastusten tyypin osalta
- vähentää odottamattomien tulevien tapahtumien mahdollisia vaikutuksia
- varmistaa yhdenmukaisen valvonnan toteuttaminen EU:ssa.
Lisäksi jäsenvaltioita kehotetaan arvioimaan taloudelliset riskit, joihin ei ehkä puututtu riittävästi vuoden 2020 aikana, ja laatimaan suunnitelmat siitä, miten liikkumisrajoitusten takia peruutetut tai lykätyt tullitarkastukset saadaan toteutettua. Tämä saattaa koskea esimerkiksi toimijoiden tiloissa tehtäviä tarkastuksia ja fyysisiä tarkastuksia ennen tavaroiden luovuttamista vapaaseen liikkeeseen.
Menot
Riskejä voidaan vähentää vain, jos ne on tunnistettu. Riskien tunnistamiseen liittyvä menetetty mahdollisuus heikentää EU:n jäsenvaltioita ja altistaa ne riskeille koko laajuudessa, sekä riskien vaikutusten että todennäköisyyden kannalta. Siksi nykyisissä olosuhteissa on ratkaisevan tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot toteuttavat perusteellisia ja kohdennettuja riskinarviointeja. Tämä vahvistaa osaltaan sisäisen valvonnan kehyksiä koskevia sääntöjä.
Suositus
EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole tehneet niin, kehotetaan käynnistämään kohdennettuja riskinhallintatoimia, jotka liittyvät covid-19-pandemian vaikutuksiin sekä elpymis- ja palautumistukivälineen tulevaan täytäntöönpanoon.
Tässä yhteydessä julkisten varojen käytön avoimuus on keskeinen seikka. Kyse ei ole pelkästään ennaltaehkäisystä, vaan avoimuus liittyy myös kansalaisyhteiskuntaan ja parantaa veronmaksajien luottamusta siihen, miten viranomaiset hallinnoivat julkisia varoja.
Tietojen analysointi epäilyttävien liiketoimien tunnistamiseksi ja toimien kohdentamiseksi niihin on nykyään keskeinen osa petostentorjuntaa, ja sen merkitys kasvaa edelleen tulevina vuosina.
Suositus
Perustietojen sekä havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia koskevien tietojen keräämis- ja käyttötapaa on edelleen parannettava. Komissio kehittää edelleen sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmää. Kansallisten viranomaisten on raportoitava luotettavia ja laadukkaita tietoja.
Tiedonlouhintaan ja riskien pisteytykseen liittyvien valmiuksien osalta yleiseurooppalainen tietotekninen väline
·helpottaisi tietojen keruuta ja seurantaa komissiossa sekä hyödyttäisi merkittävästi OLAFin, EPPOn ja kansallisten lainvalvontaviranomaisten tutkintatehtäviä erityisesti rajat ylittävissä tapauksissa
·lisäisi komission, OLAFin ja EU:n jäsenvaltioiden mahdollisuutta i) analysoida riskimalleja ja -suuntauksia, ii) tunnistaa riskialttiita edunsaajia ja iii) jättää epäluotettavia edunsaajia EU:n rahoituksen ulkopuolelle.
Suositus
Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä integroitua ja yhteentoimivaa tieto- ja seurantajärjestelmää, jonka komissio antaa käyttöön elpymis- ja palautumistukivälineen ja EU:n talousarvion yhteydessä.