(1)

Osallistavien, yhteenkuuluvuutta edistävien ja selviytymiskykyisten yhteiskuntien rakentamiseksi ja unionin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että koulutus-, nuoriso- ja urheilualoilla investoidaan oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, joka koskee kaikkia taustasta ja resursseista riippumatta, sekä yhteistyöhön ja innovatiivisen politiikan kehittämiseen; tämä on entistäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon teknologisen vallankumouksen ja globalisaation aiheuttamat nopeat ja syvälliset muutokset. Lisäksi tällaisella investoinnilla myös vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä ja arvoja ja tehdään unionista entistä demokraattisempi.

(2)

Komissio esitti 14 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” visionsa sellaisen eurooppalaisen koulutusalueen luomisesta, jossa valtioiden rajat eivät haittaisi oppimista, vuoteen 2025 mennessä. Kyseisessä tiedonannossa esitetään visio unionista, jossa olisi tavallista viettää aikaa toisessa jäsenvaltiossa opiskelemassa ja suorittamassa minkä tahansa muotoista oppimista tai missä tahansa oppimisympäristössä, puhua oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä ja jossa ihmiset tiedostaisivat voimakkaasti eurooppalaisen identiteettinsä, eurooppalaisen kulttuuriperintönsä ja sen moninaisuuden. Komissio korosti tässä yhteydessä tarvetta tehostaa hyväksi havaittua Erasmus+-ohjelmaa kaikkien sen piiriin jo kuuluvien oppijaryhmien osalta tarkoituksena saavuttaa myös ne oppijat, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

(3)

Koulutuksen ja nuorison merkitys unionin tulevaisuudelle tulee esiin 14 päivänä helmikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”. Kyseisessä tiedonannossa korostettiin, että Göteborgissa 17 päivänä marraskuuta 2017 pidetyssä oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleessä sosiaalialan huippukokouksessa tehdyt jäsenvaltioiden sitoumukset on toteutettava muun muassa panemalla kaikilta osin täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (4), jonka Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio juhlallisesti julistivat ja allekirjoittivat 17 päivänä marraskuuta 2017, ja sen opetusta, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskeva 1 periaate. Kyseisessä tiedonannossa korostettiin tarvetta lisätä liikkuvuutta ja vaihtoja, myös huomattavasti vahvistetun, osallistavan ja laajennetun Erasmus+-ohjelman avulla, kuten Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä.

(4)

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 1 periaatteen mukaisesti jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa korostetaan myös laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä ja kaikkien ulottuvissa olevien yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisen tärkeyttä.

(5)

Syyskuun 16 päivänä 2016 allekirjoitetussa Bratislavan julistuksessa 27:n jäsenvaltion johtajat korostivat pyrkivänsä määrätietoisesti luomaan paremmat mahdollisuudet nuorille. Maaliskuun 25 päivänä 2017 allekirjoitetussa Rooman julistuksessa 27 jäsenvaltion ja Eurooppa-neuvoston johtajat, Euroopan parlamentti ja komissio lupasivat toimia sellaisen unionin hyväksi, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta ja joka säilyttää kulttuuriperintömme ja edistää kulttuurista moninaisuutta.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 (5) vuosiksi 2014–2020 perustetun Erasmus+-ohjelman, jäljempänä ’vuosien 2014–2020 ohjelma’ väliarviointia koskevassa komission 31 päivänä tammikuuta 2018 antamassa kertomuksessa vahvistettiin, että koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan yhteisen ohjelman perustaminen oli johtanut huomattavaan yksinkertaistamiseen, järkeistämiseen ja synergioihin kyseisen ohjelman hallinnoinnissa, mutta kertomuksessa huomautettiin, että lisäparannukset ovat tarpeen, jotta vuosien 2014–2020 ohjelmasta saadut tehokkuushyödyt vahvistuisivat edelleen. Kyseiseen väliarviointiin ja tulevaan ohjelmaan liittyvissä kuulemisissa jäsenvaltiot ja sidosryhmät painottivat voimakkaasti Erasmus+-ohjelman jatkuvuutta soveltamisalan, rakenteen ja toteutusmekanismien osalta, mutta kaipasivat useita parannuksia, kuten Erasmus+-ohjelman muuttamista entistä osallistavammaksi, yksinkertaisemmaksi ja helpommin hallittavaksi edunsaajien kannalta. Lisäksi jäsenvaltiot ja sidosryhmät ilmaisivat tukevansa täysin sitä, että Erasmus+-ohjelma pidetään integroituna ja elinikäisen oppimisen ajattelumalliin perustuvana. Euroopan parlamentti suhtautui Erasmus+-ohjelman täytäntöönpanosta 2 päivänä helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa (6) myönteisesti vuosien 2014–2020 ohjelman integroituun rakenteeseen ja kehotti komissiota hyödyntämään Erasmus+-ohjelmassa täysimääräisesti vuosien 2014–2020 ohjelman elinikäisen oppimisen ulottuvuutta tehostamalla monialaista yhteistyötä ja kannustamalla siihen. Jäsenvaltiot ja sidosryhmät korostivat myös tarvetta lujittaa entisestään Erasmus+-ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta.

(7)

Unionin rahoitusvälineiden käytöstä arvojen ja liikkuvuuden aloilla vuonna 2018 järjestetyn julkisen kuulemisen tulokset vahvistivat vuosien 2014–2020 ohjelman väliarviointia koskevan raportin keskeiset havainnot ja korostivat tarvetta tehdä tulevasta ohjelmasta entistä osallistavampi, kohdistaa painopisteet jatkossakin koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseen ja vahvistaa painopisteitä, joiden tavoitteena on tehostaa eurooppalaisen identiteetin omaksumista, aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista demokratiaan.

(8)

Komissio ehdotti 2 päivänä toukokuuta 2018 antamassaan tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027”, että sijoitetaan enemmän ihmisiin ja että seuraavassa rahoituskehyksessä painotetaan nuorten asemaa entistä voimakkaammin. Kyseisessä tiedoksiannossa komissio totesi, että Erasmus+-ohjelma on ollut yksi unionin näkyvimmistä menestystarinoista. Toukokuun 27 päivänä 2020 antamassaan tiedonannossa ”EU:n talousarvio Euroopan elpymissuunnitelman moottorina” komissio tunnusti Erasmus+-ohjelman roolin unionin selviytymiskyvyn parantamisessa ja sosioekonomisten haasteiden ratkaisemisessa. Se vahvisti myös sitoutumisensa Erasmus+-ohjelman merkittävään vahvistamiseen. Näin yhä useammalla olisi mahdollisuus lähteä ulkomaille opiskelemaan tai töihin, minkä lisäksi ohjelmassa voitaisiin keskittyä osallistavuuteen ja sen piiriin voitaisiin pyrkiä saamaan enemmän henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

(9)

Tässä tilanteessa on tarpeen perustaa vuoden 2014–2020 ohjelman seuraajaksi Erasmus+, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Vuosien 2014–2020 ohjelman, joka kattaa kaikissa yhteyksissä, oli se sitten virallista oppimista, epävirallista oppimista tai arkioppimista, ja kaikissa elämänvaiheissa tapahtuvan oppimisen, integroitua luonnetta olisi vahvistettava, jotta voidaan edistää joustavia opintoväyliä, joiden avulla ihmiset voivat hankkia ja parantaa tietoja, taitoja ja osaamista, joita he tarvitsevat kehittyäkseen yksilöinä ja voidakseen vastata haasteisiin sekä hyödyntääkseen kaikkia 2000-luvun tarjoamia mahdollisuuksia.

(10)

Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (7) vuosiksi 2021–2027 vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys’, kestoa.

(11)

Ohjelma olisi laadittava sellaiseksi, että sen merkitys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittisten tavoitteiden ja painopisteiden täytäntöönpanossa olisi entistä suurempi. Elinikäiseen oppimiseen perustuva johdonmukainen lähestymistapa on keskeinen edellytys onnistumiselle niissä erilaisissa siirtymissä, joita ihmiset kokevat elämänsä aikana. Tällaista lähestymistapaa olisi edistettävä harjoittamalla tehokasta monialaista yhteistyötä. Jotta tällaista lähestymistapaa voitaisiin viedä pidemmälle, ohjelmassa olisi säilytettävä tiivis yhteys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittista yhteistyötä koskevan yleisen strategisen kehyksen kanssa, mukaan lukien kouluja, korkea-asteen koulutusta, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevat toimintaohjelmat, samalla kun synergioita muiden asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja politiikka-alojen kanssa vahvistetaan ja uusia kehitetään.

(12)

Ohjelma on keskeinen tekijä eurooppalaisen koulutusalueen luomisessa. Marraskuun 14 päivänä 2017 annetun tiedonantonsa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” jälkeen komissio muistutti 30 päivänä syyskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä, että Erasmus+-ohjelma on edelleen keskeisessä asemassa laadukkaan ja osallistavan opetuksen, koulutuksen ja elinikäisen oppimisen tavoitteiden saavuttamisessa ja unionin valmistamisessa digitaaliseen ja vihreään siirtymään. Ohjelma olisi laadittava sellaiseksi, että se osaltaan edistäisi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja komission 1 päivänä heinäkuuta 2020 antamalla tiedonannolla kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi perustetun Euroopan päivitetyn osaamisohjelman jatkoa siten, että siinä sitouduttaisiin samalla tavalla osaamisen, avaintaitojen ja tiedon strategiseen merkitykseen työpaikkojen säilyttämisessä ja kasvun, kilpailukyvyn, innovaatioiden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemisessa 22 päivänä toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen (8) mukaisesti. Ohjelman olisi tuettava komission 30 päivänä syyskuuta 2020 antamalla tiedonannolla ”Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 – Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan” perustetun digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman toteuttamista. Ohjelman olisi edistettävä koulutus-, nuoriso- ja urheilualan välttämätöntä digitalisaatiota. Ohjelman olisi myös tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä saavuttaa 17 päivänä maaliskuuta 2015 annetussa Pariisin julistuksessa vahvistetut tavoitteet, jotka koskevat kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämistä koulutuksen avulla.

(13)

Ohjelmassa olisi Euroopan unionin nuorisostrategian 2019–2027 (9), joka muodostaa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteet vuosiksi 2019–2027 ja joka perustuu 22 päivänä toukokuuta 2018 annettuun komission tiedonantoon ”EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet”, mukaisesti tuettava laadukasta nuorisotyötä ja laatutyökalujen ja -järjestelmien käyttöä nuorisotyöntekijöiden koulutuksessa, epävirallisen ja arkioppimisen validointia ja laatuun keskittyviä toimintamalleja nuorisojärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Ohjelmassa olisi myös tuettava osallistavaa ja laajaa EU:n nuorisodialogia, jonka painopisteitä ohjaavat nuorten tarpeet.

(14)

Ohjelmassa olisi otettava huomioon asiaa koskeva Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelma, joka on unionin tason yhteistyökehys urheilualalla. Johdonmukaisuus ja täydentävyys asiaa koskevan Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman ja ohjelman nojalla tuettavien urheilualan toimien välillä olisi varmistettava. Erityisesti on tarpeen painottaa ruohonjuuritason urheilua, ottaen huomioon urheilun merkityksen liikunnan ja terveellisten elintapojen, ihmisten välisten suhteiden, sosiaalisen osallisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Ohjelmassa olisi tuettava urheiluhenkilöstön liikkuvuustoimia. Ohjelmassa olisi tuettava ennen kaikkea ruohonjuuritason urheiluhenkilöstön oppimiseen liittyvää liikkuvuutta. Muuhun kuin ruohonjuuritason urheiluun kuuluva henkilöstö, mukaan lukien kaksoisuran urheilun piirissä ja urheilun ulkopuolella valinneet, voivat myös tehostaa oppimisvaikutusta ja tiedon siirtoa ruohonjuuritason urheiluhenkilöstölle ja -järjestöille. Ohjelmassa olisi siksi voitava tukea muun kuin ruohonjuuritason urheiluhenkilöstön oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia edellyttäen, että ruohonjuuritason urheilu hyötyy tällaisen urheiluhenkilöstön osallistumisesta. Ohjelman olisi edistettävä yhteisiä eurooppalaisia arvoja urheilun avulla, urheilun hyvää hallintoa ja integriteettiä, kestävää kehitystä sekä urheilun avulla tapahtuvaa koulutusta ja siinä kehittyviä taitoja. Ohjelmasta tuetuilla voittoa tavoittelemattomilla urheilutapahtumilla olisi oltava eurooppalainen ulottuvuus ja vaikutus.

(15)

Ohjelmassa olisi voitava tukea mitä tahansa opintoalaa ja erityisesti sen olisi vahvistettava osaltaan unionin innovointikapasiteettia tukemalla toimintoja, jotka auttavat ihmisiä kehittämään tietoja, taitoja, osaamista ja asenteita, joita he tarvitsevat tulevaisuuteen suuntautuvilla opinto- tai tieteenaloilla, kuten luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä, taidealalla ja matematiikassa (STEAM-aineet), ilmastonmuutoskysymyksissä, ympäristönsuojelussa, kestävässä kehityksessä ja puhtaan energian, tekoälyn, robotiikan, datan analysoinnin, suunnittelun ja arkkitehtuurin sekä digitaalisen lukutaidon ja medialukutaidon alalla. Innovointia voidaan edistää kaikenlaisilla oppimiseen liittyvillä liikkuvuus- ja yhteistyötoimilla riippumatta siitä, hallinnoidaanko niitä suoraan vai välillisesti.

(16)

Ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (10) perustetun Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -puiteohjelma’, välisten synergioiden pitäisi varmistaa, että ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta käytetään resursseja yhdessä tukemaan toimintoja, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja nykyaikaistaa eurooppalaisia korkeakouluja. Horisontti Eurooppa -puiteohjelma täydentää tarvittaessa ohjelmasta eurooppalaisia yliopistoja koskevalle aloitteelle annettavaa tukea osana koulutusta, tutkimusta ja innovointia koskevien uusien yhteisten ja integroitujen sekä kestävien ja pitkän aikavälin strategioiden kehittämistä. Ohjelman ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman väliset synergiat edistävät koulutuksen ja tutkimuksen integrointia erityisesti korkeakouluissa.

(17)

Uudet ja kehittyvät teknologiat tarjoavat merkittäviä oppimis- ja vaihtomahdollisuuksia, ja ne ovat osoittautuneet erityisen tärkeiksi covid-19-pandemian aikana. Ohjelman ydintoimena on edelleen fyysinen oppimiseen liittyvä liikkuvuus, mutta sen lisäksi virtuaalisia muotoja, kuten virtuaalioppimista, olisi edistettävä, jotta voidaan täydentää ja tukea fyysistä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, tarjota merkityksellisiä oppimismahdollisuuksia myös niille, jotka eivät voi fyysisesti muuttaa pois asuinmaastaan, tai tehostaa vaihtoja innovatiivisten oppimismuotojen avulla. Virtuaalista yhteistyötä olisi edistettävä tarvittaessa ohjelman puitteissa. Komission olisi varmistettava, että ohjelman yhteydessä kehitetyt virtuaalioppimisen välineet asetetaan suuren yleisön saataville mahdollisuuksien mukaan ja asianmukaisesti.

(18)

Ohjelman olisi täytettävä tavoitteensa entistä osallistavammin lisäämällä niiden henkilöiden osallistumista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Heidän osallistumistaan voitaisiin auttaa lisäämään erilaisilla toimenpiteillä, mukaan lukien parempi ja kohdennetumpi tiedotus, viestintä, neuvonta ja apu, yksinkertaistetut menettelyt, joustavammat oppimiseen liittyvät liikkuvuuden muodot sekä lisääntynyt yhteistyö pienten järjestöjen kanssa, etenkin uusien toimijoiden sekä sellaisten yhteisöperustaisten ruohonjuuritason järjestöjen kanssa, jotka toimivat suoraan kaikenikäisten heikommassa asemassa olevien oppijoiden parissa. On tärkeää tiedostaa, että henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, alhainen osallistumisaste johtuu erilaisista syistä ja riippuu myös erilaisista olosuhteista. Siksi tällaisten henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisasteen nostamiseen tähtäävien toimenpiteiden unionin laajuiseen kehykseen olisi kehitettävä osallisuutta koskevia toimintasuunnitelmia, jotka olisi mukautettava kohderyhmille ja kunkin jäsenmaan erityisolosuhteisiin.

(19)

Joissain tapauksissa henkilöt, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, eivät todennäköisesti pysty osallistumaan ohjelmaan taloudellisista syistä, joko taloudellisen tilanteensa vuoksi tai koska ohjelman osallistumiskustannukset ovat suuremmat heidän erityistilanteensa vuoksi, kuten usein vammaisten henkilöiden tapauksessa. Tällaisissa tapauksissa heidän osallistumistaan voitaisiin helpottaa kohdennetulla taloudellisella tuella. Komission olisi siksi varmistettava, että tällaiset rahoitustukitoimenpiteet otetaan käyttöön, muun muassa mahdollisilla avustusten mukauttamisilla kansallisella tasolla. Osallisuutta tukeviin toimenpiteisiin liittyvät lisäkustannukset eivät saisi olla perusteena hakemuksen hylkäämiselle.

(20)

Jotta ohjelma olisi helpommin myös uusien toimijoiden ja hallinnollisilta valmiuksiltaan pienempien järjestöjen hyödynnettävissä ja jotta se olisi helpommin edunsaajien hallittavissa, olisi toteuttava joukko toimenpiteitä ohjelman toimeenpanoon liittyvien menettelyjen yksinkertaistamiseksi. Tältä osin ohjelman tietotekniikkajärjestelmien olisi oltava käyttäjäystävällisiä ja tarjottava helppo väylä ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin. Vastaavasti ohjelman toimeenpanemiseksi käyttöön otettujen menettelyjen olisi oltava johdonmukaisia ja yksinkertaisia, ja niiden ohella olisi tarjottava laadukkaita tukitoimenpiteitä ja tiedottamista. Tätä varten olisi järjestettävä säännöllisiä kansallisten toimistojen kokouksia.

(21)

Komissio korosti 14 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” koulutuksen, kulttuurin ja urheilun keskeistä merkitystä aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisten arvojen edistämisessä nuorimpien sukupolvien keskuudessa. Euroopan ja demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuudelle on ratkaisevan tärkeää vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja tehostaa ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista demokraattisiin prosesseihin. Lähteminen ulkomaille opiskelemaan, oppimaan, harjoittelemaan ja työskentelemään tai osallistumaan nuoriso- ja urheilutoimintoihin edistää osaltaan kyseisen eurooppalaisen identiteetin vahvistumista kaikessa moninaisuudessaan. Se lujittaa yhteiseen kulttuuriyhteisöön kuulumisen tunnetta ja edistää kulttuurienvälistä oppimista, kriittistä ajattelua ja aktiivista kansalaisuutta kaikenikäisten keskuudessa. Oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskeviin toimintoihin osallistuvien henkilöiden olisi osallistuttava sekä oman paikallisyhteisönsä että isäntämaansa paikallisyhteisön toimintaan jakaakseen kokemuksiaan. Ohjelmasta olisi tuettava toimintoja, jotka liittyvät luovuuden kaikkien osa-alueiden lisäämiseen koulutuksessa sekä nuorisotoiminnassa ja henkilökohtaisten avaintaitojen parantamiseen.

(22)

Ohjelmasta olisi tuettava vain sellaisia toimia ja toimintoja, joista voidaan saada eurooppalaista lisäarvoa. Eurooppalaisen lisäarvon käsitettä olisi tulkittava laajasti ja se voidaan osoittaa useilla eri tavoilla, kuten jos toimet tai toiminnot, jotka ovat luonteeltaan ohjelmamaiden välisiä erityisesti oppimiseen liittyvän liikkuvuuden ja yhteistyön osalta, joilla pyritään kestävien järjestelmävaikutusten saavuttamiseen, täydentävät tai lisäävät synergioita muiden ohjelmien ja politiikkojen kanssa kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla, tai edistävät avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tehokasta hyödyntämistä.

(23)

Ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta olisi edistettävä ja pyrittävä siihen, että oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja toimintapoliittisia linjauksia koskevaan vuoropuheluun liittyviä mahdollisuuksia ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa olisi tarjolla enemmän. Perustuen edellisistä koulutus- ja nuorisoalojen kansainvälisistä toiminnoista saatuihin myönteisiin kokemuksiin korkea-asteen koulutuksen ja nuorisotoimintojen toteuttamisesta, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevat kansainväliset toiminnot olisi ulotettava koskemaan myös muita aloja, kuten ammatillista koulutusta ja urheilua. Kyseisten toimintojen vaikutusten tehostamiseksi on tärkeää parantaa synergioita ohjelman ja unionin ulkoisten toimien välineiden, kuten naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen sekä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III), välillä. Unionin ulkoisten toimien välineiden olisi pyrittävä lisäämään mahdollisuuksia erityisesti ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden yksilöille ja järjestöille, tukemalla erityisesti valmiuksien kehittämistä kyseisissämaissa sekä taitojen kehittämistä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta tarjoten samalla enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön, oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja toimintapoliittisia linjauksia koskevaan vuoropuheluun.

(24)

Vuoden 2014–2020 ohjelman perusrakenne, joka oli jaettu kolmeen osa-alueeseen eli koulutus, nuoriso ja urheilu, ja rakentui kolmen avaintoimen ympärille, on osoittautunut onnistuneeksi ja olisi säilytettävä. Olisi kuitenkin toteutettava parannuksia ohjelmasta tuettavien toimien virtaviivaistamiseksi ja järkeistämiseksi. Vakaus ja jatkuvuus olisi varmistettava myös hallinnoinnin ja toimeenpanotapojen osalta. Kaiken kaikkiaan vähintään 75 prosenttia ohjelman talousarviosta olisi toimeenpantava kansallisten toimistojen välillisen hallinnoinnin kautta. Tähän sisältyvät sellaiset toimet kuin oppimiseen liittyvä liikkuvuus kaikilla koulutus-, nuoriso- ja urheilusektoreilla ja kumppanuushankkeet, mukaan lukien pienimuotoiset kumppanuushankkeet koulutuksen ja nuorison aloilla. Erityisjärjestelyjä olisi otettava käyttöön suoraa hallinnointia varten tarvittaessa sellaisissa toimissa, joissa on mukana avaintoimien 2 ja 3 mukaisia unionin laajuisia verkostoja sekä eurooppalaisia järjestöjä, pienimuotoiset kumppanuushankkeet pois lukien.

(25)

Ohjelman avulla olisi toteutettava toimia, joilla tuetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, järjestöjen ja instituutioiden välistä yhteistyötä, politiikan kehittämistä ja yhteistyötä sekä Jean Monnet -toimintoja. Tässä asetuksessa olisi esitettävä kyseiset toimet ja niiden kuvaus, mukaan lukien toiminnot, joita voidaan toteuttaa kyseisten toimien nojalla ohjelmakauden aikana.

(26)

Ohjelmassa olisi vahvistettava nykyisiä oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia erityisesti aloilla, joilla ohjelman tehokkuushyödyt olisivat suurimmat, jotta voidaan laajentaa tällaisten mahdollisuuksien saavutettavuutta ja vastata suureen, vastaamatta jääneeseen kysyntään. Tämä olisi tehtävä erityisesti lisäämällä ja helpottamalla korkea-asteen opiskelijoiden, koululaisten, aikuiskoulutukseen osallistuvien ja ammattiin opiskelevien, kuten oppisopimuskoulutuksessa olevien ja harjoittelijoiden, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, myös täydennys- ja uudelleenkoulutusta varten. Myös hiljattain valmistuneiden ja äskettäin ammatillisen koulutuksen suorittaneiden olisi saatava osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen. Hiljattain valmistuneiden oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen osallistumisen olisi perustuttava objektiivisiin kriteereihin ja siinä olisi taattava yhdenvertainen kohtelu. Epäviralliseen oppimiseen liittyviin toimintoihin osallistuvien nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia olisi myös laajennettava niin, että useammat nuoret pääsevät niiden piiriin. Koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen henkilöstön oppimiseen liittyvää liikkuvuutta olisi myös vahvistettava sen tarjoaman vipuvaikutuksen vuoksi. Oppimiseen liittyviä liikkuvuuden mahdollisuuksia olisi voitava tarjota useissa eri muodoissa, myös harjoittelun, oppisopimuskoulutuksen, nuorisovaihdon, oppilasvaihdon, opettamisen tai ammattiosaamisen kehittymiseen osallistumisen muodossa, ja niiden olisi perustuttava eri alojen erityistarpeille. Ohjelman avulla olisi tuettava laadukasta oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, mukaan lukien laatu niiden periaatteiden pohjalta, jotka esitetään 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa (11) ja 28 päivänä kesäkuuta 2011 (12), 20 päivänä joulukuuta 2012 (13), 15 päivänä maaliskuuta 2018 (14), 26 päivänä marraskuuta 2018 (15) ja 24 päivänä marraskuuta 2020 (16) annetuissa neuvoston suosituksissa.

(27)

Aitoa eurooppalaista koulutusaluetta ajatellen ohjelmassa olisi myös vauhditettava oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja vaihtoja ja edistettävä korkeakouluopiskelijoiden osallistumista koulutus-, kulttuuri- ja urheilutoimintoihin tukemalla prosessien digitalisointia esimerkiksi Eurooppalaista opiskelijakorttia koskevan aloitteen kautta. Tässä yhteydessä komission olisi kehitettävä Eurooppalaista opiskelijakorttia koskevaa aloitetta, erityisesti ohjelmaan osallistuvia korkeakouluopiskelijoita varten. Eurooppalaista opiskelijakorttia koskeva aloite voisi olla tärkeä askel oppimiseen liittyvän liikkuvuuden toteuttamisessa kaikille siten, että korkeakouluille annetaan mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa enemmän korkeakouluopiskelijoita vaihtoa varten samalla kun korkeakouluopiskelijoiden oppimiseen liittyvää liikkuvuuden laatua parannetaan edelleen, ja lisäksi sujuvoitetaan heidän pääsyään erilaisten palvelujen piiriin, kuten kirjastot, liikenne ja asuminen, jo ennen kuin he fyysisesti saapuvat ulkomaiseen oppilaitokseen.

(28)

Ohjelmassa olisi kannustettava nuoria osallistumaan demokratiaan Euroopassa myös tukemalla kansalaiskasvatusta edistäviä toimintoja ja nuorille suunnattuja osallistumista edistäviä hankkeita, joissa nuoret oppivat osallistumaan kansalaisyhteiskuntaan ja toimimaan siinä, mikä lisää tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista, perusoikeudet, Euroopan historia ja kulttuuri mukaan luettuina, saattamalla nuoret sekä paikallisen, kansallisen ja unionin tason päätöksentekijät yhteen sekä edistämällä Euroopan yhdentymisprosessia.

(29)

Valmistelutoimena vuonna 2018 käynnistetyn DiscoverEU-aloitteen arvioinnin ja jatkokehittelyn pohjalta ohjelmassa olisi tarjottava nuorille enemmän mahdollisuuksia tutustua Euroopan kaikkiin kohteisiin ulkomailla saatavien oppimiskokemusten avulla. Nuorille, ja etenkin niille nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, olisi tarjottava mahdollisuus saada ensimmäinen, lyhytkestoinen kokemus matkustamisesta Euroopassa joko yksin tai ryhmässä sellaisen epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyvän toiminnan yhteydessä, jonka tavoitteena on lisätä tunnetta kuulumisesta unioniin ja tarjota nuorille mahdollisuus tutustua sen kulttuuriseen ja kielelliseen moninaisuuteen. Osallistujat olisi valittava selkeiden ja läpinäkyvien kriteerien perusteella. Täytäntöönpanoelinten olisi edistettävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että DiscoverEU-aloite on osallistava ja maantieteellisesti tasapainoisesti jakautunut, niin jaettujen matkakorttien kuin vierailtujen jäsenvaltioidenkin osalta, ja että se tukee toimintoja, joilla on vahva oppimisulottuvuus. Tähän liittyen ohjelmassa olisi edistettävä myös harvemmin kohdemaaksi valikoituvien jäsenvaltioiden ja syrjäseutujen valintaa kohdennetuilla toiminnoilla, kuten tiedotuksella, lähtöä edeltävillä tiedotustilaisuuksilla ja nuorille suunnatuilla tapahtumilla. Myös vaihtoehtoisia liikennemuotoja olisi harkittava, jos rautatiekuljetusta ei ole saatavilla tai jos sen hyödyntäminen olisi erittäin epäkäytännöllistä, ottaen erityisesti huomioon kohteen erityistilanteen. DiscoverEU-aloitteen olisi pyrittävä muodostamaan yhteyksiä asiaankuuluvien paikallisten, alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten aloitteiden kanssa, kuten esimerkiksi Euroopan kulttuuripääkaupunkeja, Euroopan nuorisopääkaupunkeja, Euroopan vapaaehtoistyön pääkaupunkeja ja Euroopan vihreitä pääkaupunkeja koskevien unionin aloitteiden kanssa.

(30)

Kielten oppiminen edistää keskinäistä ymmärrystä ja liikkuvuutta unionissa ja sen ulkopuolella ja kielitaito on olennainen elämäntaito ja työssä tarvittava taito. Sen vuoksi ohjelmassa olisi edistettävä kielten oppimista, tarvittaessa myös kansallisten viittomakielten oppimista, myös laajemmalla verkkotyökalujen käytöllä, sillä verkko-opinnot voivat tarjota lisäetuja kieltenopiskelussa joustavuuden ja helpon saatavuuden osalta. Samaan aikaan on tärkeää pitää monikielisyys ohjelman toimeenpanon keskeisenä periaatteena laajan ja osallistavan ohjelmaan osallistumisen takaamiseksi.

(31)

Ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, jotka edistävät koulutus-, nuoriso- ja urheilualoilla toimivien instituutioiden ja organisaatioiden yhteistyötä, tunnustaen näin instituutioiden ja organisaatioiden keskeisen roolin ihmisten varustamisessa niillä tiedoilla, taidoilla ja osaamisella, joita he tarvitsevat muuttuvassa maailmassa ja auttaen instituutioita ja järjestöjä hyödyntämään riittävällä tavalla innovointiin, luovuuteen ja yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksiaan erityisesti digitaalisessa taloudessa.

(32)

Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota viemään eteenpäin useita aloitteita, joilla eurooppalainen koulutusyhteistyö saatettaisiin uudelle tasolle, myös kannustamalla siihen, että vuoteen 2024 mennessä perustettaisiin ”Eurooppalaisia yliopistoja”, jotka muodostaisivat eri puolilla unionia alhaalta ylöspäin suuntautuvia yliopistoverkostoja. Eurooppa-neuvosto kehotti 28 päivänä kesäkuuta 2018 antamissaan päätelmissä rohkaisemaan yhteistyötä tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen välillä myös Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen kautta. Ohjelmassa olisi tuettava kyseisiä Eurooppalaisia yliopistoja niiden kehittäessä yhteisiä pitkän aikavälin strategioita laadukasta koulutusta, tutkimusta ja innovointia sekä yhteiskunnalle tarjottavia palveluja varten.

(33)

Bruggen julkilausumassa ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä vuosiksi 2011–2020, joka annettiin 7 päivänä joulukuuta 2010, kehotettiin tukemaan ammatillista huippuosaamista älykkään ja kestävän kasvun edistämiseksi. Komissio kehotti 18 päivänä heinäkuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat” jäsenvaltioita vahvistamaan ammatillisen koulutuksen ja innovointijärjestelmien välistä yhteyttä osana aluetasolla käytettäviä älykkään erikoistumisen strategioita. Ohjelman olisi tarjottava välineet vastata kyseisiin kehotuksiin, ja siinä olisi tuettava sellaisten ammatillisen huippuosaamisen keskusten ohjelmamaiden välisten foorumien kehittämistä, jotka sisältyvät kestävää kasvua, innovointia ja kilpailukykyä koskeviin paikallisiin ja alueellisiin strategioihin. Kyseisten huippuosaamisen keskusten tehtävänä olisi toimia moottoreina korkealaatuisen ammatillisen osaamisen kehittämisessä alakohtaisten haasteiden perusteella ja samalla tukea unionissa toteutettavia rakenteellisia muutoksia ja sosioekonomisia politiikkoja.

(34)

Käyttäjäystävälliset verkkoalustat ja -työkalut virtuaalisen yhteistyön tueksi voivat auttaa merkittävästi koulutus- ja nuorisopolitiikan toteuttamisessa unionissa. Virtuaalisen yhteistyön toimintojen lisäämiseksi ohjelmassa olisi tuettava verkkoalustojen, kuten eTwinning-yhteisön, School Education Gateway -portaalin, aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin (EPALE), Euroopan nuorisoportaalin ja korkea-asteen koulutusta koskevien verkkoalustojen ja tarvittaessa minkä tahansa muun koulutuksen ja nuorison aloilla perustettavan verkkoalustan entistä järjestelmällisempää ja yhtenäisempää käyttöä.

(35)

Ohjelman olisi, asiaankuuluvien unionin kehysten ja työkalujen mukaisesti, osaltaan lisättävä osaamisen, taitojen ja tutkintojen läpinäkyvyyttä ja helpotettava niiden tunnustamista sekä opintosuoritusten ja oppimistulosten siirtoa, jotta tehostetaan laadunvarmistusta ja tuetaan epävirallisen ja arkioppimisen validointia, taitojen hallintaa ja neuvontaa. Ohjelman olisi tältä osin tarjottava tukea myös kansallisen ja unionin tason asiointipisteille ja verkostoille, jotka helpottavat Euroopan laajuisia vaihtoja ja joustavien oppimispolkujen kehittämistä koulutuksen ja nuorison eri alojen välillä sekä virallisen ja epävirallisen oppimisen ympäristöissä. Ohjelmassa olisi myös tuettava Bolognan prosessia.

(36)

Ohjelmassa olisi hyödynnettävä edellisen Erasmus+-ohjelman osallistujia ja tuettava siihen liittyviä toimintoja, erityisesti Erasmus+-alumniverkostoja, lähettiläitä sekä liikkuvuutta koskevien tietojen vertaisvälittäjiä (EuroPeers) kannustamalla heitä edistämään ohjelmaa osallistumisen nostamiseksi.

(37)

Jotta varmistettaisiin yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuettaisiin muita unionin politiikkoja, oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia olisi tarjottava eri toimialoilla, kuten julkisella ja yksityisellä sektorilla, maataloudessa ja liike-elämässä, toimiville henkilöille, jotta he voisivat jossakin elämänsä vaiheessa saada oppimiskokemuksen ulkomailta kasvua ja henkilökohtaista kehitystä varten, erityisesti oppimalla tiedostamaan eurooppalaisen identiteettinsä ja ymmärtämään Euroopan kulttuurista moninaisuutta, sekä ammatillista kehitystä varten, myös hankkimalla työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. Ohjelmassa olisi tarjottava väylä ohjelmamaiden välisiin unionin liikkuvuusjärjestelmiin, joissa on vahva oppimisulottuvuus, yksinkertaistaen tällaisten järjestelmien tarjontaa edunsaajien ja kyseisiin toimintoihin osallistuvien henkilöiden kannalta. Ohjelman hankkeiden määrän kasvattamista olisi helpotettava. Olisi otettava käyttöön erityisiä toimenpiteitä, joilla ohjelman hankkeiden toteuttajia autetaan avustusten hakemisessa tai synergioiden luomisessa koheesiorahastoista saatavan tuen ja maahanmuuttoon, turvallisuuteen, oikeusalaan sekä kansalaisuuteen, terveyteen, mediaan ja kulttuuriin sekä vapaaehtoistoimintaan liittyvien ohjelmien avulla. Korkealaatuisille hanke-ehdotuksille, joita ei voida rahoittaa ohjelmasta budjettirajoitteiden takia, olisi voitava myöntää huippuosaamismerkki rajattujen perusteiden mukaisesti. Huippuosaamismerkillä tunnustetaan ehdotuksen laadukkuus ja yksinkertaistetaan vaihtoehtoisen rahoituksen etsimistä Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavasta Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’Euroopan aluekehitysrahasto’, tai Euroopan sosiaalirahasto plussasta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavasta Euroopan sosiaalirahasto plussasta, jäljempänä ’Euroopan sosiaalirahasto plussa’.

(38)

On tärkeää kannustaa Euroopan yhdentymiseen, mukaan lukien unionin tulevat haasteet ja mahdollisuudet, liittyvää opetusta, oppimista ja tutkimusta sekä edistää kyseisistä asioista käytävää keskustelua Jean Monnet -toiminnoista saatavan tuen avulla sekä korkea-asteen että muun koulutuksen aloilla, etenkin opettajankoulutuksen ja henkilöstön koulutuksen kautta. On erityisen tärkeää vahvistaa Eurooppaan kuulumisen tunnetta ja siihen sitoutumista, kun otetaan huomioon haasteet, jotka koskevat yhteisiä arvoja, joihin unioni perustuu ja jotka ovat erottamaton osa yhteistä eurooppalaista identiteettiä, ja huomioiden, että kansalaisten osallistumisaktiivisuus on alhainen. Ohjelmalla olisi edelleen osaltaan edistettävä huippuosaamista Euroopan yhdentymiseen liittyvissä opinnoissa. On asianmukaista, että Jean Monnet -toimintojen kautta rahoitettujen laitosten edistymistä ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Olisi kannustettava kyseisten laitosten ja muiden kansallisten tai ohjelmamaiden välisten laitosten välistä vaihtoa niiden akateemista vapautta täysin kunnioittaen.

(39)

Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on ilmastonmuutoksen torjuminen ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella hyväksytyn Pariisin sopimuksen (17) täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, ohjelman on tarkoitus osaltaan edistää ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen yleistavoitteen saavuttamista, että 30 prosentilla unionin talousarvion menoista tuettaisiin ilmastotavoitteita. Kestävän kasvun mallina toimivan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien on noudatettava vahingon välttämisen periaatetta muuttamatta kuitenkaan ohjelman perustavaa luonnetta. Ohjelman toimeenpanon aikana asiaankuuluvat toimet olisi yksilöitävä ja toteutettava, ja niitä olisi tarkasteltava uudelleen asiaan liittyvien arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. On myös paikallaan mitata asiaankuuluvia toimia, joilla edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien ne, joilla pyritään vähentämään ohjelman ympäristövaikutuksia.

(40)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (18) 18 kohdan mukaisesti. Kyseiset rahoituspuitteet ovat suuruudeltaan 0,5 miljardia euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina tiettyjen ohjelmien vahvistamisesta ja perussäädösten mukauttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen (19) mukaisesti.

(41)

Kansallisten toimistojen hallinnoimien koulutusalan toimien yleisten rahoituspuitteiden jakamiseksi olisi vahvistettava sektorikohtainen vähimmäisrahoitus seuraaville sektoreille, jotta jokaisella kyseisistä sektoreista voidaan varmistaa tavoiteltujen tuotosten ja tulosten saavuttamiseen tarvittava määrärahojen kriittinen massa: korkea-asteen koulutus, ammatillinen koulutus, yleissivistävä koulutus ja aikuiskoulutus.

(42)

Ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (20), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(43)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Kyseistä valintaa tehtäessä olisi harkittava kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteämääräisen rahoituksen käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu kustannuksiin, käyttämistä. Kansallisten toimistojen hallinnoimien toimien toimeenpanoon tarkoitetuissa määrärahoissa olisi varattava riittävä tuki kansallisten toimistojen toimintakulujen kattamiseksi, hallintomaksun muodossa, sen varmistamiseksi, että delegoidut hallinnointitehtävät pannaan toimeen tehokkaasti ja kestävästi. Ohjelman toimeenpanossa olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita.

(44)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (21) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toimeenpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmannet maat saavat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, joista määrätään kyseisen kolmannen maan osallistumista unionin ohjelmiin koskevassa erityisessä sopimuksessa. Täysimääräinen osallistuminen sisältää lisäksi velvoitteen perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia välillisesti. Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien oikeussubjektien olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmassa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä. Toimeenpanon yhteydessä voitaisiin ajatella erityisjärjestelyjä Euroopan pienvaltioista peräisin olevien oikeussubjektien osalta.

(45)

Ohjelmassa olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan ja komission 24 päivänä lokakuuta 2017 annetun tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” mukaisesti otettava huomioon kyseisessä artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden erityistilanne. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin, myös tarvittaessa oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen annettavalla taloudellisella tuella. Kyseisiltä alueilta ja kolmansista maista, erityisesti niiden naapurimaista, peräisin olevien ihmisten ja organisaatioiden välistä liikkuvuuteen liittyvää vaihtoa ja yhteistyötä olisi edistettävä. Tällaisia toimenpiteitä olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

(46)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (22) nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Kyseisten maiden tai alueiden syrjäisyydestä johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toimeenpantaessa. Kyseisten maiden ja alueiden osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

(47)

Varainhoitoasetuksen mukaisesti komission olisi hyväksyttävä työohjelmia ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Työohjelmissa olisi vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelman toimeenpanemiseksi sen yleis- ja erityistavoitteita vastaavasti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet ja kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä noudattaen.

(48)

Komission olisi suoritettava ohjelman väliarviointi ohjelman toimeenpanon edistymisen arvioimiseksi ja mahdollisten parannusten tekemiseksi siihen. Kyseiseen väliarviointiin olisi liitettävä vuosien 2014–2020 ohjelman loppuarviointi, josta saadut asiaankuuluvat kokemukset olisi myös otettava huomioon väliarvioinnissa. On erittäin tärkeää, että ohjelman kokonaisvaltaisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi väliarvioinnissa arvioidaan perusteellisesti uusien aloitteiden ja osallisuutta ja yksinkertaistamista edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Komission olisi tarvittaessa ja väliarvioinnin perusteella annettava lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen muuttamisesta. Komission olisi toimitettava tehdyt arvioinnit Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

(49)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (23) 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Näin ollen asiaan liittyvillä täytäntöönpanosäädöksillä hyväksytyt säännökset eivät saisi aiheuttaa jäsenvaltioille merkittäviä lisärasitteita. Seurantavaatimusten olisi sisällettävä sellaiset täsmälliset, mitattavat ja realistiset indikaattorit, joita voidaan mitata ajan myötä ja joiden perusteella voidaan arvioida ohjelman vaikutuksia kentällä.

(50)

Tiedottaminen ohjelmasta tuettujen toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla, ja siinä olisi otettava huomioon koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen pääasialliset kohderyhmät ja tarvittaessa laaja joukko muita kohderyhmiä, kuten uraohjaus- ja työnvälityspalvelut, kulttuurialan järjestöt, yritykset ja säätiöt. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimintojen toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien toimeenpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden asianomaisten sidosryhmien avulla. Lisäksi komission olisi tehtävä säännöllistä yhteistyötä useiden eri sidosryhmien kanssa, mukaan lukien ohjelman osallistuvat organisaatiot, koko ohjelman elinkaaren ajan helpottaakseen hyvien käytäntöjen ja hankkeiden tulosten jakamista ja palautteen keräämistä ohjelmasta. Kansalliset toimistot olisi kutsuttava osallistumaan kyseiseen prosessiin.

(51)

Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehokkuus ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimintojen välinen vahvempi synergia, viestintätoimiin tämän asetuksen mukaisesti kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava myös ulkoista tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä sikäli kuin kyseiset painopisteet liittyvät ohjelman tavoitteisiin.

(52)

Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia toimeenpanomekanismeja. Ohjelman toimeenpano olisi annettava komission ja kansallisten toimistojen vastuulle. Kansallisten toimistojen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samoja kuin vuosien 2014–2020 ohjelman hallintoa varten nimetyt toimistot. Vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi olisi rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin, jollei ole perusteltua syytä tehdä toisin esimerkiksi tilanteessa, jossa asianomaisen kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista.

(53)

Moitteettoman varainhoidon ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Kyseisten riippumattomien tarkastuselinten olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samat kuin vuosien 2014–2020 ohjelman nojalla nimetyt elimet.

(54)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelmaan osallistumista ja sen moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin oikeuden soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista.

(55)

Tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toimeenpanon ja arvioinnin seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja että niiden tarkkuuden taso on asianmukainen. Tällaiset tiedot olisi toimitettava komissiolle asiaankuuluvien tietosuojasääntöjen mukaisella tavalla.

(56)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (24) mukaisesti.

(57)

Edunsaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Ohjelman nojalla oppimiseen liittyvän liikkuvuuden tukemiseen tarkoitettujen yksinkertaistettujen avustusten suuruudessa, sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava huomioon oleskelu- ja elinkustannukset isäntämaassa. Komissiolla ja lähettävien maiden kansallisilla toimistoilla olisi oltava mahdollisuus mukauttaa kyseisiä yksinkertaistettuja avustuksia objektiivisten kriteerien perusteella, erityisesti sen varmistamiseksi, että ne henkilöt, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, pääsevät osallisiksi tuista. Jäsenvaltioita olisi myös rohkaistava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista; julkisyhteisöjen tai yksityisten oikeussubjektien henkilöille myöntämiä avustuksia olisi kohdeltava samalla tavalla.

(58)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (25) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (26), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (27) ja (EU) 2017/1939 (28) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. OLAFilla on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (29) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(59)

On tarpeen varmistaa ohjelman toimien, myös sellaisten, jotka eivät ole luonteeltaan ohjelmamaiden välisiä tai kansainvälisiä, täydentävyys ja johdonmukaisuus jäsenvaltioiden toteuttamien toimintojen sekä muiden unionin toimintojen kanssa, erityisesti sellaisiin, jotka liittyvät koulutukseen, kulttuuriin ja mediaan, nuorisoon ja solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, elinkeinoelämään ja yritystoimintaan, digitaalipolitiikkaan, nuoriin viljelijöihin kohdistuvaan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastoon, koheesioon, aluepolitiikkaan, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitysasioihin.

(60)

Vuosien 2014–2020 ohjelman sääntelykehys antoi vuosien 2014–2020 ohjelmakaudella jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuuden luoda synergioita kyseisen ohjelman ja muiden sellaisten unionin välineiden, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen välille, joista myös tuetaan unionin koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien laadullista kehittämistä, mutta kyseistä potentiaalia ei ole tähän mennessä hyödynnetty tarpeeksi, mikä rajoittaa hankkeiden systeemisiä vaikutuksia ja vaikutusta politiikkaan. Kyseisten eri välineiden hallinnosta kansallisella tasolla vastaavien kansallisten elinten keskinäisen viestinnän ja yhteistyön olisi oltava tehokasta, jotta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Ohjelman olisi tarjottava mahdollisuus aktiiviseen yhteistyöhön kyseisten välineiden kanssa erityisesti sen varmistamiseksi, että riittäviä taloudellisia tukitoimenpiteitä otetaan käyttöön tarvittaessa sellaisten henkilöiden tukemiseksi, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

(61)

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin ohjelman ja muiden unionin ohjelmien välillä, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat rahastot. Kyseisten synergioiden maksimoimiseksi olisi varmistettava keskeiset mahdollistavat mekanismit, mukaan lukien kumulatiivinen rahoitus ohjelman ja muiden unionin ohjelmien toimissa, kunhan tällainen kumulatiivinen rahoitus ei ylitä toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia. Tätä varten tässä asetuksessa olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti mahdollisuutta ilmoittaa samat kustannukset tai menot määräsuhteessa ohjelman ja jonkin muun unionin ohjelman osalta.

(62)

Jotta voidaan tarvittaessa mukautua asianomaisten alojen kehitykseen ja varmistaa, että edistystä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan tehokkaasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteen I muuttamiseksi lisäämällä ohjelman toimien kuvauksiin ja tämän asetuksen liitteen II muuttamiseksi ohjelman tulosindikaattoreihin liittyen, ja tämän asetuksen täydentämiseksi seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on säännönmukaisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(63)

On aiheellista varmistaa, että vuosien 2014–2020 ohjelma saatetaan asianmukaisesti päätökseen, erityisesti sen monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkumisen osalta. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole vuosien 2014–2020 ohjelman puitteissa saatettu loppuun 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

(64)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja edistämään perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. Perusoikeuskirjan 13 artiklan mukaisesti on varmistettava, että ohjelmasta rahoitusta saavat maat kunnioittavat akateemista vapautta.

(65)

Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät SEUT 322 artiklan nojalla. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Jos unionin rahoitusosuus toteutetaan kertakorvauksina, yksikkökustannuksina tai kiinteämääräisenä rahoituksena, rahoitustuen tasoja olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, ja ne olisi tarvittaessa mukautettava varainhoitoasetuksen mukaisesti, ottaen huomioon soveltuvin osin isäntämaan oleskelu- ja elinkustannukset ja matkakustannukset. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttyihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(66)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei kuitenkaan voi myöntää unionin rahoitusta paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Kyseisen asetuksen 193 artiklan 4 kohdan mukaisesti ennen toiminta-avustusta koskevan avustushakemuksen jättämispäivää syntyneisiin kustannuksiin ei myöskään voi myöntää unionin rahoitusta, ja tässä tapauksessa avustussopimus on allekirjoitettava neljän kuukauden kuluessa avustuksen saajan varainhoitovuoden alkamisesta. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että toiminnot ja kustannukset ovat avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset toiminnot olisi toteutettu ja kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(67)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan ohjelman ohjelmamaiden välisen luonteen, rahoitettujen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevien toimintojen ja yhteistyötoimintojen suuren määrän ja laajan maantieteellisen soveltamisalan, sen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja yleisemmin unionin integraatioon kohdistuvien vaikutusten ja ohjelman vahvan kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(68)

Asetus (EU) N:o 1288/2013 olisi sen vuoksi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021.

(69)

Jotta voidaan taata katkeamaton tuki asianmukaisella politiikan alalla ja jotta toteutus voidaan aloittaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta alkaen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021,