Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32021R0817

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    PE/32/2021/INIT

    EUVL L 189, 28.5.2021, p. 1–33 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/817/oj

    28.5.2021   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 189/1


    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/817,

    annettu 20 päivänä toukokuuta 2021,

    unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

    ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,

    ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

    sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

    ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

    ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

    noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

    sekä katsovat seuraavaa:

    (1)

    Osallistavien, yhteenkuuluvuutta edistävien ja selviytymiskykyisten yhteiskuntien rakentamiseksi ja unionin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että koulutus-, nuoriso- ja urheilualoilla investoidaan oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, joka koskee kaikkia taustasta ja resursseista riippumatta, sekä yhteistyöhön ja innovatiivisen politiikan kehittämiseen; tämä on entistäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon teknologisen vallankumouksen ja globalisaation aiheuttamat nopeat ja syvälliset muutokset. Lisäksi tällaisella investoinnilla myös vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä ja arvoja ja tehdään unionista entistä demokraattisempi.

    (2)

    Komissio esitti 14 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” visionsa sellaisen eurooppalaisen koulutusalueen luomisesta, jossa valtioiden rajat eivät haittaisi oppimista, vuoteen 2025 mennessä. Kyseisessä tiedonannossa esitetään visio unionista, jossa olisi tavallista viettää aikaa toisessa jäsenvaltiossa opiskelemassa ja suorittamassa minkä tahansa muotoista oppimista tai missä tahansa oppimisympäristössä, puhua oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä ja jossa ihmiset tiedostaisivat voimakkaasti eurooppalaisen identiteettinsä, eurooppalaisen kulttuuriperintönsä ja sen moninaisuuden. Komissio korosti tässä yhteydessä tarvetta tehostaa hyväksi havaittua Erasmus+-ohjelmaa kaikkien sen piiriin jo kuuluvien oppijaryhmien osalta tarkoituksena saavuttaa myös ne oppijat, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

    (3)

    Koulutuksen ja nuorison merkitys unionin tulevaisuudelle tulee esiin 14 päivänä helmikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”. Kyseisessä tiedonannossa korostettiin, että Göteborgissa 17 päivänä marraskuuta 2017 pidetyssä oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleessä sosiaalialan huippukokouksessa tehdyt jäsenvaltioiden sitoumukset on toteutettava muun muassa panemalla kaikilta osin täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (4), jonka Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio juhlallisesti julistivat ja allekirjoittivat 17 päivänä marraskuuta 2017, ja sen opetusta, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskeva 1 periaate. Kyseisessä tiedonannossa korostettiin tarvetta lisätä liikkuvuutta ja vaihtoja, myös huomattavasti vahvistetun, osallistavan ja laajennetun Erasmus+-ohjelman avulla, kuten Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä.

    (4)

    Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 1 periaatteen mukaisesti jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa korostetaan myös laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä ja kaikkien ulottuvissa olevien yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisen tärkeyttä.

    (5)

    Syyskuun 16 päivänä 2016 allekirjoitetussa Bratislavan julistuksessa 27:n jäsenvaltion johtajat korostivat pyrkivänsä määrätietoisesti luomaan paremmat mahdollisuudet nuorille. Maaliskuun 25 päivänä 2017 allekirjoitetussa Rooman julistuksessa 27 jäsenvaltion ja Eurooppa-neuvoston johtajat, Euroopan parlamentti ja komissio lupasivat toimia sellaisen unionin hyväksi, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta ja joka säilyttää kulttuuriperintömme ja edistää kulttuurista moninaisuutta.

    (6)

    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 (5) vuosiksi 2014–2020 perustetun Erasmus+-ohjelman, jäljempänä ’vuosien 2014–2020 ohjelma’ väliarviointia koskevassa komission 31 päivänä tammikuuta 2018 antamassa kertomuksessa vahvistettiin, että koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan yhteisen ohjelman perustaminen oli johtanut huomattavaan yksinkertaistamiseen, järkeistämiseen ja synergioihin kyseisen ohjelman hallinnoinnissa, mutta kertomuksessa huomautettiin, että lisäparannukset ovat tarpeen, jotta vuosien 2014–2020 ohjelmasta saadut tehokkuushyödyt vahvistuisivat edelleen. Kyseiseen väliarviointiin ja tulevaan ohjelmaan liittyvissä kuulemisissa jäsenvaltiot ja sidosryhmät painottivat voimakkaasti Erasmus+-ohjelman jatkuvuutta soveltamisalan, rakenteen ja toteutusmekanismien osalta, mutta kaipasivat useita parannuksia, kuten Erasmus+-ohjelman muuttamista entistä osallistavammaksi, yksinkertaisemmaksi ja helpommin hallittavaksi edunsaajien kannalta. Lisäksi jäsenvaltiot ja sidosryhmät ilmaisivat tukevansa täysin sitä, että Erasmus+-ohjelma pidetään integroituna ja elinikäisen oppimisen ajattelumalliin perustuvana. Euroopan parlamentti suhtautui Erasmus+-ohjelman täytäntöönpanosta 2 päivänä helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa (6) myönteisesti vuosien 2014–2020 ohjelman integroituun rakenteeseen ja kehotti komissiota hyödyntämään Erasmus+-ohjelmassa täysimääräisesti vuosien 2014–2020 ohjelman elinikäisen oppimisen ulottuvuutta tehostamalla monialaista yhteistyötä ja kannustamalla siihen. Jäsenvaltiot ja sidosryhmät korostivat myös tarvetta lujittaa entisestään Erasmus+-ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta.

    (7)

    Unionin rahoitusvälineiden käytöstä arvojen ja liikkuvuuden aloilla vuonna 2018 järjestetyn julkisen kuulemisen tulokset vahvistivat vuosien 2014–2020 ohjelman väliarviointia koskevan raportin keskeiset havainnot ja korostivat tarvetta tehdä tulevasta ohjelmasta entistä osallistavampi, kohdistaa painopisteet jatkossakin koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseen ja vahvistaa painopisteitä, joiden tavoitteena on tehostaa eurooppalaisen identiteetin omaksumista, aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista demokratiaan.

    (8)

    Komissio ehdotti 2 päivänä toukokuuta 2018 antamassaan tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027”, että sijoitetaan enemmän ihmisiin ja että seuraavassa rahoituskehyksessä painotetaan nuorten asemaa entistä voimakkaammin. Kyseisessä tiedoksiannossa komissio totesi, että Erasmus+-ohjelma on ollut yksi unionin näkyvimmistä menestystarinoista. Toukokuun 27 päivänä 2020 antamassaan tiedonannossa ”EU:n talousarvio Euroopan elpymissuunnitelman moottorina” komissio tunnusti Erasmus+-ohjelman roolin unionin selviytymiskyvyn parantamisessa ja sosioekonomisten haasteiden ratkaisemisessa. Se vahvisti myös sitoutumisensa Erasmus+-ohjelman merkittävään vahvistamiseen. Näin yhä useammalla olisi mahdollisuus lähteä ulkomaille opiskelemaan tai töihin, minkä lisäksi ohjelmassa voitaisiin keskittyä osallistavuuteen ja sen piiriin voitaisiin pyrkiä saamaan enemmän henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

    (9)

    Tässä tilanteessa on tarpeen perustaa vuoden 2014–2020 ohjelman seuraajaksi Erasmus+, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Vuosien 2014–2020 ohjelman, joka kattaa kaikissa yhteyksissä, oli se sitten virallista oppimista, epävirallista oppimista tai arkioppimista, ja kaikissa elämänvaiheissa tapahtuvan oppimisen, integroitua luonnetta olisi vahvistettava, jotta voidaan edistää joustavia opintoväyliä, joiden avulla ihmiset voivat hankkia ja parantaa tietoja, taitoja ja osaamista, joita he tarvitsevat kehittyäkseen yksilöinä ja voidakseen vastata haasteisiin sekä hyödyntääkseen kaikkia 2000-luvun tarjoamia mahdollisuuksia.

    (10)

    Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (7) vuosiksi 2021–2027 vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys’, kestoa.

    (11)

    Ohjelma olisi laadittava sellaiseksi, että sen merkitys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittisten tavoitteiden ja painopisteiden täytäntöönpanossa olisi entistä suurempi. Elinikäiseen oppimiseen perustuva johdonmukainen lähestymistapa on keskeinen edellytys onnistumiselle niissä erilaisissa siirtymissä, joita ihmiset kokevat elämänsä aikana. Tällaista lähestymistapaa olisi edistettävä harjoittamalla tehokasta monialaista yhteistyötä. Jotta tällaista lähestymistapaa voitaisiin viedä pidemmälle, ohjelmassa olisi säilytettävä tiivis yhteys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittista yhteistyötä koskevan yleisen strategisen kehyksen kanssa, mukaan lukien kouluja, korkea-asteen koulutusta, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevat toimintaohjelmat, samalla kun synergioita muiden asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja politiikka-alojen kanssa vahvistetaan ja uusia kehitetään.

    (12)

    Ohjelma on keskeinen tekijä eurooppalaisen koulutusalueen luomisessa. Marraskuun 14 päivänä 2017 annetun tiedonantonsa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” jälkeen komissio muistutti 30 päivänä syyskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä, että Erasmus+-ohjelma on edelleen keskeisessä asemassa laadukkaan ja osallistavan opetuksen, koulutuksen ja elinikäisen oppimisen tavoitteiden saavuttamisessa ja unionin valmistamisessa digitaaliseen ja vihreään siirtymään. Ohjelma olisi laadittava sellaiseksi, että se osaltaan edistäisi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja komission 1 päivänä heinäkuuta 2020 antamalla tiedonannolla kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi perustetun Euroopan päivitetyn osaamisohjelman jatkoa siten, että siinä sitouduttaisiin samalla tavalla osaamisen, avaintaitojen ja tiedon strategiseen merkitykseen työpaikkojen säilyttämisessä ja kasvun, kilpailukyvyn, innovaatioiden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemisessa 22 päivänä toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen (8) mukaisesti. Ohjelman olisi tuettava komission 30 päivänä syyskuuta 2020 antamalla tiedonannolla ”Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 – Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan” perustetun digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman toteuttamista. Ohjelman olisi edistettävä koulutus-, nuoriso- ja urheilualan välttämätöntä digitalisaatiota. Ohjelman olisi myös tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä saavuttaa 17 päivänä maaliskuuta 2015 annetussa Pariisin julistuksessa vahvistetut tavoitteet, jotka koskevat kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämistä koulutuksen avulla.

    (13)

    Ohjelmassa olisi Euroopan unionin nuorisostrategian 2019–2027 (9), joka muodostaa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteet vuosiksi 2019–2027 ja joka perustuu 22 päivänä toukokuuta 2018 annettuun komission tiedonantoon ”EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet”, mukaisesti tuettava laadukasta nuorisotyötä ja laatutyökalujen ja -järjestelmien käyttöä nuorisotyöntekijöiden koulutuksessa, epävirallisen ja arkioppimisen validointia ja laatuun keskittyviä toimintamalleja nuorisojärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Ohjelmassa olisi myös tuettava osallistavaa ja laajaa EU:n nuorisodialogia, jonka painopisteitä ohjaavat nuorten tarpeet.

    (14)

    Ohjelmassa olisi otettava huomioon asiaa koskeva Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelma, joka on unionin tason yhteistyökehys urheilualalla. Johdonmukaisuus ja täydentävyys asiaa koskevan Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman ja ohjelman nojalla tuettavien urheilualan toimien välillä olisi varmistettava. Erityisesti on tarpeen painottaa ruohonjuuritason urheilua, ottaen huomioon urheilun merkityksen liikunnan ja terveellisten elintapojen, ihmisten välisten suhteiden, sosiaalisen osallisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Ohjelmassa olisi tuettava urheiluhenkilöstön liikkuvuustoimia. Ohjelmassa olisi tuettava ennen kaikkea ruohonjuuritason urheiluhenkilöstön oppimiseen liittyvää liikkuvuutta. Muuhun kuin ruohonjuuritason urheiluun kuuluva henkilöstö, mukaan lukien kaksoisuran urheilun piirissä ja urheilun ulkopuolella valinneet, voivat myös tehostaa oppimisvaikutusta ja tiedon siirtoa ruohonjuuritason urheiluhenkilöstölle ja -järjestöille. Ohjelmassa olisi siksi voitava tukea muun kuin ruohonjuuritason urheiluhenkilöstön oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia edellyttäen, että ruohonjuuritason urheilu hyötyy tällaisen urheiluhenkilöstön osallistumisesta. Ohjelman olisi edistettävä yhteisiä eurooppalaisia arvoja urheilun avulla, urheilun hyvää hallintoa ja integriteettiä, kestävää kehitystä sekä urheilun avulla tapahtuvaa koulutusta ja siinä kehittyviä taitoja. Ohjelmasta tuetuilla voittoa tavoittelemattomilla urheilutapahtumilla olisi oltava eurooppalainen ulottuvuus ja vaikutus.

    (15)

    Ohjelmassa olisi voitava tukea mitä tahansa opintoalaa ja erityisesti sen olisi vahvistettava osaltaan unionin innovointikapasiteettia tukemalla toimintoja, jotka auttavat ihmisiä kehittämään tietoja, taitoja, osaamista ja asenteita, joita he tarvitsevat tulevaisuuteen suuntautuvilla opinto- tai tieteenaloilla, kuten luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä, taidealalla ja matematiikassa (STEAM-aineet), ilmastonmuutoskysymyksissä, ympäristönsuojelussa, kestävässä kehityksessä ja puhtaan energian, tekoälyn, robotiikan, datan analysoinnin, suunnittelun ja arkkitehtuurin sekä digitaalisen lukutaidon ja medialukutaidon alalla. Innovointia voidaan edistää kaikenlaisilla oppimiseen liittyvillä liikkuvuus- ja yhteistyötoimilla riippumatta siitä, hallinnoidaanko niitä suoraan vai välillisesti.

    (16)

    Ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (10) perustetun Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -puiteohjelma’, välisten synergioiden pitäisi varmistaa, että ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta käytetään resursseja yhdessä tukemaan toimintoja, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja nykyaikaistaa eurooppalaisia korkeakouluja. Horisontti Eurooppa -puiteohjelma täydentää tarvittaessa ohjelmasta eurooppalaisia yliopistoja koskevalle aloitteelle annettavaa tukea osana koulutusta, tutkimusta ja innovointia koskevien uusien yhteisten ja integroitujen sekä kestävien ja pitkän aikavälin strategioiden kehittämistä. Ohjelman ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman väliset synergiat edistävät koulutuksen ja tutkimuksen integrointia erityisesti korkeakouluissa.

    (17)

    Uudet ja kehittyvät teknologiat tarjoavat merkittäviä oppimis- ja vaihtomahdollisuuksia, ja ne ovat osoittautuneet erityisen tärkeiksi covid-19-pandemian aikana. Ohjelman ydintoimena on edelleen fyysinen oppimiseen liittyvä liikkuvuus, mutta sen lisäksi virtuaalisia muotoja, kuten virtuaalioppimista, olisi edistettävä, jotta voidaan täydentää ja tukea fyysistä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, tarjota merkityksellisiä oppimismahdollisuuksia myös niille, jotka eivät voi fyysisesti muuttaa pois asuinmaastaan, tai tehostaa vaihtoja innovatiivisten oppimismuotojen avulla. Virtuaalista yhteistyötä olisi edistettävä tarvittaessa ohjelman puitteissa. Komission olisi varmistettava, että ohjelman yhteydessä kehitetyt virtuaalioppimisen välineet asetetaan suuren yleisön saataville mahdollisuuksien mukaan ja asianmukaisesti.

    (18)

    Ohjelman olisi täytettävä tavoitteensa entistä osallistavammin lisäämällä niiden henkilöiden osallistumista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Heidän osallistumistaan voitaisiin auttaa lisäämään erilaisilla toimenpiteillä, mukaan lukien parempi ja kohdennetumpi tiedotus, viestintä, neuvonta ja apu, yksinkertaistetut menettelyt, joustavammat oppimiseen liittyvät liikkuvuuden muodot sekä lisääntynyt yhteistyö pienten järjestöjen kanssa, etenkin uusien toimijoiden sekä sellaisten yhteisöperustaisten ruohonjuuritason järjestöjen kanssa, jotka toimivat suoraan kaikenikäisten heikommassa asemassa olevien oppijoiden parissa. On tärkeää tiedostaa, että henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, alhainen osallistumisaste johtuu erilaisista syistä ja riippuu myös erilaisista olosuhteista. Siksi tällaisten henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisasteen nostamiseen tähtäävien toimenpiteiden unionin laajuiseen kehykseen olisi kehitettävä osallisuutta koskevia toimintasuunnitelmia, jotka olisi mukautettava kohderyhmille ja kunkin jäsenmaan erityisolosuhteisiin.

    (19)

    Joissain tapauksissa henkilöt, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, eivät todennäköisesti pysty osallistumaan ohjelmaan taloudellisista syistä, joko taloudellisen tilanteensa vuoksi tai koska ohjelman osallistumiskustannukset ovat suuremmat heidän erityistilanteensa vuoksi, kuten usein vammaisten henkilöiden tapauksessa. Tällaisissa tapauksissa heidän osallistumistaan voitaisiin helpottaa kohdennetulla taloudellisella tuella. Komission olisi siksi varmistettava, että tällaiset rahoitustukitoimenpiteet otetaan käyttöön, muun muassa mahdollisilla avustusten mukauttamisilla kansallisella tasolla. Osallisuutta tukeviin toimenpiteisiin liittyvät lisäkustannukset eivät saisi olla perusteena hakemuksen hylkäämiselle.

    (20)

    Jotta ohjelma olisi helpommin myös uusien toimijoiden ja hallinnollisilta valmiuksiltaan pienempien järjestöjen hyödynnettävissä ja jotta se olisi helpommin edunsaajien hallittavissa, olisi toteuttava joukko toimenpiteitä ohjelman toimeenpanoon liittyvien menettelyjen yksinkertaistamiseksi. Tältä osin ohjelman tietotekniikkajärjestelmien olisi oltava käyttäjäystävällisiä ja tarjottava helppo väylä ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin. Vastaavasti ohjelman toimeenpanemiseksi käyttöön otettujen menettelyjen olisi oltava johdonmukaisia ja yksinkertaisia, ja niiden ohella olisi tarjottava laadukkaita tukitoimenpiteitä ja tiedottamista. Tätä varten olisi järjestettävä säännöllisiä kansallisten toimistojen kokouksia.

    (21)

    Komissio korosti 14 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” koulutuksen, kulttuurin ja urheilun keskeistä merkitystä aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisten arvojen edistämisessä nuorimpien sukupolvien keskuudessa. Euroopan ja demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuudelle on ratkaisevan tärkeää vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja tehostaa ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista demokraattisiin prosesseihin. Lähteminen ulkomaille opiskelemaan, oppimaan, harjoittelemaan ja työskentelemään tai osallistumaan nuoriso- ja urheilutoimintoihin edistää osaltaan kyseisen eurooppalaisen identiteetin vahvistumista kaikessa moninaisuudessaan. Se lujittaa yhteiseen kulttuuriyhteisöön kuulumisen tunnetta ja edistää kulttuurienvälistä oppimista, kriittistä ajattelua ja aktiivista kansalaisuutta kaikenikäisten keskuudessa. Oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskeviin toimintoihin osallistuvien henkilöiden olisi osallistuttava sekä oman paikallisyhteisönsä että isäntämaansa paikallisyhteisön toimintaan jakaakseen kokemuksiaan. Ohjelmasta olisi tuettava toimintoja, jotka liittyvät luovuuden kaikkien osa-alueiden lisäämiseen koulutuksessa sekä nuorisotoiminnassa ja henkilökohtaisten avaintaitojen parantamiseen.

    (22)

    Ohjelmasta olisi tuettava vain sellaisia toimia ja toimintoja, joista voidaan saada eurooppalaista lisäarvoa. Eurooppalaisen lisäarvon käsitettä olisi tulkittava laajasti ja se voidaan osoittaa useilla eri tavoilla, kuten jos toimet tai toiminnot, jotka ovat luonteeltaan ohjelmamaiden välisiä erityisesti oppimiseen liittyvän liikkuvuuden ja yhteistyön osalta, joilla pyritään kestävien järjestelmävaikutusten saavuttamiseen, täydentävät tai lisäävät synergioita muiden ohjelmien ja politiikkojen kanssa kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla, tai edistävät avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tehokasta hyödyntämistä.

    (23)

    Ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta olisi edistettävä ja pyrittävä siihen, että oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja toimintapoliittisia linjauksia koskevaan vuoropuheluun liittyviä mahdollisuuksia ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa olisi tarjolla enemmän. Perustuen edellisistä koulutus- ja nuorisoalojen kansainvälisistä toiminnoista saatuihin myönteisiin kokemuksiin korkea-asteen koulutuksen ja nuorisotoimintojen toteuttamisesta, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevat kansainväliset toiminnot olisi ulotettava koskemaan myös muita aloja, kuten ammatillista koulutusta ja urheilua. Kyseisten toimintojen vaikutusten tehostamiseksi on tärkeää parantaa synergioita ohjelman ja unionin ulkoisten toimien välineiden, kuten naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen sekä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III), välillä. Unionin ulkoisten toimien välineiden olisi pyrittävä lisäämään mahdollisuuksia erityisesti ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden yksilöille ja järjestöille, tukemalla erityisesti valmiuksien kehittämistä kyseisissämaissa sekä taitojen kehittämistä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta tarjoten samalla enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön, oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja toimintapoliittisia linjauksia koskevaan vuoropuheluun.

    (24)

    Vuoden 2014–2020 ohjelman perusrakenne, joka oli jaettu kolmeen osa-alueeseen eli koulutus, nuoriso ja urheilu, ja rakentui kolmen avaintoimen ympärille, on osoittautunut onnistuneeksi ja olisi säilytettävä. Olisi kuitenkin toteutettava parannuksia ohjelmasta tuettavien toimien virtaviivaistamiseksi ja järkeistämiseksi. Vakaus ja jatkuvuus olisi varmistettava myös hallinnoinnin ja toimeenpanotapojen osalta. Kaiken kaikkiaan vähintään 75 prosenttia ohjelman talousarviosta olisi toimeenpantava kansallisten toimistojen välillisen hallinnoinnin kautta. Tähän sisältyvät sellaiset toimet kuin oppimiseen liittyvä liikkuvuus kaikilla koulutus-, nuoriso- ja urheilusektoreilla ja kumppanuushankkeet, mukaan lukien pienimuotoiset kumppanuushankkeet koulutuksen ja nuorison aloilla. Erityisjärjestelyjä olisi otettava käyttöön suoraa hallinnointia varten tarvittaessa sellaisissa toimissa, joissa on mukana avaintoimien 2 ja 3 mukaisia unionin laajuisia verkostoja sekä eurooppalaisia järjestöjä, pienimuotoiset kumppanuushankkeet pois lukien.

    (25)

    Ohjelman avulla olisi toteutettava toimia, joilla tuetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, järjestöjen ja instituutioiden välistä yhteistyötä, politiikan kehittämistä ja yhteistyötä sekä Jean Monnet -toimintoja. Tässä asetuksessa olisi esitettävä kyseiset toimet ja niiden kuvaus, mukaan lukien toiminnot, joita voidaan toteuttaa kyseisten toimien nojalla ohjelmakauden aikana.

    (26)

    Ohjelmassa olisi vahvistettava nykyisiä oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia erityisesti aloilla, joilla ohjelman tehokkuushyödyt olisivat suurimmat, jotta voidaan laajentaa tällaisten mahdollisuuksien saavutettavuutta ja vastata suureen, vastaamatta jääneeseen kysyntään. Tämä olisi tehtävä erityisesti lisäämällä ja helpottamalla korkea-asteen opiskelijoiden, koululaisten, aikuiskoulutukseen osallistuvien ja ammattiin opiskelevien, kuten oppisopimuskoulutuksessa olevien ja harjoittelijoiden, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, myös täydennys- ja uudelleenkoulutusta varten. Myös hiljattain valmistuneiden ja äskettäin ammatillisen koulutuksen suorittaneiden olisi saatava osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen. Hiljattain valmistuneiden oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen osallistumisen olisi perustuttava objektiivisiin kriteereihin ja siinä olisi taattava yhdenvertainen kohtelu. Epäviralliseen oppimiseen liittyviin toimintoihin osallistuvien nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia olisi myös laajennettava niin, että useammat nuoret pääsevät niiden piiriin. Koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen henkilöstön oppimiseen liittyvää liikkuvuutta olisi myös vahvistettava sen tarjoaman vipuvaikutuksen vuoksi. Oppimiseen liittyviä liikkuvuuden mahdollisuuksia olisi voitava tarjota useissa eri muodoissa, myös harjoittelun, oppisopimuskoulutuksen, nuorisovaihdon, oppilasvaihdon, opettamisen tai ammattiosaamisen kehittymiseen osallistumisen muodossa, ja niiden olisi perustuttava eri alojen erityistarpeille. Ohjelman avulla olisi tuettava laadukasta oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, mukaan lukien laatu niiden periaatteiden pohjalta, jotka esitetään 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa (11) ja 28 päivänä kesäkuuta 2011 (12), 20 päivänä joulukuuta 2012 (13), 15 päivänä maaliskuuta 2018 (14), 26 päivänä marraskuuta 2018 (15) ja 24 päivänä marraskuuta 2020 (16) annetuissa neuvoston suosituksissa.

    (27)

    Aitoa eurooppalaista koulutusaluetta ajatellen ohjelmassa olisi myös vauhditettava oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja vaihtoja ja edistettävä korkeakouluopiskelijoiden osallistumista koulutus-, kulttuuri- ja urheilutoimintoihin tukemalla prosessien digitalisointia esimerkiksi Eurooppalaista opiskelijakorttia koskevan aloitteen kautta. Tässä yhteydessä komission olisi kehitettävä Eurooppalaista opiskelijakorttia koskevaa aloitetta, erityisesti ohjelmaan osallistuvia korkeakouluopiskelijoita varten. Eurooppalaista opiskelijakorttia koskeva aloite voisi olla tärkeä askel oppimiseen liittyvän liikkuvuuden toteuttamisessa kaikille siten, että korkeakouluille annetaan mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa enemmän korkeakouluopiskelijoita vaihtoa varten samalla kun korkeakouluopiskelijoiden oppimiseen liittyvää liikkuvuuden laatua parannetaan edelleen, ja lisäksi sujuvoitetaan heidän pääsyään erilaisten palvelujen piiriin, kuten kirjastot, liikenne ja asuminen, jo ennen kuin he fyysisesti saapuvat ulkomaiseen oppilaitokseen.

    (28)

    Ohjelmassa olisi kannustettava nuoria osallistumaan demokratiaan Euroopassa myös tukemalla kansalaiskasvatusta edistäviä toimintoja ja nuorille suunnattuja osallistumista edistäviä hankkeita, joissa nuoret oppivat osallistumaan kansalaisyhteiskuntaan ja toimimaan siinä, mikä lisää tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista, perusoikeudet, Euroopan historia ja kulttuuri mukaan luettuina, saattamalla nuoret sekä paikallisen, kansallisen ja unionin tason päätöksentekijät yhteen sekä edistämällä Euroopan yhdentymisprosessia.

    (29)

    Valmistelutoimena vuonna 2018 käynnistetyn DiscoverEU-aloitteen arvioinnin ja jatkokehittelyn pohjalta ohjelmassa olisi tarjottava nuorille enemmän mahdollisuuksia tutustua Euroopan kaikkiin kohteisiin ulkomailla saatavien oppimiskokemusten avulla. Nuorille, ja etenkin niille nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, olisi tarjottava mahdollisuus saada ensimmäinen, lyhytkestoinen kokemus matkustamisesta Euroopassa joko yksin tai ryhmässä sellaisen epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyvän toiminnan yhteydessä, jonka tavoitteena on lisätä tunnetta kuulumisesta unioniin ja tarjota nuorille mahdollisuus tutustua sen kulttuuriseen ja kielelliseen moninaisuuteen. Osallistujat olisi valittava selkeiden ja läpinäkyvien kriteerien perusteella. Täytäntöönpanoelinten olisi edistettävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että DiscoverEU-aloite on osallistava ja maantieteellisesti tasapainoisesti jakautunut, niin jaettujen matkakorttien kuin vierailtujen jäsenvaltioidenkin osalta, ja että se tukee toimintoja, joilla on vahva oppimisulottuvuus. Tähän liittyen ohjelmassa olisi edistettävä myös harvemmin kohdemaaksi valikoituvien jäsenvaltioiden ja syrjäseutujen valintaa kohdennetuilla toiminnoilla, kuten tiedotuksella, lähtöä edeltävillä tiedotustilaisuuksilla ja nuorille suunnatuilla tapahtumilla. Myös vaihtoehtoisia liikennemuotoja olisi harkittava, jos rautatiekuljetusta ei ole saatavilla tai jos sen hyödyntäminen olisi erittäin epäkäytännöllistä, ottaen erityisesti huomioon kohteen erityistilanteen. DiscoverEU-aloitteen olisi pyrittävä muodostamaan yhteyksiä asiaankuuluvien paikallisten, alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten aloitteiden kanssa, kuten esimerkiksi Euroopan kulttuuripääkaupunkeja, Euroopan nuorisopääkaupunkeja, Euroopan vapaaehtoistyön pääkaupunkeja ja Euroopan vihreitä pääkaupunkeja koskevien unionin aloitteiden kanssa.

    (30)

    Kielten oppiminen edistää keskinäistä ymmärrystä ja liikkuvuutta unionissa ja sen ulkopuolella ja kielitaito on olennainen elämäntaito ja työssä tarvittava taito. Sen vuoksi ohjelmassa olisi edistettävä kielten oppimista, tarvittaessa myös kansallisten viittomakielten oppimista, myös laajemmalla verkkotyökalujen käytöllä, sillä verkko-opinnot voivat tarjota lisäetuja kieltenopiskelussa joustavuuden ja helpon saatavuuden osalta. Samaan aikaan on tärkeää pitää monikielisyys ohjelman toimeenpanon keskeisenä periaatteena laajan ja osallistavan ohjelmaan osallistumisen takaamiseksi.

    (31)

    Ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, jotka edistävät koulutus-, nuoriso- ja urheilualoilla toimivien instituutioiden ja organisaatioiden yhteistyötä, tunnustaen näin instituutioiden ja organisaatioiden keskeisen roolin ihmisten varustamisessa niillä tiedoilla, taidoilla ja osaamisella, joita he tarvitsevat muuttuvassa maailmassa ja auttaen instituutioita ja järjestöjä hyödyntämään riittävällä tavalla innovointiin, luovuuteen ja yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksiaan erityisesti digitaalisessa taloudessa.

    (32)

    Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota viemään eteenpäin useita aloitteita, joilla eurooppalainen koulutusyhteistyö saatettaisiin uudelle tasolle, myös kannustamalla siihen, että vuoteen 2024 mennessä perustettaisiin ”Eurooppalaisia yliopistoja”, jotka muodostaisivat eri puolilla unionia alhaalta ylöspäin suuntautuvia yliopistoverkostoja. Eurooppa-neuvosto kehotti 28 päivänä kesäkuuta 2018 antamissaan päätelmissä rohkaisemaan yhteistyötä tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen välillä myös Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen kautta. Ohjelmassa olisi tuettava kyseisiä Eurooppalaisia yliopistoja niiden kehittäessä yhteisiä pitkän aikavälin strategioita laadukasta koulutusta, tutkimusta ja innovointia sekä yhteiskunnalle tarjottavia palveluja varten.

    (33)

    Bruggen julkilausumassa ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä vuosiksi 2011–2020, joka annettiin 7 päivänä joulukuuta 2010, kehotettiin tukemaan ammatillista huippuosaamista älykkään ja kestävän kasvun edistämiseksi. Komissio kehotti 18 päivänä heinäkuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat” jäsenvaltioita vahvistamaan ammatillisen koulutuksen ja innovointijärjestelmien välistä yhteyttä osana aluetasolla käytettäviä älykkään erikoistumisen strategioita. Ohjelman olisi tarjottava välineet vastata kyseisiin kehotuksiin, ja siinä olisi tuettava sellaisten ammatillisen huippuosaamisen keskusten ohjelmamaiden välisten foorumien kehittämistä, jotka sisältyvät kestävää kasvua, innovointia ja kilpailukykyä koskeviin paikallisiin ja alueellisiin strategioihin. Kyseisten huippuosaamisen keskusten tehtävänä olisi toimia moottoreina korkealaatuisen ammatillisen osaamisen kehittämisessä alakohtaisten haasteiden perusteella ja samalla tukea unionissa toteutettavia rakenteellisia muutoksia ja sosioekonomisia politiikkoja.

    (34)

    Käyttäjäystävälliset verkkoalustat ja -työkalut virtuaalisen yhteistyön tueksi voivat auttaa merkittävästi koulutus- ja nuorisopolitiikan toteuttamisessa unionissa. Virtuaalisen yhteistyön toimintojen lisäämiseksi ohjelmassa olisi tuettava verkkoalustojen, kuten eTwinning-yhteisön, School Education Gateway -portaalin, aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin (EPALE), Euroopan nuorisoportaalin ja korkea-asteen koulutusta koskevien verkkoalustojen ja tarvittaessa minkä tahansa muun koulutuksen ja nuorison aloilla perustettavan verkkoalustan entistä järjestelmällisempää ja yhtenäisempää käyttöä.

    (35)

    Ohjelman olisi, asiaankuuluvien unionin kehysten ja työkalujen mukaisesti, osaltaan lisättävä osaamisen, taitojen ja tutkintojen läpinäkyvyyttä ja helpotettava niiden tunnustamista sekä opintosuoritusten ja oppimistulosten siirtoa, jotta tehostetaan laadunvarmistusta ja tuetaan epävirallisen ja arkioppimisen validointia, taitojen hallintaa ja neuvontaa. Ohjelman olisi tältä osin tarjottava tukea myös kansallisen ja unionin tason asiointipisteille ja verkostoille, jotka helpottavat Euroopan laajuisia vaihtoja ja joustavien oppimispolkujen kehittämistä koulutuksen ja nuorison eri alojen välillä sekä virallisen ja epävirallisen oppimisen ympäristöissä. Ohjelmassa olisi myös tuettava Bolognan prosessia.

    (36)

    Ohjelmassa olisi hyödynnettävä edellisen Erasmus+-ohjelman osallistujia ja tuettava siihen liittyviä toimintoja, erityisesti Erasmus+-alumniverkostoja, lähettiläitä sekä liikkuvuutta koskevien tietojen vertaisvälittäjiä (EuroPeers) kannustamalla heitä edistämään ohjelmaa osallistumisen nostamiseksi.

    (37)

    Jotta varmistettaisiin yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuettaisiin muita unionin politiikkoja, oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia olisi tarjottava eri toimialoilla, kuten julkisella ja yksityisellä sektorilla, maataloudessa ja liike-elämässä, toimiville henkilöille, jotta he voisivat jossakin elämänsä vaiheessa saada oppimiskokemuksen ulkomailta kasvua ja henkilökohtaista kehitystä varten, erityisesti oppimalla tiedostamaan eurooppalaisen identiteettinsä ja ymmärtämään Euroopan kulttuurista moninaisuutta, sekä ammatillista kehitystä varten, myös hankkimalla työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. Ohjelmassa olisi tarjottava väylä ohjelmamaiden välisiin unionin liikkuvuusjärjestelmiin, joissa on vahva oppimisulottuvuus, yksinkertaistaen tällaisten järjestelmien tarjontaa edunsaajien ja kyseisiin toimintoihin osallistuvien henkilöiden kannalta. Ohjelman hankkeiden määrän kasvattamista olisi helpotettava. Olisi otettava käyttöön erityisiä toimenpiteitä, joilla ohjelman hankkeiden toteuttajia autetaan avustusten hakemisessa tai synergioiden luomisessa koheesiorahastoista saatavan tuen ja maahanmuuttoon, turvallisuuteen, oikeusalaan sekä kansalaisuuteen, terveyteen, mediaan ja kulttuuriin sekä vapaaehtoistoimintaan liittyvien ohjelmien avulla. Korkealaatuisille hanke-ehdotuksille, joita ei voida rahoittaa ohjelmasta budjettirajoitteiden takia, olisi voitava myöntää huippuosaamismerkki rajattujen perusteiden mukaisesti. Huippuosaamismerkillä tunnustetaan ehdotuksen laadukkuus ja yksinkertaistetaan vaihtoehtoisen rahoituksen etsimistä Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavasta Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’Euroopan aluekehitysrahasto’, tai Euroopan sosiaalirahasto plussasta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavasta Euroopan sosiaalirahasto plussasta, jäljempänä ’Euroopan sosiaalirahasto plussa’.

    (38)

    On tärkeää kannustaa Euroopan yhdentymiseen, mukaan lukien unionin tulevat haasteet ja mahdollisuudet, liittyvää opetusta, oppimista ja tutkimusta sekä edistää kyseisistä asioista käytävää keskustelua Jean Monnet -toiminnoista saatavan tuen avulla sekä korkea-asteen että muun koulutuksen aloilla, etenkin opettajankoulutuksen ja henkilöstön koulutuksen kautta. On erityisen tärkeää vahvistaa Eurooppaan kuulumisen tunnetta ja siihen sitoutumista, kun otetaan huomioon haasteet, jotka koskevat yhteisiä arvoja, joihin unioni perustuu ja jotka ovat erottamaton osa yhteistä eurooppalaista identiteettiä, ja huomioiden, että kansalaisten osallistumisaktiivisuus on alhainen. Ohjelmalla olisi edelleen osaltaan edistettävä huippuosaamista Euroopan yhdentymiseen liittyvissä opinnoissa. On asianmukaista, että Jean Monnet -toimintojen kautta rahoitettujen laitosten edistymistä ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Olisi kannustettava kyseisten laitosten ja muiden kansallisten tai ohjelmamaiden välisten laitosten välistä vaihtoa niiden akateemista vapautta täysin kunnioittaen.

    (39)

    Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on ilmastonmuutoksen torjuminen ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella hyväksytyn Pariisin sopimuksen (17) täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, ohjelman on tarkoitus osaltaan edistää ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen yleistavoitteen saavuttamista, että 30 prosentilla unionin talousarvion menoista tuettaisiin ilmastotavoitteita. Kestävän kasvun mallina toimivan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien on noudatettava vahingon välttämisen periaatetta muuttamatta kuitenkaan ohjelman perustavaa luonnetta. Ohjelman toimeenpanon aikana asiaankuuluvat toimet olisi yksilöitävä ja toteutettava, ja niitä olisi tarkasteltava uudelleen asiaan liittyvien arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. On myös paikallaan mitata asiaankuuluvia toimia, joilla edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien ne, joilla pyritään vähentämään ohjelman ympäristövaikutuksia.

    (40)

    Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (18) 18 kohdan mukaisesti. Kyseiset rahoituspuitteet ovat suuruudeltaan 0,5 miljardia euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina tiettyjen ohjelmien vahvistamisesta ja perussäädösten mukauttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen (19) mukaisesti.

    (41)

    Kansallisten toimistojen hallinnoimien koulutusalan toimien yleisten rahoituspuitteiden jakamiseksi olisi vahvistettava sektorikohtainen vähimmäisrahoitus seuraaville sektoreille, jotta jokaisella kyseisistä sektoreista voidaan varmistaa tavoiteltujen tuotosten ja tulosten saavuttamiseen tarvittava määrärahojen kriittinen massa: korkea-asteen koulutus, ammatillinen koulutus, yleissivistävä koulutus ja aikuiskoulutus.

    (42)

    Ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (20), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

    (43)

    Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Kyseistä valintaa tehtäessä olisi harkittava kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteämääräisen rahoituksen käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu kustannuksiin, käyttämistä. Kansallisten toimistojen hallinnoimien toimien toimeenpanoon tarkoitetuissa määrärahoissa olisi varattava riittävä tuki kansallisten toimistojen toimintakulujen kattamiseksi, hallintomaksun muodossa, sen varmistamiseksi, että delegoidut hallinnointitehtävät pannaan toimeen tehokkaasti ja kestävästi. Ohjelman toimeenpanossa olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita.

    (44)

    Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (21) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toimeenpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmannet maat saavat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, joista määrätään kyseisen kolmannen maan osallistumista unionin ohjelmiin koskevassa erityisessä sopimuksessa. Täysimääräinen osallistuminen sisältää lisäksi velvoitteen perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia välillisesti. Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien oikeussubjektien olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmassa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä. Toimeenpanon yhteydessä voitaisiin ajatella erityisjärjestelyjä Euroopan pienvaltioista peräisin olevien oikeussubjektien osalta.

    (45)

    Ohjelmassa olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan ja komission 24 päivänä lokakuuta 2017 annetun tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” mukaisesti otettava huomioon kyseisessä artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden erityistilanne. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin, myös tarvittaessa oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen annettavalla taloudellisella tuella. Kyseisiltä alueilta ja kolmansista maista, erityisesti niiden naapurimaista, peräisin olevien ihmisten ja organisaatioiden välistä liikkuvuuteen liittyvää vaihtoa ja yhteistyötä olisi edistettävä. Tällaisia toimenpiteitä olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

    (46)

    Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (22) nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Kyseisten maiden tai alueiden syrjäisyydestä johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toimeenpantaessa. Kyseisten maiden ja alueiden osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

    (47)

    Varainhoitoasetuksen mukaisesti komission olisi hyväksyttävä työohjelmia ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Työohjelmissa olisi vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelman toimeenpanemiseksi sen yleis- ja erityistavoitteita vastaavasti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet ja kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä noudattaen.

    (48)

    Komission olisi suoritettava ohjelman väliarviointi ohjelman toimeenpanon edistymisen arvioimiseksi ja mahdollisten parannusten tekemiseksi siihen. Kyseiseen väliarviointiin olisi liitettävä vuosien 2014–2020 ohjelman loppuarviointi, josta saadut asiaankuuluvat kokemukset olisi myös otettava huomioon väliarvioinnissa. On erittäin tärkeää, että ohjelman kokonaisvaltaisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi väliarvioinnissa arvioidaan perusteellisesti uusien aloitteiden ja osallisuutta ja yksinkertaistamista edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Komission olisi tarvittaessa ja väliarvioinnin perusteella annettava lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen muuttamisesta. Komission olisi toimitettava tehdyt arvioinnit Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

    (49)

    Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (23) 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Näin ollen asiaan liittyvillä täytäntöönpanosäädöksillä hyväksytyt säännökset eivät saisi aiheuttaa jäsenvaltioille merkittäviä lisärasitteita. Seurantavaatimusten olisi sisällettävä sellaiset täsmälliset, mitattavat ja realistiset indikaattorit, joita voidaan mitata ajan myötä ja joiden perusteella voidaan arvioida ohjelman vaikutuksia kentällä.

    (50)

    Tiedottaminen ohjelmasta tuettujen toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla, ja siinä olisi otettava huomioon koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen pääasialliset kohderyhmät ja tarvittaessa laaja joukko muita kohderyhmiä, kuten uraohjaus- ja työnvälityspalvelut, kulttuurialan järjestöt, yritykset ja säätiöt. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimintojen toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien toimeenpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden asianomaisten sidosryhmien avulla. Lisäksi komission olisi tehtävä säännöllistä yhteistyötä useiden eri sidosryhmien kanssa, mukaan lukien ohjelman osallistuvat organisaatiot, koko ohjelman elinkaaren ajan helpottaakseen hyvien käytäntöjen ja hankkeiden tulosten jakamista ja palautteen keräämistä ohjelmasta. Kansalliset toimistot olisi kutsuttava osallistumaan kyseiseen prosessiin.

    (51)

    Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehokkuus ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimintojen välinen vahvempi synergia, viestintätoimiin tämän asetuksen mukaisesti kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava myös ulkoista tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä sikäli kuin kyseiset painopisteet liittyvät ohjelman tavoitteisiin.

    (52)

    Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia toimeenpanomekanismeja. Ohjelman toimeenpano olisi annettava komission ja kansallisten toimistojen vastuulle. Kansallisten toimistojen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samoja kuin vuosien 2014–2020 ohjelman hallintoa varten nimetyt toimistot. Vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi olisi rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin, jollei ole perusteltua syytä tehdä toisin esimerkiksi tilanteessa, jossa asianomaisen kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista.

    (53)

    Moitteettoman varainhoidon ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Kyseisten riippumattomien tarkastuselinten olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samat kuin vuosien 2014–2020 ohjelman nojalla nimetyt elimet.

    (54)

    Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelmaan osallistumista ja sen moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin oikeuden soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista.

    (55)

    Tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toimeenpanon ja arvioinnin seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja että niiden tarkkuuden taso on asianmukainen. Tällaiset tiedot olisi toimitettava komissiolle asiaankuuluvien tietosuojasääntöjen mukaisella tavalla.

    (56)

    Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (24) mukaisesti.

    (57)

    Edunsaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Ohjelman nojalla oppimiseen liittyvän liikkuvuuden tukemiseen tarkoitettujen yksinkertaistettujen avustusten suuruudessa, sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava huomioon oleskelu- ja elinkustannukset isäntämaassa. Komissiolla ja lähettävien maiden kansallisilla toimistoilla olisi oltava mahdollisuus mukauttaa kyseisiä yksinkertaistettuja avustuksia objektiivisten kriteerien perusteella, erityisesti sen varmistamiseksi, että ne henkilöt, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, pääsevät osallisiksi tuista. Jäsenvaltioita olisi myös rohkaistava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista; julkisyhteisöjen tai yksityisten oikeussubjektien henkilöille myöntämiä avustuksia olisi kohdeltava samalla tavalla.

    (58)

    Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (25) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (26), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (27) ja (EU) 2017/1939 (28) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. OLAFilla on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (29) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

    (59)

    On tarpeen varmistaa ohjelman toimien, myös sellaisten, jotka eivät ole luonteeltaan ohjelmamaiden välisiä tai kansainvälisiä, täydentävyys ja johdonmukaisuus jäsenvaltioiden toteuttamien toimintojen sekä muiden unionin toimintojen kanssa, erityisesti sellaisiin, jotka liittyvät koulutukseen, kulttuuriin ja mediaan, nuorisoon ja solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, elinkeinoelämään ja yritystoimintaan, digitaalipolitiikkaan, nuoriin viljelijöihin kohdistuvaan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastoon, koheesioon, aluepolitiikkaan, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitysasioihin.

    (60)

    Vuosien 2014–2020 ohjelman sääntelykehys antoi vuosien 2014–2020 ohjelmakaudella jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuuden luoda synergioita kyseisen ohjelman ja muiden sellaisten unionin välineiden, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen välille, joista myös tuetaan unionin koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien laadullista kehittämistä, mutta kyseistä potentiaalia ei ole tähän mennessä hyödynnetty tarpeeksi, mikä rajoittaa hankkeiden systeemisiä vaikutuksia ja vaikutusta politiikkaan. Kyseisten eri välineiden hallinnosta kansallisella tasolla vastaavien kansallisten elinten keskinäisen viestinnän ja yhteistyön olisi oltava tehokasta, jotta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Ohjelman olisi tarjottava mahdollisuus aktiiviseen yhteistyöhön kyseisten välineiden kanssa erityisesti sen varmistamiseksi, että riittäviä taloudellisia tukitoimenpiteitä otetaan käyttöön tarvittaessa sellaisten henkilöiden tukemiseksi, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

    (61)

    Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin ohjelman ja muiden unionin ohjelmien välillä, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat rahastot. Kyseisten synergioiden maksimoimiseksi olisi varmistettava keskeiset mahdollistavat mekanismit, mukaan lukien kumulatiivinen rahoitus ohjelman ja muiden unionin ohjelmien toimissa, kunhan tällainen kumulatiivinen rahoitus ei ylitä toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia. Tätä varten tässä asetuksessa olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti mahdollisuutta ilmoittaa samat kustannukset tai menot määräsuhteessa ohjelman ja jonkin muun unionin ohjelman osalta.

    (62)

    Jotta voidaan tarvittaessa mukautua asianomaisten alojen kehitykseen ja varmistaa, että edistystä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan tehokkaasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteen I muuttamiseksi lisäämällä ohjelman toimien kuvauksiin ja tämän asetuksen liitteen II muuttamiseksi ohjelman tulosindikaattoreihin liittyen, ja tämän asetuksen täydentämiseksi seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on säännönmukaisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

    (63)

    On aiheellista varmistaa, että vuosien 2014–2020 ohjelma saatetaan asianmukaisesti päätökseen, erityisesti sen monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkumisen osalta. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole vuosien 2014–2020 ohjelman puitteissa saatettu loppuun 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

    (64)

    Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja edistämään perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. Perusoikeuskirjan 13 artiklan mukaisesti on varmistettava, että ohjelmasta rahoitusta saavat maat kunnioittavat akateemista vapautta.

    (65)

    Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät SEUT 322 artiklan nojalla. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Jos unionin rahoitusosuus toteutetaan kertakorvauksina, yksikkökustannuksina tai kiinteämääräisenä rahoituksena, rahoitustuen tasoja olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, ja ne olisi tarvittaessa mukautettava varainhoitoasetuksen mukaisesti, ottaen huomioon soveltuvin osin isäntämaan oleskelu- ja elinkustannukset ja matkakustannukset. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttyihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

    (66)

    Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei kuitenkaan voi myöntää unionin rahoitusta paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Kyseisen asetuksen 193 artiklan 4 kohdan mukaisesti ennen toiminta-avustusta koskevan avustushakemuksen jättämispäivää syntyneisiin kustannuksiin ei myöskään voi myöntää unionin rahoitusta, ja tässä tapauksessa avustussopimus on allekirjoitettava neljän kuukauden kuluessa avustuksen saajan varainhoitovuoden alkamisesta. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että toiminnot ja kustannukset ovat avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset toiminnot olisi toteutettu ja kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

    (67)

    Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan ohjelman ohjelmamaiden välisen luonteen, rahoitettujen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevien toimintojen ja yhteistyötoimintojen suuren määrän ja laajan maantieteellisen soveltamisalan, sen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja yleisemmin unionin integraatioon kohdistuvien vaikutusten ja ohjelman vahvan kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

    (68)

    Asetus (EU) N:o 1288/2013 olisi sen vuoksi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021.

    (69)

    Jotta voidaan taata katkeamaton tuki asianmukaisella politiikan alalla ja jotta toteutus voidaan aloittaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta alkaen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

    OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

    I LUKU

    YLEISET SÄÄNNÖKSET

    1 artikla

    Kohde

    Tällä asetuksella perustetaan koulutus-, nuoriso- ja urheilualoja koskeva unionin toimintaohjelma Erasmus+, jäljempänä ’ohjelma’, joka pannaan toimeen vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kauden aikana.

    Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosien 2021–2027 välisellä kaudella, unionin rahoituksen muodot ja tällaista rahoitusta koskevat säännöt.

    2 artikla

    Määritelmät

    Tässä asetuksessa tarkoitetaan

    1)

    ’elinikäisellä oppimisella’ kaikissa muodoissa, oli se sitten virallista oppimista, epävirallista oppimista tai arkioppimista, ja kaikissa elämänvaiheissa tapahtuvaa oppimista, jonka tuloksena henkilökohtaisesta, kansalaisuuteen tai kulttuuriin liittyvästä, sosiaalisesta tai työhön liittyvästä näkökulmasta tiedot, taidot, osaaminen ja asenteet tai yhteiskunnallinen osallistuminen kehittyvät tai päivittyvät, neuvonta- ja ohjauspalvelut mukaan luettuina; siihen kuuluvat varhaiskasvatus, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkea-asteen koulutus, aikuiskoulutus, nuorisotyö ja muut oppimistavat virallisen koulutuksen ulkopuolella, ja se edistää tyypillisesti monialaista yhteistyötä ja joustavia oppimispolkuja;

    2)

    ’oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella’ johonkin maahan oman asuinmaan ulkopuolelle siirtymistä, jonka tarkoituksena on suorittaa opintoja, harjoittelua tai epävirallista tai arkioppimista;

    3)

    ’virtuaalioppimisella’ tietojen, taitojen ja osaamisen hankkimista tieto- ja viestintätekniikan työvälineitä käyttäen, jotka mahdollistavat osallistujille mielekkäitä ohjelmamaiden välisiä tai kansainvälisiä oppimiskokemuksia;

    4)

    ’epävirallisella oppimisella’ oppimista, joka tapahtuu virallisen koulutuksen ulkopuolella ja oppimistavoitteiden ja oppimiseen käytettävän ajan osalta suunniteltujen toimintojen avulla ja johon sisältyy jonkin tyyppistä oppimisen tukea;

    5)

    ’arkioppimisella’ arkipäivän toimista ja kokemuksista oppimista, joka ei ole tavoitteiden, ajankäytön tai oppimisen tuen osalta organisoitua eikä jäsenneltyä; se ei välttämättä ole oppijan näkökulmasta tietoisesti tavoiteltua;

    6)

    ’nuorilla’ 13–30-vuotiaita henkilöitä;

    7)

    ’ruohonjuuritason urheilulla’ liikunnallista vapaa-ajan toimintaa, jota kaikenikäiset voivat harrastaa säännöllisesti amatööritasolla terveyden edistämiseksi tai koulutus- tai sosiaalisia tarkoituksia varten;

    8)

    ’korkeakouluopiskelijalla’ henkilöä, joka on kirjoilla korkeakoulussa, mukaan lukien lyhyitä tutkintoja taikka kandidaatin-, maisterin- tai tohtorintutkintoa tai vastaavia opintoja varten, tai henkilöä, joka on hiljattain valmistunut tällaisesta korkeakoulusta;

    9)

    ’henkilöstöllä’ henkilöitä, jotka joko ammatin tai vapaaehtoistoiminnan vuoksi osallistuvat koulutukseen tai epäviralliseen oppimiseen liittyvään toimintaan millä tahansa tasolla, ja tähän kuuluvat korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, myös esikoulujen, opettajat, kouluttajat, koulunjohtajat, nuorisotyöntekijät, urheiluhenkilöstön, varhaiskasvatuksen henkilöstön, muun kuin opetushenkilöstön ja muut oppimisen edistämiseen säännöllisesti osallistuvat toimijat;

    10)

    ’urheiluhenkilöstöllä’ henkilöitä, jotka joko palkattuina tai vapaaehtoistoiminnan kautta osallistuvat urheilujoukkueen tai yksittäisten urheilijoiden ohjaukseen, valmennukseen ja hallinnointityöhön;

    11)

    ’ammattiin opiskelevalla’ henkilöä, joka suorittaa toisen asteen ammatillisen perus- tai jatkokoulutuksen opinto-ohjelmaa ja toisen asteen jälkeistä opinto-ohjelmaa, tai henkilöä, joka on hiljattain suorittanut kyseisen ohjelman loppututkinnon tai saanut pätevyyden;

    12)

    ’oppilaalla’ henkilöä, joka on oppimista varten kirjoilla yleissivistävää koulutusta antavassa oppilaitoksessa millä tahansa tasolla varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen, tai henkilöä, joka saa koulutusta koulujärjestelmän ulkopuolella ja jonka toimivaltaiset viranomaiset katsovat voivan osallistua ohjelmaan alueellaan;

    13)

    ’aikuiskoulutuksella’ kaikkia peruskoulutuksen jälkeisiä muun kuin ammatillisen aikuiskoulutuksen muotoja, jotka voivat kuulua virallisen tai epävirallisen koulutuksen taikka arkioppimisen piiriin;

    14)

    ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole jäsenvaltio;

    15)

    ’kumppanuudella’ instituutioiden tai organisaatioiden ryhmän tekemää sopimusta, jonka tarkoituksena on toteuttaa yhteisiä toimintoja ja hankkeita;

    16)

    ’yhteisellä Erasmus Mundus -maisteriohjelmalla’ integroitua koulutusohjelmaa, joka suoritetaan vähintään kahdessa korkeakoulussa ja jonka suorittaja saa yhden tai useamman tutkintotodistuksen, jotka kaikki integroituun koulutusohjelmaan osallistuvat oppilaitokset myöntävät ja allekirjoittavat yhdessä ja jotka tunnustetaan virallisesti maissa, joissa osallistuvat oppilaitokset sijaitsevat;

    17)

    ’kansainvälisellä’ mitä tahansa toimintaa, johon osallistuu vähintään yksi ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa;

    18)

    ’virtuaalisella yhteistyöllä’ yhteistyömuotoja, joissa käytetään tieto- ja viestintätekniikan työvälineitä, jotka helpottavat ja tukevat asiaankuuluvia ohjelman toimia;

    19)

    ’korkeakoululla’ oppilaitosta, jossa kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti voi suorittaa tunnustetun tutkinnon tai muun tunnustetun korkea-asteen ammattipätevyyden, riippumatta siitä, mitä nimitystä tällaisesta oppilaitoksesta käytetään, tai muuta vastaavaa korkea-asteen oppilaitosta, jonka kansalliset viranomaiset katsovat voivan osallistua ohjelmaan alueellaan;

    20)

    ’ohjelmamaiden välisellä’ mitä tahansa toimintaa, johon osallistuu vähintään kaksi maata, jotka ovat joko jäsenvaltioita tai ohjelmaan assosioituneita kolmansia maita;

    21)

    ’nuorten osallistumistoiminnolla’ virallisen koulutuksen ulkopuolista toimintaa, jonka epäviralliset nuorten ryhmät tai nuorisojärjestöt järjestävät ja jolle on ominaista epävirallinen tai arkioppiminen;

    22)

    ’nuorisotyöntekijällä’ henkilöä, joka on joko ammatin tai vapaaehtoistoiminnan vuoksi mukana epävirallisessa oppimisessa ja tukee nuorten henkilökohtaista sosio-pedagogista ja ammatillista kehitystä sekä osaamisen kehittämistä; tähän kuuluvat henkilöt, jotka suunnittelevat, ohjaavat, koordinoivat ja toteuttavat toimintoja nuorisoalalla;

    23)

    ’EU:n nuorisodialogilla’ nuorten ja nuorisojärjestöjen sekä politiikan toimijoiden ja päättäjien kesken käytävää vuoropuhelua, johon osallistuu tarvittaessa asiantuntijoita, tutkijoita ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita; se toimii painopisteitä ja kaikkia nuorille merkityksellisiä aloja koskevan yhteisen pohdinnan ja kuulemisen foorumina;

    24)

    ’oikeussubjektilla’ luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

    25)

    ’henkilöillä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia’, henkilöitä, joiden on hankalaa hyödyntää tehokkaasti ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia taloudellisista, sosiaalisista, kulttuuriin liittyvistä, maantieteellisistä tai terveyteen liittyvistä syistä, maahanmuuttajataustansa vuoksi tai esimerkiksi vammaan tai oppimisvaikeuksiin liittyvistä syistä taikka muista syistä, mukaan lukien syyt, jotka voisivat johtaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa tarkoitettuun syrjintään;

    26)

    ’kansallisella viranomaisella’ yhtä tai useampaa viranomaista, joka vastaa kansallisella tasolla ohjelman hallinnoinnin seurannasta ja valvonnasta jossakin jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa;

    27)

    ’kansallisella toimistolla’ yhtä tai useampaa elintä, joka vastaa kansallisella tasolla ohjelman toimeenpanon hallinnoinnista jossakin jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa;

    28)

    ’uudella toimijalla’ organisaatiota tai instituutiota, joka ei ole saanut aiemmin tukea jossain tietyssä ohjelman tai vuosien 2014–2020 ohjelman toiminnassa koordinaattorina eikä kumppanina.

    3 artikla

    Ohjelman tavoitteet

    1.   Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea elinikäisen oppimisen avulla ihmisten koulutuksellista, ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä koulutus-, nuoriso- ja urheilualoilla Euroopassa ja muualla ja edistää näin osaltaan kestävää kasvua, laadukkaita työpaikkoja, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja innovointia sekä vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja aktiivista kansalaisuutta. Ohjelma on keskeinen väline eurooppalaisen koulutusalueen luomiseksi, ja sillä tuetaan eurooppalaisen strategisen koulutusyhteistyön toteuttamista koulutuksen alalla, mukaan lukien sen alakohtaiset ohjelmat, edistetään nuorisopoliittista yhteistyötä Euroopan unionin nuorisostrategian 2019–2027 puitteissa ja kehitetään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta.

    2.   Ohjelman erityistavoitteina on edistää

    a)

    oppimiseen liittyvää yksilöiden ja ryhmien liikkuvuutta sekä yhteistyötä, laatua, osallisuutta ja tasa-arvoisuutta, huippuosaamista, luovuutta ja innovointia koulutusalan organisaatioiden ja koulutuspolitiikan tasolla;

    b)

    epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja aktiivista osallistumista nuorten keskuudessa sekä yhteistyötä, laatua, osallisuutta, luovuutta ja innovointia nuorisoalan organisaatioiden ja nuorisopolitiikan tasolla;

    c)

    urheiluhenkilöstön oppimiseen liittyvää liikkuvuutta sekä yhteistyötä, laatua, osallisuutta, luovuutta ja innovointia urheilujärjestöjen ja urheilupolitiikan tasolla.

    3.   Ohjelman tavoitteisiin pyritään seuraavien kolmen avaintoimen avulla, jotka ovat pääosin joko ohjelmamaiden välisiä tai kansainvälisiä:

    a)

    oppimiseen liittyvä liikkuvuus, jäljempänä ’avaintoimi 1’;

    b)

    organisaatioiden ja instituutioiden välinen yhteistyö, jäljempänä ’avaintoimi 2’; ja

    c)

    tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön, jäljempänä ’avaintoimi 3’.

    Ohjelman tavoitteisiin pyritään myös 8 artiklassa esitettyjen Jean Monnet -toimintojen avulla.

    Ohjelmasta tuettavat toimet esitetään II luvussa (koulutus), III luvussa (nuoriso) ja IV luvussa (urheilu). Kyseisten toimien kuvaus on liitteessä I. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 33 artiklan mukaisesti kyseisen liitteen muuttamiseksi lisäämällä tarvittaessa toimien kuvauksiin asiaankuuluvien alojen kehitykseen mukautumiseksi.

    4 artikla

    Eurooppalainen lisäarvo

    1.   Ohjelmasta tuetaan vain sellaisia toimia ja toimintoja, joista voidaan saada eurooppalaista lisäarvoa ja jotka edistävät 3 artiklassa esitettyjen ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

    2.   Ohjelman toimien ja toimintojen eurooppalainen lisäarvo varmistuu esimerkiksi seuraavien avulla:

    a)

    ohjelmamaiden välisyys, erityisesti oppimiseen liittyvän liikkuvuuden ja yhteistyön osalta, jolla pyritään kestävien järjestelmävaikutusten saavuttamiseen;

    b)

    täydentävyys ja synergiat muiden ohjelmien ja politiikkojen kanssa kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla;

    c)

    vaikutukset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tehokkaaseen hyödyntämiseen.

    II LUKU

    KOULUTUS

    5 artikla

    Avaintoimi 1 Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

    1.   Koulutuksen alalla ohjelma tukee avaintoimen 1 nojalla seuraavia toimia:

    a)

    korkeakouluopiskelijoiden ja -henkilöstön oppimiseen liittyvä liikkuvuus;

    b)

    ammattiin opiskelevien ja ammatillisen koulutuksen henkilöstön oppimiseen liittyvä liikkuvuus;

    c)

    oppilaiden ja oppilaitosten henkilöstön oppimiseen liittyvä liikkuvuus;

    d)

    aikuiskoulutuksen oppijoiden ja henkilöstön oppimiseen liittyvä liikkuvuus.

    2.   Tämän artiklan mukaista oppimiseen liittyvää liikkuvuutta voidaan täydentää virtuaalioppimisella ja virtuaalisilla toimenpiteillä, kuten kielituella, valmistelutapaamisilla, koulutuksella ja virtuaalisella yhteistyöllä. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus voidaan korvata virtuaalioppimisella niiden henkilöiden tapauksessa, jotka eivät voi osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

    6 artikla

    Avaintoimi 2 Organisaatioiden ja instituutioiden välinen yhteistyö

    Koulutuksen alalla ohjelma tukee avaintoimen 2 nojalla seuraavia toimia:

    a)

    kumppanuushankkeet yhteistyötä ja käytäntöjen vaihtoa varten, mukaan lukien pienimuotoiset kumppanuushankkeet, jotta edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan;

    b)

    huippuosaamiseen tähtäävät kumppanuudet, erityisesti Eurooppalaiset yliopistot, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt ja yhteiset Erasmus Mundus -maisteriohjelmat;

    c)

    innovaatiokumppanuudet, joiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovointikykyä;

    d)

    käyttäjäystävälliset verkkoalustat ja -työkalut virtuaalisen yhteistyön tueksi, mukaan lukien tukipalvelut eTwinning-verkostolle ja aikuiskoulutuksen eurooppalaiselle foorumille, ja oppimiseen liittyvää liikkuvuutta helpottavat välineet, mukaan lukien Eurooppalaista opiskelijakorttia koskeva aloite.

    7 artikla

    Avaintoimi 3 Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

    Koulutuksen alalla ohjelma tukee avaintoimen 3 nojalla seuraavia toimia:

    a)

    unionin yleisten ja alakohtaisten toimintaohjelmien valmistelu ja toimeenpano koulutuksen alalla, myös Eurydice-verkoston tai muiden asiaankuuluvien organisaatioiden toiminnan tuella, sekä tuki Bolognan prosessille;

    b)

    tuki sellaisille unionin välineille ja toimenpiteille, joilla edistetään osaamisen, taitojen ja tutkintojen laatua, läpinäkyvyyttä ja tunnustamista (30);

    c)

    toimintapoliittisia linjauksia koskeva vuoropuhelu ja yhteistyö asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien unionin laajuiset verkostot sekä koulutusalan eurooppalaiset järjestöt ja kansainväliset järjestöt;

    d)

    toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman korkealaatuista ja osallistavaa toimeenpanoa;

    e)

    yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille;

    f)

    tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toiminnot eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden sekä ohjelman osalta.

    8 artikla

    Jean Monnet -toiminnot

    Ohjelma tukee Euroopan yhdentymiseen, myös unionin tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, liittyvää opetusta, oppimista, tutkimusta ja keskustelua seuraavien toimintojen avulla:

    a)

    Jean Monnet -toiminnot korkeakoulutuksen alalla;

    b)

    Jean Monnet -toiminnot muilla koulutuksen aloilla;

    c)

    tuki seuraaville laitoksille, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen: Firenzen yliopistollinen Eurooppa-instituutti, mukaan lukien sen eurooppalaisen ylikansallisen hallinnon laitos; College of Europe (Bruggen ja Natolinin laitokset); julkisen hallinnon Eurooppa-instituutti, Maastricht; Eurooppa-oikeuden akatemia, Trier; Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus, Odense; sekä Eurooppa-koulutuksen kansainvälinen keskus, Nizza.

    III LUKU

    NUORISO

    9 artikla

    Avaintoimi 1 Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

    1.   Nuorisoalalla ohjelma tukee avaintoimen 1 nojalla seuraavia toimia:

    a)

    nuorten oppimiseen liittyvä liikkuvuus;

    b)

    nuorten osallistumistoiminnot;

    c)

    DiscoverEU-toiminnot;

    d)

    nuorisotyöntekijöiden oppimiseen liittyvä liikkuvuus.

    2.   Edellä 1 kohdan mukaisia toimia voidaan täydentää virtuaalioppimisella ja virtuaalisilla toimenpiteillä, kuten kielituella, valmistelutapaamisilla, koulutuksella ja virtuaalisella yhteistyöllä. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus voidaan korvata virtuaalioppimisella niiden henkilöiden tapauksessa, jotka eivät voi osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

    10 artikla

    Avaintoimi 2 Organisaatioiden ja instituutioiden välinen yhteistyö

    Nuorisoalalla ohjelma tukee avaintoimen 2 nojalla seuraavia toimia:

    a)

    kumppanuushankkeet yhteistyötä ja käytäntöjen vaihtoa varten, mukaan lukien pienimuotoiset kumppanuushankkeet, jotta edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan;

    b)

    innovaatiokumppanuudet, joiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovointikykyä;

    c)

    käyttäjäystävälliset verkkoalustat ja -työkalut virtuaalisen yhteistyön tueksi.

    11 artikla

    Avaintoimi 3 Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

    Nuorisoalalla ohjelma tukee avaintoimen 3 nojalla seuraavia toimia:

    a)

    unionin nuorisoa koskevien politiikkalinjausten valmistelu ja täytäntöönpano, tarvittaessa nuorisoasioiden wikisivuston tuella;

    b)

    unionin välineet ja toimenpiteet, joilla edistetään osaamisen ja taitojen laatua, läpinäkyvyyttä ja tunnustamista, erityisesti Youthpass-todistusten avulla;

    c)

    toimintapoliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien nuorisoalan unionin laajuiset verkostot, eurooppalaiset järjestöt ja kansainväliset järjestöt, EU:n nuorisodialogi, sekä tuki Euroopan nuorisofoorumille;

    d)

    toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman korkealaatuista ja osallistavaa toimeenpanoa, mukaan lukien tuki Eurodesk-verkostolle;

    e)

    yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille;

    f)

    tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toiminnot eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden sekä ohjelman osalta.

    IV LUKU

    URHEILU

    12 artikla

    Avaintoimi 1 Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

    1.   Urheilun alalla ohjelma tukee avaintoimen 1 nojalla urheiluhenkilöstön oppimiseen liittyvää liikkuvuutta.

    2.   Tämän artiklan mukaista oppimiseen liittyvää liikkuvuutta voidaan täydentää virtuaalioppimisella ja virtuaalisilla toimenpiteillä, kuten kielituella, valmistelutapaamisilla, koulutuksella ja virtuaalisella yhteistyöllä. Oppimiseen liittyvä liikkuvuus voidaan korvata virtuaalioppimisella niiden henkilöiden tapauksessa, jotka eivät voi osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

    13 artikla

    Avaintoimi 2 Organisaatioiden ja instituutioiden välinen yhteistyö

    Urheilun alalla ohjelma tukee avaintoimen 2 nojalla seuraavia toimia:

    a)

    kumppanuushankkeet yhteistyötä ja käytäntöjen vaihtoa varten, mukaan lukien pienimuotoiset kumppanuushankkeet, jotta edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan;

    b)

    voittoa tavoittelemattomat urheilutapahtumat, joiden tarkoituksena on kehittää urheilun eurooppalaista ulottuvuutta ja edistää ruohonjuuritason urheilun kannalta merkityksellisiä asioita.

    14 artikla

    Avaintoimi 3 Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

    Urheilun alalla ohjelma tukee avaintoimen 3 nojalla seuraavia toimia:

    a)

    urheilua ja liikuntaa koskevan unionin toimintapoliittisen ohjelman valmistelu ja toteuttaminen;

    b)

    toimintapoliittisia linjauksia koskeva vuoropuhelu ja yhteistyö asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien urheilualan eurooppalaiset järjestöt ja kansainväliset järjestöt;

    c)

    toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman korkealaatuista ja osallistavaa toimeenpanoa;

    d)

    yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille;

    e)

    tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toiminnot eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden sekä ohjelman osalta.

    V LUKU

    OSALLISUUS

    15 artikla

    Osallisuutta koskeva strategia

    Komissio laatii 29 päivään marraskuuta 2021 mennessä kehyksen osallisuutta edistäville toimenpiteille, joilla nostetaan sellaisten henkilöiden osallistumisastetta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, sekä ohjeet tällaisten toimenpiteiden toteuttamiselle. Kyseisiä ohjeita päivitetään aina tarvittaessa ohjelman keston aikana. Osallisuutta edistävän kehyksen perusteella, ja kiinnittäen erityistä huomiota ohjelmaan osallistumista koskeviin haasteisiin kansallisissa yhteyksissä, laaditaan osallisuutta koskevat toimintasuunnitelmat, jotka muodostavat keskeisen osan kansallisten toimistojen työohjelmista. Komissio valvoo säännöllisesti kyseisten osallisuutta koskevien toimintasuunnitelmien toteuttamista.

    16 artikla

    Osallisuutta koskevat rahoitustukitoimenpiteet

    1.   Komissio varmistaa tarvittaessa, että rahoitustukitoimenpiteet, mukaan lukien ennakkorahoitus, otetaan käyttöön niiden henkilöiden osallistumisen tukemiseksi, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, erityisesti niiden, joiden osallistumisen esteenä ovat taloudelliset syyt. Tuen määrä perustuu objektiivisiin kriteereihin.

    2.   Jotta voitaisiin edistää ohjelmaan osallistumista sellaisten henkilöiden osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja varmistaa ohjelman sujuva toimeenpano, komissio tarvittaessa muuttaa tai valtuuttaa kansalliset toimistot muuttamaan sellaisten avustusten määriä, joilla tuetaan ohjelman mukaista oppimiseen liittyvää liikkuvuutta.

    3.   Osallisuutta mahdollistavien tai tukevien toimenpiteiden kustannukset eivät saa olla ohjelmaan liittyvän hakemuksen hylkäämisen perusteena.

    VI LUKU

    RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

    17 artikla

    Talousarvio

    1.   Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi vuosien 2021–2027 väliselle kaudelle ovat 24 574 000 000 euroa käypinä hintoina.

    2.   Asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 5 artiklassa säädetyn ohjelmakohtaisen mukautuksen nojalla tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuun määrään lisätään 1 700 000 000 euron lisämäärärahat vuoden 2018 kiinteinä hintoina kyseisen asetuksen liitteen II mukaisesti.

    3.   Seuraavassa esitetään 1 kohdassa vahvistetun määrän ohjeellinen jakautuminen:

    a)

    5–8 artiklassa tarkoitettuihin koulutusalan toimiin 20 396 420 000 euroa eli 83 prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa vahvistetusta määrästä kohdennettuna seuraavasti:

    i)

    vähintään 7 057 161 320 euroa eli 34,6 prosenttia tämän kohdan a alakohdassa vahvistetusta kokonaismäärästä korkea-asteen koulutuksen alalla toteutettaviin 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin toimiin ja 6 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin toimiin;

    ii)

    vähintään 4 385 230 300 euroa eli 21,5 prosenttia tämän kohdan a alakohdassa vahvistetusta kokonaismäärästä ammatillisen koulutuksen alalla toteutettaviin 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimiin ja 6 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin toimiin;

    iii)

    vähintään 3 100 255 840 euroa eli 15,2 prosenttia tämän kohdan a alakohdassa vahvistetusta kokonaismäärästä yleissivistävän koulutuksen alalla toteutettaviin 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin toimiin ja 6 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin toimiin;

    iv)

    vähintään 1 182 992 360 euroa eli 5,8 prosenttia tämän kohdan a alakohdassa vahvistetusta kokonaismäärästä aikuiskoulutuksen alalla toteutettaviin 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin toimiin ja 6 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin toimiin;

    v)

    vähintään 367 135 560 euroa eli 1,8 prosenttia tämän kohdan a alakohdassa vahvistetusta kokonaismäärästä 8 artiklassa tarkoitettuihin Jean Monnet -toimintoihin;

    vi)

    vähintään 3 467 391 400 euroa eli 17 prosenttia tämän kohdan a alakohdassa vahvistetusta kokonaismäärästä 5 artiklan 2 kohdassa, 6 artiklan b, c ja d alakohdassa sekä 7 artiklassa tarkoitettuihin pääosin suoraan hallinnoituihin toimintoihin ja horisontaalisiin toimintoihin;

    vii)

    836 253 220 euroa eli 4,1 prosenttia tämän kohdan a alakohdassa vahvistetusta kokonaismäärästä joustovaraan, jota voidaan käyttää kaikkien II luvussa tarkoitettujen toimien tukemiseen;

    b)

    2 531 122 000 euroa eli 10,3 prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa vahvistetusta määrästä 9, 10 ja 11 artiklassa tarkoitettuihin nuorisoalan toimiin;

    c)

    466 906 000 euroa eli 1,9 prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa vahvistetusta määrästä 12, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettuihin urheilualan toimiin;

    d)

    vähintään 810 942 000 euroa eli 3,3 prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa vahvistetusta määrästä kansallisten toimistojen toimintakustannusten osittaiseksi kattamiseksi; ja

    e)

    368 610 000 euroa eli 1,5 prosenttia tämän artiklan 1 kohdassa vahvistetusta määrästä ohjelmatukeen.

    4.   Edellä 2 kohdan mukaiset lisämäärärahat täytäntöönpannaan määräsuhteisesti 3 kohdassa esitetyn ohjeellisen jakautumisen mukaisesti.

    5.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistettujen määrien lisäksi asetetaan ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämistä varten käyttöön lisärahoitusosuus naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella tämän asetuksen mukaisesti toteutettavien ja hallinnoitavien toimien tukemiseksi. Kyseinen osuus rahoitetaan kyseisten välineiden perustamisesta annettujen asetusten mukaisesti.

    6.   Varat, joita kansalliset toimistot hallinnoivat, jaetaan asianomaisen jäsenvaltion väestömäärän ja elinkustannusten, jäsenvaltioiden pääkaupunkien välisten välimatkojen ja tuloksellisuuden perusteella. Komissio määrittelee kyseiset kriteerit ja niiden perustana olevat järjestelyt tarkemmin 22 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa. Kyseisissä järjestelyissä on mahdollisuuksien mukaan vältettävä sitä, että jäsenvaltioille myönnetyissä vuotuisissa talousarvioissa tapahtuisi kahden eri vuoden välillä merkittäviä vähennyksiä, ja myönnettyjen määrärahojen tasossa esiintyvä liiallinen epätasapaino on minimoitava. Resurssien tehokkaan ja tuloksellisen käytön edistämiseksi varat on jaettava tuloksellisuuden perusteella. Tuloksellisuuden mittaamisessa käytettävien kriteerien on perustuttava tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin.

    7.   Edellä 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja määriä voidaan käyttää ohjelman toimeenpanoa koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminnot, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

    8.   Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annettavassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa, jäljempänä ’vuosien 2021-2027 yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’, olevassa 26 artiklassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti kyseisen alakohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseiset varat on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

    18 artikla

    Unionin rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät

    1.   Ohjelma toimeenpannaan johdonmukaisesti käyttäen suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai välillistä hallinnointia kyseisen asetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

    2.   Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat.

    3.   Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen (EU) 2021/695 37 artiklan 7 kohtaa sovelletaan.

    VII LUKU

    OHJELMAAN OSALLISTUMINEN

    19 artikla

    Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

    1.   Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

    a)

    Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

    b)

    unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettujen erityisten edellytysten mukaisesti;

    c)

    Euroopan naapuruuspolitiikan maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettujen erityisten edellytysten mukaisesti;

    d)

    muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

    i)

    varmistetaan oikeudenmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

    ii)

    vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien laskentatapa, ja ohjelmien hallintokustannukset;

    iii)

    ei anneta kolmannelle maalle unionin ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

    iv)

    taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

    Ensimmäisen alakohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

    2.   Edellä 1 kohdassa luetellut maat voivat osallistua ohjelmaan vain, jos ne osallistuvat siihen kokonaisuudessaan ja sillä edellytyksellä, että ne täyttävät kaikki tässä asetuksessa jäsenvaltioille asetetut velvoitteet.

    20 artikla

    Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat

    Asianmukaisesti perustelluissa, unionin edun mukaisissa tapauksissa 5–7 artiklassa, 8 artiklan a ja b alakohdassa ja 9–14 artiklassa tarkoitettuihin ohjelman toimiin voivat osallistua myös ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden oikeussubjektit.

    21 artikla

    Suoraan ja välilliseen hallinnointiin sovellettavat säännöt

    1.   Ohjelmaan voivat osallistua koulutus-, nuoriso- ja urheilualoilla toimivat julkiset ja yksityiset oikeussubjektit.

    2.   Varainhoitoasetuksen 150 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti arviointikomitean jäsenet voivat olla ulkopuolisia asiantuntijoita sekä suoran että välillisen hallinnoinnin puitteissa toteutettavissa valinnoissa.

    3.   Sellaisilla julkisyhteisöillä sekä koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen instituutioilla ja organisaatioilla, jotka ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saaneet yli 50 prosenttia vuosituloistaan julkisista lähteistä, katsotaan olevan riittävät taloudelliset, ammatilliset ja hallinnolliset valmiudet tämän ohjelman mukaisten toimintojen toteuttamiseksi. Niiltä ei saa vaatia muita asiakirjoja kyseisten valmiuksien osoittamiseksi.

    4.   Komissio voi käynnistää yhteisiä ehdotuspyyntöjä ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden tai niiden organisaatioiden ja virastojen kanssa rahoittaakseen hankkeita toisiaan vastaavien osuuksien pohjalta. Hankkeita voidaan arvioida ja valita yhteisillä arviointi- ja valintamenettelyillä, joista osallistuvien organisaatioiden tai virastojen on sovittava varainhoitoasetuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

    VIII LUKU

    TYÖOHJELMIEN TEKO, SEURANTA JA ARVIOINTI

    22 artikla

    Työohjelma

    Ohjelma toimeenpannaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa on oltava maininta kullekin toimelle osoitetun rahoituksen määrästä ja rahoituksen jakautumisesta jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden kesken kansallisen toimiston hallinnoimien toimien osalta. Komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

    23 artikla

    Seuranta ja raportointi

    1.   Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.

    2.   Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitettä II indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi ohjelman tavoitteiden mukaisesti sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

    3.   Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toimeenpanon seurannassa ja arvioinnissa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja riittävän yksityiskohtaisella tasolla.

    Sitä varten unionin varoista myönnettävän avustuksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

    24 artikla

    Arviointi

    1.   Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

    2.   Komissio suorittaa ohjelman väliarvioinnin, kun ohjelman toimeenpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, mutta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Kyseiseen väliarviointiin on liitettävä vuosien 2014–2020 ohjelman loppuarviointi, jota hyödynnetään väliarvioinnissa. Ohjelman väliarvioinnissa arvioidaan ohjelman kokonaisvaltaista vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, myös uusien aloitteiden osalta, sekä osallisuutta ja yksinkertaistamista edistävien toimenpiteiden toteuttamista.

    3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ohjelman toimeenpanoa ja vaikutuksia omilla alueillaan koskeva kertomus viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2024, sanotun kuitenkaan rajoittamatta X luvussa vahvistettujen vaatimusten ja 27 artiklassa vahvistettujen kansallisten toimistojen velvollisuuksien noudattamista.

    4.   Komissio antaa tarvittaessa ja väliarvioinnin perusteella lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta.

    5.   Komissio suorittaa toimeenpanojakson päätyttyä, mutta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2031, ohjelman tulosten ja vaikutusten lopullisen arvioinnin.

    6.   Komissio toimittaa tämän artiklan mukaisesti tehdyt arvioinnit, myös väliarvioinnin, ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

    IX LUKU

    TIEDOTUS, VIESTINTÄ JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN

    25 artikla

    Tiedotus, viestintä ja tulosten levittäminen

    1.   Kansallisten toimistojen on yhteistyössä komission kanssa kehitettävä johdonmukainen strategia, joka koskee tehokasta tiedotusta niiden hallinnoimien ohjelman toimien nojalla tuetuista toiminnoista sekä tulosten tehokasta levittämistä ja hyödyntämistä. Kansalliset toimistot avustavat komissiota sen yleisessä tiedottamisessa, joka koskee ohjelmaa, mukaan lukien kansallisella ja unionin tasolla hallinnoituja toimia ja toimintoja koskevat tiedot, ja sen tuloksia. Kansallisten toimistojen on tiedotettava asiaankuuluville kohderyhmille omassa maassaan toteutetuista toimista ja toiminnoista.

    2.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

    3.   Ohjelman piiriin kuuluvilla sektoreilla toimivien oikeussubjektien on käytettävä ohjelmaan liittyvässä viestinnässä ja tiedon levittämisessä Erasmus+-brändinimeä.

    4.   Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa, ohjelman nojalla toteutettuja toimia ja saatuja tuloksia. Komissio varmistaa, että ohjelman tulokset asetetaan tarvittaessa julkisesti saataville ja niitä levitetään laajasti, jotta voidaan edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sidosryhmien ja ohjelman edunsaajien keskuudessa.

    5.   Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklassa säädettyihin tavoitteisiin.

    X LUKU

    HALLINNOINTI- JA TARKASTUSJÄRJESTELMÄ

    26 artikla

    Kansallinen viranomainen

    1.   Jokaisen jäsenvaltion on viimeistään 29 päivänä kesäkuuta 2021 ilmoitettava komissiolle pysyvän edustustonsa välittämässä virallisessa ilmoituksessa se taho tai ne tahot, joilla on lainmukainen valtuutus toimia niiden puolesta kansallisena viranomaisena tätä asetusta sovellettaessa. Jos kansallinen viranomainen korvataan toisella ohjelman aikana, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle välittömästi noudattaen samaa menettelyä.

    2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat ja asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, mahdollisuuksien mukaan myös toimenpiteet, joilla pyritään ratkaisemaan kysymyksiä, jotka aiheuttavat ongelmia viisumien tai oleskelulupien saannissa.

    3.   Kansallisen viranomaisen on viimeistään 29 päivänä elokuuta 2021 nimettävä kansallinen toimisto tai kansalliset toimistot ohjelman keston ajaksi. Kansallinen viranomainen ei saa nimetä ministeriötä kansalliseksi toimistoksi. Kansalliset viranomaiset voivat nimetä useamman kuin yhden kansallisen toimiston. Jos kansallisia toimistoja on enemmän kuin yksi, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukainen järjestelmä, jolla koordinoidaan ohjelman toimeenpanoa kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa etenkin ohjelman johdonmukainen ja kustannustehokas toimeenpano ja tehokkaat yhteydet komission kanssa tähän liittyen sekä helpottaa mahdollista varojen siirtoa kansallisten toimistojen välillä, mikä mahdollistaa joustavuuden ja jäsenvaltioille osoitettujen varojen paremman käytön. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä, kuinka se järjestää sen kansallisen viranomaisen ja kansallisen toimiston välisen suhteen, mukaan lukien sellaiset tehtävät kuin kansallisen toimiston työohjelman laatiminen. Kansallisen viranomaisen on toimitettava komissiolle asianmukainen vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi sen osalta, että kansallinen toimisto noudattaa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan v tai vi alakohdan ja 154 artiklan 1–5 kohdan säännöksiä, kansallisten toimistojen sisäistä valvontaa koskevia unionin vaatimuksia sekä sääntöjä, jotka koskevat ohjelman varojen hallinnointia avustuksia myönnettäessä.

    4.   Kansallisen viranomaisen on nimettävä 29 artiklassa tarkoitettu riippumaton tarkastuselin.

    5.   Kansallisen viranomaisen laatiman vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin on perustuttava sen omaan valvontaan ja tarkastuksiin tai 29 artiklassa tarkoitetun riippumattoman tarkastuselimen suorittamaan valvontaan ja tarkastuksiin. Jos ohjelmaa varten nimetty kansallinen toimisto on sama kuin vuosien 2014–2020 ohjelmaa varten nimetty kansallinen toimisto, vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi on rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin, jollei ole perusteltua syytä tehdä toisin.

    6.   Jos komissio hylkää kansallisen toimiston nimeämisen vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointia koskevan arviointinsa perusteella tai jos kansallinen toimisto ei täytä komission asettamia vähimmäisvaatimuksia, kansallisen viranomaisen on varmistettava, että toteutetaan tarvittavat korjaavat toimet sen varmistamiseksi, että kansallinen toimisto täyttää vähimmäisvaatimukset, tai nimettävä kansalliseksi toimistoksi jokin toinen elin.

    7.   Kansallisen viranomaisen on seurattava ja valvottava ohjelman hallinnointia kansallisella tasolla. Sen on tiedotettava komissiolle sellaisista päätöksistä, joilla voi olla merkittävä vaikutus ohjelman hallinnointiin, erityisesti niiden koskiessa sen kansallista toimistoa, ja kuultava komissiota hyvissä ajoin ennen niiden tekemistä.

    8.   Kansallisen viranomaisen on osoitettava riittävä yhteisrahoitus kansallisen toimistonsa toimintaa varten sen varmistamiseksi, että ohjelman hallinnoinnissa noudatetaan sovellettavia unionin sääntöjä.

    9.   Kansallisen viranomaisen on toimitettava komissiolle vuosittain ohjelmaa koskevia seuranta- ja valvontatoimiaan koskevat tiedot, jotka perustuvat kansallisen toimiston vuotuiseen johdon vahvistuslausumaan, riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaan tarkastuslausuntoon ja kansallisen toimiston vaatimustenmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskevaan komission analyysiin.

    10.   Kansallisen viranomaisen on kannettava vastuu niiden unionin varojen moitteettomasta hallinnoinnista, jotka komissio siirtää kansalliselle toimistolle ohjelman puitteissa.

    11.   Jos kansallisen toimiston todetaan syyllistyneen sääntöjenvastaisuuteen, laiminlyöntiin tai petokseen tai jos kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista ja tämä johtaa siihen, että komissiolla on saatavia kansalliselta toimistolta, kansallinen viranomainen korvaa komissiolle varat, joita ei saada takaisin.

    12.   Edellä olevassa 11 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa kansallinen viranomainen voi peruuttaa kansallisen toimiston nimityksen joko omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä. Jos kansallinen viranomainen haluaa peruuttaa kansallisen toimiston nimityksen muun perustellun syyn vuoksi, sen on ilmoitettava komissiolle peruutuksesta viimeistään kuusi kuukautta ennen kansallisen toimiston toimeksiannon suunniteltua päättymispäivää. Tällaisessa tapauksessa kansallisen viranomaisen ja komission on sovittava virallisesti erityisistä siirtymätoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.

    13.   Jos nimitys peruutetaan 12 kohdan mukaisesti, kansallisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimet kyseisen kansallisen toimiston haltuun annettujen unionin varojen valvomiseksi ja varmistettava kyseisten varojen sekä kaikkien ohjelman hallinnoinnissa tarvittavien asiakirjojen ja hallinnointivälineiden esteetön siirtyminen uudelle kansalliselle toimistolle. Kansallisen viranomaisen on annettava kansalliselle toimistolle, jonka nimitys on peruutettu, tarvittava rahoitustuki, jotta tämä voi jatkaa sopimusvelvoitteidensa täyttämistä ohjelman edunsaajiin ja komissioon nähden siihen saakka, kunnes kyseiset velvoitteet siirtyvät uudelle kansalliselle toimistolle.

    14.   Kansallisen viranomaisen on komission pyynnöstä nimettävä oppilaitokset tai organisaatiot tai tällaisten oppilaitosten ja organisaatioiden tyypit, joiden voidaan katsoa olevan osallistumiskelpoisia tiettyihin ohjelman toimiin sen alueilla.

    27 artikla

    Kansallinen toimisto

    1.   Kansallisen toimiston on täytettävä seuraavat edellytykset:

    a)

    sen on oltava oikeushenkilö tai osa oikeussubjektia, joka on oikeushenkilö, ja sen on oltava asianomaisen jäsenvaltion lakien alainen;

    b)

    sillä on oltava riittävät hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri tehtäviensä suorittamiseen tyydyttävällä tavalla, jotta varmistetaan ohjelman tehokas ja tuloksellinen hallinnointi ja unionin varojen moitteeton varainhoito;

    c)

    sillä on oltava toiminnalliset ja oikeudelliset valmiudet soveltaa hallinnollisia sääntöjä, sopimusehtoja ja varainhoitoa koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu unionin tasolla;

    d)

    sen on annettava riittävät, mielellään viranomaisen antamat rahoitusvakuudet, jotka vastaavat sen hallinnoitavaksi annettavien unionin varojen tasoa.

    2.   Kansallisen toimiston on vastattava kaikkien hallinnoimiensa toimien osalta hankkeiden elinkaaren kaikkien vaiheiden hallinnosta tämän asetuksen 22 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa esitetyn ja varainhoitoasetuksen 62 artiklan ensimmäisen alakohdan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

    3.   Kansallisella toimistolla on oltava kaikkien ohjelman kattamien alojen edellyttämää asiantuntemusta. Jos jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa on useampi kuin yksi kansallinen toimisto, niillä on oltava kollektiivisesti kaikkien ohjelman kattamien alojen edellyttämää asiantuntemusta.

    4.   Kansallisen toimiston on myönnettävä avustus varainhoitoasetuksen 2 artiklan 5 alakohdassa tarkoitetuille avustuksen saajille avustussopimuksen muodossa siten kuin komissio on tarkentanut asianomaisen ohjelmatoimen osalta.

    5.   Kansallisen toimiston on raportoitava kansalliselle viranomaiselleen ja komissiolle vuosittain varainhoitoasetuksen 155 artiklan mukaisesti. Kansallisen toimiston on vastattava niiden huomautusten täytäntöönpanosta, joita komissio antaa analysoituaan kansallisen toimiston vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon.

    6.   Kansallinen toimisto ei saa siirtää sille annettuja ohjelmaan tai talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä kolmannelle osapuolelle ilman kansallisen viranomaisen ja komission ennakkoon antamaa kirjallista lupaa. Kansallisen toimiston on oltava yksin vastuussa kolmannelle osapuolelle siirretyistä tehtävistä.

    7.   Jos kansallisen toimiston nimitys peruutetaan, kyseinen kansallinen toimisto on oikeudellisesti vastuussa sopimusvelvoitteidensa täyttämisestä ohjelman edunsaajiin ja komissioon nähden siihen saakka, kunnes kyseiset velvoitteet siirtyvät uudelle kansalliselle toimistolle.

    8.   Kansallisen toimiston on vastattava vuosien 2014–2020 ohjelmaa koskevien, ohjelman alkaessa vielä avoinna olevien rahoitussopimusten hallinnoinnista ja päättämisestä.

    28 artikla

    Euroopan komissio

    1.   Komissio tarkistaa kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät kansallisiin toimistoihin sovellettavien, 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten perusteella, erityisesti kansallisen viranomaisen laatiman vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin, kansallisen toimiston vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon perusteella ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen viranomaisen vuosittain toimittamat tiedot ohjelmaan liittyvistä seuranta- ja valvontatoimistaan.

    2.   Komissio hyväksyy, hyväksyy ehdollisesti tai hylkää kansallisen toimiston nimityksen kahden kuukauden kuluessa kansallisen viranomaisen laatiman 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin vastaanottamisesta. Komissio ryhtyy sopimussuhteeseen kansallisen toimiston kanssa vasta sitten, kun se on hyväksynyt vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin. Jos hyväksyntä on ehdollinen, komissio voi soveltaa kansallisen toimiston kanssa solmimaansa sopimussuhteeseen oikeasuhteisia varotoimenpiteitä.

    3.   Komissio antaa kansallisen toimiston käyttöön vuosittain seuraavat ohjelman varat:

    a)

    varat avustusten myöntämiseksi ohjelman toimiin, joiden hallinnointi on annettu kansallisen toimiston tehtäväksi asianomaisessa jäsenvaltiossa;

    b)

    rahoitustuki kansallisen toimiston suorittamiin ohjelman hallinnointitehtäviin, tuki määritellään kansallisen toimiston hallinnoitavaksi annettujen, avustusten myöntämiseen tarkoitettujen unionin varojen määrän perusteella;

    c)

    tarvittaessa lisärahoitusta 7 artiklan d alakohdan, 11 artiklan d alakohdan ja 14 artiklan c alakohdan mukaisiin toimenpiteisiin.

    4.   Komissio vahvistaa kansallisen toimiston työohjelmaa koskevat vaatimukset. Komissio antaa ohjelman varat kansallisen toimiston käyttöön vasta sen jälkeen, kun se on hyväksynyt muodollisesti kyseisen kansallisen toimiston työohjelman.

    5.   Arvioituaan vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon komissio antaa lausuntonsa ja sitä koskevat huomautukset kansalliselle toimistolle ja kansalliselle viranomaiselle.

    6.   Jos komissio ei voi hyväksyä kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa tai riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaa tarkastuslausuntoa taikka jos kansallinen toimisto ei tyydyttävällä tavalla pane täytäntöön komission huomautuksia, komissio voi toteuttaa varotoimenpiteitä ja korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi varainhoitoasetuksen 131 artiklan mukaisesti.

    7.   Komissio varmistaa yhteistyössä kansallisten toimistojen kanssa, että tämän ohjelman täytäntöön panemiseksi käyttöön otetut menettelyt ovat johdonmukaisia ja yksinkertaisia ja että tiedot ovat korkealaatuisia. Kansallisten toimistojen verkoston kanssa järjestetään tältä osin säännöllisesti kokouksia sen varmistamiseksi, että ohjelma toimeenpannaan yhtenäisellä tavalla kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikissa ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa.

    8.   Komissio varmistaa, että tietotekniikkajärjestelmät, joita tarvitaan 3 artiklassa säädettyjen ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi erityisesti välillistä hallinnointia käyttämällä, kehitetään asianmukaisesti, oikea-aikaisesti ja siten, että ne ovat helposti saatavilla ja käyttäjäystävällisiä. Ohjelmasta tuetaan tällaisten tietotekniikkajärjestelmien kehittämistä, käyttöä ja ylläpitoa.

    29 artikla

    Riippumaton tarkastuselin

    1.   Riippumattoman tarkastuselimen on annettava tarkastuslausunto varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan tarkoitetusta vuotuisesta johdon vahvistuslausumasta. Se muodostaa yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

    2.   Riippumattoman tarkastuselimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

    a)

    sillä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi;

    b)

    sen on varmistettava, että tarkastustoimissa otetaan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tilintarkastusstandardit;

    c)

    sillä ei saa olla eturistiriitatilannetta siihen oikeussubjektiin nähden, johon kansallinen toimisto kuuluu; erityisesti riippumattoman tarkastuselimen on oltava toiminnallisesti riippumaton oikeussubjektista, johon kansallinen toimisto kuuluu.

    3.   Riippumattoman tarkastuselimen on annettava komissiolle ja sen edustajille ja tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja raportteihin, jotka ovat sen antaman, kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa koskevan tarkastuslausunnon perustana.

    30 artikla

    Valvontajärjestelmän periaatteet

    1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkaalla valvonnalla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

    2.   Komissio vastaa kansallisen toimiston hallinnoimiin ohjelman toimiin ja toimintoihin kohdistuvasta valvontatoiminnasta. Se vahvistaa vähimmäisvaatimukset kansallisen toimiston ja riippumattoman tarkastuselimen suorittamalle valvonnalle.

    3.   Kansallisen toimiston on vastattava 22 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa esitetyn mukaisesti hallinnoimiensa toimien varoista maksettavien avustusten saajien perustason valvonnasta. Kyseisen valvonnan on annettava kohtuulliset takeet siitä, että myönnetyt avustukset käytetään tarkoitetulla tavalla ja sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti.

    4.   Komissio varmistaa kansallisille toimistoille siirrettyjen ohjelman varojen osalta, että sen suorittama valvonta sovitetaan asianmukaisella tavalla yhteen kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen suorittaman valvonnan kanssa yhden tarkastuksen periaatteen ja riskiperustaisen analyysin perusteella. Tätä kohtaa ei sovelleta OLAFin suorittamiin tutkimuksiin.

    31 artikla

    Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

    Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyn päätöksen tai jonkin muun oikeudellisen välineen perusteella, kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset.

    XI LUKU

    TÄYDENTÄVYYS

    32 artikla

    Kumulatiivinen ja vaihtoehtoinen rahoitus

    1.   Ohjelma on toimeenpantava siten, että varmistetaan sen yleinen johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa muihin asiaankuuluviin unionin toimintapolitiikkoihin, ohjelmiin ja rahastoihin, erityisesti sellaisiin, jotka liittyvät koulutukseen, kulttuuriin ja mediaan, nuorisoon ja solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, elinkeinoelämään ja yritystoimintaan, digitaalipolitiikkaan, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastoon, koheesioon, aluepolitiikkaan, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitysasioihin.

    2.   Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös jostakin muusta unionin ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Unionin asiaankuuluvan ohjelman sääntöjä sovelletaan sitä vastaavaan toimelle myönnettyyn rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. Unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

    3.   Hanke-ehdotukset voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta tai Euroopan sosiaalirahasto plussasta vuosien 2021-2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos niille on tämän ohjelman puitteissa myönnetty huippuosaamismerkki, koska ne täyttävät seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

    a)

    ne on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

    b)

    ne täyttävät kyseisessä ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset; ja

    c)

    niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella talousarviorajoitteiden takia.

    XII LUKU

    SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

    33 artikla

    Siirretyn säädösvallan käyttäminen

    1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

    2.   Siirretään komissiolle ohjelman keston ajaksi 3 ja 23 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

    3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 ja 23 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

    4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

    5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

    6.   Edellä olevien 3 ja 23 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

    34 artikla

    Komiteamenettely

    1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

    2.   Komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsittelemään alakohtaisia kysymyksiä. Ulkopuolisia asiantuntijoita, myös työmarkkinaosapuolten edustajia, voidaan komitean työjärjestyksen mukaisesti tarvittaessa ja tapauskohtaisesti kutsua osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina.

    3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

    35 artikla

    Kumoaminen

    Kumotaan asetus (EU) N:o 1288/2013 1 päivästä tammikuuta 2021.

    36 artikla

    Siirtymäsäännökset

    1.   Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia, jotka on käynnistetty asetuksen (EU) N:o 1288/2013 nojalla, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

    2.   Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

    3.   Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä kyseisen asetuksen 193 artiklan 4 kohdassa säädetään, tämän asetuksen nojalla tuetut toiminnot ja niihin liittyvät vuonna 2021 aiheutuneet kustannukset voidaan rahoituspäätöksessä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa katsoa avustuskelpoisiksi 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset toiminnot olisi toteutettu tai kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä. Varainhoitovuoden 2021 toiminta-avustuksia koskevat avustussopimukset voidaan poikkeuksellisesti allekirjoittaa kuuden kuukauden kuluessa avustuksen saajan varainhoitovuoden alkamisesta.

    4.   Unionin talousarvioon voidaan 17 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia ja toimintoja, joita ei ole saatu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä.

    5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisella tasolla esteetön siirtyminen vuosien 2014–2020 ohjelman yhteydessä toteutettujen toimien ja ohjelman nojalla toteutettavien toimien välillä.

    37 artikla

    Voimaantulo

    Tämä asetus tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2021.

    Euroopan parlamentin puolesta

    Puhemies

    D. M. SASSOLI

    Neuvoston puolesta

    Puheenjohtaja

    A. P. ZACARIAS


    (1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 194.

    (2)  EUVL C 168, 16.5.2019, s. 49.

    (3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. maaliskuuta 2019 (EUVL C 108, 26.3.2021, s. 965), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 13. huhtikuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 18. toukokuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

    (4)  EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.

    (5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

    (6)  EUVL C 252, 18.7.2018, s. 31.

    (7)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

    (8)  Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1).

    (9)  EUVL C 456, 18.12.2018, s. 1.

    (10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

    (11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä: Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja (EUVL L 394, 30.12.2006, s. 5).

    (12)  Neuvoston suositus, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2011 – Nuoret liikkeellä – nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen (EUVL C 199, 7.7.2011, s. 1).

    (13)  Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1).

    (14)  Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2018, laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1).

    (15)  Neuvoston suositus, annettu 26 päivänä marraskuuta 2018, korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä (EUVL C 444, 10.12.2018, s. 1).

    (16)  Neuvoston suositus, annettu 24 päivänä marraskuuta 2020, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1).

    (17)  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

    (18)  EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

    (19)  EUVL C 444 I, 22.12.2020, s. 1.

    (20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

    (21)  EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

    (22)  Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

    (23)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

    (24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

    (25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

    (26)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

    (27)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

    (28)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

    (29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

    (30)  Erityisesti: yhteiset puitteet taitoja ja tutkintoja koskevien parempien palvelujen tarjoamiseksi (Europass); eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF); ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET); ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET); eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä (ECTS); Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri (EQAR); eurooppalainen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistys (ENQA); kansallisten akateemisen liikkuvuuden ja tutkintojen tunnustamisen tiedotuskeskusten eurooppalainen verkosto; ja Euroguidance-verkosto.


    LIITE I

    ASETUKSEN II, III JA IV LUVUISSA ESITETTYJEN TOIMIEN KUVAUS

    1.   AVAINTOIMI 1 – OPPIMISEEN LIITTYVÄ LIIKKUVUUS

    1.1

    Oppimiseen liittyvä liikkuvuus: lyhytkestoinen liikkuvuus, pitkäkestoinen liikkuvuus, yksilö- tai ryhmäliikkuvuus erilaisilla temaattisilla aloilla ja oppiaineissa, myös tulevaisuuteen suuntautuneilla aloilla, kuten digitalisaatio, ilmastonmuutoksen torjunta, puhdas energia ja tekoäly;

    1.2

    Nuorten osallistumistoiminnot: toiminnot, joilla autetaan nuoria osallistumaan yhteiskuntaan ja oppimaan toimimaan siinä, lisätään tietämystä yhteisistä eurooppalaisista arvoista ja edistetään nuorten ja päättäjien välistä vuoropuhelua paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla;

    1.3

    DiscoverEU; epäviralliseen oppimiseen liittyvää toimintaa ja arkioppimista, joihin sisältyy merkittävä oppimiselementti ja osallistava ulottuvuus, jotka käsittävät oppimis- ja matkustuskokemuksen Euroopassa tavoitteena lisätä tunnetta kuulumisesta unioniin ja tarjota osallistujille mahdollisuus tutustua Euroopan kulttuuriseen ja kielelliseen moninaisuuteen.

    2.   AVAINTOIMI 2 – ORGANISAATIOIDEN JA INSTITUUTIOIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ

    2.1

    Yhteistyöhankkeet: erilaisia yhteistyötoimintoja, joita eri maiden organisaatiot ja instituutiot toteuttavat yhdessä ja joiden tavoitteena on erityisesti vaihtaa ja kehittää uusia ideoita ja käytäntöjä, jakaa ja vertailla käytäntöjä ja menetelmiä ja kehittää ja lujittaa verkostokumppanuuksia. Tämä toimi kattaa pienimuotoiset kumppanuushankkeet, jotka on erityisesti suunniteltu edistämään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan käyttämällä toimintoja, joiden avustusmäärät ovat pienemmät, kesto lyhyempi ja hallinnolliset vaatimukset yksinkertaisempia;

    2.2

    Huippuosaamiseen tähtäävät kumppanuudet; erilaisia oppilaitosten ja koulutuksen tarjoajien kumppanuushankkeita ja verkostoja, joiden tavoitteena on edistää huippuosaamista ja vahvempaa kansainvälistä ulottuvuutta ja kehittää pitkän aikavälin strategioita, joilla parannetaan järjestelmätasolla laatua kaikilla koulutusaloilla, erityisesti yhdessä kehitettyjen innovatiivisten käytäntöjen ja pedagogisten menetelmien, laajapohjaisesti sisällytettyjen liikkuvuustoimien ja monialaisuuden vahvan korostamisen avulla; näitä ovat seuraavat:

    2.2.1

    korkeakoulujen yhteenliittymät (Eurooppalaiset yliopistot), jotka kehittävät yhteisiä pitkän aikavälin strategioita laadukasta koulutusta, tutkimusta ja innovointia sekä yhteiskunnalle tarjottavia palveluja varten ja joiden perustana ovat yhteinen näkemys ja yhteiset arvot, laaja liikkuvuus sekä monialaisuuden vahva korostaminen ja eri maiden koulutusmoduuleja yhdistelevät avoimet koulutusohjelmat;

    2.2.2

    ammatillisen koulutuksen tarjoajien kumppanuudet (ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden foorumit), jotka on sisällytetty kestävää kasvua, innovointia ja kilpailukykyä koskeviin paikallisiin ja alueellisiin strategioihin ja joissa tarjoajat toteuttavat yhdessä ohjelmamaiden välisiä korkealaatuisia ammatillisen koulutuksen ohjelmia, jotka keskittyvät vastaamaan nykyisiin ja tuleviin alakohtaisiin osaamistarpeisiin;

    2.2.3

    integroidut koulutusohjelmat (yhteiset Erasmus Mundus -maisteriohjelmat), joita tarjoavat Euroopassa ja muualla maailmassa sijaitsevat korkeakoulut ja jotka edistävät korkeakoulutuksen huippuosaamista ja maailmanlaajuista kansainvälistymistä;

    Edellä 2.2 kohdassa tarkoitetusta toimesta voidaan tukea myös kumppanuushankkeita ja yhteenliittymiä, joilla edistetään huippuosaamista yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutuksen aloilla;

    2.3

    Innovaatiokumppanuudet: koulutus- ja nuorisoalojen kumppanuuksia, joiden tavoitteena on kehittää innovatiivisia käytäntöjä ja joita ovat seuraavat:

    2.3.1

    yhteenliittymät: koulutusalan, elinkeinoelämän ja tutkimuksen keskeisten toimijoiden strategista yhteistyötä, joka edistää koulutusjärjestelmien innovointia ja nykyaikaistamista;

    2.3.2

    hankkeet, joilla edistetään innovointia, luovuutta, virtuaalista osallistumista ja sosiaalista yrittäjyyttä koulutus- ja nuorisoaloilla;

    2.4

    Voittoa tavoittelemattomat urheilutapahtumat: yhdessä maassa tai samanaikaisesti useassa maassa järjestettävät tapahtumat, joilla lisätään tietoa urheilun roolista eri aloilla, kuten sosiaalisen osallisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja terveyttä edistävän liikunnan aloilla;

    2.5

    Koulutus- ja nuorisoalojen verkkoalustat ja -työkalut virtuaalisen yhteistyön tueksi.

    3.   AVAINTOIMI 3 – TUKI TOIMINTAPOLITIIKAN KEHITTÄMISEEN JA YHTEISTYÖHÖN

    3.1

    Unionin yleisten ja alakohtaisten ohjelmien valmistelu ja toimeenpano, joka käsittää useita erilaisia toimintoja, joilla on tarkoitus innoittaa ja tukea koulutuksen, nuorison ja urheilun alojen toimintapolitiikkaa ja strategioita, mukaan lukien eri koulutuksen-, nuorison ja urheilun alojen eurooppalaiset toimintaohjelmat ja strategiat, myös toiminnot toimintapoliittisen yhteistyön tukemiseksi Euroopan tasolla. Tämä toimi kattaa myös tuen Euroopan tason toimintapoliittisille kokeiluille, tuen toiminnoille, joilla pyritään vastaamaan uusiin haasteisiin eri temaattisilla aloilla, sekä tuen tiedonkeruulle, mukaan lukien tutkimukset ja selvitykset;

    3.2

    Tuki sellaisille unionin välineille ja toimenpiteille, joilla edistetään osaamisen, taitojen ja tutkintojen laatua, läpinäkyvyyttä ja tunnustamista, mukaan lukien toiminnot, joiden tavoitteena on helpottaa opintosuoritusten siirtoa, tehostaa laadunvarmistusta ja edistää epävirallisen ja arkioppimisen validointia, mukaan lukien taitojen hallinta ja neuvonta, sekä tukea asiaankuuluvia elimiä, verkostoja ja välineitä, joilla helpotetaan vaihtoja läpinäkyvyyden ja tunnustamisen alalla;

    3.3.

    Toimintapoliittisia linjauksia koskeva vuoropuhelu koulutus-, nuoriso- ja urheilualoilla ja yhteistyö asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien useat erilaiset toiminnot, kuten konferenssit ja muun tyyppiset tapahtumat, tuki kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävälle yhteistyölle ja EU:n nuorisodialogille ja sellaisten unionin laajuisten verkostojen ja eurooppalaisten organisaatioiden toiminnalle, jotka ovat unionin yleisen edun mukaisia;

    3.4

    Toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman korkealaatuista ja osallistavaa toimeenpanoa, mukaan lukien tuki toiminnoille ja elimille, kuten tiedotuskeskuksille, tiedotusverkostoille ja koulutus- ja yhteistyötoiminnoille, jotka parantavat ohjelman toimeenpanoa, ja joilla vahvistetaan kansallisten toimistojen valmiuksia ja tuetaan strategista toteutusta sekä hyödynnetään Erasmus+-ohjelmaan aiemmin osallistuneiden ja muiden ohjelman vaikutusta vahvistavien tahojen mahdollisuutta toimia myönteisinä roolimalleina;

    3.5

    Yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin toimintapolitiikoille, mukaan lukien tuki toiminnoille, joilla edistetään synergioita ja täydentävyyttä muihin unionin ja kansallisiin välineisiin nähden, sekä edistetään yhteistyötä kyseisiä välineitä toimeenpanevien rakenteiden kanssa;

    3.6

    Tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toiminnot, joiden tarkoituksena on kertoa kansalaisille ja organisaatioille ohjelmasta ja unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen toimintapolitiikoista.

    4.   JEAN MONNET -TOIMINNOT

    4.1

    Jean Monnet -toiminnot korkeakoulutuksen alalla: tuki unionissa ja sen ulkopuolella sijaitseville korkeakouluille Jean Monnet -opetusmoduulien, -oppituolien ja -osaamiskeskusten muodossa ja Jean Monnet -hankkeiden ja verkostotoimintojen avulla;

    4.2

    Jean Monnet -toiminnot muilla koulutuksen aloilla; toiminnot, joiden tarkoituksena on lisätä tietoa unioniin liittyvistä aiheista oppilaitoksissa, kuten kouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa;

    4.3

    Tuki 8 artiklan c alakohdassa tarkoitetuille nimetyille laitoksille.


    LIITE II

    INDIKAATTORIT

    Määrällisten indikaattorien mittaustulokset on eriteltävä tapauksen mukaan maan, sukupuolen sekä toimen ja toiminnon tyypin mukaan.

    1.

    Seurattavat alat

    Osallistuminen oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen;

    Organisaatiot ja instituutiot, joilla on vahva eurooppalainen ja kansainvälinen ulottuvuus;

    2.

    Mitattavat tekijät

    2.1

    Avaintoimi 1 – Oppimiseen liittyvä liikkuvuus:

    2.1.1

    Oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskeviin toimintoihin osallistuvien lukumäärä avaintoimessa 1;

    2.1.2

    Niiden organisaatioiden ja instituutioiden lukumäärä, jotka osallistuvat ohjelmaan avaintoimessa 1;

    2.1.3

    Virtuaalioppimiseen liittyviin toimintoihin osallistuvien lukumäärä avaintoimessa 1;

    2.1.4

    Niiden osallistujien osuus, jotka katsovat hyötyneensä osallistumisestaan avaintoimeen 1 kuuluviin oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskeviin toimintoihin;

    2.1.5

    Niiden osallistujien osuus, jotka katsovat Eurooppaan kuulumisen tunteensa vahvistuneen avaintoimeen 1 kuuluviin toimintoihin osallistumisen jälkeen;

    2.2

    Avaintoimi 2 – Organisaatioiden ja instituutioiden välinen yhteistyö:

    2.2.1

    Niiden organisaatioiden ja instituutioiden lukumäärä, jotka osallistuvat ohjelmaan avaintoimessa 2;

    2.2.2

    Niiden organisaatioiden ja instituutioiden osuus, jotka katsovat kehittäneensä laadukkaita käytäntöjä avaintoimeen 2 osallistumisensa tuloksena;

    2.2.3

    Avaintoimesta 2 tuettujen virtuaalisen yhteistyön alustojen käyttäjien lukumäärä;

    2.3

    Avaintoimi 3 – Tuki toimintapolitiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön:

    2.3.1

    Niiden organisaatioiden ja instituutioiden lukumäärä, jotka osallistuvat avaintoimesta 3 tuettuihin avustustoimiin;

    2.4

    Osallisuus:

    2.4.1

    Niiden avaintoimen 1 toimintoihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia;

    2.4.2

    Niiden uusien toimijoiden ja instituutioiden lukumäärä, jotka osallistuvat ohjelmaan avaintoimissa 1 ja 2;

    2.5

    Yksinkertaistaminen:

    2.5.1

    Niiden pienimuotoisten kumppanuushankkeiden määrä, joita on tuettu avaintoimella 2;

    2.5.2

    Niiden organisaatioiden ja instituutioiden osuus, jotka pitävät ohjelmaan osallistumista koskevia menettelyjä kohtuullisina ja yksinkertaisina;

    2.6

    Ilmasto:

    2.6.1

    Ilmastotavoitteisiin liittyvien toimintojen osuus avaintoimessa 1;

    2.6.2

    Ilmastotavoitteisiin liittyvien hankkeiden osuus avaintoimessa 2.


    Top