(1)

Rahoitustietojen käyttöä on tarpeen helpottaa vakavien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi, tutkimiseksi tai niihin liittyviä syytetoimia varten.

(2)

Turvallisuuden lisäämiseksi, talousrikoksiin liittyvien syytetoimien tehostamiseksi, rahanpesun torjumiseksi ja veropetosten ehkäisemiseksi jäsenvaltioissa ja koko unionissa on tarpeen parantaa rahanpesun selvittelykeskusten (FIU) ja vakavien rikollisuuden muotojen ennalta estämisestä, paljastamisesta, tutkimisesta tai niihin liittyvistä syytetoimista vastuussa olevien viranomaisten pääsyä tietoihin, jotta voidaan parantaa niiden valmiuksia suorittaa talousrikostutkintaa sekä edistää niiden välistä yhteistyötä.

(3)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 4 artiklan 3 kohdan mukaan unioni ja jäsenvaltiot avustavat toisiaan. Niiden olisi myös sitouduttava tekemään yhteistyötä lojaalisti ja nopeasti.

(4)

Komissio sitoutui 2 päivänä helmikuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Toimintasuunnitelma terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi” tutkimaan mahdollisuutta antaa erillinen itsenäinen säädös, jolla laajennettaisiin jäsenvaltioiden viranomaisten, myös rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta, tutkimisesta tai niihin liittyvistä syytetoimista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen, veroviranomaisten ja korruption torjunnasta vastaavien viranomaisten pääsyä keskitettyihin pankki- ja maksutilirekistereihin. Lisäksi toimintasuunnitelmassa kehotettiin kartoittamaan esteitä tietoihin pääsyssä sekä niiden vaihtamisessa ja käyttämisessä ja rahanpesun selvittelykeskusten välisessä operatiivisessa yhteistyössä.

(5)

Vakavien rikosten torjunta, myös talousrikosten ja rahanpesun torjunta, on edelleen yksi unionin prioriteeteista.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/849 (3) edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön keskitettyjä pankkitilirekistereitä tai tiedonhakujärjestelmiä, jotka mahdollistavat pankki- ja maksutilien sekä tallelokeroiden haltijoiden oikea-aikaisen tunnistamisen.

(7)

Direktiivin (EU) 2015/849 mukaan tällaisten keskitettyjen pankkitilirekisterien tiedot ovat suoraan rahanpesun selvittelykeskusten saatavilla ja myös rahanpesun, siihen liittyvien esirikosten ja terrorismin rahoituksen estämisestä vastaavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saatavilla.

(8)

Välitön ja suora pääsy keskitettyjen pankkitilirekisterien tietoihin on usein välttämätöntä, jotta rikostutkinnassa onnistuttaisiin ja jotta varat voitaisiin tunnistaa, jäljittää ja jäädyttää ajoissa niiden takavarikoimiseksi. Suora pääsy on välittömin tapa päästä käsiksi keskitettyjen pankkitilirekisterien tietoihin. Tässä direktiivissä olisi sen vuoksi vahvistettava säännöt suoran pääsyn myöntämisestä keskitettyihin pankkitilirekistereihin jäsenvaltioiden nimeämille toimivaltaisille viranomaisille, jotka vastaavat rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta, tutkimisesta tai niihin liittyvistä syytetoimista. Jos jäsenvaltio myöntää pääsyn tilitietoihin keskitettyjen sähköisten tiedonhakujärjestelmien välityksellä, kyseisen jäsenvaltion olisi varmistettava, että tiedonhakujärjestelmien toiminnasta vastaava viranomainen raportoi nimetyille toimivaltaisille viranomaisille hakutuloksista välittömästi ja suodattamattomina. Tällä direktiivillä ei saisi olla vaikutusta kanaviin, joita toimivaltaiset viranomaiset käyttävät keskinäiseen tietojenvaihtoon, tai niiden valtuuksiin saada tietoja ilmoitusvelvollisilta unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kansallisten viranomaisten pääsy keskitetyissä rekistereissä oleviin tietoihin muissa kuin tämän direktiivin tarkoituksissa tai liittyen muihin kuin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin rikoksiin ei kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

(9)

Koska jokaisessa jäsenvaltiossa on useita toimivaltaisia viranomaisia tai elimiä, jotka vastaavat rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta, tutkimisesta tai niihin liittyvistä syytetoimista, ja jotta voitaisiin varmistaa oikeasuhteinen pääsy tässä direktiivissä tarkoitettuihin rahoitus- ja muihin tietoihin, jäsenvaltioilta olisi edellytettävä, että ne nimeävät viranomaiset ja elimet, joilla on valtuudet päästä keskitettyihin pankkitilirekistereihin ja jotka voivat pyytää rahanpesun selvittelykeskuksilta tietoja tämän direktiivin soveltamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi tätä direktiiviä täytäntöön pannessaan otettava huomioon näiden viranomaisten ja elinten luonne, organisatorinen asema, tehtävät ja erioikeudet kansallisessa lainsäädännössä vahvistetun mukaisesti sekä olemassa olevat mekanismit rahoitusjärjestelmien suojelemiseksi rahanpesulta ja terrorismin rahoitukselta.

(10)

Toimivaltaisten viranomaisten joukosta olisi nimettävä varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot ja niillä olisi oltava suora pääsy keskitettyjen pankkitilirekisterien tietoihin niiden estäessä ennalta, paljastaessa tai tutkiessa tiettyjä vakavia rikoksia tai tukiessa tietynlaista rikostutkintaa, mukaan lukien varojen tunnistaminen, jäljittäminen ja jäädyttäminen.

(11)

Jos veroviranomaiset ja korruption torjunnasta vastaavat viranomaiset ovat kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivaltaisia rikosten ennalta estämisessä, paljastamisessa tai niihin liittyvissä syytetoimissa, heitä olisi myös pidettävä viranomaisina, jotka voidaan nimetä tämän direktiivin tarkoituksia varten. Hallinnollisten tutkimusten, jotka eivät ole rahanpesun selvittelykeskusten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen, paljastamisen ja tehokkaan torjumisen yhteydessä suorittamia tutkimuksia, ei olisi kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan.

(12)

Rikoksentekijät ja etenkin rikollisryhmät ja terroristit toimivat usein monissa jäsenvaltioissa, ja heidän varansa, pankkitilit mukaan lukien, sijaitsevat usein toisissa jäsenvaltioissa. Vakavien rikosten, myös terrorismin, ja niihin liittyvien rahoitustoimien rajatylittävän ulottuvuuden vuoksi rikostutkintaa yhdessä jäsenvaltiossa tekevien toimivaltaisten viranomaisten on usein tarpeen päästä käsiksi muissa jäsenvaltioissa olevien pankkitilien tietoihin.

(13)

Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa toisessa jäsenvaltiossa olevan toimivaltaisen viranomaisen kanssa kansallisista keskitetyistä pankkitilirekistereistä saamiaan tietoja neuvoston puitepäätöksen 2006/960/YOS (4), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/41/EU (5) ja sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti.

(14)

Direktiivillä (EU) 2015/849 on merkittävästi parannettu unionin säädöskehystä, jolla säännellään rahanpesun selvittelykeskusten toimintaa ja yhteistyötä, mukaan lukien komission arvio mahdollisuudesta ottaa käyttöön koordinointi- ja tukimekanismi. Rahanpesun selvittelykeskusten oikeudellinen asema vaihtelee eri jäsenvaltioissa hallinnollisista keskuksista lainvalvontaa harjoittaviin keskuksiin tai niiden yhdistelmiin. Rahanpesun selvittelykeskusten toimivaltuuksiin kuuluu oikeus saada rahoitus-, lainvalvonta- ja hallinnollisia tietoja, joita ne tarvitsevat voidakseen estää, paljastaa ja torjua rahanpesua, siihen liittyviä esirikoksia ja terrorismin rahoitusta. Unionin lainsäädännössä ei kuitenkaan vahvisteta kaikkia erityisvälineitä ja -mekanismeja, joita rahanpesun selvittelykeskuksilla olisi oltava tällaisiin tietoihin pääsemiseksi ja tehtäviensä suorittamiseksi. Koska jäsenvaltiot ovat edelleen kokonaan vastuussa rahanpesun selvittelykeskusten organisaation määrittelystä ja perustamisesta, rahanpesun selvittelykeskusten pääsyssä sääntelyn alaisiin tietokantoihin on eroja, mikä johtaa liian vähäiseen tietojenvaihtoon lainvalvonta- tai syyttäjäviranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten välillä.

(15)

Oikeusvarmuuden ja operatiivisen tehokkuuden parantamiseksi tässä direktiivissä olisi vahvistettava säännöt, joilla parannetaan rahanpesun selvittelykeskusten valmiuksia jakaa jäsenvaltionsa nimetyille toimivaltaisille viranomaisille rahoitustietoja tai -analyysejä kaikista vakavista rikoksista. Tarkemmin sanottuna rahanpesun selvittelykeskuksilta olisi edellytettävä, että ne tekevät yhteistyötä jäsenvaltioidensa nimettyjen toimivaltaisten viranomaistensa kanssa ja että ne pystyvät vastaamaan viipymättä näiden nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten esittämiin, perusteltuihin rahoitustietoja ja -analyysejä koskeviin pyyntöihin aina, kun kyseisiä rahoitustietoja tai -analyysejä tarvitaan tapauskohtaisesti vakavien rikosten ennalta estämistä, paljastamista, tutkimista ja niihin liittyviä syytetoimia varten, ottaen huomioon direktiivin (EU) 2015/849 32 artiklan 5 kohdassa säädetyt poikkeukset. Tämä vaatimus ei saisi olla esteenä direktiivin (EU) 2015/849 mukaiselle rahanpesun selvittelykeskusten autonomialle. Erityisesti tapauksissa, joissa tiedot ovat peräisin toisen jäsenvaltion rahanpesun selvittelykeskukselta, kaikkia tuon selvittelykeskuksen määräämiä, kyseisten tietojen käyttöä koskevia rajoituksia ja edellytyksiä olisi noudatettava. Muihin kuin alun perin hyväksyttyihin käyttötarkoituksiin olisi edellytettävä kyseisen selvittelykeskuksen ennakkolupaa. Rahanpesun selvittelykeskusten olisi perusteltava asianmukaisesti kieltäytyminen vastaamasta tietojensaantia koskevaan pyyntöön. Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa direktiivin (EU) 2015/849 mukaiseen rahanpesun selvittelykeskusten toiminnalliseen riippumattomuuteen ja itsenäisyyteen, mukaan lukien rahanpesun selvittelykeskusten autonomia antaa omasta aloitteestaan tietoa tämän direktiivin tarkoituksia varten.

(16)

Tässä direktiivissä olisi myös vahvistettava rahanpesun selvittelykeskuksille selkeästi määritelty oikeudellinen kehys, jonka puitteissa ne voivat pyytää jäsenvaltionsa nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten tallentamia asiaa koskevia tietoja rahanpesun, siihen liittyvien esirikosten ja terrorismin rahoituksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja torjumiseksi tehokkaasti.

(17)

Rahanpesun selvittelykeskusten olisi pyrittävä vaihtamaan rahoitustietoja ja rahoitusanalyysejä nopeasti poikkeuksellisissa ja kiireellisissä tapauksissa, kun tällaiset tiedot tai analyysit liittyvät terrorismiin tai terrorismiin liittyvään järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

(18)

Tällainen tietojenvaihto ei saisi estää rahanpesun selvittelykeskuksia välittämästä aktiivisesti analyysejään muille rahanpesun selvittelykeskuksille direktiivin (EU) 2015/849 mukaisesti, jos kyseisistä analyyseistä käy ilmi rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä tosiseikkoja tai epäilyjä, joista kyseiset muut rahanpesun selvittelykeskukset ovat suoraan kiinnostuneita. Rahoitusanalyysi sisältää operatiivisen analyysin, jossa keskitytään yksittäisiin tapauksiin ja määrättyihin kohteisiin tai asianmukaisiin valikoituihin tietoihin riippuen saatujen tietojen tyypistä ja määrästä ja tietojen oletetusta käytöstä niiden jakamisen jälkeen, sekä strategisen analyysin, jossa käsitellään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen suuntauksia ja malleja. Tämä direktiivi ei saisi kuitenkaan vaikuttaa rahanpesun selvittelykeskusten organisatoriseen asemaan ja rooliin, jotka on määritelty jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä.

(19)

Rahanpesun selvittelykeskusten analysoimien rahoitustietojen arkaluonteisuuden ja tarvittavien tietosuojatakeiden vuoksi tässä direktiivissä olisi säädettävä tarkasti, minkä tyyppistä ja laajuista tietoa rahanpesun selvittelykeskukset, rahanpesun selvittelykeskukset ja nimetyt toimivaltaiset viranomaiset sekä eri jäsenvaltioiden nimetyt toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa keskenään. Tämä direktiivi ei saisi aiheuttaa muutoksia nykyisiin hyväksyttyihin tiedonkeruumenetelmiin. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava päättää, että rahanpesun selvittelykeskusten ja nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten välillä vaihdettavien rahoitus- ja tilitietojen soveltamisalaa laajennetaan. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava helpottaa nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten pääsyä rahoitus- ja tilitietoihin, kun on kyse muiden kuin vakavien rikosten ennalta estämisestä, paljastamisesta, tutkimisesta ja niihin liittyvistä syytetoimista. Tässä direktiivissä ei olisi poikettava sovellettavista tietosuojasäännöistä.

(20)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/794 (6) perustetun lainvalvontayhteistyöviraston, jäljempänä ’Europol’, toimivaltuuksien ja tehtävien, sellaisena kuin niistä säädetään mainitussa asetuksessa, mukaisesti Europol tukee jäsenvaltioita kansainvälisten rikollisjärjestöjen rahanpesutoiminnan rajatylittävässä tutkinnassa. Europolin olisi tässä yhteydessä ilmoitettava jäsenvaltioille kaikki tiedot kyseisiä jäsenvaltioita koskevista rikoksista ja niiden välisistä yhteyksistä. Kyseisen asetuksen mukaan Europolin kansalliset yksiköt toimivat yhteyseliminä Europolin ja niiden jäsenvaltioiden viranomaisten välillä, joilla on toimivalta tutkia rikoksia. Antaakseen Europolille tiedot, jotka se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, kunkin jäsenvaltion olisi sallittava se, että sen rahanpesun selvittelykeskukset vastaavat rahoitustietoja ja -analyysejä koskeviin pyyntöihin, jotka Europol esittää kyseisen jäsenvaltion kansallisen yksikön kautta tai tapauksen mukaan suorilla yhteydenotoilla. Jäsenvaltioiden olisi myös huolehdittava siitä, että niiden Europolin kansallisella yksiköllä ja tarvittaessa myös niiden nimetyillä toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus vastata Europolin esittämiin pankkitilejä koskeviin tietopyyntöihin. Europolin esittämien pyyntöjen olisi oltava asianmukaisesti perusteltuja. Europolin olisi esitettävä ne tapauskohtaisesti vastuunsa rajoissa ja tehtäviensä hoitamista varten. Rahanpesun selvittelykeskusten toiminnallinen riippumattomuus ja autonomia eivät saisi vaarantua, ja päätöksen tekeminen pyydettyjen tietojen tai analyysien toimittamisesta olisi jatkossakin jätettävä rahanpesun selvittelykeskuksille. Jotta yhteistyö olisi nopeaa ja tehokasta, rahanpesun selvittelykeskusten olisi vastattava Europolin pyyntöihin viipymättä. Europolin olisi asetuksen (EU) 2016/794 mukaisesti jatkettava nykyistä käytäntöään ja annettava jäsenvaltioille palautetta tämän direktiivin mukaisesti toimitettujen tietojen tai analyysien käytöstä.

(21)

Tässä direktiivissä olisi otettava huomioon myös se, että neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (7) 43 artiklan mukaisesti Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) valtuutetuilla Euroopan syyttäjillä on soveltuvin osin valtuudet hankkia merkityksellisiä tietoja, jotka on tallennettu kansallisiin rikostutkinta- ja lainvalvontatietokantoihin sekä muihin merkityksellisiin viranomaisrekistereihin, mukaan lukien keskitetyt pankkitilirekisterit ja tiedonhakujärjestelmät, samoin edellytyksin kuin mitä sovelletaan vastaaviin tapauksiin kansallisen lainsäädännön nojalla.

(22)

Rahanpesun selvittelykeskusten välisen yhteistyön vahvistamiseksi komission olisi lähitulevaisuudessa toteutettava vaikutustenarviointi, jossa arvioidaan Euroopan unionin rahanpesun selvittelykeskuksen kaltaisen koordinointi- ja tukimekanismin perustamisen mahdollisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

(23)

Jotta tehokkuuden ja tietosuojan korkean tason välillä saavutettaisiin asianmukainen tasapaino, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sellaisia arkaluonteisia rahoitustietoja, joista voi käydä ilmi henkilön rotu tai etninen alkuperä, poliittiset mielipiteet, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus, ammattiliiton jäsenyys, terveydentila, seksuaalinen käyttäytyminen tai suuntautuminen, saavat käsitellä ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka on nimenomaisesti valtuutettu siihen ja että käsittely tapahtuu sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti.

(24)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka tunnustetaan SEU 6 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, erityisesti oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, oikeutta henkilötietojen suojaan, syrjimättömyyttä, elinkeinonvapautta, oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen, syyttömyysolettamaa ja oikeutta puolustukseen, laillisuusperiaatetta ja rikoksista määrättävien rangaistusten oikeasuhteisuuden periaatetta sekä perusoikeuksia ja periaatteita, joista määrätään kansainvälisessä oikeudessa ja kansainvälisissä sopimuksissa, joiden osapuolia unioni tai kaikki jäsenvaltiot ovat, mukaan lukien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehty eurooppalainen yleissopimus, sekä jäsenvaltioiden perustuslaeissa, kunkin niistä soveltamisalalla.

(25)

On tärkeää varmistaa, että tämän direktiivin nojalla tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan täysimääräisesti oikeutta henkilötietojen suojaan. Kaikkeen tällaiseen tietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (8) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/680 (9) niiden soveltamisalalla. Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen pääsyssä keskitettyihin pankkitilirekistereihin ja tiedonhakujärjestelmiin sovelletaan direktiiviä (EU) 2016/680, kun taas neuvoston päätöksen 2007/845/YOS (10) 5 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta. Europolin osalta sovelletaan asetusta (EU) 2016/794. Tässä direktiivissä olisi säädettävä erityisistä ja täydentävistä takeista ja edellytyksistä henkilötietojen suojan varmistamiseksi mekanismeissa, joita käytetään arkaluonteisten tietojen käsittelyyn ja tietopyyntöjen kirjaamiseen.

(26)

Tämän direktiivin nojalla saatuja henkilötietoja olisi käsiteltävä ainoastaan sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten toimesta silloin, kun se on välttämätöntä ja oikeasuhteista vakavien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi, tutkimiseksi tai niihin liittyviä syytetoimia varten.

(27)

Lisäksi on tärkeää asettaa ehtoja tietoihin pääsyn rajoittamiseksi, jotta voidaan kunnioittaa oikeutta henkilötietojen suojaan ja yksityisyyteen sekä rajoittaa keskitettyjen pankkitilirekistereiden ja tiedonhakujärjestelmien tietoihin pääsyn vaikutusta. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava, että tätä direktiiviä sovellettaessa toimivaltaisten viranomaisten hallussa oleviin henkilötietoihin pääsyyn sovelletaan asianmukaisia tietosuojaperiaatteita ja -toimenpiteitä. Ainoastaan valtuutetulla henkilöstöllä olisi oltava pääsy henkilötietoja sisältäviin tietoihin, joita voidaan saada keskitetyistä pankkitilirekistereistä tai todentamisprosessien kautta. Henkilöstölle, jolle myönnetään pääsy tällaisiin arkaluonteisiin tietoihin, olisi annettava koulutusta turvallisuuskäytännöistä tietojen vaihtoa ja käsittelyä varten.

(28)

Rahoitustietojen siirto kolmansiin maihin ja kansainvälisille kumppaneille tässä direktiivissä säädettyjä tarkoituksia varten olisi sallittava ainoastaan asetuksen (EU) 2016/679 V luvussa tai direktiivin (EU) 2016/680 V luvussa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(29)

Komission olisi raportoitava tämän direktiivin täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (11) mukaisesti komission olisi tehtävä myös tätä direktiiviä koskeva arviointi erityisten seurantajärjestelyjen avulla kerättyjen tietojen perusteella, jotta voidaan arvioida direktiivin todellisia vaikutuksia ja lisätoimenpiteiden tarvetta.

(30)

Tämän direktiivin tavoitteena on varmistaa, että laaditaan sääntöjä unionin kansalaisten turvallisuuden tason nostamiseksi ennalta estämällä ja torjumalla rikollisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 67 artiklan nojalla. Terrorismin ja rikollisuuden uhat vaikuttavat niiden ylikansallisen luonteen vuoksi koko unioniin ja edellyttävät siksi unionin laajuisia toimia. Rikolliset voivat käyttää hyväkseen sitä ja hyötyä siitä, ettei tili- ja rahoitustietoja käytetä jäsenvaltiossa tehokkaasti, millä voi vuorostaan olla seurauksia toisessa jäsenvaltiossa.

(31)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on parantaa rahanpesun selvittelykeskusten ja vakavien rikollisuuden muotojen ennalta estämisestä, paljastamisesta, tutkimisesta tai niihin liittyvistä syytetoimista vastuussa olevien viranomaisten pääsyä tietoihin, jotta voidaan parantaa niiden valmiuksia suorittaa talousrikostutkintaa sekä edistää niiden välistä yhteistyötä, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, minkä vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(32)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano niiden komission päätösten osalta, joilla sallitaan se, että jäsenvaltiot soveltavat väliaikaisesti kolmansien maiden, jotka ovat Euroopan talousalueen sopimuspuolia, kanssa tehtyjä sopimuksia tai tekevät tällaisia sopimuksia, täytäntöönpanovaltaa olisi siirrettävä komissiolle. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti.

(33)

Neuvoston päätös 2000/642/YOS olisi kumottava, koska sen kohdetta säännellään muilla unionin säädöksillä eikä sitä enää tarvita.

(34)

SEU- ja SEUT-sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(35)

SEU- ja SEUT-sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(36)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (13) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi lausunnon 10 päivänä syyskuuta 2018,