This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32019R0316
Commission Regulation (EU) 2019/316 of 21 February 2019 amending Regulation (EU) No 1408/2013 on the application of Articles 107 and 108 of the Treaty on the Functioning of the European Union to de minimis aid in the agriculture sector
Komission asetus (EU) 2019/316, annettu 21 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetun asetuksen (EU) N:o 1408/2013 muuttamisesta
Komission asetus (EU) 2019/316, annettu 21 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetun asetuksen (EU) N:o 1408/2013 muuttamisesta
C/2019/1310
EUVL L 51I, 22.2.2019, p. 1–6
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
22.2.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
LI 51/1 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2019/316,
annettu 21 päivänä helmikuuta 2019,
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetun asetuksen (EU) N:o 1408/2013 muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 (1),
on julkaissut tämän asetuksen luonnoksen (2),
on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 107 artiklan 1 kohdan perusteet täyttävä julkinen rahoitus on valtiontukea, ja siitä on perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaan ilmoitettava komissiolle. Perussopimuksen 109 artiklan mukaisesti neuvosto voi kuitenkin määrittää tukimuodot, jotka vapautetaan tästä ilmoitusvaatimuksesta. Perussopimuksen 108 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio voi antaa tällaisia valtiontukimuotoja koskevia asetuksia. Neuvosto päätti asetuksen (EU) 2015/1588 nojalla ja perussopimuksen 109 artiklan mukaisesti, että vähämerkityksinen tuki voisi olla yksi tällainen tukimuoto. Tämän perusteella vähämerkityksisen tuen, joka on yhdelle yritykselle tietyn ajanjakson aikana myönnettyä tukea, joka ei ylitä tiettyä määrää, ei katsota täyttävän kaikkia perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan perusteita, minkä vuoksi siihen ei sovelleta ilmoitusmenettelyä. Jäsenvaltioita olisi kuitenkin muistutettava, ettei vähämerkityksinen tuki saa olla EU:n oikeuden vastainen, vaikkei kyseessä olekaan valtiontuki. |
(2) |
Komissio on antanut maatalousalalla myönnettävää vähämerkityksistä tukea koskevista säännöistä joukon asetuksia, joista viimeisin on komission asetus (EU) N:o 1408/2013 (3). |
(3) |
Kun otetaan huomioon asetuksen (EU) N:o 1408/2013 soveltamisesta saatu kokemus ja vähämerkityksisen tuen erilainen käyttö jäsenvaltioissa, on aiheellista mukauttaa tiettyjä mainitussa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia. Yhdelle yritykselle kolmen vuoden aikana myönnettävän tuen enimmäismäärä olisi korotettava 20 000 euroon ja kansallinen yläraja 1,25 prosenttiin vuosituotannosta. |
(4) |
Koska joissakin jäsenvaltioissa on entistä suurempi tarve käyttää vähämerkityksistä tukea, on aiheellista sallia sekä yhdelle yritykselle myönnettävän tuen enimmäismäärän lisäkorotus 25 000 euroon että kansallisen ylärajan lisäkorotus 1,5 prosenttiin vuosituotannosta edellyttäen, että sovelletaan lisävaatimuksia, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan turvaamiseksi. Asetuksen (EU) N:o 1408/2013 ensimmäisistä soveltamisvuosista saatu kokemus on osoittanut, että vähämerkityksisen tuen keskittäminen tietylle tuotealalle saattaa vääristää kilpailua ja kauppaa. Korkeamman yksittäisen enimmäismäärän ja kansallisen ylärajan käytön ehdoksi olisi siksi asetettava alakohtaisen ylärajan soveltaminen, jotta jäsenvaltiot eivät voisi myöntää yli 50:tä prosenttia vähämerkityksisten tukien kumuloituneesta kokonaismäärästä minkään kolmen verovuoden jakson aikana toimenpiteille, jotka hyödyttävät ainoastaan yhtä erityistä tuotealaa. Alakohtaisella ylärajalla tulisi varmistaa se, että kaikkien asetuksen (EU) N:o 1408/2013 soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden osalta voidaan katsoa, ettei niillä ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja etteivät ne vääristä tai uhkaa vääristää kilpailua. |
(5) |
Tällä hetkellä jäsenvaltiot voivat valita, käyttävätkö ne kansallista keskusrekisteriä sen todentamiseen, etteivät vähämerkityksisen tuen yksittäinen enimmäismäärä ja kansallinen yläraja ylity. Keskusrekisterin käytöstä tulisi kuitenkin välttämätöntä niissä jäsenvaltioissa, jotka valitsevat korkeamman yksittäisen enimmäismäärän ja korkeamman kansallisen ylärajan, koska alakohtainen yläraja, joka on tämän vaihtoehdon edellytys, edellyttää myönnetyn tuen entistä tiiviimpää seurantaa. Siksi nämä jäsenvaltiot olisi velvoitettava käyttämään keskusrekisteriä, jotta voidaan pitää kirjaa kaikista myönnetyistä vähämerkityksisistä tuista ja siten todentaa, ettei yksittäinen enimmäismäärä eikä kansallinen tai alakohtainen yläraja ylity. |
(6) |
Lainojen ja takausten bruttoavustusekvivalentin laskentaperusteita olisi mukautettava korotettujen vähämerkityksisen tuen enimmäismäärien mukaisesti. |
(7) |
Koska vähämerkityksisen tuen tarve on kasvanut ja koska nykyiset enimmäismäärät ovat tarpeettoman rajoittavia, on tarpeen muuttaa asetusta (EU) N:o 1408/2013 ennen sen voimassaolon päättymispäivää, joka on 31 päivänä joulukuuta 2020. Tämän asetuksen voimaantulon ja asetuksen (EU) N:o 1408/2013 soveltamiskauden päättymisen välinen aika olisi erittäin lyhyt. Menettelyn tehokkuuteen liittyvistä syistä sekä jatkuvuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi asetuksen (EU) N:o 1408/2013 soveltamiskautta olisi siksi pidennettävä 31 päivään joulukuuta 2027 saakka. |
(8) |
Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1408/2013 olisi muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) N:o 1408/2013 seuraavasti:
1) |
Lisätään 2 artiklaan 3 ja 4 kohta seuraavasti: ”3. Tässä asetuksessa tarkoitetaan ’tuotealalla’ jotakin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (*1) 1 artiklan 2 kohdan a–w alakohdassa lueteltua alaa. 4. Tässä asetuksessa tarkoitetaan ’alakohtaisella ylärajalla’ tuen kumulatiivista enimmäismäärää, jota sovelletaan vain yhtä tuotealaa hyödyttäviin tukitoimenpiteisiin ja joka on 50 prosenttia jäsenvaltion myöntämän vähämerkityksisen tuen enimmäismäärästä liitteen II mukaisesti.” (*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671)." |
2) |
Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla Vähämerkityksinen tuki 1. Tukitoimenpiteiden ei katsota täyttävän kaikkia perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan perusteita eikä niihin sen vuoksi sovelleta perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuutta, jos ne täyttävät tässä asetuksessa vahvistetut edellytykset. 2. Jäsenvaltion yhdelle yritykselle myöntämän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla yli 20 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana. 3. Jäsenvaltion maataloustuotteiden alkutuotannossa toimiville yrityksille myöntämien vähämerkityksisten tukien kokonaismäärä ei saa ylittää kolmen verovuoden jakson aikana liitteessä I vahvistettua kansallista ylärajaa. 3 a. Poiketen siitä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, ettei yhdelle yritykselle myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä saa olla yli 25 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana eikä minkään kolmen verovuoden jakson aikana myönnetyn vähämerkityksisen tuen kumulatiivinen kokonaismäärä saa ylittää liitteessä II vahvistettua kansallista ylärajaa, kunhan seuraavat ehdot täyttyvät:
4. Vähämerkityksinen tuki katsotaan myönnetyksi sillä hetkellä, kun yritykselle annetaan asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukainen laillinen oikeus tukeen, riippumatta ajankohdasta, jolloin vähämerkityksinen tuki maksetaan yritykselle. 5. Edellä 2, 3 ja 3 a kohdassa tarkoitettuja vähämerkityksisen tuen enimmäismääriä ja kansallisia ja alakohtaisia ylärajoja sovelletaan riippumatta vähämerkityksisen tuen muodosta tai tarkoituksesta sekä siitä, rahoitetaanko jäsenvaltion myöntämä tuki kokonaan vai osittain unionin varoista. Kolmen verovuoden jakso määräytyy yrityksen kyseisessä jäsenvaltiossa soveltamien verovuosien perusteella. 6. Edellä 2, 3 ja 3 a kohdassa tarkoitettujen vähämerkityksisen tuen enimmäismäärien ja kansallisten ja alakohtaisten ylärajojen soveltamiseksi tuki ilmaistaan käteisavustuksena. Kaikkien käytettävien lukujen on oltava bruttomääriä, toisin sanoen ne on ilmoitettava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä. Jos tukea myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määrä on tuen bruttoavustusekvivalentti. Useassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämisajankohdan mukaiseen arvoon. Diskonttauksessa käytettävä korko on myöntämisen aikaan sovellettava diskonttokorko. 7. Jos 2, 3 ja 3 a kohdassa tarkoitetut vähämerkityksisen tuen enimmäismäärät tai kansalliset ylärajat ylittyvät taikka tarkoitettu alakohtainen yläraja ylittyy uuden vähämerkityksisen tuen myöntämisen vuoksi, uuteen tukeen ei saa soveltaa tätä asetusta. 8. Sulautumisten ja yrityskauppojen tapauksessa kaikki jollekin sulautuvista yrityksistä aikaisemmin myönnetty vähämerkityksinen tuki on otettava huomioon määritettäessä, ylittääkö uudelle yritykselle tai ostajayritykselle myönnettävä uusi vähämerkityksinen tuki asiaankuuluvat vähämerkityksisen tuen enimmäismäärät, asiaankuuluvan kansallisen ylärajan tai alakohtaisen ylärajan. Ennen sulautumaa tai yrityskauppaa sääntöjenmukaisesti myönnetty vähämerkityksinen tuki säilyy laillisena. 9. Jos yksi yritys jaetaan kahdeksi tai useammaksi erilliseksi yritykseksi, ennen jakoa myönnetty vähämerkityksinen tuki on kohdennettava tuesta hyötyneelle yritykselle, eli periaatteessa yritykselle, joka ottaa hoitaakseen toiminnot, joihin vähämerkityksinen tuki käytettiin. Jos tällainen kohdentaminen ei ole mahdollista, vähämerkityksinen tuki on kohdennettava suhteessa uusien yritysten pääoman kirjanpitoarvoon sinä päivänä, jona jakaminen tapahtui.” |
3) |
Muutetaan 4 artikla seuraavasti:
|
4) |
Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
|
5) |
Korvataan 8 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2027.” |
6) |
Korvataan liite tämän asetuksen liitteellä. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 21 päivänä helmikuuta 2019.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 248, 24.9.2015, s. 1.
(2) EUVL C 425, 26.11.2018, s. 2.
(3) Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 9).
LIITE
”LIITE I
Jäsenvaltion maataloustuotteiden alkutuotannossa toimiville yrityksille myöntämien vähämerkityksisten tukien 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kumulatiiviset enimmäismäärät
(euroa) |
|
Jäsenvaltio |
Vähämerkityksisen tuen enimmäismäärät (1) |
Belgia |
106 269 708 |
Bulgaria |
53 020 042 |
Tšekki |
61 865 750 |
Tanska |
141 464 625 |
Saksa |
732 848 458 |
Viro |
11 375 375 |
Irlanti |
98 460 375 |
Kreikka |
134 272 042 |
Espanja |
592 962 542 |
Ranska |
932 709 458 |
Kroatia |
28 920 958 |
Italia |
700 419 125 |
Kypros |
8 934 792 |
Latvia |
16 853 708 |
Liettua |
34 649 958 |
Luxemburg |
5 474 083 |
Unkari |
99 582 208 |
Malta |
1 603 917 |
Alankomaat |
352 512 625 |
Itävalta |
89 745 208 |
Puola |
295 932 125 |
Portugali |
87 570 583 |
Romania |
215 447 583 |
Slovenia |
15 523 667 |
Slovakia |
29 947 167 |
Suomi |
55 693 958 |
Ruotsi |
79 184 750 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
394 587 292 |
LIITE II
Jäsenvaltion maataloustuotteiden alkutuotannossa toimiville yrityksille myöntämien vähämerkityksisten tukien 3 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut kumulatiiviset enimmäismäärät
(euroa) |
|
Jäsenvaltio |
Vähämerkityksisen tuen enimmäismäärät (2) |
Belgia |
127 523 650 |
Bulgaria |
63 624 050 |
Tšekki |
74 238 900 |
Tanska |
169 757 550 |
Saksa |
879 418 150 |
Viro |
13 650 450 |
Irlanti |
118 152 450 |
Kreikka |
161 126 450 |
Espanja |
711 555 050 |
Ranska |
1 119 251 350 |
Kroatia |
34 705 150 |
Italia |
840 502 950 |
Kypros |
10 721 750 |
Latvia |
20 224 450 |
Liettua |
41 579 950 |
Luxemburg |
6 568 900 |
Unkari |
119 498 650 |
Malta |
1 924 700 |
Alankomaat |
423 015 150 |
Itävalta |
107 694 250 |
Puola |
355 118 550 |
Portugali |
105 084 700 |
Romania |
258 537 100 |
Slovenia |
18 628 400 |
Slovakia |
35 936 600 |
Suomi |
66 832 750 |
Ruotsi |
95 021 700 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
473 504 750 |
(1) Enimmäismäärät on laskettu kunkin jäsenvaltion vuotuisen maataloustuotannon kolmen suurimman arvon keskiarvon perusteella vuosina 2012–2017. Tällä laskentamenetelmällä varmistetaan, että kaikkia jäsenvaltioita kohdellaan tasavertaisesti ja ettei yksikään kansallinen keskiarvo alita vuosille 2014–2020 aiemmin vahvistettuja enimmäismääriä.
(2) Enimmäismäärät on laskettu kunkin jäsenvaltion vuotuisen maataloustuotannon kolmen suurimman arvon keskiarvon perusteella vuosina 2012–2017. Tällä laskentamenetelmällä varmistetaan, että kaikkia jäsenvaltioita kohdellaan tasavertaisesti ja ettei yksikään kansallinen keskiarvo alita vuosille 2014–2020 aiemmin vahvistettuja enimmäismääriä.