Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32018R1684

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1684, annettu 8 päivänä marraskuuta 2018, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena

C/2018/7153

EUVL L 279, 9.11.2018, p. 17–32 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2018/1684/oj

9.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 279/17


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/1684,

annettu 8 päivänä marraskuuta 2018,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1) (”perusasetus”) ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti neuvoston asetuksella (EY) N:o 1136/2006 (2) käyttöön polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Tutkimukseen, joka johti alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon, viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (3) 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella neuvosto otti lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa uudelleen käyttöön neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EY) N:o 796/2012 (4), jäljempänä ’aiempi toimenpiteiden päättymistä koskeva tarkastelu’.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(3)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (5) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(4)

Tarkastelupyynnön esitti 30 päivänä toukokuuta 2017 mappimekanismien valmistajien järjestö (Lever Arch Mechanism Manufacturers Association), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, kolmen unionin tuottajan puolesta, joiden tuotanto muodostaa noin 95 prosenttia mappimekanismien kokonaistuotannosta unionissa. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

1.3   Vireillepano

(5)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 1 päivänä syyskuuta 2017 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla Euroopan unionin virallisessa lehdessä asiaa koskevan ilmoituksen (6), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

1.4   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(6)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2016 ja 30 päivän kesäkuuta 2017 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2014 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.5   Asianomaiset osapuolet

(7)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, niille tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille.

(8)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisille osapuolille annettiin myös mahdollisuus pyytää kirjallista kuulemista tutkimuksesta vastaavien komission yksiköiden ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.5.1   Otanta

(9)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

1.5.1.1   Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(10)

Koska Kiinassa toimii ilmeisen paljon vientiä harjoittavia tuottajia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otannan käyttöä.

(11)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Pyydettyihin tietoihin sisältyivät tuotantomäärää ja -kapasiteettia koskevat tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(12)

Yksikään niistä 33 kiinalaisesta viejästä/tuottajasta, joihin otettiin yhteyttä, tai mitkään muutkaan kiinalaiset viejät/tuottajat eivät ilmoittautuneet eivätkä toimittaneet pyydettyjä tietoja.

1.5.1.2   Unionin tuottajia koskeva otanta

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otos valittiin samankaltaisen tuotteen myyntimäärän perusteella. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus oli yli 75 prosenttia unionin tuotannonalan arvioidusta kokonaistuotannosta ja yli 75 prosenttia unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärästä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei saatu, joten alustava otos vahvistettiin. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

1.5.1.3   Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta

(14)

Jotta komissio pystyi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia pyydettiin osallistumaan tutkimukseen. Osapuolia pyydettiin ilmoittautumaan toimittamalla komissiolle yrityksistään tiedot, joita pyydetään vireillepanoilmoituksen liitteessä II.

(15)

Tämän lisäksi komissio otti vireillepanovaiheessa yhteyttä tarkastelupyynnössä yksilöityihin 26 tuojaan, joita pyydettiin selittämään toimintaansa ja täyttämään vireillepanoilmoituksen liite II.

(16)

Yksikään tuoja ei ilmoittautunut komissiolle.

1.5.2   Kyselylomakkeet

(17)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kolmelle otokseen valitulle unionin tuottajalle ja kolmelle tarkastelupyynnössä yksilöidylle käyttäjälle.

(18)

Kyselylomakkeet lähetettiin myös 38 tuottajalle mahdollisissa markkinataloutta toteuttavissa kolmansissa maissa, jotka olivat Intia, Iran, Japani, Kambodža, Sveitsi, Thaimaa ja Ukraina. Yksikään mahdollisten vertailumaiden tuottaja ei toimittanut komissiolle täytettyä kyselylomaketta.

(19)

Kyselyyn saatiin vastaukset kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta. Yksikään käyttäjä ei toimittanut vastausta kyselyyn.

(20)

Kuten 12 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä eikä toimittanut vastausta kyselyyn.

1.5.3   Tarkastuskäynnit

(21)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Unionin tuottajat

IML, Offanengo, Italia

NIKO, d.o.o., Železniki, Slovenia

INTERKOV spol. s.r.o., Benešov nad Ploučnici, Tšekki

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(22)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli mappimekanismit, joita yleensä käytetään arkkien ja muiden asiakirjojen arkistointiin kansioihin tai mappeihin. Nämä Kiinasta peräisin olevat mappimekanismit koostuvat aluslaatan päällä olevista tukevista kaarevista metalliosista (joita on yleensä kaksi) ja vähintään yhdestä aukaisuvivusta, joka mahdollistaa arkkien ja muiden asiakirjojen lisäämisen ja järjestämisen kansioon, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, ja ne luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8305 10 00 (Taric-koodi 8305100050).

2.2   Samankaltainen tuote

(23)

Kiinassa tuotetulla ja unioniin viedyllä tarkasteltavana olevalla tuotteella ja unionissa unionin tuottajien tuottamalla ja myymällä tuotteella katsottiin olevan samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidettiin perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

3.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(24)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

3.1   Alustavat huomautukset

(25)

Yksikään kiinalainen viejä/tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, kuten 12 ja 20 kappaleessa todetaan. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että komissio voisi soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa, koska yhteistyötä ei ollut. Komissio ei saanut Kiinan viranomaisilta mitään huomautuksia tai pyyntöä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan puoleen kääntymisestä tätä varten.

(26)

Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva havainnot oli perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtävä käytettävissä ja erityisesti julkisesti saatavilla olevien tietojen eli yritysten virallisten internetsivustojen, tarkastelupyynnössä annettujen tietojen ja yhteistyössä toimineilta osapuolilta (eli pyynnön esittäjältä ja otokseen valituilta unionin tuottajilta) tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saatujen tietojen perusteella.

3.2   Polkumyynti

(27)

Vireillepanoilmoituksessa esitettiin vertailumaan käyttämistä normaaliarvon määrittämistä varten. Vaihtoehtoisesti komissio aikoi käyttää normaaliarvon määrittämisen perustana unionissa tosiasiallisesti maksettuja tai maksettaviksi tulevia hintoja, jos yksikään mahdollinen soveltuva vertailumaa ei toimisi yhteistyössä. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia tämän normaaliarvon määrittämisperusteen sopivuudesta. Asiasta ei esitetty huomautuksia.

(28)

Koska Kiinassa olevat vientiä harjoittavat tuottajat ja etuyhteydettömät tuojat unionin markkinoilla eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio ei kyennyt vientihinnan määrittämiseksi toteamaan vientimyynnin määriä tai hintoja vientitapahtumakohtaisesti. Sen vuoksi komissio tarkasteli vaihtoehtoisia keinoja vientihinnan määrittämiseksi.

(29)

Ensiksi tarkasteltiin, voitaisiinko vaihtoehtoisena keinona vientihintojen määrittämiseksi käyttää Eurostatin tai muita tilastotietoja, kuten jäsenvaltioiden komissiolle perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti ilmoittamia tietoja, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’, jotka tarkistettaisiin ristiin muiden käytettävissä olevien tietojen kanssa. Eurostatin tilastoja pidettiin kuitenkin soveltumattomina, koska tuontitilastoihin sisältyi myös muiden kuin tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia. Myöskään 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta ei mahdollistanut vientihintojen vertailua unionin tuotannonalan hintoihin tuotelajeittain. Lisäksi Taric-järjestelmään ja 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan kirjataan mappimekanismien määrä kilogrammoina, kun taas normaaliarvo perustuu kappalemääriin.

(30)

Toiseksi komissio tarkasteli mahdollisuutta käyttää tarkastelupyyntöön sisältyviä vientihintoja kyseiseen tarkoitukseen. On syytä muistaa, että tätä menetelmää käytettiin edellä 2 kappaleessa mainitussa aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ja että se periaatteessa myös mahdollistaa tuotelajikohtaisen vertailun. Tarkastelupyyntöön sisältyvissä kauppalaskuissa olevat vientihinnat koskivat kuitenkin vientiä muihin kolmansiin maihin.

(31)

Näin ollen polkumyyntimarginaalia ei voitu laskea unioniin suuntautuneen viennin hintojen perusteella eikä polkumyyntiä ollut mahdollista vahvistaa. Sen vuoksi tutkimuksessa keskityttiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen.

3.3   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys

(32)

Tutkittaessa polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä analysoitiin seuraavia tekijöitä: normaaliarvon ja kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen suhde, tuotantokapasiteetti, tuotanto ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus Kiinasta tulevan tuonnin kannalta.

3.3.1   Normaaliarvon ja kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintojen suhde

(33)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, normaaliarvoa verrattiin Kiinasta muihin kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintoihin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

3.3.1.1   Normaaliarvon määrittämisperusteet

(34)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti normaaliarvo oli määritettävä soveltuvassa markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa (vertailumaassa) käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella taikka vertailumaasta muihin maihin, myös unioniin, suuntautuvan viennin hinnan perusteella. Jos kyseiset menetelmät eivät ole käytettävissä, normaaliarvo voidaan määrittää myös millä tahansa muulla hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettu tai maksettava hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(35)

Unionin tuotannonalan esittämässä tarkastelupyynnössä mainittiin useita tuottajia, jotka toimivat unionin ulkopuolisessa markkinatalousmaassa (nimittäin Intiassa, Iranissa ja Thaimaassa).

(36)

Vireillepanoilmoituksessa komissio aikoi pyytää Intiaa, Thaimaata ja Irania toimimaan yhteistyössä. Lisäksi vireillepanoilmoituksessa todettiin, että jos unionin ulkopuolisten markkinatalousmaiden tuottajat eivät suostu yhteistyöhön, komissio käyttäisi normaaliarvon määrittämisen perustana unionissa tosiasiallisesti maksettuja tai maksettavia hintoja. Alkuperäisessä tutkimuksessa ja johdanto-osan 2 kappaleessa tarkoitetussa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa normaaliarvon määrittämisen perustana käytettiinkin unionissa tosiasiallisesti maksettuja tai maksettavia hintoja.

(37)

Kuten 18 kappaleessa mainitaan, komissio otti tuottajiin asianmukaisesti yhteyttä vireillepanon jälkeen samoin kuin muiden maiden muihin mahdollisiin tuottajiin, jotka voitiin yksilöidä julkisesti saatavilla olevista lähteistä.

(38)

Yksi mappimekanismien iranilainen tuottaja ilmaisi olevansa halukas yhteistyöhön mutta toimitti kyselylomakkeeseen vain osittaisen vastauksen. Komission esittämistä pyynnöistä huolimatta kyseinen tuottaja ei toimittanut lisää tietoja. Tuottajan toimittamat tiedot olivat hyvin puutteellisia ja/tai epäjohdonmukaisia eikä niitä siksi voitu käyttää normaaliarvon laskemisen perustana.

(39)

Yksikään muukaan muiden mahdollisten vertailumaiden tuottaja, joihin komissio otti yhteyttä, ei toiminut yhteistyössä.

(40)

Sen vuoksi komissiolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin määrittää normaaliarvo unionissa tosiasiallisesti maksettujen tai maksettaviksi tulevien hintojen perusteella.

(41)

Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia tämän perustan soveltuvuudesta normaaliarvon määrittämiseen.

3.3.1.2   Normaaliarvo

(42)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti unionissa samankaltaisesta tuotteesta tavanomaisessa kaupankäynnissä tosiasiallisesti maksetun tai maksettavaksi tulevan hinnan perusteella (ks. 34–41 kappale).

(43)

Tämän vuoksi normaaliarvoksi vahvistettiin otokseen valittujen unionin tuottajien riippumattomilta asiakkailtaan kotimarkkinamyynnissä veloittamien hintojen painotettu keskiarvo.

(44)

Ensiksi määritettiin, oliko otokseen valittujen unionin tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti riippumattomille asiakkaille edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärästä. Koska Kiinassa olevat vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, unioniin suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärä oli määritettävä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Kuten 29 kappaleessa mainitaan, Eurostatin tilastoja ja muita tilastoja pidettiin soveltumattomina käytettäviksi polkumyynnin jatkumisen määrittämiseen. Niitä voidaan kuitenkin käyttää osoittamaan tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuneen tuonnin taso. Tällä perusteella otokseen valittujen unionin tuottajien kotimarkkinamyynnin katsottiin olleen riittävän edustavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, samalla kun otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus (ks. 63 kappale). Koska Kiinassa olevat viejät eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, ei ollut mahdollista analysoida edustavuutta tuotelajeittain.

(45)

Tämän jälkeen komissio tarkasteli, voitiinko kunkin otokseen valitun unionin tuottajan kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä eli olivatko kunkin otokseen valitun unionin tuottajan keskimääräiset myyntihinnat yhtä suuria tai suurempia kuin keskimääräiset tuotantokustannukset ja näin ollen kannattavia.

(46)

Näin todettiin, että unionin tuottajien myynti oli keskimäärin kannattavaa, ja näin ollen normaaliarvo määritettiin otokseen valittujen unionin tuottajien kaikkien unionin markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myymien mappimekanismien myyntihintojen painotetun keskiarvon perusteella.

3.3.1.3   Vientihinta

(47)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio totesi, että tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnoista olivat asianmukaisin perusta tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntatuvan viennin hinnan laskemiseksi.

3.3.1.4   Vertailu

(48)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa vertailtiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Normaaliarvoon ja vientihintaan tehtiin oikaisuja kotimaan rahtikustannusten ja merirahtikustannusten erojen huomioon ottamiseksi tarkastelupyyntöön sisältyvien seikkojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan e alakohdan mukaisesti. Vertailu osoitti, että tarkastelupyynnössä esitetyt kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hinnat olivat 22,1–32,2 prosenttia alhaisempia kuin normaaliarvo. Tämä osoittaa, että unioniin suuntautuva vienti tapahtuu todennäköisesti polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteet kumotaan.

3.4   Tuonnin kehitys siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteet kumotaan

3.4.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(49)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät suostuneet yhteistyöhön, seuraavat päätelmät perustuvat pääasiassa tarkastelupyyntöön sisältyviin tietoihin ja unionin tuotannonalan tutkimuksen aikana toimittamiin tietoihin, jotka tarkistettiin ristiin julkisesti saatavilla olevien tietojen kanssa, kun se oli mahdollista.

(50)

Tällä perusteella pääteltiin, että mappimekanismien tuotantokapasiteetti Kiinassa on arviolta 600–850 miljoonaa kappaletta, mikä on samankaltainen kuin aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (7) arvioitu tuotantokapasiteetti (600–700 miljoonaa kappaletta).

(51)

Lisäksi mappimekanismien tuotantokapasiteettia Kiinassa voidaan tuotantomenetelmästä (pääosin työvoimavaltainen) johtuen helposti lisätä muun muassa palkkaamalla lisää työvoimaa, ilman suuria kone- ja laiteinvestointeja, kuten aiemmassa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa (8) jo todettiin.

(52)

Näin ollen tuotantokapasiteetti Kiinassa on noin 240–340 prosenttia suurempi kuin unionin kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja merkittävästi suurempi kuin unionin tuotanto samana ajanjaksona.

(53)

Tarkastelupyynnössä arvioitiin mappimekanismien tuotannon Kiinassa olevan noin 350 miljoonaa kappaletta ja siksi varovainen arvio käyttämättömästä kapasiteetista olisi yli 260 miljoonaa kappaletta. Tämä käyttämätön kapasiteetti vastaa karkeasti koko unionin kulutusta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(54)

Näin ollen voidaan kohtuudella päätellä, että Kiinassa on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia. On hyvin todennäköistä, että tällainen käyttämätön kapasiteetti suunnattaisiin unionin markkinoille, jos polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin, kuten 49–53 kappaleessa selitetään.

3.4.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(55)

Mappimekanismien kysyntä unionin markkinoilla on vähenevästä kulutuksesta huolimatta edelleen merkittävää, ja sen osuus maailmanmarkkinoista on noin 45 prosenttia. Unionin markkinat ovat mappimekanismien suurimmat markkinat maailmassa.

(56)

Muita markkinoita, joilla mappimekanismeja käytetään, on vain muutamia. Lisäksi kyseiset markkinat ovat paljon pienempiä kuin unionin markkinat, ja siksi ne eivät pystyisi ottamaan vastaan Kiinan suurta ylikapasiteettia. Myös mappimekanismien käyttö Kiinassa on edellä olevien tietojen perusteella hyvin vähäistä eikä sen odoteta kasvavan mitenkään merkittävästi.

(57)

Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin markkinoilla veloitettavien hintojen välinen vertailu osoitti, että vallitsevat hinnat olivat yleisesti ottaen korkeampia unionin markkinoilla (ks. 48 kappale). Tästä syystä unionin markkinat ovat houkuttelevammat tällaiselle matalahintaiselle tuonnille, koska ne voivat tuottaa enemmän voittoa.

(58)

Sen vuoksi pääteltiin, että unionin markkinat olisivat houkuttelevat markkinat kiinalaiselle viennille, jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin.

(59)

Nämä seikat huomioon ottaen on todennäköistä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä Kiinasta suunnattaisiin unionin markkinoille merkittäviä määriä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Kuten 34–48 kappaleessa osoitetaan, tällainen vienti tapahtuisi erittäin todennäköisesti polkumyyntihinnoin.

3.4.3   Päätelmä

(60)

Kiinan huomattava ylikapasiteetti, Kiinan kotimarkkinoiden pieni koko ja unionin markkinoiden houkuttelevuus huomioon ottaen pääteltiin, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti Kiinasta unioniin kasvaisi merkittävissä määrin, jos polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi komissio totesi, että kyseinen tuonti tapahtuisi todennäköisesti polkumyyntihinnoin. Näin ollen polkumyynnin toistuminen on erittäin todennäköistä.

4.   VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(61)

Mappimekanismeja valmisti unionissa tarkastelujaksolla kuusi tiedossa olevaa tuottajaa. Pyynnön esittäjä edustaa näistä tuottajista kolmea. Kyseiset kuusi unionin tuottajaa muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. Pyynnön esittäjän edustamat kolme unionin tuottajaa valittiin otokseen, kuten 13–21 kappaleessa selostetaan. Otos edustaa yli 75:tä prosenttia unionin kokonaistuotannosta ja -myyntimäärästä (ks. 13 kappale).

(62)

Yksi otokseen kuulumaton tuottaja, Mi.me.ca. Srl, Italia, asetettiin konkurssiin (9) tarkastelujakson aikana tammikuussa 2017. Kaksi muuta otokseen kuulumatonta unionin tuottajaa eli EJA International, Alankomaat, ja Technosteel, Italia, lopettivat mappimekanismien tuotannon tarkastelujakson jälkeen vuonna 2018.

(63)

Kun otetaan huomioon, että kolmesta otokseen valitusta yrityksestä kaksi ovat etuyhteydessä toisiinsa, vahinkoanalyysissä käytetyt tiedot esitetään tässä asetuksessa indeksoituina, jotta liiketoiminnan kannalta arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus säilyy perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

(64)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vahvistettiin 270–330 miljoonaa kappaletta tarkastelupyynnössä esitetyn näytön, pyynnön esittäjän toimittamien lisätietojen sekä otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastausten perusteella.

(65)

Komissio arvioi tarkastelun kohteena olevan tuotteen Kiinasta tulevan tuonnin määrän 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta tarkastelujakson ajalta saatujen tietojen perusteella soveltamalla muuntokerrointa kilogrammoina ilmaistuihin kokonaismääriin. Komissio käytti kyseistä muuntokerrointa myös aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (kilogrammoina ilmaistujen) tuontitilastojen muuntamiseksi kappalemääriksi sitomalla muuntamisen edustavimman tuotelajin keskipainoon.

(66)

Pyynnön esittäjä ehdotti käytettäväksi toista muuntokerrointa, joka oli hieman pienempi kuin aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käytetty kerroin. Komissio hylkäsi ehdotuksen sillä perusteella, että ei esitetty mitään näyttöä, joka viittaisi tuonnin tai unionin kulutuksen suuntausten muuttumiseen. Näin ollen komissio säilytti aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käytetyn muuntokertoimen.

4.2   Unionin kulutus

(67)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymien määrien ja unioniin kolmansista maista tuotujen määrien perusteella. Perustana käytettiin jäsenvaltioiden komissiolle 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan mukaisesti ilmoittamia tietoja.

(68)

Unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymä määrä perustui unionin tuottajien vireillepanoa edeltävässä vaiheessa toimittamiin tietoihin ja kolmen otokseen valitun unionin tuottajan kyselylomakevastauksissaan toimittamiin tarkastettuihin tietoihin.

(69)

Kuten 63 kappaleessa todetaan, otokseen kuuluvien kolmen yrityksen luottamuksellisia tietoja ei voida esittää seuraavissa taulukoissa. Siksi on käytetty tarvittaessa indeksejä tarkastelujakson aikaisten suuntausten osoittamiseksi.

Taulukko 1

Unionin kulutus

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Indeksi (2014 = 100)

100

91

93

89

Lähde: Unionin tuottajien vireillepanoa edeltävässä vaiheessa toimittamat tiedot, 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta ja unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(70)

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, unionin kulutus pieneni tarkastelujaksolla 11 prosenttia toimistonhoidon jatkuvan digitalisoitumisen ja sähköisen arkistoinnin vuoksi, mistä syystä paperikopioiden arkistointi väheni ja sen myötä tarkastelun kohteena olevan tuotteen kulutus pieneni.

4.3   Tuonti Kiinasta

4.3.1   Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(71)

Komissio vahvisti Kiinasta tulevan tuonnin määrän 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta tarkastelujakson ajalta saatujen tietojen perusteella (ks. 67 kappale).

Näiden tietojen perusteella Kiinasta unioniin tuleva tuonti ja sen markkinaosuus kehittyivät taulukon 2 mukaisesti:

Taulukko 2

Mappimekanismien tuontimäärä Kiinasta ja Kiinan markkinaosuus

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonti Kiinasta, indeksi (2014 = 100)

100

55

15

0,13

Kiinasta tulevan tuonnin osuus unionin markkinoista

5,6 %

3,2 %

0,9 %

0,0 %

Lähde: Unionin tuottajien vireillepanoa edeltävässä vaiheessa toimittamat tiedot, 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta ja unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(72)

Tarkastelujaksolla mappimekanismien tuontimäärä Kiinasta pieneni huomattavasti vuosi vuodelta ja oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä merkityksettömän pieni. Vuonna 2015 mappimekanismien tuonti Kiinasta väheni 45 prosentilla ja seuraavana vuonna yli 70 prosentilla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuontimäärä oli kutistunut vain muutamaan tuhanteen kappaleeseen.

(73)

Sen seurauksena myös Kiinan markkinaosuus pieneni huomattavasti tarkastelujakson aikana. Se pieneni 5,6 prosentista vuonna 2014 liki 0 prosenttiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa.

4.3.2   Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintojen kehitys ja hintojen alittavuus

(74)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa ja vaihtoehtoiset lähteet puuttuivat, tarkkaa tuontihintaa ei ollut mahdollista määrittää. Tämä johtui siitä, että tilastoja pidettiin soveltumattomina, koska toinen lähteistä sisälsi tietoja myös muusta kuin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista ja toinen lähde ei mahdollistanut vientihintojen vertailua unionin tuotannonalan hintoihin tuotelajeittain (ks. 29 kappale).

(75)

Siitä huolimatta katsottiin, että 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan rekisteröidyt tuontihinnat soveltuivat Kiinasta tulevan tuonnin hintojen yleisen suuntauksen määrittämiseen. Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hintasuuntaus kehittyi taulukon 3 mukaisesti:

Taulukko 3

Kiinasta tulevan mappimekanismien tuonnin keskimääräinen hinta

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Indeksi (2014 = 100)

100

113

109

157

Lähde: 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta

(76)

Kuten taulukosta 3 käy ilmi, tuontihinnat nousivat 13 prosentilla vuonna 2015 ja laskivat 3,5 prosentilla vuonna 2016. Hintataso nousi 46 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tätä yleistä suuntausta olisi kuitenkin arvioitava ottaen huomioon tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson erittäin pieni tuontimäärä, jonka ei voida katsoa edustavan hintatasoa siinä tapauksessa, että toimenpiteitä ei ole voimassa.

(77)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja vaihtoehtoisia tietolähteitä ei ollut, hinnan alittavuuden marginaalia tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta ei voitu laskea.

4.4   Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti

(78)

Mappimekanismien tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuli pääasiassa Intiasta. Lisäksi tuotiin pieniä määriä Egyptistä, Israelista, Japanista, Serbiasta, Sveitsistä, Taiwanista, Ukrainasta ja Yhdysvalloista.

(79)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan mappimekanismien tuonnin yhteenlaskettu määrä sekä sen markkinaosuus ja hintasuuntaukset esitetään taulukossa 4:

Taulukko 4

Muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuonti, indeksi (2014 = 100)

100

121

122

149

Markkinaosuus

3,8 %

5,0 %

5,0 %

6,3 %

Keskihinta, indeksi (2014 = 100)

100

140

165

148

Lähde: Unionin tuottajien vireillepanoa edeltävässä vaiheessa toimittamat tiedot, 14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta ja unionin tuottajien tarkastetut kyselyvastaukset

(80)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kokonaisuutena kasvoi tarkastelujakson aikana huomattavasti eli 49 prosenttia.

(81)

Koska unionin kokonaiskulutus pieneni tarkastelujaksolla, kyseisen tuonnin kasvu näkyi sen markkinaosuuden kasvuna samana aikana 3,8 prosentista vuonna 2014 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 6,3 prosenttiin.

(82)

Kuten 29 kappaleessa selitetään, käytettävissä olleet tilastotiedot eivät soveltuneet unioniin suuntautuvan viennin hintojen määrittämiseen. Siksi muista kolmansista maista tulevalle tuonnille voitiin vahvistaa ainoastaan tuontihintasuuntaukset vastaavasti kuin Kiinasta tulevalle mappimekanismien tuonnille. Tarkastelujakson aikana muista kolmansista maista tuotujen tuotteiden keskimääräinen hinta nousi jatkuvasti. Jyrkintä nousu oli vuonna 2015, jolloin hinnat kohosivat 40 prosenttia. Vuonna 2016 hinnat kohosivat vielä 17,5 prosenttia, mutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ne laskivat 10,3 prosenttia. Hinnat kohosivat kaiken kaikkiaan 48 prosenttia tarkastelujakson aikana.

4.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.5.1   Yleisiä huomioita

(83)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia merkityksellisiä taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, joilla oli vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana.

(84)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi koko unionin tuotannonalaan liittyviä makrotaloudellisia indikaattoreita käyttäen tietoja, jotka oli saatu pyynnön esittäjältä ja tarkistettu ristiin joidenkin unionin tuottajien vireillepanoa edeltävässä vaiheessa toimittamien vastausten kanssa ja otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettujen kyselyvastausten kanssa. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien ja tarkastettujen tietojen perusteella. Molempien tietosarjojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. On syytä huomata, että otokseen valitut unionin tuottajat edustivat suurinta osaa unionin tuotannosta (ks. 61 kappale).

(85)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalin suuruus.

(86)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, keskimääräiset yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(87)

Koska kolmesta otokseen valitusta yrityksestä kaksi on etuyhteydessä toisiinsa, taulukossa 5 esitetään tiedot indeksoidussa muodossa, jotta liiketoiminnan kannalta arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus säilyy perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti (ks. 63 kappale).

4.5.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.5.2.1   Unionin tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(88)

Taulukossa 5 esitetään unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste tarkastelujaksolla:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotanto, indeksi (2014 = 100)

100

97

102

102

Tuotantokapasiteetti, indeksi (2014 = 100)

100

100

100

100

Kapasiteetin käyttöaste, indeksi (2014 = 100)

100

97

102

102

Lähde: Pyynnön esittäjä, vireillepanoa edeltävässä vaiheessa saadut tiedot ja tarkastetut kyselyvastaukset

(89)

Unionin kokonaistuotannon määrä kasvoi vain hieman tarkastelujakson aikana ja saavutti 2 prosenttia korkeamman tason tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(90)

Unionin tuotantokapasiteetti pysyi vakaana tarkastelujakson aikana.

(91)

Sen vuoksi unionin kapasiteetin käyttöaste seurasi tuotantomäärän kehityssuuntaa tarkastelujakson aikana. Kapasiteetin käyttöaste kasvoi kaikkiaan 2 prosenttia tarkastelujakson aikana tuotantomäärän 2 prosentin kasvua myötäillen.

4.5.2.2   Unionin myyntimäärä ja markkinaosuus

(92)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 6 mukaisesti:

Taukukko 6

Unionin tuotannonalan mappimekanismien myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myyntimäärä, Indeksi (2014 = 100)

100

91

95

91

Markkinaosuus

91,9 %

92,3 %

94,3 %

93,6 %

Indeksi (2014 = 100)

100

100

103

102

Lähde: Pyynnön esittäjä, vireillepanoa edeltävässä vaiheessa saadut tiedot ja tarkastetut kyselyvastaukset

(93)

Unionin tuottajien tuotantomäärä pysyi suhteellisen vakaana, kuten taulukosta 5 käy ilmi, mutta unionin tuottajien myyntimäärä unionin markkinoilla laski 9 prosenttia tarkastelujakson aikana. Unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi kuitenkin 2 prosenttia, mikä johtui pääasiassa unionin pienenevästä kulutuksesta ja Kiinasta tulevan tuonnin vähenemisestä.

4.5.2.3   Kasvu

(94)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotanto lisääntyi 2 prosenttia samaan aikaan kun unionin kulutus laski 11 prosenttia ja unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla pieneni 9 prosenttia, kuten 70 ja 93 kappaleessa todetaan. Tuotannon lisääntyminen selittyy unionin tuottajien vientimyynnin kasvulla.

4.5.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(95)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 7

Mappimekanismeja valmistavan unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden määrä, indeksi (2014 = 100)

100

97

99

102

Tuottavuus, indeksi (2014 = 100)

100

101

103

100

Lähde: Pyynnön esittäjä, vireillepanoa edeltävässä vaiheessa saadut tiedot ja tarkastetut kyselyvastaukset

(96)

Unionin tuotannonalan työntekijämäärä kasvoi hieman (2 %) tarkastelujaksolla, ja tuottavuus pysyi vakaana.

4.5.2.5   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(97)

Kuten 31 kappaleessa selitetään, polkumyynnin esiintymistä ei ollut mahdollista vahvistaa. Sen vuoksi tutkimuksessa keskityttiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin.

(98)

Aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa unionin tuotannonala osoitti merkkejä siitä, että se oli elpymässä aiemman polkumyynnin vaikutuksista. Tämän tutkimuksen tarkastelujakson aikana elpyminen jatkui, kuten unionin tuotannonalaa koskevien tärkeimpien vahinkoindikaattorien suotuisa kehittyminen osoittaa. Lisäksi unionin markkinoiden heikompaa kysyntää, jonka vuoksi kulutus laski 11 prosenttia tarkastelujaksolla (ks. taulukko 1), kompensoi vientimyynnin lisääntyminen (ks. 94 kappale).

4.5.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.5.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(99)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 8

Unionin keskimääräiset myyntihinnat ja yksikkökustannukset

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa, indeksi (2014 = 100)

100

97

96

95

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset unionissa, indeksi (2014 = 100)

100

97

93

96

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(100)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laski 5 prosenttia tarkastelujaksolla.

(101)

Samana ajanjaksona yksikkökohtaiset tuotantokustannukset laskivat 4 prosenttia.

4.5.3.2   Työvoimakustannukset

(102)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 9 mukaisesti:

Taulukko 9

Mappimekanismeja valmistavan unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työvoimakustannukset työntekijää kohti, indeksi (2014 = 100)

100

99

102

104

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(103)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset nousivat kaikkiaan 4 prosenttia tarkastelujakson aikana.

4.5.3.3   Varastot

(104)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla taulukon 10 mukaisesti:

Taulukko 10

Unionin tuotannonalan mappimekanismien varastot

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot, indeksi (2014 = 100)

100

109

111

185

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

7,4 %

8,3 %

8,1 %

13,5 %

Indeksi (2014 = 100)

100

112

108

182

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(105)

Varastot kasvoivat 8 prosenttia vuoteen 2016 mennessä ja 82 prosenttia tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonala selitti tämän varastojen huomattavan kasvun tarkastelujakson lopulla johtuneen kausimyynnin vaikutuksesta ja ilmenneen ainoastaan siksi, että tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso päättyy heinäkuussa, sillä mappimekanismien myyntihuippu ajoittuu joulukuuhun mutta niitä tuotetaan tasaisesti ympäri vuoden.

4.5.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(106)

Unionin tuotannonalan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2014

2015

2016

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen kokonaismyynnin kannattavuus, indeksi (2014 = 100)

100

105

134

90

Kassavirta, indeksi (2014 = 100)

100

107

120

42

Investoinnit, indeksi (2014 = 100)

100

87

91

103

Investointien tuotto

42 %

47 %

63 %

36 %

Indeksi (2014 = 100)

100

113

151

87

Lähde: Tarkastetut kyselyvastaukset

(107)

Unionin tuotannonalan kannattavuus parani kahden ensimmäisen vuoden aikana 34 prosenttia ja heikkeni jyrkästi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan se heikkeni tarkastelujaksolla 10 prosenttia mutta pysyi kuitenkin aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa asetetun 5 prosentin tavoitevoiton yläpuolella.

(108)

Se kasvoi vuosien 2014 ja 2016 välillä 20 prosenttia ja pieneni voimakkaasti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan se pieneni 58 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(109)

Unionin tuotannonalan investoinnit samankaltaisen tuotteen tuotantoon vähenivät 13 prosenttia vuonna 2015 ja lisääntyivät sitten hieman eli 4 prosenttia vuonna 2016 ja lisääntyivät edelleen 12 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koko tarkastelujakson aikana investoinnit lisääntyivät vaatimattomat 3 prosenttia.

(110)

Investointien tuotolla mitataan investoinnista saatua voittoa tai tappiota suhteessa investoituihin varoihin. Tarkastelujakson alussa investointien tuotto oli 42 prosenttia ja kaksi vuotta myöhemmin eli vuonna 2016 se oli kasvanut 51 prosenttiin. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana investointien tuotto kuitenkin laski alemmalle tasolle kuin mitä se oli ollut tarkastelujakson alussa mutta oli kuitenkin yhä 36 prosenttia.

4.5.4   Vahinkoa koskevat päätelmät

(111)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala pystyi voimassa olevien polkumyyntitullien ansiosta elpymään edelleen aiemmin kärsimästään vahingosta. Kaikki vahinkoindikaattorit, kuten tuotanto, kapasiteetin käyttöaste ja markkinaosuus, osoittivat positiiviseen suuntaan, ja kannattavuus pysyi koko ajanjakson tavoitevoittoa parempana. Tämän ansiosta unionin tuotannonala pystyi investoimaan tuottavuutta lisääviin toimenpiteisiin yksikkökohtaisten tuotantokustannusten pienentämiseksi samaan aikaan, kun keskimääräiset työvoimakustannukset nousivat.

(112)

Mappimekanismien tuonnilla Kiinasta tarkastelujaksolla oli vain vähän vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen. Voimassa olevien toimenpiteiden vuoksi Kiinan markkinaosuus oli pieni koko jakson ajan. Tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa lukuun ottamatta mappimekanismeja kuitenkin edelleen tuotiin Kiinasta unionin markkinoille, eli ne kiinnostivat jatkuvasti.

(113)

Näin ollen komissio päättelee, että unionin tuotannonala on hyötynyt voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä, koska sen elpyminen aiemman polkumyynnin vahingollisista vaikutuksista jatkui.

4.6   Vahingon toistumisen todennäköisyys

4.6.1   Alustavat huomautukset

(114)

Kuten 31 kappaleessa todetaan, polkumyynnin esiintymistä ei ollut mahdollista vahvistaa. Polkumyynnin jatkumisen katsottiin kuitenkin olevan todennäköistä, jos nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta (ks. 60 kappale).

(115)

Siksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, toistuisiko merkittävä vahinko, jos Kiinaa koskevien toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(116)

Vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioimista varten analysoitiin seuraavia tekijöitä: i) Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, ii) Kiinasta tulevan tuonnin mahdolliset hintatasot, jos toimenpiteiden annetaan raueta, iii) kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttäytyminen muissa kolmansissa maissa, iv) unionin markkinoiden houkuttelevuus ja v) Kiinasta tulevan tuonnin vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

4.6.1.1   Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti

(117)

Kiinalaisilla tuottajilla on siis merkittävä tuotantokapasiteetti Kiinassa (ks. 52 ja 53 kappale), ja sen tuloksena niiden käyttämätön kapasiteetti ylittää merkittävästi unionin kokonaiskulutuksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(118)

Lisäksi tutkimuksessa ei havaittu mitään merkkejä siitä, että mappimekanismien kotimainen kysyntä Kiinassa tai millään muiden kolmansien maiden markkinoilla kasvaisi lähitulevaisuudessa. Ottaen huomioon mappimekanismien kulutuksen pienenemisen unionissa tarkastelujaksolla komissio päätteli, että kysyntä Kiinan kotimarkkinoilla tai muiden kolmansien maiden markkinoilla ei pysty ottamaan vastaan käytettävissä olevaa kapasiteettia.

4.6.1.2   Kiinasta tulevan tuonnin mahdollinen hintataso

(119)

Kuten 47 kappaleessa mainitaan, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä. Siitä syystä todettiin, että asianmukaisin perusta Kiinasta tulevan tuonnin mahdollisen hintatason laskemiseksi olivat tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnoista.

(120)

Tämän viennin hintatasoa pidettiin kohtuullisena arviona myös unioniin suuntautuvan viennin mahdollisesta tulevasta hintatasosta, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(121)

Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat 22,1–32,2 prosenttia alemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten 42 ja 48 kappaleessa selitetään. Vastaavasti hinnan alittavuuden marginaalien todettiin olevan 8,9–17,8 prosenttia.

(122)

Tämän perusteella päätellään, että tuonti Kiinasta aiheuttaa erittäin todennäköisesti suurta hintapainetta unionin tuotannonalalle, jos polkumyyntitoimenpiteet kumotaan.

4.6.1.3   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(123)

Kuten 55–57 kappaleessa mainitaan, unionin markkinat ovat mappimekanismien suurimmat yksittäiset markkinat ja lisäksi hinnat ovat kiinalaisille tuottajille houkuttelevia. Muita suuria, Kiinan ylikapasiteetin vastaanottamaan kykeneviä vientimarkkinoita ei ole, koska mappimekanismeja käytetään vain harvoilla markkinoilla. Näistä syistä kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on suuri kannustin suunnata vientiään unioniin, jossa ne saisivat korkeammat hinnat ja voisivat edelleen alittaa merkittävästi unionin tuotannonalan myyntihinnat. Lisäksi niillä olisi kannustin viedä ainakin osa käyttämättömästä kapasiteetistaan alhaisilla hinnoilla unionin markkinoille.

(124)

Sen vuoksi päätellään, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on potentiaalia ja kannustin lisätä merkittävästi unioniin suuntautuvan mappimekanismien viennin määrää polkumyyntihinnoilla, jotka alittavat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat.

4.6.2   Vaikutus unionin tuotannonalaan

(125)

Matalahintaisen tuonnin lisääntyminen aiheuttaisi merkittävää hintapainetta unionin markkinoilla, jotka ovat hintaherkät. Jos unionin tuotannonala pitää hintatasonsa ennallaan, se ei kykene säilyttämään myyntimääräänsä ja markkinaosuuttaan Kiinasta halvoin hinnoin tulevaan tuontiin verrattuna. On erittäin todennäköistä, että Kiinan markkinaosuus kasvaa nopeasti, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tämä tapahtuisi mitä todennäköisimmin unionin tuotannonalan kustannuksella. Myyntimäärän pieneneminen johtaisi alempaan käyttöasteeseen ja kohottaisi keskimääräisiä tuotantokustannuksia. Tämä huonontaisi unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta ja heikentäisi sen kannattavuutta, joka oli koko tarkastelujakson ajan ollut tavoitevoittoa suurempi mutta oli laskenut vuoden 2016 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä yli 40 prosenttia. Tämän skenaarion mukaan kustannusten mahdollinen nousu johtaisi siihen, että kannattavuus putoaisi lyhyellä aikavälillä alle tavoitevoiton, mikä tekisi tyhjiksi unionin tuotannonalan aikaisemmat elpymistoimet. Tähän asti unionin tuotannonala on pystynyt pitämään investointinsa kilpailukyvyn säilyttämisen edellyttämällä tasolla.

(126)

Jos unionin tuotannonala kuitenkin päättäisi alentaa hintatasoaan pyrkiessään säilyttämään myyntimääränsä ja markkinaosuutensa, sen taloudellinen tilanne heikkenisi lähes välittömästi. Jos unionin tuotannonalan olisi alennettava myyntihintojaan unionin markkinoilla 8,9 prosenttia eli alimman todetun hinnan alittavuuden marginaalin verran (ks. 121 kappale) pysyäkseen kiinalaisten tuontituotteiden hintojen tasolla, niiden toiminta kääntyisi heti tappiolliseksi.

(127)

Myös tässä skenaariossa toimenpiteiden voimassaolon päättymisellä olisi todennäköisesti välitön kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan, koska se tekisi sen tilanteesta tappiollisen välittömästi. Keskipitkällä aikavälillä tämä ei olisi kestävää ja johtaisi tuotantolaitosten sulkemiseen ja lopulta unionin tuotannonalan häviämiseen. On huomattava, että jo tarkastelujaksolla unionin tuottajien määrä väheni kuudesta kolmeen.

(128)

Sen vuoksi voidaan päätellä, että voimassa olevien toimenpiteiden päättyminen johtaisi erittäin todennäköisesti Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnin aiheuttaman vahingon toistumiseen ja että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne todennäköisesti heikkenisi, mikä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa.

(129)

Mappimekanismeja tuodaan Kiinasta unionin markkinoille tällä hetkellä huomattavasti vähemmän kuin ennen toimenpiteiden käyttöönottoa, mikä osoittaa, että voimassa olevilla tulleilla on onnistuttu palauttamaan vääristymätön kilpailutilanne tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaisten viejien ja unionin tuotannonalan välille. Komissio päätteli, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi kuitenkin erittäin todennäköisesti vahingon toistumiseen, kuten 128 ja 130 kappaleessa todetaan.

4.6.3   Päätelmä

(130)

Komissio päättelee, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä Kiinasta polkumyynnillä tulevan ja unionin tuotannonalan hinnat alittavan mappimekanismien tuonnin merkittävään lisääntymiseen ja palauttaisi vahinkoa aiheuttaneen tilanteen, josta unionin tuotannonala kärsi silloin, kun toimenpiteet alun perin otettiin käyttöön. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavassa vaarassa.

5.   UNIONIN ETU

(131)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(132)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(133)

On syytä muistaa, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei aiemmassa toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelussa pidetty unionin edun vastaisena. Lisäksi tässä tutkimuksessa, joka on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu eli siinä tarkastellaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa, voidaan arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(134)

Tämän perusteella tutkittiin, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti ja vahinko todennäköisesti toistuvat.

5.1   Unionin tuotannonalan etu

(135)

Tutkimuksessa tuli esiin, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy, sillä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Se johtaisi nopeasti unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkenemiseen ja jopa sen tilanteen muuttumiseen tappiolliseksi, minkä lisäksi se vaikuttaisi kielteisesti myös muihin vahinkotekijöihin kuten tuotantomäärään, käyttöasteeseen, investointeihin ja työllisyyteen. Pidemmällä aikavälillä tällainen tilanne käy kestämättömäksi ja pakottaa unionin tuottajat lopettamaan toimintansa unionin markkinoilla.

(136)

Unionin tuotannonala on aiemmin osoittanut olevansa elinkelpoinen tuotannonala, jonka taloudelliset ja rahoitukselliset tulokset ovat positiivisia. Kun polkumyyntituontia Kiinasta ei tosiasiallisesti ollut, unionin tuotannonala onnistui pysymään kannattavana ja sen voittomarginaali oli yli tavoitevoiton.

(137)

Tämän vuoksi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

5.2   Tuojien etu

(138)

Yksikään tuoja ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa eikä toimittanut pyydettyjä tietoja (ks. 16 kappale). Aiemmassa tutkimuksessa todettiin, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi merkittävää vaikutusta tuojiin. Koska vastakkaista näyttöä ei ole, voidaan näin ollen vahvistaa, että tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole merkittävää negatiivista vaikutusta tuojien taloudelliseen tilanteeseen ja että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuttaisi kohtuuttomasti tuojiin.

5.3   Käyttäjien etu

(139)

Mappimekanismien tuojat ovat yleensä myös mappimekanismien käyttäjiä, koska ne tuovat niitä vipuvarsikansioiden tuotantoa varten. Kuten 15 kappaleessa mainitaan, vireillepanovaiheessa otettiin yhteyttä 26:een tiedossa olevaan tuojaan/käyttäjään, mutta yksikään niistä ei vastannut otantalomakkeeseen eikä esittänyt huomautuksia.

(140)

Aiemmissa tutkimuksissa vahvistettiin, että mappimekanismien kustannukset edustavat hyvin pientä prosenttiosuutta vipuvarsikansioiden jälleenmyyntihinnasta, joten tullien (mahdollista) vaikutusta ei pidetä merkittävänä.

(141)

Lisäksi tutkimus osoitti, että ilman polkumyyntituonnin vastaisia toimenpiteitä unionin tuotannonala todennäköisesti menettäisi suurimman osan markkina-asemastaan ja voisi vähitellen hävitä kokonaan. Tämä johtaisi tietenkin siihen, että vipuvarsikansioiden tuottajat olisivat riippuvaisia tuonnista ja kilpailu unionin markkinoilla vähenisi merkittävästi.

(142)

Tällä perusteella voidaan päätellä, että mappimekanismeja koskevat toimenpiteet eivät ole unionin kokonaisedun vastaisia.

5.4   Unionin etua koskevat päätelmät

(143)

Näin ollen komissio päättelee, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuontia koskevien lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaoloa.

6.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

6.1   Toimenpiteet

(144)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuontiin tällä hetkellä sovellettavat toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Huomautuksia ei saatu.

(145)

Tuomioistuimen hiljattainen oikeuskäytäntö (10) huomioon ottaen on aiheellista säätää viivästyskoroista, jotka on maksettava, jos lopulliset tullit palautetaan, koska voimassa olevissa tulleja koskevissa säännöksissä ei säädetä tällaisesta korosta, ja kansallisten sääntöjen soveltaminen johtaisi kohtuuttomiin vääristymiin talouden toimijoiden välillä riippuen siitä, mikä jäsenvaltio valitaan tulliselvitystä varten.

(146)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa tässä asetuksessa säädettävistä toimenpiteistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8305 10 00 (Taric-koodi 8305100050) kuuluvien mappimekanismien tuonnissa.

2.   Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien, 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Valmistaja

Polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

DongGuan Humen Nanzha World Wide Stationery Mfg. Co., Ltd.

27,1 %

A729

Kaikki muut yritykset

47,4 %

A999

2 artikla

1.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia asiaankuuluvia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2.   Viivästyskorko, joka on maksettava, jos kyseessä on palautus, joka antaa oikeuden viivästyskoron saamiseen, on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistu korkokanta, jota Euroopan keskuspankki sovelsi perusrahoitusoperaatioihinsa erääntymiskuukauden ensimmäisenä päivänä, korotettuna yhdellä prosenttiyksiköllä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä marraskuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1136/2006, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2006, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 205, 27.7.2006, s. 1).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51).

(4)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 796/2012, annettu 30 päivänä elokuuta 2012, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella (EUVL L 238, 4.9.2012, s. 5).

(5)  Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (EUVL C 466, 14.12.2016, s. 20).

(6)  Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien mappimekanismien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 290, 1.9.2017, s. 3).

(7)  Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 796/2012 johdanto-osan 40 kappale.

(8)  Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 796/2012 johdanto-osan 41 kappale.

(9)  http://www.portalecreditori.it/procedura?id=6rKz4dlB2Y; 16. elokuuta 2018.

(10)  Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 18.1.2017 asiassa C-365/15, Wortmann v. Hauptzollamt Bielefeld, EU:C:2017:19, 35–39 kohta.


Top