19.5.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/33

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/755,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015,

tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä

(uudelleenlaadittu teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Neuvoston asetusta (EY) N:o 625/2009 (3) on muutettu huomattavilta osin (4). Koska siihen on määrä tehdä uusia muutoksia, mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)	Yhteisen kauppapolitiikan olisi perustuttava yhdenmukaisiin periaatteisiin.

(3)

Tuontiin sovellettavan menettelyn yhdenmukaisuus olisi varmistettava antamalla mahdollisuuksien mukaan säännöksiä, jotka kyseisten kolmansien maiden talousjärjestelmien erityispiirteet huomioon ottaen ovat mahdollisimman samankaltaisia kuin muihin kolmansiin maihin sovellettavan yhteisen menettelyn yhteydessä sovellettavat säännökset.

(4)	Tuontiin sovellettavaa yhteistä menettelyä sovelletaan myös hiili- ja terästuotteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisesti kyseisiä tuotteita koskevan sopimuksen mahdollisten soveltamistoimenpiteiden toteuttamista.

(5)	Tuonnin vapauttamisen, toisin sanoen kaikkien määrällisten rajoitusten puuttumisen, olisi näin ollen oltava unionin menettelyn lähtökohta.

(6)	Joidenkin tuotteiden osalta komission olisi tutkittava tuonnin edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt, tuonnin kehityssuuntaukset sekä taloudellisen ja kaupallisen tilanteen eri näkökohdat ja mahdollisesti toteutettavat toimenpiteet.

(7)	Näiden tuotteiden osalta voi osoittautua tarpeelliseksi ottaa käyttöön kyseisten tuotteiden tietyn tuonnin valvonta unionissa.

(8)	Komission tehtävänä on määrätä unionin edun vaatimat suojatoimenpiteet ottaen asianmukaisesti huomioon olemassa olevat kansainväliset velvoitteet.

(9)

Yhteen tai useampaan unionin alueeseen rajoitetut valvonta- tai suojatoimenpiteet voivat kuitenkin osoittautua tarkoituksenmukaisemmiksi kuin koko unionissa sovellettavat toimenpiteet. Tällaiset toimenpiteet olisi kuitenkin sallittava ainoastaan poikkeustapauksissa ja muiden ratkaisujen puuttuessa. Olisi huolehdittava siitä, että nämä toimenpiteet ovat väliaikaisia ja aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä sisämarkkinoiden toiminnalle.

(10)

Sovellettaessa unionin valvontaa olisi kyseisten tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen edellytyksenä oltava yhdenmukaisten perusteiden mukaisen valvonta-asiakirjan esittäminen. Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi annettava tämä asiakirja tuojan pyynnöstä tietyn määräajan kuluessa ilman, että tuoja saa sen johdosta tuontioikeutta. Valvonta-asiakirjan olisi siis oltava voimassa ainoastaan niin kauan kuin tuontiin sovellettavaa menettelyä ei muuteta.

(11)

Moitteettoman hallinnon ja unionin toimijoiden edun turvaamiseksi olisi suotavaa saattaa valvonta-asiakirjan sisältö ja ulkoasu sikäli kuin mahdollista komission asetuksessa (EY) N:o 738/94 (5), komission asetuksessa (EY) N:o 3168/94 (6) ja komission asetuksessa (EY) N:o 3169/94 (7) säädettyjen tuontilisenssien lomakkeiden mukaisiksi, ottaen huomioon valvonta-asiakirjan tekniset ominaisuudet.

(12)	Unionin etujen mukaista on, että jäsenvaltiot ja komissio vaihtaisivat mahdollisimman paljon unionin valvonnan yhteydessä saatuja tietoja.

(13)	On tarpeen antaa tarkat perusteet mahdollisen haitan määrittämiseksi ja ottaa käyttöön tutkinta, joka tekee komissiolle mahdolliseksi toteuttaa kiireellisissä tapauksissa aiheellisia toimenpiteitä.

(14)	Tämän vuoksi olisi säädettävä yksityiskohtaiset säännökset tutkinnan aloittamisesta, vaadittavista valvonnasta ja tarkastuksista, kyseessä olevien osapuolten kuulemisesta, saatujen tietojen käsittelystä ja haitan määrittämisen perusteista.

(15)	Tällä asetuksella säädetyt tutkintaa koskevat säännökset eivät vaikuta ammattisalaisuutta koskevien unionin säännösten tai kansallisten säännösten soveltamiseen.

(16)	Samoin olisi vahvistettava määräajat tutkinnan aloittamiselle ja sen määrittämiselle, ovatko mahdolliset toimenpiteet aiheellisia, tämän prosessin nopeuden varmistamiseksi, mikä lisää kyseisten taloudellisten toimijoiden oikeusturvaa.

(17)

Tuonnissa sovellettavan menettelyn yhdenmukaisuuden vuoksi muodollisuuksien, jotka tuojien on suoritettava, olisi oltava yksinkertaisia ja yhdenmukaisia tulliselvityspaikasta riippumatta. Tämän vuoksi on suotavaa säätää, että tämän asetuksen liitteessä olevan mallin mukaisia lomakkeita olisi käytettävä kaikissa muodollisuuksissa.

(18)	Unionin valvonnan yhteydessä annettujen valvonta-asiakirjojen olisi oltava voimassa koko unionissa riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa ne on annettu.

(19)	Neuvoston asetuksen (EY) N:o 517/94 (8) soveltamisalaan kuuluvat tekstiilituotteet saavat erityiskohtelun sekä unionin tasolla että kansainvälisellä tasolla. Tämän vuoksi ne olisi kokonaan jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(20)

Neuvoston asetus (EY) N:o 427/2003 (9) sisälsi valtuuden muuttaa asetuksen (EY) N:o 625/2009 luetteloa kolmansista maista. Asetuksen (EY) N:o 427/2003 I osaston siirtymäkauden tuotekohtaista suojamekanismia koskevien säännösten voimassaolo on päättynyt 11 päivänä joulukuuta 2013 ja kyseisen asetuksen II osaston säännökset ovat nyt vanhentuneet, ja sen vuoksi on johdonmukaisuuden, selkeyden ja järkiperäisyyden takia asianmukaista sisällyttää kyseisen asetuksen 14 a ja 14 b artiklat tähän asetukseen. Asetus (EY) N:o 427/2003 olisi sen vuoksi kumottava.

(21)

Komissiolle olisi annettava valta hyväksyä delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteen I muuttamista varten, jotta maat voidaan poistaa kyseisessä liitteessä olevasta kolmansien maiden luettelosta, kun niistä tulee Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäseniä.

(22)

Tämän asetuksen täytäntöönpano edellyttää yhdenmukaisia edellytyksiä väliaikaisten ja lopullisten suojatoimenpiteiden hyväksymiselle ja ennakkovalvontatoimenpiteiden käyttöönotolle. Komission olisi hyväksyttävä nämä toimenpiteet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti (10).

(23)

Valvontatoimenpiteiden ja väliaikaisten toimenpiteiden hyväksymisessä olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä, kun otetaan huomioon tällaisten toimenpiteiden vaikutukset ja niiden looginen järjestys suhteessa lopullisten suojatoimenpiteiden hyväksymiseen. Jos toimenpiteiden määräämisen viivästyminen aiheuttaisi vaikeasti korjattavaa vahinkoa, on tarpeen antaa komissiolle mahdollisuus hyväksyä välittömästi sovellettavia väliaikaisia toimenpiteitä.

(24)	Kun asetusta (EY) N:o 625/2009 muutettiin, sen 18 artiklan 2 kohdan toinen alakohta virheellisesti poistettiin. Kyseinen säännös olisi palautettava.

(25)

Koska Armenia, Venäjä, Tadžikistan ja Vietnam ovat tulleet WTO:n jäseniksi, olisi nämä kolmannet maat poistettava asetuksen (EY) N:o 625/2009 liitteestä I komission delegoidulla säädöksellä. Selkeyden ja järkeistämisen vuoksi ne eivät sisälly tämän asetuksen liitteen I luetteloon kolmansista maista,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET PERIAATTEET

1 artikla

1.   Tätä asetusta sovelletaan tuotaessa liitteessä I tarkoitetuista kolmansista maista peräisin olevia tuotteita, lukuun ottamatta asetuksessa (EY) N:o 517/94 tarkoitettuja tekstiilituotteita.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuonti unioniin on vapaata, eikä sille siis ole asetettu mitään määrällisiä rajoituksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta V luvun mukaisesti mahdollisesti toteutettavien suojatoimenpiteiden soveltamista.

II LUKU

UNIONIN ILMOITUS- JA KUULEMISMENETTELY

2 artikla

Jos tuonnin kehittyminen voi tehdä tarpeelliseksi valvonta- tai suojatoimenpiteiden toteuttamisen, jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta komissiolle. Tämän ilmoituksen on sisällettävä 6 artiklassa määriteltyihin perusteisiin perustuvat saatavilla olevat todisteet. Komissio lähettää tämän ilmoituksen viipymättä kaikille jäsenvaltioille.

III LUKU

UNIONIN TUTKINTAMENETTELY

3 artikla

1.   Jos komission mukaan on ilmeistä, että tutkinnan aloittamiseksi on riittävästi näyttöä, komissio aloittaa tutkinnan kuukauden kuluessa jäsenvaltion toimittamien tietojen vastaanottamisesta ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tässä lausunnossa

a)	esitetään yhteenveto saaduista tiedoista ja vaaditaan, että kaikki asiaa koskevat tiedot on toimitettava komissiolle;

b)	vahvistetaan määräaika, jonka kuluessa osapuolet, joita asia koskee, voivat ilmoittaa näkemyksensä kirjallisesti ja antaa tietoja, jos ne on otettava huomioon tutkinnan aikana;

c)	vahvistetaan määräaika, jonka kuluessa osapuolet, joita asia koskee, voivat pyytää komissiota kuulemaan heitä suullisesti 4 kohdan mukaisesti.

Komissio aloittaa tutkinnan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Komissio toimittaa jäsenvaltioille tietojen analysointia koskevia tietoja tavallisesti 21 päivän kuluessa päivästä, jona tiedot on annettu komissiolle.

2.   Komissio kerää kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot ja, jos se pitää sitä aiheellisena, pyrkii tarkastamaan nämä tiedot tuojien, kauppiaiden, välittäjien, tuottajien, kaupallisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa.

Komissiota avustavat tässä tehtävässä sen jäsenvaltion viranomaiset, jonka alueella nämä tarkastukset tapahtuvat, jos kyseinen jäsenvaltio on sitä pyytänyt.

Osapuolet, joita asia koskee ja jotka ovat ilmoittautuneet 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, sekä viejämaan edustajat voivat tutkia kaikki komissiolle tutkinnan yhteydessä toimitetut tiedot, lukuun ottamatta unionin tai sen jäsenvaltioiden viranomaisten laatimia sisäisiä asiakirjoja, jos nämä tiedot ovat välttämättömiä niiden etujen puolustamiseksi ja jos nämä tiedot eivät ole 5 artiklassa tarkoitettuja luottamuksellisia tietoja ja jos komissio käyttää niitä tutkinnassaan. Tätä varten osapuolten on osoitettava komissiolle kirjallinen pyyntö, jossa pyydettävät tiedot mainitaan.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sen pyynnöstä ja sen määrittelemien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti tiedot, jotka niillä on käytettävissään tutkinnan kohteena olevan tuotteen markkinoiden kehityksestä.

4.   Komissio voi kuulla osapuolia, joita asia koskee. Niitä on kuultava, jos ne ovat kirjallisesti pyytäneet kuulemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa osoittaen, että tutkinnan tulos voi tosiasiallisesti vaikuttaa niihin ja että on erityisiä syitä niiden suulliseen kuulemiseen.

5.   Jollei komission pyytämiä tietoja toimiteta tässä asetuksessa asetetussa määräajassa tai komission tämän asetuksen mukaisesti asettamassa määräajassa taikka jos tutkimusta merkittävästi vaikeutetaan, päätelmät voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos komissio toteaa, että osapuoli, jota asia koskee, tai kolmas osapuoli on toimittanut sille vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, se jättää nämä tiedot huomioon ottamatta ja voi käyttää saatavilla olevia tietoja.

6.   Jos komission mukaan on ilmeistä, että tutkinnan aloittamiseksi ei ole riittävästi näyttöä, se ilmoittaa päätöksestään jäsenvaltioille kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden toimittamien tietojen vastaanottopäivästä.

4 artikla

1.   Päätettyään tutkinnan komissio antaa 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle, jäljempänä ’komitea’, kertomuksen tuloksistaan.

2.   Jos komissio yhdeksän kuukauden kuluessa tutkinnan aloittamisesta arvioi, että unionin valvonta- ja suojatoimenpiteet eivät ole tarpeen, tutkinta päätetään kuukauden kuluessa. Komissio päättää tutkinnan 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Tutkinnan päättämistä koskeva päätös, johon on sisällyttävä selvitys tutkinnan olennaisista päätelmistä ja yhteenveto niiden syistä, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Jos komissio arvioi unionin valvonta- tai suojatoimenpiteen tarpeelliseksi, se tekee IV ja V luvun mukaisesti tätä varten vaadittavat päätökset viimeistään yhdeksän kuukauden kuluessa tutkinnan aloittamisesta. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tätä määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella kuukaudella. Komissio julkaisee tätä varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa vahvistetaan pidennyksen kesto ja joka sisältää yhteenvedon sen syistä.

4.   Tämän luvun säännökset eivät estä valvontatoimenpiteiden toteuttamista 7–12 artiklan mukaisesti milloin tahansa tai suojatoimenpiteiden toteuttamista 13, 14 ja 15 artiklan mukaisesti, jos kriittiset olosuhteet, joissa viivytykset aiheuttaisivat vaikeasti korjattavissa olevan haitan, edellyttävät välitöntä toimintaa.

Komissio toteuttaa välittömästi vielä tarpeellisina pitämänsä tutkintatoimenpiteet. Niiden tuloksia käytetään toteutettujen toimenpiteiden uudelleentarkasteluun.

5 artikla

1.   Tätä asetusta sovellettaessa saatuja tietoja voidaan käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot tai niiden edustajat eivät saa paljastaa tämän asetuksen mukaisesti saamiaan luottamuksellisia tietoja tai muita luottamuksellisesti toimitettuja tietoja ilman tietojen toimittajan nimenomaista lupaa.

3.   Luottamuksellista käsittelyä koskevassa pyynnössä on mainittava syyt, joiden vuoksi tieto on luottamuksellista.

Jos kuitenkin ilmenee, ettei luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö ole perusteltu ja ettei tietojen toimittaja halua saattaa niitä julkisiksi tai antaa lupaa niiden ilmaisemiseen yleisluontoisesti tai yhteenvetona, kyseiset tiedot voidaan jättää ottamatta huomioon.

4.   Tietoa on joka tapauksessa pidettävä luottamuksellisena, jos sen ilmaisemisesta voi aiheutua merkittäviä haitallisia seurauksia sille, joka on toimittanut tämän tiedon tai ollut sen lähde.

5.   Edellä oleva 1–4 kohta ei estä unionin viranomaisia ottamasta huomioon yleisluontoisia tietoja eikä erityisesti syitä, joihin tämän asetuksen mukaisesti tehdyt päätökset perustuvat. Näiden viranomaisten on kuitenkin otettava huomioon niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, jotka eivät halua liikesalaisuuksiaan ilmaistavan, laillinen etu.

6 artikla

1.   Tuonnin kehityssuuntausten ja sen edellytysten tutkiminen sekä sen unionin tuottajille aiheuttaman vakavan haitan tai haitan uhan tutkiminen kohdistuu erityisesti seuraaviin tekijöihin:

a)	tuonnin määrä, erityisesti jos se lisääntyy merkittävästi joko absoluuttisina lukuina tai suhteessa unionin tuotantoon tai kulutukseen;

b)	tuontihinnat, erityisesti jos hinta on määritetty merkittävästi alhaisemmaksi kuin samanlaisen unionin tuotteen hinta;

c)

vaikutus, joka sillä on samanlaisten tuotteiden tai suoraan kilpailevien tuotteiden tuottajiin unionissa, sellaisena kuin se ilmenee seuraavanlaisten tiettyjen taloudellisten tekijöiden kehityssuunnasta: — tuotanto, — tuotantokyvyn käyttöaste, — varastot, — myynti, — markkinaosuus, — hinta (toisin sanoen hintojen lasku tai tavanomaisesti tapahtuvan hintojen nousun estyminen), — voitto, — sijoitetun pääoman tuotto, — kassavirrat, — työllisyys.

2.   Tutkimusta suorittaessaan komissio ottaa huomioon liitteessä I tarkoitettujen maiden erityisen talousjärjestelmän.

3.   Jos esitetään väite vakavan haitan uhasta, komissio tutkii myös, onko selvästi ennalta nähtävissä, että tietty tilanne voi muuttua tosiasialliseksi haitaksi. Tällöin komissio voi ottaa huomioon myös sellaiset tekijät kuin:

a)	unioniin kohdistuvan viennin kasvuvauhti;

b)	alkuperä- tai viejämaan vientikapasiteetti kyseisenä ajankohtana tai lähitulevaisuudessa ja todennäköisyys tämän vientikapasiteetin synnyttämän viennin suuntautumisesta unioniin.

IV LUKU

VALVONTA

7 artikla

1.   Jos unionin etu sitä vaatii, komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan

a)	päättää unionin jälkikäteisvalvonnan käyttöönotosta tietyn tuonnin osalta, määrittelemiensä yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

b)	valvoakseen tietyn tuonnin kehityssuuntauksia päättää saattaa kyseisen tuonnin unionin ennakkovalvonnan alaiseksi 8 artiklan mukaisesti.

2.   Komissio tekee 1 kohdan mukaiset päätökset 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3.   Valvontatoimenpiteet ovat voimassa rajoitetun ajan. Jollei toisin säädetä, niiden voimassaoloaika päättyy toisen sitä puolivuotiskautta, jonka aikana toimenpiteet on toteutettu, seuraavan puolivuotiskauden lopussa.

8 artikla

1.   Unionin ennakkovalvonnassa olevien tuotteiden vapaaseen liikkeeseen laskeminen edellyttää valvonta-asiakirjan esittämistä. Jäsenvaltioiden nimeämän toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava tämä asiakirja maksutta ja koko haetulle määrälle enintään viiden työpäivän kuluessa siitä, kun kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat saaneet unionin tuojan tekemän hakemuksen, riippumatta tuojan sijoittautumispaikasta unionissa. Jollei toisin osoiteta, mainittua hakemusta pidetään kansallisen toimivaltaisen viranomaisen vastaanottamana viimeistään kolmen työpäivän kuluttua sen jättämisestä.

2.   Valvonta-asiakirja on laadittava liitteessä II olevan mallin mukaiselle lomakkeelle.

Jos valvontaan asettamista koskevassa päätöksessä ei toisin säädetä, tuojan valvonta-asiakirjahakemukseen on sisällyttävä ainoastaan seuraavat tiedot:

a)	hakijan nimi ja täydellinen osoite (puhelin- ja faksinumero sekä mahdollinen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten antama tunnusnumero mukaan lukien) sekä hakijan alv-numero, jos hakijan on maksettava arvonlisäveroa;

b)	tarvittaessa ilmoituksen tekijän tai hakijan mahdollisen edustajan nimi ja täydellinen osoite (puhelin- ja faksinumero mukaan lukien);

c)	tavaroiden kuvaukset, jotka sisältävät tiedot — tavaran kauppanimityksestä, — sen yhdistetyn nimikkeistön koodista, johon tavara kuuluu, — tavaran alkuperästä ja paikasta, mistä se tulee;

d)	ilmoitetut määrät kilogrammoina tai tarvittaessa muina asianmukaisina lisäyksikköinä (esimerkiksi pareina tai kappaleina);

e)	tavaroiden CIF-arvo Euroopan unionin rajalla euroina;

f)	seuraava hakijan päiväämä ja allekirjoittama ilmoitus, jossa on hakijan nimen selvennys suuraakkosin: ”Minä allekirjoittanut todistan, että tässä hakemuksessa olevat tiedot ovat oikeita ja vilpittömässä mielessä annettuja ja että olen sijoittautunut unionin alueelle.”

3.   Valvonta-asiakirja on voimassa koko unionissa sen antaneesta jäsenvaltiosta riippumatta.

4.   Sen toteaminen, että suoritetun liiketoimen yksikköhinta ylittää alle viidellä prosentilla valvonta-asiakirjassa osoitetun määrän tai että tuonnissa esitettyjen tuotteiden arvo tai määrä ylittää kokonaisuudessaan alle viidellä prosentilla valvonta-asiakirjassa ilmoitetun arvon tai määrän, ei estä kyseisen tuotteen luovutusta vapaaseen liikkeeseen. Komissio voi kuultuaan komiteassa esitetyt lausunnot ja ottaen huomioon tuotteiden luonteen sekä kyseisten liiketoimien muut erityispiirteet vahvistaa eri prosenttiluvun, joka ei saa kuitenkaan tavallisesti ylittää kymmentä prosenttia.

5.   Valvonta-asiakirjoja saa käyttää ainoastaan niin kauan kuin tuonnin vapautusmenettelyt ovat voimassa kyseisten liiketoimien osalta. Joka tapauksessa kyseisiä valvonta-asiakirjoja ei saa käyttää sen määräajan päätyttyä, joka on vahvistettu samanaikaisesti ja samaa menettelyä noudattaen kuin valvontaan asettaminen ja jossa otetaan huomioon tuotteiden luonne ja liiketoimien muut erityispiirteet.

6.   Jos 7 artiklan nojalla tehdyssä päätöksessä niin säädetään, unionin valvonnan alaisten tuotteiden alkuperä on todistettava alkuperätodistuksella. Tämä kohta ei rajoita muiden tällaisen todistuksen esittämistä koskevien säännösten soveltamista.

7.   Jos unionin ennakkovalvonnan alaiseen tuotteeseen sovelletaan alueellista suojatoimenpidettä jossain jäsenvaltiossa, tämän jäsenvaltion antama tuontilupa voi korvata valvonta-asiakirjan.

8.   Valvonta-asiakirjalomakkeet ja niiden otteet laaditaan kahtena kappaleena, joista ensimmäinen, numerolla 1 merkitty ”vastaanottajan kappale”, toimitetaan hakijalle ja toisen, numerolla 2 merkityn ”toimivaltaisen viranomaisen kappaleen”, säilyttää asiakirjan myöntänyt viranomainen. Hallinnollisia tarkoituksia varten toimivaltainen viranomainen voi lisätä lomakkeeseen N:o 2 ylimääräisiä jäljennöksiä.

9.   Lomakkeet painetaan valkoiselle hiokkeettomalle kirjoituspaperille, jonka paino on 55–65 grammaa neliömetriltä. Niiden koko on 210 × 297 millimetriä. Konekirjoitusriviväli on 4,24 millimetriä (tuuman kuudesosa). Lomakkeiden asettelua on tarkoin noudatettava. Varsinaisen valvonta-asiakirjan eli kappaleen N:o 1 kummallakin puolella on lisäksi oltava keltaisella painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennökset silmin havaittaviksi.

10.   Jäsenvaltioiden on painettava lomakkeet. Ne voidaan myös painaa kirjapainossa, jonka sen sijoittautumisjäsenvaltio on hyväksynyt. Jälkimmäisessä tapauksessa mainittuun hyväksyntään on viitattava jokaisessa lomakkeessa. Kaikissa lomakkeissa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, jonka avulla kirjapaino voidaan tunnistaa.

9 artikla

Jos unionin etu sitä vaatii, komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tapauksissa, joissa 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tilanne uhkaa syntyä

—	rajoittaa mahdollisesti vaadittavan valvonta-asiakirjan käyttöaikaa,

—	asettaa kyseisen asiakirjan antamiselle tiettyjä edellytyksiä ja asettaa poikkeustapauksissa sen edellytykseksi kumoamislausekkeen lisäämisen.

10 artikla

Jos tuotteen tuontia ei aseteta unionin ennakkovalvontaan, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen ja 15 artiklan mukaisesti ottaa käyttöön valvonnan, joka rajoittuu yhdelle tai useammalle unionin alueelle suuntautuvaan tuontiin.

11 artikla

1.   Alueellisen valvonnan alaisten tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen kyseisellä alueella edellyttää valvonta-asiakirjan esittämistä. Yhden tai useamman jäsenvaltion, jota asia koskee, nimeämän toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kyseinen asiakirja maksutta ja koko haetulle määrälle enintään viiden työpäivän kuluessa siitä, kun kansallinen toimivaltainen viranomainen on saanut yhteisön tuojan tekemän hakemuksen, riippumatta tuojan sijoittautumispaikasta yhteisössä. Jollei toisin osoiteta, mainittua hakemusta pidetään kansallisen toimivaltaisen viranomaisen vastaanottamana viimeistään kolmen työpäivän kuluttua sen jättämisestä. Valvonta-asiakirjoja saa käyttää ainoastaan niin kauan kuin tuonnin vapauttamismenettelyt ovat voimassa kyseisten liiketoimien osalta.

2.   Tällöin sovelletaan 8 artiklan 2 kohtaa.

12 artikla

1.   Jos unionin valvontaa tai alueellista valvontaa sovelletaan, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedoksi kunkin kuukauden kymmenen ensimmäisen päivän kuluessa

a)	jos kyseessä on ennakkovalvonta, CIF-hinnan perusteella lasketut rahasummat sekä tavaramäärät, joiden osalta valvonta-asiakirjat on annettu edellisen jakson aikana;

b)	joka tapauksessa a alakohdassa tarkoitettua ajanjaksoa edeltäneen ajanjakson aikana toteutunut tuonti.

Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot on eriteltävä tuotteittain ja maittain.

Samanaikaisesti ja samaa menettelyä noudattaen kuin valvontaan asettaminen voidaan antaa eri säännöksiä.

2.   Kun tuotteiden luonne tai erityiset tilanteet sitä vaativat, komissio voi jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan muuttaa tietojen toimittamisen määräaikoja.

3.   Komissio antaa asian tiedoksi jäsenvaltioille.

V LUKU

SUOJATOIMENPITEET

13 artikla

1.   Jos tuotetta tuodaan unioniin niin paljon kasvaneina määrinä tai sellaisin edellytyksin, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa samanlaisten tai suoraan kilpailevien tuotteiden tuottajille unionissa, komissio voi jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan unionin etujen turvaamiseksi muuttaa kyseisen tuotteen tuontiin sovellettavaa menettelyä asettamalla sen vapaaseen liikkeeseen luovutuksen edellytykseksi komission määrittelemien yksityiskohtaisten sääntöjen ja rajoitusten mukaan myönnettävän tuontiluvan esittämisen.

2.   Toteutetut toimenpiteet on toimitettava viipymättä tiedoksi jäsenvaltioille, ja niitä sovelletaan välittömästi.

3.   Tässä artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä sovelletaan kaikkiin niiden voimaantulon jälkeen vapaaseen liikkeeseen luovutettuihin tuotteisiin. Ne voidaan 15 artiklan mukaisesti rajoittaa koskemaan yhtä tai useampaa unionin aluetta.

Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan estä unioniin kuljetettavina olevien tuotteiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen, jos näiden tuotteiden määräpaikkaa ei voida muuttaa ja jos niiden tuotteiden, joiden vapaaseen liikkeeseen luovutus edellyttää 8 ja 11 artiklan mukaisesti valvonta-asiakirjan esittämistä, mukana tosiasiallisesti toimitetaan tällainen asiakirja.

4.   Jos jäsenvaltio on pyytänyt komission toimenpidettä, komissio tekee päätöksensä 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen tai kiireellisissä tapauksissa 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti viimeistään viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottopäivästä.

14 artikla

1.   Komissio voi erityisesti 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa hyväksyä asianmukaisia suojatoimenpiteitä 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Tällöin sovelletaan 13 artiklan 3 kohtaa.

15 artikla

Jos erityisesti 6 artiklassa tarkoitettujen arviointitekijöiden perusteella ilmenee, että IV luvun ja 13 artiklan mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi säädetyt edellytykset täyttyvät yhdellä tai useammalla unionin alueella, komissio voi muita ratkaisuja tutkittuaan antaa poikkeuksellisesti luvan rajoitettujen valvonta- tai suojatoimenpiteiden soveltamiseen tähän yhteen tai useampaan alueeseen, jos komissio katsoo, että nämä tällä tasolla sovellettavat toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisempia kuin koko unionissa sovellettavat toimenpiteet.

Näiden toimenpiteiden on oltava väliaikaisia ja aiheutettava mahdollisimman vähän häiriötä sisämarkkinoiden toiminnalle.

Näistä toimenpiteistä määrätään 7 ja 13 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

16 artikla

1.   Kun IV ja V luvun mukaisesti käyttöön otettua valvonta- tai suojatoimenpidettä sovelletaan, komissio voi joko jonkin jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan

a)	tutkia tämän toimenpiteen vaikutuksia;

b)	tarkistaa, onko toimenpiteen soveltaminen edelleen tarpeellista.

Jos komissio katsoo, että toimenpiteen soveltaminen on edelleen tarpeellista, se ilmoittaa tästä jäsenvaltioille.

2.   Jos komissio katsoo, että jokin IV ja V luvussa tarkoitettu valvonta- tai suojatoimenpide olisi kumottava tai sitä olisi muutettava, se kumoaa toimenpiteen tai muuttaa sitä 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Jos kyseinen päätös koskee alueellisia valvontatoimenpiteitä, sitä sovelletaan kuudennesta päivästä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

17 artikla

1.   Tämä asetus ei estä unionin ja kolmansien maiden välisissä sopimuksissa määrätyistä erityissäännöistä johtuvien velvoitteiden suorittamista.

2.   Tämä asetus ei estä jäsenvaltioita määräämästä tai soveltamasta

a)

kieltoja, määrällisiä rajoituksia tai valvontatoimenpiteitä, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden kannalta, ihmisten ja eläinten terveyden ja elämän suojelemiseksi, kasvien suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi tai teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi;

b)	erityisiä valuuttakauppaa koskevia muodollisuuksia;

c)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisten kansainvälisten sopimusten soveltamisesta johtuvia muodollisuuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden unionin säännösten soveltamista.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä tai muodollisuuksista, joita ne aikovat ottaa käyttöön tai muuttaa ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

Erittäin kiireellisissä tapauksissa kyseiset kansalliset toimenpiteet tai muodollisuudet on annettava komissiolle tiedoksi heti niiden hyväksymisen jälkeen.

18 artikla

Komissio sisällyttää tietoja tämän asetuksen täytäntöönpanosta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (11) 22 a artiklan mukaiseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitettävään vuosittaiseen kertomukseensa kaupan suojatoimenpiteiden soveltamisesta ja täytäntöönpanosta.

19 artikla

1.   Tämä asetus ei estä maatalouden yhteistä markkinajärjestelyä koskevien säädösten tai niihin perustuvien unionin tai kansallisten hallinnollisten määräysten taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan nojalla annettujen ja maataloustuotteiden jalostuksessa saatuihin tavaroihin sovellettavien erityissäädösten soveltamista. Sitä sovelletaan niitä täydentävästi.

2.   Jos tuotteet kuuluvat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamisalaan, 7–12 artiklaa ja 16 artiklaa ei sovelleta tuotteisiin, joiden osalta unionin kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan menettely edellyttää todistuksen tai muun tuontiasiakirjan esittämistä.

Edellä olevaa 13, 15 ja 16 artiklaa ei sovelleta tuotteisiin, joiden osalta mainitussa menettelyssä määrätään määrällisten rajoitusten soveltamisesta tuonnissa.

20 artikla

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 21 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi, jotta maat voidaan poistaa kyseisessä liitteessä olevasta kolmansien maiden luettelosta, kun niistä tulee Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseniä.

21 artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 20 päivästä helmikuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 20 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 20 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 20 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

22 artikla

1.   Komissiota avustaa asetuksella (EU) 2015/478 (12) perustettu suojatoimenpidekomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

23 artikla

Kumotaan asetukset (EY) N:o 427/2003 ja (EY) N:o 625/2009.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

24 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  Lausunto annettu 10. joulukuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. maaliskuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. huhtikuuta 2015.

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 625/2009, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2009, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 185, 17.7.2009, s. 1).

(4)  Katso liite III.

(5)  Komission asetus (EY) N:o 738/94, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1994, tietyistä yhteisön määrällisten kiintiöiden hallintomenettelyn käyttöönotosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 520/94 soveltamista koskevista säännöksistä (EYVL L 87, 31.3.1994, s. 47).

(6)  Komission asetus (EY) N:o 3168/94, annettu 21 päivänä joulukuuta 1994, muiden kuin kahdenvälisten sopimusten, pöytäkirjojen tai muiden järjestelyjen taikka muiden yhteisön erityisten tuontimenettelyjen soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kolmansien maiden tekstiilituotteiden tuontia koskevasta yhteisestä menettelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 517/94 mukaisesta yhteisön tuontilisenssistä sekä mainitun asetuksen tiettyjen säännösten muuttamisesta (EYVL L 335, 23.12.1994, s. 23).

(7)  Komission asetus (EY) N:o 3169/94, annettu 21 päivänä joulukuuta 1994, kolmansien maiden tiettyjen tekstiilituotteiden tuontia koskevista yhteisistä säännöistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 liitteen III muuttamisesta ja yhteisön tuontilisenssin käyttöön ottamisesta mainitun asetuksen soveltamisalalla (EYVL L 335, 23.12.1994, s. 33).

(8)  Neuvoston asetus (EY) N:o 517/94, annettu 7 päivänä maaliskuuta 1994, muiden kuin kahdenvälisten sopimusten, pöytäkirjojen tai muiden järjestelyjen taikka muiden yhteisön erityisten tuontimenettelyjen soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kolmansien maiden tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EYVL L 67, 10.3.1994, s. 1).

(9)  Neuvoston asetus (EY) N:o 427/2003, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2003, siirtymäkauden tuotekohtaisesta suojamekanismista Kiinan kansantasavallasta peräisin olevalle tuonnille ja tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 519/94 muuttamisesta (EUVL L 65, 8.3.2003, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(11)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/478, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, tuontia koskevasta yhteisestä järjestelmästä (EUVL L 83, 27.3.2015, s. 16).

---

---

---

---

---