28.4.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/44

(1)

Valtiontuki-ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 22 päivänä lokakuuta 2013 sähköisellä ilmoituksella toimenpiteistä uuden Hinkley Point C -ydinvoimalaitoksen, jäljempänä ’HPC’, tukemiseksi. Komissio kirjasi ilmoituksen saapuneeksi samana päivänä.

(2)

Komissio aloitti ilmoitetuista toimenpiteistä 18 päivänä joulukuuta 2013 muodollisen tutkintamenettelyn, koska toimenpiteiden yhteensopivuutta valtiontukisääntöjen kanssa oli syytä epäillä.

(3)

Menettelyn aloittamista koskeva komission päätös, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, julkaistiin kilpailun pääosaston verkkosivustossa 31 päivänä tammikuuta 2014 ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä7 päivänä maaliskuuta 2014. Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(4)

Yhdistynyt kuningaskunta esitti huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä 31 päivänä tammikuuta 2014.

(5)

Komissio on saanut huomautuksia asianomaisilta. Se toimitti ne Yhdistyneelle kuningaskunnalle, jolle annettiin mahdollisuus reagoida asiaan. Yhdistynyt kuningaskunta toimitti huomautuksensa 13 päivänä kesäkuuta ja 4 päivänä heinäkuuta 2014.

(6)

Ilmoitettu toimenpide koostuu ennen kaikkea hinnanerosopimuksesta, jonka mukaan HPC:n toimintavaiheen aikana maksetaan tulotukea. Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti aluksi investointisopimuksesta, jota sanottiin hinnanerosopimuksen varhaiseksi muodoksi. Koska Yhdistyneen kuningaskunnan ja EDF Energy plc:n, jäljempänä ’EDF’, joka on tuensaajan tämän päätöksen antamishetkellä kokonaan omistava yritys, väliset neuvottelut kestivät odotettua kauemmin, investointisopimus korvattiin täysin hinnanerosopimuksella. EDF on ranskalaisen Electricité de France -sähköyhtiön Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseva tytäryhtiö.

(7)

Tuensaaja on NNB Generation Company Limited, jäljempänä ’NNBG’, joka päätöksen antamishetkellä on kokonaan EDF:n määräysvallassa. Hinnanerosopimus on NNBG:n ja hinnanerosopimuksen vastapuolen, Low Carbon Contracts Company Ltd:n yksityisoikeudellinen sopimus. Valtion ja NNBG:n osakkeenomistajien välillä tehdään erillinen sopimus. Tämä erillinen sopimus koskee ainoastaan osaa toimenpiteen ehdoista, erityisesti mahdolliseen alasajoon ja voitonjakomekanismeihin liittyviä ehtoja.

(8)

Hinnanerosopimuksessa NNBG saa tuloja, joiden määrä määräytyy sen summan mukaan, joka saadaan tukkumarkkinahinnasta, jolla se myy sähköä, ja erotusmaksun mukaan, joka vastaa ennalta määritetyn toteutushinnan ja edellisellä viitekaudella havaitun viitehinnan erotusta.

(9)

Jos viitehinta on matalampi kuin toteutushinta, hinnanerosopimuksen vastapuoli maksaa toteutushinnan ja viitehinnan erotuksen, millä varmistetaan, että NNBG saa lopulta suhteellisen vakaat tulot myyntistrategiastaan ja tuotoksestaan riippuen. Jos viitehinta taas on korkeampi kuin toteutushinta, NNBG:n täytyy maksaa erotus hinnanerosopimuksen vastapuolelle. Näin NNBG saa myös tässä tapauksessa suhteellisen vakaat tulot.

(10)

Viitehinta on tukkuhinnan painotettu keskiarvo, jota Yhdistyneessä kuningaskunnassa sovelletaan kaikkiin hinnanerosopimuksilla tuettaviin toiminnanharjoittajiin. NNBG:n tapauksessa viitehintana on peruskuormamarkkinoiden viitehinta, jota sovelletaan kaikkiin peruskuormatuotannon toiminnanharjoittajiin (2).

(11)

Peruskuormamarkkinoiden viitehinta lasketaan suhteuttamalla lontoolaisen energiameklarien yhdistyksen (London Energy Broker's Association, LEBA) ja NASDAQ OMX -tavarapörssin ilmoittamat päivittäiset hintatiedot siihen sähkön ostohintaan, kun sähköä ostetaan yksi kausi (eli kuusi kuukautta) ennen toimitusta, tai ”seuraavan kauden” hintaan (3).

(12)

Peruskuormamarkkinoiden viitehinta lasketaan kerran kaudessa ja välittömästi ennen kutakin kautta, kun edeltävällä kaudella päivittäin julkaistujen seuraavan kauden päiväkohtaisten hintojen aritmeettinen keskiarvo lasketaan. Tämän keskiarvon painottamisella pyritään varmistamaan, että kunkin viiteindeksin mukaan myydyllä määrällä on suhteellinen vaikutus.

(13)

NNBG:llä on velvollisuus säilyttää ennalta määritetty vähimmäissuoritustaso, mutta sen ei tarvitse tuottaa ennalta määritettyä tuotosta. Voimalan odotetaan toimivan 91 prosentin käyttöasteella. Jos NNBG ei saavuta tätä käyttöastetta, se ei myöskään saavuta hankkeesta odottamaansa tulotasoa.

(14)

NNBG saa mitatun tuotoksensa perusteella erotusmaksut tiettyyn hinnanerosopimuksessa vahvistettavaan tuotoksen enimmäismäärään saakka. Markkinoilla myytävästä tuotoksen enimmäismäärän ylittävästä osuudesta ei makseta. NNBG:n tuottama sähkö myydään markkinoille.

(15)

Hinnanerosopimus tehdään hinnanerosopimuksen vastapuolen kanssa, joka on yhteisö, jota kaikilla luvan saaneilla toimittajilla on yhdessä lakiin perustuva velvollisuus rahoittaa.

(16)

Lopullisen sopimuksen tekeminen riippuu EDF:n/NNBG:n lopullisesta investointipäätöksestä, rahoitusjärjestelysopimuksista (mukaan lukien Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen velan takausehdot) sekä osapuolten lopullisista hyväksynnöistä.

(17)

Hinnanerosopimuksessa luvan saaneet toimittajat ovat yhdessä vastuussa kaikista sopimuksesta johtuvista velvoitteista, ja sopimuksen vastapuoli on vastuussa vain siitä, että sille siirretyt varat tulevat luvan saaneilta toimittajilta tai Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisilta. Jokainen toimittaja on vastuussa markkinaosuutensa verran, joka määritetään mitatulla sähkön kulutuksella. Jos maksuvelvollisuuksia ei noudateta, valtio nimeää eri vastapuolen, kerää maksut muilta toimittajilta tai maksaa tuottajille suoraan.

(18)

Vastapuoli hankkii selvitysosapuolen, jolla toisaalta on valtuudet kerätä tuloja (eli kerätä maksuja toimittajilta) ja toisaalta velvollisuus suorittaa ja ottaa vastaan maksuja tuotannon toiminnanharjoittajilta. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus aikoo nimittää selvitysosapuoleksi Elexonin tytäryhtiön (eli elimen, joka toimii selvitysosapuolena Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja on kokonaan Yhdistyneen kuningaskunnan siirtoverkonhaltijan (National Grid) omistuksessa).

(19)

Tuotannon toiminnanharjoittajan hinnanerosopimuksen vastapuoli voi tehdä päätöksiä ja käyttää harkintavaltaa esimerkiksi päättämällä, että tuotannon toiminnanharjoittaja täyttää velvollisuutensa tai että sen on annettava vakuuksia maksujensa takaamiseksi järjestelmässä tai luovuttava tietyistä vaatimuksista markkinaolosuhteista riippuen. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus aikoo antaa lisäohjeita parametreista, jotka saattaisivat rajoittaa vastapuolen harkintavaltaa tehdä hinnanerosopimuksen täytäntöönpanoa koskevia päätöksiä.

(20)

Kuviossa 1 selitetään eri toimijoiden tehtävät hinnanerosopimusjärjestelmän toiminnassa.

Kuvio 1

Tehtävät ja vastuualueet hinnanerosopimuksen täytäntöönpanossa

Lähde: Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset.

(21)

Yhdistynyt kuningaskunta ja EDF ovat sopineet hinnanerosopimuksen ehdoista. Ehdot muunnetaan pitkäaikaiseksi sopimukseksi ennen sopimuksen allekirjoittamista ja EDF:n lopullista investointipäätöstä.

(22)

Monet sovituista ehdoista ovat samankaltaisia kuin muita teknologioita, erityisesti uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä teknologioita, koskevissa hinnanerosopimuksissa. Tällaiset ehdot ovat julkisia (4). Muut ehdot koskevat ainoastaan HPC:n hinnanerosopimusta.

(23)

Sovittujen ehtojen mukaisesti toteutushinnaksi tulee 92,50 Englannin puntaa megawattituntia kohti vuoden 2012 nimellishinnoissa. Jos investointipäätös uuden Sizewell C -ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi tehdään, käytettäessä samoja suunnitelmia ja jaettaessa osa kustannuksista HPC:n reaktorien kanssa toteutushinta muuttuu 89,50 Englannin puntaan megawattituntia kohti vuoden 2012 nimellishinnoissa.

(24)

Toteutushinta sidotaan täysin kuluttajahintaindeksiin (”KHI”) kuten muissakin hinnanerosopimuksissa. Kuluttajahintaindeksiä tarkistetaan vuosittain. Tarkistamisen perustaksi otettu ajankohta on marraskuu 2011. Toteutushintaa tarkistetaan vuosittain kauden ensimmäisenä päivänä, ja viitteenä käytetään viimeisintä saatavilla olevaa kuluttajahintaindeksiä, jonka Yhdistyneen kuningaskunnan tilastokeskus (Office of National Statistics) on julkaissut helmikuussa.

(25)

Hinnanerosopimuksen voimassaolo alkaa kunkin reaktorin tavoitteellisella käyttöönottoaikavälillä, joka on […] (5) vuotta sovitusta tavoitteellisesta käyttöönottopäivämäärästä. Tämän päivämäärän jälkeen hinnanerosopimuksen ehdot tulevat voimaan riippumatta siitä, onko voimala käytössä.

(26)

Viimeinen käyttöönottopäivämäärä on päivä, jolloin toisen reaktorin tavoitteellisen käyttöönottoaikavälin viimeisestä päivästä on kulunut […] vuotta. Jos kumpaakaan reaktoria ei ole otettu käyttöön viimeiseen käyttöönottopäivämäärään mennessä, hinnanerosopimuksen vastapuoli voi irtisanoa sopimuksen. Viimeistä käyttöönottopäivämäärää voidaan lykätä ylivoimaisen esteen tai kytkentävaikeuksien vuoksi.

(27)

Voitonjakomekanismeja on kaksi. Ensimmäinen koskee rakennuskustannuksia (6), ja siinä määrätään seuraavaa:

(28)

Toinen voitonjakojärjestely koskee oman pääoman tuottoprosenttia. Sille asetettiin kaksi kynnysarvoa (6):

(29)

Ensimmäinen kynnysarvo, joka asetettiin tämän päätöksen antamishetkellä viimeisimmän rahoitusmallin mukaisesti ennustetun oman pääoman sisäisen tuottoasteen tasolle (7), tai 11,4 prosenttia sidotun oman pääoman pohjalta ja nimellisarvossa. Tämän tason ylittävä voitto jaettaisiin niin, että hinnanerosopimuksen vastapuoli saa 30 prosenttia ja NNBG 70 prosenttia.

(30)

Toinen kynnysarvo, joka asetettiin korkeammalle eli 13,5 prosenttiin nimellisarvossa ja 11,5 prosenttiin reaaliarvossa (deflatoitu kuluttajahintaindeksillä), perustuu samaan malliin kuin edellinen kohta. Tämän tason ylittävä voitto jaettaisiin niin, että hinnanerosopimuksen vastapuoli saa 60 prosenttia ja NNBG 40 prosenttia.

(31)

Toimintamenoille on kaksi uudelleenkäsittelypäivämäärää. Ensimmäinen on 15 vuotta ja toinen 25 vuotta ensimmäisen reaktorin käynnistämispäivän jälkeen. Toimintamenojen uudelleenkäsittely johtaa kummankin puolen pitkän aikavälin kustannusriskien pienenemiseen ja toteutushinnan muuttumiseen kumpaankin suuntaan. Tämän toimintatavan avulla seuraavien toimintakustannusten erien toteutushintoja voitaisiin nostaa tai laskea toteutuneiden todellisten kustannusten ja tarkistettujen kustanne-ennusteiden perusteella, joka tapauksessa täysin tuotantolaitoksen toiminnan jatkumisen edellyttämällä tavalla:

(32)

Uudelleenkäsittelyn ulkopuolelle jätetään kaikki menot, jotka liittyvät suunnitteluun, muuhun kuin järkevien ja asianmukaisten toimintatapojen mukaiseen toimintaan, tuotantolaitoksen käytettävyyteen tai kapasiteettiin, muut kuin ylläpitoon liittyvät pääomamenot, uusista rakenteista aiheutuvat menot (ei olemassa olevassa rakennuksessa), rahoitus ja tietyt jätteenkuljetuskustannukset.

(33)

Toimintamenojen uudelleenkäsittelyssä käytettävät tarkistetut kustannusarviot perustuvat NNBG:n laatimaan raporttiin, jonka hinnanerosopimuksen vastapuoli on hyväksynyt. Siinä otetaan huomioon vertailukustannukset, jotka saadaan muista EPR-teknologiaa käyttävistä ydinvoimalaitoksista ja muista painevesireaktoriteknologiaa Pohjois-Amerikassa ja EU:ssa käyttävistä ydinvoimalaitoksista, jotka kaikki toimivat järkeviä ja asianmukaisia toimintatapoja noudattaen. Toteutushinnan tarkistus lasketaan vertailukustannusten ylemmän puoliskon perusteella.

(34)

Toteutushintaa (tai kertasuoritusta tai vuotuisia maksuja hinnanerosopimuksen vastapuolelle) alennetaan NNBG:n maksettavaksi tulevien verojen määrän muutosten mukaisesti, kun kyseessä ovat NNBG:n osakkeenomistajilta saatava rahoitus ja verojärjestelyt. Tällöin hintaa ei saa nostaa.

(35)

Kun arviointivirasto on suorittanut virallisen uudelleenarvioinnin voimalan käyttöönoton jälkeen, toteutushintaa tarkistetaan kertaluonteisesti ennakoivalla tavalla liikekiinteistöverotusta varten. Tämän jälkeiset liikekiinteistöveron muutokset tehdään toimintamenojen uudelleenkäsittelyn yhteydessä.

(36)

Sen lisäksi, että NNBG:n on hinnanerosopimuksen yleisten vakioehtojen nojalla annettava tietoja, sen on myös annettava tietyt takuut Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle annettujen aineistojen ja mallien sisältämistä hankkeen kustannuksia koskevista tiedoista. Sopimuksessa määrätään sovitun rahoitusmallin käytöstä, jotta voidaan määrittää eri toteutushinnat ja muut sen ehdoissa edellytettävät tarkistukset.

(37)

NNBG on suojattu, ja se voi periä kustannuksia vaatimukset täyttävän lakimuutoksen perusteella.

(38)

Vaatimukset täyttävä lakimuutos on syrjivä lakimuutos, erityinen lakimuutos, erityinen verotusta koskeva lakimuutos, muu lakimuutos tai sääntelyperustan muutos, joka ei ole ennakoitavissa.

(39)

Syrjivä lakimuutos on lakiin tehtävä muutos, jota sovelletaan nimenomaisesti (ei vain välillisesti tai seurauksena tai yleisesti sovellettavan lakimuutoksen suhteettomasta vaikutuksesta johtuen) ainoastaan hankkeeseen, tuotantolaitokseen tai NNBG:hen.

(40)

Erityinen lakimuutos on lakiin tehtävä muutos, jota sovelletaan nimenomaisesti (ei vain välillisesti tai seurauksena tai yleisesti sovellettavan lakimuutoksen suhteettomasta vaikutuksesta johtuen) ydinvoimalaitoksiin tai hinnanerosopimuksen alaisiin tuotantolaitoksiin.

(41)

Erityinen verotusta koskeva lakimuutos on i) muutos uraanista kannettavaan veroon tai uusi uraanista kannettava vero tai ii) lakiin tai Yhdistyneen kuningaskunnan veroviranomaisen käytäntöön tehtävä muutos, jonka johdosta NNBG:n verokohtelu ei ole niin edullinen kuin veroviranomaisen veroselvitysten nojalla.

(42)

Sääntelyperustan muutos tarkoittaa, että i) ydinalan sääntelyviranomainen (tai siitä seuraava sääntelyviranomainen) ei enää sääntele tuotantolaitosta arvioimalla, olisiko riskien vähentämisen edellyttämä uhraus merkittävässä epäsuhdassa saavutettavaan etuun nähden, tai että ii) asiasta vastaava ympäristöviranomainen (tai siitä seuraava sääntelyviranomainen) ei enää arvioi tuotantolaitoksen riskien vähentämisvaihtoehtoa hyväksyttäväksi ympäristöriskiksi vertaamalla, ovatko täytäntöönpanokustannukset epäsuhdassa saavutettavaan ympäristöhyötyyn nähden.

(43)

Vaatimukset täyttäviä lakimuutoksia koskevia korvauksia maksetaan vasta, kun kaikkien niihin liittyvien korvauspyyntöjen kokonaismäärä ylittää 50 miljoonaa Englannin puntaa vuoden 2012 nimellis- ja indeksiarvossa. Korvauksia ei makseta kahteen kertaan. Toteutushinnat tarkistetaan vain kerran kutakin vaatimukset täyttävää lakimuutosta kohti sopimuksen jäljellä olevana voimassaoloaikana. Tarkistus tapahtuu sovitun rahoitusmallin avulla tai laskemalla tarvittavan tarkistuksen nettonykyarvo.

(44)

NNBG saa tietyin ehdoin korvauksen, jos HPC ajetaan alas (joko Yhdistyneen kuningaskunnan, EU:n tai toimivaltaisen kansainvälisen viranomaisen toimesta) sellaisista poliittisista syistä, jotka eivät koske terveyttä, ydinturvallisuutta, turva-asioita, ympäristöä, ydinkuljetuksia tai ydinmateriaalivalvontaa (vaatimukset täyttävä alasajo).

(45)

Korvausta voidaan hakea myös silloin, jos tuotantolaitos ajetaan alas ydinalalla kolmannelle osapuolelle aiheutetun vahingon korvaavaan vastuuvakuutukseen liittyvien olosuhteiden vuoksi, esimerkiksi kun Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ei hyväksy tuottajan ehdottamia vaihtoehtoisia vakuutusjärjestelyjä eikä tuottaja voi saada mitään muuta hyväksyttyä vakuutusta.

(46)

Vaatimukset täyttävän alasajon suojatoimiin kuuluu oikeus siirtää NNBG Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle (ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksella on oikeus vaatia siirtoa) sen lisäksi, että hinnanerosopimuksen vastapuoli tai Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus maksaa korvauksia.

(47)

Päättämistoimia sovelletaan vain NNBG:hen. On hinnanerosopimuksen vastapuolen harkittavissa, päätetäänkö sopimus sen voimassaolon päättyessä.

(48)

HPC-hanke ja erityisesti NNBG hyötyvät hinnanerosopimuksen lisäksi myös liikkeeseen laskettavaan velkaan sovellettavasta valtion luottotakuusta, jäljempänä ’luottotakuu’.

(49)

Luottotakuulla tuetaan liikkeeseen laskettavia joukkovelkakirjoja. Luottotakuu on tavallaan vakuutussopimus, jolla taataan, että vaatimukset täyttävä lainapääoma ja korot maksetaan ajoissa. Kyse voisi olla jopa 17 miljardista punnasta (8).

(50)

Luottotakuun antaa Infrastructure UK, jäljempänä ’IUK’, Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriön alainen yksikkö, joka valvoo Yhdistyneen kuningaskunnan takuujärjestelmän hallintoa. Luottotakuu on HPC:n pitkäaikaiseen rahoitukseen käytettävä koko liiketoimintaan sovellettava velkamekanismi.

(51)

IUK katsoo, että liiketoiminta on rakennettu niin, että se oikeuttaa HPC:n riskiluokitukseen BB+/Ba1. Takausmaksun taso on 295 peruspistettä.

(52)

Järjestelmässä osana rahoitusrakennetta liikkeeseen laskettavia joukkovelkakirjoja tuetaan vakuudella, jonka antaa Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriö (takaaja). Siihen sisältyy myös liikepankkien myöntämä rakentamisen siltarahoitus (jota ei taata Yhdistyneen kuningaskunnan takuujärjestelmässä). Loput liiketoimintaan sijoitettavasta pääomasta tulee osakkeenomistajilta. Rahoitusrakenteeseen voidaan lisätä muita pääomanlähteitä takaajan suostumuksella.

(53)

Päätöksen tekohetkellä suunniteltiin seuraavia rahoituslähteitä:

(54)

Rahoitusrakenne on laadittu sellaiseksi, että peruspääoma kärsii kokonaistappion ennen kuin joukkovelkakirjoille aiheutuu ollenkaan tappioita. Ehdollinen oma pääoma tarjoaa myös lisävarmuutta siitä, että takaaja saa korvauksensa ja että tuolloin HPC on toimintakunnossa ja käytössä ja kaikki vaadittavat varaukset ovat täysin rahoitettuja (”rahoituksen toteutuminen”).

(55)

Omaan pääomaan liittyvät osakkeenomistajien velvoitteet esitetään oman pääoman rahoitussopimuksessa, jonka sopimuspuolena myös takaaja on, jotta se saa oman pääoman saamista koskevia sitoumuksia.

(56)

Sen varmistamiseksi, että omalla pääomalla on edellä kuvaillut tappioiden kattamisominaisuudet, laiminlyönnin yhteydessä sovelletaan kahta osapuolten sopimaa ehtoa (perustapausehtoa (9) ja FFS-laiminlyöntiehtoa (10)). Niiden ansiosta takaaja voi vaatia peruspääoman tai ehdollisen oman pääoman aikaistamista, eli sitä, että ne saadaan välittömästi käyttöön erääntyvien joukkovelkakirjojen ja maksujen maksamiseksi takaajalle. Tällä yhdistelmällä pyritään varmistamaan, että EPR-teknologian toteuttamiskelpoisuutta koskevalle riskille altistuvat takaajan sijasta osakkeenomistajat. Onnistumisesta on olemassa riippumatonta näyttöä aiemmista hankkeista, joita ovat Flamanville 3 ja Taishan 1.

(57)

Perustapausehdon täyttämistä edeltävänä aikana otettavan velan määrälle on yläraja: hankkeen välitavoitetta koskeva velan yläraja ja […] prosenttia peruspääoman kehitykseen tarkoitettavasta pääomasta eli […] miljardia Englannin puntaa. Taulukossa 1 on käytännön esimerkki oman pääoman tappioiden kattamisominaisuuksista:

Taulukko 1

”Perustapauksen nostomäärät” ja ”perustapausehto ei täyty”

Lähde: IUK, 12. syyskuuta 2014.

Base Case Drawdown Profile

Base Case Condition Not Met (by 31 December 2020)

(58)

Kun perustapausehto on täyttynyt, rakennusaikana takaajan suojana on pääasiassa ehdollisen pääoman määrä, joka voidaan käyttää hankkeen välitavoitteeseen liittyvien ylimääräisten kustannusten kattamiseen rajoittaen näin velan määrää millä tahansa kaudella.

(59)

Osakkeenomistajien sitoumuksia peruspääomaan ja ehdolliseen pääomaan tuetaan luottovälineillä, joita ovat esimerkiksi emoyhtiön takaukset, remburssit ja muut takaajan hyväksymät luottotuet.

(60)

Osakkeenomistajat luovuttavat kaikista varoistaan, omaisuudestaan ja sitoumuksistaan kiinteä- (11) ja/tai vaihtuvakorkoisia (12) arvopapereita (13), mukaan lukien yrityskiinnitys (14), tukeakseen velvoitteitaan NNBG:tä kohtaan ja NNBG:n velvoitteita. Velvoitteitaan tukeakseen NNBG ja joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskija, joka on erityistarkoitukseen perustettu uusi osakeyhtiö, luovuttavat kukin kaikista varoistaan, omaisuudestaan ja sitoumuksistaan kattavia kiinteä- ja/tai vaihtuvakorkoisia arvopapereita, mukaan lukien yrityskiinnitys. Arvopapereita tuetaan tiettyjä tärkeitä sopimuksia koskevilla sopimuspuolten suorilla hyväksynnöillä.

(61)

Liiketoimen erityisluonteen ja turvallisuuden tärkeyden vuoksi vakuuksien antamisen yhteydessä otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan turvallisuusviranomaisen hyväksyntä ja se, että arvopaperit voidaan myydä vain sellaiselle yhteisölle, jolle on myönnetty tai myönnetään HPC:n rakennuspaikalle ydinvoimalalupa.

(62)

Osakkeenomistajien, NNBG:n ja liikkeeseenlaskijan antamilla vakuuksilla pyritään varmistamaan, että vakuuden saaneet osapuolet (15) i) ovat velallisen maksukyvyttömyyden tapauksessa etusijalla vakuudettomien velkojien vaateisiin nähden; ii) voivat myydä vakuudelliset varat ja käyttää myynnin tuoton perimättömien vakuudellisten velkojen maksamiseen, mikäli tämä on paras tapa saada perittyä mahdollisimman suuri määrä; ja iii) voivat ottaa tilanteen hallintaansa jonkin kiinnitysvelallisen maksukyvyttömyyden yhteydessä ja nimittää selvittäjän tarkastelemaan velallisen liiketoimintaa ja varoja.

(63)

Joukkovelkakirjat ovat liikkeeseenlaskijan vakuudettomia sitoumuksia. Ne eivät kuulu mihinkään liikkeeseenlaskijan tai jonkun muun HPC-konsernin jäsenen antamaan vakuuteen.

(64)

NNBG:n antaman vakuuden myynnistä saatava tuoton jaossa velkojat asetetaan seuraavaan järjestykseen:

(65)

Tätä tuottoja koskevaa tärkeysjärjestystä ei voida muuttaa ilman takaajan suostumusta.

(66)

Liiketoimen rahoitus jaetaan hankkeen välitavoitteiden saavuttamisen mukaan.

(67)

Kun joukkovelkakirjojen (muiden kuin SZC-joukkovelkakirjojen) enimmäismäärät on laskettu liikkeeseen, peruspääomaa annetaan aikataulun mukaisesti, ja ehdollisesta pääomasta maksetaan aikatauluun sopimattomat ylimääräiset kustannukset.

(68)

Osakkeenomistajille ei saa jakaa osinkoja ennen rahoituksen toteutumista.

(69)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan rahoituksen toteutumisen jälkeen luottotakuuta suojaavat edelleen monet rakenteelliset ja kovenanttiin perustuvat lieventävät tekijät, esimerkiksi osingon maksuajankohdan merkittävä rajoittaminen ja […] kuukauden velanhoitovarannot (joita voidaan rahoittaa käteisvaroista, valmiusmaksusitoumuksista tai hyväksyttävistä takuista), joita voisi olla yhteensä […] miljardia Englannin puntaa. Hankkeiden rahoituksen markkinakäytännöksi on ilmoitettu kuuden kuukauden velanhoitovarannot.

(70)

Luottotakuun käyttö rahoituksen toteutumisen jälkeen on todennäköisesti tarpeen vain, jos a) operatiivinen suorituskyky poikkeaa merkittävästi odotetusta, ja sen seurauksena velanhoitoon käytettävissä oleva kassavirta on odotettua pienempi, ja b) tämä poikkeama ehdyttää edellä mainitut rahoitusrakenteeseen sisältyvät olennaiset velanhoitovarannot.

(71)

Jos velanhoitovarantoja käytetään (edes osa niistä), ne täytyy taas täyttää ennen osinkojen maksamista.

(72)

Kun otetaan huomioon laiminlyönneiltä suojaavat rakenteelliset suojat sekä laiminlyöntejä edeltävät käynnistävät tapahtumat ja mahdolliset suojakeinot, täytäntöönpanotarpeen tulisi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan ilmetä vaikeissa ja epätodennäköisissä olosuhteissa. Jos toimeenpano on tarpeen, olosuhteet ovat silloin todennäköisesti yllättävät ja vakavat, ja silloin ei voida soveltaa ennalta määritettyjä täytäntöönpanotoimia. IUK katsoi tarvitsevansa joustoa voidakseen punnita vaihtoehtojaan kulloistenkin tapahtumien valossa, jotta se voi suojella etujaan paremmin. Siksi IUK valitsi mahdollisimman suuren ja joustavan sarjan täytäntöönpanovaihtoehtoja, ja sillä on valta määrittää kulloinkin sopivin täytäntöönpanotapa.

(73)

Komissiolle on toimitettu arviota varten tähän mennessä tehty rahoitusta koskeva aiesopimus HPC:n hankerahoituksen osalta. Aiesopimukseen sisältyy osapuolten sopimus rahoitusasiakirjojen tärkeimmistä ehdoista ja edellytyksistä. Luonnosten lopulliset versiot eivät kuitenkaan olleet vielä saatavilla tämän päätöksen antamispäivänä. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ilmoittivat, että loput ehdoista ja edellytyksistä sekä lopulliset rahoitusasiakirjat sisältävät vakiolausekkeita, joita jokainen sijoittaja tavoittelisi vastaavan hankkeen kohdalla. Koska komissiolla ei ollut mahdollisuutta todentaa tätä, Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten on siinä tapauksessa, että lopulliset asiakirjat muuttavat tällä hetkellä komissiolle esiteltyä toimenpidettä millään tavalla, ilmoitettava niistä komissiolle.

(74)

Hinnanerosopimuksen mukaan NNBG:n investoijilla on oikeus korvauksiin, jos Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus päättää ajaa HPC:n alas poliittisista syistä (jotka eivät koske terveyttä, ydinturvallisuutta, turva-asioita, ympäristöä, ydinkuljetuksia tai ydinmateriaalivalvontaa). Nämä korvaukset rahoitettaisiin samalla tavalla kuin hinnanerosopimuksen mukaiset maksut (eli toimittajan maksuilla). Hinnanerosopimuksen lisäksi tehdään valtion ja NNBG:n investoijien välinen sopimus.

(75)

Sopimuksessa määrätään, että jos vastapuoli poliittisen alasajon yhteydessä laiminlyö korvausten maksamisen NNBG:n investoijille, valtio maksaa investoijille sovitun korvauksen. Sopimuksessa ei määrätä ylimääräisistä korvauksista NNBG:lle tai sen investoijille.

(76)

Komissio sai runsaasti vastauksia menettelyn aloittamista koskevan päätöksen 7 päivänä huhtikuuta 2014 päättyneessä kuulemisvaiheessa. Tässä luvussa käsitellään valtiontuen arviointia koskevat huomautukset.

(77)

Arvioinnin kutakin osaa koskevat asianomaisten huomautukset käsitellään mainitsematta kuitenkaan jokaista huomautusta erikseen.

(78)

Koska vastauksia saatiin paljon, ne käsitellään aihekohtaisina ryhminä.

(79)

Yksi vastaaja oli yhtä mieltä Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kanssa siitä, että toimenpiteisiin ei liity valtiontukea. Vastaaja viittasi näyttöön, jonka Yhdistynyt kuningaskunta antoi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista laaditun arviointinsa tueksi.

(80)

Eräs osapuoli katsoi, että HPC tuottaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, koska se täyttää julkisen palvelun velvoitteen, jolla se varmistaa, että energiantarpeeseen vastataan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja että hanke toteutetaan selkeästi ja läpinäkyvästi, eikä siitä synny taloudellista etua millekään siihen osallistuvista yrityksistä. Osapuolen mukaan HPC myös parantaa toimitusvarmuutta, koska se vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

(81)

Eräs niistä vastaajista, jotka vastustavat Yhdistyneen kuningaskunnan näkemystä siitä, että toimenpiteeseen ei liity valtiontukea, huomautti, että toimenpide ei ole Altmark-kriteerien mukainen, koska hinnanerosopimuksilla ainoastaan korvataan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen, jäljempänä ’SGEI’, suorittaminen.

(82)

Useat vastaajat huomauttivat, että mitkään muut yritykset eivät voineet osallistua hanketta koskevaan tarjouskilpailuun.

(83)

Useiden osapuolien mukaan ilmoitettu toimenpide ei kuulu EU:n SGEI-puitteiden soveltamisalaan, koska Yhdistynyt kuningaskunta ei ole selkeästi määrittänyt julkisen palvelun velvoitetta, josta se myöntäisi korvausta, ja koska se ei täytä julkisten palvelujen toimeksiantoa koskevia ehtoja, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY (17) 3 artiklan 2 kohdassa määrätään.

(84)

Useat osapuolet huomauttivat, että tukitoimenpiteet eivät ole Altmark-kriteerien mukaisia, koska sähköntuotanto on tavallista taloudellista toimintaa ja ydinenergian tulisi siksi kilpailla muiden sähkölähteiden kanssa vapautetuilla sähkön sisämarkkinoilla, toimenpiteellä ei ole yhteisen edun mukaista tavoitetta, 35 vuoden kestolle ei näyttäisi olevan mitään objektiivista perustetta, toimenpiteessä kohdellaan eriarvoisesti ydinvoimaa ja uusiutuvia energialähteitä, toimenpide perustuu tuntemattomiin parametreihin eikä kustannus-hyötyanalyysia ole tehty. Lisäksi ydinvoimalla voidaan tuottaa ainoastaan peruskuormasähköä, minkä vuoksi toimenpide ei voisi olla yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu. Myös liiallisten korvausten mahdollisuus olisi merkittävä.

(85)

Useiden vastaajien mukaan toimenpiteet voidaan määritellä valtiontueksi, koska niihin sisältyy valtion ja yrityksen tekemiä kahdenvälisiä sopimuksia, maksut kohdennetaan erityisesti ydinenergian tuotantotavoitteeseen, maksuja suoritetaan suoraan valtion talousarviosta ja sopimuksessa määrätään ydinenergiaa koskevasta tuesta ja erityisedellytyksistä, jotka ylittäisivät uusiutuville energialähteille myönnettävät tuet.

(86)

Eräs vastaaja huomautti, että yksikkökohtaisesta jätemaksusta jätteenkuljetushintojen enimmäismäärään siirtymiseen liittyy tukia ja uusille ydinalan toiminnanharjoittajille myönnettäviä lisätukia.

(87)

Eräs myönteisen vastauksen antaneista huomautti, että ydinvoimalla voidaan edistää vähähiilistä sähköntuotantoa ja monipuolistaa sähköntuotantoalaa. Vastaaja totesi myös, että vaikka ydinvoima ei pystyisikään tuottamaan kaikkea Yhdistyneessä kuningaskunnassa seuraavien vuosikymmenien aikana tarvittavaa lisäkapasiteettia, se on todennäköisesti tärkeässä asemassa korvattaessa vanhoja ydinvoimaloita ja vastattaessa tulevaan kysyntään.

(88)

Useiden vastaajien mielestä Yhdistynyt kuningaskunta on erilaisessa asemassa kuin muut EU:n jäsenvaltiot, koska se on saari ja sillä on rajallisempi yhdysputkien saatavuus. Vertaus Suomeen tai Ranskaan ei toimi, koska niiden markkinarakenne on täysin erilainen ja koska niissä on ollut jo pitkään ydinvoimaloiden rakentamista tukevia taloussopimuksia. Yhdistynyt kuningaskunta ei myöskään pystyisi hallitsemaan uusiutuvien energialähteiden epäsäännöllisyyttä tuomalla naapurimaistaan suuria sähkömääriä silloin, kun uusiutuvat energialähteet eivät tuota sähköä, ja sivuuttamalla liiallisen tuotannon aiheuttamat ongelmat silloin, kun sähköntuotanto toimii. Eurooppalaisten sähkön sisämarkkinoiden toimintapuutteet ovat siksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa aina vakavampia kuin Manner-Euroopassa, ja niiden korjaaminen edellyttää enemmän toimenpiteitä. Lisäksi ydinenergian tukeminen monipuolistaisi energiantuotantoa ja vahvistaisi näin Yhdistyneen kuningaskunnan energiajärjestelmää.

(89)

Eräs vastaaja viittasi erityisiin ydinenergiaa koskeviin markkinoiden toimintapuutteisiin, etenkin pitkään rakennusaikaan ja käyttöikään, minkä vuoksi sijoituksen tuotto saadaan yli 30 vuoden kuluttua eli huomattavasti vuoden 2050 jälkeen. Joissakin jäsenvaltioissa sattuneista sähkökatkoksista on opittu, että luottamus rajat ylittäviin siirtoverkkoihin on rajallinen ja että mikään yksittäinen siirtoverkonhaltija ei pysty takaamaan yhteenliittämiskapasiteettia samalla tavoin kuin kotimaisessa verkossa. HPC-hankkeelle myönnettävä valtiontuki saattaisi vääristää kilpailua vähemmän kuin kapasiteettimarkkinoiden tapaisten muiden toimenpiteiden toteuttaminen.

(90)

Erään vastaajan mukaan HPC ei vaaranna ympäristönsuojelutavoitetta, koska sen toimintaa tarkkailevat ydinenergia-alan sääntelyviranomaisen kaltaiset elimet. Vastaajan mukaan HPC myös on vuoden 2010 ympäristölupasäännösten mukainen.

(91)

Useat osapuolet totesivat, että ydinjätettä on nykyään mahdollista säilyttää turvallisesti.

(92)

Useat osapuolet huomauttivat, että käytössä olevien politiikkojen yhdistelmä ei riitä lisäämään investointeja ydinvoimaan varsinkaan, koska hiilen hinta on päästökauppajärjestelmässä liian alhainen, Yhdistyneen kuningaskunnan hiilen pohjahinta ei auta nostamaan hiilen hintaa riittävän korkealle ydinvoimaan tehtävien investointien kannustamiseksi. Yhdistyneen kuningaskunnan takausjärjestelmä ei lisäksi yksin riitä tukemaan investointeja, sillä siihen ei sisälly ydinvoiman pitkän aikavälin taloudellinen elinkelpoisuus. Ydinvoiman hiilijalanjäljen todettiin olevan yhtä suuri kuin tuulienergialla ja huomattavasti pienempi kuin merten uusiutuvilla energialähteillä, aurinkosähköllä tai biomassateknologialla.

(93)

Erään osapuolen mukaan Yhdistynyt kuningaskunta tukee uusiutuvia energialähteitä, jotka eivät kuitenkaan sovellu peruskuormasähkön tuotantoon, mutta kaasuun turvautuminen tekisi Yhdistyneestä kuningaskunnasta riippuvaisen fossiilisista polttoaineista ja altistaisi sen geopoliittisille riskeille.

(94)

Erään vastaajan mukaan komission tulisi arvioida HPC:n nettohyöty ympäristölle verrattuna Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytössä oleviin energialähteisiin. Tällä perusteella HPC:stä syntyisi selkeästi merkittävä ympäristöhyöty.

(95)

Useat osapuolet katsoivat, että jäsenvaltioiden pitäisi voida vapaasti valita omat energialähteensä ja tarjota tarvittavat kannustimet, joita ilman tehokkaat pitkäaikaiset yksityiset investoinnit vähähiiliseen sähköntuotantokapasiteettiin viivästyisivät. Komissiolla ei ole niiden mukaan oikeutta vaikuttaa tällaisiin päätöksiin. Ydinvoimaloilla on myös korkeat ensivaiheen pääomakustannukset ja toiminnan rajakustannukset, mikä yhdessä toimintakustannusten ja sähkön markkinahintojen välisten erojen kanssa tuo esiin riskin, jota ei voida tehokkaasti siirtää kuluttajille ilman valtion toimenpiteitä.

(96)

Useat tahot kritisoivat menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 337 kappaletta, koska Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei ole investoitu uusiin ydinvoimaloihin sen jälkeen kun energiamarkkinat vapautuivat 20 vuotta sitten. Muutosten uhka muissa hallituksen politiikoissa ja muut poliittiset riskit vaikeuttaisivat yksityisten investoijien investointeja.

(97)

Useiden osapuolten mukaan pääomakustannukset muodostavat 75 prosenttia tasoitetuista sähköntuotantokustannuksista (18) verrattuna puhdistamattoman kaasun 10–15 prosenttiin. Osapuolet katsovat, että oman mallin mukaisesti hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää kustannustehokkaalla tavalla niin, että päästöt olisivat 50 g CO2/kWh vuoteen 2030 mennessä verrattuna nykytasoon, joka on 500 g CO2/kWh. Tavoite saavutettaisiin pienimmillä kustannuksilla vain, jos uusi ydinvoimakapasiteetti kasvaisi merkittävästi (esimerkiksi 11 gigawatista 18 gigawattiin). Laajamittaisen ydinohjelman nykyarvo olisi 23 miljardia Englannin puntaa. Pitkäaikainen ydinalan sopimus pitäisi sähkön jakelun tehokkaana, mikä olisi tärkeää sekä ydinteknologian että uusiutuvia energialähteitä käyttävien teknologioiden kannalta, koska niillä on pienet rajakustannukset.

(98)

Eräs vastaaja totesi, että EPR:n kaltaisen uuden teknologian varhaisen kehitysvaiheen tukematta jättäminen johtaisi investoijien kiinnostuksen hiipumiseen sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa että sen ulkopuolella.

(99)

Erään vastaajan mukaan Euratomin perustamissopimusta ei voida soveltaa erillään komission toimintatavoista, sillä sen 40 artiklassa edellytetään, että komissio julkaisee määräajoin kausikohtaiset ydinenergian tuotantotavoitteensa, ja sopimuksen tavoitteet voidaan toteuttaa vain sen muita määräyksiä noudattaen.

(100)

Eräs vastaaja huomautti, että ennen markkinoiden vapautumista ydinvoimaan investoiminen oli mahdollista tariffirahoitteisissa hankkeissa, joissa investointiriskit on poistettu.

(101)

Eräs osapuoli totesi, että ydinpolttoaineella on useita eri lähteitä ja erinomainen energiaturvallisuusluokitus.

(102)

Eräs osapuoli huomautti, että ei ole olemassa yhtään vähähiilistä peruskuormateknologiaa, jota voitaisiin käyttää ydinteknologian kanssa samoilla kapasiteettitasoilla. Euroopan unionissa vallitsevien poliittisten riskien vuoksi sijoittajat varovat entistä enemmän sijoittamasta runsaasti pääomaa uuteen sähköntuotantojärjestelmään. Myös komission ennuste uuteen ydinenergiatuotantoon investoimisesta vuosina 2027–2030 on epävarmuuden vuoksi kyseenalainen.

(103)

Useat osapuolet huomauttivat, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei ole suomalaisen Mankala-periaatteen (energiantuotantoyhtiöiden ja paljon energiaa käyttävien teollisuudenalojen yhteinen investointi) tyyppistä toimintatapaa, jolla voitaisiin hallita ensivaiheen pääomakustannusten riskin ja pitkän aikavälin hetkellisen sähkönhinnan välistä epätasapainoa.

(104)

Eräs osapuoli huomautti, että useimmat uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät teknologiat keksittiin 1900-luvun alussa. Siksi niiden tukeminen ei olisi teknologian kehittyneisyyden kannalta niin perusteltua kuin ydinteknologian tukeminen.

(105)

Useat osapuolet huomauttivat, että reaktorit saataisiin käyttöön aikaisintaan vuonna 2023, minkä vuoksi ydinvoimala ei voisi vastata toimitusvarmuushaasteeseen, jota Yhdistynyt kuningaskunta korosti toimenpiteiden perusteluissa.

(106)

Eräs osapuoli huomautti, että ydinteknologialla ei saada aikaan toimitusvarmuutta, koska sen myötä energiantuotannosta tulee riippuvainen halkeamiskelpoisen ydinmateriaalin tuonnista. Toinen osapuoli huomautti, että toimitusvarmuuden parantamiseksi tuontipolttoaineista riippuvuutta tulisi vähentää.

(107)

Eräs vastaaja huomautti, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen energiapolitiikka on poliittisesti puolueellista ja rajoittaa maalla olevien tuulipuistojen ja aurinkovoimaloiden kehittämistä.

(108)

Useat vastaajat huomauttivat, että ydinteknologia heikentää toimitusvarmuutta, koska se ei ole riittävän joustava tasapainottamaan tarjontaa ja kysyntää verkossa. Tämä johtuu odottamattomista häiriöistä, alentuneesta kapasiteetista ja määräaikaishuolloista. Ydinvoimaan ajatellaan liittyvän myös ennakoimattomia häiriöitä, jotka edellyttävät suuria varaenergiamääriä verrattuna tuulivoimaan, jonka vaihtelun sanotaan olevan enimmäkseen ennustettavissa. Samat vastaajat katsovat, että ydinvoima on huono keino vähentää päästöjä. Tämä näkemys perustuu tutkimukseen, jonka mukaan ydinpolttoainekierto tuottaa 9–25 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin tuulivoima.

(109)

Useat vastaajat huomauttivat, että tilastollisen vertailun mukaan ydinteknologia ei edistä merkittävästi hiilestä irtautumista.

(110)

Useat osapuolet huomauttivat, että toimenpide ei takaisi energiaturvallisuutta, koska se ei korvaisi vanhoja ydinvoimaloita riittävän nopeasti ja olisi riippuvainen uraanivarannoista, jotka saattavat loppua.

(111)

Useiden vastaajien mukaan tuet johtaisivat muiden innovatiivisempien ja ympäristölle vähemmän haitallisten tuotantoteknologioiden sulkemiseen pois, eivätkä ne ole perusteltuja eivätkä yhteensopivia aiheuttamisperiaatteen kanssa. Tulevat sukupolvet joutuisivat vastaamaan pitkäaikaisesta toimenpiteestä aiheutuvista kustannuksista.

(112)

Useat vastaajat korostivat, että jäsenvaltioista etenkin Saksa, Itävalta, Irlanti ja Italia vastustavat ydinvoimaa, kun taas toisissa jäsenvaltioissa, esimerkiksi Portugalissa, Tanskassa, Virossa ja Kreikassa, ei ole lainkaan ydinvoimaloita, minkä vuoksi ydinvoimaa koskevaa yhteistä tavoitetta ei voida laatia.

(113)

Useat vastaajat huomauttivat, että teknologiaa, joka tarvitsee tukia 60 vuoden ajan ja on vapautettu kaikista aiheuttamistaan suorista ja välillistä kustannuksista sekä edellyttää 35 vuoden taatun sopimuksen, ei voida pitää elinkelpoisena.

(114)

Erään osapuolen mukaan ei ole olemassa tyydyttävää tapaa vastata tarpeeseen hävittää radioaktiiviset jätteet.

(115)

Eräs vastaaja totesi, että Yhdistynyt kuningaskunta suosii liikaa uuden ydinvoiman rakentamista, kun otetaan huomioon jätteen hävittämiseen liittyvät epävarmuudet ja varmuuden tarjoaminen investoijille.

(116)

Useat vastaajat arvostelivat Yhdistyneen kuningaskunnan tekemää riskinarviointia toteamalla, että siinä ei pohdittu Fukushimassa ja muiden suurten ydinonnettomuuksien yhteydessä tapahtuneiden odottamattomien, suunnitteluperusteet ylittävien onnettomuuksien sarjaa. He arvostelivat myös väitteitä, joiden mukaan pahimmassa HPC:ssä ennakoitavissa olevassa onnettomuusskenaariossa (terrori-isku mukaan lukien) suurin suojarakennuksen ulkopuolelle pääsevä päästömäärä ei ylittäisi 0,03:a prosenttia reaktorin ytimen sisällöstä päivässä.

(117)

Useat vastaajat huomauttivat, että ei ollut selvää, oliko Yhdistynyt kuningaskunta ottanut huomioon sähköverkon joustavuutta parantavien uusien teknologioiden (esimerkiksi dynaamisen hinnoittelun, irrotuskelpoista kuormaa tai dynaamista kuorman rajoitinta teollisuudessa koskevien sopimusten, palvelujen koostamisen ja kotitalouksien kysynnän optimoinnin) kehittämisen.

(118)

Eräs vastaaja arvosteli suurta painoarvoa, jonka Yhdistynyt kuningaskunta antaa peruskuormasähkön tuotannolle, vaikka energia-ala on murroksessa eikä ole varmaa, onko peruskuormatuotanto 2020-luvun puolivälissä vielä yhtä tärkeää kuin nyt. Erityisesti järjestelmän joustavuuden merkitys kasvaa.

(119)

Useat osapuolet huomauttivat, että HPC ei ole ensimmäinen laatuaan, vaan pikemminkin viides tai kuudes, kun otetaan huomioon Suomessa ja Ranskassa sijaitsevat laitokset sekä kaksi Kiinaan rakennettua ydinvoimalaa. Lisäksi Suomessa ja Ranskassa tilattiin samanlaiset reaktorit ilman valtiontukea.

(120)

Erään osapuolen mukaan aurinkovoimalla pystyttäisiin tuottamaan vuodessa sama määrä sähköä suunnilleen samalla hinnalla kuin HPC:ssä, ja merituulivoimasta voisi tulla halvempaa kuin ydinvoimasta vuoteen 2020 mennessä tai pian sen jälkeen.

(121)

Erään osapuolen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan omien lukujen perusteella uutta ydinvoimalaa ei tarvita. Useissa asiakirjoissa ja puheissa kuitenkin väitetään virheellisesti, että sähkön kysyntä saattaisi kaksinkertaistua tai jopa kolminkertaistua verrattuna hallituksen omiin tutkimuksiin, jotka koskevat pitkäaikaista sähkön kysyntää ja vuoteen 2025 ulottuvaa kapasiteetin tarvetta.

(122)

Eräät myönteisen vastauksen antaneista huomauttivat, että ydinvoimalla voidaan edistää vähähiilistä sähköntuotantoa ja monipuolistaa sähköntuotantoalaa. He totesivat myös, että vaikka ydinvoima ei pystyisikään tuottamaan kaikkea Yhdistyneessä kuningaskunnassa seuraavien vuosikymmenien aikana tarvittavaa lisäkapasiteettia, se on todennäköisesti tärkeässä asemassa korvattaessa vanhoja ydinvoimaloita ja vastattaessa tulevaan kysyntään.

(123)

Useiden vastaajien mukaan ilman valtion toimenpiteitä yksityisissä investoinneissa keskityttäisiin ainoastaan lyhyen aikavälin tuottoihin, mikä tekisi uuden ydinvoiman rakentamisesta mahdotonta.

(124)

Erään vastaajan mukaan toiminnanharjoittajilla ei olisi ilman tukea kannustimia uusiin ydinvoimaloihin investoimiseen ja ensimmäisen hankkeen onnistunut toteuttaminen vähentäisi merkittävästi uusien hankkeiden kustannuksia. Saman vastaajan mukaan kolmannen sukupolven reaktoreita ei voida verrata nykyisiin ydinvoimaloihin, ja ilman pitkän aikavälin hintavakautta ydinenergiaan olisi mahdotonta saada yksityisiä investointeja.

(125)

Useiden vastaajien mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan uudesta ydinohjelmasta olisi huomattavaa hyötyä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan työllisyydelle.

(126)

Useat vastaajat huomauttivat, että tuen avulla pitkälle erikoistuneet pätevät työntekijät voisivat pitää yllä ammattitaitoaan ja kehittää uusia tekniikoita, mikä olisi ratkaisevan tärkeää myös käytössä olevien ydinreaktorien käytöstä poistamisen kannalta. He korostivat myös tuen myönteistä vaikutusta toimitusketjun toiminnanharjoittajille.

(127)

Useat vastaajat huomauttivat, että Yhdistyneen kuningaskunnan yritykset suosivat monipuolista energialähteiden yhdistelmää, erityisesti ydinvoimaa, tuulivoimaa ja vesivoimaa. Yhdistyneen kuningaskunnan ohjelman myötä yrityksille, erityisesti suurille sähkönkäyttäjille, luodaan entistä vakaampi investointiympäristö.

(128)

Useat käyttäjät katsoivat, että pelkästään uusiutuviin energialähteisiin sovellettavaan vihreään sertifikaattiin verrattuna ehdotetulla toimintatavalla on se etu, että sillä voidaan rajoittaa liiallisia korvauksia.

(129)

Useat osapuolet katsoivat, että valtiolla on velvollisuus kannustaa investoijia monipuolistamispäätöksiin, koska vapautetuilla markkinoilla ei voida ottaa huomioon jäsenvaltioiden toimitusvarmuusetuja.

(130)

Eräs osapuoli arvosteli komission näkemystä, jonka mukaan hinnanerosopimuksilla poistetaan suurin osa markkinoiden riskeistä, koska monissa jäsenvaltioissa käytetään laajalti syöttötariffeja uusiutuvien energialähteiden tukemiseen, eikä ydinvoiman erilaiselle kohtelulle olisi mitään syytä.

(131)

Useiden vastaajien mukaan ydinteknologia ei ole ympäristöystävällistä eikä uusiutuvaa vaan rajallista ja erittäin kallista, vaikka se on pitkälle kehitetty teknologia, jolla ei ole minkäänlaista oppimisvaikutusta.

(132)

Yksi osapuoli huomautti, että hinnanerosopimusmekanismi lieventää riskiä mutta altistaa silti NNBG:n perusriskille ja estää liialliset korvaukset, koska maksut maksetaan vain, kun viitehinta on toteutushintaa alhaisempi. Pääoman voitonjakojärjestely rajoittaa liiallisia korvauksia, eikä NNBG:lle taata kiinteää tulo- tai voittotasoa. Lisäksi hinnanerosopimus vakauttaa hintoja ja parantaa näin investointiympäristöä.

(133)

Monet osapuolet katsoivat, että toteutushintaa tulisi verrata muiden vähähiilisten teknologioiden toteutushintaan, ei kaasulaitosten kustannuksiin. Lisäksi huomioon tulisi ottaa nykyisten hintatasojen sijaan tulevat hintatasot.

(134)

Monet osapuolet huomauttivat, että HPC:n hinnanerosopimus kestää 35 vuotta, mutta uusiutuvia energialähteitä koskevat sopimukset kestävät vähemmän aikaa, tavallisesti enintään 15 vuotta. Ydinvoimalaitos on kuitenkin toiminnassa 60 vuotta ja uusiutuvien energialähteiden laitokset vain 20–25 vuotta, joten tuen osuus koko käyttöikää kohti olisi pienempi. Hinnanerosopimukset suojaavat Yhdistynyttä kuningaskuntaa korkeampien rakennuskustannusten maksamiselta.

(135)

Eräs osapuoli toimitti kustannusarvion, jonka mukaan kustannukset laskevat ensimmäisen laitoksen jälkeen merkittävästi, 60–75 Englannin puntaan megawattituntia kohti vuoteen 2030 mennessä. Kyseinen osapuoli väitti myös, että ilmoitetun toimenpiteen toteutushinta laskisi arviossa osoitetulla tavalla, 85–100 Englannin puntaan megawattituntia kohti.

(136)

Useat osapuolet huomauttivat, että vain harvat teknologiat ovat tällä hetkellä tätä halvempia eikä millään niistä voida tuottaa tulevaisuudessa merkittäviä määriä sähköä.

(137)

Monet totesivat, että kun uusiutuvien energialähteiden täydet järjestelmäkustannukset otetaan huomioon, ydinvoima on paljon edullisempi vaihtoehto Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittamaan toteutushintaan.

(138)

Eräs osapuoli katsoi, että komission päätös jättää ydinvoimahankkeet hinnanerosopimuksen tapaisten mekanismien ulkopuolelle voisi vaikuttaa merkittävästi ydinsaneerausvirasto NDA:n kykyyn ratkaista Yhdistyneen kuningaskunnan siviiliplutoniumin käsittely. Se katsoi myös, että veronmaksajille jätteisiin liittyvistä kustannuksista aiheutuva rasitus on hyvin pieni Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ansiosta.

(139)

Monet vastaajat huomauttivat, ettei investointitukea vähennetä toimintatuesta.

(140)

Eräs vastaaja katsoi, että kaikkien sopimusten ja niihin tehtyjen muutosten, jotka vaikuttavat rahoitukseen tai käytöstäpoiston tai jätteen ja käytetyn polttoaineen huollon ja loppukäsittelyn käytännön järjestelyihin, on oltava avoimia yleisölle tiedottamista ja parlamentaarista valvontaa varten. Se huomautti myös, ettei kustannusten mallintamisen keskeisiä tietoja ole julkistettu.

(141)

Useat osapuolet nostivat esiin huolensa siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta saattaisi myöntää lisätukea NNBG:lle muun muassa sellaisen järjestelmän muodossa, joka rajoittaa ydinvoima-alan toiminnanharjoittajien vastuuta. Jotkin osapuolet katsoivat myös, että ydinvoimalle vaihtoehtoisiin teknologioihin kohdistuisi täysi vastuu, kun taas ydinvoimateknologia hyötyisi rajoitetusta vastuusta.

(142)

Toinen tuen muoto, jonka ilmoitettiin mahdollisesti jäävän ilmoitetun tuen ulkopuolelle, oli ydinjätteen huollon ja loppukäsittelyn kustannusten aliarviointi. Kustannukset perustuvat jätteenkuljetussopimukseen, jonka Yhdistynyt kuningaskunta aikoo velvoittaa uudet ydinvoima-alan toiminnanharjoittajat allekirjoittamaan. Lisäksi jotkin osapuolet huomauttivat, että käytöstäpoistokustannusten väitetty puutteellinen huomioiminen rikkoo aiheuttamisperiaatetta.

(143)

Yksi vastaajista ilmaisi huolensa mahdollisista kustannusten ylityksistä Suomen ja Ranskan eurooppalaista painevesireaktoria (EPR) koskevista malleista saatujen kokemusten perusteella.

(144)

Yhdistyneen kuningaskunnan nykyisiä ydinvoima-alan toiminnanharjoittajia tuetaan jo useilla rahoitusvälineillä, kuten rajoitetulla vastuulla, kaupallisten riskien vastattavaksi ottamisella, ydinjätteen loppusijoituskustannusten tuilla sekä terrorismin torjunnan kustannusten tuilla.

(145)

Monet osapuolet katsoivat, että tuen seurauksena taloudellinen riski siirtyy yritykseltä veronmaksajille ja syntyy toimittajariippuvuus, joka nostaa energian hintaa seuraavien 35 vuoden aikana.

(146)

Monet osapuolet pitivät toteutushintaa liian korkeana, sillä HPC on kallein koskaan rakennettu voimalaitos. Vääristymät aiheuttaisivat lisäkustannuksia.

(147)

Yksi osapuoli väitti, ettei oikeasuhteisuusarviointi voi olla kattava, ellei voitonjakoa ja kustannusten kertymistä koskevia sääntöjä oteta täysimääräisesti huomioon.

(148)

Eräs osapuoli huomautti toteutushinnan olevan suurempi kuin Saksan maalla olevista tuulivoimaloistaan maksama hinta.

(149)

Yhden osapuolen mukaan voidaan olettaa, ettei myönnetyn tuen voida perustellusti odottaa laskevan EPR:n kustannuksia merkittävästi ja ettei mainittua reaktoria luokiteltaisi uudeksi teknologiaksi.

(150)

Useat osapuolet väittivät, että monet uudet uudistuvan energian teknologiat saattavat osoittautua paljon HPC:tä kustannustehokkaammiksi. Ne huomauttivat, että Carbon Connectin äskettäisen raportin (19) mukaan EDF:n ja muiden sijoittajien HPC:stä saamat tuotot olisivat paljon muita hankkeita korkeammat, sillä pääoman odotettava tuotto olisi noin 19–21 prosenttia eli yksityisestä rahoitusaloitteesta (Private Finance Initiative) odotettavaa pääoman tuottoa korkeampi. Lisäksi jos ydinonnettomuutta koskevan täyden vakuutuksen kustannukset otetaan huomioon, ydinvoiman taloudellisuus muihin vähähiilisiin energialähteisiin verrattuna heikkenee huomattavasti. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen julkisia tilejä käsittelevän komitean ja ydinsaneerausvirasto NDA:n äskettäinen raportti viittaisi siihen, että ydinvoimaperimän vuosittaiset kustannukset ovat yli 2,5 miljardia Englannin puntaa eli 42 prosenttia energia- ja ilmastonmuutosministeriön kokonaisbudjetista.

(151)

Monien osapuolien mukaan olisi myös aiheellista epäillä, että korvauksia maksetaan liikaa.

(152)

Eräs osapuoli laski, että jos 35 vuoden toteutushinta muunnettaisiin vastaavaksi 15 vuoden toteutushinnaksi, sen reaaliarvo olisi vuonna 2012 noin 117 Englannin puntaa megawattituntia kohti eli yli 20 prosenttia maatuulivoimaa ja 10–15 prosenttia biomassan muuntamista korkeampi. Lisäksi maatuulivoiman kustannusten voidaan olettaa laskevan vuoteen 2023 mennessä sen lisääntyneen käytön vuoksi. Tämä tekisi erosta entistä selvemmän.

(153)

Monet osapuolet huomauttivat, että vaihtoehtoisten teknologioiden ja erityisesti uusiutuvan energian teknologioiden hinnat laskevat todennäköisesti tulevaisuudessa, mikä nostaisi HPC-hankkeen korvaukset suhteessa liiallisiksi.

(154)

Yksi osapuoli katsoi, ettei Yhdistynyt kuningaskunta olisi etsinyt markkinoilta vastaavaa kapasiteettia tai tuotosta samalle ajanjaksolle. Ranskassa ja Suomessa ydinenergian hinta on 45–50 euroa megawattitunnilta. Rahoitusanalyytikkojen raporttien mukaan EDF:n vuotuinen pääoman sisäinen tuottoprosentti olisi 25–35 prosenttia. Hinnanerosopimukset tekevät viitehinnan saavuttamisesta helpompaa ydinvoimalle kuin uusiutuville energialähteille, ja hiilen pohjahinnan ja kapasiteettimarkkinoiden yhdistelmä tukee investoimista uuteen ydinvoimaan.

(155)

Myönteiseltä kannalta moni osapuoli katsoi, ettei toimenpide vaikuta merkittävästi jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan, koska se ei vaikuta merkittävästi kuluttajien hyvinvointiin eikä nosta vähittäishintoja. Lisäksi NNBG:hen kohdistuu markkinavoimia ja kannustimia kilpailla sähkön tukkumarkkinoilla.

(156)

Useat osapuolet olivat sitä mieltä, että kaikille vähähiilisille teknologioille tulisi luoda tasapuoliset toimintaedellytykset. Siksi uuden ydinvoiman tukeminen olisi johdonmukaista uusiutuvien energialähteiden nykyisen tukipolitiikan kanssa. Monet osapuolet katsoivat, että teknologianeutraalius tulisi säilyttää eikä ydinteknologiaa saisi siksi syrjiä.

(157)

Monet osapuolet huomauttivat, etteivät toimenpiteet voisi syrjäyttää investointeja uusiutuviin energialähteisiin, sillä niitäkin tuetaan hinnanerosopimuksin. Jotkin osapuolet taas katsoivat, että tuki lisää uusia investointeja energiantuotantoteknologioihin.

(158)

Yksi osapuoli huomautti, että HPC:ltä odotetaan vain hieman yli 3 gigawatin kapasiteetin asentamista, kun taas Yhdistyneen kuningaskunnan markkinat kokonaisuudessaan kattavat pian 80 gigawattia. Tämän perusteella tuen aiheuttama markkinoiden vääristymä ei olisi merkittävä (esimerkiksi 4 prosenttia).

(159)

Monet osapuolet olivat sitä mieltä, ettei uuden ydinvoiman vaihtoehdoilla pystytä saavuttamaan tarpeeksi suurta kapasiteettia, jotta niitä voitaisiin pitää toteuttamiskelpoisina vaihtoehtoina. Kysynnänohjauksen voittoja ei voida pitää varmana, energiatehokkuus vaatii lisätoimia, ja energiaverkkojen yhteenliittäminen edistäisi merkittävästi tehokasta resurssienkäyttöä, mutta sen suurimmat esteet ovat poliittisia ja sääntelyllisiä.

(160)

Useat vastaajat väittivät toimenpiteiden vääristävän kilpailua. Tämä tapahtuisi syrjäyttämällä vaihtoehtoiset teknologiat ja erityisesti syrjimällä uudistuvan energian teknologioihin tehtäviä investointeja tai korvaamalla ne. Myös sisämarkkinoiden kaupan katsotaan vääristyvän, kun maahantuojat eivät pysty kilpailemaan ydinenergian tuettua hintaa vastaan. Tämä johtaisi muissa jäsenvaltioissa keinotekoisiin ylijäämiin.

(161)

Yksi vastaajista huomautti, että tuki vääristää olemassa olevien ja uusien ydinvoimalaitosten välistä kilpailua, sillä uudet saavat toimintatukea mutta vanhat eivät. Eräs osapuoli totesi, että teknologianeutraalius tulisi säilyttää eikä ydinteknologiaa saisi siksi syrjiä

(162)

Yksi osapuoli katsoi, että ydinvoiman tuet pienentäisivät todennäköisesti uusiutuvan energian teknologioiden käytössä olevia markkinoita ja vaikeuttaisi uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämistä EU:ssa.

(163)

Eräs osapuoli arvosteli tutkijoiden Green ja Staffell laatimaa asiantuntijatutkimusta, erityisesti siksi, että tutkimuksen menetelmä ei sovi hyvinvointianalyysien ja vääristymäarviointien tekemiseen, olettamukset eivät sovi rahoitusmarkkinoiden toimimattomuuden käsittelyyn, keskimääräisten pääomakustannusten eksogeenisyyttä koskeva olettamus ei ole perusteltu ja tutkimuksessa jätetään huomiotta oppiminen, hiilen ulkoisvaikutukset, tarjonnan monipuolisuus sekä markkinavoima.

(164)

Yksi osapuoli totesi, että tuki lisää huomattavasti epätasapainoa ydinvoimateknologian ja muiden energiateknologioiden kokonaiskustannusten välillä kuluttajien vahingoksi sekä nostaa veromääriä. EDF saavuttaisi määräävän aseman Yhdistyneen kuningaskunnan energiamarkkinoilla, varsinkin jos olemassa olevien ydinvoimalaitosten taloudelliseen käyttöaikaan myönnettäisiin pidennystä.

(165)

Eräs osapuoli huomautti, että hinnanerosopimuksen erotusten maksaminen mitatun tuotoksensa perusteella voi luoda vääristymiä markkinoille, sillä tuottajat voivat myydä sähköä jopa tappiolliseen hintaan ja luottaa hinnanerosopimuksen muuttavan tuloksen tuotoksi.

(166)

Eräs osapuoli väitti, että tuen laajuus heikentäisi investointia tuleviin yhdysputkiin, kuten Skotlannin ja Islannin väliseen yhdysputkeen (geoterminen sähkö) ja Englannin ja Pohjoismaiden väliseen yhdysputkeen (geoterminen sähkö, tuulivoimasähkö, vuorovesisähkö).

(167)

Useat vastaajat katsoivat, ettei liiallisten korvausten mahdollisuus ole poissuljettu, sillä tukipakettiin kuuluu hinnanerosopimuksen lisäksi luottotakuu.

(168)

Monet vastaajat viittasivat villisikoihin, jotka sisälsivät suuria säteilymääriä maaliskuussa 2013, kun Tšernobylin onnettomuudesta oli kulunut 27 vuotta. Monet vastaajat pyysivät toisen kuulemisen järjestämistä ilmoitetun toimenpiteen viimeistelyn jälkeen.

(169)

Useat vastaajat huomauttivat Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen luvanneen ennen vaaleja, ettei ydinvoimalle myönnettäisi julkista tukea.

(170)

Yksi osapuoli uskoi, että Yhdistynyt kuningaskunta luottaisi jatkossakin suunnitelmien teossa ja kustannusten määrittämisessä niin kutsuttuun uuteen rakentamiseen liittyvien prosessien onnistuneeseen loppuunsaattamiseen, mutta jättäisi huomiotta geologisen loppusijoituslaitoksen sijoittamiseen, perustamiseen ja käyttöön liittyvät merkittävät epävarmuustekijät. Sama osapuoli arvosteli myös Yhdistyneen kuningaskunnan tämänhetkisiä ehdotuksia ydinjätteen huollosta ja loppusijoittamisesta.

(171)

Yhdistynyt kuningaskunta esitti vastauksensa menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen 31 päivänä tammikuuta 2014. Vastaus sisälsi useita arviointeja, muun muassa seuraavat:

(172)

Yhdistynyt kuningaskunta toisti vastauksessaan laajasti aiemmin ilmoituksessaan esittämänsä kannan. Sen mukaan uusi ydinvoima olisi tärkeä osa Yhdistyneen kuningaskunnan energiapalettia ja auttaisi saavuttamaan hiilettömän, turvallisen ja monipuolisen sähköntuotannon kohtuullisin kustannuksin.

(173)

Yhdistyneen kuningaskunnan perusteluja tarkastellaan yksityiskohtaisemmin alla.

(174)

Yhdistynyt kuningaskunta väitti, ettei ilmoitettu toimenpide ole tukea hinnanerosopimuksen osalta Altmark-kriteerien perusteella ja luottotakuun osalta takauksia koskevan tiedonannon (20) perusteella. Yhdistynyt kuningaskunta oli kuitenkin sitä mieltä, että tuki soveltuisi sisämarkkinoille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevien puitteiden nojalla (21). Jos näin ei kuitenkaan olisi, tuki soveltuisi sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(175)

Mitä tulee ensimmäiseen Altmark-kriteeriin eli yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun olemassaoloon, Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset väittävät, että HPC:n rakentaminen määritellyssä aikataulussa ja sen toiminta hinnanerosopimuksen puitteissa on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu, jolla pyritään saavuttamaan Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen yleishyödyllisiä tavoitteita.

(176)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset selventävät tätä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun käsitettä. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu koostuu niiden mukaan sen varmistamisesta, että uuden sukupolven ydinvoimakapasiteettiin investoidaan tietyssä aikataulussa. Yksikään nykyisissä markkinaolosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja ei investoisi uuden sukupolven ydinvoimalaitokseen hinnanerosopimuksen mukaisessa aikataulussa. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset väittävät, että uuden ydinvoiman rakentamiseen liittyy merkittäviä markkinoiden toimintapuutteita, mikä oikeuttaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tehtäväksi antamisen.

(177)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan sähködirektiivissä (22) tunnustetaan, että 3 artiklan 2 kohdan mukaisissa julkisen palvelun velvoitteissa voidaan ottaa huomioon tarve tarjota kapasiteettia pitkällä aikavälillä energian toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Oletettavasti tätä julkisen palvelun velvoitteiden perustaa ei ole syytä rajoittaa varatuotantokapasiteetin tarjonnan osalta Viranomaisten mukaan HPC edistää sähködirektiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti energian toimitusvarmuuden pitkän aikavälin suunnittelua Yhdistyneessä kuningaskunnassa tarjoamalla merkittävän tuotantokapasiteetin pitkällä aikavälillä eli 35 vuodeksi, jolloin erotusmaksut maksetaan hinnanerosopimuksen mukaisesti. HPC:n tuleva tuotanto ei välttämättä ehdi korjata kapasiteetin mahdollista vajausta ennen vuotta 2020. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, kun yleisen edun mukaista tavoitetta tarkastellaan lyhyen aikavälin sijaan pitkällä aikavälillä. Sen, että Yhdistynyt kuningaskunta saattaa kärsiä kapasiteettirajoituksista ennen HPC-voimalan toiminnan alkamista, ei katsota heikentävän hankkeen toteuttamisen perusteluja. Ilman toimia Yhdistyneen kuningaskunnan kapasiteettirajoitukset jatkuisivat edelleen 2020-luvulla ja siitä eteenpäin ja valtion pitäisi suunnitella energiapaletti, jolla haasteisiin voitaisiin vastata pysyvällä tavalla.

(178)

Viranomaiset katsovat, että investointi uuden ydinvoiman tuotantokapasiteetin luomiseen ja käyttöönottoon tietyssä aikataulussa ja sen käyttö hinnanerosopimuksen puitteissa parantaa huomattavasti Yhdistyneen kuningaskunnan vähähiilisen energian toimitusvarmuutta pitkällä aikavälillä. Näin sillä pyritään saamaan aikaan yleinen etu, joka voidaan katsoa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan tavallisissa markkinaolosuhteissa toimivat yritykset eivät toteuta uutta peruskuormakapasiteettia eivätkä varsinkaan ydinvoimahankkeita sellaisessa aikataulussa, joka riittäisi saavuttamaan Yhdistyneen kuningaskunnan yleishyödylliset tavoitteet.

(179)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mielestä hinnanerosopimusta on pidettävä sopimuksena, jolla määrätään NNBG:lle tiettyjä julkisen palvelun velvoitteita. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua koskevan julkisen palvelun velvoitteen tarkka määritelmä ja pakollinen luonne perustuvat sellaisiin tiukkoihin lausekkeisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa, että NNBG pysyy määritetyssä aikataulussa, ja siihen, että kun NNBG sitoutuu rakentamaan, se ei voi enää perääntyä erittäin suurten aloituskustannusten vuoksi.

(180)

Toisen Altmark-kriteerin osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset väittävät, että viitehinnan laskemisen parametreista ja toteutushinnan mahdollisista muutoksista on sovittu periaatteessa ja ne sisällytetään hinnanerosopimukseen objektiivisella ja avoimella tavalla ennen sen voimaantuloa.

(181)

Kolmannen Altmark-kriteerin osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että oikeuskäytännön mukaan sekä sen harkintavallan perusteella, joka jäsenvaltiolla on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun ja sen täytäntöönpanon ehtojen määrittämisessä, komission valvonta kolmannen Altmark-kriteerin mukaisen korvauksen tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden suhteen on rajoitettu ilmeiseen virheeseen (23). Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat sitä mieltä, että toimenpide on oikeasuhteinen ja että hinnanerosopimusjärjestelmä pitää valtiontuen tason automaattisesti mahdollisimman pienenä, sillä erotusmaksu maksetaan vain, kun viitehinta on toteutushintaa alhaisempi, ja päinvastainen maksu vain, kun markkinoiden viitehinta on toteutushintaa korkeampi. Hinnanerosopimus sisältää useita suojatoimia liiallisten korvausten estämiseksi.

(182)

Neljännen Altmark-kriteerin tarkoituksena on Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan varmistaa, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisesta myönnettävä korvaus vastaa samasta palvelusta tavanomaisen markkinakäytännön mukaan maksettavaa korvausta. Riittävän vertailukohteen puuttumisen ei pitäisi tässä tapauksessa estää neljännen Altmark-kriteerin soveltamista. Komission tulisi arvioida edun olemassaolo tapauksen objektiivisten ja todennettavissa olevien seikkojen perusteella. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mielestä ulkoisten neuvonantajien toteuttama kustannusten selvittämistä ja todentamista koskeva työ, jolla varmistetaan, että NNBG:n yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisen kustannusarviot ovat kohtuulliset, tulisi riittää siihen, että neljäs Altmark-kriteeri voidaan katsoa täytetyksi.

(183)

Luottotakuun osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset katsovat, ettei takaus anna etua yritykselle, sillä se myönnetään kaupallisin ehdoin markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan luottotakuulla ja hinnanerosopimuksen ehdoilla on eri tarkoitus. Hinnanerosopimuksen tarkoituksena on tarjota pitkäaikainen sopimusjärjestely, jolla vähennetään tukkumarkkinahintoihin liittyviä epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät omaisuuserän arvoon. Luottotakuu helpottaa rahoitusvakuuttajien kaupallisten luottotakuiden tavoin laajempaa pääsyä pitkän aikavälin velkamarkkinoille. Luottotakuun hinnoittelu ja hyväksyminen riippuvat ratkaisevasti koko hankkeeseen liittyvästä riskistä, johon kuuluvat myös hinnanerosopimuksen ehdot. Asia ei kuitenkaan toimi toisinpäin: myönnetty takaus jakaa riskiprofiilin uudelleen velkasijoittajan ja takaajan välillä, mutta ei muuta hankkeen riskiprofiilia. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ei katso hankkeen toteuttavan yrityksen saavan minkäänlaista lisätukea hinnanerosopimuksen ja luottotakuun yhdistelmästä.

(184)

Mitä tulee poliittisesta alasajosta maksettavaa korvausta koskevaan valtion kanssa tehtävään sopimukseen, Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että kaikissa hinnanerosopimuksissa on määräyksiä korvauksista, joita maksetaan sijoittajille ”vaatimukset täyttävän alasajon” yhteydessä. Tällainen alasajo voi johtua esimerkiksi lakimuutoksesta, jonka vuoksi koko laitos suljetaan pysyvästi (teknologiasta riippuen), tai Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kiellosta käynnistää laitoksen toiminta uudelleen tietyn ajan kuluttua alasajosta. Valtion ja NNBG:n sijoittajien välinen suora sopimus on erillinen lisäsopimus, jonka tarkoituksena on toimia vaatimukset täyttävää alasajoa koskevien määräysten varautumisjärjestelynä. Sopimuksessa varmistetaan, että jos vastapuoli poliittisen alasajon yhteydessä laiminlyö korvausten maksamisen NNBG:n investoijille, valtio maksaa investoijille sovitun korvauksen. Siinä ei määrätä ylimääräisistä korvauksista NNBG:lle tai sen investoijille.

(185)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset pitävät sopimusta välttämättömänä, koska ydinvoimaan liittyy erityisiä poliittisen alasajon riskejä.

(186)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset väittävät, ettei tarkoituksena ole liittää jokaiseen hinnanerosopimukseen valtion kanssa tehtävää sopimusta, sillä asia pitäisi harkita jokaisen hankkeen osalta erikseen. Ne myöntävät kuitenkin mahdollisuuden, että suoran sopimuksen perustelut sopisivat muihinkin hankkeisiin ja teknologioihin, erityisesti silloin, kun ne ovat erityisen laajoja tai kiistanalaisia ja/tai niihin liittyy vastaavia käytöstäpoistojärjestelyjä.

(187)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan korvaukset suunnataan käytännössä NNBG:n sijoittajien alkuperäisen tilanteen palauttamiseen eikä niitä tule pitää valtiontukena.

(188)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset väittävät myös, että jos toimenpiteeseen liittyy valtiontukea, tuki on sisämarkkinoille soveltuvaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevien puitteiden mukaisesti.

(189)

Viranomaisten mukaan investointi uuden sukupolven ydinvoimakapasiteettiin, joka valmistuu ja otetaan käyttöön tietyssä aikataulussa, ja kapasiteetin toiminta investointisopimuksen puitteissa 35 vuoden erotusmaksukauden ajan on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu. Hinnanerosopimusjärjestelyissä on toimeksiantoasiakirjan tarvittavat elementit, ja niissä määritetään keskeiset julkisen palvelun velvoitteet ja korvaustasot.

(190)

Vaikka toimeksiannon 35 vuoden kesto (erotusmaksukausi) on lyhyempi kuin HPC:n koko 60 vuoden poistoaika, se on perusteltua kyseisen yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun perusteella.

(191)

Julkisia hankintoja koskevien vaatimusten osalta Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus katsoo, että komission pitäisi noudattaa valinta- ja neuvotteluprosessissa säännöllisyyttä, ellei prosessi ilmene tutkinnassa virheelliseksi. Yhdistyneen kuningaskunnan mielestä julkisia rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemisestä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktieivin 2004/17/EY (24) ja 2004/18/EY (25) julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ei voida soveltaa kyseiseen toimenpiteeseen, sillä siihen ei liity urakoiden, tavaroiden tai palvelujen hankintaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen tai direktiiveissä tarkoitettujen valtion laitosten hyväksi. Samasta syystä Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on myös sitä mieltä, ettei ilmoitettuun toimenpiteeseen sovelleta sähködirektiivin 8 artiklaa. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ilmoittavat kuitenkin, että menettelyt, joita Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on tähän mennessä noudattanut sopivien sijoittajien löytämiseksi sähkömarkkinoiden uudistusohjelmaan, perustuvat selviin, avoimiin ja syrjimättömiin puitteisiin, joita voidaan pitää avoimuuden ja syrjimättömyyden osalta tarjousmenettelyä vastaavina. Lisäksi HPC:tä koskevan sopimuksen kaltaisten sopimusten yksityiskohtaisista ehdoista on neuvoteltava erikseen kunkin investoinnin erityispiirteiden huomioimiseksi.

(192)

Syrjinnän osalta todetaan, että jos Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus antaisi kyseisen uuden ydinvoiman tuotantokapasiteettia koskevan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisen jonkin muun yrityksen tehtäväksi, se varmistaisi, että viitehinnan ja toteutushinnan laskemiseen käytettäisiin samaa menetelmää. Kunkin investointisopimuksen tarkat ehdot saattavat kuitenkin vaihdella tuotteen yksilöllisten ominaisuuksien vuoksi. Mahdolliset erot perustuvat kuitenkin objektiivisiin syihin eivätkä ole syrjintää.

(193)

Korvausta koskevien vaatimusten osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että toteutushinta on laskettu NNBG:n ennakoitujen rakennus- ja toimintakustannusten perusteella ja siinä on otettu huomioon takaamaton kohtuullinen voitto. NNBG:n kustannukset on perusteltu ja riippumattomasti todennettu.

(194)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mielestä toimenpiteeseen ei tarvita muita vaatimuksia, sillä se ei kuulu mihinkään yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevien puitteiden mukaisiin tapauksiin eikä ole mitään syytä olettaa, että toimenpide vääristäisi sisämarkkinoiden kilpailua vakavalla tavalla tai vaikuttaisi merkittävästi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua vastaavia palveluja ei ole tarjolla eikä niitä odoteta tulevan tarjolle lähitulevaisuudessa yksityisellä sektorilla. Komissio on myöntänyt aiemmassa päätöksessään, että sähköalan julkinen tuki maantieteellisesti syrjäisessä valtiossa (Irlanti), jolla on vain rajallisesti liitoksia muihin energiaverkkoihin, vaikuttaa kauppaan vain rajallisesti eikä ole yhteisön etujen vastaista (26). Saman katsotaan pätevän Yhdistyneen kuningaskunnan sähköalaan.

(195)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten lisähuomautukset:

(196)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittaa pyrkivänsä EU:n yhteisiin hiilestä irtautumisen, toimitusvarmuuden ja tarjonnan monipuolisuuden tavoitteisiin mahdollisimman alhaisin kustannuksin ja kohtaavansa muiden jäsenvaltioiden tavoin haasteita niiden saavuttamisessa.

(197)

Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa, että vaikka energiatehokkuus, kysynnänohjaus, energiaverkkojen yhteenliittäminen ja tasesähkömarkkinoiden toiminnan parantaminen ovat tärkeitä tekijöitä, tavoitteita ei saavuteta pelkästään niiden avulla. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta toteaa, että energiapaletin määrittämisen toimivalta on jäsenvaltioilla ja että se on päättänyt ottaa ydinvoiman osaksi omaansa.

(198)

Ydinvoima auttaa edistämään hiilestä irtautumista, sillä se on vähähiilinen teknologia. Yhdistyneen kuningaskunnan esittämän arvioinnin mukaan ydinvoima on yhdessä uusiutuvan energian ja CCS-pohjaisten tuotantolaitosten kanssa yksi kustannustehokkaimmista keinoista irtautua hiilestä.

(199)

Luottaminen pelkästään muihin teknologioihin olisi riskialtista. Yhdistyneen kuningaskunnan arvion mukaan ilman ydinvoimaa kysynnän täyttämiseen samassa aikataulussa tarvittaisiin olemassa olevan tai suunnitteilla olevan kapasiteetin lisäksi 14 gigawattia maatuulivoimatuotantoa, 11 gigawattia merituulivoimatuotantoa tai 5 gigawattia tuotantoa CCGT-voimalaitoksista (27).

(200)

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että monipuolinen tuotantopaletti on tärkeä sähköjärjestelmän luotettavuuden ja tasapainoisuuden kannalta.

(201)

Lopuksi Yhdistynyt kuningaskunta toteaa, että sen ydinenergiaa koskevassa politiikassa noudatetaan Euratomin perustamissopimuksen mukaisen yhteisen edun tavoitetta.

(202)

Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että on olemassa markkinoiden toimintapuutteita, jotka vaikuttavat sähköntuotantoon, tarkemmin ottaen vähähiiliseen tuotantoon ja erityisesti uuteen ydinenergiantuotantoon.

(203)

Se nostaa esiin seuraavat markkinoiden toimintapuutteet, joita se pitää tyypillisinä energiamarkkinoille:

(204)

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että erityisesti ydinenergian markkinoilla on tiettyjä muitakin toimintapuutteita, jotka lisäävät esteitä ydinteknologiaan investoimisen. Tällaisia puutteita ovat

(205)

Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa, etteivät nämä markkinoiden toimintapuutteet ole vain teoreettisia. Tästä on osoituksena se, ettei Yhdistyneessä kuningaskunnassa ole markkinoiden vapautumisen jälkeen tehty yhtään investointia uusiin ydinvoimalaitoksiin.

(206)

Yhdistynyt kuningaskunta toteaa, että menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä mainittu mallinnustyö sekä erityisesti Redpointin ja Yhdistyneen kuningaskunnan energia- ja ilmastonmuutosministeriön ennusteet, joiden mukaan uutta ydinenergiaa tulisi verkkoon vuoteen 2027 tai 2030 mennessä, eivät ole luotettavia.

(207)

Yhdistynyt kuningaskunta on päivittänyt mallinnusta uudemmilla tiedoilla, joiden mukaan uusi ydinenergia tulisi kaupalliseen käyttöön aikaisintaan vuonna 2032 ja mahdollisesti vasta vuonna 2050. Se painottaa, että mallinnustyö yksinkertaistaa aina todellisuutta eikä siinä voida ottaa huomioon kaikkia sijoittajien todellisuudessa kohtaamia riskejä ja epävarmuustekijöitä.

(208)

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että luottaminen pelkkiin markkinavoimiin aiheuttaisi sen riskin, että uuden ydinvoiman vaikutus Yhdistyneen kuningaskunnan tavoitteiden saavuttamiseen siirtyisi useilla vuosilla ja kustannukset saattaisivat nousta. Vain kolmen tai neljän vuoden lyhyetkin viivästykset johtaisivat hyvinvoinnin heikkenemiseen, jonka kustannuksiksi Yhdistynyt kuningaskunta arvioi jopa 30 miljardia Englannin puntaa.

(209)

Lopuksi Yhdistynyt kuningaskunta kiistää sen, että vastaavien markkinoiden muita hankkeita toteutettaisiin ilman minkäänlaisia valtion toimia tai tukea.

(210)

Yhdistynyt kuningaskunta toistaa menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen antamassaan vastauksessa kantansa, jonka mukaan hinnanerosopimus on sopivin keino edistää investoimista uuteen vähähiiliseen energiantuotantoon ja erityisesti uuteen ydinvoimaan.

(211)

Hinnanerosopimus poistaa puutteellisista riskien siirtomarkkinoista johtuvan kyvyttömyyden jakaa tehokkaasti tai siirtää hintojen vaihteluun liittyvää riskiä ja mahdollistaa riittävät markkinapohjaiset suojausvälineet. Hinnanerosopimukset pienentävät suojaamattomien tukkuhintojen vaihtelun riskiä vähentämällä NNBG:n saamaan sähkön myyntihintaan liittyviä epävarmuustekijöitä. Näin hinnanerosopimus luo luottamusta siihen, investoinnista seuraa hyväksyttävä määrä tuottoa.

(212)

Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa, että hinnanerosopimus korjaa esiin nostetut markkinoiden toimintapuutteet kuluttajille alhaisemmin kustannuksin kuin vaihtoehtoiset järjestelmät, kuten syöttöpreemio, sillä se rajoittaa hintatasoja ja vähentää näin valtiontukea tukkuhintojen ylittäessä toteutushinnan. Syöttöpreemiojärjestelmässä jokaisesta sähköyksiköstä maksetaan sama summa tukkuhintatasosta riippumatta, kun taas hinnanerosopimukset pienentävät liiallisten korvausten riskiä tukkuhintojen ollessa korkeita.

(213)

Yhdistynyt kuningaskunta korostaa myös, että hinnanerosopimus on markkinapohjainen väline, sillä sen mukaan tuensaajan on myytävä sähkö markkinoille vallitsevin tukkuhinnoin. Sopimus antaa NNBG:lle kaupallisia kannustimia myydä sähkö markkinoiden mukaisesti. Jos NNBG poikkeaa viitehinnasta esimerkiksi myymällä sähköä viitehintaa alhaisempaan hintaan, sen tulot laskevat, koska erotusmaksu lasketaan viitehinnan perusteella. Tuensaajiin kohdistuisi edelleen jonkin verran kilpailupainetta muiden markkinatoimijoiden taholta.

(214)

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus pitää hinnanerosopimuksen ja luottotakuun yhdistelmää tarkoituksenmukaisena välineenä.

(215)

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että luottotakuu ei yksinään vähentäisi sijoittajien epävarmuutta tulevista tukkuhinnoista. Sen mukaan tämä johtaisi tarpeeseen nostaa tukitasoja, mikä taas nostaisi kuluttajille aiheutuvia kustannuksia. Luottotakuun tavoitteena on korjata vaikeudet, jotka liittyvät uuteen ydinvoimaan investoimiseen tarvittavan huomattavan velan ottamiseen pääomamarkkinoilla.

(216)

Luottotakuu ei anna osakkeenomistajille sen parempaa suojaa hankkeen riskejä vastaan kuin markkinatkaan, joten se ei poista tarvetta löytää pääomasijoittajia. Ilman hinnanerosopimuksen tarjoamaa tuottovarmuutta sijoittajat eivät olisi valmiita sijoittamaan suuria rahasummia, eivät pääomana eivätkä ehdollisena pääomana.

(217)

Lopuksi Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa, että HPC-hanke oli Yhdistyneen kuningaskunnan ainoa sopivassa vaiheessa ollut ydinvoimahanke. Siksi ei olisi ollut järkevää käynnistää varsinaista kilpailumenettelyä.

(218)

Yhdistynyt kuningaskunta toisti vastauksessaan kantansa, jonka mukaan toteutushinta on määritetty mahdollisimman alhaiselle investointeihin kannustavalle tasolle ja perustuu perusteellista kustannusten selvittämistä ja todentamista koskevaan prosessiin, arvioon tuottotasosta, johon sijoittajien on kohtuullista pyrkiä HPC-hankkeen yhteydessä, sekä EDF:n kanssa käytyihin haastaviin neuvotteluihin.

(219)

Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että HPC:n sijoittajiin kohdistuu hinnanerosopimuksen puitteissa huomattavia riskejä, erityisesti rakennuskustannuksiin liittyviä riskejä, mutta myös joitakin toimintaan ja käytettävissä olevaan määrään liittyviä riskejä. Sijoittajiin kohdistuu rakennuskustannusten ylittymisen ja viivästysten riski, sillä hinnanerosopimuksen mukaisen korvauksen maksaminen alkaa vasta, kun sähköä myydään eli voimalaitos on toiminnassa. Jos NNBG ei rakenna voimalaitosta ennalta määritettyyn tavoitteelliseen käyttöönottoajankohtaan mennessä, riskinä on myös se, että hinnanerosopimuksen kesto lyhenee, sillä se on laskettu alkavaksi käyttöönottoajankohdasta. Jos rakennustyöt eivät ole valmiit viimeiseen käyttöönottopäivämäärään mennessä, Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeus päättää hinnanerosopimus yksipuolisesti.

(220)

Luottotakuusta huolimatta sijoittajien tulee sijoittaa hankkeeseen merkittävä määrä pääomaa ja kattaa kustannusten ylitykset, sillä takaus ei suojaa pääomaa tällaisilta riskeiltä.

(221)

Toteutushinnan taso lasketaan NNBG:n hankkeen odotettujen kustannusten pohjalta, mikä mahdollistaa kohtuullisen tuoton. Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa kuitenkin, että kustannukset voivat olla odotettua korkeammat ja tulot odotettu matalammat. Tämä altistaa NNBG:n voittoriskeille.

(222)

Yhdistynyt kuningaskunta toteaa, että hinnanerosopimus suojaa liiallisilta korvauksilta, sillä tukkumarkkinahintojen ollessa toteutushintaa korkeammat tuottajat maksavat toimittajille. Yhdistynyt kuningaskunta nostaa esiin myös muita liiallisilta korvauksilta suojaavia tekijöitä, kuten rakentamisen yhteydessä saatavien voittojen jako ja pääoman voitonjako, joilla taataan, että NNBG:n kaikki mahdolliset lisätuotot jaetaan toimittajien ja lopulta myös kuluttajien kanssa, mutta NNBG:lle jätetään riittävästi kannustimia lisätuottoihin pyrkimiseksi. Tappiot NNBG kattaa kuitenkin yksin.

(223)

Yhdistynyt kuningaskunta toteaa, että toteutushinnan tulevat muutokset, muun muassa vaatimukset täyttävästä lakimuutoksesta ja toimintamenojen uudelleenkäsittelystä seuraavat muutokset, koskevat vain rajallisia ja ennaltamääritettyjä tilanteita ja liittyvät valittuihin kustannuksiin. Toimintamenojen uudelleenkäsittelyt rajoittavat myös liiallisia korvauksia, sillä toteutushintaa tarkistetaan alaspäin, jos menot osoittautuvat arvioitua alhaisemmiksi.

(224)

Yhdistynyt kuningaskunta toistaa kantansa, jonka mukaan takaus myönnetään kaupallisin ehdoin, joten siihen ei liity valtiontukea.

(225)

Yhdistynyt kuningaskunta pitää kiinni kannastaan, jonka mukaan hinnanerosopimus ei vaikuta merkittävällä tavalla jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Se toimitti väitteen tueksi KPMG:n Oxeran ja Pöyryn raportit.

(226)

Hinnanerosopimus minimoi tuottajien välisen kilpailun vääristymät pitämällä NNBG:n markkinavoimien alaisena ja säilyttämällä sähkön tukkumarkkinoilla kilpailemista tukevat kannustimet. NNBG:lle ei taata viitehintaa. Sen pitää kilpailla tuotantonsa myynnissä parhaasta mahdollisesta hinnasta, ja se saa samat kannustimet kuin muutkin markkinoiden toimijat.

(227)

Yhdistynyt kuningaskunta väittää, ettei hinnanerosopimus vääristä kilpailua merkittävästi, sillä NNBG:llä tai EDF:llä ei todennäköisesti olisi kannustinta eikä kykyä noudattaa strategiaa, joka vaikuttaisi viitehintaan, jonka pohjalta erotusmaksut lasketaan. Jos NNBG yrittäisi strategisesti alentaa viitehintaa, se poikkeaisi riskinminimoinnin strategiastaan eli pyrkimyksestä realisoida viitehinta. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta kyseenalaistaa sen, että tällaisen strategian noudattamisesta olisi hyötyä NNBG:lle tuotantoketjun alkupään markkinoilla tai NNBG:lle tai EDF:lle tuotantoketjun loppupään markkinoilla. Yhdistynyt kuningaskunta toteaa, että myös Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n sääntelyjärjestelmän viranomaiset estävät NNBG:tä toimimasta strategisesti ja vaikuttamasta viitehintaan.

(228)

Hinnanerosopimus ei heikennä kuluttajien hyvinvointia eikä nosta vähittäishintoja. Sen sijaan se pienentää todennäköisyyttä, että toimittaja nostaisi hintoja, koska se vakauttaa tukkuhintoja.

(229)

Yhdistynyt kuningaskunta väittää olevansa yhä sitoutunut energiaverkkojen yhteenliittämiseen. Sen mukaan hinnanerosopimus ei vaikuttaisi merkittävästi yhdysputkiin eikä niihin investoimisen kannustimiin, sillä niihin vaikuttavat Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden markkinoiden väliset hintaerot.

(230)

Pöyryn analyysin mukaan HPC vaikuttaa vain vähän Yhdistyneen kuningaskunnan ja siihen tällä hetkellä yhdysputkin liitettyjen ympäröivien markkinoiden välisiin hintaeroihin. Siksi hanke ei vääristä jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

(231)

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo myös, että vähittäishintojen vähäinen lasku, jonka HPC:n käyttöönotto saattaa aiheuttaa, ei muuttaisi olennaisesti energiatehokkuutta edistäviä kannustimia ja että uuden ydinvoiman vaihtoehtojen tarjoamat mahdolliset energiansäästöt (esimerkiksi kysynnänohjaus ja energiatehokkuus) eivät olisi tarpeeksi suuria, jotta niitä voitaisiin pitää realistisena vaihtoehtona.

(232)

EDF toimitti vastauksensa yhdessä EDF S.A:n ja NNBG:n kanssa 7 päivänä huhtikuuta 2014. EDF toimitti vastauksessaan olennaisia uusia todisteita ja analyysejä tueksi väitteelleen, etteivät mitkään komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esiin nostamista epäilyksistä olleet aiheellisia.

(233)

EDF:n tärkeimmät perustelut selitetään lyhyesti alla valtiontuen arvioinnin periaatteiden mukaisesti luokiteltuina.

(234)

EDF väittää, että hinnanerosopimus täyttää Altmark-kriteerit ja ettei toimenpide ole siksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea.

(235)

EDF toteaa ensimmäisen Altmark-kriteerin osalta, että HPC:n yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu ei kata NNBG:n peruskuormasähkön tarjoamista. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu kattaa sen sijaan investoimisen uuden sukupolven ydinvoimalaitokseen, joka valmistuu tietyssä aikataulussa. Siksi komission ilmaisema huoli siitä, voidaanko peruskuormasähkön tarjonta katsoa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi, ei ole aiheellinen.

(236)

HPC:tä pidetään välttämättömänä hiilestä irtautumista, toimitusvarmuutta ja tarjonnan monipuolisuutta sekä energian kohtuuhintaisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

(237)

Mitä tulee kolmeen muuhun Altmark-kriteeriin, NNBG:n ei katsota saavan toimenpiteestä mitään etua. Korvauksen laskemisen parametrit määritetään hinnanerosopimuksessa. Liialliset korvaukset estetään useilla tavoilla, erityisesti ennen toteutushinnan määrittämistä suoritetun kustannusten selvittämistä ja todentamista koskevan prosessin avulla. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen toteuttamassa HPC:n hinnanerosopimuksen taloudellisten parametrien yksityiskohtaisessa analyysissä vastataan huoliin siitä, että korvauksen taso perustuu sellaisten kustannusten analyysiin, jotka olisivat aiheutuneet hyvin johdetulle ja riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle.

(238)

Luottotakuusta EDF toteaa, ettei se sisällä valtiontukea, sillä se on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen.

(239)

Poliittisen alasajon riskiä koskevan valtion kanssa tehtävän sopimuksen osalta EDF väittää, etteivät poliittisen alasajon riskiä koskevat määräykset ole tukea.

(240)

EDF:n mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n lainsäädännön taustalla olevat yleiset periaatteet antavat aihetta korvausoikeudelle, kun omistusoikeutta on riistetty. Nämä yleiset periaatteet koskevat kaikkia markkinatoimijoita, vaikka osa korvausvaatimusten esittämiskeinoista on vain sellaisten markkinatoimijoiden käytettävissä, jotka tulevat EU:n jäsenvaltiosta tai valtiosta, joka on allekirjoittanut sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta. Hinnanerosopimuksen aiheeseen liittyvien määräysten väitetään antavan sopimusperusteista varmuutta yleisten periaatteiden toteutukseen. Tämän perusteella EDF päättelee, ettei sopimusta voida katsoa valtiontueksi.

(241)

EDF muistuttaa, että Yhdistynyt kuningaskunta tarvitsee järjestelmäänsä noin 60 gigawattia lisää tuotantokapasiteettia vuosien 2021 ja 2030 välillä, jotta se pystyy täyttämään fossiilisten polttoaineiden käytön ja ydinvoimalaitosten lakkauttamisesta aiheutuvan energiavajeen. EDF katsoo, ettei tätä vajetta ei pystytä täyttämään pelkästään sähköverkkojen yhteenliittämisen ja energiatehokkuuden avulla, vaan sitä varten on rakennettava huomattava määrä uutta tuotantokapasiteettia.

(242)

EDF:n mukaan energia- ja ilmastonmuutosministeriön mallinnuksesta ilmenee, että tuotannon riittävyyttä koskevat kysymykset nousevat esiin 2020-luvun alussa ja että HPC, jonka on tarkoitus käynnistää tuotantonsa vuonna 2023, auttaisi täyttämään energiavajeen.

(243)

EDF toteaa, että uuden kapasiteetin on oltava pääosin vähähiilistä, jotta se auttaa saavuttamaan komission energia-alan etenemissuunnitelma 2050:n mukaisen hiilestä irtautumisen tavoitteen (28). Uusi ydinvoima on ratkaisevan tärkeää sähköalan kustannustehokkaan hiilestä irtautumisen kannalta.

(244)

Lisäksi HPC edistää energiantuotannon monipuolistamista koskevan tavoitteen saavuttamista vähentämällä Euroopan riippuvuutta EU:n ulkopuolelta tuotavasta kaasusta. Näin Yhdistyneen kuningaskunnan toteuttaa oikeuttaan käyttää SEUT-sopimuksen 194 artiklan mukaisesti omaa harkintavaltaansa ja lisätä ydinenergia tulevaan energiapalettiin yhdessä muiden vähähiilisten energiantuotantomenetelmien kanssa.

(245)

Tämä strateginen päätös olisi myös Euratomin perustamissopimuksen mukainen.

(246)

EDF katsoo, etteivät markkinat pysty yksin saavuttamaan näitä yhteisiä tavoitteita, sillä investointeja tarvitaan kaksi kertaa niin paljon kuin niitä saatiin kahden vuosikymmenen aikana vuoden 1990 yksityistämisen jälkeen.

(247)

Sähköntuotannon ja erityisesti ydinenergian alalle syntyy näin joukko markkinoiden toimintapuutteita. Nämä toimintapuutteet esitellään sitä varten toimitetussa Compass Lexeconin raportissa (29):

(248)

EDF väittää yllä esitettyjen perustelujen pohjalta, että valtiontuki on tarpeen yhteisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(249)

EDF katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan joulukuussa 2011 uuden vähähiilisen tuotantokapasiteetin kehittäjille esittämä pyyntö aloittaa energia- ja ilmastonmuutosministeriön kanssa neuvottelut mahdollisista investointisopimuksista tekee osapuolten noudattamasta neuvotteluprosessista riittävän, vaikka NNBG oli ainoa pyyntöön vastannut uuden ydinvoimalaitoksen kehittäjä. EDF:n mukaan Yhdistynyt kuningaskunta on noudattanut hankkeessa merkittävää asianmukaista huolellisuutta toteuttamalla 18 kuukautta kestäneen kustannusten selvittämistä ja todentamista koskevan prosessin.

(250)

Hinnanerosopimus ei suojaa NNBG:tä markkinariskeiltä. NNBG jatkaa sähkön myyntiä tukkumarkkinoilla. Erotusmaksu on kohtuullinen summa, joka on laskettu hankkeen kustannusten perusteella. NNBG:tä kannustetaan myymään tuotoksensa markkinoille viitehinnan saavuttamiseksi, ja se ottaa sen riskin, ettei se pysty myymään sähköä tai tuottamaan suunniteltua määrää sähköä.

(251)

NNBG:hen kohdistuu myös muita huomattavia riskejä, kuten rakentamiseen, toimintaan, rahoitukseen sekä jätteeseen ja käytöstäpoistoon liittyviä riskejä. Ylimääräisiä kustannuksia ei siirretä kuluttajille, vaan NNBG vastaa niistä itse.

(252)

Hinnanerosopimus on tarkoituksenmukainen väline, sillä se tarjoaa pitkäaikaisen sopimuksen, joka pitää hinnat vakaina. Se on myös kustannustehokkaampi kuin syöttöpreemiovälineet, joissa on kiinteä preemio. Lisäksi hinnanerosopimuksen ja luottotakuun yhdistelmä on tarpeen, koska hinnanerosopimus estää HPC:n hankkeeseen liittyvät riskit ja takaus auttaa NNBG:tä saamaan luottoa, joka myönnetään kaupallisin ehdoin.

(253)

EDF huomauttaa, että uuteen ydinvoiman tuotantoon ja erityisesti HPC:hen ei investoitaisi ilman hinnanerosopimusta ja luottotakuuta. Se pitää myönteisenä komission alustavaa päätelmää, että ilmoitetun toimenpiteen kannustinvaikutus on uskottava.

(254)

EDF:n mukaan erotusmaksut eivät ylitä tasoa, joka on tarpeen, jotta HPC-hankkeesta tulee riittävän tuottoisa. Tavoitteena oleva sisäinen tuottoprosentti [9,75–10,25] on EDF-yhtymän investointiperusteiden mukainen ja tarkoituksenmukainen, kun otetaan huomioon hankkeeseen liittyvät riskit. Se vastaa myös muille hinnanerosopimuksen tuensaajille myönnettyjä tuottoja.

(255)

EDF katsoo, että hinnanerosopimuksen 35 vuoden kesto on lyhin mahdollinen kesto hankkeen rahoittamisen mahdollistamisen kannalta. Lyhyempi kesto muuttaisi velan rahoituksen rakennetta, käytöstäpoistojärjestelyjen rahoitusprofiilia sekä tuottojen ja poliittisen riskin tasoa.

(256)

Lopuksi EDF huomauttaa, että hinnanerosopimukseen liittyy sopimusmenettelyjä, joiden tarkoituksena on estää NNBG:tä ja sen sijoittajia saamasta liiallisia korvauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi voitonjakoa koskevat lausekkeet.

(257)

EDF katsoo, ettei hinnanerosopimus syrjäytä muiden energiamuotojen, kuten uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian, tuotantokapasiteettiin tehtäviä yksityisiä investointeja, koska tilatun kapasiteetin osuus on suhteellisen pieni.

(258)

EDF:n mukaan uuteen fossiilisten polttoaineiden energiantuotantoon tehtävien investointien syrjäytyminen vain edistäisi toimenpiteen yhteisen edun mukaisia tavoitteita. Ilman HPC:tä Yhdistynyt kuningaskunta saattaisi nostaa muiden vähähiilisten teknologioiden tukea, mutta EDF pitää tällaista vaihtoehtoa tehottomampana, sillä Yhdistyneen kuningaskunnan hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden saavuttaminen tällaisilla teknologioilla olisi kalliimpaa ja epävarmempaa.

(259)

Myös vaikutus yhteenliittämiskapasiteettiin on vähäinen, sillä HPC ei vaikuta energiaverkkojen yhteenliittämishankkeiden investointikannustimiin, ei vähennä investointia kysynnänohjaukseen, johon vaikuttaa pääasiassa tariffien rakenne, eikä vähennä investointia energiatehokkuuteen, jossa tärkeimpiä ovat erityiset avustukset ja rahoitustuki.

(260)

EDF väittää myös, ettei hinnanerosopimus anna EDF:lle tai NNBG:lle sellaista etua, joka ei olisi muiden energiantuottajien saatavilla. Kilpailijat voivat hakea hinnanerosopimusta, eikä hinnanerosopimus poista NNBG:ltä kannustinta tehdä tehokkaita jakelua ja kustannusten vähentämistä koskevia päätöksiä.

(261)

Hinnanerosopimus ei anna NNBG:lle mahdollisuutta eikä kannustinta manipuloida viitehintaa tai sulkea pois EDF:n kilpailijoita, sillä viitemarkkinat ovat hyvin likvidit ja NNBG:n kausittainen tuotos kattaa vain pienen osan kaupatuista määristä. Hinnanerosopimukset myös suojaavat viitehintaa vääristymiltä. Kilpailijoiden pääsyn estäminen HPC:n peruskuormakapasiteettiin ei olisi hyväksyttävää NNBG:n osakkeenomistajien osalta EDF:ää lukuun ottamatta eikä myöskään Yhdistyneen kuningaskunnan osalta luottotakuun mukaisena takaajana tai hankkeen luotonantajien osalta.

(262)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti vastauksensa asianomaisten esittämiin huomautuksiin 13 päivänä kesäkuuta ja 4 päivänä heinäkuuta 2014.

(263)

Se oli yleisesti ottaen sitä mieltä, että enemmistö huomautuksista oli myönteisiä ja että suurinta osaa esiin nostetuista asioista oli käsitelty sen aiemmin esittämissä huomautuksissa. Yhdistyneen kuningaskunnan tärkeimmät vastaukset asianomaisten esiin nostamiin ongelmiin esitellään alla. Mukana ovat vain keskeisimpiin valtiontuen arviointia koskeviin huomautuksiin annetut vastaukset.

(264)

Yhdistynyt kuningaskunta vahvisti kantansa, jonka mukaan jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta toiminnan määrittämisessä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi. Sen mukaan sähködirektiivin 8 artiklaa ei sovelleta ilmoitettuun toimenpiteeseen.

(265)

Yhdistynyt kuningaskunta katsoi ilman virallista tarjouskilpailuakin mainostaneensa kehittäjille laajalti mahdollisuutta tulla keskustelemaan vähähiilisen energiantuotannon investointisopimuksista tai ensimmäisistä hinnanerosopimuksista.

(266)

Luottotakuun osalta Yhdistynyt kuningaskunta väittää, ettei kyseessä ole tuki, koska takuu tarjotaan markkinaehdoin ja se on saatavilla myös muihin hankkeisiin. Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että sen takuujärjestelmä on avoin Yhdistyneen kuningaskunnan suurille investointihankkeille, kuten investoimiselle uusiutuvaa energiaa koskeviin hankkeisiin ja ydinvoimahankkeisiin.

(267)

Korvauksen osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset huomauttavat, että toteutushinta on laskettu seuraavien tekijöiden pohjalta: i) perusteellinen kustannusten selvittämistä ja todentamista koskeva prosessi, jossa on arvioitu ulkoisilta rahoitusneuvonantajilta ja teknisiltä neuvonantajilta saadulla tuella toteutettavan HPC-hankkeen kustannukset, ii) muihin vastaaviin hankkeisiin vertaamalla tehty perusteellinen arviointi tuottotasosta, joihin sijoittajien olisi kohtuullista pyrkiä HPC-hankkeen yhteydessä, iii) haasteellisten neuvottelujen sarja, jota tukee arviointi toteutushinnan ylätasosta, jonka Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus katsoo sopivaksi HPC:lle verrattuaan sitä myös muiden sähköntuotantomuotojen kustannuksiin. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on tehnyt myös varainkäytön arvioinnin, jonka perusteella se on tehnyt seuraavat johtopäätökset: i) HPC-hankkeen investoinnin tuotto on kohtuullinen, eikä NNBG saa liiallisia korvauksia, ii) toteutushinta on kilpailukykyinen vähähiilisen ja puhdistamattomaan kaasuun perustuvan tuotannon kanssa ja iii) HPC tuo kaiken kaikkiaan sosiaalisia hyötyjä ja täyttää Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kohtuuhintaisuusrajoitukset.

(268)

Valtion kanssa tehtävään sopimukseen liittyen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset huomauttavat, että lisäsopimus tehdään siksi, että ydinvoimalaitosten toiminta on erityisen altista ydinvoimalle myönnettävän poliittisen tuen muutoksille. Valtio on luvannut tällaisten muutosten yhteydessä maksaa korvauksen (jos hinnanerosopimuksen vastapuoli ei suorita maksua), jotta poliittinen ulosajo ei vaikuta NNBG:n sijoittajien tilanteeseen.

(269)

Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittaa, ettei valtion kanssa tehtävä sopimus rajoita Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mahdollisuutta sulkea ydinvoimalaitoksia. Sen mukaan hinnanerosopimus antaa yhdessä valtion kanssa tehtävän sopimuksen kanssa Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle jatkuvan mahdollisuuden tehdä niin, koska siinä määrätään korvauksen maksamisesta, jos HPC suljetaan poliittisista syistä. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset väittävät, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan nykyinen hallitus voi velvoittaa tulevia hallituksia pitämään ydinvoimaloita avoinna.

(270)

Mitä tulee huomautukseen, ettei Euratomin perustamissopimus voi tarjota yhteistä tavoitetta, ellei komission politiikka nimenomaisesti tue sitä, Yhdistynyt kuningaskunta toteaa, että Euratomin perustamissopimus on edelleen osa EU:n perustuslaillista järjestelmää eikä sitä ole kumottu. Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan ei ole syytä väittää, että komission ydinvoimaa koskeva politiikka voisi vaikuttaa sopimuksen merkitykseen tai tulkintaan, sillä komissio ei voi muuttaa sitä yksipuolisesti.

(271)

Yhdistynyt kuningaskunta on eri mieltä huomautuksista, joissa kyseenalaistetaan ydinenergian edistävä vaikutus hiilestä irtautumiseen, ja huomautuksista, joiden mukaan ydinenergia vaikuttaa ympäristöön haitallisesti. Sen mukaan ydinenergia on vähähiilisen energiantuotannon tunnustettu muoto, joka edistää hiilestä irtautumista. Komission on tunnustanut HPC:n edistävän vaikutuksen hiilestä irtautumista koskeviin tavoitteisiin Euratomin perustamissopimuksen 41–43 artiklan mukaisen kuulemismenettelyn yhteydessä.

(272)

Ydinvoima tarjoaa vakaan perustan peruskuormakapasiteetille, ja parantaa näin toimitusvarmuutta ennakoitavammalla tavalla kuin epäsäännölliset tuotantoteknologiat.

(273)

Yhdistynyt kuningaskunta on eri mieltä huomautuksista, joiden mukaan tuen puuttuessa markkinoilta tulisi investointeja uuteen ydinvoimaan. Se yhtyy huomautuksiin, joiden mukaan ydinvoiman tuotanto on altis useille markkinoiden toimintapuutteille, jotka estävät hiilestä irtautumisen ja toimitusvarmuuden tehokkaan tason saavuttamisen ilman valtion toimia. Kolme merkittävintä markkinoiden toimintapuutetta, jotka vaikuttavat ydinvoiman tuotannon investointikannustimiin, ovat 1) hiilestä irrottautumista koskeva toimintapuute, 2) toimitusvarmuutta ja tarjonnan monipuolisuutta koskeva toimintapuute sekä 3) rahoitusmarkkinoiden puutteet (puutteelliset riskien siirtomarkkinat ja jarrutus).

(274)

Yhdistynyt kuningaskunta toistaa, että EPR on uusi teknologia ja ettei Yhdistyneessä kuningaskunnassa ole investoitu ydinenergiaan 30 vuoteen. Muut uuden ydinvoiman hankkeet saavat muissa maissa tukea valtiolta. Ilman valtiolta saatavaa tukea Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei olisi tilattu EPR-voimalaitosta.

(275)

Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa myös, ettei yhteisiä tavoitteita pystytä saavuttamaan muilla mekanismeilla. Hinnanerosopimuksella tuettavat toiminnanharjoittajat eivät voi osallistua kapasiteettimarkkinoille, eikä hiilen pohjahinnan vaikutus hiilipäästöjen hintoihin riitä tukemaan uuteen ydinvoimaan investoimista.

(276)

Yhdistynyt kuningaskunta ei usko ydinvoimaan liittyvien hinnanerosopimusten sisältävän parempia etuja kuin uusiutuviin energialähteisiin liittyvien sopimusten, sillä ne sisältävät tiukempia lisälausekkeita (kuten voitonjakojärjestelyt). Toimenpiteen oikeasuhteisuuteen liittyy myös sen kesto, jota ei voida pitää liian pitkänä, sillä se on lyhin mahdollinen kesto, joka mahdollistaa investoinnin.

(277)

Toimenpiteellä on kannustava vaikutus, sillä se muun muassa kannustaa NNBG:tä rakentamaan voimalaitoksen ennen minkäänlaisen korvauksen saamista.

(278)

Yhdistynyt kuningaskunta toistaa toimenpiteiden oikeasuhteisuutta puoltavat perustelunsa. Joissakin kommenteissa esitetty pääoman tuoton taso ei ole realistinen. Lisäksi voitonjakomekanismi estää liialliset korvaukset, kun 15 prosentin raja on saavutettu.

(279)

EDF:llä ei olisi tilanteessa markkinavoimaa eikä se saisi ansiottomia voittoja hinnanerosopimuksen lopuksi, koska sen olemassa olevat ydinvoimalaitokset suljetaan ennen uuden ydinvoiman käyttöönottoa ja koska markkinoille tulee uusia vähähiilisen tuotannon voimalaitoksia ja muita ydinvoima-alan toiminnanharjoittajia.

(280)

Suomen ja Ranskan ydinenergian tukkumarkkinahinnat eivät ole sopiva vertailukohde maiden erityisten olosuhteiden vuoksi, erityisesti siksi, että Ranskassa hinta perustuu olemassa oleviin voimalaitoksiin, joihin tehdyt investoinnit on suurelta osin poistettu.

(281)

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että turvallisen jätehuollon ja käytöstäpoiston kustannukset on otettu huomioon toimintamallia tukevassa analyysissä, sillä suunnitelmaan kuuluu pysyvän varasto tarjoaminen sekä ydinjätteen huoltoon ja loppusijoitukseen liittyvät palvelut.

(282)

Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa, ettei tuki aiheuta asianomaisten esiin nostamia markkinoiden vääristymiä. NNBG ja EDF eivät pysty manipuloimaan viitehintaa, eikä EDF:llä ole markkinavoimaa tai määräävää asemaa Yhdistyneen kuningaskunnan sähkömarkkinoilla.

(283)

Yhdistynyt kuningaskunta toistaa, ettei HPC vaikuta haitallisesti uuteen yhteenliittämiskapasiteettiin tehtäviin investointeihin ja että se aikoo laajentaa tätä kapasiteettia. Lisäksi HPC:n tuottamaa sähköä voidaan viedä ulkomaille, mikä tukee investoimista uusiin yhdysputkiin.

(284)

Tuki ei vaikuta haitallisesti muihin vähähiilisiin energialähteisiin, sillä Yhdistynyt kuningaskunta tukee myös niitä, eikä uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä teknologioita syrjitä. Tuki edistää investoimista useisiin erilaisiin energiahankkeisiin.

(285)

Yhdistynyt kuningaskunta vastaa vastuuta, käytöstäpoistoa ja jätehuoltoa koskevien kustannusten asiaan ja huomauttaa erityisesti, ettei kustannusten hoitoon liity enempää valtiontukea.

(286)

Ydinvoimalaitoksia koskevan vuoden 1965 lain mukainen ydinonnettomuuksien vastuujärjestelmä ei anna aihetta valtiontukeen, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ei tarjoa NNBG:lle turvaa tämän ydinonnettomuuksia koskevien velvoitteiden osalta. Ydinvoimalaitoksia koskevan vuoden 1965 lain 16 ja 18 §:n mukaan vastuu ydinonnettomuuksista kuuluu sekä toiminnanharjoittajille että valtiolle. Toiminnanharjoittajat ovat vastuussa tiettyyn määrään asti ja valtio siitä suurempaan määrään asti.

(287)

Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta muistuttaa, että toiminnanharjoittajien ja valtion vastuuta rajoittavat järjestelyt toteuttavat Pariisin yleissopimuksen 6 ja 7 artiklaa sekä Brysselin yleissopimuksen 2 ja 3 artiklaa, joten ne perustuvat kansainvälisen lainsäädännön mukaisiin velvoitteisiin, joita tuetaan EU:ssa ja erityisesti komission suosituksissa 65/42/Euratom ja 66/22/Euratom.

(288)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(289)

Yhdistynyt kuningaskunta väitti ilmoituksessaan, ettei ilmoitettu toimenpide ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaista tukea, erityisesti siksi, että toimesta ei ole Altmark-kriteerien perusteella aiheutunut etua yritykselle (30).

(290)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että ydinteknologiaa on pidetty ja voidaan yleisesti pitää kannattavana taloudellisena toimintana. HPC:n rakennusaikataulun vuoksi komissio piti epätodennäköisenä, että HPC pystyisi valmiiksi tultuaan korjaamaan Yhdistyneen kuningaskunnan vuodelle 2020 ennustetut toimitusvarmuusongelmat. Komissio ilmaisi epäilyksensä siitä, oliko NNBG:lle annettu tehtäväksi täyttää erityisiä julkisen palvelun velvoitteita.

(291)

Komissio suhtautui epäilevästi myös siihen, voidaanko NNBG:lle määrätyt ehdot katsoa julkisen palvelun velvoitteiksi, ja siihen, että NNBG:n vastuulla olisi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu.

(292)

Koska monia tärkeitä korvaukseen liittyviä tekijöitä ei ollut vielä määritetty ja niistä oli tarkoitus käydä lisää neuvotteluja, komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, ettei se pystynyt vielä vahvistamaan, että neuvoteltavat parametrit määritettäisiin objektiivisesti ja avoimesti sellaisen taloudellisen edun välttämiseksi, joka antaisi vastaanottavalle yritykselle etulyöntiaseman kilpaileviin yrityksiin nähden.

(293)

Liiallisten korvausten mahdollisuudesta komissio huomautti, että menettelyn aloittamista koskevan päätöksen aikaan ei ollut mahdollista arvioida, maksaisiko NNBG takauksesta kaupallista korkokantaa, ja esitti joukon epäilyksiä siitä, mahdollistaako hinnanerosopimuksen järjestelmä liialliset korvaukset.

(294)

Komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilyksensä siitä, vastaako toteutushinnan määrittämisessä käytetty tuottotaso sellaisen keskivertoyrityksen tuottoprosenttia, joka harkitsee yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamista koko toimeksiannon ajalle ja ottaa huomioon riskitason.

(295)

Valtion kanssa tehtävän sopimuksen osalta komissio pohti, voidaanko se katsoa valtiontueksi.

(296)

Komissio huomauttaa, että hinnanerosopimus suojaa NNBG:tä sähkömarkkinoiden hinnanvaihteluilta, sillä NNBG saa aina ennalta määritetyn toteutushinnan, vaikka se myisi tuotostaan tätä alhaisempaan hintaan. Näin NNBG:lle taataan HPC:n toiminnan ensimmäisiltä 35 vuodelta vakaa tulovirta, jota hinnanerosopimuksen ulkopuoliset toiminnanharjoittajat eivät saa. Tällä perusteella komissio katsoo, että hinnanerosopimuksella annetaan NNBG:lle valikoivaa etua.

(297)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mielestä ilmoitetut toimenpiteet eivät anna etua NNBG:lle, sillä ne täyttävät Altmark-kriteerit.

(298)

Unionin tuomioistuin on laatinut Altmark-kriteerit sen selventämiseksi, missä olosuhteissa viranomaisen yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamisesta maksama korvaus katsotaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi valtiontueksi (31).

(299)

Se on erityisesti todennut, että kaikkien neljän kriteerin on täytyttävä, jotta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisesta maksettava korvaus ei ole valtiontukea. Kaikkien seuraavien edellytysten on siis täytyttävä.

(300)

Tuensaajayrityksen tehtäväksi on tosiasiassa annettava julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen, ja nämä velvoitteet on määriteltävä selvästi.

(301)

Ne parametrit, joiden perusteella korvaus yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamisesta lasketaan, on etukäteen vahvistettava objektiivisesti ja läpinäkyvästi, jotta vältettäisiin sellaisen taloudellisen edun sisältyminen korvaukseen, joka olisi omiaan suosimaan edunsaajayritystä suhteessa sen kilpailijayrityksiin.

(302)

Korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan kattaa kaikki ne kustannukset tai osa niistä kustannuksista, joita julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa, kun otetaan huomioon kyseisestä toiminnasta saadut tulot ja kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto.

(303)

Silloin, kun julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä vastaavaa yritystä ei tietyssä konkreettisessa tapauksessa valita sellaisessa julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, jossa on mahdollista valita se ehdokas, joka kykenee tuottamaan kyseiset palvelut julkisyhteisön kannalta vähäisimmin kustannuksin, tarvittavan korvauksen taso on määritettävä tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä, kun otetaan huomioon toiminnasta saadut tulot ja kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto.

(304)

Komissio on selventänyt edellytyksiä, joiden perusteella julkisesta palvelusta maksettava korvaus katsotaan valtiontueksi, tiedonannossaan Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta myönnettävään korvaukseen (32).

(305)

Yhdistynyt kuningaskunta uskoo ensimmäisen kriteerin täyttyvän erityisesti siksi, että NNBG:n tarjoama palvelu on selvästi määritelty eikä sitä tarjota markkinoilla. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu koostuu niiden mukaan sen varmistamisesta, että uuden sukupolven ydinvoimakapasiteettiin investoidaan tietyssä aikataulussa.

(306)

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun määrittelyn osalta oikeuskäytännössä todetaan, ettei EU:n oikeudessa ole SEUT-sopimuksen kilpailusääntöjen soveltamista varten annettu lakiin perustuvaa, selvää ja täsmällistä määritelmää julkisen palvelun tehtävän käsitteestä eikä sellaista vakiintunutta oikeudellista käsitettä, jolla lopullisesti vahvistettaisiin ne edellytykset, joiden on täytyttävä, jotta jäsenvaltio voisi pätevästi vedota joko asiassa Altmark asetetussa ensimmäisessä edellytyksessä tai SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun julkisen palvelun tehtävän olemassaoloon ja suojaan (33). Koska asiasta ei ole olemassa erityisiä EU:n tason sääntöjä, jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun määrittelyn osalta. Harkintavaltaan liittyy kuitenkin rajoituksia. Vaikka komissio ei ole toimivaltainen määrittelemään, millainen palvelu voidaan luokitella yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi, se voi periaatteessa todeta, että jäsenvaltio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen (34) luokitellessaan palvelun yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi. Jäsenvaltio ei esimerkiksi voi liittää julkisen palvelun velvoitteita palveluihin, joita tavanomaisesti markkinoilla sovellettavien ehtojen mukaisesti toimivat yritykset jo harjoittavat tai voivat harjoittaa tyydyttävästi ja yleisen edun mukaisilla ehdoilla, jotka valtio määrittää.

(307)

Komissio on useasti vahvistanut hinnanerosopimuksen käytön valtiontuen tarjoamisen välineenä Yhdistyneen kuningaskunnan sähkömarkkinoiden uudistuksen yhteydessä (35). Komissio katsoi, että hinnanerosopimus on tarkoituksenmukainen tapa myöntää sähköntuotantoon valtiontukea, jonka katsotaan soveltuvan sisämarkkinoille 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Siksi komissiolla ei ole syytä sanoutua irti asiaa koskevasta arvioinnista ja katsoa, että sähköntuotannon tukemisen hinnanerosopimuksella tulisi koskea yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua.

(308)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset mainitsevat toimittamissaan huomautuksissa useasti, että toimenpiteen tarkoituksena on kannustaa investoimaan vähähiiliseen energiantuotantoon, erityisesti uuteen ydinvoimaan. Tämä politiikan tavoite vastaa ennemmin yhteisen edun mukaista tavoitetta, jolla valtiontukea voidaan myöntää, kuin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun toimeksiantoa.

(309)

HPC:n hinnanerosopimus on suunniteltu erityisesti poistamaan hankkeen esteet mahdollisimman tehokkaasti. Se muun muassa suojaa tietyiltä riskeiltä, jotka liittyvät varsinkin sähkön tulevien hintojen epävarmuustekijöihin. Tämä menettely noudattaa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista valtiontuen tarjontaa, eikä siihen liity yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua.

(310)

Pohdittaessa sitä, sovelletaanko hankkeeseen julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset myöntävät, ettei toimenpiteeseen liity rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen hankintaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen hyödyksi. Tämä on ristiriidassa sen väitteen kanssa, että toimenpiteessä olisi kyse yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta.

(311)

Myös ensimmäinen Altmark-kriteeri edellyttää, että yrityksellä on hoidettavanaan julkisen palvelun velvoite. Altmark-oikeuskäytännön noudattaminen edellyttää siis julkista palvelua koskevaa toimeksiantoa, jossa määritellään asianomaisten yritysten ja viranomaisen velvollisuudet (36).

(312)

Tämän tapauksen julkisen palvelun velvoitteen pakollisen luonteen osalta Yhdistynyt kuningaskunta väittää sen olevan varma, sillä NNBG:n pysyminen määritetyssä aikataulussa varmistetaan tiukoilla lausekkeilla ja kun NNBG on sitoutunut rakentamiseen, se ei voi enää perääntyä erittäin suurten aloituskustannusten vuoksi. Hinnanerosopimus näyttääkin sisältävän useita tiukkoja lausekkeita, joilla NNBG:tä kannustetaan täyttämään sopimuksen mukaiset velvoitteensa ja joiden mukaan Yhdistynyt kuningaskunta voi päättää sopimuksen, jos tiettyjä velvoitteita ei täytetä. Hankkeessa on myös erittäin korkeat aloituskustannukset, joiden vuoksi hanketta tuskin jätetään kesken. Hankkeen erityisestä luonteesta huolimatta sopimusehdot ovat kuitenkin tyypillisiä sopimusvelvoitteita, jotka mikä tahansa sopimuspuoli pyrkisi sisällyttämään vastaavaan sopimukseen, eivät niinkään Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimeksiantama julkisen palvelun velvoite. NNBG ei itse asiassa ole velvollinen rakentamaan ydinvoimalaitosta eikä saamaan sitä valmiiksi tiettyyn ajankohtaan mennessä. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset eivät voi määrätä tällaista velvoitetta. Ne voivat ainoastaan päättää sopimuksen.

(313)

HPC ei myöskään ole velvollinen tuottamaan sähköä, tuottamaan tiettyä määrää sähköä tai tuomaan tuottamaansa sähköä markkinoille. Hinnanerosopimuksessa annetaan HPC:lle suuria kannustimia tuottaa mahdollisimman paljon sähköä voittojen kasvattamiseksi, mutta siinä ei velvoiteta HPC:tä tekemään niin. Mitä tulee sähkön myyntiin, HPC:llä on oikeus myydä sähköään joko spot-markkinoilla tai kahdenvälisillä sopimuksilla. Se ei siis ole velvollinen eikä sitä kannusteta tarjoamaan sähköään kansalle.

(314)

Komissio katsoo, ettei näitä ehtoja voida pitää julkisen palvelun velvoitteina eikä osoituksena siitä, että NNBG:lle olisi annettu tehtäväksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu.

(315)

Siksi komissio tulee siihen johtopäätökseen, ettei ensimmäinen Altmark-kriteeri täyty, sillä sen varmistaminen, että uuden sukupolven ydinvoimakapasiteettiin investoidaan tietyssä aikataulussa, ei ole yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu eikä Yhdistynyt kuningaskunta ole määrännyt NNBG:lle julkisen palvelun velvoitteita.

(316)

Koska kaikkien Altmark-kriteerien on täytyttävä ja ensimmäinen kriteeri ei täyty, komissio ei katso tarpeelliseksi arvioida muita kriteerejä. Edellä 7.1–7.5 jaksossa esitettyjen perustelujen perusteella toimenpide ei läpäissyt Altmark-testiä. Siksi komissio toteaa, että toimenpiteet tarjoavat NNBG:lle valikoivan edun.

(317)

Yhdistynyt kuningaskunta aikoo myöntää korvausta NNBG:lle, jos HPC-voimalaitos suljetaan syistä, jotka eivät liity suoraan sen toimintaan, ja erityisesti hallituksen politiikan muutoksiin liittyvistä syistä.

(318)

Se ei katso tätä korvausta tueksi.

(319)

Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että kaikissa hinnanerosopimuksissa on määräyksiä korvauksista, joita sijoittajille maksetaan vaatimukset täyttävän alasajon yhteydessä. Tällainen alasajo voi johtua esimerkiksi lakimuutoksesta, jonka vuoksi koko laitos suljetaan pysyvästi (teknologiasta riippuen), tai Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kiellosta käynnistää laitoksen toiminta uudelleen tietyn ajan kuluttua alasajosta Valtion ja NNBG:n sijoittajien välinen suora sopimus on erillinen lisäsopimus, jonka tarkoituksena on toimia vaatimukset täyttävää alasajoa koskevien määräysten varautumisjärjestelynä. Sitä tarvitaan ydinenergian erityisen tilanteen ja poliittisen alasajon suuren riskin vuoksi.

(320)

EDF:n mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n lainsäädännön taustalla olevat yleiset periaatteet antavat aihetta korvausoikeudelle, kun omistusoikeutta on riistetty. Nämä yleiset periaatteet koskevat kaikkia markkinatoimijoita, vaikka osa korvausvaatimusten esittämiskeinoista on vain sellaisten markkinatoimijoiden käytettävissä, jotka tulevat EU:n jäsenvaltiosta tai valtiosta, joka on allekirjoittanut sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta.

(321)

Vaikuttaa siltä, että kaikissa hinnanerosopimuksissa on vaatimukset täyttävää alasajoa koskevia määräyksiä, mutta kaikkiin ei liity erityistä erillistä valtion kanssa tehtyä sopimusta. Komissio myöntää, että ydinenergiaan voidaan katsoa kohdistuvan suurempi poliittisen alasajon riski kuin muihin teknologioihin. Yhdistyneen kuningaskunnan muista ydinvoimalaitoksista ei ole kuitenkaan tehty vastaavanlaisia sopimuksia valtion kanssa.

(322)

Kuten EDF toteaa, Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n lainsäädännön taustalla olevat yleiset periaatteet antavat aihetta korvausoikeudelle, kun omistusoikeutta on riistetty. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että erityinen sopimus, jolla tietty yritys suojataan tältä riskiltä erityisellä tavalla, vapauttaa yrityksen kaikista maksuista ja ajankäytöstä, joiden tulisi liittyä Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n lainsäädännön yleisistä periaatteista aiheutuvien oikeuksien täytäntöönpanoon tuomioistuimessa tai sen ulkopuolella. Laillisen oikeuden tukeminen erityisellä sopimukseen perustuvalla oikeudella näyttää antavan etua kyseisen oikeuden saaneelle yritykselle, varsinkin kun se on ainoa yritys tällaisessa tilanteessa.

(323)

Tästä syystä komissio katsoo, että valtion kanssa tehtävä sopimus antaa NNBG:lle tiettyjä valikoivia etuja.

(324)

Valtion kanssa tehtävä sopimus tehdään julkisen viranomaisen kanssa, ja se saattaa tämän viranomaisen vastuuseen. Kaikki sopimuksen mukaiset edut ovat peräisin valtion varoista.

(325)

Koska hinnanerosopimus on tehty valtion aloitteesta, sen mukainen etu on katsottava valtion toiminnaksi.

(326)

Jotta edut voitaisiin luokitella SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitetuksi tueksi, ne on myönnettävä suoraan tai välillisesti valtion varoista. Näin ollen sekä valtion suoraan myöntämät edut että valtion nimeämän tai perustaman julkisen tai yksityisen elimen myöntämät edut kuuluvat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiseen valtion varojen käsitteeseen (37). SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohta koskee siis kaikkia rahavaroja, joita viranomaiset voivat tosiasiallisesti käyttää tukeakseen yrityksiä, ilman että sillä seikalla olisi merkitystä, kuuluvatko nämä varat pysyvästi valtion omaisuuteen (38). Tästä seuraa, että vaikka kyseistä toimenpidettä vastaavat rahamäärät eivät ole pysyvästi valtion hallussa, ne voidaan luokitella valtion varoiksi jo sillä perusteella, että ne ovat jatkuvasti valtion määräysvallassa ja siis toimivaltaisten kansallisten viranomaisten käytettävissä (39).

(327)

Yhdistynyt kuningaskunta ei kiistä hinnanerosopimuksen rahoittamista valtion määräysvallassa olevista varoista.

(328)

Komissio katsoo jäljempänä selitettävien tekijöiden perusteella, että hinnanerosopimuksessa myönnetyn edun rahoittaa valtion nimeämä julkinen tai yksityinen elin.

(329)

Hinnanerosopimus rahoitetaan toimittajilta perittävällä maksulla. Tästä on pääteltävä, että hinnanerosopimuksesta saatavat edut voidaan katsoa valtion toiminnaksi ja ne rahoitetaan myös valtion määräysvallassa olevista varoista.

(330)

Valtio määrittää toteutushinnan ja toimittajilta perittävän maksun.

(331)

Lisäksi hinnanerosopimuksen vastapuolena on periaatteessa valtion omistama yksityinen yritys, jonka valtio on nimennyt. Vastapuolen tuotetta ei voida muuttaa ilman valtion suostumusta.

(332)

Valtion nimeämä vastapuoli hallinnoi maksuohjelmaa, johon kuuluu maksujen kerääminen toimittajilta ja maksujen kerääminen tuottajilta, kun markkinahinta on toteutushintaa korkeampi. Siihen kuuluu joissain tapauksissa myös maksujen maksamista tuottajille ja toimittajille.

(333)

Energialaki antaa vastapuolelle tulojenkeräysvaltuudet, jotta vastapuoli voi kerätä toimittajilta hinnanerosopimuksen tuottajille maksettaviin maksuihin tarvittavat varat. Lisäksi valtio perustaa tietyn määrän järjestelmiä, joilla varmistetaan hinnanerosopimuksen tuottajille maksettavat maksut silloin, jos toimittaja ei maksa. Näihin järjestelmiin kuuluvat toimittajien velvoite antaa vakuuksia, maksukyvyttömyysrahasto ja toimituksista viime kädessä vastaavan tahon nimeäminen. Vastapuoli saa maksukyvyttömyysrahastosta rahoitusta, jolla katetaan poisjääneen toimittajan maksut ajalta vakuuden loppuunkäyttämisestä korvaavan toimittajan nimeämiseen Ofgemin hallinnoiman toimituksista viime kädessä vastaavan tahon järjestelmän mukaisesti.

(334)

Vastapuoli raportoi täytäntöönpanosta valtiolle. Tässä yhteydessä vastapuoleen on tarkoitus soveltaa puiteasiakirjaa, jossa määritetään muun muassa vastapuolen ja valtion välinen suhde, vastapuolen toimintaperiaatteet, osakkeenomistajalle varatut asiat, vastapuolen rooli ja velvoitteet, hallinta- ja rahoitusvelvoitteet sekä raportointi- ja valvontavaatimukset. Siinä määritetään myös parametrit, joiden puitteissa vastapuolen on toteutettava hinnanerosopimukseen liittyvät tehtävänsä.

(335)

Näiden tekijöiden perusteella voidaan todeta, että hinnanerosopimuksen tarjoama etu rahoitetaan valtion määräämillä maksuilla. Etua hallinnoi ja jakaa lainsäädännön säännösten mukaisesti valtion nimeämä elin ja valvoo valtio.

(336)

Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan luottotakuulla ja hinnanerosopimuksen ehdoilla on eri tarkoitus. Luottotakuun hinnoittelu ja hyväksyminen riippuvat ratkaisevasti koko hankkeeseen liittyvästä riskistä, johon kuuluvat myös hinnanerosopimuksen ehdot. Asia ei kuitenkaan toimi toisinpäin: myönnetty takaus jakaa riskiprofiilin uudelleen velkasijoittajan ja takaajan välillä, mutta ei muuta hankkeen riskiprofiilia. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ei katso hankkeen toteuttavan yrityksen saavan minkäänlaista lisätukea hinnanerosopimuksen ja luottotakuun yhdistelmästä.

(337)

Valtion HPC:hen liittyviä toimia on kuitenkin tarkasteltava yhtenä tukitoimenpidekokonaisuutena seuraavista syistä: hankkeeseen tarvittava runsas luotto, jota ei voida saada ilman valtion toimia, samanaikaisesti tapahtuvien valtion toimien ajoitus sekä NNBG:n luottoluokituksen, takauksen hinnoittelun ja hinnanerosopimuksen ehtojen välinen yhteys. Hinnanerosopimus, valtion kanssa tehtävä sopimus ja luottotakuu ovat eri välineitä, mutta ovat silti osa Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten samaa investointipäätöstä. Niillä on myös sama tavoite: kannustaa investoimaan uuteen ydinvoimaan. Nämä kolme toimenpidettä liittyvät toisiinsa, ja ne kaikki ovat välttämättömiä HPC:n rakentamisen kannalta.

(338)

Luottotakuu on hankkeen rahoituksen perusta, jolla on ennennäkemätöntä arvoa. Luottotakuu on hankkeelle tärkeä myös ulkopuolisen luoton houkuttelemiseksi. Markkinoilla ei ole muita esimerkkejä vastaavanlaisten hankkeiden vastaavanlaisista takauksista, koska sellaisia ei ole tarjolla. Kun otetaan huomioon, että hanke, sen rahoitus ja takaus ovat luonteeltaan ennennäkemättömiä eikä niille ole olemassa suoria vertailukohtia, vaikka korvauksen katsottaisiin minimoivan tuen, komissio on sitä mieltä, että NNBG:n luottotakuusta maksamaa hintaa ei voida pitää markkinahintana, koska markkinoilla ei ole eikä voisi olla tarjolla vastaavaa palvelua.

(339)

Luottotakuun tarjoaa Yhdistyneen kuningaskunnan julkinen elin, ja se sisältää Yhdistyneen kuningaskunnan varoja. Siksi komissio katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan NNBG:n luotolle antamaan luottotakuuseen liittyy valtiontukea.

(340)

Hinnanerosopimus, valtion kanssa tehtävä sopimus ja luottotakuu voivat vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komissio huomauttaa tähän liittyen, että sähkön tuottaminen ja toimittaminen on vapautettu. Tässä tapauksessa ilmoitetut toimenpiteet auttavat kehittämään suuren kapasiteetin, joka olisi muuten saatettu pyrkiä luomaan joko Yhdistyneestä kuningaskunnasta tai muista jäsenvaltioista tulevien muiden markkinoiden toimijoiden yksityisillä sijoituksilla vaihtoehtoisten tekniikoiden avulla. Siksi ilmoitetut toimenpiteet voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua.

(341)

Komission mielestä tukitoimenpiteet saattavat vääristää investointipäätöksiä ja syrjäyttää vaihtoehtoisia investointeja. Koska EDF toimii jo aktiivisesti Yhdistyneen kuningaskunnan sähköntuotantomarkkinoilla, tuki saattaa vääristää tuotantoketjun loppupään markkinoiden toimintaa. Tuki saattaa myös heikentää tukkumarkkinoiden likviditeettiä.

(342)

Tästä syystä komissio päättelee, että hinnanerosopimus, valtion kanssa tehtävä sopimus ja luottotakuu yhden valtion toimen erillisinä toimenpiteinä ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(343)

Komissio on selittänyt julkisesta palvelusta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevista Euroopan unionin puitteista antamassaan tiedonannossa, miten se tulkitsisi SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohtaa arvioidessaan ilmoitettua toimenpidettä, johon liittyy valtiontukea ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjontaa (40). Komissio totesi edellä johdanto-osan (315) kappaleessa, että ilmoitettu toimenpide ei sisällä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjontaa, joka on keskeinen edellytys toimenpiteen arvioimiseksi SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Siksi komissio ei katso, että sen olisi tarpeen arvioida muita yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevien puitteiden mukaisia vaatimuksia todetakseen, että ilmoitetun toimenpiteen ei voida katsoa soveltuvan sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan vaatimusten perusteella.

(344)

Komissio toteaa alustavana huomautuksena, että toimenpiteet, joihin sisältyy toimintatukea, eivät periaatteessa sovellu sisämarkkinoille 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan (41). Ilmoitetut toimenpiteet ja erityisesti hinnanerosopimus vastaavat kuitenkin investointitukea jäljempänä esitetyistä syistä.

(345)

Toimenpiteiden ja erityisesti hinnanerosopimuksen tavoitteena on, että NNBG voi sitoutua investoimaan HPC-voimalan rakentamiseen. Hinnanerosopimus muodostaa tosiasiallisesti riskiltä suojaavan välineen hintojen vakauttajan muodossa ja antaa vakaat tulot sekä varmuuden riittävän pitkäksi ajaksi, jotta NNBG:n on mahdollista sijoittaa HPC-voimalan rakentamiseen tarvittavat valtavat varat.

(346)

HPC-voimalaan liittyvät riskit ovat itse asiassa suuremmat rakennusvaiheessa ja pienemmät toimintavaiheessa. HPC:n käyttövaiheen pituus edellyttää tukitoimenpiteitä, joissa tämä otetaan huomioon. Nimenomaan tämäntyyppisen hankkeen näkökulmasta komissio katsoo, että tukitoimenpide vastaa itse asiassa investointitukea, jossa otetaan huomioon hankkeen ominaispiirteet ja riskiprofiili ja tällä tavoin minimoidaan tarvittavan tuen määrä ja investoinnin kannustamiseksi välttämättömät lisätoimenpiteet. Rahoituksen mallintamisen näkökulmasta toteutushinnan maksujen nettonykyarvon voidaan ajatella vastaavan kertasuoritusta, jonka avulla NNBG voi kattaa rakennuskustannukset.

(347)

Näin ollen komissio katsoo, että tässä nimenomaisessa tapauksessa tuki on hankkeen erityispiirteiden vuoksi luonteeltaan investointitukea ja sen soveltuvuutta arvioidaan tämän mukaisesti. Tuen aiheuttamaa konkreettista kilpailun vääristymistä arvioidaan 9.6 jaksossa.

(348)

Komissio on pohtinut kysymystä siitä, ovatko toimenpiteet yhteensopivia nykyisen sisämarkkinoiden sääntelyn kanssa.

(349)

Eräät asianomaiset osapuolet ovat erityisesti ilmaisseet huolensa siitä, että tuki saattaa olla sähködirektiivin 8 artiklan vastaista. Jotkin vastaajat kyseenalaistivat myös sen, ovatko toimenpiteet EU:n julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisia (42).

(350)

Komissio katsoo, että nämä kaksi kysymystä ovat jossain määrin yhteydessä toisiinsa. Direktiiveillä 2004/17/EY ja 2004/18/EY säädettyjä julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ei sovelleta kyseiseen toimenpiteeseen, koska siihen ei liity tavaroiden, rakennusurakoiden tai palvelujen hankintoja.

(351)

Direktiivejä 2004/17/EY ja 2004/18/EY sovelletaan hankintasopimuksen avulla tapahtuvaan rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen hankintaan, jonka yksi tai useampi hankintaviranomainen tai -yksikkö tekee valitsemiltaan talouden toimijoilta, riippumatta siitä, onko kyseiset rakennusurakat, tavarat tai palvelut tarkoitettu julkiseen käyttöön. Tämä edellyttää muun muassa sellaisen sopimuksen tekemistä, jossa määrätään vastavuoroisesti sitovista velvoitteista, joilla rakennusurakoiden suorittamiselle tai tavaroiden tai palveluiden toimittamiselle asetetaan hankintaviranomaisen tai -yksikön määrittelemiä konkreettisia ja oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia vaatimuksia.

(352)

Sitä vastoin tiettyjä jäsenvaltion asiakirjoja, kuten toimilupia ja muita lupia, joissa jäsenvaltio tai sen viranomainen vahvistaa taloudellisen toiminnan harjoittamisedellytykset, myös edellytyksen tietyn sellaisen toiminnan toteuttamiseksi, johon myönnetään tavanomaisesti lupa talouden toimijan pyynnöstä eikä hankintaviranomaisen tai hankintayksikön aloitteesta ja joissa talouden toimijalla säilyy vapaus peruuttaa urakoiden tai palvelujen tarjoaminen, ei katsota käyttöoikeussopimuksiksi.

(353)

Myöskään pelkkä toiminnan rahoittaminen erityisesti avustuksilla, johon liittyy usein velvollisuus palauttaa saadut määrät, jollei niitä käytetä aiottuihin tarkoituksiin, ei kuulu edellä mainittujen direktiivien soveltamisalaan.

(354)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei ole mahdollista päätellä, että hinnanerosopimukset koskevat rakennustöiden, palvelujen tai tavaroiden hankintaa ja olisi siten katsottava hankinta- tai käyttöoikeussopimuksiksi.

(355)

Ensinnäkin hinnanerosopimuksilla ei aseteta mitään palvelujen, tavaroiden tai rakennusurakoiden toimittamista koskevia erityisiä vaatimuksia hankintaviranomaiselle tai kolmansille osapuolille. Näihin sopimuksiin liittyy vain NNBG:n yleinen sitoumus investoida HPC-voimalaan, rakentaa se ja käyttää sitä. Lisäksi, kuten edellä 315 kappaleessa selitettiin, komissio katsoo, että toimitettua palvelua ei voida katsoa yleistä taloudellista etua koskevaksi palveluksi.

(356)

Toiseksi sopimuksiin ei sisälly vastavuoroisesti sitovia velvoitteita, jotka voisivat olla täytäntöönpanokelpoisia tuomioistuimessa. Päinvastoin, sopimukset sisältävät vain ydinreaktorien rakennusvaiheeseen liittyviä määräaikoja, joista jokaisen kohdalla NNBG:llä on riski sopimuksen irtisanomisesta (ks. edellä 219 kappale).

(357)

Kolmanneksi, niiden taloudellisten toimijoiden määrää, jotka voivat tehdä hinnanerosopimuksen, ei ole rajoitettu valikoivasti, vaan se rajautuu vain ydinvoimaloiden rakentamiseen käytettävissä olevien paikkojen rajallisen määrän perusteella. Kuten Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset korostivat, järjestelmä on avoin kaikille mahdollisesti kiinnostuneille osapuolille.

(358)

Tästä syystä komissio katsoo, että HPC:tä koskevassa hinnanerosopimuksessa vahvistetaan ydinteknologian avulla tapahtuvan sähköntuotannon harjoittamisen edellytykset eikä se ole hankintasopimus tai hankintatoimintaa.

(359)

Vaikka katsottaisiin, että ilmoitettuun toimenpiteeseen sovelletaan sähködirektiivin 8 artiklaa, komissio katsoo, että sitä ei rikota.

Sähködirektiivin 8 artiklassa ei määrätä tarjousmenettelyn pakollisesta käytöstä, vaan säädetään, että myös vastaavaa avointa ja syrjimätöntä julkaistuihin perusteisiin perustuvaa menettelyä voidaan käyttää. Yhdistynyt kuningaskunta on julkaissut julkisen kiinnostuksenilmaisupyynnön sopivien sijoittajien tunnistamiseksi ydinvoima-alalla.

(360)

Energia- ja ilmastonmuutosministeriö julkaisi joulukuussa 2011 kiinnostuksenilmaisupyynnön siinä kuvatut tietyt vaatimukset täyttäviin hankkeisiin mahdollisesti investoivia sijoittajia varten (43).

(361)

Hinnanerosopimusten toiminnallinen kehys ja energialaki julkaistiin tämän jälkeen 29 päivänä marraskuuta 2012 (44). Toiminnallisessa kehyksessä selvennettiin, miten hinnanerosopimuksella on tarkoitus tukea investointeja vähähiiliseen sähköntuotantoon. Siinä esitettiin ehdotuksia siitä, miten rakennuttajat voivat hakea hinnanerosopimusta, tällaisten sopimusten myöntämisehdot sekä niitä tukeva toimielinrakenne.

(362)

Ainoa ydinvoimayhtiö, joka vastasi pyyntöön ja jolla oli riittävän kehittynyt uusi ydinvoimahanke, jotta sen kanssa voitiin harkita keskustelujen aloittamista, oli NNBG, joka osoitti kelpoisuusvaatimustensa täyttymisen 22 päivänä maaliskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä. Energia- ja ilmastonmuutosministeriön vastauksessa 22 päivänä toukokuuta 2012 vahvistettiin, että hanke täyttää ehdot.

(363)

Yhdistynyt kuningaskunta vahvisti heinäkuussa 2012, että se oli käynyt keskusteluja muiden uusien ydinvoiman rakennuttajien kuin NNBG:n kanssa (45). Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen antaman sisäisen hyväksynnän jälkeen muodolliset neuvottelut NNBG:n kanssa investointisopimuksen mahdollisista ehdoista aloitettiin 15 päivänä helmikuuta 2013.

(364)

Komissio päättelee, että Yhdistyneen kuningaskunnan käyttämä valintamenettely sellaisen sopivan rakennuttajan valitsemiseksi uusia ydinvoimaan tehtäviä investointeja varten, jonka kanssa voitiin tehdä hinnanerosopimus, perustui selviin, avoimiin ja syrjimättömiin puitteisiin, joita voidaan pitää avoimuuden ja syrjimättömyyden osalta tarjouskilpailumenettelyä vastaavina.

(365)

Tästä syystä ei ole tarpeen selvittää, tekeekö mahdollinen sisämarkkinasääntöjen rikkominen tuesta sisämarkkinoille soveltumatonta.

(366)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio kyseenalaisti kolme Yhdistyneen kuningaskunnan esittämää yleistä tavoitetta, eli energianlähteiden monipuolistamisen, toimitusvarmuuden ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen.

(367)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä myönnettiin, että toimitusvarmuus voidaan katsoa yleiseksi tavoitteeksi, mutta suhtauduttiin epäillen siihen, auttaisiko tukitoimenpide tässä nimenomaisessa tapauksessa ratkaisemaan ongelman, koska kysynnän ennustetun vajeen ja HPC:n käyttöönoton ajankohdan välillä näyttäisi olevan epäsuhta. Komissiolle oli myös epäselvää, voitaisiinko vaihtoehtoisilla tekniikoilla vastata uuden energiakapasiteetin tarpeeseen.

(368)

Monipuolistamista pidettiin tärkeänä toimitusvarmuuden näkökohtana, mutta ei sellaisena, jota voitaisiin pitää yhteisen edun mukaisena tavoitteena sinänsä.

(369)

Komissio myönsi kuitenkin, että toimenpide oli Euratomin perustamissopimuksen mukainen.

(370)

Kuten aiemmissa komission päätöksissä on todettu (46), Euratomin perustamissopimuksen tavoitteena on luoda ”tarvittavat edellytykset sellaisen voimakkaan ydinteollisuuden kehittämiselle, joka lisää olennaisesti energiantuotantoa”. Tämä tavoite toistetaan Euratomin perustamissopimuksen 1 artiklassa, jonka mukaan ”[y]hteisön päämääränä on toteuttamalla ydinteollisuuden nopeaa rakentamista ja kasvua varten tarvittavat edellytykset myötävaikuttaa elintason nousuun jäsenvaltioissa […].”

(371)

Tältä pohjalta Euratomin perustamissopimuksella perustetaan Euroopan atomienergiayhteisö ja määrätään tarvittavista välineistä ja tehtävien jaosta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Komission on varmistettava, että tämän perussopimuksen määräyksiä noudatetaan.

(372)

Euratomin perustamissopimuksen 2 artiklan c alakohdassa määrätään, että jäsenvaltioiden täytyy ”helpottaa investointeja ja varmistaa ydinenergian kehittämisessä tarvittavien peruslaitosten rakentamisen yhteisössä erityisesti kannustamalla yritysten aloitteita”. Sen 40 artiklassa määrätään, että yhteisö julkaisee määräajoin ohjeellisia ohjelmia erityisesti ydinenergian tuotantotavoitteista edistääkseen investointeja.

(373)

Komission arvioinnin perusteella toimenpide edistää toimitusvarmuutta pitkällä aikavälillä etenkin, kun otetaan huomioon kapasiteettia koskevat ennusteet ja HPC:n sähköntoimitusten merkitys silloin, kun sen toiminnan odotetaan käynnistyvän.

(374)

Tästä syystä komissio katsoo, että tukitoimenpiteet, joilla pyritään edistämään ydinenergiaa, edistävät yhteistä etua koskevan tavoitteen saavuttamista ja voivat samanaikaisesti edistää monipuolistamista ja toimitusvarmuutta.

(375)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio kyseenalaisti näkemyksen, jonka mukaan ydinvoima väistämättä kärsii markkinoiden puutteellisesta toiminnasta.

(376)

Komissio viittasi erityisesti muihin välineisiin, joilla pyritään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen (kuten päästökauppajärjestelmä), sekä ydinvoiman ilmeiseen kaupalliseen kannattavuuteen. Komissio mainitsi myös, että jos markkinoiden toiminnassa olisi häiriö, se saattaa liittyä asiaan liittyvien erittäin suurten kustannusten kattamiseksi tarvittavien varamäärien hankkimista haittaaviin esteisiin. Tämä ongelma ratkaistaan nähtävästi riittävästi luottotakuulla ilman, että siihen tarvitaan muita välineitä.

(377)

Komissio arvioi markkinoiden toiminnan mahdollisten puutteiden kysymystä tarkastelemalla vastaajien toimittamaa näyttöä ja suorittamalla laajan taloudellisen analyysin (47).

(378)

Yhdistyneen kuningaskunnan väitteet siitä, että hiilipäästöjen alalla on pitkällä aikavälillä markkinoiden toimintapuute, koska hiilelle ei ole pitkän aikavälin hintasignaaleja ja riittävän tarkka ja vakaa hiilipäästöjen pitkän aikavälin vähennyksiä koskeva sääntelykehys puuttuu, on perusteltu. Tämä perustelu oikeuttaa jonkinlaisen valtion toimenpiteen vähähiilisen sähköntuotannon edistämiseksi, mihin sisältyy myös ydinvoima.

(379)

Myös väitteet, joiden mukaan sähkön toimitusvarmuutta ei ole otettu hinnoissa asianmukaisesti huomioon ja yksityisiä sähköntuotantoon tehtäviä investointeja koskevat päätökset saattavat jäädä alle yhteiskunnallisen optimitason, vaikuttavat perustelluilta.

(380)

Nämä kaksi potentiaalista markkinoiden toimintapuutetta eivät kuitenkaan näyttäisi oikeuttavan investointeja nimenomaan ydinvoimaan, vaan laajemmin investoinnit vähähiiliseen sähköntuotantoon sekä korjaavat toimet sähkön saatavuuden myönteisen ulkoisvaikutuksen ottamiseksi huomioon. Viimeksi mainittuun markkinoiden toimintapuutteeseen puututaan nimenomaisesti kapasiteettimekanismin luomisella. Komissio hyväksyi Yhdistyneen kuningaskunnan kapasiteettimarkkinoita koskevan toimenpiteen 23 päivänä heinäkuuta 2014 antamassaan päätöksessä (48).

(381)

On kuitenkin kaksi markkinoiden toimintapuutetta, jotka ovat merkityksellisempiä juuri ydinvoiman kannalta.

(382)

Ensinnäkin ydinvoimainvestointeihin liittyy merkittävä riski korkeiden ensivaiheen pääomakustannusten, pitkien rakennusaikojen ja investointikustannusten takaisin saamiseksi tarvittavien pitkien toiminta-aikojen yhdistelmän vuoksi. Tällaiselta merkittävältä riskiltä suojaavien markkinapohjaisten rahoitusvälineiden sekä muuntyyppisten sopimusten puuttuminen on muutamille teknologioille, muun muassa ydinvoimalle, tyypillinen markkinoiden toimintapuute. Markkinoilla tällä hetkellä saatavilla olevat välineet eivät ulotu 10 tai 15 vuotta pidemmälle sen paremmin pitkäaikaisina sopimuksina kuin riskiltä suojaavina välineinä.

(383)

Toisin kuin muun energiainfrastruktuurin ja itse asiassa useimpien infrastruktuuri-investointien elinkaaret, ydinenergian tuotannon elinkaaret ovat erittäin pitkiä ja monimutkaisia. Ydinvoimalan rakentaminen kestää tavallisesti kahdeksasta kymmeneen vuotta, se aiheuttaa kustannuksia ennen tulojen kertymistä ja riskin kantaa sijoittaja yksin. 60-vuotiselle käyttöiälle on tunnusomaista tulojen kertyminen, mutta ne perustuvat tukkuhintojen epävarmaan kehitykseen. Käyttöä seuraava käytöstäpoistovaihe voi kestää neljäkymmentä vuotta, ja varoja on varattava laitoksen sulkemista varten. Lisäksi laitoksen alueella suoritetaan korkea-aktiivisen jätteen varastointia ja käsittelyä ennen sen siirtämistä loppusijoituspaikkaan, johon jäte on määrä varastoida tuhansiksi vuosiksi.

(384)

Toiseksi on olemassa riski (pääasiassa poliittisesta) ”jarrutuksesta”, kun investointi on tehty ja sijoittajan neuvotteluasema on heikompi. Ydinteknologian kiistanalaisen luonteen vuoksi toisiaan seuraavilla hallituksilla voi olla erilaisia näkemyksiä sen toivottavuudesta, ja tämä saattaa lisätä epävarmuutta yksityisten sijoittajien kannalta. Komissio ei ole vakuuttunut siitä, että tätä kysymystä voidaan pitää markkinoiden toimintapuutteena, mutta myöntää, että se voi olla yksi uuteen ydinvoimaan investoimista vaikeuttava tekijä varsinkin, kun otetaan huomioon ydinvoimaloiden rakentamiseen, käyttöön ja käytöstä poistamiseen tarvittavat pitkät ajat.

(385)

Nämä seikat koskevat ainoastaan ydinteknologiaa. Kaikki teknologiat voivat periaatteessa kärsiä poliittisesta ”jarrutuksesta”, mutta pidemmän aikavälin ja investointien suuremman koon vuoksi ydinvoimahankkeiden voidaan odottaa kärsivän siitä muita enemmän. Myös se, että suurista investoinneista johtuvia riskejä on mahdotonta jakaa asianmukaisesti markkinavälineillä, vaikuttaa suhteettomasti enemmän ydinteknologiaan kuin muihin teknologioihin.

(386)

Komissio pohti myös kysymystä siitä, investoitaisiinko uuteen ydinvoimaan ilman tukea. Tehdyssä mallinnustyössä käytettiin useita erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita, jotka perustuivat erilaisiin oletuksiin fossiilisten polttoaineiden hinnoista ja mahdollisesta poliittisesta toimintaympäristöstä, jos uutta ydinvoimaa koskevaa hinnanerosopimusta ei ole (49). Vaikka Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että mallintaminen sinänsä ja varsinkin näin pitkillä aikaväleillä voi ainoastaan tuottaa todellisuuden dynamiikan välttämättömään yksinkertaistamiseen perustuvia hyödyllisiä viitteitä, komissio katsoo, että tällaisesta mallintamisesta voi olla hyötyä sikäli, että se voi antaa tietoja, jonka perusteella komissio muodostaa näkemyksensä arvioinnin keskeisistä näkökohdista.

(387)

Skenaariossa, jossa hinnanerosopimuksia voidaan käyttää uusiutuvia energialähteitä käyttävien ja hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin perustuvien teknologioiden mutta ei ydinvoiman yhteydessä, yksityisistä investoinneista uuteen ydinvoimaan tulee mallin mukaan taloudellisesti kannattavia vasta vuonna 2046. Skenaariossa, jossa ei käytetä hinnanerosopimuksia ja kapasiteettimarkkinat perustetaan, yksityisiä investointialoitteita uuteen ydinvoimaan ei energia- ja ilmastonmuutosministeriön keskeisten fossiilisten polttoaineiden hintoja koskevien oletusten perusteella tehdä ennen vuotta 2037. Jos fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat korkeat, uusia ydinvoimainvestointipäätöksiä tehdään vuonna 2032, ja jos fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat matalat ja hiilen hinnat tasaiset, niitä ei tehdä lainkaan ennen mallintamisaikavälin päättymistä vuonna 2049.

(388)

Mallinnuksessa laadittiin myös kahdeksan muuta skenaariota, joita muunneltiin edelleen jopa kahdeksi erilaiseksi vaihtoehdoksi. Tiivistelmä valikoitujen skenaarioiden keskeisistä tuloksista on liitteen taulukossa 9.

(389)

Tehdyn mallinnustyön keskeinen tulos on se, että on hyvin epävarmaa, tehtäisiinkö uuteen ydinvoimaan yksityisiä investointeja ilman valtiontukea aikavälillä, joka ulottuu 2030-luvun alusta ainakin vuoteen 2049. Myös hinnanerosopimusten myöntämisellä uudelle ydinvoimalle näyttäisi olevan hyvinvointia lisäävä vaikutus koko yhteiskunnalle ja erityisesti kuluttajille, paitsi jos hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet hylätään ja fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat matalat.

(390)

Komission suorittama analyysi vahvistaa, että siitä, tuottaisivatko markkinat investointeja uuteen ydinvoimaan realistisella aikajänteellä, vallitsee suuri epävarmuus. Vaikka esitetty näyttö ja suoritettu analyysi eivät antaneet varmoja tuloksia, ne viittaavat suhteellisen luotettavasti – ja tällaisia aikajänteitä koskeviin ennusteisiin väistämättä liittyvin rajoituksin – siihen, että pelkästään kaupallisia investointeja uuteen ydinvoimaan ei tehtäisi ajoissa Yhdistyneen kuningaskunnan energiapoliittisten tarpeiden täyttämiseksi ilman valtiontukea.

(391)

Lisäksi vaihtoehtoiset mekanismit ovat riittämättömiä kannustamaan investointeja uuteen ydinvoimaan. Sen paremmin hiilen pohjahinta kuin kapasiteettimarkkinatkaan eivät riitä tuottamaan investointeja ydinvoimaan. Ydinalan toiminnanharjoittajat voivat olla oikeutettuja osallistumaan kapasiteettimarkkinoille vain, jos ne kieltäytyvät muista tukimuodoista, kuten hinnanerosopimuksista tai luottotakuista, ja kapasiteettimarkkinoiden aikaväli olisi liian lyhyt varmistamaan investoinnit ydinvoimaan. Hiilen pohjahinta ei anna riittävää varmuutta tulevista tukkuhinnoista, jotta investoinnit, joiden koko ja kesto ovat uuden ydinvoiman edellyttämää luokkaa, voisivat edetä. Tehdyn mallintamisen perusteella muut tuen muodot eivät riittäisi varmistamaan investointeja uuteen ydinvoimaan realistisella ja Yhdistyneen kuningaskunnan tarvitsemalla aikajänteellä. Kummallakaan tukitoimenpiteistä ei ratkaista tukkuhintojen suurta epävarmuutta eikä pitkäaikaisten sopimusten suojaamis- ja tekemismahdollisuuksien puutetta.

(392)

Edellä esitetyistä syistä ja siinä määrin kuin investoinneilla uuteen ydinvoimaan pyritään edellä 9.2 jaksossa esitettyyn EU:n yhteisen edun mukaiseen tavoitteeseen, komissio päättelee, että ehdotetut valtiontukitoimenpiteet ovat tarpeen tämän nimenomaisen uuteen ydinvoimaan tehtävien investointien tyypin sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa tämän päätöksen tekoajankohtana havaittavissa olevan rahoitusmarkkinoiden tilan ja toiminnan perusteella.

(393)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio asetti kyseenalaiseksi sen, voidaanko hinnanerosopimusta pitää asianmukaisena välineenä valtiontuen myöntämiseksi, koska se poistaa hintasignaalin ja häiritsee nykyistä markkinasuunnittelua, sillä sähkön tuotanto muodostaa kilpailumarkkinat ja investointeja tehdään sähkön myynnistä tukkutasolla saatavien ennustettujen tulojen perusteella.

(394)

Komissio kyseenalaisti myös toimenpiteen keston sekä sen, että sillä suojataan tulot siinä määrin, että se poistaa hintariskin. Tämä vaikutus vahvistuu entisestään, kun hinnanerosopimusta käytetään yhdessä luottotakuun kanssa. Lisäksi komissio suhtautui epäillen tarjousmenettelyn puutteelliseen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, joka oli muun muassa vastoin teknologianeutraaliuden periaatetta, koska menettelyssä sallittiin Yhdistyneen kuningaskunnan ja EDF:n väliset neuvottelut tiettyyn teknologiaan perustuvasta hankkeesta.

(395)

Yhdistyneen kuningaskunnan hinnanerosopimusta tukevat väitteet liittyvät edellä 9.3 jaksossa esitettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin, lähinnä yksityisten sijoittajien kyvyttömyyteen jakaa tehokkaasti tai siirtää hintojen vaihteluun liittyvää riskiä, koska riskien siirtomarkkinat ovat nykyisissä olosuhteissa epätäydelliset.

(396)

Mikäli tällaisia pitkäaikaisia pääomamarkkinoiden toimintapuutteita esiintyy, luottotakuun antaminen ei yksinään riittäisi tuottamaan investointeja uuteen ydinvoimaan, koska sillä puututaan vain tarpeeseen hankkia velkarahoitusta hankkeelle, mutta ei ydinvoimaan liittyviin erityisongelmiin, kuten sen rakentamisesta sekä pitkästä ja monimutkaisesta elinkaaresta johtuviin erityisiin riskeihin. Luottotakuun avulla sijoittaja voi hankkia velkarahoitusta, kun taas hinnanerosopimuksen avulla sijoittaja voi sitoa pääomaa hankkeeseen. Lisäksi luottotakuun perustuu hinnanerosopimuksen olemassaoloon ja liittyy siihen kiinteästi, koska hankkeen luottoluokituksessa otetaan huomioon hinnanerosopimuksen olemassaolo. Vain hinnanerosopimuksen taatut tulot voivat korvata hankkeen pitkän aikavälin riskiprofiilin.

(397)

Komissio on jo myöntänyt 23 päivänä heinäkuuta 2014 antamassaan päätöksessä, että hinnanerosopimukset voivat olla asianmukainen väline vähähiilisen teknologian ja erityisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian tukemiseksi (50).

(398)

Hinnanerosopimuksella vastataan avoimesti tarpeeseen tarjota hintavakautta ja hankkeen ja pääoman tuottoasteen ennustettavuutta, jotka ovat erityisen tärkeitä näin suurissa ja pitkäkestoisissa investoinneissa ja siten välttämättömiä investoinnin mahdollistamiseksi. Tässä mielessä hinnanerosopimus ratkaisee edellä yksilöidyt tärkeimmät markkinoiden toimintapuutteet.

(399)

Nimenomaisesti HPC:tä koskevaan hinnanerosopimukseen ja valtion kanssa tehtyyn sopimukseen liittyvillä lisäehdoilla ja etenkin korvauksilla, joita myönnetään, mikäli ydinteknologia asetetaan poliittisin tai oikeudellisin keinoin syrjivästi muita teknologioita huonompaan asemaan, ratkaistaan lisäriskit, joita voidaan pitää tyypillisesti ydinvoimaan liittyvinä, kuten investointien mahdollinen jarruttaminen lainsäädäntökehyksessä tapahtuvien, esimerkiksi poliittisiin syihin perustuvien muutosten vuoksi.

(400)

Kun otetaan huomioon tukitoimenpiteiden tavoite, eli ydinvoimaan tehtävä investointi, komissio katsoo, että avoin tarjouskilpailu, johon osallistuisi useampia sähköntuotantotekniikoita, ei olisi ollut asianmukainen Yhdistyneen kuningaskunnan edellyttämän aikajänteen vuoksi.

(401)

Yhdistyneen kuningaskunnan julkaiseman avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella vain EDF esitti investointiehdotuksen. Yhdistynyt kuningaskunta on toimittanut näyttöä (51) siitä, että mikään muu hanke ei ollut valmis kilpailemaan HPC:n kanssa EDF:n kanssa käytyjen neuvottelujen ajankohtana. Ydinteknologian erityispiirteiden vuoksi ennakkositoumuskustannukset ovat huomattavat, ja vain harvoilla toiminnanharjoittajilla on riittävä osaaminen ja taloudellinen vahvuus toteuttaa HPC:n kokoisia investointeja. Yhdistynyt kuningaskunta selitti, että se olisi mieluummin nähnyt kilpailua tarjoajien välillä, mutta muita uutta ydinvoimaa koskevia sitovia tarjouksia ei ollut.

(402)

Komissio myöntää, että ydinvoima on yleisesti eri tilanteessa kuin muut teknologiat niiden vaatimusten suhteen, jotka sijoittajien on täytettävä. Ydinvoimalaan investoinnin elinkaaren ja koon suhteen rinnastettavia hankkeita ei yksinkertaisesti ole olemassa. HPC-hanke on hyvin erikoislaatuinen. Se on infrastruktuurihanke, jonka mittakaava on lähes ennennäkemätön niin energia-alalla kuin millä tahansa muulla alalla. Tästä syystä komissio myöntää, että tarjousmenettely tässä tapauksessa ei olisi tuottanut mielekkäitä tuloksia, kun otetaan huomioon hankkeen asettamat rajoitukset.

(403)

Komissio katsoo myös, että hinnanerosopimuksen myöntäminen uusille ydinvoimainvestoinneille ei syrji liiallisesti muita teknologioita eikä suosi uutta ydinvoimaa enemmän kuin muita teknologioita. Muita teknologioita voidaan tukea vastaavasti hinnanerosopimuksilla käyttämällä samantyyppistä välinettä lukuun ottamatta mukautuksia, joiden ehkä katsotaan olevan tarpeen teknologioiden erojen vuoksi (esimerkiksi valtion kanssa tehtävät sopimukset tai toimintamenojen uudelleenkäsittelyt).

(404)

Lisäksi monien uusiutuviin energialähteisiin perustuvien teknologioiden ajoittaisen luonteen vuoksi ne eivät ole sopivia vaihtoehtoja ydinvoiman kaltaiseksi peruskuormateknologiaksi. Kuten edellä 199 kappaleessa selitettiin, sen kapasiteetin korvaaminen, joka HPC-hankkeella on tarkoitus kattaa, edellyttäisi 14 GW maatuulivoima- tai 11 GW merituulivoimakapasiteettia, jonka tuottaminen samalla aikajänteellä on epärealistista.

(405)

Uutta ydinvoimaa koskeva hinnanerosopimus ei myöskään syrji olemassa olevia ydinvoimaloita, joiden rakentamiselle ei tarvitse tarjota kannustimia ja jotka rakennettiin nykypäivään verrattuna erilaisissa olosuhteissa eli ennen markkinoiden vapauttamista.

(406)

Näin ollen komissio päättelee, että tämän nimenomaisen tapauksen ja hankkeen rajoissa hinnanerosopimus sekä luottotakuu ja valtion kanssa tehty sopimus, sellaisina kuin ne on jäsennelty ilmoitetuissa toimenpiteissä, ovat asianmukaisia välineitä tuen myöntämiseksi ja niillä on riittävä kannustava vaikutus tuensaajaan.

(407)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio asetti kyseenalaiseksi sen, onko tuottoaste oikeasuhteinen, kun otetaan huomioon hinnanerosopimuksen, luottotakuun sekä toimenpiteen muiden riskiä pienentävien osatekijöiden yhdistelmä, joka vaikuttaisi pienemmän riskin vuoksi sopivan yhteen huomattavasti NNBG:lle myönnettyjä tuottoasteita alempien tuottoasteiden kanssa. Hinnanerosopimus poistaa jo suunnittelunsa perusteella markkinahintariskin, kun taas toimenpiteellä pyritään suojaamaan sijoittajaa useilta tapahtumilta korvausten avulla.

(408)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettiin myös epäilyjä mahdollisesti korkeasta tuottoasteesta ja tuensaajan mahdollisuudesta korjata ansiottomia voittoja, jos oletukset osoittautuvat vääriksi.

(409)

Yhdistyneen kuningaskunnan suunnittelemassa toimenpiteessä on kolme keskeistä oikeasuhteisuuteen liittyvää ongelmaa, jotka ovat komission arvioinnin kannalta merkityksellisiä.

(410)

Ensinnäkin suunniteltua tuottoastetta pidettiin niin korkeana, että liiallisen korvauksen mahdollisuutta ei voitu sulkea pois ottaen huomioon hinnanerosopimuksen ja takuun yhdistelmä sellaisina kuin ne oli ilmiotettu. Kun voimala on rakennettu, sen voidaan katsoa toimivan tehokkaasti säänneltynä omaisuuseränä hinnanerosopimuksen keston ajan ja tuottavan suhteellisen vakaan tulovirran.

(411)

Toiseksi, hinnanerosopimuksella tuottoaste irrotetaan tuen määrästä. Toteutushinta voidaan asettaa tasolle, jonka avulla NNBG voi kattaa kustannukset ja saada kohtuullisen tuoton, mutta tämä ei määritä lopulta maksettavan tuen määrää, joka riippuu myös tukkuhinnoista. Tämä synnyttää tarpeen tulkita liiallista korvausta koskeva testi tuottoastetta koskevana testinä sen sijaan, että tarkasteltaisiin tuen absoluuttista määrää.

(412)

Kolmanneksi, ei ole varmuutta siitä, että rakentamisen jälkeen saatavat odotettua suuremmat voitot hyödyttävät asiakkaita, laskevat tuottoasteen mahdollisimman pieneksi ja maksimoivat yleisen hyvinvoinnin.

(413)

Jäljempänä olevissa jaksoissa tarkastellaan näitä kysymyksiä luottotakuun ja hinnanerosopimuksen sekä tuottoasteen osalta, ennen kuin tehdään lopulliset päätelmät kokonaispaketista.

(414)

Luottotakuulla tuetaan liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja, kuten edellä 2.2 jaksossa on kuvattu.

(415)

Komissio arvioi IUK:n käyttämää alkuperäistä luottotakuumenettelyä. Tämän menettelyn mukaan maksu olisi kolmen tunnusluvun keskiarvo kokonaisrahoituksen lopullisen varmistumisen ajankohtana, mutta vähintään 225 korkopistettä. Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamien tietojen mukaan elokuun 21 päivän 2014 lopussa luottotakuumaksuksi olisi asetettu 250 korkopistettä (keskiarvo arvoista 263, 243 ja 245) (52).

(416)

Koska ei ole olemassa vastaavan tyyppisiä riskejä takaavien (riittävien) luottotakuiden suoraan havainnoituja markkinahintoja, on käytettävä vaihtoehtoisia lähestymistapoja markkinaehtoisen takuumaksun määrittämiseksi. Ensimmäinen lähestymistapa on niin kutsuttu odotetun tappion lähestymistapa. Tässä lähestymistavassa yrityksen liiketoimintasuunnitelma yhdistetään sen pääomarakenteeseen eri skenaarioissa, jolloin tulokseksi saadaan maksukyvyttömyyden todennäköisyys. Vaihtoehtoisesti takuuta voidaan vertailla samanlaisen luottoriskin omaavien vastaavien välineiden markkinahintoihin.

(417)

Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamien tietojen ja oman analyysinsa perusteella komissio totesi, että oli vakavat perusteet uskoa, että alun perin ehdotettu takuumaksun vähimmäismäärä (225 korkopistettä) ja sen määrä 26 päivänä elokuuta 2014 (250 korkopistettä) olivat markkinahintoja alemmat. Tämä päätelmä perustui kahteen tutkintalinjaan: ensinnäkin maksun määrittämisessä käytettyihin menetelmiin ja toiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan takuujärjestelylle ehdottamaan luottoluokitukseen.

(418)

Koska vastaavien välineiden markkinahintoja ei ole käytettävissä, komissiolle on esitetty kahta lähestymistapaa takuumaksun määrän arvioimiseksi.

(419)

Ensimmäinen lähestymistapa on niin kutsuttu hinnoittelun vertailuarvon lähestymistapa, joka on esitetty tarkemmin Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriön 26 päivänä elokuuta, 5 päivänä syyskuuta, 12 päivänä syyskuuta ja 19 päivänä syyskuuta 2014 toimittamissa vastauksissa. Analyysin lähtökohtana on luottopisteytys, jossa luottoluokitus vastaa luokitusta BB+/Ba1 rakentamisen aikana. IUK katsoi, että rahoitussopimuksiin sisällytettyjen velalta suojaavien lausekkeiden vuoksi HPC-hankkeen pitäisi pystyä saamaan tasoa BB+/Ba1 vastaava luokitus rakennusvaiheen aikana (53).

(420)

Liitteen B (vertailuarvoja koskevat tiedot) mukaan, jossa esitetään yleiskatsaus kustakin vertailuarvojen joukosta, maksun määrä vaihtelee 243 korkopisteen (kun käytetään yrityksen velan vertailuarvoja) ja 263 pisteen (kun käytetään hankerahoitukseen tarkoitettuja pankkilainoja) välillä.

(421)

IUK esitti myös seitsemän iTraxx Europe XOver -indeksiin sisältyvän luottoluokitusluokkaan BB+ kuuluvan yrityksen luottoriskinvaihtosopimusten (maturiteetti 10 vuotta) keskimääräiset hintaerot (54), mukaan lukien 60 indeksiin kuuluvaa yritystä, joiden luokituksen on tarkoitus olla investointiluokan rajalla mutta joihin sisältyy yrityksiä, joiden luokitus vaihtelee BBB:stä (negatiivisin näkymin) CCC:hen. Seitsemän BB+-luokkaan kuuluvan nimen hintaerojen keskiarvon laskettiin olevan noin 250 korkopistettä sinä päivämääränä, jona tiedot toimitettiin komissiolle. IUK katsoi tämän vahvistavan sen, että takuumaksun määrän olisi oltava 250 korkopistettä, jos se olisi laskettu kyseisenä päivänä.

(422)

On kuitenkin epäselvää, voidaanko näitä indeksejä pitää kaikilta osin HPC:n luottotakuun vertailukohtina. Vaikka iTraxx Europe XOver -indeksiä voidaan käyttää lähtökohtana Hinkley Point C:n takuumaksun määrittämiseksi, indeksiin valitut yritykset ovat vain ”parempia” spekulatiivisen tason luottoluokituksen yrityksiä; indeksin maturiteetti on 10 vuotta, mikä on epäjohdonmukaista HPC-järjestelyn kanssa; ja yksittäiset luottoriskinvaihtosopimusten hintaerot vaihtelevat suuresti, mikä kuvaa eroja luottokelpoisuudessa.

(423)

Tästä syystä komissio ei ollut täysin vakuuttunut IUK:n arvioinnista, koska hankerahoituksen vertailuarvoja oli niukasti ja valintaperusteet herättävät vertailuanalyysia koskevia epäilyksiä. Liitteessä B olevassa taulukossa 16 esitetään yleiskatsaus hankerahoituksen vertailuarvoista.

(424)

Toinen lähestymistapa on odotetun tappion lähestymistapa. Täysimittaisessa odotetun tappion lähestymistavassa liiketoimintamalli yhdistetään pääomarakenteeseen eri skenaarioissa, jolloin tulokseksi saadaan maksukyvyttömyyden todennäköisyydet sekä vastaavat takaisinperintäasteet kultakin hankkeen vuodelta. Maksukyvyttömyyden todennäköisyydet kuvastavat sitä, kuinka todennäköisesti yritys ei kykene maksamaan korkoa tai lainapääomaa. Näin ei kuitenkaan tehty tämän hankkeen osalta. Sen sijaan mallissa esitetään takuun nettonykyarvo ankarana pidetyn skenaarion mukaan (55).

(425)

Kun käytetään takuumaksun määrää koskevaa 250 korkopisteen oletusta ja edellä esitettyjä panosoletuksia, takuun nettonykyarvo on odotetun tappion lähestymistavan mukaan positiivinen.

(426)

Komissio ei myöskään ollut täysin vakuuttunut tämän toisen lähestymistavan tuloksista. Mallissa ei varsinkaan yhdistetä liiketoimintasuunnitelmaa maksukyvyttömyyden todennäköisyyksiin. Sen sijaan maksukyvyttömyyden todennäköisyydet asetetaan annettuina ja niitä käytetään nettonykyarvon laskennassa.

(427)

Tämän johdosta komissio katsoi, että näitä menetelmiä voidaan käyttää sen tekemän arvioinnin perusteina, mutta ne eivät täysin voineet oikeuttaa ehdotettua 250 korkopisteen maksua.

(428)

Edellä esitettyjä kahta lähestymistapaa tarvitaan sekä maksun että järjestelyn luottokelpoisuuden määrittämiseksi. Luottoluokituksia voidaan käyttää rahoitusvälineiden eri muuttujien, muun muassa niiden riskialttiuden ja varsinkin niiden hinnoittelun, vertailemiseksi.

(429)

IUK uskoo, että tässä hankkeessa voidaan saavuttaa luottoluokitusta BB+/Ba1 vastaava luokitus. Ilmoitettu luokitus ei ole ulkopuolinen luottoluokitus eikä luottotietoihin pohjautuva luottokelpoisuus.

(430)

Komissio arvioi kuitenkin, että BB+-luottoluokitusta voitiin käyttää vain vertailukohtana tällaisen monimutkaisen järjestelyn luokitukseen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi.

(431)

Yksi tärkeimmistä epävarmuustekijöistä on se, että hankkeeseen liittyy merkittävä korkoriski. Koska joukkovelkakirjoja lasketaan liikkeeseen rakennusvaiheen seitsemänä ensimmäisenä vuotena, joukkovelkakirjojen korkoon liikkeeseenlaskun yhteydessä liittyy huomattavaa epävarmuutta (56). Yhdistyneen kuningaskunnan valtion joukkovelkakirjojen (valtionobligaatioiden) tuotot 10, 20 ja 30 maturiteeteilla osoittavat, että tasot ovat historiallisen matalia (ks. liitteessä B oleva kaavio 1). Englannin pankin valtionobligaatioiden korkoja koskevat ennusteet (koron kehityskäyrät) viittaavat valtionobligaatioiden odotettavissa olevien korkojen nousuun.

(432)

Toinen epävarmuustekijä johtuu HPC:hen liittyvien joukkovelkakirjojen toimitettuihin vertailuarvoihin verrattuna mahdollisesti erilaisista maturiteeteista. Varsinkin taattujen velkojen maturiteetilla ennakoidaan olevan 27,4 vuoden painotettu keskimääräinen elinaika, kun joukkovelkakirjojen maturiteetit vaihtelevat 8 ja 41 vuoden välillä. Yhdistyneen kuningaskunnan takuu on olemassa lopulliseen erääntymisaikaan asti, joka on jopa 41 vuotta lopullisesta rahoituspäätöksestä. Vertailuanalyysissa keskitytään kuitenkin välineisiin, joiden maturiteetit ovat 10–15 vuotta, lähinnä siksi, että hinnoittelua koskevia vertailuarvoja on käytettävissä tuohon ajankohtaan asti. Joukkovelkakirjojen takaajien IUK:lle antamien neuvojen mukaan hintaerokäyrä on tasainen ja usein käänteinen 10 ja 30 vuoden välille sijoittuvilla maturiteeteilla.

(433)

Tästä syystä komissio ei katsonut, että IUK:n ehdottaman luottoluokituksen tueksi oli riittävää näyttöä. Komissio päätti käyttää ehdotettua luokitusta vain vertailukohtana, mikä puolestaan johti siihen johtopäätökseen, että alun perin ilmoitettua 250 korkopisteen suuruista ehdotettua maksua ei voitu pitää täysin perusteltuna.

(434)

Kuten menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todettiin, rahoitusmallin ilmoitettu versio (v. 5.1) antoi tuottoasteen nimellisarvoksi verojen jälkeen [9,75–10,25] prosenttia, kun toteutushinta on 92,50 Englannin puntaa megawattituntia kohti. Se olisi vähentynyt 3 Englannin puntaa megawattituntia kohti (tai vastaavalla nettonykyarvoon perustuvalla kertasuorituksella), jos päätökseen rakentaa myöhemmin uusi ydinvoimala Sizewell C:hen olisi suostuttu, koska EDF pystyisi jakamaan EPR-reaktoreihin liittyvät ensimmäistä kertaa toteutettavan hankkeen kustannukset (varsinkin suunnittelun ja insinööripalvelut) kahden voimalan välille.

(435)

Yhdistynyt kuningaskunta väitti johdonmukaisesti, että NNBG:n noin 10 prosentin tavoitetuottoaste (verojen jälkeen, nimellisarvo) olisi kohtuullinen myös verrattuna merituulivoiman ja muiden vertailuhankkeiden voittoasteisiin.

(436)

Komission tutkinnan aikana rahoitusmallista on toimitettu useita uusia päivityksiä, joissa on otettu huomioon mallinnusoletuksissa tapahtuneet päivitykset ja hankkeen ennakoitu rahoitusrakenne.

(437)

Yhdistynyt kuningaskunta tarkasteli EDF:n rahoitusmallia ja käytti sitä hankkeen tuottoasteen määrittämisessä. Komissio tarkasteli rahoitusmallia ja teki laajoja herkkyystarkistuksia johtaakseen siitä HPC-hankkeen keskeiset taloustiedot.

(438)

Sen vahvistamiseksi, että [9,75–10,25] prosentin tuottoaste (verojen jälkeen, nimellisarvo) ei ollut liiallinen, Yhdistynyt kuningaskunta toimitti KPMG:n laatiman konsulttiraportin, jossa käsiteltiin viittä menetelmää NNBG:n HPC-hankkeesta saaman asianmukaisen tuottoasteen arvioimiseksi. Tiivistelmä näistä menetelmistä ja niillä saaduista vastaavista tuottoasteista on liitteessä A olevassa taulukossa 4.

(439)

Raportin mukaan verojen jälkeisen tuottoasteen nimellisarvot vaihtelivat 6 prosentista 14,5 prosenttiin. Yhdistynyt kuningaskunta väitti, että hankkeen alun perin arvioitu [9,75–10,25] prosentin tuottoaste sijoittui kohtuulliselle tasolle tällä vaihteluvälillä.

(440)

Komissio esitti kolme merkittävää varausta Yhdistyneen kuningaskunnan ja sen neuvonantajien analyysiin hyväksyttävästä tuottoasteesta (57).

(441)

Ensinnäkin KPMG:n menetelmässä jätettiin nähtävästi pitkälti huomiotta hankkeen rakennusvaiheen riskin ja sen käyttövaiheen riskin välinen huomattava ero. Toiseksi, komissio kyseenalaisti sen, missä määrin ehdotetut vertailuarvot soveltuivat HPC-hankkeeseen riskitason ja -rakenteen, velkaantumisen sekä ympäröivien tukitoimenpiteiden, kuten takauksien ja muiden suojatoimenpiteiden, suhteen. Kolmanneksi, komissio esitti epäilyjä siitä, oliko luottotakuumaksu asetettu markkinaehdoin. Markkinatason alapuolelle asetettu takuumaksu vaikuttaisi hankkeen velan kustannuksiin ja siten tuottoasteen eri vertailuarvoihin tehtävien vertailujen pätevyyteen siinä määrin kuin nämä vertailuarvot perustuvat tukea saamattomiin velan kustannuksiin.

(442)

Tästä syystä komissio suoritti useita herkkyystarkistuksia käyttäen rahoitusmallin myöhempää päivitystä (versio 9.8) (58).

(443)

Koska suurin osa riskistä vaikuttaa liittyvän rakennusvaiheeseen, komissio testasi skenaarioita, joissa nämä riskit on otettu huomioon muuttamalla hankkeen nimellisarvoisia kassavirtoja (verojen jälkeen) tietyllä prosenttimäärällä perusskenaarioon verrattuna koko rakennusvaiheen ajan (59). Diskonttaus tehtiin käyttäen käyttövaiheen riskejä vastaavia määriä, olettaen, että voimala rakennettaisiin. Tulokset on esitetty liitteessä A olevassa taulukossa 5.

(444)

Komissio kysyi lisäksi, missä määrin riskit otettiin huomioon esitetyn rahoitusmallin eri versioiden kassavirroissa. Komissio tarkasteli erityisesti energia- ja ilmastonmuutosministeriön toimittamaa kustannusten selvittämistä ja todentamista koskevaa raporttia ”Cost Discovery & Verification – Evaluation Report (October 2013)” arvioidakseen, missä määrin riskit, epävarmuustekijät ja ennakoimattomat menot sisältyivät toimitetun rahoitusmallin kassavirtoihin.

(445)

Energia- ja ilmastonmuutosministeriö on tehnyt kustannusten selvittämistä ja todentamista koskevan selvityksen, jäljempänä ’CD&V-raportti’, NNBG:n HPC-hanketta koskevasta kustannusarviosta, joka perustui EDF:n/Arevan suunnittelemaan EPR-ydinreaktoriin. CD&V-raportissa tehtiin useita vertailuanalyyseja. Siinä verrattiin HPC:n arvioituja kustannustietoja julkisesti saatavilla oleviin kustannustietoihin ja todettiin, että arvioitujen pääomakustannusten vertailuarvojen vaihteluväli näyttää olevan 10–18 miljardia Englannin puntaa ja keskivälille sijoittuvat kustannukset ovat alle 13 miljardia Englannin puntaa.

(446)

Komissio tarkasteli myös NNBG:n rakennuskustannuksiin liittyvien taloudellisten riskien arviointia koskevaa raporttia ”TESLA4 Estimate – Volume 2 – Financial Risk Assessment (construction costs)” (60), jäljempänä ’TESLA4-raportti’. NNBG:n suorittaman sisäisen riskianalyysin perusteella raportissa esitettiin HPC-hankkeen yhteenlaskettujen toteutuskustannusten arvioitu todennäköisyysjakauma vertailuajankohtana marraskuussa 2014, kuten liitteessä A olevassa taulukossa 3 esitetään.

(447)

CD&V- ja TESLA-raporttien tarkastelun perusteella komissio arvioi, että noin […] miljardin Englannin punnan (vuoden 2010 arvona) yhteenlasketut toteutuskustannukset sijoittuvat luultavasti todennäköisten kustannusten vaihteluvälin yläpäähän. Tämä päätelmä vaikutti komission arvioon hankkeen tuottoasteesta sekä hankkeen sisäisen tuottoasteen että pääoman sisäisen tuottoasteen osalta.

(448)

Rahoitusmallissa erotetaan yhtäältä pääoman sisäisen tuottoasteen ”nostetun pääoman” perusteella laskettu mittari ja toisaalta ”sidotun pääoman” perusteella laskettu mittari. Mallissa pääoman sisäinen tuottoaste (nostetun pääoman perusteella) lasketaan pääoman nostettujen määrien perusteella ja siitä jätetään pois ehdollisen pääoman hankintaan liittyvät kustannukset.

(449)

Taulukko 6 (liite A) osoittaa, että NNBG:n perusskenaariossa, jossa luottotakuu on asetettu 250 korkopisteeseen, hankkeen odotetaan tuottavan [11,5–12,0] prosentin pääoman sisäisen tuottoasteen (verojen jälkeen nimellisarvona, sidotun pääoman perusteella).

(450)

Komission arvioiman HPC-hankkeen viimeisimmän rahoitusmallin (61) mukaan hankkeen sisäinen tuottoaste on [9,25–9,75] prosenttia ja pääoman sisäinen tuottoaste [11,5–12,0] prosenttia. Nämä kaksi tuottoastetta vastaavat samaa taloudellista tulosta ja ovat sisäisesti johdonmukaisia.

(451)

Jotta voidaan ottaa perustellusti kantaa siihen, ovatko EDF:n HPC:tä koskevan rahoitusmallin antamat hankkeen ja pääoman tuottoasteet asianmukaisia, on arvioitava tähän liittyviä riskejä eli hankkeen riskejä (hankkeen sisäisen tuottoasteen osalta) sekä omistajiin kohdistuvia riskejä (pääoman sisäisen tuottoasteen osalta). Tätä varten komissio otti huomioon useita vertailuarvoja, joita on tarkasteltava i) hankkeeseen liittyvien riskien, ii) velkaantumisen, iii) velan kustannusten, iv) sijoitushorisontin, v) sijoituksen koon, vi) tulojen suojaamisen tai sen puuttumisen, vii) voitonjakomekanismien tai niiden puuttumisen sekä viii) ehdollisen pääoman tai sen puutteen valossa.

(452)

KPMG:n asiaa koskevaa ilmoitusta varten kokoamien tuottoasteiden vertailuarvojen lisäksi (ks. 435 kappale ja liitteessä A oleva taulukko 4) Yhdistynyt kuningaskunta ja NNBG toimittavat useita muita vertailuarvoja todistaakseen, että ennustettu tuottoaste oli asianmukainen. Nämä vertailuarvot liittyivät lähinnä äskettäisiin infrastruktuuritransaktioihin, muihin ydinvoimantuotantohankkeisiin, muihin energiantuotantohankkeisiin, säänneltyä liiketoimintaa harjoittaviin yrityksiin ja viimeaikaisiin säänneltyihin sopimuksiin (62). Ne on esitetty liitteessä A olevissa taulukossa 3 ja taulukoissa 10–14.

(453)

Komissio arvioi myös julkisesti saatavilla olevia tietoja vastaavien yritysten pääomakustannusten arvioista, kuten liitteessä A olevassa taulukossa 15 esitetään. Lopuksi se pohti kustannusskenaarioita ja niihin liitettyjä todennäköisyyksiä, joiden tiivistelmä on liitteessä A olevassa taulukossa 6 (63), selvittääkseen, oliko rakennuskustannukset mallinnettu asianmukaisesti, sekä määrittääkseen hankkeelle ominaisen riskialttiuden.

(454)

Käytettävissä olevan näytön ja suoritetun arvioinnin perusteella komissio katsoi, että HPC-hankkeen [9,25–9,75] prosentin nimellisarvoinen hankkeen sisäinen tuottoaste verojen jälkeen on vastaavien tuottoasteiden luokkaa, kun arvioinnissa otetaan huomioon riskit ja ympäröivät muuttujat (64).

(455)

Komissio katsoi kuitenkin myös, että pääoman tuotto saattaa tässä nimenomaisessa tapauksessa olla parempi tapa arvioida mahdollista liiallista korvausta, koska se mittaa osakkaiden saamaa suoraa taloudellista hyötyä eikä hankkeen tuottamaa tuottoa yleensä.

(456)

Hankkeen sisäinen tuottoaste osoittaa, millaisen tuottoasteen hankkeen arvioidaan tuottavan ottaen huomioon koko hankkeen rahoittamiseen käytetty pääomarakenne. Hankkeen sisäisessä tuottoasteessa otetaan tavallisesti huomioon sekä osakkaiden antama pääoma että lainanantajien antama velka. Pääoman kustannukset ovat yleensä suuremmat kuin velan kustannukset, koska osakkaat odottavat sitomalleen pääomalle suurempaa tuottoa kuin lainanantajat, mikä johtuu erilaisista riskitasoista. Osakkailla, jotka sitoutuvat myöntämään varoja, on suurempi riski, koska he voivat menettää nämä varat kokonaan tai osittain, jos hankkeen tulos ei ole odotettu. Lainanantajiin kohdistuu toisaalta tavallisesti riski siitä, että velallinen ei kykene suorittamaan maksujaan, ja ne ovat yleensä jossain määrin suojattuja myös tällaisissa tapauksissa.

(457)

Tästä syystä hankkeen sisäinen tuottoaste esittää keskiarvon pääoman taustalla kokonaisrahoitusrakenteessa olevien osatekijöiden kustannuksista. Hankkeen sisäinen tuottoaste vaihtelee yhdessä pääoman sisäisen tuottoasteen kanssa hankitun velan ja pääoman välisen suhteen (velkaantumisaste) ja velan ehtojen mukaan. Molempien odotetaan tavallisesti kehittyvän samansuuntaisesti, mikäli velkaantumisaste ja velka vastaavat markkinaehtoja.

(458)

Hankkeen ainutlaatuisuus ja riskialttius oikeuttavat [9,25–9,75] prosentin hankkeen sisäisen tuottoasteen. Komissio oli kuitenkin huolissaan siitä, että pääoman sisäinen tuotto, joka viimeisimmässä rahoitusmallissa arvioitiin ehdotetun 250 korkopisteen takuumaksun perusteella [11,5–12,0] prosentiksi, saattaa olla kehittynyt huomattavasti etenkin rakentamisen jälkeen, jolloin velan kustannusten voidaan odottaa pienenevän merkittävästi. HPC:n kokoisessa hankkeessa pienetkin muutokset tuottoprosenteissa saattavat merkitä valtavia eroja pääomasta maksettavan korvauksen absoluuttisissa määrissä, mikä herättää huolta mahdollisesta NNBG:n osakkaita hyödyttävästä liiallisesta korvauksesta.

(459)

Komissio suoritti perusteellisen arvioinnin sekä takuumaksun että hankkeen tuottoasteen yhdistetyn vaikutuksen oikeasuhteisuudesta edellä 9.5.1 ja 9.5.2 jaksossa hahmotellun lähestymistavan perusteella.

(460)

Komissio huomauttaa alustavasti, että Yhdistyneen kuningaskunnan on ilmoitettava mistä tahansa muusta tuesta, jota myönnetään olemassa oleville tai uusille ydinvoimaloille ja joka ei sisälly ilmoitettuun toimenpidepakettiin, ja tällainen tuki olisi arvioitava erikseen. Tämä koskee etenkin tukea, jota myönnetään vastuuseen, käytöstäpoistoon tai jätteisiin liittyviä kustannuksia varten.

(461)

Komissio toteaa, että HPC:tä koskeva rahoitusmalli sisältää jo jätteiden käsittelyyn ja hävittämiseen, vastuumaksuihin ja käytöstäpoistoon liittyviä menoja koskevia kustannuseriä. Tässä suhteessa hanke kattaa jo ilmoitetussa muodossaan näiden toimintojen tämän päätöksen tekoajankohtana arvioidut kustannukset. Komissio edellyttää, että kaikki ilmoitettuihin toimenpiteisiin sisältymättömän täydentävän tuen elementit ilmoitetaan erikseen, ja huomauttaa, että Yhdistynyt kuningaskunta on aloittanut komission kanssa keskustelut mahdollisesta valtiontuesta, joka sisältyy sen suunnitelmiin rakentaa pysyvä geologinen loppusijoituslaitos ja velvoittaa kaikki uudet ydinalan toiminnanharjoittajat tekemään jätesopimuksen (65).

(462)

Seuraavassa jaksossa komissio esittää päätelmänsä takuumaksun ja hankkeen tuottoasteen oikeasuhteisuudesta.

(463)

Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittamiin toimenpiteisiin liitettyjen ehtojen perusteella komissio myönsi, että HPC:n luottotakuun kaltaisen järjestelyn hinnoittelu oli vaikea tehtävä, kun otetaan huomioon hankkeen aikajänne ja monitahoisuus, mutta se katsoi myös, että käytettävissä oleva näyttö ja 9.5.1 jaksossa esitetyt perustelut huomioon ottaen alun perin ehdotettu takuumaksun vähimmäismäärä (225 korkopistettä) ja Yhdistyneen kuningaskunnan käyttämään menetelmään perustuva määrä (250 korkopistettä) olivat todennäköisesti markkinahintoja alempia.

(464)

Komissio katsoo, että IUK:n päätöksessä takuumaksun asianmukaisesta ja tällaisen takuun antamiseen liittyvät riskejä riittävästi heijastavasta tasosta olisi otettava huomioon molemmat 9.5.1.1 jaksossa kuvatut maksun laskentatavat.

(465)

Komissio päättelee, että Yhdistyneen kuningaskunnan alun perin ehdottamaa BB+/Ba1-luottoluokitusta ei ole mahdollista hyväksyä takuujärjestelyn luottoluokitukseksi. IUK:n toimittamien vertailuarvojen ja molempien käytettyjen menetelmien (eli 9.5.1.1 jaksossa kuvattujen hinnoittelun vertailuarvon ja odotetun tappion lähestymistapojen) perusteella komissio kuitenkin katsoo, että (laajempaan) BB/Ba-luottoluokitusluokkaan kuuluvaa luottokelpoisuutta voidaan pitää asianmukaisena tämän järjestelyn osalta.

(466)

Tämä luottoluokitus on johdonmukainen järjestelylle tunnusomaisen velanhoitokatteiden vaihteluvälin kanssa. Velanhoitokatteella mitataan sitä, missä määrin tuensaaja voi maksaa takaisin liikkeessä olevat joukkovelkakirjat (sekä lainapääoman lyhennykset että korkomaksut). Alle arvon 1 oleva taso merkitsee, että velallinen joutuisi maksukyvyttömäksi, jolloin takuu olisi otettava käyttöön.

(467)

NNBG:n osalta komissiolle esitettiin näyttöä, jonka mukaan pienin velanhoitokate paljon taloudellista stressiä sisältävissä skenaarioissa laskee BB-luottoluokitusta vastaavalle tasolle (eli 1,2–1,4) ja on optimistisemmissa skenaarioissa johdonmukaisesti tämän tason yläpuolella. Perusskenaariolle on tunnusomaista, että pienin velanhoitokate on […].

(468)

Laaja BB-luottoluokitus on myös yhdenmukainen NNBG:n osakkaille asetettujen, peruspääomaa ja ehdollista pääomaa koskevien suhteellisten tiukkojen vaatimusten kanssa (ks. 54 kappale ja sitä seuraavat kappaleet). Pääomavaatimukset muodostavat puskurin, joka suojaa takaajaa maksukyvyttömyyttä vastaan, mikä puolestaan vahvistaa luottoluokitusta.

(469)

Kuten 9.5.1.2 jaksossa todettiin, 250 korkopisteen suuruista maksua voidaan pitää liian pienenä laajaan BB/Ba-luottoluokitusluokkaan kuuluvalle järjestelylle. Tästä syytä komissio katsoi, että takuumaksua on korotettava tätä luokitusväliä vastaavalle tasolle.

(470)

Vastauksena komission huoleen riskin alihinnoittelusta takuumaksun määrää korotettiin 295 korkopisteeseen, joka on 45 korkopistettä enemmän kuin IUK:n alun perin määrittämä määrä. Tätä määrää kutsutaan jäljempänä takuumaksun mukautetuksi määräksi.

(471)

Tätä 295 korkopisteen määrää voidaan verrata 291 korkopisteen määrään, joka on 102 eurooppalaisen yrityksen BB-luottoluokitusluokkaan kuuluvien luottoriskinvaihtosopimusten keskiarvo (9 päivänä syyskuuta 2014). Komissio katsoo, että saman luokitusluokan mediaaniarvo 286 korkopistettä, mukautettuna ylöspäin 9.5.1.2 jaksossa käsitellyn maturiteettivaikutuksen huomioon ottamiseksi, muodostaa myös merkityksellisen vertailuarvon arviointia varten ja perusteen mukauttaa takuumaksun määrää.

(472)

Takuumaksun mukautetussa määrässä otetaan huomioon komission esiin tuomat ongelmat, jotka koskevat hankkeen luottokelpoisuutta, liikkeeseen laskettavien joukkovelkakirjojen poikkeuksellisen pitkää maturiteettia sekä valtionobligaatioiden korkoon liittyvää epävarmuutta liikkeeseen laskettaessa. Se vastaa kaupallista tasoa, jossa otetaan huomioon tämän hankkeen riskialttius, myös takaajan ottama riski.

(473)

Komissiolla oli mahdollisuus tutkia osaa tähän mennessä tehdystä rahoitusta koskevasta aiesopimuksesta HPC:n hankerahoituksen osalta. Tämän tarkastelun jälkeen komissio pystyi arvioimaan, missä määrin pääoma kärsii tappioita ennen kuin takaajalle aiheutuu tappioita.

(474)

Tämän arvioinnin perusteella komissio päättelee, että ainakin siihen asti, kunnes perustapausehto täyttyy, takaajan riskit ovat rajalliset. Sen jälkeen on olemassa joukko suojatoimenpiteitä, joilla rajoitetaan takaajan riskejä. Komissio toteaa myös, että takaajalla on tiettyä joustavuutta täytäntöönpanon tapauksessa, ja tämä vaikuttaa asianmukaiselta hankkeen erityisluonteen ja sen erityisten turvallisuusvaatimusten vuoksi.

(475)

Takuumaksun mukautettu määrä ja sen perustana oleva menetelmä antavat tosiasiallisesti arvion hypoteettisesta markkinahinnasta järjestelylle, jota ei markkinoilla tarjota. Maksun uuden määrän avulla vältetään etenkin kohtuuton riskin siirtäminen omistajilta takaajalle ja pyritään noudattamaan BB/Ba-luottoluokitusluokkaan kuuluviin markkina-aloitteisiin verrattavien rahoitusjärjestelyjen tasoa.

(476)

Näin ollen komissio katsoo, että takuumaksun mukautetulla määrällä tuki rajoitetaan välttämättömään ja että sitä on tästä syystä pidettävä oikeasuhteisena.

(477)

Kun takuumaksun määrä on asetettu tämän hankkeen markkinahintojen mukaisesti, komissio arvioi, voitiinko ilmoitettua toteutushintaa ja sen perustana olevaa tuottoastetta pitää hankkeen riskitasoa vastaavina.

(478)

Kuten edellä 9.5.2 jaksossa todettiin, hankkeen sisäistä tuottoastetta voidaan tarkastella sen tuottoasteen mukaisesti, jonka tämän kokoisen ja tällaisen epävarmuustason omaavan hankkeen voidaan odottaa saavuttavan. Komissio toteaa, että hankkeen sisäinen tuottoaste on pienempi kuin energia-alan suurille tuotantohankkeille tai valtiontuella rahoitetuille uusiutuvan energian tuotantolaitoksille annettu sisäinen tuottoaste (66), vaikka näiden hankkeiden ominaispiirteet ovat hyvin erilaiset.

(479)

Komissio katsoo, että hankkeelle ehdotettu tuottoaste on myös johdonmukainen sen puitteet muodostavien toimenpiteiden kokonaisuuden kanssa. Vaikka jotkin näistä toimenpiteistä, kuten vaatimukset täyttäviä lakimuutoksia koskeva korvausmekanismi, toimintamenojen uudelleenkäsittelyt ja valtion kanssa tehtävä sopimus, antavat NNBG:lle edun pelkän hinnanerosopimuksen vaikutuksen lisäksi, hankkeen sisäinen tuottoaste, jossa edellä esitetyt elementit otetaan huomioon, on johdonmukainen riskien ja tuensaajalle myönnettyjen suojatoimenpiteiden yleisen tasapainon kanssa.

(480)

Komissio oli kuitenkin yhä huolestunut siitä, että hankkeen oli tarjottava myös riittävä kannustinrakenne sekä hankkeen että pääoman sisäisen tuottoasteen suhteen.

(481)

Etenkin HPC-hankkeen osakkailla olisi oltava riittävät kannustimet vähentää kustannuksia ja saavuttaa tehokkuusetuja, mutta heidän ei pitäisi pystyä hyötymään kohtuuttomasti sijoituksensa ainoastaan rahoitusrakenteeseen liittyvistä tuotoista. Sisäisten tuottoasteiden osalta tämä edellyttäisi sen varmistamista, että NNBG:llä on riittävät kannustimet vähentää kustannuksia ja saavuttaa tehokkuusetuja. Samalla olisi myös varmistettava, että mahdolliset rahoituksesta johtuvat hyödyt jaetaan asianmukaisesti tuensaajan ja hinnanerosopimuksen vastapuolen välillä.

(482)

Vaikka hankkeen sisäiset tuottoasteet voivat muuttua hankkeen yleiseen tehokkuuteen liittyvistä syistä, pääoman sisäiset tuottoasteet voivat kasvaa hankkeen jälleenrahoituksen eli sen pääomarakenteeseen vaikuttavien muutosten seurauksena. Kuten edellä 457 kappaleessa mainittiin, on ajateltavissa, että hanke, jonka riskitaso on vastaava kuin HPC:llä rakentamisen alkuvaiheessa mutta luultavasti laskee käyttövaiheessa, kun NNBG hyötyy suhteellisen vakaista ja varmoista tuloista, houkuttelee mahdollisesti suuria jälleenrahoitusoperaatioita. On esimerkiksi ajateltavissa, että osa rakennusvaiheen aikana hankitusta velasta saatetaan jälleenrahoittaa voimalan rakentamisen jälkeen alun perin perittyjä alemmilla koroilla, mikä heijastaa juuri NNBG:n velan rakennusvaiheen jälkeen mahdollisesti aiheuttamaa pienempää riskiä. Toisin sanoen hankkeen sisäinen tuottoaste voi pysyä samalla tasolla, vaikka pääoman sisäinen tuottoaste ehkä kehittyy velan ja pääoman suhteessa ja velan kustannuksissa tapahtuvien muutosten tuloksena.

(483)

Vaikka hankkeen [9,25–9,75] prosentin sisäistä tuottoastetta voidaan pitää oikeasuhteisena, pääoman [11,0–11,5] prosentin sisäinen tuottoaste (joka perustuu mukautettuun takuumaksuun) voi kehittyä niin, että se hyödyttää merkittävästi NNBG:n osakkaita. Tämä herättää kysymyksen mahdollisesta liiallisesta korvauksesta, koska pienetkin muutokset pääoman sisäisessä tuottoasteessa voivat synnyttää absoluuttisina määrinä valtavia tuottoja HPC:n kokoisessa hankkeessa ja nämä tuotot rahoitettaisiin valtiontuella.

(484)

Komissio oli myös huolissaan siitä, että rakentamisen yhteydessä saatavien voittojen jako-osuudet oli asetettu kiinteiksi riippumatta mahdollisesti saavutettujen säästöjen määrästä.

(485)

Tästä syystä komissio edellytti Yhdistyneen kuningaskunnan alun perin ilmoittamaa järjestelyä tiukempia pääoman voitonjakomekanismeja.

(486)

Yhdistynyt kuningaskunta sitoutui muuttamaan merkittävästi alun perin ilmoittamiaan voitonjakomekanismeja ottaakseen huomioon komission esiin tuomat ongelmat.

(487)

Uudessa rakentamisen yhteydessä saatavien voittojen jakomekanismissa (67) määrätään seuraavaa:

(488)

Suurimmat muutokset koskivat pääoman voitonjakoa. Vaikka alkuperäinen pääoman voitonjaon kynnysarvo asetettiin ilmoituksessa 15 prosentin tasolle, Yhdistynyt kuningaskunta sitoutui mukauttamaan kynnysarvoa. Tämä merkitsee sitä, että NNBG:n on jaettava välittömästi voitot, jotka ylittävät sen päätöksen tekohetkellä odottaman pääoman sisäisen tuottoasteen. Voitonjakoa koskevat mukautetut tasot ovat seuraavat (67):

(489)

Jatkamalla pääoman voitonjaon kesto hankkeen elinkaaren mittaiseksi ratkaistaan ongelmat, jotka koskevat liiallista korvausta hinnanerosopimuksen 35 vuotta kestävän voimassaolon jälkeen. Tämä on johdonmukaista sen näkemyksen kanssa, että toimenpiteellä annetaan investointitukea.

(490)

Pääoman voitonjakokynnys on myös se kynnysarvo, joka johtuu takuumaksun korotuksesta 295 korkopisteeseen – [11,0–11,5] prosentin pääoman sisäinen tuottoaste, joka on laskettu mukautetun 295 korkopisteen suuruisen maksun perusteella, on alempi kuin alun perin ehdotettu [11,5–12,0] prosentin pääoman sisäinen tuottoaste, joka laskettiin ehdotetun 250 korkopisteen suuruisen maksun pohjalta (69). Näin ollen pääoman voitonjako käynnistyy, kun pääoman sisäinen tuottoaste ylittää tämän päätöksen tekohetkellä arvioidun pääoman sisäisen tuottoasteen.

(491)

Hinnanerosopimuksen vastapuolen saamat tuotot otetaan huomioon mukauttamalla toteutushintaa. Erityisesti pääoman voitonjaon osalta mukautettu mekanismi johtaa todennäköisesti toteutushinnan merkittävään alenemiseen ja vähentää siten toimittajien ja viime kädessä sähkön kuluttajien antamaa tukea voimalan koko käyttövaiheen ajan (70).

(492)

Lisäksi sekä pääoman voitonjaolla että rakentamisen yhteydessä saatavien voittojen jaolla varmistetaan, että NNBG:llä on koko hankkeen elinkaaren ajan tehokkuuskannustimia, koska NNBG:n sijoittajat saavat osan voitoista.

(493)

Sovittujen pääoman voitonjakoa ja rakentamisen yhteydessä saatavien voittojen jakoa koskevien kynnysarvojen perusteella ja ottaen huomioon mukautetun takuumaksun sekä toimenpiteen yleisen suunnittelun komissio päättelee, että toimenpiteet ovat oikeasuhteisia.

(494)

Komission kanssa sovittuihin muutoksiin perustuvat hankkeen taloustiedot näiden sitoumusten kanssa ja ilman niitä esitetään taulukossa 2.

Taulukko 2

HPC-hankkeen taloustiedot ennen komission kanssa sovittuja muutoksia ja niiden jälkeen

(495)

Jotta tuki soveltuu sisämarkkinoille, tukitoimenpiteen kielteisten vaikutusten, jotka ilmenevät kilpailun vääristymisenä ja vaikutuksena jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, on oltava rajalliset, ja yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista edistävien myönteisten vaikutusten on oltava niitä suuremmat. Erityisesti on ehdottoman tärkeää minimoida tuen potentiaaliset kielteiset vaikutukset kilpailuun ja kauppaan tuen tavoitteen määrittämisen jälkeen.

(496)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio oletti, että hanke saattaa vääristää kilpailua kolmella tavalla. Ensinnäkin tuki saattaa vääristää investointipäätöksiä ja syrjäyttää vaihtoehtoisia investointeja. Toiseksi se saattaa vääristää toimitusketjun loppupään markkinoiden toimintaa erityisesti seuraavista syistä: toteutushinnan vaikutus tukku- ja vähittäismarkkinoiden hintoihin on epäselvä; tuensaajan strateginen toiminta viitehintaan vaikuttamiseksi; muunlainen strateginen toiminta, jonka sallivat suuret tuotantomäärät, jotka NNGB ja EDF Energy toimittajana, jonka tehtäväksi NNGB on antanut tuotoksensa myymisen, voivat tarjota, kuten hintojen manipulointi futuurimarkkinoilla tai vaihtoehtoisten toimittajien valmiuden tuottaa sähköä riippumattomasti rajoittaminen. Viimeksi mainittu vääristymä oli hyvinvoinnin jakautuminen loppukäyttäjien ja NNBG:n välillä (jota käsiteltiin edellä suhteellisuuden yhteydessä). Edellä mainittujen seikkojen lisäksi komissio arvioi perusteellisesti neljää tärkeintä kilpailun vääristymää, joita tuki saattaa aiheuttaa toimitusketjun loppupäässä.

(497)

Ensimmäinen on EDF:n tai NNBG:n mahdollisuus muuttaa viitehintaa strategisella myynnillä markkinoilla, joita käytetään sen laskemiseen. On esimerkiksi epäselvää, miten tuki vaikuttaa EDF:n kannustimiin tarjota kapasiteettia hyvin alhaiseen (jopa negatiiviseen) hintaan markkinoille, ja erityisesti viitemarkkinoille, tilanteessa, jossa se saa preemion, joka vastaa vallitsevan (jopa negatiivisen) viitehinnan ja toteutushinnan välistä eroa edellisellä viiteajanjaksolla. Viitehinnan muuttaminen vaikuttaisi erotusmaksuihin kaikkien muiden teknologioiden, joihin sovelletaan hinnanerosopimuksia, kohdalla, muista hinnanerosopimuksista hyötyvät EDF:n laitokset mukaan lukien.

(498)

Toiseksi EDF konsernina saattaa manipuloida futuurimarkkinoita myymällä tai jättämällä myymättä (jäljempänä: pidättämällä) suuria määriä HPC-voimalan tuottamaa sähköä konsernin kaupankäynti- tai suojauspositioiden eduksi. EDF on vertikaalisesti integroitunut toimija, joka on aktiivinen sekä tuotanto- (ketjun alkupää), toimitus- (ketjun loppupää) että kauppamarkkinoilla. Hinnanerosopimuksen puitteissa sillä saattaisi olla syytä suosia omia ketjun loppupään tytäryhtiöitään. Jos konserni esimerkiksi hyötyisi siitä, että hinnat 10 vuoden kuluttua olisivat korkeammat tai alhaisemmat, HPC saattaisi olla olennainen tekijä tämän tuloksen saavuttamisessa.

(499)

Kolmanneksi – ja tämä liittyy edelliseen – HPC saattaisi lisätä EDF:n kannattavuutta antamalla sille mahdollisuuden laskea suojauskustannuksiaan, erityisesti, jos toimittaja pystyisi ”nettouttamaan” sisäisiä kaupankäyntipositioita käyttäen HPC:n tarjoamaa laajaa ja vakaata tuotosta.

(500)

Neljänneksi hankkeella saattaa olla kielteinen vaikutus tukkumarkkinoiden likviditeettiin, koska se lisäisi vertikaalisesti integroidun yrityksen tuotannon omaisuuseriä, mikä potentiaalisesti johtaisi riippumattomien toimittajien sulkemiseen markkinoilta tai mahdollisia toimitustason tulokkaita koskeviin markkinoille pääsyn esteisiin.

(501)

Seuraavissa jaksoissa arvioidaan kutakin näistä kysymyksistä.

(502)

Komissio tarkasteli sitä, vääristäisikö tuki energiavirtoja tai sähkön hintaa.

(503)

Alustavana huomiona komissio panee merkille, että hinnanerosopimusten laajamittainen käyttö voi huomattavasti vaikuttaa hintojen rooliin investointisignaaleina tai poistaa sen kokonaan ja tosiasiassa johtaa sähköntuotannon hintasääntelyyn valtiovallan valitsemalla tasolla.

(504)

Komissio toteaa, että hinnanerosopimukset edellyttävät tuottajilta markkinoilla myymistä ja säilyttävät siten osan kannustimista, jotka koskevat markkinatoimijoita, jotka eivät saa tukea. Tällaiset kannustimet säilyvät kuitenkin lähinnä operatiivisella tasolla eivätkä investointipäätösten tasolla; jälkimmäiset määräytyvät todennäköisesti hinnanerosopimuksen tarjoamien vakaiden tulojen ja varmuuden kautta.

(505)

Hinnanerosopimuksista operatiivisella tasolla johtuvat markkinoiden vääristymät ovat joka tapauksessa erittäin vähäisiä ydinenergian tuottajien kohdalla. Näille toimijoille ovat tyypillisiä alhaiset marginaaliset toimintakustannukset, ja siksi ne todennäköisesti myyvät markkinoilla hintatasosta riippumatta ja, kuten jäljempänä selitetään, sijoittuvat tarjontakäyrän ensimmäisille sijoille.

(506)

Yhdysputkien rakenteen ja kauppavirtojen suunnan ja voimakkuuden osalta komission analyysi vahvistaa, että tuen myöntämisellä ja siitä johtuvalla HPC-voimalan rakentamisella arvioidaan olevan erittäin vähäinen vaikutus Yhdistyneen kuningaskunnan tukkuhintoihin.

(507)

Erityisesti tehty mallinnustyö (71) antaa olettaa, että Ison-Britannian hinnat laskevat alle 0,5 prosenttia HPC-voimalan toiminnan tuloksena. Tämä taas tarkoittaa, että yhdysputkista saatavat tulot laskevat kumulatiivisesti yhteensä alle 1,7 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tulos on peräisin siitä tosiasiasta, että HPC:n tuottaman sähkön rajakustannukset ovat pienemmät kuin nykyisten voimaloiden hinta mutta sen kokonaiskapasiteetti tulee olemaan vain pieni osa Ison-Britannian kokonaiskapasiteetista.

(508)

Tämä tulos perustuu pahimman mahdollisen tilanteen skenaarioon, koska ilman HPC:tä Yhdistyneen kuningaskunnan voidaan olettaa pyrkivän muuntyyppiseen vähähiiliseen tuotantoon, toteutettavissa olevaan määrään saakka (eikä HPC:n tarjoamaan kokonaiskapasiteettiin saakka, sillä se olisi liian suuri korvattavaksi pelkästään vähähiilisillä energianlähteillä, mitä käsitellään 199 kappaleessa). Näin ollen tukkuhintojen laskun ja yhdysputkista saatavien tulojen vähentymisen voidaan olettaa tapahtuvan myös ilman HPC:tä.

(509)

Kaupan vääristymien osalta komissio katsoi, että HPC:llä on vain vähäinen vaikutus Ison-Britannian ulkopuolisiin hintoihin: vaikutus määritettiin enintään 0,1 prosentin suuruiseksi. Tämä tarkoittaisi, että rajat ylittävät virrat pienenisivät vähemmän kuin 1 prosentin.

(510)

Komissio mallinsi myös vaihtoehtoisia skenaarioita, joissa HPC-hanke ei toteudu. Tämän analyysin tulosten mukaan vaihtoehtoisten investointien syrjäytyminen on vähäistä. Erityisesti ennusteet tarjonnan supistumisesta jättävät runsaasti tilaa muille tuottajille ja tuotantoteknologioille tulla markkinoille ja/tai laajentaa kapasiteettia riippumatta investoinneista HPC:hen, etenkin kun otetaan huomioon nykyisten ydin- ja hiilivoimalaitosten sulkemisen ajoitus. Yhdistynyt kuningaskunta tarvitsee noin 60 GW uutta tuotantokapasiteettia, jonka on tultava verkkoon vuosien 2021 ja 2030 välillä. Tästä määrästä HPC tuottaa 3,2 GW. Tämän aukon täyttäminen olisi mahdotonta pelkästään vähähiilisten energianlähteiden avulla.

(511)

Näin ollen komissio päättelee, että tuen vaikutus kauppavirtoihin, hintoihin ja investointeihin on merkityksetön.

(512)

Komissio oli aluksi huolissaan siitä, että NNBG:llä tai EDF:llä olisi kannustimia toimia strategisesti pitääkseen viitehinnan alhaisena erotusmaksujen maksimoimiseksi.

(513)

Vastauksena menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen Yhdistynyt kuningaskunta toimitti KPMG:n raportin (72), jossa analysoitiin, oliko NNBG:llä tai EDF:llä kannustinta ja valmiuksia laskea strategisesti viitehintaa komission epäilemällä tavalla.

(514)

NNBG:llä on kannustin laskea viitehintaa ainoastaan, jos se pystyy myymään huomattavia määriä hintaan, joka on korkeampi kuin viitehinta. Jos NNBG myy sähköä alle viitehinnan, erotusmaksut eivät välttämättä kompensoi sitä kokonaan toteutushintaan saakka.

(515)

Komissio päättelee, että NNBG:n riskinminimointistrategia on myydä HPC:n tuottamaa kapasiteettia seuraavan kauden markkinoilla siten, että hinta on mahdollisimman lähellä viitehintaa. Viitehinnan strategiseen laskemiseen pyrkiminen kasvattaa sitä riskiä, että HPC:n kapasiteettia myydään hintaan, joka on alle viitehinnan, ja tarkoittaa näin ollen, että NNBG etääntyy riskinminimointistrategiastaan.

(516)

Vaikka EDF:llä ja NNBG:llä olisi kannustin noudattaa strategiaa viitehinnan laskemiseksi, niiden kyky tehdä niin on rajallinen. Tämä johtuu siitä, että markkinavoimat ja muiden sähkönmyyjien arbitraasi toimivat viitehinnan strategista laskemista vastaan. Jos viitehinta olisi alhaisempi, se kannustaisi muita tuottajia myymään kapasiteettiaan muulla.

(517)

Komissio testasi, missä määrin EDF:llä voisi olla mahdollisuus saada markkinoilla järjestelmällisesti korkeampia hintoja. Kuten johdanto-osan (11) kappaleessa selitetään, viitehintakäyrä perustuu hintoihin yhtä kautta (eli kuutta kuukautta) ennen toimitusta, tai seuraavan kauden hintaan. Koska ydinvoima on peruskuormateknologia, jonka tuotosprofiili on vakaa ja verrattain luotettava, HPC voisi teoriassa myydä suuria määriä sähköä aikaisemmin kuin yhtä kautta aiemmin. Jos hinnat kauempana tulevaisuudessa kuin seuraavalla kaudella ovat järjestelmällisesti ja merkittävästi korkeammat kuin seuraavan kauden hinnat – viitehintakäyrän perusta – HPC voisi keskimäärin saada toteutushintaa korkeamman tosiasiallisen hinnan megawattituntia kohti.

(518)

Tämän mahdollisuuden arvioimiseksi komissio pyysi Yhdistynyttä kuningaskuntaa soveltamaan 11 kappaleessa esitettyä kaavaa historiallisiin markkinaolosuhteisiin (hintoihin ja määriin) kaudella, joka ulottui talvesta 2012 talveen 2014, luodakseen simuloidun historiallisen viitehintakäyrän. Komissio vertasi saatua viitehintakäyrää tietoihin seuraavan ja sitä seuraavan kauden sähkön hinnasta samalle ajanjaksolle osuvina toimituspäivinä (73). Tulos esitetään liitteessä A olevassa kuviossa 2.

(519)

Kuvio 2 osoittaa, että vaikka silloin tällöin oli kauppapäiviä, joina seuraavan kauden peruskuormahinta saattoi olla alhaisempi kuin sitä seuraavan kauden hinta, erotus ei ole erityisen suuri eikä suhde vaikuta järjestelmälliseltä. Lisäksi EDF:n olisi erittäin todennäköisesti myytävä suurin osa tuotoksestaan viitemarkkinoiden ulkopuolella, jos se haluaisi saada järjestelmällisesti viitehintaa suuremman voiton. Tämä tarkoittaisi EDF:lle todennäköisesti suurempaa riskiä kuin viitemarkkinoilla myyminen, mikä tekisi tällaisen strategian noudattamisesta vähemmän kannattavan.

(520)

Teoriassa strateginen pidättäminen voi johtaa tuottajien tuoton kasvamiseen, vaikka niiden markkinaosuudet olisivat erittäin pienet. Keskeinen tekijä, jonka avulla ne voivat harjoittaa markkinavoimaa tällä tavalla, on niiden asema tuottokäyrällä. Koska EDF omistaa sekä joustavia että peruskuormavoimaloita, HPC:n rakennuttaminen saattaa antaa EDF:lle mahdollisuuden pidättää kapasiteettia joustavista voimaloistaan ajaakseen tukkuhintoja ylös ja saadakseen korkeampia hintoja myydessään sähköä peruskuormavoimaloistaan (HPC mukaan lukien).

(521)

Yhdistynyt kuningaskunta on esittänyt (74), ettei HPC antaisi EDF:lle kykyä eikä kannustimia joustavan kapasiteetin pidättämiseen.

(522)

Yhdistynyt kuningaskunta toteaa erityisesti, että vuoteen 2025 mennessä EDF:n osuus joustavan kapasiteetin luomisen markkinoista on ainoastaan 6,5 prosenttia (kun otetaan huomioon lähellä käyttöikänsä loppua olevan hiilivoimalan sulkeminen ja uuden voimalan mahdollinen käyttöönotto). Todettuaan, että markkinaosuudet saattavat olla heikko indikaattori sähköntuottajan kyvystä vaikuttaa hintoihin pidättämällä kapasiteettia, asiakirjan laatijat laskevat erilaisia ”keskeisyyden” indeksejä (eli missä määrin tiettyä tuotantoyksikköä tai yritystä tarvitaan kysynnän kattamiseksi, minkä johdosta kyseinen yksikkö tai yritys pystyy potentiaalisesti vaikuttamaan markkinahintaan supistamalla kapasiteettia) osoittaakseen, että EDF:n joustavan kapasiteetin ei oleteta olevan keskeinen vuonna 2025. Erilaisten vaihtoehtoisten oletusten avulla osoitetaan lisäksi, ettei HPC:n rakentaminen missään tapauksessa lisää tätä keskeisyyttä.

(523)

Komissio katsoo, että hinnanerosopimuksen väline rajoittaa pidättämisen kannustimia luonnostaan. Erityisen merkittävä on hinnanerosopimuksen ensisijainen vaikutus eli se, että suurin osa HPC:n energiasta myytäisiin viitemarkkinoilla perusriskin minimoimiseksi, mikä on sopusoinnussa NNBG:n yhdessä IUK:n kanssa määrittelemän suojausstrategian kanssa. Tämän tuloksena EDF Energy saa toteutushinnan HPC:n toimituksista, eivätkä sen tulot kasvaisi, jos tukkukaupan spot-hinnat nousisivat väliaikaisen kapasiteetin pidättämisen tuloksena. Strategia, jonka mukaan myydään suuria määriä kapasiteettia spot-markkinoilla, ei todennäköisesti ole kannattava tässä yhteydessä.

(524)

Tuottokäyrän erityispiirteiden takia komissio katsoo kuitenkin, että vaikkei tietty joustava kapasiteetti ole keskeinen, se voi silti vaikuttaa hintaan. Sen mukaan, mikä on yhtiön suhteellinen sijainti tarjontakäyrällä, jopa pienen kapasiteetin pidättäminen markkinoilta saattaa siirtää tarjontakäyrää vasemmalle, mikä johtaa tasapainoon, jossa hinnat ovat korkeammat. Koska HPC:n rakentaminen saattaa kasvattaa pidättämisestä saatavaa potentiaalista hyötyä, EDF:llä saattaa olla enemmän kannustimia ryhtyä siihen tuen saamisen jälkeen.

(525)

Tämän vuoksi komissio arvioi EDF:n kannustimia kapasiteetin pidättämiseen simulaatiolla, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on tuottanut vuoden 2025 tuottokäyrän pohjalta.

(526)

Simulaatio osoittaa, että edes hypoteettisessa ja epärealistisessa skenaariossa, joka on erotettu hinnanerosopimuksen vaikutuksesta, HPC:n rakennuttaminen ei lisäisi mitään teoreettisia kannustimia joustavan kapasiteetin pidättämiseen, joita EDF Energyllä saattaisi olla ilman hinnanerosopimusta. Yhdistyneen kuningaskunnan simulaatiossa käytetään vuonna 2025 Yhdistyneessä kuningaskunnassa oletettua tuotantoyhdistelmää, joka vastaa pitkälti energia- ja ilmastonmuutosministeriön energiamarkkinoiden uudistuksen skenaarioita. Tämä toimenpide osoittaa, että uskottavien kysynnän tasojen, joiden kohdalla pidättämisstrategia olisi kannattava, toteutuminen on epätodennäköistä.

(527)

Päätelmänä komissio katsoo, että potentiaaliseen kapasiteetin pidättämiseen liittyvät kilpailun vääristymät rajataan mahdollisimman pieniksi.

(528)

Sähkön tukkumarkkinat ovat epävarmat sekä tuottajille että toimittajille, mikä johtuu kysynnän ja tarjonnan erityispiirteistä. Saadakseen lisää varmuutta sähkön myynnistä saatavista tuloista ja sähkön kustannuksista toimittajat ja tuottajat yleensä ostavat ja myyvät sähköä eteenpäin ja käyttävät lähitulevaisuuden ja spot-markkinoita positioidensa hienosäätöön.

(529)

Futuurikauppaa (tai suojausta) käytetään näin ollen antamaan tietty suoja hintojen vaihtelua vastaan. Suojauskustannuksia määrittää lähinnä korkotermiinien osto- ja myyntitarjousten ero eli ostokurssin (hinnan, johon ostajat ovat valmiita ostamaan) ja myyntikurssin (hinnan, johon myyjät ovat halukkaita myymään) välinen erotus. Mitä suurempi osallistujamäärä ja kaupankäynnin kohteena oleva määrä, sitä pienempi on osto- ja myyntitarjousten ero ja siten sitä pienemmät sekä myyjien että ostajien transaktiokustannukset.

(530)

Komissio oli alustavasti huolissaan siitä, että HPC:n tarjoama ja EDF Energyn myymä peruskuormakapasiteetin lisäys saattaisi antaa viimeksi mainitulle mahdollisuuden pienentää suojauskustannuksiaan ja saada kilpailuedun vastaaviin yrityksiin verrattuna, erityisesti siksi, että sillä olisi potentiaalisesti parempi valmius optimoida riskisijoituksensa. Lisäksi komissio esitti alustavan huolensa siitä, että EDF Energy saattaisi olla paremmassa asemassa kasvattaa osuuttaan tietyistä segmenteistä, kuten paljon energiaa käyttävistä yrityksistä.

(531)

Komissio arvioi EDF:n toimittamaa näyttöä tuen jälkeisessä skenaariossa toimitetun kapasiteetin osalta. EDF:llä on vuonna 2013 jo 22,9 TWh:n nettotuotto eli omien omaisuuserien avulla tuotetun määrän ja vähittäiskaupan toimintojen kautta myydyn määrän välinen ero. Se arvioi, että sillä on vuonna 2020 […] TWh:n nettotuottopositio ja vuonna 2025 […] TWh:n nettotuottopositio HPC:n kanssa.

(532)

Komissio päättelee näin ollen, että suojauskustannukset eivät todennäköisesti muutu tuen seurauksena.

(533)

Lisäksi sähkön toimittamista ulkomaalaisille asiakkaille, paljon energiaa käyttävät yritykset mukaan lukien, voidaan pitää kilpailtuna sektorina. EDF:n osuus on alle 25 prosenttia markkinoista, huolimatta sen hallussa tällä hetkellä olevasta suuresta peruskuormakapasiteetista. Antaessaan hiljattain kilpailu- ja markkinaviranomaisen tehtäväksi täysimääräisen selvityksen sähkömarkkinoista Ofgem (75) nimenomaan jätti ulkomaanmarkkinoiden sektorin selvityksen ulkopuolelle sillä perusteella, että sektoria voidaan pitää yleisesti ottaen kilpailtuna (76).

(534)

Huolimatta epävarmuudesta, joka on luontaista strategioiden ja markkinatilanteen ennustamiselle suhteellisen pitkällä ajanjaksolla, nimittäin siihen saakka, että HPC on toiminnassa, komissio katsoo nämä perustelut riittävän luotettaviksi poistamaan sen huolen nimenomaan tämäntyyppisistä kilpailun vääristymistä.

(535)

Pelkästään mahdollisuus saada käyttöön lisää omaa sähköä saattaa saada aikaan kielteisen vaikutuksen tukkumarkkinoiden likviditeettiin, joka taas puolestaan todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti riippumattomiin toimittajiin. Vaikka tämä ei automaattisesti tarkoita, että vertikaalinen integrointi johtaisi alhaisemman likviditeetin markkinoihin tai markkinoiden sulkeutumiseen, se tarkoittaa, että jos toimittajat omistavat suurimman osan tuotantokapasiteetista, markkinoiden likviditeetti voi laskea yhä enemmän.

(536)

Komissiolla oli joitakin alustavia huolia siitä, voiko mahdollisuus saada käyttöön enemmän omaa tuotantoa johtaa siihen, että EDF:n tarve päästä futuurimarkkinoille kapasiteetin saamiseksi pienenee. EDF:n kyky saada käyttöönsä HPC:n tuottamaa sähköä kompensoisi sen tarpeen käydä kauppaa tuen jälkeen.

(537)

Vastauksena komission kysymyksiin potentiaalisesta vaikutuksesta, joka HPC:llä olisi markkinoiden likviditeettiin, EDF vastasi, ettei sillä olisi kannustimia eikä kykyä laskea sitä.

(538)

EDF Energy väittää, että sen toimituksiin liittyvä liiketoiminta on täysin riippumatonta HPC:n rakentamisesta (77). Kuten edellisessä jaksossa selitettiin, EDF:n tuotantoon ja toimituksiin liittyvä liiketoimintapolitiikka on pienentää markkinahintariskiä. Yrityksellä ei ole politiikkaa, jonka mukaan toimitukset hoidettaisiin järjestelmällisesti sisäisesti, koska se ei ole paras tapa pienentää markkinahintariskiä. Päinvastoin, paras tapa pienentää markkinahintariskiä on ostaa ja myydä markkinoilla (tai markkinahintaan).

(539)

EDF Energy totesi edelleen, ettei se hoida liiketoimintaansa tavalla, jonka tarkoitus olisi nettouttaa toimitusten ja tuotannon väliset määrät. EDF ei edes erikseen yksilöi kauppoja, jotka siirretään sen tuotanto- ja toimitusliiketoiminnan välillä ilman, että niitä ohjattaisiin markkinoiden kautta.

(540)

Tukeakseen väitettä, jonka mukaan sisäisen nettouttamisen laajuus on vähäinen, EDF esitti lukuja kauppaamistaan määristä ja vaihtomääristä (78). Lopuksi EDF selitti, että sääntelyn viimeaikaisen kehityksen takia sillä ei edes ole kykyä laskea tukkumarkkinoiden likviditeettiä. Lisätäkseen tiettyjen markkinasegmenttien likviditeettiä Ofgem on liittänyt Yhdistyneen kuningaskunnan kuuden suurimman energiantoimittajan, EDF Energy mukaan lukien, toimilupiin pakollisen markkinoiden kehittämiseen liittyvän velvoitteen. Vaatimus on ilmoittaa osto- ja myyntihinnoista markkinoilla, tarkoituksena tukea hinnanmuodostusta ja taata säännölliset kaupankäyntimahdollisuudet.

(541)

Komissio arvioi, missä määrin toimenpide saattaisi johtaa tukkumarkkinoiden likviditeetin laskemiseen.

(542)

Se pani merkille, että EDF Energyn kauppaaman määrän suhde sen tuottamaan määrään on laskenut tasaisesti siten, että suhdeluku (kaupattu määrä/tuotanto) oli 3 vuonna 2010 ja 2 vuonna 2014. Lisäksi tämä suhde on alhaisin Yhdistyneen kuningaskunnan kuuden tärkeimmän vertikaalisesti integroidun energiantuottajan joukossa (79).

(543)

Komissio panee merkille, että Ofgemin markkinoiden kehittämiseen liittyvät sääntelyvelvoitteet saattavat rajoittaa sitä, missä määrin vertikaalisesti integroidut toimittajat voivat tahtoen tai tahtomattaan noudattaa strategioita, jotka johtavat likviditeetin laskuun. Komissiolle on kuitenkin epäselvää, miten todennäköistä näiden velvoitteiden käytössä pysyminen on tai edes missä määrin ne saattavat ehkäistä sisäisten positioiden nettouttamista (eli omien tuotannon omaisuuserien käyttämistä omien asiakkaiden palvelemiseen).

(544)

Näin ollen komissio pyysi lisätakuita häivyttääkseen kokonaan kaikki huolet markkinoiden likviditeetin potentiaalisesta heikkenemisestä tuen jälkeisessä skenaariossa.

(545)

EDF suostui lisäämään avoimuutta tavassa, jolla se tekee kauppaa sähköllä ja myy sitä markkinoilla, vähentäen siten mahdollisuuksiaan parantaa perusteettomasti kannattavuuttaan ja vaikuttaa kielteisesti likviditeettiin.

(546)

Ainoana markkinapalvelujen toimittajana NNBG:lle HPC:n ennakoidun tuotoksen osalta EDF on sitoutunut (80) seuraavaan:

(547)

Komissio katsoo, että kaiken kaikkiaan mahdollisuudet kilpailun vääristymiseen ovat vähäiset. Päätelmä perustuu edellä 9.6.1, 9.6.2, 9.6.3, 9.6.4 ja 9.6.5 jaksoissa esitettyihin pohdintoihin, ja sen yhteydessä on otettu huomioon EDF:n tekemät sitoumukset.

(548)

Punnittuaan asiaa perusteellisesti ja otettuaan huomioon EDF:n tekemät sitoumukset komissio tuli siihen lopputulokseen, että HPC:n rakennuttamisesta johtuvat kilpailun vääristymät on rajattu välttämättömään ja kompensoidaan toimenpiteiden myönteisillä vaikutuksilla.

(549)

SEUT-sopimuksen 30 ja 110 artiklan noudattamisen osalta Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut, niin kauan kuin hinnanerosopimukset eivät ole avoimia Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolisille sähköntuottajille, mukauttamaan tapaa, jolla sähköntoimittajien hinnanerosopimuksiin liittyvät maksusitoumukset lasketaan, siten, että EU:n jäsenvaltioissa Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella tuotettua ja asiakkaille Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimitettua tukikelpoista ydinsähköä ei oteta huomioon toimittajien markkinaosuuksissa. Yhdistynyt kuningaskunta poistaa tämän poikkeuksen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuoliset sähköntuottajat saavat oikeuden hakea hinnanerosopimuksia.

(550)

Tehdyn arvion perusteella ja tämän tapauksen erityispiirteet huomioon ottaen komissio katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittama toimenpidepaketti sisältää valtiontukea, joka sellaisena kuin se on muutettuna tehdyillä sitoumuksilla soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(551)

Komissio toteaa, että sille on toimitettu arviota varten tähän mennessä tehty rahoitusta koskeva aiesopimus HPC:n hankerahoituksen osalta. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ilmoittivat, että loput ehdoista ja edellytyksistä sekä lopulliset rahoitusasiakirjat sisältävät vakiolausekkeita, joita jokainen sijoittaja tavoittelisi vastaavan hankkeen kohdalla. Koska komissiolla ei ollut mahdollisuutta todentaa tätä, Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten on siinä tapauksessa, että lopulliset asiakirjat muuttavat tällä hetkellä komissiolle esiteltyä toimenpidettä millään tavalla, ilmoitettava niistä komissiolle. Jos lopulliset rahoitusasiakirjat kuitenkin sisältävät muita valtiontukielementtejä, niin niitä ei voida hyväksyä, sillä tämänhetkinen valtion toimenpidepaketti kattaa kaiken tuen, joka on tarpeen HPC:n investointihankkeen toteuttamiseksi (rebus stantibus),

a)

[…];

b)

[…]; ja

c)

[…].