LIITE I

PÄÄSTÖJÄ ILMAAN KOSKEVIEN TILIEN MODUULI

1   jakso

TAVOITTEET

Päästöjä ilmaan koskevassa tilinpidossa kirjataan ja esitetään tiedot päästöistä ilmaan kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukaisella tavalla. Siinä kirjataan kansantalouksien päästöt ilmaan jaoteltuina EKT-95:n mukaisten päästöjä aiheuttavien toimialojen mukaan. Toimialat sisältävät tuotannon ja kulutuksen.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava päästöjä ilmaan koskevaa tilinpitoa varten. Tietoja muokataan siten, että toimialojen ja kotitalouksien suorat päästöt yhdistetään näiden toimialojen ja kotitalouksien talouden tuotanto- ja kulutustoimiin. Tämän asetuksen nojalla ilmoitettavat suoria päästöjä koskevat tiedot yhdistetään talouden panos-tuotostaulukoihin, tarjonta- ja käyttötaulukoihin ja kotitalouksien kulutusta koskeviin tietoihin, jotka jo ilmoitetaan komissiolle (Eurostatille) osana EKT-95:een liittyvää raportointia.

2   jakso

KATTAVUUS

Päästöjä ilmaan koskevaan tilinpitoon sovelletaan samoja järjestelmärajoja kuin EKT-95:een, ja sekin perustuu kotipaikkaperiaatteeseen.

EKT-95:n mukaan kotipaikan käsite perustuu seuraavaan periaatteeseen: talousyksikön katsotaan olevan kotimainen jossain maassa silloin, kun sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus tuon maan talousalueella, eli silloin kun se osallistuu pidemmän ajanjakson (yhden vuoden tai kauemmin) kyseisen alueen taloudelliseen toimintaan.

Päästöjä ilmaan koskevassa tilinpidossa kirjataan kaikkien kotimaisten yksikköjen toimista aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, missä nämä päästöt maantieteellisesti tapahtuvat.

Päästöjä ilmaan koskevassa tilinpidossa kirjataan kansantaloudesta peräisin olevien kaasumaisten ja hiukkasmuodossa olevien materiaalien jäännösten virtaukset ilmakehään. Tässä asetuksessa ’ilmakehällä’ tarkoitetaan ympäristöjärjestelmän osaa. Järjestelmärajana on kansantalouden (osa talousjärjestelmää) ja ilmakehän (osa ympäristöjärjestelmää) välinen raja. Järjestelmärajan ylitettyään ilmaan päässeet aineet eivät enää ole ihmisen valvonnassa, ja niistä tulee osa aineiden luonnollista kiertokulkua ja ne saattavat aiheuttaa useanlaisia ympäristövaikutuksia.

3   jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on tuotettava tilastot seuraavien ilmansaasteiden päästöistä:

Ilmaan tapahtuvan päästön nimi	Ilmaan tapahtuvan päästön symboli	Raportointiyksikkö
Hiilidioksidi ilman biomassan päästöjä	CO2	1 000 tonnia (Gg)
Hiilidioksidi biomassasta	Biomassan CO2	1 000 tonnia (Gg)
Dityppioksidi	N2O	tonnia (Mg)
Metaani	CH4	tonnia (Mg)
Perfluorihiilivedyt	PFC-yhdisteet	tonnia (Mg) hiilidioksidiekvivalentteina
Fluorihiilivedyt	HFC-yhdisteet	tonnia (Mg) hiilidioksidiekvivalentteina
Rikkiheksafluoridi	SF6	tonnia (Mg) hiilidioksidiekvivalentteina
Typen oksidit	NOX	tonnia (Mg) typpidioksidiekvivalentteina
Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani	NMVOC-yhdisteet	tonnia (Mg)
Hiilimonoksidi	CO	tonnia (Mg)
Hiukkaset, < 10 μm	PM10	tonnia (Mg)
Hiukkaset, < 2,5 μm	PM2,5	tonnia (Mg)
Rikkidioksidi	SO2	tonnia (Mg)
Ammoniakki	NH3	tonnia (Mg)

Kaikki tiedot on ilmoitettava yhden desimaalin tarkkuudella.

4   jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, JAKSOLLISUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1.	Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2.	Tilastot on toimitettava 21 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

3.

Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-27:ää koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyissä määräajoissa.

4.	Ensimmäinen viitevuosi on vuosi, jona tämä asetus tulee voimaan.

5.	Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2008 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.

6.	Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n-4, n-3, n-2, n-1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi).

5   jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

1.

Kunkin 3 jaksossa tarkoitetun ominaispiirteen osalta on tuotettava tiedot EKT-95:n kanssa täysin yhteensopivan hierarkkisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2:n mukaan (aggregointitaso A*64). Tiedot on lisäksi tuotettava seuraavista: — kotitalouksien päästöt ilmaan, — yhdistävät erät, joilla tarkoitetaan sellaisia raportoitavia eriä, joilla selkeästi sovitetaan yhteen tämän asetuksen nojalla raportoitava päästöjä ilmaan koskeva tilinpito ja virallisissa kansallisissa päästöinventaarioissa raportoidut tiedot.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu hierarkkinen luokitus on seuraava: Päästöt ilmaan toimialoittain – NACE Rev. 2 (A*64) Kotitalouksien päästöt ilmaan — Liikenne — Lämmitys ja jäähdytys — Muut Yhdistävät erät Kokonaispäästöjä ilmaan koskeva tilinpito (teollisuus + kotitaloudet)   Miinus kotimaiset yksiköt ulkomailla – Ulkomailla toimivat kotimaiset kalastusalukset – Maaliikenne – Vesiliikenne – Lentoliikenne   Plus ulkomaiset yksiköt maan alueella + Maaliikenne + Vesiliikenne + Lentoliikenne   (+ tai –) Muut oikaisut ja tilastolliset erot   = Epäpuhtauden X kokonaispäästöt siten kuin ne on ilmoitettu UNFCCC:lle (1)/CLRTAP:lle (2)

6   jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

---

(1)  Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimus (United Nations Framework Convention On Climate Change).

(2)  Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus (Convention on Long-Range Transboundary Air Pollution).

LIITE II

TOIMIALOITTAISIA YMPÄRISTÖÖN LIITTYVIÄ VEROJA KOSKEVA MODUULI

1   jakso

TAVOITTEET

Ympäristöön liittyviä veroja koskevissa tilastoissa kirjataan ja esitetään veroja maksavien yhteisöjen kannalta tarkasteltuna tiedot tavalla, joka on täysin yhdenmukainen EKT-95:n mukaan ilmoitettavien tietojen kanssa. Niihin kirjataan kansantalouksien ympäristöön liittyvät verotulot toimialoittain. Toimialat sisältävät tuotannon ja kulutuksen.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava toimialoittaisia ympäristöön liittyviä verotuloja varten.

Ympäristöön liittyviä veroja koskevissa tilastoissa voidaan myös suoraan hyödyntää verotilastoja ja julkisyhteisöjen rahoitustilastoja, mutta EKT-95:n mukaan ilmoitettujen verotietojen käytöstä on hyötyä, jos se on mahdollista.

Ympäristöön liittyviä veroja koskevat tilastot perustuvat määriin, joista ovat todisteina arvioinnit ja ilmoitukset tai ajoituskorjatut kassakuitit, sillä tavoitteena on varmistaa yhdenmukaisuus EKT-95:n kanssa ja parantaa kansainvälistä vertailtavuutta.

EKT-95 sisältää myös tietoa siitä, mitkä toimialat ja sektorit maksavat veroja. Tietoja EKT-95:n mukaan ilmoitetuista veroista löytyy institutionaalisen sektorin tilinpidosta ja tarjonta- ja käyttötaulukoista.

2   jakso

KATTAVUUS

Ympäristöön liittyviin veroihin pätevät samat järjestelmärajat kuin EKT-95:een, ja ne koostuvat pakollisista, vastikkeettomista, joko rahamääräisistä maksuista tai luontoissuorituksista, joita julkisyhteisöt tai unionin toimielimet perivät.

Ympäristöön liittyvät verot sisältyvät seuraaviin EKT-95:n pääryhmiin:

—	tuotannon ja tuonnin verot (D.2),

—	tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D.5),

—	pääomaverot (D.91).

3   jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on tuotettava tilastot ympäristöön liittyvistä veroista seuraavien ominaispiirteiden mukaisesti:

—	energiaverot,

—	liikenneverot,

—	päästöverot,

—	luonnonvaroja koskevat verot.

Kaikki tiedot on ilmoitettava miljoonina kansallisessa valuutassa.

4   jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, TAAJUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1.	Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2.	Tilastot on toimitettava 21 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

3.

Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-27:ää koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.

4.	Ensimmäinen viitevuosi on vuosi, jona tämä asetus tulee voimaan.

5.	Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2008 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.

6.	Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n-4, n-3, n-2, n-1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi).

5   jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

Kutakin 3 jaksossa tarkoitettua ominaispiirrettä vastaavat tiedot on ilmoitettava veroja maksavien yhteisöjen näkökulmasta.

Tuottajien osalta tiedot on ilmoitettava hierarkkisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2:n mukaisesti jaoteltuina (EKT-95:ssä säädetty aggregointitaso A*64).

Kuluttajien osalta on ilmoitettava tiedot seuraavista:

—	kotitaloudet,

—	ulkomaiset yksiköt.

Jos veroa ei voida osoittaa mihinkään edellä mainituista toimien ryhmistä, tiedot on ilmoitettava erittelemättömiksi.

6   jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.

LIITE III

KANSANTALOUDEN MATERIAALIVIRTATILEJÄ KOSKEVA MODUULI

1   jakso

TAVOITTEET

Kansantalouden materiaalivirtatilit kattavat kaikki kiinteät, kaasumaiset ja nestemäiset materiaalit, ilman ja veden virtoja lukuun ottamatta, jotka mitataan massayksikköinä vuotta kohden. Kansantalouden tilinpitojärjestelmän tavoin kansantalouden materiaalivirtatileillä on kaksi tärkeää päämäärää. Yksityiskohtaisista materiaalivirroista saadaan runsas empiirinen tietokanta lukuisia analyyttisiä tutkimuksia varten. Lisäksi niitä käytetään laadittaessa erilaisia kansantalouden materiaalivirtojen indikaattoreita kansantaloutta varten.

Tässä liitteessä määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä, laadittava, toimitettava ja arvioitava kansantalouden materiaalivirtatilejä varten.

2   jakso

KATTAVUUS

Varantojen ja virtojen välinen erottelu on materiaalivirtajärjestelmän perusperiaate. Yleensä virta on muuttuja, joka mittaa määrää ajanjaksoa kohden, kun taas varanto on muuttuja, joka mittaa määrää tiettynä ajankohtana. Kansantalouden materiaalivirtatilinpito on virtakäsite. Siinä mitataan materiaalien panokset, tuotokset ja varantojen muutokset taloudessa massayksikköinä vuotta kohden.

Kansantalouden materiaalivirtatilit ovat yhdenmukaiset kansantalouden tilinpitojärjestelmän periaatteiden, kuten kotipaikkaperiaatteen, kanssa. Niissä tehdään selkoa kaikkien kansantalouden kotimaisten yksiköiden toimintaan liittyvistä materiaalivirroista näiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Kansantalouden materiaalivirtatileissä on kahdentyyppisiä materiaalivirtoja järjestelmärajojen yli, joilla on asian kannalta merkitystä:

1.	Materiaalivirrat kansantalouden ja sen luonnonympäristön välillä. Tähän luetaan materiaalien talteenotto (raaka-, lähtö- tai luonnonaineet) luonnosta ja materiaalien (joita kutsutaan usein jäämiksi) vapautuminen luontoon.

2.	Materiaalivirrat kansantalouden ja muun maailmantalouden välillä. Tämä kattaa tuonnin ja viennin.

Kaikki virrat, jotka ylittävät nämä järjestelmärajat, sisällytetään kansantalouden materiaalivirtatileihin, samoin kuin ihmisten kokoamien varantojen lisäykset. Kaikki muut talouden sisäiset virrat jätetään esittämättä kansantalouden materiaalivirtatileissä. Tämä tarkoittaa sitä, että kansantaloutta käsitellään kansantalouden materiaalivirtatileissä kokonaisuudessaan, ja esimerkiksi toimialojen välisiä tuotteiden toimituksia ei kuvata. Huomiotta jätetään samaten luonnon sisäiset virrat luonnonympäristön sisällä.

3   jakso

OMINAISPIIRTEIDEN LUETTELO

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa laadittava tilastoja materiaalivirtatilien 5 jaksossa luetelluista ominaispiirteistä.

1.	Kotimainen otto kattaa sen määrän kiinteitä, nestemäisiä ja kaasumaisia materiaaleja (ilmaa ja vettä lukuun ottamatta), jotka vuosittain otetaan talteen luonnonympäristöstä käytettäväksi taloudessa panoksina.

2.	Fyysinen tuonti ja fyysinen vienti kattaa kaikki tuodut tai viedyt hyödykkeet massayksikköinä. Kaupankäynnin kohteena olevat hyödykkeet kattavat kaikissa jalostusvaiheissa olevat tavarat jalostamattomista tuotteista valmiisiin tuotteisiin.

4   jakso

ENSIMMÄINEN VIITEVUOSI, TAAJUUS JA TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAJAT

1.	Tilastot on laadittava ja toimitettava vuosittain.

2.	Tilastot on toimitettava 24 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

3.

Vastatakseen käyttäjien tarpeeseen saada täydellisiä ja oikea-aikaisia tietoja komissio (Eurostat) tuottaa tämän moduulin pääasiallisista kokonaissuureista EU-27:ää koskevia arvioita heti, kun riittävät maakohtaiset tiedot ovat käytettävissä. Komissio (Eurostat) tuottaa ja julkaisee mahdollisuuksien mukaan arvioita tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.

4.	Ensimmäinen viitevuosi on vuosi, jona tämä asetus tulee voimaan.

5.	Tietoja ensimmäisen kerran toimittaessaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä vuosittaiset tiedot vuodesta 2008 lähtien ensimmäiseen viitevuoteen asti.

6.	Toimittaessaan myöhemmin tietoja komissiolle jäsenvaltioiden on annettava vuosien n-4, n-3, n-2, n-1 ja n vuotuiset tiedot (n on viitevuosi).

5   jakso

RAPORTOINTITAULUKOT

Seuraavissa taulukoissa luetelluista ominaispiirteistä on tuotettava tiedot massayksikköinä.

Taulukko A – Kotimainen otto

1.   Biomassa

1.1   Viljelykasvit (rehukasveja lukuun ottamatta)

1.1.1   Viljakasvit

1.1.2   Juuret, mukulat

1.1.3   Sokerikasvit

1.1.4   Palkokasvit

1.1.5   Pähkinät

1.1.6   Öljykasvit

1.1.7   Vihannekset

1.1.8   Hedelmät

1.1.9   Kuidut

1.1.10   Muut viljelykasvit, muualle luokittelemattomat

1.2   Viljelykasvien tähteet (käytetyt), rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa

1.2.1   Viljelykasvien tähteet (käytetyt)

1.2.1.1   Olki

1.2.1.2   Muut viljelykasvien tähteet (sokeri- ja rehujuurikkaan lehdet, muut)

1.2.2   Rehukasvit ja laidunmaasta saatu biomassa

1.2.2.1   Rehukasvit (mukaan lukien laidunmaasta saatu biomassa)

1.2.2.2   Laidunmaasta saatu biomassa

1.3   Puu (lisäksi puutavaravarannon nettolisäyksen vapaaehtoinen raportointi)

1.3.1   Raakapuu

1.3.2   Polttopuu ja muu talteenotto

1.4   Luonnonvaraisten kalojen pyynti, vesikasvit/-eläimet, metsästys ja keräily

1.4.1   Luonnonvaraisten kalojen pyynti

1.4.2   Kaikki muut vesieläimet ja -kasvit

1.4.3   Metsästys ja keräily

2.   Metallimalmit (raakamalmit)

2.1   Rauta

2.2   Ei-rautametalli

2.2.1   Kupari (lisäksi metallipitoisuuden vapaaehtoinen raportointi)

2.2.2   Nikkeli (lisäksi metallipitoisuuden vapaaehtoinen raportointi)

2.2.3   Lyijy (lisäksi metallipitoisuuden vapaaehtoinen raportointi)

2.2.4   Sinkki (lisäksi metallipitoisuuden vapaaehtoinen raportointi)

2.2.5   Tina (lisäksi metallipitoisuuden vapaaehtoinen raportointi)

2.2.6   Kulta, hopea, platina ja muut jalometallit

2.2.7   Bauksiitti ja muu alumiini

2.2.8   Uraani ja torium

2.2.9   Muut, muualle luokittelemattomat

3.   Ei-metalliset mineraalit

3.1   Marmori, graniitti, hiekkakivi, porfyyri, basaltti, muut koriste- tai rakennuskivet (liuskekiveä lukuun ottamatta)

3.2   Liitu ja dolomiitti

3.3   Liuskekivi

3.4   Kemialliset ja lannoitemineraalit

3.5   Suola

3.6   Kalkkikivi ja kipsi

3.7   Savi ja kaoliini

3.8   Hiekka ja sora

3.9   Muut, muualle luokittelemattomat

3.10   Kaivetut maamateriaalit (mukaan lukien maaperä) ainoastaan, jos käytettyjä (vapaaehtoinen raportointi)

4.   Fossiiliset energiamateriaalit

4.1   Hiili ja muut kiinteät energiamateriaalit

4.1.1   Ligniitti (ruskohiili)

4.1.2   Kivihiili

4.1.3   Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka

4.1.4   Turve

4.2   Nestemäiset ja kaasumaiset energiamateriaalit

4.2.1   Raakaöljy, maakaasukondensaatit

4.2.2   Maakaasu

Taulukot B (Tuonti – Koko kauppa), C (Tuonti – EU:n ulkopuolinen kauppa), D (Vienti – Koko kauppa), E (Vienti – EU:n ulkopuolinen kauppa)

1.   Biomassa ja biomassatuotteet

1.1   Viljelykasvit, raa’at ja käsitellyt

1.1.1   Viljakasvit, raa’at ja käsitellyt

1.1.2   Juuret ja mukulat, raa’at ja käsitellyt

1.1.3   Sokerikasvit, raa’at ja käsitellyt

1.1.4   Palkokasvit, raa’at ja käsitellyt

1.1.5   Pähkinät, raa’at ja käsitellyt

1.1.6   Öljykasvit, raa’at ja käsitellyt

1.1.7   Vihannekset, raa’at ja käsitellyt

1.1.8   Hedelmät, raa’at ja käsitellyt

1.1.9   Kuidut, raa’at ja käsitellyt

1.1.10   Muut viljelykasvit, raa’at ja käsitellyt

1.2   Viljelykasvien tähteet ja rehukasvit

1.2.1   Viljelykasvien tähteet (käytetyt), raa’at ja käsitellyt

1.2.1.1   Olki

1.2.2.2   Muut viljelykasvien tähteet

1.2.2   Rehukasvit

1.2.2.1   Rehukasvit

1.3   Puu ja puuperäiset tuotteet

1.3.1   Raakapuu ja puuperäiset tuotteet

1.3.2   Polttopuu ja muu talteenotto, raaka ja käsitelty

1.4   Kalojen pyynti ja muut vesieläimet ja -kasvit, raa’at ja käsitellyt

1.4.1   Kalojen pyynti

1.4.2   Kaikki muut vesieläimet ja -kasvit

1.5   Muut elävät eläimet kuin 1.4 kohdassa mainitut sekä eläintuotteet

1.5.1   Muut elävät eläimet kuin 1.4 kohdassa mainitut

1.5.2   Liha ja lihavalmisteet

1.5.3   Meijerituotteet, lintujen munat ja hunaja

1.5.4   Muut eläimistä saatavat tuotteet (eläinkuidut, eläinten nahat, turkikset, nahka jne.)

1.6   Pääasiassa biomassasta saatavat tuotteet

2.   Metallimalmit ja -rikasteet, raa’at ja käsitellyt

2.1   Rautamalmit ja -rikasteet, rauta ja teräs, raa’at ja käsitellyt

2.2   Ei-rautametallimalmit ja -rikasteet, raa’at ja käsitellyt

2.2.1   Kupari

2.2.2   Nikkeli

2.2.3   Lyijy

2.2.4   Sinkki

2.2.5   Tina

2.2.6   Kulta, hopea, platina ja muut jalometallit

2.2.7   Bauksiitti ja muu alumiini

2.2.8   Uraani ja torium

2.2.9   Muut, muualle luokittelemattomat

2.3   Pääasiassa metalleista saatavat tuotteet

3.   Ei-metalliset mineraalit, raa’at ja käsitellyt

3.1   Marmori, graniitti, hiekkakivi, porfyyri, basaltti, muut koriste- tai rakennuskivet (liuskekiveä lukuun ottamatta)

3.2   Liitu ja dolomiitti

3.3   Liuskekivi

3.4   Kemialliset ja lannoitemineraalit

3.5   Suola

3.6   Kalkkikivi ja kipsi

3.7   Savi ja kaoliini

3.8   Hiekka ja sora

3.9   Muut, muualle luokittelemattomat

3.10   Kaivetut maamateriaalit (mukaan lukien maaperä) ainoastaan, jos käytettyjä (vapaaehtoinen raportointi)

3.11   Pääasiassa ei-metallisista mineraaleista saatavat tuotteet

4.   Fossiiliset energiamateriaalit, raa’at ja käsitellyt

4.1   Hiili ja muut kiinteät energiatuotteet, raa’at ja käsitellyt

4.1.1   Ligniitti (ruskohiili)

4.1.2   Kivihiili

4.1.3   Öljyliuske ja bitumipitoinen hiekka

4.1.4   Turve

4.2   Nestemäiset ja kaasumaiset energiatuotteet, raa’at ja käsitellyt

4.2.1   Raakaöljy, maakaasukondensaatit

4.2.2   Maakaasu

4.3   Pääasiassa fossiilisen energian tuotteista saatavat tuotteet

5.   Muut tuotteet

6.   Jätteen tuonti (Taulukot B ja C) / vienti (Taulukot D ja E) lopullista käsittelyä ja loppusijoitusta varten

Taulukoihin B ja D sisällytetään kotipaikkaperiaatteen osalta seuraavat oikaisut:

Kotimaisten yksiköiden ulkomailla säilömä polttoaine (lisäys tuontiin taulukossa B) ja ulkomaisten yksiköiden maan alueella säilömä polttoaine (lisäys vientiin taulukossa D)

1	Polttoaine maaliikennettä varten

2	Polttoaine vesiliikennettä varten

3	Polttoaine lentoliikennettä varten

6   jakso

SIIRTYMÄKAUSIEN ENIMMÄISKESTO

Tämän liitteen säännösten täytäntöönpanossa siirtymäkauden enimmäiskesto on kaksi vuotta ensimmäisen toimittamista koskevan määräajan jälkeen.