24.3.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 78/59

---

EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 290/09/KOL,

tehty 1 päivänä heinäkuuta 2009,

liikennelentäjien koulutukseen Tromsin läänissä myönnetystä tuesta

(Norja)

EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN (1), joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (2) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

OTTAA HUOMIOON EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen (3), ja erityisesti sen 24 artiklan,

OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan sekä II osan 7 artiklan 2 ja 5 kohdan sekä 13 ja 14 artiklan,

OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamisesta ja tulkinnasta (4) ja erityisesti niiden julkisen palvelun velvoitteesta maksettavaa korvausta sekä valtiontakauksia käsittelevät luvut,

OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 195/04/KOL (5),

OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamisesta 13 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 389/06/KOL (6),

ON PYYTÄNYT asianomaisia esittämään huomautuksensa (7) ja on ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I   TAUSTATIEDOT

1.   Menettely

North European Aviation Resources AS, jäljempänä ’NEAR’ tai ’kantelija’, teki 17 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä kantelun, joka koski tuen myöntämistä tarkistetun valtion talousarvion kautta Norjan ilmailuopistolle (Norwegian Aviation College, jäljempänä ’NAC’). Valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi kirjeen saapuneeksi 20 päivänä maaliskuuta 2006 (tapahtuma N:o 366921). NEAR teki 25 päivänä elokuuta 2006 päivätyllä ja valvontaviranomaisen 28 päivänä elokuuta vastaanottamalla ja saapuneeksi kirjaamalla kirjeellä (tapahtuma N:o 385471) lisäkantelun, joka koski Tromsin läänin ja Målselvin kunnan NAC:lle myöntämiä useita tukia.

Valvontaviranomainen ilmoitti tehdyistä kanteluista Norjan viranomaisille 11 päivänä huhtikuuta 2006 (tapahtuma N:o 369763) ja 7 päivänä syyskuuta 2006 (tapahtuma N:o 385794) päivätyillä kirjeillä ja kehotti heitä esittämään huomautuksensa.

Tarkasteltuaan esitetyt huomautukset valvontaviranomainen ilmoitti Norjan viranomaisille 13 päivänä joulukuuta 2006 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 401508), että se oli päättänyt aloittaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn liikennelentäjien koulutukseen Tromsin läänissä myönnetyn tuen osalta (8). Norjan hallitusta kehotettiin esittämään huomautuksensa päätöksestä. Norjan viranomaiset toimittivat huomautuksensa 15 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, jonka valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi saapuneeksi 19 päivänä helmikuuta 2007 (tapahtuma N:o 410248).

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehty päätös N:o 389/06/KOL julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa. Valvontaviranomainen kehotti samalla asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa (9).

Valvontaviranomainen sai kaksi huomautusta asianomaisilta. Valvontaviranomainen lähetti huomautukset 10 päivänä lokakuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 446322) edelleen Norjan viranomaisille, joille annettiin tilaisuus vastata niihin. Norjan viranomaiset esittivät huomautuksensa 13 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma N:o 451773).

2.   Ehdotetun toimenpiteen kuvaus

2.1   Tarkastelun kohteena olevat toimenpiteet

a)   NAC:lle myönnetty avustus

Norjan hallituksen mukaan parlamentti myönsi 4,5 miljoonan Norjan kruunun tuen liikennelentäjien koulutukseen Tromssassa/Bardufossissa kesäkuussa 2005. Opetus- ja tutkimusministeriö myönsi kyseisen tuen suoraan NAC:lle 8 päivänä heinäkuuta 2005.

Vuoden 2006 valtion talousarvioon otettiin vielä toinen 4,5 miljoonan Norjan kruunun määräraha ja se ehdotettiin otettavaksi myös vuoden 2007 talousarvioesitykseen. Norjan hallituksen mukaan parlamentille ilmoitettiin kuitenkin kantelusta ja määrärahojen myöntäminen NAC:lle keskeytettiin siihen saakka, kunnes asiassa päästään ratkaisuun.

b)   Norsk Luftfartshøgskolen hankkeiden rahoitus

Tromsin lääni vahvisti, että 6 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyllä päätöksellä se myönsi 1,9 miljoonaa Norjan kruunua Norsk Luftfartshøgskolen (NLH) hankkeiden rahoitukseen. NLH on Norjan viranomaisten mukaan ei-kaupallinen säätiö, joka on perustettu edistämään lentäjien koulutusta Pohjois-Norjassa.

c)   Tromsin läänin NAC:lle myöntämä laina ja sen anteeksiantaminen

Tromsin lääni ilmoitti myöntäneensä NAC:lle 400 000 Norjan kruunun lainan vuonna 1999 alueellisen lainajärjestelmän mukaisesti. Järjestelmästä on ilmoitettu valvontaviranomaiselle, joka on hyväksynyt sen. Alkuperäisen lainan takaisinmaksun oli määrä tapahtua voimassa olevan korkotason mukaisesti kolmen vuoden määräajan loputtua. Maksuaikaa pidennettiin, minkä jälkeen Tromsin lääni antoi velan anteeksi 6 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyllä päätöksellä sillä edellytyksellä, että kaikki muut velkojat osallistuvat NAC:n velkojen uudelleenjärjestelyyn.

d)   Lainatakaus

Tromsin lääni vahvisti, että se oli taannut NAC:n 500 000 Norjan kruunun velat ajanjaksolla 1.9.2002–1.9.2012 ilman, että NAC:n täytyi maksaa takausmaksu.

e)   Målselvin kunnan laina NLH:lle

Målselvin kunta totesi, että 19 päivänä heinäkuuta 2006 se myönsi NAC:lle 1,3 miljoonan Norjan kruunun lainan 8,5 prosentin vuosikorolla. Lainan koko pääoma ja korot oli määrä maksaa takaisin viimeistään vuoden 2007 lopussa. Målselvin kunta pidensi 24 päivänä huhtikuuta 2008 tekemällään päätöksellä lainan takaisinmaksuaikaa 31 päivään joulukuuta 2008. Norjan viranomaiset ovat vahvistaneet, että lainasumma maksettiin NLH:lle.

2.2   Tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden tavoite

a)   Avustus

Norjan hallituksen mukaan ilmavoimien kapasiteetti kouluttaa muita kuin ilmavoimien lentäjiä ja lentoyhtiö SAS:n taloudellinen tuki liikennelentäjäkoulutukseen ovat molemmat vähentyneet viime vuosina. Kantelun kohteena oleva rahoitus voi olla seurausta kyseisistä muutoksista. Avustusta voidaan käyttää ainoastaan varmistamaan NAC:n nykyisen lentäjäkoulutuksen jatkuminen, koska huolenaiheena on Norjan liikennelentäjäkoulutuksen nykyisen kapasiteetin säilyttäminen ja lentäjäpulan välttäminen.

b)   NLH:n hankkeiden rahoitus

Tromsin läänin mukaan hankkeiden rahoituksella pyritään varmistamaan, että läänin nykyistä ilmailukapasiteettia kehitetään ja vahvistetaan.

c)   Tromsin läänin NAC:lle myöntämä laina ja sen anteeksiantaminen

Tromsin läänin mukaan NAC:n taloudellinen tilanne teki välttämättömäksi myöntää pidennyksiä lainan takaisinmaksuaikaan ja myöhemmin antaa velka kokonaan anteeksi.

d)   Lainatakaus

NAC:n omistajilta vaadittiin takaus suhteessa heidän omistusosuuteensa lainaa varten, jolla rahoitettiin lentosimulaattorin hankinta.

e)   Målselvin kunnan laina NLH:lle

Tavoitteita ei määritelty.

2.3   Tukitoimenpiteiden kansallinen oikeusperusta

4,5 miljoonan Norjan kruunun suora avustus sisältyy vuoden 2005 tarkistettuun valtion talousarvioon (281 luvun 1 kohta). Kyseiseen budjettikohtaan sisältyy myös 574 000 Norjan kruunua muihin tarkoituksiin, jotka eivät liity tarkastelun kohteena oleviin toimenpiteisiin.

Muut toimenpiteet ovat seurausta Tromsin lääninhallituksen tai Målselvin kunnanhallituksen päätöksistä.

2.4   Edunsaajat

NAC on osakeyhtiö, joka rekisteröitiin Norjassa 1993. NAC:n omistajia olivat SAS-lentoyhtiö (60 %), Norsk Luftfartshøgskole (29 %) ja muut pienemmät osakkeenomistajat. Marraskuussa 2006 NLH lisäsi osuuttaan NAC:ssa 95,65 prosenttiin. Hurtigruten AS omistaa loput 4,35 prosenttia osakkeista.

NAC, joka ainoana harjoittaa liikennelentäjäkoulutusta Tromssan/Bardufossin alueella, oli ainoa mahdollinen parlamentin avustuksen saaja.

NAC on myös saanut Tromsin lääniltä lainan (joka annettiin myöhemmin anteeksi) ja lainatakauksen. Tromsin lääni myönsi rahoitusta Norsk Luftfartshøgskolen hankkeisiin ja Målselvin kunta myönsi sille lainan.

Norsk Luftfartshøgskole on Norjassa vuonna 1997 rekisteröity säätiö. Sen perustajajäseniä ovat Troms fylkeskommune, SAS:n lentokoulutuskeskus (SAS Flight Academy) ja Bardun ja Målselvin kunnat. Kyseisen voittoa tavoittelemattoman säätiön toimintaan on ilmoitettu kuuluvan kiinteistöjen vuokraus ja sen tavoitteeksi liikennelentäjäkoulutuksen toimintaedellytysten edistäminen Pohjois-Norjassa koulutustarjontaa kehittämällä, sitä täytäntöönpanemalla ja koordinoimalla sekä hankkimalla tarvittavat toimitilat.

3.   Päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä valvontaviranomainen teki alustavan johtopäätöksen, jonka mukaan valtiontuen olemassaolon mahdollisuutta ei voitu sulkea pois ja jonka mukaan käytettävissä olevien tietojen perusteella oli epäilyjä kyseisen tuen soveltuvuudesta ETA-sopimuksen toimintaan.

4.   Norjan viranomaisten huomautuksia kyseisestä päätöksestä

Norjan viranomaiset totesivat, että kantelun kohteena oleva rahoitus ei ole valtiontukea, koska NAC:n tarjoama koulutus ei ole taloudellista toimintaa ja näin ollen sitä ei voida arvioida ETA-sopimuksen 61 artiklan mukaisesti. Norjan viranomaiset väittivät myös, että vaikka toiminta kuuluisi kyseisen säännöksen soveltamisalaan, kantelun kohteena oleva rahoitus voisi olla korvausta ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisesta.

Norjan viranomaiset toteavat, että koulutusta voidaan pitää ei-kaupallisena toimintana myös silloin, kun se ei kuulu kansallisen koulutusjärjestelmän piiriin. NAC:n tarjoaman kurssin sisällöstä ja laadusta määrätään Norjan ilmailulaissa. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuutta sisällyttää lentäjäkoulutus osaksi kansallista koulutusjärjestelmää. Norjan viranomaiset katsovat, että nykysuuntaus, jossa kustannukset tulevat opiskelijoiden maksettaviksi, johtaa mahdolliseen opiskelijapulaan. Perinteisesti kustannukset jaettiin lentoyhtiöiden ja opiskelijoiden välillä. Kyseisen koulutuksen kustannukset ovat korkeat ja vaikka sitä tarjoavat yksityiset toimijat, siihen ei näytä liittyvän liiketoimintaa (10). Norjan viranomaiset toteavat sen vuoksi, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti kantelun kohteena oleva rahoitus edustaa ainoastaan valtion täyttämää koulutusvelvollisuutta maan väestön hyväksi.

Vaihtoehtoisesti Norjan viranomaiset ovat sitä mieltä, että kantelun kohteena oleva rahoitus on ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkasteltuna sääntöjen mukainen. He korostavat sitä, että valtio voi määrittää, mikä on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua, ja toteavat, että NAC:n tarjoama lentäjäkoulutus voidaan lukea kyseisiin palveluihin kuuluvaksi. Viranomaiset korostavat tässä suhteessa sitä, että NAC:n tarjoama erityiskoulutus on ainoa yhdennetty liikennelentäjäkoulutusohjelma, joka toteutetaan Norjassa, ja sillä on sen vuoksi ensiarvoisen tärkeä rooli lentäjien saamisessa Norjan markkinoille. NAC:n lentäjäkoulutuksen tukeminen kuuluu siten kansallisen koulutuspolitiikan alaan, siitä on pitkäaikaista hyötyä kansalaisille eikä se ole syrjivää, sillä Norjassa ei ole muita yhdennetyn koulutuksen tarjoajia.

Norjan viranomaiset toteavat, että ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa oleva ensimmäinen edellytys eli tehtävänanto, täyttyy erityisellä talousarviomäärärahalla, joka myönnetään ”liikennelentäjäkoulutukseen Tromsin läänissä/Bardufossissa”, sekä Norjan ilmailulain määräyksillä. Norjan viranomaiset toteavat, että toinen edellytys koskee sen tarkistamista, onko olemassa ilmeistä virhettä sen sijaan, että ”tavoitteet olisivat kohtuullisessa suhteessa käytettyihin keinoihin”. He toteavat, että poikkeusta sovelletaan, jos se on välttämätöntä sen mahdollistamiseksi, että yritys suorittaa tehtävänsä hyväksyttävin rahoitusehdoin (11). Norjan viranomaisten mielestä avustusta ei ole maksettu liikaa, sillä 4,5 miljoonan Norjan kruunun määräraha kattaa ainoastaan 20 prosenttia lentäjäkoulutusohjelman kustannuksista.

Norjan viranomaiset korostavat, että ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa oleva vaatimus siitä, että ”kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa sopimuspuolten etujen kanssa”, on lievempi kuin edellytys kauppaan kohdistuvasta vaikutuksesta silloin kun kyseessä on tuen olemassaolon vahvistaminen ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Viranomaiset viittaavat yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössään tarkoittamaan vaikutusten vertailuun (12) ja katsovat, että tässä tapauksessa todistustaakka on valvontaviranomaisella (13).

Tromsin läänin kanta on se, että asianmukaisen liikennelentäjäkoulutuksen turvaaminen on kansallisesti elintärkeää. Se pitää osallistumistaan NAC:n rahoitukseen sekä suoraan (lainatakaus ja lainan anteeksiantaminen) että välillisesti (NLH:n omistajana) tavanomaisena markkinakäyttäytymisenä ja korostaa sitä, että edellytyksenä sen osallistumiselle oli muiden velkojien osallistuminen velan uudelleenjärjestelyyn (14).

Tromsin lääni selitti, että lainatakaus myönnettiin lentosimulaattorin hankkimista varten. NAC:n lopullisten omistajien edellytettiin takaavan lainan etukäteismaksun välttämiseksi. Tromsin läänin takaus on 12,27 prosenttia lainamäärästä. Tromsin lääni korostaa, että NAC:n ja läänin välillä on emoyhtiö–tytäryhtiö-suhde. Se toteaa myös, että jos maksua olisi pyydetty, se ei olisi ylittänyt tuen vähimmäismäärää.

Målselvin kunta korostaa, että lainan myöntämisen aikaisten NAC:n taloudellisten vaikeuksien katsottiin olevan väliaikaisia ja asianomaisena osapuolena kunta osallistui NAC:n jälleenrahoitukseen. Kunta toteaa, että jos riskit on riittävästi ja objektiivisesti arvioitu lainan myöntämispäätöstä tehdessä, valvontaviranomaisen ei pitäisi muuttaa vahvistettua korkotasoa. Poikkeuksen tekee se, jos käy ilmi, että ei ollut mitään objektiivisia tai vilpittömiä syitä, joiden perusteella yksityisen sijoittajan olisi voitu kohtuudella odottaa myöntävän lainaa kyseisessä tapauksessa.

5.   Kolmansien osapuolten huomautukset

Rørosfly AS toimitti huomautuksia muodollisen tutkinnan aloittamista koskevaan päätökseen 3 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, jonka valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi saapuneeksi samana päivänä (tapahtuma N:o 420011). Se tukee kantelijaa ja korostaa sitä, että ainoastaan yhdelle lentokoululle annettu julkinen tuki merkitsee kilpailuetua kyseiselle lentokoululle.

Kantelija toimitti huomautuksia muodollisen tutkinnan aloittamista koskevaan päätökseen 4 päivänä toukokuuta 2007 päivätyllä kirjeellä, jonka valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi saapuneeksi samana päivänä (tapahtuma N:o 420422). Aluksi kantelija kumoaa Norjan viranomaisten antaman kuvauksen lentäjäkoulutusjärjestelmästä ja väittää, että sekä sillä että NAC:lla on sama (Norjan siviili-ilmailuviranomaisen myöntämä) lisenssi ja molemmat tarjoavat yhdennettyä liikennelentäjäkoulutusta Norjassa (15).

On esitetty väite, jonka mukaan NAC ei harjoita taloudellista toimintaa. Tältä osin kantelija huomauttaa, että ilmaisu ”yritys” on laaja käsite. Kantelijan mukaan oleellista on määrittää, harjoittaako yksikkö taloudellista toimintaa, johon sisältyy tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen markkinoilla, ja voiko kyseistä toimintaa ainakin periaatteessa harjoittaa yksityinen voittoa tavoitteleva yritys (16). Kantelijan mukaan NAC harjoittaa tavanomaista liiketoimintaa, jonka tavoitteena on voiton saavuttaminen. Väitteensä tueksi kantelija viittaa NAC:n mittavaan markkinointiin, mikä osoittaa sen olevan markkinaosapuoli. NEAR pitää osoituksena eri lentokoulujen välisestä kilpailusta sitä, että sen omien opiskelijoiden määrä on kasvanut sen jälkeen, kun NAC:n liiketoiminta lopetettiin.

ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan soveltamisen osalta kantelija haluaa tietää Norjan viranomaisten mainitseman yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarkan sisällön. Kaikkien Norjan lentokoulujen on noudatettava samoja kansallisia ja kansainvälisiä sääntöjä. Sen vuoksi NAC:n toimintaa ei voida pitää yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvänä palveluna. NAC:n on tarjottava muihin kouluihin verrattuna jotain ylimääräistä. Kantelija katsoo, että ainoa mahdollinen ylimääräinen elementti, jonka NAC voi tarjota, on koko koulutuksen järjestäminen Norjassa. Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua ei voida tarjota ilman julkista tukea, mutta NEAR tarjoaa yhdennettyä lentäjäkoulutusta kokonaan Norjassa (alhaisempaan hintaan kuin NAC). Kantelija päättelee sen vuoksi, että kyseessä olevan palvelun luokitteleminen yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi on ilmeinen virhe. Joka tapauksessa kantelija väittää, että ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa säädetyt ehdot eivät täyty. Kantelija kiistää Norjan viranomaisten lausunnon, jonka mukaan virallinen tehtävänanto annettiin Norjan ilmailulaissa ja talousarviomäärärahan kautta. Viitaten valtiontuen suuntaviivojen julkisen palvelun velvoitteesta maksettavaa korvausta koskevaan lukuun, missään virallisessa säädöksessä ei myöskään määritetä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tarkkaa luonnetta tai korvauksen laskemisessa, valvonnassa ja tarkastelussa käytettäviä parametrejä. Tässä suhteessa kantelija huomauttaa, että Norjan viranomaiset eivät ole asiakirjoilla vahvistaneet mitään yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden kustannuksia (toisin sanoen kustannuksia, jotka liittyvät mahdolliseen ”velvollisuuteen” järjestää koko lentokoulutus Norjassa). Kantelija toteaa, että NEAR voisi tarjota saman koulutuksen alhaisempaan hintaan (17).

Lopuksi kantelija tekee huomautuksia markkinataloussijoittajaperiaatteesta. Se toteaa, että NAC on ollut taloudellisissa vaikeuksissa vähintään siitä lähtien, kun SAS päätti lopettaa tukensa vuonna 2005, ja että ”investointien” aikaan Norjan viranomaisilla ei ollut perusteita odottaa kohtuullista voittoa sijoitetulle pääomalle. Ottaen huomioon sen, että viranomaiset omistivat osuuden NAC:stä, kantelija viittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja toteaa, että kyseisen oikeuskäytännön vastaisesti investointeja ei tehty abstraktein perustein vaan sosiaaliset, alueelliset ja alakohtaiset näkökohdat huomioon ottaen. Kantelija toteaa erityisesti, että Norsk Luftfartshøgskolea on pidettävä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä ja että 1,9 miljoonan Norjan kruunun avustus kyseiselle yksikölle muodostaa kilpailua vääristävän taloudellisen edun. Koska säätiö on voittoa tavoittelematon, investointien ei voida sanoa noudattavan markkinataloussijoittajaperiaatetta. Kantelija korostaa vielä edellä tehtyjä huomautuksia ja päättelee, että Norsk Luftfartshøgskolelle ei ole annettu ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaista julkisen palvelun velvoitetta, eikä myönnetty tuki ole missään suhteessa väitettyjen yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden kustannuksiin.

Kantelija on todennut kaksi muuta mahdollista tukitoimenpidettä Norjan viranomaisten huomautuksissa, jotka kyseiset viranomaiset esittivät muodollisen tutkimuksen aloittamista koskevan päätöksen osalta. NLH keskeytti määräajaksi vuokran vaatimisen NAC:lta opiskelija-asuntolan käytöstä ja alensi lentokonehallin ja toimistotilojen vuokraa. Kantelija katsoo, että kyseisiä toimia ei voitu toteuttaa markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti ja että ne ovat sen vuoksi valtiontukea NLH:lta NAC:lle.

Lainan anteeksiantamisen osalta (18) kantelija toteaa, että ei riitä, että osoitetaan myös yksityisten sijoittajien suostuneen lainan anteeksiantamiseen. Kantelija pysyy väitteessään, jonka mukaan lainan anteeksiantaminen on markkinataloussijoittajaperiaatteen vastaista valtiontukea. Erityisesti kantelija huomauttaa, että lääni ei ole esittänyt näyttöä uudelleenjärjestelysuunnitelmasta, joka johtaisi sijoitusten kohtuulliseen tuottoon.

Lainan takauksen osalta kantelija kiistää Norjan viranomaisten väitteen, jonka mukaan emoyhtiöt eivät yleensä vaadi takausmaksua tytäryhtiöille myönnettävistä lainoista. Kantelijan mukaan asia on päinvastoin ja viittaa väitteensä tueksi Norjan osakeyhtiölain pykäliin 3–8 ja 3–9.

Målselvin kunnalta saadun lainan 8,5 prosentin koron osalta kantelija toistaa markkinataloussijoittajaperiaatteen taustalla olevat seikat ja päättelee, että NAC:n taloudellisen tilanteen vuoksi korko ei heijasta lainaan liittyvää riskiä ja sitä olisi pidettävä avustuksena/tukena, jota yksityinen sijoittaja ei olisi myöntänyt.

6.   Norjan viranomaisten huomautuksia esitettyihin huomautuksiin

Norjan viranomaiset vastasivat Rørosflyn ja kantelijan esittämiin huomautuksiin korostamalla ensinnäkin, että NAC:ia ei ole enää olemassa oikeushenkilönä, ja toiseksi, että koska NEAR ei aktiivisesti kannusta opiskelijoita suorittamaan koko koulutustaan Norjassa, NAC:lle annettu tuki oli paras keino osallistua lentäjäkoulutuksen edistämiseen Norjassa.

II   ARVIOINTI

1.   Tämän päätöksen soveltamisala

Muodollisen tutkinnan aloittamista koskevaa päätöstä koskevissa Norjan viranomaisten huomautuksissa kuvataan NLH:n ja NAC:n suhdetta ja mainitaan, että viimeksi mainitun taloudellisten vaikeuksien vuoksi NLH keskeytti määräajaksi vuokran vaatimisen NAC:lta opiskelija-asuntolan käytöstä ja alensi lentokonehallin ja toimistotilojen vuokraa.

Kantelija korostaa, että kyseiset toimet muodostivat NAC:lle annettavan tuen, kun taas viranomaisten mielestä kyseinen toiminta oli olosuhteisiin nähden normaalia. Kyseiset toimet eivät sisältyneet muodollisen tutkinnan aloittamista koskevaan päätökseen.

Målselvin kunnan myöntämän lainan saajaa koskevien Norjan viranomaisten antamien tietojen mukaan kyseinen toimenpide ei enää vastaa muodollisen tutkinnan aloittamista koskevassa päätöksessä esitettyä kuvausta. Norjan viranomaiset vahvistivat myös, että sekä laina että Tromsin läänin NLH:lle myöntämä hankerahoitus siirrettiin NAC:lle ”kehityshankkeen toteuttamisessa tarvittavia palveluita varten”. Tätä varojen siirtoa ei myöskään mainita muodollisen tutkinnan aloittamista koskevassa päätöksessä.

Målselvin kunnan myöntämän lainan saaja on muuttunut, mutta valvontaviranomainen katsoo, että kantelun kohteena oleva toimenpide, eli Målselvin kunnan edullisella korolla myöntämä laina, on sama kuin muodollisen tutkinnan aloittamista koskevassa päätöksessä kuvattu toimenpide, ja valvontaviranomainen arvioi sen vuoksi kyseistä toimenpidettä suhteessa uuteen edunsaajaan eikä NAC:hen. Muiden esille otettujen kysymysten osalta valvontaviranomainen ei kuitenkaan pidä selvänä sitä, että kyseisten toimenpiteiden vastaavuutta valtiontukisääntöjen kanssa ei voida epäillä. Sen vuoksi kyseisistä toimenpiteistä ei voida tehdä johtopäätöksiä eikä niitä käsitellä enempää tässä päätöksessä. Tämän päätöksen soveltamisala koskee sen vuoksi ainoastaan I jakson 2.1 kohdan a–e alakohdassa kuvattuja toimenpiteitä.

2.   ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohta kuuluu seuraavasti:

Ennen edellä mainittujen kriteerien tarkastelua olisi tarkasteltava NAC:n harjoittaman toiminnan eli lentäjäkoulutuksen luonnetta.

Näyttäisi siltä, että kyseisten, kustannuksiltaan huomattavien palveluiden tarjonnalle on olemassa kilpailukykyiset markkinat. Se, että palvelu on koulutustoimintaa, ei sinänsä muuta toiminnan taloudellista luonnetta. Päinvastoin oikeuskäytäntö, johon Norjan hallitus viittasi, näyttäisi tukevan sitä, että vaikka kansallisen koulutusjärjestelmän tarjoamat kurssit eivät ole Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 50 artiklassa (19) tarkoitettuja palveluita, yksityisistä varoista rahoitetut kurssit, erityisesti opiskelijoiden tai heidän vanhempiensa rahoittamat kurssit, kuuluvat kyseisen artiklan soveltamisalaan (20). Lisäksi näitä perusteluja, jotka liittyvät Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 49 artiklassa ja ETA-sopimuksen 36 artiklassa tarkoitettuun palvelun käsitteeseen, voidaan soveltaa valtiontuen alalla ja silloin, kun tarkastellaan, onko toiminta taloudellista ja siten yrityksen harjoittamaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti (21). Ei ole olemassa väitteitä eikä asiakirjatietoja sen tueksi, että NAC:n kurssia ei olisi rahoitettu pääasiassa yksityisillä varoilla. Valvontaviranomainen päättelee sen vuoksi, että ennen konkurssia NAC:n liikennelentäjäkoulutus oli taloudellista toimintaa, ja että NAC on yritys ETA-sopimuksen 61 artiklan tarkoittamassa merkityksessä.

2.1   Käytettiinkö toimenpiteeseen valtion varoja?

Tukitoimenpiteen on oltava valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty.

Kantelun kohteena oleva rahoitus muodostuu suorasta avustuksesta, joka myönnettiin tarkistetusta valtion talousarviosta, tai paikallisviranomaisten jakamista rahasummista tai myöntämistä eduista. On sen vuoksi selvää, että koko kantelun kohteena oleva rahoitus on valtion myöntämää tai valtion varoista myönnettyä.

2.2   Tiettyjen yritysten tai tuotannonalojen suosiminen

Ensiksi, edunsaajien on saatava tukitoimenpiteestä etuja, jotka vapauttavat sen tavanomaisista budjettiin sisällytettävistä menoista. Kuitenkin ainoastaan yrityksille myönnettäviä varoja arvioidaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Ennen kuin käsitellään tarkasteltavina olevia erityistoimenpiteitä, on tarkasteltava, ovatko rahoituksen saajat kyseisessä säännöksessä tarkoitettuja yrityksiä.

Kuten on mainittu, NAC on selvästi yritys ja se, että se harjoittaa opetustoimintaa, ei tässä tapauksessa muuta kyseistä johtopäätöstä.

Näyttää kuitenkin siltä, että NLH ei harjoita mitään sellaista taloudellista toimintaa, johon se saa rahoitusta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti taloudelliselle toiminnalle on ominaista se, että toiminta koostuu tavaroiden ja palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla (22). Valvontaviranomaiselle ei ole annettu mitään sellaisia tietoja, joiden perusteella liikennelentäjäkoulutustoiminnan edistämistä Pohjois-Norjassa voidaan määritellä edellä mainitulla tavalla. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti ainoastaan korvausta vastaan yleensä tarjottuja palveluja pidetään ETA-sopimuksessa tarkoitettuina palveluina (23). NLH:lle ei makseta sen tarjoamista palveluista. Sen antama rahoitus, jonka tavoitteena on liikennelentäjäkoulutustoiminnan edistäminen Pohjois-Norjassa, on pikemminkin EFTAn tuomioistuimen asiassa Private Barnehagers antamassa tuomiossa yksilöityjen sosiaalisten tavoitteiden mukaista. Tuomion mukaan Norjan valtio ei pyrkinyt harjoittamaan liiketoimintaa, vaan täytti velvoitteensa kansalaisia kohtaan sosiaali-, kulttuuri- ja koulutusaloilla (24). Enemmän kuin palveluista suoritettua maksua Tromsin läänin NLH:lle myöntämä rahoitus muistuttaa sisäistä varojen siirtoa, jossa varat käytetään liikennelentäjäkoulutuksen edistämiseen Tromsin läänin alueella. Kyseisten varojen jakaminen liikennelentäjäkoulutustoimintaa harjoittaville kaupallisille yrityksille, kuten NAC:lle, voi olla valtiontukea, mutta kuten edellä II jakson 1 kohdassa mainittiin, se ei kuulu tämän päätöksen soveltamisalaan. NLH:n saamien varojen osalta valvontaviranomainen päättelee, että ainakaan varojen myöntämisen aikaan NLH:ta ei voitu pitää tuensaajana ja niitä kahta toimenpidettä, joissa NLH oli edunsaajana, ei tarvitse käsitellä enempää. Valvontaviranomainen tarkastelee sen vuoksi edun olemassaoloa ainoastaan seuraavien toimenpiteiden osalta, joissa NAC oli edunsaajana:

—	valtion talousarviosta myönnetty 4,5 miljoonan Norjan kruunun suora avustus

—	Tromsin läänin myöntämä laina ja sen anteeksiantaminen

—	Tromsin läänin myöntämä lainatakaus ilman takausmaksua.

Suora avustus, joka käytetään toimintakustannusten kattamiseen, osoittaa selvästi edun olemassaolon.

Norjan viranomaisten mukaan Tromsin lääni myönsi lainan vuonna 1999 alueellisen lainajärjestelmän mukaisesti. Järjestelmästä ilmoitettiin valvontaviranomaiselle, joka hyväksyi sen. Lainan anteeksiantaminen vähentää myös sitä taloudellista taakkaa, joka edunsaajalle muuten koituisi. Edunsaaja ei kuitenkaan saa ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua etua tavanomaisten markkinaperiaatteiden vallitessa. Norjan viranomaisten antamien tietojen mukaan vuoden 2005 lopulla seuraavat yksiköt olivat NAC:n pitkäaikaisten vakuudettomien lainojen velkojia: Sparebanken Finans Nord-Norge AS (2 877 000 Norjan kruunua), Tromsin lääni (400 000 Norjan kruunua), Indre Troms Samvirkelag BA (200 000 Norjan kruunua) ja Eriksen Eiendom (200 000 Norjan kruunua). Norjan viranomaiset vahvistivat, että kaksi viimeksi mainittua, joita molempia on pidettävä yksityissijoittajina, hyväksyivät NAC:lle myöntämiensä lainojen anteeksiantamisen. Sparebanken Finans Nord-Norge myönsi takaisinmaksuerien lykkäämisen vuoden 2006 toisen puoliskon osalta, mutta ei vapauttamista korkomaksuista. Vaikka viranomaisten on toimittava velallisiaan kohtaan yhtä tarmokkaasti kuin yksityiset velkojat, valvontaviranomainen katsoo, että Tromsin läänin myöntämä lainojen anteeksiantaminen ei ole valtiontukea, koska myös yksityiset markkinatoimijat antoivat NAC:lle myöntämänsä lainat anteeksi.

Valtiontuen suuntaviivojen valtiontakauksia koskevassa 2.1 jaksossa määrätään, että valtiontakaukset ovat etu lainaajalle ja ne kuluttavat valtion varoja silloin, kun takausmaksua ei makseta. Sen vuoksi näyttää siltä, että Tromsin läänin NAC:lle myöntämä takaus oli etu NAC:lle, koska sillä suosittiin kyseistä yritystä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Toiseksi, toimenpiteen on oltava valikoiva siten, että se suosii ”jotakin yritystä tai tuotannonalaa”. Tarkastelun kohteena olevat toimenpiteet oli suunnattu erityisesti NAC:lle ja ne olivat sen vuoksi selvästi valikoivia.

2.3   Kilpailun vääristyminen ja vaikutus sopimuspuolten väliseen kauppaan

Toimenpiteet ovat valtiontukea, jos ne vääristävät kilpailua ja vaikuttavat sopimuspuolten väliseen kauppaan. Sen perusteella, että NAC kilpailee suoraan muiden Norjassa ja Euroopassa sijaitsevien, yhteisten eurooppalaisten sääntöjen (Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen (IAA) myöntämä ilmailulupakirja) mukaisesti liikennelentäjäkoulutusta tarjoavien laitosten kanssa, rahoitus näyttäisi vahvistavan edunsaajan asemaa ja siten se voisi vääristää kilpailua kyseisten koulujen välillä ja vaikuttaa kauppaan niiden valtioiden välillä, joihin ne ovat sijoittautuneet.

2.4   Päätelmä

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella valvontaviranomainen päättelee, että seuraavat toimenpiteet eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea:

—	Tromsin läänin NLH:lle myöntämä hankerahoitus (I jakson 2.1 kohdan b alakohta)

—	Tromsin läänin NAC:lle myöntämän lainan anteeksiantaminen (I jakson 2.1 kohdan c alakohta) ja

—	Målselvin kunnan laina NLH:lle (I jakson 2.1 kohdan e alakohta),

ja että seuraavat NAC:lle myönnetyt edut ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea:

—	valtion talousarviosta myönnetty 4,5 miljoonan Norjan kruunun suora avustus (I jakson 2.1 kohdan a alakohta) ja

—	Tromsin läänin myöntämä lainatakaus ilman takausmaksua (I jakson 2.1 kohdan d alakohta).

3.   Menettelyvaatimukset

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa (…). Asianomainen valtio ei saa panna ehdottamiaan toimenpiteitä täytäntöön ennen kuin menettelyn tuloksena on saatu aikaan lopullinen päätös.”

Norjan viranomaiset eivät ilmoittaneet edellä kuvattuja tukitoimenpiteitä valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen päättelee sen vuoksi, että tueksi osoittautuneiden toimenpiteiden (I jakson 2.1 kohdan a alakohdassa kuvattu suora avustus ja d alakohdassa kuvattu lainatakaus) osalta Norjan viranomaiset eivät ole noudattaneet valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisia velvollisuuksia. Myönnetty tuki katsotaan tämän vuoksi valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan f alakohdassa tarkoitetuksi sääntöjenvastaiseksi tueksi.

4.   Tuen sääntöjenmukaisuus

4.1   ETA-sopimuksen 61 artiklan mukainen arviointi

Mitään ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdassa kuvatuista tilanteista ei voida soveltaa tässä tapauksessa.

Kyseessä oleva alue ei kuulu ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan, ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohtaa ei sovelleta tässä tapauksessa.

Kantelun kohteena oleva rahoitus ei näytä suoraan edistävän ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja yhteisön horisontaalisia tavoitteita kuten tutkimusta ja kehitystä, työllisyyttä, ympäristöä jne. Norjan viranomaiset eivät kuitenkaan ole vedonneet tähän poikkeukseen. Valvontaviranomainen katsoo sen vuoksi, että kantelun kohteena olevaa rahoitusta ei voida pitää ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvana kyseisen kohdan tarkoittamassa merkityksessä.

4.2   ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukainen arviointi

ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti ”yrityksiin, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja … sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä ja varsinkin kilpailusääntöjä siltä osin kuin ne eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä yrityksiä hoitamasta niille uskottuja erityistehtäviä. Kaupan kehitykseen ei saa vaikuttaa tavalla, joka olisi ristiriidassa sopimuspuolten etujen kanssa.”

Kyseisen säännöksen soveltamista on kehitetty valtiontuen suuntaviivojen julkisen palvelun velvoitteesta maksettavaa korvausta koskevan luvun 25 kohdassa, jossa määrätään, että suuntaviivoja sovelletaan kyseisten suuntaviivojen hyväksymisen jälkeen myönnetyn ilmoittamattoman tuen arviointiin. Kaikissa muissa tapauksissa sovelletaan tuen myöntämisen aikaan voimassa olleita säännöksiä. Tarkastelun kohteena olevat kaksi toimenpidettä on aloitettu ennen suuntaviivojen hyväksymistä 20. joulukuuta 2005.

Julkisen palvelun velvoitteesta maksettavasta korvauksesta ei ollut olemassa mitään erityissääntöjä ennen kuin valtiontuen suuntaviivojen 18 C luku (nykyisin julkisen palvelun velvoitteesta maksettavaa korvausta koskeva luku) otettiin käyttöön. Valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, että on asianmukaista perustaa aikaisempien toimenpiteiden arviointi yleishyödyllisistä palveluista Euroopassa annettuun komission tiedonantoon (25) sekä ennen tuen myöntämistä annettuun yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

Lisäksi valvontaviranomainen toteaa, että valtiontuen suuntaviivojen 18 C luku ei muuttanut merkittävästi arvioinnin perustaa, vaan yksinkertaisesti selvensi vaatimuksia ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa olevien eri kriteereiden täyttämiseksi.

Ottaen huomioon toimenpiteiden ajoituksen ja sen, että ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohta muodostaa poikkeuksen ja sitä on sen vuoksi tulkittava rajoittavasti, kyseisten kahden tarkastelun kohteena olevan toimenpiteen soveltuvuus arvioidaan seuraavien (kumulatiivisten) periaatteiden mukaisesti:

—	kyseessä on oltava yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu ja se on selvästi määriteltävä sellaiseksi,

—	kyseisen palvelun tarjoaminen on uskottava virallisesti kyseessä olevan yrityksen tehtäväksi,

—	kilpailusääntöjen soveltaminen vaikeuttaisi kyseessä olevalle yritykselle annettujen erityistehtävien suorittamista, ja

—	valtiontuilla ei missään tapauksessa saa vaikuttaa kaupan kehittymiseen sopimuspuolten edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

EFTA-valtioilla on laaja harkintavalta määritellä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden taso ja ne voivat tarvittaessa asettaa julkisen palvelun velvoitteita kyseisen tason saavuttamiseksi. Tätä valtion vapautta määritellä, mitä se pitää yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvänä palveluna, valvotaan ainoastaan ilmeisten virheiden havaitsemiseksi. Jotta ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan poikkeusta voidaan soveltaa kaikissa tapauksissa, julkisen palvelun tehtävän täytyy olla selvästi määritelty.

Tässä suhteessa oikeuskäytännöstä seuraa, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun käsite kattaa palvelut, joilla on erityisiä piirteitä verrattuna tavanomaisen taloudellisen toiminnan taloudellisiin tarkoituksiin (26). Yksi erityispiirre voi olla se seikka, että viranomaiset katsovat, että palvelu on tarjottava, vaikka markkinoilla ei ole siihen riittäviä kannusteita (27). Silloin kun tietyt palvelut katsotaan yleishyödyllisiksi ja markkinavoimat eivät saa aikaan kyseisten palvelujen tyydyttävää tarjontaa, asianomainen valtio voi asettaa erityisiä julkisen palvelun velvoitteita palvelun tason varmistamiseksi.

Valvontaviranomainen toteaa 4,5 miljoonan Norjan kruunun suoran avustuksen osalta, että valtion vuoden 2005 talousarvion asianomaisessa kohdassa varattiin rahoitus liikennelentäjäkoulutukselle Tromsøssä/Bardufossissa. Valvontaviranomainen katsoo, että tämä ei ole selvästi määritelty julkisen palvelun tehtävä. Vaikka voitaisiin lisäksi väittää, että koko kurssin suorittaminen Norjassa on palvelun erityispiirre, joka muodostaa sen yleishyödyllisen osan, valvontaviranomainen huomauttaa, että talousarviossa tai muissa valvontaviranomaiselle toimitetuissa asiakirjoissa kyseistä erityispiirrettä ei aseteta tuen ehdoksi.

Valvontaviranomainen katsoo sen vuoksi, että tässä tapauksessa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun määritelmää on tulkittu virheellisesti. Kyseessä olevassa tapauksessa ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa oleva ehto (yritys harjoittaa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua) ei täyty.

Edellä I jakson 2.1 kohdan d alakohdassa mainitun toimenpiteen osalta valvontaviranomainen katsoo, että tietyn velkamäärän takauksella ei yleensä ottaen voida varmistaa tietyn yleishyödyllisen tehtävän suorittamista ja sen vuoksi kyseistä toimenpidettä ei arvioida ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Vaikka kyseessä oleva palvelu olisi ollut asianmukaisesti määritelty, julkisen palvelun tehtävä on nimenomaisesti annettava hoidettavaksi viranomaisen asiakirjalla, jotta ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa olevaa poikkeusta voidaan soveltaa. Valvontaviranomainen huomauttaa, että molemmat tarkastelun kohteena olevat toimenpiteet näyttäisivät antavan taloudellisen edun NAC:lle ilman, että sille annettiin rahoituksen vastikkeeksi julkisen palvelun tehtävä. Valvontaviranomainen viittaa Norjan viranomaisten väitteeseen, jonka he perustivat komission käytäntöön, ja katsoo, että komission päätöksistä ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että pelkästään valtion rahoituksen saanti merkitsisi tehtävänantoa, kun julkisen palvelun tehtävän kuvausta tai sitä koskevia edellytyksiä ei ole annettu (28). Valvontaviranomainen viittaa jälleen siihen seikkaan, että jos koko kurssin suorittaminen Norjassa on palvelun erityispiirre, joka muodostaa sen yleishyödyllisen osan, talousarviossa tai muissa valvontaviranomaiselle toimitetuissa asiakirjoissa kyseistä erityispiirrettä ei aseteta tuen ehdoksi.

Vaikka olisikin selvää, että Norjan viranomaisilla oli mielessään erityinen julkisen palvelun tehtävä päättäessään myöntää rahoitusta liikennelentäjäkoulutusalalle, valvontaviranomainen ei ole saanut mitään näyttöä siitä, että kyseinen tehtävä olisi annettu erityisesti NAC:n hoidettavaksi. Sen vuoksi ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohtaa ei voida soveltaa tässä tilanteessa.

ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa olevat kaksi viimeistä edellytystä muodostavat yhdessä suhteellisuusperiaatetta koskevan arvioinnin. Tarkastellessaan, ylittävätkö toimenpiteet sen, mikä on tarpeen julkisen palvelun tehtävän tehokkaan täyttämisen varmistamiseksi, valvontaviranomainen huomauttaa ensinnäkin, että rahoituksen tarpeellisuus on kyseenalaista siihen liittyvien ehtojen puuttuessa. Toiseksi valvontaviranomainen huomauttaa, että tarvittavan rahoituksen määrää koskevaa objektiivista arviointia ei oletettavasti ole tehty. Valvontaviranomainen päättelee sen vuoksi, että vaikka muut edellytykset täyttyivät, tämä ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa oleva edellytys ei ole täyttynyt tässä tapauksessa.

4.3   Päätelmä

Valvontaviranomainen päättelee, että suora avustus (I jakson 2.1 kohdan a alakohta) ja lainatakaus (I jakson 2.1 kohdan d alakohta) eivät kumpikaan täytä edellytyksiä ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi ja että molemmat toimenpiteet ovat sen vuoksi ETA-sopimuksen toimintaan soveltumattomia.

5.   Päätelmä

Valvontaviranomainen katsoo, että seuraavat toimenpiteet eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea:

—	Tromsin läänin myöntämä hankerahoitus (I jakson 2.1 kohdan b alakohta)

—	Tromsin läänin myöntämän lainan anteeksiantaminen (I jakson 2.1 kohdan c alakohta) ja

—	Målselvin kunnan laina (I jakson 2.1 kohdan e alakohta).

Valvontaviranomainen päättelee kuitenkin, että Norjan viranomaiset ovat panneet sääntöjenvastaisesti täytäntöön seuraavat tukitoimenpiteet:

—	valtion talousarviosta myönnetty 4,5 miljoonan Norjan kruunun suora avustus (I jakson 2.1 kohdan a alakohta) ja

—	Tromsin läänin myöntämä lainatakaus ilman takausmaksua (I jakson 2.1 kohdan d alakohta),

ja rikkoneet valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohtaa.

Kuvatut tukitoimenpiteet eivät täytä edellytyksiä ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi ja sen vuoksi ne eivät sovellu ETA-sopimuksen toimintaan.

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklasta seuraa, että valvontaviranomainen tekee päätöksen, jonka mukaan ETA-sopimuksessa vahvistettujen valtiontukisääntöjen kanssa yhteensopimaton sääntöjenvastainen tuki on perittävä takaisin edunsaajilta,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tromsin läänin NLH:lle myöntämä hankerahoitus, Målselvin kunnan sille myöntämä laina sekä Tromsin läänin NAC:lle myöntämän lainan anteeksiantaminen eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

2 artikla

Valtion talousarviosta myönnetty 4,5 miljoonan Norjan kruunun suora avustus ja Tromsin läänin myöntämä lainatakaus ovat NAC:lle myönnettyä valtiontukea, joka ei sovellu ETA-sopimuksen toimintaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3 artikla

Norjan viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 2 artiklassa tarkoitetun, NAC:lle sääntöjenvastaisesti maksetun tuen perimiseksi takaisin NAC:lta.

4 artikla

Tuki on maksettava takaisin viipymättä kansallisen oikeuden mukaisten menettelyjen mukaisesti, jos niissä mahdollistetaan päätöksen välitön täytäntöönpano. Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko ja koronkorot, jotka lasketaan siitä alkaen, kun tuki asetettiin NAC:n käyttöön, siihen asti kun tuki on peritty takaisin. Korko on laskettava päätöksen N:o 195/04/KOL 9 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Norjan viranomaisten on ilmoitettava EFTAn valvontaviranomaiselle päätöksen noudattamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu Norjan kuningaskunnalle.

7 artikla

Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

---

(1)  Jäljempänä ’valvontaviranomainen’.

(2)  Jäljempänä ’ETA-sopimus’.

(3)  Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’.

(4)  Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, EFTAn valvontaviranomainen hyväksynyt ja antanut 19 päivänä tammikuuta 1994 (EYVL L 231, 3.9.1994, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 32, 3.9.1994, s. 1). Suuntaviivoja on muutettu viimeksi 25 päivänä huhtikuuta 2007. Jäljempänä ’valtiontuen suuntaviivat’.

(5)  EUVL L 139, 25.5.2006, s. 37, ja ETA-täydennysosa N:o 26, 25.5.2006, s. 1.

(6)  Jäljempänä ’päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta’.

(7)  EUVL C 77, 5.4.2007, s. 35, ja ETA-täydennysosa N:o 17, 5.4.2007, s. 16.

(8)  Yksityiskohtaisia tietoja Norjan viranomaisten ja valvontaviranomaisen välisestä kirjeenvaihdosta on saatavilla muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä.

(9)  Katso alaviite 7.

(10)  Norjan viranomaiset viittaavat väitteensä tueksi luultavasti NAC:n hallintoneuvoston aloittamaan likvidaatiomenettelyyn.

(11)  Tätä lausuntoa tuetaan sillä, että NAC:ia vastaan on parhaillaan käynnissä konkurssimenettely.

(12)  Asia 202/88 komissio v. Ranska (Telepäätelaitteet) Kok. 1991, s. I-1223, 12 kohta.

(13)  Väitteen tueksi Norjan viranomaiset viittaavat asiaan C-159/94 komissio v. Ranska, Kok. 1997, s. I-5815, 112 ja 113 kohta.

(14)  Tromsin lääni esitti näyttöä siitä, että kaksi muuta yksityisomistuksessa olevaa yritystä myönsivät kukin 200 000 Norjan kruunun lainat NAC:lle ja antoivat velan anteeksi osana velan uudelleenjärjestelyä.

(15)  Kantelija huomauttaa, että NEAR:n opiskelijat voivat suorittaa koko koulutuksensa Norjassa, mutta useimmat valitsevat mahdollisuuden opiskella ulkomailla. NAC ei sen sijaan tarjoa mahdollisuutta opiskella ulkomailla, vaan kaikki sen opiskelijat suorittavat koulutuksensa ainoastaan Norjassa.

(16)  Kantelija viittaa tältä osin asioihin C-41/90 Höfner, Kok. 1991, s. I-1979 ja C-244/94 Fédération Française des Sociétés d'Assurance, Kok. 1995, s. I-4013. Toisaalta asiaa C-159/91 Poucet et Pistre, Kok. 1993, s. I-637 käytetään esimerkkinä luokittelusta muuksi kuin yritykseksi, koska kyseessä olevalla yksiköllä on ainoastaan sosiaalinen tehtävä.

(17)  Koulutuskustannukset NAC:ssa opiskelijaa kohti ovat arviolta 937 500 Norjan kruunua. Kantelija toteaa, että NAC:n saamat korvaukset ovat liian suuret, sillä NEAR:n täysin Norjassa suoritettava koulutus maksaa 512 000 Norjan kruunua.

(18)  Kantelija huomauttaa, että lääni ei esittänyt huomautuksia lainaa myönnettäessä eikä sen takaisinmaksua lykättäessä vuonna 2003. Se pysyy väitteessään, jonka mukaan myös nämä seikat muodostavat valtiontuen.

(19)  ETA-sopimuksen 37 artiklan sisältö on samanlainen.

(20)  Asia C-109/92 Wirth, Kok. 1993, s. I-6447, 14–17 kohta. EFTAn tuomioistuin vahvisti tämän kannan äskettäin asiassa E-5/07 Private Barnehagers Landsforbund21. helmikuuta 2008 antamassaan tuomiossa, jota ei ole vielä julkaistu, 80 ja myöhemmissä kohdissa.

(21)  Asia E-5/07 Private Barnehagers Landsforbund, mainittu edellä, 80 kohta.

(22)  Asia C-205/03 P FENIN, Kok. 2006, s. I-6295, 25 kohta.

(23)  Asia E-5/07 Private Barnehagers Landsforbund, mainittu edellä, 81 kohta.

(24)  Asia E-5/07 Private Barnehagers Landsforbund, mainittu edellä, 83 kohta.

(25)  EYVL C 17, 19.1.2001, s. 4.

(26)  Ks. esimerkiksi asia C-179/90 Merci convenzionali porto di Genova, Kok. 1991, s. I-5889, 28 kohta.

(27)  Ks. esimerkiksi komission tiedonanto yleishyödyllisistä palveluista Euroopassa, mainittu edellä alaviitteessä 25, 14 kohta.

(28)  Tukiohjelmasta, jonka Italia on toteuttanut ammattikoulutuslaitosten uudistamiseksi 2 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2006/225/EY (EUVL L 81, 18.3.2006, s. 25) todetaan, että kyseessä olevat koulutuslaitokset ”tarjoavat … institutionaalista koulutusta, jolla on sosiaalinen päämäärä. Tällainen koulutus on osa julkista koulutusjärjestelmää” (48 kohta) ja ”niille on asiaa koskevien kansallisten ja alueellisten sääntöjen puitteissa annettu hoidettavaksi julkisen palvelun tehtävä sitovin asiakirjoin” (57 kohta).

---