EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32010R0913

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010 , kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

EUVL L 276, 20.10.2010, p. 22–32 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 01/01/2014

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/913/oj

20.10.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 276/22


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 913/2010,

annettu 22 päivänä syyskuuta 2010,

kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin uuden työllisyys- ja kasvustrategian mukaisesti rautateiden sisämarkkinoiden perustaminen kuuluu erityisesti tavaraliikenteen osalta olennaisena osana tavoitteeseen toteuttaa kestävä liikkuvuus.

(2)

Yhteisön rautateiden kehittämisestä 29 päivänä heinäkuuta 1991 annettu neuvoston direktiivi 91/440/ETY (4) ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä 26 päivänä helmikuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/14/EY (5) ovat olleet tärkeitä vaiheita rautateiden sisämarkkinoiden toteuttamisessa.

(3)

Jotta 1 päivänä tammikuuta 2007 kilpailulle avatut rautateiden kansainväliset ja kansalliset tavaraliikennepalvelut voisivat kilpailla muiden liikennemuotojen kanssa, niitä varten on muodostettava korkealaatuinen ja riittävästi rahoitettu rautateiden infrastruktuuri, jossa tavaraliikennepalvelut voidaan suorittaa moitteettomissa olosuhteissa sekä reittinopeuden että matka-aikojen kannalta, ja niiden on oltava luotettavia, eli suoritettavan palvelun on tosiasiallisesti vastattava rautatieyritysten kanssa tehtyjä sopimuksia.

(4)

Vaikka tavaraliikennemarkkinoiden avaaminen on mahdollistanut uusien liikenteenharjoittajien tulon rautatieverkkoon, markkinamekanismit eivät ole olleet eivätkä ole vieläkään riittävät rautateiden tavaraliikenteen organisoimiseksi, sääntelemiseksi ja turvaamiseksi. Verkon käytön optimoimiseksi ja sen käyttövarmuuden takaamiseksi on asianmukaista ottaa käyttöön lisämenettelyjä, joilla lujitetaan yhteistyötä kansainvälisten tavarajunareittien jaossa infrastruktuurin haltijoiden välillä.

(5)

Tässä yhteydessä infrastruktuurin käyttöedellytyksiä voitaisiin parantaa perustamalla kansainvälisiä rautatiekäytäviä kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaiselle rautatieverkolle, jossa tavarajunat voivat liikennöidä moitteettomissa olosuhteissa ja siirtyä helposti yhdestä kansallisesta verkosta toiseen.

(6)

Jo toteutetut rautateiden infrastruktuuria koskevat aloitteet osoittavat, että yhden tai useamman selkeästi yksilöidyn tavaraliikennemarkkinasegmentin erityistarpeisiin vastaavien kansainvälisten rautatiekäytävien perustaminen on paras tapa perustaa kansainvälisiä rautatiekäytäviä kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaiselle rautatieverkolle.

(7)

Tämä asetus ei saisi, jollei siinä toisin säädetä, vaikuttaa direktiivissä 91/440/ETY ja direktiivissä 2001/14/EY säädettyihin infrastruktuurin haltijoiden eikä soveltuvin osin direktiivin 2001/14/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen käyttöoikeuden myöntävien elinten oikeuksiin ja velvoitteisiin. Mainitut säädökset pysyvät voimassa, mukaan lukien tavaraliikennekäytäviä koskevat säännökset.

(8)

Tavaraliikennekäytävän perustamisessa olisi tarvittaessa otettava huomioon tarve parantaa yhteyksiä kolmansien Euroopan maiden rautatieinfrastruktuurin kanssa.

(9)

Tavaraliikennekäytävien suunnittelussa olisi pyrittävä varmistamaan jatkuvuus tavaraliikennekäytävillä mahdollistamalla tarvittavat yhteydet nykyisen rautatieinfrastruktuurin välillä.

(10)

Kansainväliset rautateiden tavaraliikennekäytävät, jotka muodostavat kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisen rautatieverkon, olisi toteutettava Euroopan laajuisen liikenneverkon, jäljempänä ’TEN-T’, ja/tai Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän, jäljempänä ’ERTMS’, käytävät huomioon ottaen. Sen vuoksi on tarpeen koordinoida verkkojen kehittäminen, erityisesti siltä osin kuin on kyse rautateiden tavaraliikenteen kansainvälisten käytävien yhdistämisestä olemassa oleviin TEN-T- tai ERTMS-käytäviin. Lisäksi unionin tasolla olisi vahvistettava yhdenmukaiset säännöt näille tavaraliikenteen käytäville. Hankkeita, joilla pyritään vähentämään tavarajunien aiheuttamaa melua, olisi kannustettava. Tarvittaessa näiden käytävien perustamiselle olisi myönnettävä rahoitusta TEN-T-ohjelmasta, tutkimusohjelmista ja Marco Polo -ohjelmasta sekä muista unionin politiikoista ja rahastoista, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta sekä Euroopan investointipankista.

(11)

Kunkin tavaraliikennekäytävän osalta olisi varmistettava asianomaisten jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden välinen moitteeton koordinointi, annettava rautateiden tavaraliikenteelle riittävä etusija, muodostettava tehokkaat ja riittävät yhteydet muihin liikennemuotoihin sekä luotava suotuisat edellytykset kilpailun kehittämiselle rautateiden tavaraliikennepalvelujen tarjoajien välillä.

(12)

Tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti perustettujen tavaraliikennekäytävien lisäksi uusien tavaraliikennekäytävien perustamista olisi tutkittava, ja ne olisi hyväksyttävä unionin tasolla noudattaen selkeästi määriteltyjä ja avoimia menettelyjä sekä vaatimuksia, joissa jäsenvaltioille ja infrastruktuurin haltijoille jätetään riittävästi liikkumavaraa päätöksenteon ja hallinnoinnin suhteen, jotta ne voivat ottaa huomioon erityisiä tavaraliikennekäytäviä, esimerkiksi ERTMS, RailNetEurope, jäljempänä ’RNE’, ja TEN-T, koskevat olemassa olevat aloitteet ja toteuttaa toimenpiteitä niiden erityistarpeiden mukaisesti.

(13)

Jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden välisen koordinoinnin edistämiseksi sekä jatkuvuuden takaamiseksi tavaraliikennekäytävällä olisi perustettava kutakin tavaraliikennekäytävää varten asiaankuuluva hallintorakenne ottaen huomioon tarve välttää päällekkäisyys jo olemassa olevien hallintorakenteiden kanssa.

(14)

Markkinoiden tarpeisiin vastaamiseksi tavaraliikennekäytävän perustamismenetelmät olisi esitettävä täytäntöönpanosuunnitelmassa, jossa olisi eriteltävä rautateiden tavaraliikenteen kuljetussuoritteen parantamiseen tähtäävät toimet ja niiden täytäntöönpanoa koskeva aikataulu. Lisäksi tavaraliikennekäytävää todennäköisesti käyttäviä hakijoita on kuultava säännöllisesti hallintoneuvoston määrittelemiä menettelyjä noudattaen, jotta varmistetaan, että tavaraliikennekäytävän perustamiseksi suunnitellut tai toteutetut toimet vastaavat kaikkien tavaraliikennekäytävän käyttäjien tarpeita tai odotuksia.

(15)

Olisi myös katsottava tarpeelliseksi kehittää yhdistetyn tavaraliikenteen terminaaleja tukemaan rautateiden tavaraliikennekäytävien perustamista unionissa.

(16)

Tavaraliikennekäytävällä käytettävissä olevan infrastruktuurikapasiteetin yhdenmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi olisi tavaraliikennekäytävään tehtäviä investointeja koordinoitava asianomaisten jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden välillä sekä tarvittaessa myös jäsenvaltioiden ja kolmansien Euroopan maiden välillä, ja ne olisi suunniteltava tavaraliikennekäytävän tarpeita vastaavalla tavalla taloudellisen elinkelpoisuuden rajoissa. Investoinnin toteuttamisaikataulu olisi julkaistava sen varmistamiseksi, että tieto saavuttaa hakijat, jotka voivat toimia käytävällä. Investoinnin kohteisiin olisi kuuluttava yhteentoimivien järjestelmien kehittämiseen ja junakapasiteetin lisäämiseen tähtäävät hankkeet.

(17)

Samoista syistä kaikki infrastruktuuriin ja sen laitteistoon liittyvä työ, joka saattaisi rajoittaa tavaraliikennekäytävällä käytettävissä olevaa kapasiteettia, olisi myös koordinoitava tavaraliikennekäytävän tasolla, ja siitä olisi laadittava ajantasaistettuja julkaisuja.

(18)

Jotta rautateiden kansainvälisten tavaraliikennepalvelujen infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeutta koskevien hakemusten jättämistä voitaisiin helpottaa, on aiheellista osoittaa tai perustaa keskitetty palvelupiste kullekin tavaraliikennekäytävälle. Tällöin olisi nojauduttava jo tehtyihin aloitteisiin ja ennen kaikkea RNE:n, joka on elin, joka toimii infrastruktuurin haltijoiden koordinointivälineenä ja tarjoaa palveluja kansainvälisille tavaraliikenneyrityksille, käynnistämiin aloitteisiin.

(19)

Tavaraliikennekäytävien hallinnointiin olisi kuuluttava myös menettelyjä infrastruktuurikapasiteetin jakamiseksi kyseisillä käytävillä liikennöiville kansainvälisille tavarajunille. Näissä menettelyissä olisi huomioitava muiden liikennelajien, myös henkilöliikenteen, kapasiteetin tarve.

(20)

Rautateiden infrastruktuurin paremman käytön varmistamiseksi on tarpeen koordinoida kyseisen infrastruktuurin ja terminaalien toiminta tavaraliikennekäytävällä.

(21)

Ensisijaisuussäännöt voivat myös tarkoittaa ensisijaisia tavoitteita kunkin jäsenvaltion tilanteen mukaisesti.

(22)

Tavaraliikennekäytävällä liikennöivien tavarajunien olisi mahdollisuuksien mukaan voitava liikennehäiriöiden sattuessa liikennöidä riittävän täsmällisesti ottaen huomioon kaikkien liikennelajien tarpeet.

(23)

Jotta edistettäisiin sitä, että rautateiden tavaraliikennepalvelujen tarjoajien välille syntyy kilpailua tavaraliikennekäytävällä, muiden hakijoiden kuin rautatieyritysten tai niiden muodostamien ryhmittymien olisi voitava hakea infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuksia tavaraliikennekäytävillä.

(24)

Jotta tavaraliikennekäytävän perustamiseen tähtäävistä toimista saatava hyöty voitaisiin arvioida objektiivisesti, olisi valvottava tavaraliikennekäytävällä tarjottujen tavaraliikennepalvelujen kuljetussuoritetta ja julkaistava säännöllisesti laatuselvityksiä. Kuljetussuoritteen arvioimisessa olisi otettava huomioon tavaraliikennekäytävän käyttäjille suoritetun tyytyväisyystutkimuksen tulokset.

(25)

Kansainvälisen rautatieliikenteen palvelujen syrjimättömän saatavuuden takaamiseksi on tarpeen varmistaa tehokas koordinointi sääntelyelinten välillä tavaraliikennekäytävän eri verkko-osuuksien osalta.

(26)

Kaikkien pääasiallisten infrastruktuurien käyttöä tavaraliikennekäytävällä koskeviin tietoihin tutustumisen helpottamiseksi ja syrjimättömän pääsyn varmistamiseksi mainittuun käytävään hallintoneuvoston olisi laadittava, säännöllisesti päivitettävä ja julkaistava kaikki nämä tiedot sisältävä asiakirja.

(27)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on tavaraliikennekäytävistä koostuvan kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisen rautatieverkon perustaminen, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(28)

Investointien koordinoinnin, kapasiteetinhallinnan ja liikenteenohjauksen osalta olisi otettava käyttöön sellaisten infrastruktuurin haltijoiden, joiden on tarjottava laadukkaita palveluja tavaraliikenneyrityksille kansainvälisellä rautatiekäytävällä, väliseen yhteistyöhön perustuvat oikeudenmukaiset säännöt.

(29)

Koska kansainvälisten junien on liikennöitävä useista tässä asetuksessa määritellyistä käytävistä koostuvilla reiteillä, näiden käytävien infrastruktuurin haltijat voivat myös koordinoida toimintansa varmistaakseen kyseisten käytävien kapasiteetin saatavuuden, liikenteen sujuvuuden ja ensisijaisuussääntöjen johdonmukaisen soveltamisen eri liikennelajeihin liikennehäiriöiden sattuessa.

(30)

Tämän asetuksen tavoitteena on parantaa rautateiden tavaraliikenteen tehokkuutta suhteessa muihin liikennemuotoihin. Olisi varmistettava jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden välinen koordinointi, jotta taataan tavaraliikennekäytävien mahdollisimman tehokas toiminta. Jotta tämä olisi mahdollista, rautateiden tavaraliikenteen kapasiteettia ja tehokkuutta olisi pyrittävä lisäämään operatiivisilla toimilla ja investoimalla samalla infrastruktuuriin ja tekniseen laitteistoon, kuten ERTMS-järjestelmään.

(31)

Tavaraliikennekäytävien perustamista ja muuttamista sekä jäsenvaltioille myönnettyjä poikkeuksia koskevat säännöt on pantava täytäntöön yhtäläisin edellytyksin, jotta voidaan varmistaa, että tavaraliikennekäytävien perustamista koskevat ehdotukset ovat tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisia, ja tästä syystä täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, vahvistetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetulla asetuksella etukäteen. Ennen kyseisen asetuksen antamista sovelletaan edelleen menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehtyä neuvoston päätöstä 1999/468/EY (6), lukuun ottamatta valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä, jota ei sovelleta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISTÄ

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt kilpailukykyisen tavaraliikenteen kansainvälisten rautatiekäytävien perustamiselle ja organisoinnille kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisen rautatieverkon kehittämiseksi. Siinä vahvistetaan tavaraliikennekäytävien valintaa, organisointia, hallinnointia sekä niihin tehtävien investointien alustavaa suunnittelua koskevat säännöt.

2.   Tätä asetusta sovelletaan tavaraliikennekäytäviin kuuluvan rautateiden infrastruktuurin hallinnointiin ja käyttöön.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivin 2001/14/EY 2 artiklan määritelmiä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen määritelmien lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

’tavaraliikennekäytävällä’ kaikkia jäsenvaltioiden ja tilanteen mukaan kolmansien Euroopan maiden alueella tai välillä olevia määritettyjä rautateitä, myös junalauttayhteyksiä, jotka yhdistävät vähintään kaksi terminaalia pääreitin ja tilanteen mukaan kiertoreittien ja niitä yhdistävien reittiosuuksien varrella, mukaan lukien rautatieinfrastruktuuri ja sen laitteisto sekä asiaankuuluvat rautatieliikennepalvelut direktiivin 2001/14/EY 5 artiklan mukaisesti;

b)

’täytäntöönpanosuunnitelmalla’ asiakirjaa, jossa esitetään keinot ja strategia, jotka asianomaiset osapuolet aikovat panna täytäntöön toteuttaakseen tietyn ajanjakson aikana tavaraliikennekäytävän perustamiseksi tarvittavat riittävät toimet;

c)

’terminaalilla’ tavaraliikennekäytävällä sijaitsevaa järjestelmää, joka on järjestetty erityisesti sitä varten, että tavarajunat voidaan lastata ja/tai purkaa ja rautateiden tavaraliikennepalvelut voidaan yhdistää maantie-, meri-, sisävesi- ja ilmaliikennepalveluihin ja että tavarajunia voidaan muodostaa tai niiden kokoonpanoa muuttaa ja että tarvittaessa voidaan suorittaa rajamenettelyjä kolmansien Euroopan maiden vastaisilla rajoilla.

II   LUKU

KILPAILUKYKYISEN TAVARALIIKENTEEN KANSAINVÄLISTEN RAUTATIELIIKENNEKÄYTÄVIEN MÄÄRITTÄMINEN JA HALLINNOINTI

3 artikla

Ensimmäisten tavaraliikennekäytävien määrittäminen

Liitteessä tarkoitetut jäsenvaltiot saattavat liitteessä vahvistetut ensimmäiset tavaraliikennekäytävät toimiviksi siinä vahvistettuihin päivämääriin mennessä. Asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle tavaraliikennekäytävien perustamisesta.

4 artikla

Muita tavaraliikennekäytäviä koskevat vaatimukset

Jäljempänä 5 artiklassa tarkoitettujen muiden tavaraliikennekäytävien valinnassa ja 6 artiklassa tarkoitetuissa tavaraliikennekäytäviin tehtävissä muutoksissa on otettava huomioon seuraavat vaatimukset:

a)

tavaraliikennekäytävä kulkee vähintään kolmen jäsenvaltion tai, jos tavaraliikennekäytävän yhdistämien terminaalien välinen etäisyys on yli 500 kilometriä, kahden jäsenvaltion alueen kautta;

b)

tavaraliikennekäytävän yhdenmukaisuus TEN-T:n, ERTMS-käytävien ja/tai RNE:ssä määriteltyjen käytävien kanssa;

c)

TEN-T:n ensisijaisten hankkeiden (7) integrointi tavaraliikennekäytävään;

d)

tavaraliikennekäytävän perustamisesta aiheutuvien sosioekonomisten kustannusten ja hyötyjen välinen tasapaino;

e)

kaikkien tavaraliikennekäytävien, joita jäsenvaltiot ovat ehdottaneet kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisen rautatieverkon perustamiseksi, välinen yhdenmukaisuus;

f)

rautateiden tavaraliikenteen ja merkittävien kauppa- ja tavaravirtojen kehittäminen tavaraliikennekäytävällä;

g)

tarvittaessa paremmat yhteydet jäsenvaltioiden ja kolmansien Euroopan maiden välillä;

h)

hakijoiden kiinnostus tavaraliikennekäytävää kohtaan;

i)

hyvin toimivat yhteydet muihin liikennemuotoihin erityisesti riittävän terminaaliverkon johdosta, myös meri- ja sisävesisatamissa.

5 artikla

Muiden tavaraliikennekäytävien valinta

1.   Kaikki jäsenvaltiot, joilla on rautatieraja toisen jäsenvaltion kanssa, osallistuvat vähintään yhden tavaraliikennekäytävän perustamiseen, ellei velvoitetta ole jo täytetty 3 artiklan nojalla.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on jäsenvaltion pyynnöstä osallistuttava kyseisessä kohdassa tarkoitetun tavaraliikennekäytävän perustamiseen tai olemassa olevan käytävän jatkamiseen, jotta naapurijäsenvaltio voi täyttää kyseisen kohdan mukaisen velvoitteensa.

3.   Jos jäsenvaltio sosioekonomisen analyysin tehtyään katsoo, että tavaraliikennekäytävän perustaminen ei olisi tavaraliikennekäytävää todennäköisesti käyttävien hakijoiden edun mukaista tai että se ei toisi merkittäviä sosioekonomisia etuja tai että se aiheuttaisi suhteetonta rasitetta, asianomainen jäsenvaltio ei ole velvoitettu osallistumaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, mikäli komissio näin päättää 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 91/440/ETY 7 artiklan mukaisia jäsenvaltioiden velvoitteita.

4.   Jäsenvaltio ei ole velvoitettu osallistumaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos sen rataverkon raideleveys eroaa unionin pääasiallisen rataverkon raideleveydestä.

5.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on ehdotettava tavaraliikennekäytävän perustamista. Tätä varten niiden on lähetettävä komissiolle yhdessä aiesopimus, joka sisältää asianomaisten infrastruktuurin haltijoiden ja hakijoiden kuulemisen perusteella laaditun ehdotuksen, jossa on otettu huomioon 4 artiklassa vahvistetut vaatimukset.

Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden on yhdessä lähetettävä aiesopimus komissiolle viimeistään 10 päivänä marraskuuta 2012.

6.   Komissio tutkii 5 kohdassa tarkoitetut tavaraliikennekäytävän perustamista koskevat ehdotukset ja tekee 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua ehdotuksen toimittamisesta päätöksen siitä, onko ehdotus tämän artiklan mukainen.

7.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on perustettava tavaraliikennekäytävä viimeistään kahden vuoden kuluttua 6 kohdassa tarkoitetusta komission päätöksestä.

6 artikla

Muiden tavaraliikennekäytävien muuttaminen

1.   Edellä 5 artiklassa tarkoitettuja tavaraliikennekäytäviä voidaan muuttaa asianomaisten jäsenvaltioiden komissiolle toimittaman yhteisen ehdotuksen perusteella, kun asianomaisia infrastruktuurin haltijoita ja hakijoita on kuultu.

2.   Komissio tekee ehdotuksesta päätöksen 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen ottaen huomioon 4 artiklassa vahvistetut vaatimukset.

7 artikla

Sovittelu

Jos kaksi tai useampi asianomaisista jäsenvaltioista ei pääse yhteisymmärrykseen tavaraliikennekäytävän perustamisesta tai muuttamisesta niiden alueella sijaitsevan rautatieinfrastruktuurin osalta, komissio kuulee jonkin asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä 21 artiklassa tarkoitettua komiteaa tässä asiassa. Komission lausunto toimitetaan asianomaisille jäsenvaltioille. Asianomaisten jäsenvaltioiden on otettava tämä lausunto huomioon ratkaisun saavuttamiseksi ja tehtävä päätös yhteisymmärryksessä.

8 artikla

Tavaraliikennekäytävien hallinnointi

1.   Asianomaiset jäsenvaltiot perustavat kutakin tavaraliikennekäytävää varten johtokunnan, joka vastaa tavaraliikennekäytävän yleisten tavoitteiden määrittelystä, valvonnasta sekä tämän artiklan 7 kohdassa, 9 ja 11 artiklassa, 14 artiklan 1 kohdassa sekä 22 artiklassa nimenomaisesti säädettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta. Johtokunta muodostuu asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten edustajista.

2.   Asianomaiset infrastruktuurin haltijat ja tarvittaessa direktiivin 2001/14/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeuden myöntävät elimet perustavat kutakin tavaraliikennekäytävää varten hallintoneuvoston, joka vastaa tämän artiklan 5, 7, 8 ja 9 kohdassa sekä tämän asetuksen 9–12 artiklassa, 13 artiklan 1 kohdassa, 14 artiklan 2, 6 ja 9 kohdassa, 16 artiklan 1 kohdassa, 17 artiklan 1 kohdassa sekä 18 ja 19 artiklassa nimenomaisesti säädettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta. Hallintoneuvosto muodostuu infrastruktuurin haltijoiden edustajista.

3.   Tavaraliikennekäytävän piiriin kuuluvien jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden on tehtävä yhteistyötä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa johtokunnassa ja hallintoneuvostossa sen varmistamiseksi, että tavaraliikennekäytävää kehitetään sen täytäntöönpanosuunnitelman mukaisesti.

4.   Johtokunta tekee päätöksensä asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten edustajien yhteisymmärryksen pohjalta.

5.   Hallintoneuvosto tekee päätöksensä, mukaan lukien sen oikeudellista asemaa, organisaatiorakenteen vahvistamista, varoja ja henkilöstöä koskevat päätökset, asianomaisten infrastruktuurin haltijoiden yhteisymmärryksen pohjalta. Hallintoneuvosto voi olla itsenäinen oikeushenkilö. Se voi olla eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä (ETEY) 25 päivänä heinäkuuta 1985 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2137/85 (8) mukainen eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä.

6.   Johtokunnan ja hallintoneuvoston vastuualueet eivät vaikuta direktiivin 91/440/ETY 4 artiklan 2 kohdan mukaiseen infrastruktuurin haltijoiden riippumattomuuteen.

7.   Hallintoneuvosto perustaa tavaraliikennekäytävän terminaalien, meri- ja sisävesisatamat tarvittaessa mukaan lukien, haltijoista ja omistajista koostuvan neuvoa-antavan ryhmän. Tämä neuvoa-antava ryhmä voi antaa lausunnon kaikista hallintoneuvoston ehdotuksista, jotka vaikuttavat suoraan terminaalien investointeihin ja hallinnointiin. Se voi antaa lausuntoja myös omasta aloitteestaan. Hallintoneuvosto ottaa nämä lausunnot huomioon. Mikäli hallintoneuvosto ja neuvoa-antava ryhmä ovat erimielisiä, viimeksi mainittu voi viedä asian johtokunnan käsiteltäväksi. Johtokunta toimii välittäjänä ja antaa lausuntonsa hyvissä ajoin. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin hallintoneuvosto.

8.   Hallintoneuvosto perustaa toisen neuvoa-antavan ryhmän, joka koostuu tavaraliikennekäytävän käytöstä kiinnostuneista rautatieyrityksistä. Tämä neuvoa-antava ryhmä voi antaa lausunnon kaikista hallintoneuvoston ehdotuksista, jotka vaikuttavat näihin yrityksiin. Se voi antaa lausuntoja myös omasta aloitteestaan. Hallintoneuvosto ottaa nämä lausunnot huomioon.

9.   Hallintoneuvosto koordinoi kansallisten ja Euroopan tason suunnitelmien mukaisesti yhteentoimivien tietotekniikan sovellusten tai vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöä, joita tulevaisuudessa saattaa olla saatavilla kansainvälisiä junareittejä koskevien pyyntöjen ja tavaraliikennekäytävällä harjoitettavan kansainvälisen liikenteen käsittelyyn.

9 artikla

Tavaraliikennekäytäväsuunnitelman täytäntöönpanotoimenpiteet

1.   Hallintoneuvosto laatii täytäntöönpanosuunnitelman viimeistään kuusi kuukautta ennen kuin se saattaa tavaraliikennekäytävän toimivaksi ja toimittaa sen johtokunnalle hyväksyttäväksi. Tähän suunnitelmaan sisältyy:

a)

kuvaus tavaraliikennekäytävän ominaisuuksista, pullonkaulat mukaan lukien, ja tavaraliikennekäytävän perustamiseksi tarvittavia toimenpiteitä koskeva ohjelma;

b)

3 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen olennaiset osat;

c)

tavaraliikennekäytävien tavoitteet, erityisesti tavaraliikennekäytävän kuljetussuoritetavoite, joka ilmaistaan palvelun laatuna ja tavaraliikennekäytävän kapasiteettina 19 artiklan säännösten mukaisesti;

d)

11 artiklassa tarkoitettu investointisuunnitelma; ja

e)

toimenpiteet 12–19 artiklan säännösten täytäntöönpanemiseksi.

2.   Hallintoneuvosto tarkistaa täytäntöönpanosuunnitelmaa määräajoin ottaen huomioon sen täytäntöönpanossa saavutetun edistyksen, rautateiden tavaraliikennemarkkinat tavaraliikennekäytävällä ja 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti mitatun kuljetussuoritteen.

3.   Hallintoneuvosto suorittaa ja saattaa määräajoin ajan tasalle liikenteen markkinatutkimuksen, joka koskee tavaraliikennekäytävän perustamisesta seuraavaa liikenteen todettua ja oletettua kehitystä tavaraliikennekäytävällä ja kattaa sekä tavaraliikenteen että henkilöliikenteen eri liikennelajit. Tutkimuksessa tarkastellaan tarvittaessa myös tavaraliikennekäytävän perustamisesta aiheutuvia sosioekonomisia kustannuksia ja hyötyjä.

4.   Täytäntöönpanosuunnitelmassa otetaan huomioon terminaalien kehittäminen, jotta ne olisivat tavaraliikennekäytävällä harjoitettavan rautateiden tavaraliikenteen tarpeiden mukaiset ja toimisivat erityisesti yhdistetyn tavaraliikenteen solmukohtina tavaraliikennekäytävillä.

5.   Hallintoneuvosto toteuttaa tarvittaessa toimia yhteistyön tekemiseksi alue- ja/tai paikallishallintojen kanssa täytäntöönpanosuunnitelman osalta.

10 artikla

Hakijoiden kuuleminen

Hallintoneuvosto ottaa käyttöön kuulemismenettelyt, jotta hakijat, jotka todennäköisesti käyttävät tavaraliikennekäytävää, voisivat osallistua asianmukaisella tavalla. Se varmistaa erityisesti, että hakijoita kuullaan ennen kuin 9 artiklassa tarkoitettu täytäntöönpanosuunnitelma toimitetaan johtokunnalle.

III   LUKU

TAVARALIIKENNEKÄYTÄVÄÄN TEHTÄVÄT INVESTOINNIT

11 artikla

Investointien suunnittelu

1.   Hallintoneuvosto laatii investointisuunnitelman, joka sisältää tietoja suunnitelluista keskipitkän ja pitkän aikavälin investoinneista tavaraliikennekäytävän infrastruktuuriin, ja tarkistaa sitä määräajoin sekä toimittaa sen johtokunnalle hyväksyttäväksi. Tähän suunnitelmaan sisältyy:

a)

luettelo suunnitelluista hankkeista, joiden tavoitteena on tavaraliikennekäytävällä sijaitsevan rautatieinfrastruktuurin ja sen laitteiston laajentaminen, uudistaminen tai uudelleenjärjestäminen, sekä asiaankuuluvat rahoitustarpeet ja -lähteet;

b)

tavaraliikennekäytävällä sijaitsevien yhteentoimivien järjestelmien käyttöä koskeva suunnitelma, joka vastaa rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/57/EY (9) määriteltyjä verkkojen yhteentoimivuuden olennaisia vaatimuksia ja teknisiä eritelmiä. Tämä suunnitelma pohjautuu yhteentoimivien järjestelmien käyttöä koskevaan kustannus-hyötyanalyysiin;

c)

tavaraliikennekäytävällä mahdollisesti liikennöivien tavarajunien kapasiteetin hallintaa koskeva suunnitelma, johon sisältyy yksilöityjen pullonkaulojen poistaminen. Tämä suunnitelma voi perustua siihen, että parannetaan nopeuden sovittamista ja lisätään tavaraliikennekäytävällä liikennöiville junille sallittua pituutta, kuormaulottumaa ja kuljetetun rahdin määrää tai akselipainoa; ja

d)

soveltuvin osin viittaus unionin rahoitusohjelmissa suunniteltuun unionin rahoitusosuuteen.

2.   Tämän asetuksen soveltaminen ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan rautatie-infrastruktuurin suunnittelun ja rahoituksen osalta.

12 artikla

Töiden koordinointi

Hallintoneuvosto koordinoi aikataulusuunnitelmansa, jotka koskevat kaikkia sellaisia infrastruktuuriin ja sen laitteistoon tehtäviä töitä, jotka rajoittaisivat tavaraliikennekäytävän käytettävissä olevaa kapasiteettia, ja varmistaa, että ne julkaistaan yhdessä paikassa asianmukaisella tavalla ja aikavälillä.

IV   LUKU

TAVARALIIKENNEKÄYTÄVÄN HALLINNOINTI

13 artikla

Keskitetty palvelupiste infrastruktuurikapasiteettia koskeville hakemuksille

1.   Tavaraliikennekäytävän hallintoneuvosto nimeää tai perustaa hakijoille yhteisen elimen, jonka avulla hakijat voivat yhdessä paikassa ja yhdellä kertaa pyytää ja saada vastauksia, jotka koskevat infrastruktuurikapasiteettia vähintään yhden rajan tavaraliikennekäytävällä ylittäville tavarajunille, jäljempänä ’keskitetty palvelupiste’.

2.   Keskitetty palvelupiste on koordinaatioväline, joka antaa myös perustietoa infrastruktuurikapasiteetin jakamisesta, mukaan lukien 18 artiklassa tarkoitetut tiedot. Se antaa tiedon pyynnön esittämishetkellä käytettävissä olevasta infrastruktuurikapasiteetista ja sen ominaisuuksista ennalta määriteltyjen parametrien mukaisesti, joita ovat muun muassa tavaraliikennekäytävällä liikennöiville junille sallittu nopeus, pituus, kuormaulottuma tai akselipaino.

3.   Keskitetty palvelupiste tekee päätöksen hakemuksista, jotka koskevat 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja ennalta määrättyjä reittejä ja 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua varakapasiteettia. Se jakaa kapasiteetin direktiivissä 2001/14/EY vahvistettujen kapasiteetin jakoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Se ilmoittaa toimivaltaisille infrastruktuurin haltijoille viipymättä näistä hakemuksista ja niitä koskevista päätöksistä.

4.   Kun on kyse infrastruktuurikapasiteettia koskevasta pyynnöstä, johon ei voida vastata 3 kohdan mukaisesti, keskitetty palvelupiste toimittaa infrastruktuurikapasiteettia koskevan hakemuksen viipymättä toimivaltaisille infrastruktuurin haltijoille ja tarvittaessa direktiivin 2001/14/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille käyttöoikeuden myöntäville elimille, jotka tekevät hakemusta koskevan päätöksen kyseisen direktiivin 13 artiklan ja III luvun mukaisesti ja välittävät tämän päätöksen keskitetylle palvelupisteelle jatkokäsittelyä varten.

5.   Keskitetty palvelupiste toimii avoimesti ja syrjimättömästi. Tätä varten pidetään rekisteriä, joka annetaan kaikkien asiasta kiinnostuneiden osapuolten käyttöön. Rekisteriin kirjataan hakemusten päivämäärät, hakijoiden nimet sekä tiedot toimitetuista asiakirjoista ja sattuneista tapahtumista. Toiminta tapahtuu sääntelyviranomaisten valvonnassa 20 artiklan mukaisesti.

14 artikla

Tavarajunille myönnettävä kapasiteetti

1.   Johtokunta määrittelee puitteet infrastruktuurikapasiteetin jakamiselle tavaraliikennekäytävällä direktiivin 2001/14/EY 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Hallintoneuvosto arvioi tavaraliikennekäytävällä liikennöiville tavarajunille jaettavan kapasiteetin tarpeen ottaen huomioon tämän asetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun liikenteen markkinatutkimuksen, aikaisempiin ja nykyisiin liikenteen aikatauluihin liittyvät infrastruktuurikapasiteettia koskevat hakemukset sekä puitesopimukset.

3.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arvion perusteella tavaraliikennekäytävän infrastruktuurin haltijat määrittelevät ja organisoivat yhdessä tavarajunien kansainväliset ennalta määrätyt reitit direktiivin 2001/14/EY 15 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja tunnustaen muun liikenteen, mukaan lukien henkilöliikenteen, kapasiteettitarpeet. Niiden on mahdollistettava matka-ajat, yhteyksien tiheydet, lähtö- ja saapumisajat sekä reititykset, jotka soveltuvat rahtiliikennepalveluille siten, että tavaraliikennekäytävällä kulkevien rahtijunien tavaraliikenteen määrää voidaan lisätä. Nämä junien ennalta määrätyt reitit on julkaistava viimeistään kolme kuukautta ennen kuin direktiivin 2001/14/EY liitteessä III tarkoitettu määräaika kapasiteettihakemusten vastaanottamiselle päättyy. Useiden tavaraliikennekäytävien infrastruktuurin haltijat voivat tarvittaessa koordinoida junien kansainvälisiä ennalta määrättyjä reittejä, jotka tarjoavat kapasiteettia asianomaisilla tavaraliikennekäytävillä.

4.   Nämä junien ennalta määrätyt reitit on myönnettävä ensin vähintään yhden rajan ylittäville tavarajunille.

5.   Markkinatarpeiden ja tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella infrastruktuurin haltijat määrittelevät yhdessä varakapasiteetin tavaraliikennekäytävällä liikennöiviä kansainvälisiä tavarajunia varten ottaen huomioon muun liikenteen, mukaan lukien henkilöliikenteen, kapasiteettitarpeet ja säilyttävät varakapasiteetin lopullisessa liikenteen aikataulussa, jotta direktiivin 2001/14/EY 23 artiklassa tarkoitettuihin kapasiteettia koskeviin ad hoc -hakemuksiin voidaan vastata nopeasti ja asianmukaisesti. Tämä kapasiteetti pidetään varalla hallintoneuvoston päättämään, kapasiteetin käyttöönotolle aikataulussa varattua aikaa edeltävään määräaikaan saakka. Määräaika ei saa olla yli 60 päivää.

6.   Hallintoneuvosto edistää kapasiteetin jakamiseen tavaraliikennekäytävällä sovellettavien ensisijaisuussääntöjen koordinoimista.

7.   Infrastruktuurin haltijat voivat sisällyttää asettamiinsa käyttöehtoihin maksun sellaisia junien reittejä varten, jotka myönnetään mutta joita ei lopulta kuitenkaan käytetä. Tämän maksun määrän on oltava asianmukainen, varoittava ja tehokas.

8.   Ellei kyseessä ole ylivoimainen este, mukaan lukien kiireellinen ja turvallisuuden kannalta välttämätön työ, joka ei ole ennakoitavissa, tämän artiklan mukaisesti tavaraliikenteen harjoittamiseen myönnettyä reittiä ei voida peruuttaa alle kahta kuukautta ennen liikenteen aikataulun mukaista ajankohtaa, jos asianomainen hakija ei anna suostumustaan tällaiselle peruuttamiselle. Tässä tapauksessa asianomainen infrastruktuurin haltija pyrkii tarjoamaan hakijalle yhtä laadukkaan ja luotettavan reitin, joka hakijalla on oikeus hyväksyä tai hylätä. Tämä säännös ei vaikuta oikeuksiin, joita hakijalla voi olla direktiivin 2001/14/EY 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen nojalla. Hakija voi joka tapauksessa viedä asian tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitetun sääntelyelimen käsiteltäväksi.

9.   Tavaraliikennekäytävän hallintoneuvosto ja 8 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava ryhmä ottavat käyttöön menettelyt varmistaakseen, että kapasiteetin jako infrastruktuurin haltijoiden kesken koordinoidaan mahdollisimman tehokkaasti sekä 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hakemusten että asianomaisten infrastruktuurin haltijoiden vastaanottamien hakemusten osalta. Tässä otetaan huomioon myös pääsy terminaaleihin.

10.   Tämän artiklan 4 ja 9 kohdassa esitettyihin viittauksiin infrastruktuurin haltijoihin sisältyvät soveltuvin osin direktiivin 2001/14/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeuden myöntävät elimet.

15 artikla

Hyväksytyt hakijat

Muut hakijat kuin rautatieyritykset tai niiden muodostamat kansainväliset ryhmittymät, kuten rahdin lähettäjät, huolitsijat ja yhdistettyjen kuljetusten hoitajat, voivat pyytää 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja junien kansainvälisiä ennalta määrättyjä reittejä ja 14 artiklan 5 kohdassa määriteltyä varakapasiteettia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2001/14/EY 16 artiklan 1 kohdan soveltamista. Voidakseen käyttää tällaista junien reittiä tavaraliikennekäytävällä tapahtuvaan tavaraliikenteeseen näiden hakijoiden on osoitettava rautatieyritys tekemään sopimus infrastruktuurin haltijan kanssa direktiivin 91/440/ETY 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

16 artikla

Liikenteenohjaus

1.   Tavaraliikennekäytävän hallintoneuvosto ottaa käyttöön tavaraliikennekäytävän liikenteenohjausta koskevat koordinointimenettelyt. Toisiinsa liittyvien tavaraliikennekäytävien hallintoneuvostot ottavat käyttöön tällaisten tavaraliikennekäytävien liikenteen ohjauksen koordinointia koskevat menettelyt.

2.   Tavaraliikennekäytävän infrastruktuurin haltijat ja 8 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava ryhmä ottavat käyttöön menettelyt varmistaakseen, että rautatieinfrastruktuurin ja terminaalien välistä toimintaa koordinoidaan mahdollisimman tehokkaasti.

17 artikla

Liikenteenohjaus häiriöiden sattuessa

1.   Hallintoneuvosto asettaa yhteiset täsmällisyystavoitteet ja/tai vahvistaa liikenteenohjausta koskevat suuntaviivat sellaisia tilanteita varten, joissa junien liikennöinti tavaraliikennekäytävällä häiriytyy.

2.   Asianomaiset infrastruktuurin haltijat laativat ensisijaisuussääntöjä eri liikennelajien ohjaamiseksi kyseisen infrastruktuurin haltijan vastuulla olevan tavaraliikennekäytävän osalla tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten tavoitteiden ja/tai suuntaviivojen mukaisesti. Ensisijaisuussäännöt julkaistaan direktiivin 2001/14/EY 3 artiklassa tarkoitetussa verkkoselostuksessa.

3.   Ensisijaisuussääntöjen vahvistamista koskevissa periaatteissa on määrättävä ainakin, että 14 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua liikenteen aikataulua noudattaville tavaraliikenteen junille myönnettyä reittiä ei pidä muuttaa, mikäli se suinkin on mahdollista. Ensisijaisuussääntöjen vahvistamista koskevissa periaatteissa on pyrittävä saamaan verkon yleinen palautumisaika mahdollisimman lyhyeksi kaikkien liikennelajien tarpeiden osalta. Infrastruktuurin haltijat voivat tätä tarkoitusta varten koordinoida eri liikennelajien välisen ohjauksen useilla tavaraliikennekäytävillä.

18 artikla

Tavaraliikennekäytävän käyttöedellytyksiä koskevat tiedot

Hallintoneuvosto laatii ja julkaisee jatkuvasti päivitettävän asiakirjan, jossa ovat:

a)

kaikki direktiivin 2001/14/EY 3 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen laadittujen kansallisten verkkoselostusten sisältämät tiedot tavaraliikennekäytävästä;

b)

terminaaleja koskeva luettelo ja niiden ominaisuudet, erityisesti tiedot terminaaleihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja tavoista;

c)

tiedot tämän asetuksen 13–17 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä; sekä

d)

täytäntöönpanosuunnitelma.

19 artikla

Palvelun laatu tavaraliikennekäytävällä

1.   Tavaraliikennekäytävän hallintoneuvosto edistää yhteensopivuutta direktiivin 2001/14/EY 11 artiklassa tarkoitettujen suorituskannustinjärjestelmien välillä tavaraliikennekäytävällä.

2.   Hallintoneuvosto seuraa tavaraliikennepalvelujen suorittamista tavaraliikennekäytävällä ja julkaisee seurannan tulokset vuosittain.

3.   Hallintoneuvosto järjestää tavaraliikennekäytävien käyttäjille tyytyväisyystutkimuksen ja julkaisee sen tulokset kerran vuodessa.

20 artikla

Sääntelyelimet

1.   Direktiivin 2001/14/EY 30 artiklassa tarkoitetut sääntelyelimet tekevät yhteistyötä seuratessaan kilpailua tavaraliikennekäytävällä. Ne takaavat etenkin syrjimättömän pääsyn tavaraliikennekäytävälle ja toimivat kyseisen direktiivin 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina muutoksenhakueliminä. Ne vaihtavat keskenään infrastruktuurin haltijoilta ja muilta asiaankuuluvilta osapuolilta saatuja tarpeellisia tietoja.

2.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä määrittämään vertailukelpoinen sääntelytaso, jotta voidaan edistää vapaata ja oikeudenmukaista kilpailua tavaraliikennekäytävillä. Markkinatoimijoiden on voitava helposti kääntyä sääntelyelinten puoleen, ja näiden on voitava tehdä päätöksensä riippumattomasti ja tehokkaasti.

3.   Jos hakija tekee sääntelyelimelle valituksen rautateiden tavaraliikenteen kansainvälisistä palveluista tai jos sääntelyelin suorittaa oma-aloitteisen tutkimuksen, asianomaisen sääntelyelimen on kuultava kaikkien muiden sellaisten jäsenvaltioiden sääntelyelimiä, joiden kautta kyseisen tavarajunan kansainvälinen reitti kulkee, ja pyydettävä niiltä kaikki tarvittavat tiedot ennen päätöksensä tekemistä.

4.   Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti kuullut sääntelyelimet antavat asianomaiselle sääntelyelimelle kaikki tiedot, joita niillä itsellään on oikeus pyytää kansallisen lainsäädäntönsä nojalla. Näitä tietoja saa käyttää ainoastaan valituksen käsittelyssä tai 2 kohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa.

5.   Valituksen vastaanottanut tai oma-aloitteisen tutkimuksen käynnistänyt sääntelyelin siirtää tarvittaessa asiaankuuluvat tiedot toimivaltaiselle sääntelyelimelle, jotta tämä elin voisi toteuttaa asianosaisia koskevat toimenpiteet.

6.   Direktiivin 2001/14/EY 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin haltijoiden edustajien on varmistettava, että kaikki tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun valituksen käsittelyn tai tutkimuksen puitteissa tarvittavat ja sen jäsenvaltion, jossa edustaja toimii, sääntelyelimen pyytämät tiedot toimitetaan viipymättä. Tällä sääntelyelimellä on oikeus toimittaa tällaiset kyseistä kansainvälistä junareittiä koskevat tiedot tämän artiklan 3 kohdassa mainituille sääntelyelimille.

V   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa direktiivin 91/440/ETY 11 a artiklassa tarkoitettu komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

22 artikla

Täytäntöönpanon seuranta

Edellä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu johtokunta esittää komissiolle kunkin tavaraliikennekäytävän perustamisesta lähtien joka toinen vuosi kyseisen käytävän täytäntöönpanosuunnitelman tulokset. Komissio tutkii nämä tulokset ja antaa suorittamansa tutkinnan tiedoksi 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

23 artikla

Kertomus

Komissio tarkastelee säännöllisesti tämän asetuksen soveltamista. Se antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ensimmäisen kerran viimeistään 10 päivänä marraskuuta 2015 ja tämän jälkeen joka kolmas vuosi.

24 artikla

Siirtymäkauden toimenpiteet

Tätä asetusta ei sovelleta Kyproksen tasavaltaan ja Maltaan niin kauan, kuin niiden alueilla ei ole rautatiejärjestelmää.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 22 päivänä syyskuuta 2010.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

O. CHASTEL


(1)  EUVL C 317, 23.12.2009, s. 94.

(2)  EUVL C 79, 27.3.2010, s. 45.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23 päivänä huhtikuuta 2009 (EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 354), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 22 päivänä helmikuuta 2010 (EUVL C 114 E, 4.5.2010, s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15 päivänä kesäkuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. syyskuuta 2010.

(4)  EYVL L 237, 24.8.1991, s. 25.

(5)  EYVL L 75, 15.3.2001, s. 29.

(6)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(7)  Ks. unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2010 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 661/2010/EU (EUVL L 204, 5.8.2010, s. 1) liite III.

(8)  EYVL L 199, 31.7.1985, s. 1.

(9)  EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.


LIITE

Ensimmäisten tavaraliikennekäytävien luettelo

 

Jäsenvaltiot

Pääreitit (1)

Tavaraliikennekäytävien perustaminen:

1.

NL, BE, DE, IT

Zeebrugge–Antwerpen/Rotterdam–Duisburg–[Basel]–Milano–Genova

Viimeistään 10. päivänä marraskuuta 2013.

2.

NL, BE, LU, FR

Rotterdam–Antwerpen–Luxemburg–Metz–Dijon–Lyon/[Basel]

Viimeistään 10. päivänä marraskuuta 2013.

3.

SE, DK, DE, AT, IT

Tukholma–Malmö–Kööpenhamina–Hampuri–Innsbruck–Verona–Palermo

Viimeistään 10. päivänä marraskuuta 2015.

4.

PT, ES, FR

Sines–Lissabon/Leixões

Madrid–Medina del Campo/Bilbao/San Sebastian–Irun–Bordeaux–Pariisi/Le Havre/Metz

Sines–Elvas/Algeciras

Viimeistään 10. päivänä marraskuuta 2013.

5.

PL, CZ, SK, AT, IT, SI

Gdynia–Katowice–Ostrava/Žilina–Bratislava/Wien/Klagenfurt–Udine– Venetsia/Trieste/Bologna/Ravenna/

Graz–Maribor–Ljubljana–Koper/Trieste

Viimeistään 10. päivänä marraskuuta 2015.

6.

ES, FR, IT, SI, HU

Almería–Valencia/Madrid–Zaragoza/Barcelona–Marseille–Lyon–Torino–Milano–Verona–Padova/Venetsia–Trieste/Koper–Ljubljana–Budapest–Zahony (Unkarin ja Ukrainan välinen raja)

Viimeistään 10. päivänä marraskuuta 2013.

7.

CZ, AT, SK, HU, RO, BG, EL

Bukarest–Constanta

Praha–Wien/Bratislava–Budapest

Vidin–Sofia–Thessaloniki–Ateena

Viimeistään 10. päivänä marraskuuta 2013.

8.

DE, NL, BE, PL, LT

Bremerhaven/Rotterdam/Antwerpen–Aachen/Berliini–Varsova–Terespol (Puolan ja Valko-Venäjän välinen raja)/Kaunas

Viimeistään 10. päivänä marraskuuta 2015.

9.

CZ, SK

Praha–Horni Lideč–Žilina–Košice–Čierna nad Tisou– (Slovakian ja Ukrainan välinen raja)

Viimeistään 10. päivänä marraskuuta 2013.


(1)  ”/” tarkoittaa vaihtoehtoisia reittejä. TEN-T:n ensisijaisten hankkeiden mukaisesti reittejä 4 ja 6 olisi täydennettävä tulevaisuudessa hankkeella nro 16 eli tavaraliikenteen rautatiereitillä Sines/Algeciras–Madrid–Pariisi, joka käsittää Pyreneiden keskiosan läpikulkuyhteyden matalan tunnelin kautta.


Top