EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32009R0390

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 390/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009 , diplomaatti- ja konsuliedustustoille annetun yhteisen konsuliohjeiston muuttamisesta biometristen tunnisteiden käyttöönoton ja viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestämistä koskevien määräysten osalta

EUVL L 131, 28.5.2009, p. 1–10 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 05/04/2010

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2009/390/oj

28.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 131/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 390/2009,

annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009,

diplomaatti- ja konsuliedustustoille annetun yhteisen konsuliohjeiston muuttamisesta biometristen tunnisteiden käyttöönoton ja viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestämistä koskevien määräysten osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Hakijoiden tunnistaminen ja heidän henkilöllisyytensä tarkistaminen luotettavasti edellyttää biometristen tietojen käsittelyä neuvoston päätöksellä 2004/512/EY (3) perustetussa viisumitietojärjestelmässä (VIS) ja oikeudellisten puitteiden asettamista näiden biometristen tunnisteiden keruulle. Viisumitietojärjestelmän täytäntöönpano edellyttää myös uusien menetelmien käyttöönottoa viisumihakemusten vastaanotossa.

(2)

Biometristen tunnisteiden sisällyttäminen viisumitietojärjestelmään on tärkeä vaihe niiden uusien menetelmien käytössä, joilla viisuminhaltija ja passi yhdistetään aiempaa luotettavammin toisiinsa väärän henkilöllisyyden käytön estämiseksi. Tästä syystä hakijan henkilökohtaisen läsnäolon, ainakin, kun on kyse ensimmäisestä hakemuksesta, olisi oltava yksi perusvaatimuksista viisumin myöntämiselle menettelyssä, jossa biometriset tunnisteet rekisteröidään viisumitietojärjestelmään.

(3)

Päätös biometristen tunnisteiden käyttöönotosta on tehty viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus) (4).

(4)

Tässä asetuksessa määritetään biometristen tunnisteiden keruuta koskevat vaatimukset viittaamalla kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) vahvistamiin asiaa koskeviin määräyksiin. Yhteentoimivuuden varmistamiseksi ei edellytetä muita teknisiä eritelmiä.

(5)

Kaikki jäsenvaltion viisuminhakumenettelyn aikana saamat asiakirjat, tiedot ja biometriset tunnisteet katsotaan konsulisuhteita koskevan 24 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn Wienin yleissopimuksen mukaisiksi konsuliedustuston asiakirjoiksi, ja niitä on kohdeltava asianmukaisesti.

(6)

Nykyisten edustamista koskevien puitteiden lisäksi on pohdittava uusia organisatorisia mahdollisuuksia, joilla helpotetaan hakijoiden rekisteröimistä ja vähennetään jäsenvaltioille aiheutuvia kustannuksia. Yhteiseen konsuliohjeistoon diplomaatti- ja konsuliedustustoille (5) olisi lisättävä ensinnäkin erityinen edustamisen muoto, joka on rajoitettu hakemusten keruuseen ja biometristen tunnisteiden rekisteröimiseen.

(7)

Käyttöön olisi otettava myös muita vaihtoehtoja, kuten yhteisten tilojen järjestäminen, yhteiset viisumikeskukset, kunniakonsulit ja ulkoisten palveluntarjoajien kanssa tehtävä yhteistyö. Näiden vaihtoehtojen osalta olisi vahvistettava asianmukaiset oikeudelliset puitteet, jolloin huomioon olisi otettava erityisesti tietosuojakysymykset. Jäsenvaltioiden olisi kyseisissä oikeudellisissa puitteissa säädettyjen edellytysten mukaisesti määritettävä, minkälaista organisatorista rakennetta ne käyttävät kussakin kolmannessa maassa. Komission olisi julkaistava kyseisiä rakenteita koskevat tiedot.

(8)

Järjestäessään yhteistyötä jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hakijat ohjataan heidän hakemuksensa käsittelystä vastaavan jäsenvaltion puoleen.

(9)

On tarpeen laatia määräykset niitä tilanteita varten, joissa jäsenvaltiot päättävät menettelyn helpottamiseksi tehdä hakemusten keruussa yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa. Tällainen päätös voidaan tehdä, jos erityisissä olosuhteissa tai toimialueeseen liittyvien syiden vuoksi yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa rajoitetun edustuksen, yhteisten tilojen tai yhteisen viisumikeskuksen muodossa ei osoittaudu asianmukaiseksi kyseisen jäsenvaltion kannalta. Määräykset olisi vahvistettava noudattaen viisumien myöntämistä koskevia yleisiä periaatteita ja yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (6) mukaisia tietosuojavaatimuksia. Lisäksi määräysten vahvistamisessa ja täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon tarve välttää edullisimman viisumikohtelun etsimistä (visa shopping).

(10)

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä ulkoisten palveluntarjoajien kanssa jonkin sellaisen oikeudellisen välineen nojalla, johon sisältyy määräyksiä kyseisten palveluntarjoajien tarkoista velvoitteista, välittömästä ja rajoittamattomasta pääsystä niiden tiloihin, hakijoille annettavista tiedoista, luottamuksellisuudesta sekä yhteistyön keskeyttämistä tai päättymistä koskevista edellytyksistä ja menettelyistä.

(11)

Tällä asetuksella poiketaan yhteisen konsuliohjeiston III osan 4 kohdassa määrätystä henkilökohtaista läsnäoloa koskevasta yleisestä säännöstä, koska tällä asetuksella annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus tehdä yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa hakemusten keräämiseksi ja vahvistetaan keskitetyn palvelupisteen periaate hakemusten esittämistä varten. Tällä ei rajoiteta mahdollisuutta pyytää hakijaa henkilökohtaiseen haastatteluun eikä myöskään näitä kysymyksiä koskevien tulevien säädösten antamista.

(12)

Tietosuojavaatimusten noudattamisen varmistamiseksi on kuultu direktiivin 95/46/EY 29 artiklalla perustettua työryhmää.

(13)

Direktiiviä 95/46/EY sovelletaan jäsenvaltioihin niiden käsitellessä henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti.

(14)

Jäsenvaltioiden olisi vastaisuudessakin varattava kaikille hakijoille mahdollisuus jättää hakemuksensa suoraan niiden diplomaatti- tai konsuliedustustoihin.

(15)

Mahdollisten seuraavien hakemusten käsittelyn helpottamiseksi sormenjäljet olisi voitava jäljentää niiden ensimmäisestä viisumitietojärjestelmään tallentamisesta 59 kuukauden ajan. Tämän ajanjakson jälkeen sormenjäljet olisi kerättävä uudelleen.

(16)

Biometristen tunnisteiden keruuta koskevan vaatimuksen vuoksi kaupallisia organisaatioita, kuten matkatoimistoja, ei saisi enää käyttää ensimmäisen hakemuksen käsittelyyn vaan ainoastaan tätä seuraavien hakemusten käsittelyn hoitamiseen.

(17)

Yhteistä konsuliohjeistoa olisi sen vuoksi muutettava.

(18)

Komission olisi annettava kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua sen jälkeen kun VIS on otettu käyttöön ja joka neljäs vuosi sen jälkeen.

(19)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat hakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestäminen biometristen tietojen viisumitietojärjestelmään tallettamisen osalta sekä yhteisten vaatimusten ja yhteentoimivien biometristen tunnisteiden ja kaikkia yhteisön yhteiseen viisumipolitiikkaan osallistuvia jäsenvaltioita koskevien sääntöjen käyttöön ottaminen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(20)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten mukaisesti, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(21)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa (7) ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä neuvoston päätöksen 1999/437/EY (8) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(22)

Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (9) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(23)

Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (10) mukaisesti. Irlanti ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(24)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä tehdyssä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (11) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (12) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(25)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen koskevassa pöytäkirjassa ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/261/EY (13) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(26)

Kyproksen osalta tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöä kehittävä tai muuten siihen liittyvä säädös.

(27)

Tämä asetus on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöä kehittävä tai muuten siihen liittyvä säädös,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yhteisen konsuliohjeiston muuttaminen

Muutetaan yhteinen konsuliohjeisto diplomaatti- ja konsuliedustustoille seuraavasti:

1)

Muutetaan II jakso seuraavasti:

a)

Lisätään 1.2 kohdan b alakohtaan alakohdat seuraavasti:

”Jäsenvaltio voi myös edustaa yhtä tai useampaa muuta jäsenvaltiota rajoitetusti ainoastaan hakemusten keruussa ja biometristen tunnisteiden rekisteröimisessä. Asiaa koskevia 1.2 kohdan c ja e alakohdan määräyksiä sovelletaan. Hakemusten ja tietojen keruu ja siirtäminen edustetulle jäsenvaltiolle on suoritettava siten, että asiaan kuuluvia tietosuojaa ja -turvallisuutta koskevia sääntöjä noudatetaan.

Edustettujen jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot salataan kokonaan riippumatta siitä, siirretäänkö ne sähköisesti vai fyysisesti sähköisellä tallennusvälineellä edustavan jäsenvaltion viranomaisilta edustetun jäsenvaltion viranomaisille.

Kolmansissa maissa, joissa edustavan jäsenvaltion viranomaisten edustettujen jäsenvaltioiden viranomaisille sähköisesti siirtämien tietojen salaaminen on kielletty, edustetut jäsenvaltiot eivät saa sallia edustavan jäsenvaltion siirtää tietoja sähköisesti.

Tässä tapauksessa asianomaisten edustettujen jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköiset tiedot siirretään fyysisesti edustavan jäsenvaltion viranomaisilta edustettujen jäsenvaltioiden viranomaisille kokonaan salatussa muodossa sähköisellä tallennusvälineellä jonkin jäsenvaltion konsulivirkamiehen toimesta tai, jos tietojen siirtäminen edellyttäisi suhteettomia tai aiheettomia toimia, jossakin muussa turvallisessa ja suojatussa muodossa, esimerkiksi käyttämällä vakiintuneita toimijoita, joilla on kokemusta arkaluontoisten asiakirjojen ja tietojen kuljettamisesta asianomaisessa kolmannessa maassa.

Siirron turvallisuustaso on kaikissa tapauksissa mukautettava tietojen arkaluonteisuuteen.

Jäsenvaltiot tai yhteisö pyrkivät pääsemään asianomaisten kolmansien maiden kanssa yhteisymmärrykseen asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten välillä sähköisesti vaihdettavien tietojen salaamista koskevan kiellon poistamisesta.”.

b)

Korvataan d alakohta seuraavasti:

”d)

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettu edustaminen ja rajoitettu edustaminen yhtenäisten viisumien myöntämisessä otetaan huomioon liitteessä 18 olevassa taulukossa edustamisesta yhtenäisten viisumien myöntämisessä.”

2)

Lisätään III jaksoon kohta seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Viisumihakemukset

1.1   Viisumihakemuslomakkeet – lomakkeiden lukumäärä

Hakijan on myös täytettävä yhtenäisen viisumin hakemuslomake. Yhtenäistä viisumia on haettava liitteessä 16 olevan mallin mukaisella yhdenmukaisella lomakkeella.

Hakemuslomake on täytettävä vähintään yhtenä kappaleena, jotta sitä voidaan käyttää keskusviranomaisia kuultaessa. Jäsenvaltiot voivat pyytää hakemuksen useampana kappaleena, jos kansalliset hallinnolliset menettelyt sitä edellyttävät.

1.2   Biometriset tunnisteet

a)   Jäsenvaltioiden on kerättävä hakijalta kasvokuvasta ja kymmenestä sormenjäljestä koostuvat biometriset tunnisteet siten, että menettelyssä noudatetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksessa annettuja suojalausekkeita.

Hakijan henkilökohtaista läsnäoloa on edellytettävä silloin, kun hän esittää ensimmäisen hakemuksensa. Tällöin on kerättävä seuraavat biometriset tunnisteet:

valokuva, joka skannataan tai otetaan hakemusta esitettäessä, ja

kymmenen sormenjälkeä, jotka otetaan alas painetuista sormista ja kerätään digitaalisesti.

Jos hakijalta aiempaa hakemusta varten kerätyt sormenjäljet on tallennettu ensimmäistä kertaa viisumitietojärjestelmään alle 59 kuukautta ennen uuden hakemuksen päivämäärää, ne jäljennetään seuraavaan hakemukseen.

Jos kuitenkin voidaan perustellusti epäillä hakijan henkilöllisyyttä, diplomaatti- tai konsuliedustuston on kerättävä sormenjäljet edellä mainitun ajanjakson aikana.

Lisäksi jos hakemuksen jättämisajankohtana ei voida välittömästi vahvistaa, että sormenjäljet kerättiin edellä mainitun ajanjakson aikana, hakija voi pyytää sormenjälkiensä keräämistä.

VIS-asetuksen 9 artiklan 5 alakohdan mukaisesti kuhunkin hakemukseen liitetty valokuva on tallennettava viisumitietojärjestelmään. Hakijaa ei saa vaatia tulemaan paikalle tätä varten.

Valokuvaa koskevien teknisten vaatimusten osalta on noudatettava kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiakirjan N:o 9303 osassa 1, 6. laitos, vahvistettuja kansainvälisiä vaatimuksia.

Sormenjälkien ottamisessa on noudatettava ICAOn normeja sekä viisumitietojärjestelmän kehittämiseen liittyviä biometrisiä tunnisteita koskevien standardien teknisistä eritelmistä 22 päivänä syyskuuta 2006 tehtyä komission päätöstä 2006/648/EY (14).

Diplomaatti- tai konsuliedustuston ja viisumien myöntämisestä rajoilla vastaavien viranomaisten pätevän ja asianmukaisesti valtuutetun henkilökunnan on kerättävä biometriset tunnisteet. Myös VII jakson 1.3 ja 1.4 kohdassa tarkoitetun kunniakonsulin tai ulkoisen palveluntarjoajan pätevä ja asianmukaisesti valtuutettu henkilökunta voi diplomaatti- tai konsuliedustuston valvonnassa kerätä biometriset tunnisteet.

Ainoastaan asianmukaisesti valtuutettu konsuliedustuston henkilökunta voi tallentaa tiedot viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan, 7 artiklan sekä 9 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkia VIS-asetuksen 15 artiklan mukaisia hakuperusteita käytetään täysimääräisesti, jotta vältytään virheellisiltä hylkäämisiltä ja tunnistamisilta.

b)   Poikkeukset

Seuraaviin hakijoihin ei sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta:

alle 12-vuotiaat lapset;

henkilöt, joiden sormenjälkien ottaminen on fyysisesti mahdotonta. Jos yksittäisten sormenjälkien ottaminen on mahdollista, ne on otettava. Jos sormenjälkien ottaminen on mahdotonta väliaikaisesti, hakijan edellytetään kuitenkin antavan sormenjäljet hakiessaan viisumia seuraavan kerran. Diplomaatti- tai konsuliedustustoilla ja viisumien myöntämisestä rajoilla vastaavilla viranomaisilla on oikeus pyytää lisäselvityksiä, miksi sormenjälkien ottaminen on väliaikaisesti mahdotonta. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaiset menettelyt hakijan ihmisarvoisen kohtelun varmistamiseksi tapauksissa, joissa henkilön sormenjälkien rekisteröimisessä on vaikeuksia. Sormenjälkien ottamisen fyysinen mahdottomuus ei saa vaikuttaa päätökseen viisumin myöntämisestä tai epäämisestä;

valtion- tai hallitusten päämiehet ja kansallisten hallitusten jäsenet mukana seuraavine puolisoineen ja heidän virallisten valtuuskuntiensa jäsenet, kun he ovat jäsenvaltion hallituksen tai kansainvälisen järjestön virallisesti kutsumia;

hallitsijat ja muut kuninkaallisen perheen korkeassa asemassa olevat jäsenet, kun he ovat jäsenvaltion hallituksen tai kansainvälisen järjestön virallisesti kutsumia.

Kyseisissä tapauksissa viisumitietojärjestelmään on tehtävä merkintä ’ei sovelleta’.

b)

Lisätään kohta seuraavasti:

”5.   Henkilöstön käyttäytyminen

Jäsenvaltioiden diplomaatti- tai konsuliedustustojen on varmistettava, että hakijat otetaan vastaan kohteliaasti.

Konsuliedustuston henkilöstön on tehtäviään suorittaessaan täysimääräisesti kunnioitettava ihmisarvoa. Kaikkien toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiinsa nähden.

Konsuliedustuston henkilöstö ei tehtäviään suorittaessaan saa syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän eikä sukupuolisen suuntautumisen vuoksi.”

3)

Korvataan VII jakson 1 kohta seuraavasti:

”1.   Viisumiosastojen järjestäminen

1.1   Viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestäminen

Kunkin jäsenvaltion on huolehdittava hakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestämisestä. Hakemukset on periaatteessa jätettävä jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustustoon.

Jäsenvaltioiden on

varustettava diplomaatti- tai konsuliedustustonsa ja viisumien myöntämisestä rajoilla vastaavat viranomaiset biometristen tunnisteiden keräämiseen tarvittavilla välineillä, samoin kuin kunniakonsuleidensa toimitilat, jos niissä on tarkoitus kerätä biometrisiä tunnisteita 1.3 kohdan mukaisesti, ja/tai

tehtävä yhteistyötä yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa paikallisen konsuliyhteistyön puitteissa tai muiden asianmukaisten yhteyksien avulla rajoitetun edustuksen, yhteisten tilojen tai yhteisen viisumikeskuksen muodossa 1.2 kohdan mukaisesti.

Erityisissä olosuhteissa tai paikallisesta tilanteesta johtuvista syistä, esimerkiksi jos

hakijoiden suuren määrän vuoksi hakemusten ja tietojen keruuta ei ole mahdollista järjestää ajoissa ja asianmukaisissa olosuhteissa; tai

toiminnan maantieteellistä kattavuutta kyseisen kolmannen maan alueella ei voida varmistaa muulla tavalla,

ja jos edellä mainitut yhteistyömuodot eivät ole kyseisen jäsenvaltion kannalta asianmukaisia, jäsenvaltio voi viimeisenä keinona turvautua yhteistyöhön ulkoisen palveluntarjoajan kanssa 1.4 kohdan mukaisesti.

Järjestelyn muodon valinta ei saa johtaa siihen, että hakijaa vaaditaan käymään henkilökohtaisesti useammassa kuin yhdessä toimipaikassa hakemuksen jättämiseksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta oikeuteen kutsua hakija henkilökohtaiseen haastatteluun III jakson 4 kohdan mukaisesti.

1.2   Jäsenvaltioiden yhteistyömuodot

a)

Jos järjestetään yhteiset tilat, yhden tai useamman jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustustojen henkilökunnan on käsiteltävä hakemukset (myös biometriset tunnisteet), jotka sille on osoitettu toisen jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustustossa, ja jaettava välineistö kyseisen jäsenvaltion kanssa. Asianomaisten jäsenvaltioiden on sovittava yhteisten tilojen käytön kestosta ja sen päättymistä koskevista edellytyksistä sekä sille jäsenvaltiolle tulevasta viisumimaksun osuudesta, jonka diplomaatti- tai konsuliedustustoa on käytetty.

b)

Jos perustetaan yhteisiä viisumikeskuksia, kahden tai useamman jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustustojen henkilökunta on koottava samaan rakennukseen niille osoitettujen hakemusten (myös biometristen tunnisteiden) vastaanottamiseksi. Hakijat on ohjattava hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion puoleen. Jäsenvaltioiden on sovittava kyseisen yhteistyön kestosta ja sen päättymistä koskevista edellytyksistä sekä kustannustenjaosta osallistuvien jäsenvaltioiden kesken. Yhden jäsenvaltion on vastattava logistiikkaa ja asemamaan kanssa ylläpidettäviä diplomaattisuhteita koskevista sopimuksista.

1.3   Kunniakonsulien käyttö

Myös kunniakonsulit voidaan valtuuttaa suorittamaan jotkin tai kaikki 1.5 kohdassa tarkoitetut tehtävät. Turvallisuuden ja tietosuojan takaamiseksi on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet.

Jos kunniakonsuli ei ole jäsenvaltion virkamies, tehtävien suorittamisessa on noudatettava liitteessä 19 asetettuja vaatimuksia lukuun ottamatta kyseisen liitteen C kohdan c alakohdassa olevia määräyksiä.

Jos kunniakonsuli on jäsenvaltion virkamies, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, että tehtävien suorittamiseen sovelletaan vastaavia vaatimuksia kuin ne, joita sovellettaisiin, jos tehtävät suorittaisi sen diplomaatti- tai konsuliedustusto.

1.4   Yhteistyö ulkoisten palveluntarjoajien kanssa

Jäsenvaltioiden on pyrittävä tekemään yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa yhdessä yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta julkisia hankintoja ja kilpailua koskeviin sääntöihin.

Ulkoisen palveluntarjoajan kanssa tehtävän yhteistyön on perustuttava liitteessä 19 vahvistettujen vaatimusten mukaiseen oikeudelliseen välineeseen.

Jäsenvaltioiden on paikallisen konsuliyhteistyön puitteissa vaihdettava tietoja ulkoisten palveluntarjoajien valinnasta ja asiaankuuluvien oikeudellisten välineiden ehtojen ja edellytysten vahvistamisesta.

1.5   Yhteistyömuodot ulkoisten palveluntarjoajien kanssa

Ulkoiselle palveluntarjoajalle voidaan antaa oikeus suorittaa yksi tai useampi seuraavista tehtävistä:

a)

viisumivaatimuksia ja hakemuslomakkeita koskevien yleisten tietojen antaminen;

b)

tietojen antaminen hakijalle vaadituista asiakirjoista tarkistusluettelon perusteella;

c)

tietojen ja hakemusten kerääminen (myös biometristen tunnisteiden kerääminen) ja hakemusten toimittaminen diplomaatti- tai konsuliedustustolle;

d)

perittävän maksun kerääminen;

e)

ajanvarausten hoitaminen henkilökohtaista käyntiä varten diplomaatti- tai konsuliedustustossa tai ulkoisen palveluntarjoajan luona;

f)

matkustusasiakirjojen (tarvittaessa myös epäämisilmoitusten) kerääminen diplomaatti- tai konsuliedustustosta ja niiden toimittaminen hakijoille.

1.6   Jäsenvaltioiden velvollisuudet

Valitessaan ulkoista palveluntarjoajaa asianomaisten jäsenvaltioiden on tutkittava yrityksen vakavaraisuus ja luotettavuus (myös tarvittavat toimiluvat, kaupparekisteriin rekisteröityminen, yhtiöjärjestys ja sopimukset pankkien kanssa) sekä varmistuttava siitä, ettei eturistiriitaa ole olemassa.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että valittu ulkoinen palveluntarjoaja noudattaa sille 1.4 kohdassa tarkoitetussa oikeudellisessa välineessä asetettuja ehtoja.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on huolehdittava tietojen käsittelyä koskevien tietosuojasääntöjen noudattamisesta, ja niitä on valvottava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (15) 28 artiklan mukaisesti.

Yhteistyö ulkoisen palveluntarjoajan kanssa ei rajoita eikä poista asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaista vastuuta hakijoiden henkilötietoja ja viisumien käsittelyä koskevien velvollisuuksien rikkomisesta. Tämä määräys ei vaikuta asianomaisen kolmannen maan lainsäädännön mukaisiin mahdollisiin toimiin, jotka voidaan kohdistaa suoraan ulkoiseen palveluntarjoajaan.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot salataan kokonaan riippumatta siitä, siirretäänkö ne sähköisesti vai fyysisesti sähköisellä tallennusvälineellä asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille.

Kolmansissa maissa, joissa ulkoisen palveluntarjoajan asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille sähköisesti siirtämien tietojen salaaminen on kielletty, asianomaiset jäsenvaltiot eivät saa sallia ulkoisen palveluntarjoajan siirtää tietoja sähköisesti.

Tällaisessa tapauksessa asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköiset tiedot siirretään fyysisesti ulkoiselta palveluntarjoajalta asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille kokonaan salatussa muodossa sähköisellä tallennusvälineellä jonkin jäsenvaltion konsuliedustuston virkamiehen toimesta tai, jos tietojen siirtäminen edellyttäisi suhteettomia tai aiheettomia toimia, jossakin muussa turvallisessa ja suojatussa muodossa, esimerkiksi käyttämällä vakiintuneita toimijoita, joilla on kokemusta arkaluontoisten asiakirjojen ja tietojen kuljettamisesta asianomaisessa kolmannessa maassa.

Siirron turvallisuustaso on kaikissa tapauksissa mukautettava tietojen arkaluonteisuuteen.

Jäsenvaltiot tai yhteisö pyrkivät pääsemään asianomaisten kolmansien maiden kanssa yhteisymmärrykseen ulkoiselta palveluntarjoajalta asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille sähköisesti siirrettävien tietojen salaamista koskevan kiellon poistamisesta.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on annettava ulkoiselle palveluntarjoajalle koulutusta, jota asianmukaisen palvelun ja riittävien tietojen tarjoaminen hakijoille edellyttää.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on säädettävä mahdollisuudesta epäselvissä tapauksissa tarkistaa diplomaatti- tai konsuliedustustossa sormenjäljet, jotka on ottanut ulkoinen palveluntarjoaja.

Hakemusten tutkimisen, tarvittaessa hakijoiden haastattelun, viisumien myöntämistä koskevan päätöksentekomenettelyn sekä viisumitarrojen tulostuksen ja kiinnittämisen voi suorittaa ainoastaan diplomaatti- tai konsuliedustusto.

Ulkoisilla palveluntarjoajilla ei saa olla pääsyä viisumitietojärjestelmään missään olosuhteissa. Viisumitietojärjestelmää voi käyttää ainoastaan diplomaatti- tai konsuliedustustojen asianmukaisesti valtuutettu henkilökunta.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on valvottava tarkoin 1.4 kohdassa tarkoitetun oikeudellisen välineen täytäntöönpanoa muun muassa seuraavilta osin:

a)

viisumivaatimuksia ja hakemuslomakkeita koskeva yleinen neuvonta, jota ulkoinen palveluntarjoaja antaa hakijoille;

b)

kaikki tarpeelliset tekniset ja organisatoriset turvatoimet henkilötietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, muuttamiselta, luvattomalta luovuttamiselta tai käytöltä, erityisesti jos yhteistyöhön kuuluu hakemusten ja tietojen siirtäminen asianomaisen jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustustoon, sekä kaikilta muilta henkilötietojen luvattomilta käsittelytavoilta;

c)

biometristen tunnisteiden kerääminen ja välittäminen;

d)

tietosuojasäännösten noudattamiseksi toteutettavat toimenpiteet.

Asianomaisten jäsenvaltioiden diplomaatti- tai konsuliedustustojen on tätä varten tehtävä säännöllisiä tarkastuksia ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa ilmoittamatta niistä ennalta.

1.7   Palvelumaksu

Ulkoinen palveluntarjoaja voi periä palvelumaksun liitteessä 12 perittäväksi säädetyn maksun lisäksi. Palvelumaksun on oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin, joita ulkoiselle palveluntarjoajalle aiheutuu sen suorittaessa yhtä tai useampaa 1.5 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä.

Kyseisestä palvelumaksusta on säädettävä yksityiskohtaisesti 1.4 kohdassa tarkoitetussa oikeudellisessa välineessä.

Jäsenvaltioiden on varmistettava paikallisen konsuliyhteistyön puitteissa, että hakijalta perittävä palvelumaksu on asianmukaisessa suhteessa ulkoisen palveluntarjoajan tarjoamiin palveluihin ja paikallisiin olosuhteisiin. Lisäksi niiden on pyrittävä yhtenäistämään sovellettava palvelumaksu.

Palvelumaksu saa olla enintään puolet liitteessä 12 säädetyn viisumin maksun määrästä, riippumatta liitteessä 12 määrätyistä mahdollisista poikkeuksista viisumia koskevaan maksuun.

Asianomaisen jäsenvaltion on vastaisuudessakin varattava kaikille hakijoille mahdollisuus jättää hakemuksensa suoraan sen diplomaatti- tai konsuliedustustoihin.

1.8   Tiedottaminen

Jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen on asetettava julkisesti saataville tarkat ohjeet ajanvarauksesta ja hakemuksen toimittamisesta.

1.9   Palvelun jatkuvuus

Jos yhteistyö muiden jäsenvaltioiden tai minkä hyvänsä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa lopetetaan, jäsenvaltioiden on varmistettava täyden palvelun jatkuvuus.

1.10   Päätös ja sen julkaiseminen

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle siitä, kuinka ne aikovat järjestää hakemusten vastaanoton ja käsittelyn kullakin edustuston sijaintipaikkakunnalla. Komissio varmistaa kyseisten tietojen asianmukaisen julkaisemisen.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle jäljennös 1.4 kohdassa tarkoitetusta oikeudellisesta välineestä.

4)

Muutetaan VIII jakson 5.2 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

b)

Lisätään otsikon ja 5.2 kohdan a alakohdan väliin virke seuraavasti:

”Edellä III jakson 1.2 kohdassa tarkoitettujen uusittujen hakemusten osalta jäsenvaltiot voivat sallia, että niiden diplomaatti- tai konsuliedustustot tekevät yhteistyötä kaupallisten organisaatioiden (s.o. hallinnollisia asioita hoitavien yksityisten toimistojen, liikenneyritysten ja matkatoimistojen, esimerkiksi matkanjärjestäjien ja matkailualan jälleenmyyjien) kanssa.”

5)

Lisätään seuraava liite:

”LIITE 19

Luettelo vähimmäisvaatimuksista, jotka on sisällytettävä oikeudelliseen välineeseen, kun kyseessä on ulkoisten palveluntarjoajien kanssa tehtävä yhteistyö

A.

Ulkoisen palveluntarjoajan on toimiaan suorittaessaan tietosuojan osalta

a)

estettävä kaikkina aikoina tietojen lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen luvatta, varsinkin siirrettäessä niitä hakemuksen käsittelystä vastaavalle jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustustolle;

b)

siirrettävä tiedot asianomaisten jäsenvaltioiden antamien ohjeiden mukaisesti

salatussa muodossa sähköisesti tai

suojattuina fyysisesti;

c)

siirrettävä tiedot mahdollisimman pian eli

fyysisesti siirrettävien tietojen tapauksessa vähintään kerran viikossa

sähköisesti siirrettävien salattujen tietojen tapauksessa viimeistään niiden keruupäivän päättyessä;

d)

hävitettävä tiedot välittömästi niiden siirtämisen jälkeen ja huolehdittava siitä, että ainoat mahdollisesti säilytettävät tiedot ovat hakijan nimi ja yhteystiedot tapaamisjärjestelyjä varten sekä tarvittaessa passin numero siihen saakka, kunnes passi on palautettu hakijalle;

e)

huolehdittava kaikista tarpeellisista teknisistä ja organisatorisista turvatoimista henkilötietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, muuttamiselta, luvattomalta luovuttamiselta tai käytöltä, erityisesti jos yhteistyöhön kuuluu hakemusten ja tietojen siirtäminen asianomaisen jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustustoon, sekä kaikilta muilta henkilötietojen luvattomilta käsittelytavoilta;

f)

käsiteltävä tietoja ainoastaan siinä tarkoituksessa, mitä hakemuksia koskevien henkilötietojen käsittely kyseisen jäsenvaltion puolesta edellyttää;

g)

sovellettava vähintään direktiivissä 95/46/EY säädettyjä tietosuojavaatimuksia vastaavia vaatimuksia;

h)

annettava hakijoille VIS-asetuksen 37 artiklan edellyttämät tiedot.

B.

Ulkoisen palveluntarjoajan on toimiaan suorittaessaan henkilöstön käyttäytymisen osalta

a)

varmistettava, että sen henkilöstö on asianmukaisesti koulutettu;

b)

varmistettava, että tehtäviään suorittaessaan sen henkilöstö

ottaa hakijat vastaan kohteliaasti;

kunnioittaa hakijoiden ihmisarvoa ja koskemattomuutta;

ei syrji henkilöitä näiden sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän eikä sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja

noudattaa luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä, myös erottuaan tai kun oikeudellisen välineen voimassaolo on keskeytynyt tai päättynyt;

c)

tunnistettava palveluksessaan toimiva henkilöstö milloin tahansa;

d)

todistettava, että sen henkilöstöllä ei ole rikosrekisterimerkintöjä ja että sillä on tarvittava asiantuntemus.

C.

Ulkoisen palveluntarjoajan on toimien suorittamisen tarkastuksen osalta

a)

sallittava asianomaisten jäsenvaltioiden valtuuttaman henkilöstön pääsy tiloihinsa aina ilman ennakkoilmoitusta, erityisesti tarkastuksia varten;

b)

varmistettava etäpääsymahdollisuus ajanvarausjärjestelmäänsä tarkastuksia varten;

c)

varmistettava asiaankuuluvien valvontamenetelmien käyttö (esim. testihakijat; Webcam);

d)

varmistettava tietosuojan noudattamisen tarkastaminen, johon kuuluvat raportointivelvoitteet, ulkoiset tarkastukset ja säännölliset tarkastukset paikan päällä;

e)

ilmoitettava asianomaisille jäsenvaltioille viipymättä mahdollisista turvallisuusrikkomuksista tai tietojen väärinkäyttöä tai luvatonta käyttöä koskevista hakijoiden valituksista ja sovitettava toimensa yhteen asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ratkaisuun pääsemiseksi ja nopeiden selitysten antamiseksi valituksen tehneille hakijoille.

D.

Ulkoisen palveluntarjoajan on yleisten vaatimusten osalta

a)

toimittava hakemuksen käsittelystä vastaavien jäsenvaltioiden ohjeiden mukaisesti;

b)

toteutettava asianmukaisia lahjonnan vastaisia toimenpiteitä (esimerkiksi henkilöstön palkkausta koskevat määräykset, yhteistyö valittaessa henkilöstön jäseniä tehtävään, kahden henkilön sääntö, vuorotteluperiaate);

c)

noudatettava täysin oikeudellisen välineen säännöksiä, joihin on sisällyttävä soveltamisen keskeyttämistä tai päättymistä koskeva lauseke erityisesti, jos sääntöjä rikotaan, ja uudelleentarkastelua koskeva lauseke sen varmistamiseksi, että oikeudellinen väline vastaa parhaita käytäntöjä.”

2 artikla

Kertomukset

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua viisumitietojärjestelmän käyttöönotosta ja sen jälkeen joka neljäs vuosi. Kertomukseen sisältyvät biometristen tunnisteiden keräämisen ja käytön täytäntöönpano, valitun ICAO-standardin soveltuvuus, tietosuojasääntöjen noudattaminen, kokemukset ulkoisista palveluntarjoajista ottaen erityisesti huomioon biometristen tietojen kerääminen, sormenjälkien jäljentämistä koskevan 59 kuukauden säännön soveltaminen sekä hakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestäminen. Kertomukseen sisältyvät myös VIS-asetuksen 17 artiklan 12, 13 ja 14 kohdan sekä 50 artiklan 4 kohdan perusteella tapaukset, joissa sormenjälkiä ei ole voitu tosiseikkojen perusteella antaa tai joissa niitä ei ole oikeudellisista syistä vaadittu verrattuna niiden tapausten lukumäärään, joissa sormenjäljet on otettu. Kertomukseen sisältyvät tiedot tapauksista, joissa henkilöltä, joka ei ole voinut tosiasiallisesti antaa sormenjälkiä, on evätty viisumi. Kertomukseen liitetään tarvittaessa tämän asetuksen muuttamista koskevia asianmukaisia ehdotuksia.

Ensimmäisessä kertomuksessa käsitellään myös alle 12-vuotiaiden lasten sormenjälkien luotettavuutta tunnistamis- ja toteamistarkoituksiin ja erityisesti sormenjälkien kehittymistä iän myötä komission teettämän tutkimuksen tulosten perusteella.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa 23 päivänä huhtikuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. NEČAS


(1)  EUVL C 321, 29.12.2006, s. 38.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 10. heinäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 5. maaliskuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. maaliskuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5.

(4)  EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.

(5)  EUVL C 326, 22.12.2005, s. 1.

(6)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(7)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(8)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(9)  EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(10)  EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(11)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(12)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.

(13)  EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3.

(14)  EUVL L 267, 27.9.2006, s. 41.”

(15)  EUVL L 281, 23.11.1995, s. 31.”


Top