27.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 195/36

(1)

Slovakian tasavalta ilmoitti komissiolle 9 päivänä joulukuuta 2005 päivätyllä ja 14 päivänä joulukuuta saapuneeksi kirjatulla kirjeellä aikovansa myöntää alueellista investointitukea Slovenské lodenice Komárno -telakalle. Komissio esitti tietopyynnöt 23 päivänä joulukuuta 2005 ja 27 päivänä helmikuuta 2006 päivätyillä kirjeillä, joista ensimmäiseen Slovakian tasavalta vastasi 26 päivänä tammikuuta 2006 päivätyllä ja 31 päivänä tammikuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä ja toiseen 23 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä ja 4 päivänä huhtikuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(2)

Komissio ilmoitti Slovakian tasavallalle 7 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, että se oli päättänyt aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn tuen osalta.

(3)

Komission päätös EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa toimenpiteestä.

(4)

Slovakian tasavalta esitti huomautuksensa tuensaajasta Slovenské Iodenice Komárnosta 6 päivänä heinäkuuta 2006 päivätyllä ja 12 päivänä heinäkuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Koska huomautukset toimitti komissiolle Slovakian tasavalta, komissio katsoo, että jäsenvaltiolla oli ollut tilaisuus vastata tuensaajan huomautuksiin. Slovakian tasavalta ei esittänyt lisähuomautuksia. Komissio pyysi 30 päivänä lokakuuta 2006 päivätyllä kirjeellä Slovakian tasavaltaa vahvistamaan komission tulkinnan tuensaajan huomautuksista. Tuensaaja toimitti lisäselvennykset 14 päivänä joulukuuta 2006 pidetyssä kokouksessa. Slovakian tasavalta vastasi komission 30 päivänä lokakuuta 2006 esittämään pyyntöön 10 päivänä tammikuuta 2007 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, jossa se myös vahvisti selvennykset, jotka tuensaaja oli esittänyt edellä mainitussa kokouksessa.

(5)

Tuensaaja on laivanrakennusalalla toimiva slovakialainen osakeyhtiö Slovenské lodenice Komárno, jäljempänä ’SLK’. Se toimii Bratislavassa Tonavan varrella EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tukialueella. Yritys perustettiin vuonna 2000. Sen osakkaat ovat Euram Bank AG Vienna (70 prosenttia) ja valtio (30 prosenttia). Euram Bank AG Viennasta tuli enemmistöosakas kahdella vuonna 2003 tehdyllä pääomasijoituksella. SLK on suuri yritys, jonka liikevaihto on 1,424 miljardia (3) Slovakian korunaa (2004) ja jossa on 910 työntekijää (2005). Kun yritys oli osittain yksityistetty vuonna 2003, se kolminkertaisti tuotantomääränsä (vuosittaisena kompensoituna bruttovetoisuustonnimääränä tarkasteltuna), ja vuonna 2004 se kirjasi 26 miljoonan Slovakian korunan suuruisen voiton. Yrityksellä ei ole rahoitusvaikeuksia.

(6)

SLK tuottaa pieniä meriliikenteen konttilaivoja ja irtolastialuksia, joiden enimmäiskantavuus on 6 000 kuollutta painotonnia. Slovakian tasavallan toimittamien tietojen mukaan markkinajohtajia ovat Damenin telakat Alankomaissa ja Flensburgin telakat Saksassa, jotka valmistavat aluksia, joiden kantavuus on 4 000–20 000 kuollutta painotonnia. Puolassa sijaitseva Stocznia Północnan telakka valmistaa myös saman suuruusluokan konttilaivoja. SLK ei suorita merialusten korjaus- tai muutostöitä. SLK:n koko tuotanto myydään Euroopan unionin jäsenvaltioihin.

(7)

SLK aikoo toteuttaa vuosina 2006–2008 investointihankkeen SLK:n käyttämän tekniikan uudenaikaistamiseksi. Hankkeen tavoitteena on nykyaikaistaa yrityksen tuotantoa. Investointihanke sisältää yhdeksän alahanketta (SP 01–SP 09), jotka esitellään jäljempänä. Kuvauksissa otetaan huomioon ne huomautukset, jotka tuensaaja on esittänyt muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, sillä ne olivat olennaisia hankkeen luonteen selventämisessä.

(8)

Kokonaiskustannukset ovat 80 325 658 Slovakian korunaa, mikä vastaa alueellisen investointituen tukikelpoisia kustannuksia. Kustannuksiin sisältyvät koneista ja laitteista aiheutuvat kulut. Tukikelpoisten investointikustannusten nykyarvo on 76 100 000 Slovakin korunaa (diskonttokorko 7,55 prosenttia). Kustannukset jakautuvat eri vuosille seuraavasti:

Taulukko 1

Tukikelpoisten kustannusten käypä arvo

(9)

Slovakian tasavallan mukaan alahankkeet SP 02 – SP 09 ovat itsenäisiä hankkeita, jotka SLK toteuttaa vaikka alahanketta SP 01 ei toteutettaisi.

(10)

Investointihanke lisää telakan teknistä kapasiteettia 24 000 kompensoidusta bruttovetoisuustonnista 28 500 kompensoituun bruttovetoisuustonniin vuonna 2009, mikä vastaa tuotannon kasvua kahdella aluksella vuodessa. Hankkeen toteuttamisen muut vaikutukset ovat tuotantosyklin lyheneminen, kustannussäästöt ja laadun parantaminen. Telakan tuottavuus kasvaa nykyisestä 67 miestyötunnista / kompensoidusta bruttovetoisuustonnista 58 miestyötuntiin / kompensoituun bruttovetoisuustonniin vuonna 2009 alihankintana teetettävä työ huomioon ottaen.

(11)

Investoinnin johdosta telakalle syntyy 140 työpaikkaa (mukaan lukien 112 tuotantoon suoraan yhteydessä olevaa työpaikkaa, 20 avustavaa työpaikkaa ja 8 toimistotyöpaikkaa) ja 50 välillistä työpaikkaa syntyy alueelle, jonka työttömyysaste on 14 prosenttia. Alahankkeen SP 09 toteuttamisen johdosta suuri osa suoraan tuotantoon liittyvistä työpaikoista syntyy yrityksen sisällä. Vuosittainen tuotanto käytettävissä olevina miestyötunteina kasvaa investoinnin jälkeen 1 590 300:sta 1 653 200:aan.

(12)

Tuensaaja ilmoitti, että se säilyttää investoinnin tulokset vähintään viiden vuoden ajan. SLK haki tukea 10 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä kirjeellä. Investoinnin toteuttaminen alkoi vuonna 2006.

(13)

Ilmoitetussa tukitoimenpiteessä sosiaaliturvavirasto aikoo luopua saatavistaan, jotka johtuvat SLK:n sosiaaliturvamaksujen viivästymisestä 31 päivän lokakuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välisenä aikana. Kyseiset verosaatavat ovat yhteensä 17 117 957 Slovakian korunaa. Sosiaaliturvavirasto ei kuitenkaan luovu saatavistaan ennen kuin se on saanut komissiolta hyväksynnän. Tuen käypä arvo on 17 117 957 Slovakian korunaa. Se vastaa tuki-intensiteettiä, joka on 22,49 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(14)

Muut rahoituslähteet ovat SLK:n omat varat (19 025 000 Slovakian korunaa) ja laina yksityiseltä pankilta (39 957 043 Slovakian korunaa).

(15)

Komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn seuraavin perustein. Ensiksikin komissio piti kyseenalaisena sitä, olivatko alahankkeet SP 01, SP 05 ja SP 09 nykyisen telakan nykyaikaistamista koskevia investointeja, joiden tarkoituksena on lisätä olemassa olevien laitosten tuottavuutta. Komissio epäili myös sitä, voitiinko ne näin ollen katsoa aluetukikelpoisiksi.

(16)

Komissio piti erityisen kyseenalaisena sitä, oliko alahanke SP 01, jonka tarkoituksena oli ilmeisesti luoda uutta tuotantokapasiteettia, myös suunniteltu parantamaan telakan nykyisten laitosten tuottavuutta.

(17)

Komissio epäili myös sitä, että alahanke SP 05 koski pelkästään vuokralaitteiden vaihtamista yrityksen omiin, koska investointi ei ilmeisesti saisi aikaan tehokkuushyötyä. Komissiolla oli samat epäilykset alahankkeesta SP 09.

(18)

Toiseksi komissio piti kyseenalaisena sitä, olivatko alahankkeet SP 01, SP 02 ja SP 03 aluetukikelpoisia, sillä ne näyttivät johtavan tuensaajan teknisen kapasiteetin kasvuun. Komissio totesi, että sen oli tutkittava tarkemmin tuetun investoinnin vaikutusta telakan kapasiteettiin.

(19)

Kolmanneksi komissio piti investointihankkeen yksittäisten osien aluetukikelpoisuuden osalta kyseenalaisena myös sitä, noudatettiinko suurinta sallittua tuki-intensiteettiä.

(20)

Komission alustava päätelmä oli, että tällä hetkellä sen käytettävissä olevan tiedon perusteella muut alahankkeet täyttivät laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevissa puitteissa (4), jäljempänä puitteet, vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit.

(21)

Tuensaaja toimitti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa lisäselvityksiä investointihankkeen aiheellisuudesta ja vaikutuksesta.

(22)

Tuensaaja selitti, että investointihankkeen tärkein perustelu oli telakan nykyinen sopimaton rakenne, jonka vuoksi tuensaaja oli riippuvainen luonnonolosuhteista, esimerkiksi Tonavan veden tasosta. Tällä hetkellä rungon osat kootaan sekä katetuissa tuotantohalleissa että ulkoilmassa raiteilla 4 ja 5. Ongelma laitosten nykyisessä rakenteessa on se, että osien kokoa rajaa yhtäältä tuotantohallien korkeus ja toisaalta nosturin nostokapasiteetti laitureilla 4 ja 5 (27 tonnia). Seuraukset ovat kahtalaiset. Ensiksikin suurempien osien kokoonpano on tehtävä osittain veden päällä. Toiseksi osissa, erityisesti putkistoissa, ei useinkaan saavuteta varustelun mahdollistavaa kriittistä kokoa. Siksi tämä suoritetaan veden päällä vasta rungon valmistuksen päätyttyä, mikä on tehotonta.

(23)

Koska kokoonpano ja varustelu on ainakin osittain toteutettava veden päällä, telakka on hyvin riippuvainen Tonavan vedenpinnan tasoista ja luonnonolosuhteista. Kun Tonavan pinta on alhaalla, tuotanto on pysäytettävä, sillä kokoonpanon jatkaminen halleissa (rajattu korkeus ja tila) tai olemassa olevissa ulkotiloissa (rajattu nostokurjen käyttökapasiteetti) on teknisesti mahdotonta.

(24)

Tämä on alahankkeissa SP 01 ja SP 03 esitetty ongelma. Investoinnilla luotaisiin uutta kokoonpanokapasiteettia, jonka ansiosta telakka voisi tuottaa suurempia osia. Ulkotilan kokoonpanokapasiteettia kasvatetaan raiteella 8 olevalla uudella laitoksella, jossa on varustelupaikan nostolaitteen kapasiteettia vastaava 50 tonnin nostolaite. Tällä tavoin prosessia tehostetaan. Lisäksi nykyinen kokoonpanokapasiteetti raiteilla 4 ja 5 ajanmukaistetaan.

(25)

Tämän vuoksi osa rungonosien rakentamisesta siirtyy tuotantohalleista ulkoilmaan. Aikaisemmin tuotantohallit ruuhkautuivat Tonavan vesitason laskiessa niin alas, ettei työtä voinut tehdä veden päällä, mikä aiheutti tuotannon pysäyttämisen. Vapautunut tila käytetään tuotannon kulun tehostamiseen kokoonpanohallien sisäpuolella, minkä ansiosta telakka voi suorittaa muutakin kuin kokoonpanotyötä, kuten maalausta ja useiden pienempien laivanosien tuotantoa.

(26)

Alahankkeen SP 03 toteuttaminen lyhentää jakeluverkkoa, mikä vähentää energiahäviöitä.

(27)

Alahankkeen SP 02 osalta tuensaaja korosti nykyisen kammion suihkun vaihtamisesta uuteen johtuvan tehokkuushyödyn.

(28)

Alahankkeen SP 05 osalta tuensaaja toimitti vanhan ja uuden porauslaitteen teknisten ominaisuuksien vertailun, kuten edellä johdanto-osan 7 kappaleessa on esitetty.

(29)

Lopuksi alahankkeen SP 09 osalta tuensaaja selitti, että alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaamisen teettäminen alihankintana tulee ongelmalliseksi, kun valmistettavien osien teknisiä eritelmiä muutetaan tuotantoprosessin aikana. Tällaiset muutokset näyttävät olevan tavallisia ja tuensaaja oli sen vuoksi usein täysin riippuvainen alihankkijoidensa työaikataulusta. Jos tuensaaja omistaisi tarvittavat laitteet, se voisi vastata joustavasti ja viipymättä muutoksiin ja tehostaa huomattavasti työnkulkua (20 prosenttia kustannusten vähennystä muiden kuin teräksisten osien valmistuksessa). Tämä oli erityisen merkittävää, sillä alumiinia ja ruostumatonta terästä olevia materiaaleja käytettiin yhä enemmän teräksen sijaan.

(30)

Vastauksena epäilyihin, että alahankkeita SP 01, SP 02 ja SP 03 olisi tarkoitus käyttää telakan teknisen kapasiteetin kasvattamiseen, tuensaaja väitti, että teknisen kapasiteetin kasvaminen oli pelkästään seurausta näillä investoinneilla saavutettavasta tuottavuuden kasvusta. Tuensaaja vahvisti, että kokonaiskapasiteetti kasvaisi 24 000 kompensoidusta bruttovetoisuustonnista 28 500 kompensoituun bruttovetoisuustonniin vuonna 2009, mikä vastaa keskimäärin kahden aluksen lisäystä vuodessa aluksen koosta ja tyypistä riippuen. Teoreettinen teräksen jalostuskapasiteetti kasvaisi 12 450 tonnista 15 700 tonniin. Teräksen jalostuskapasiteetti pysyisi kuitenkin käytännössä 12 450 tonnissa edellisten tuotantovaiheiden pullonkaulojen vuoksi, jotka voitaisiin välttää ainoastaan hyvin laaja-alaisilla investoinneilla, joita varten telakalla ei ollut keskipitkän aikavälin suunnitelmia.

(31)

Vastauksena komission esittämiin epäilyihin, että alahankkeita SP 01, SP 05 ja SP 09 ei ollut tarkoitettu toiminnassa olevien laitosten tuottavuuden parantamiseen, tuensaaja toimitti sille tietoja, joilla se näytti toteen tuottavuuden tosiasiallisen kasvun. Tuensaaja määritti tuottavuuden kokonaiskasvun seuraavina tekijöinä: tuotantosyklin lyhentäminen 20, 12 tai 8 päivällä aluksen tyypistä riippuen, työn määrän vähentyminen noin 12 000 miestyötunnilla alusta kohden sekä teräksen esivalmistuslaitoksen tuottavuuden kasvu käsiteltynä teräksenä ilmaistuna (t) tuotantotyöntekijää kohden 14 prosentilla (13,65:sta 15,60:een) ja miestyötunteina ilmaistuna jalostettua terästonnia kohden 31 prosentilla (127:stä 97:ään).

(32)

Slovakian tasavalta lähetti komissiolle tuensaajan huomautukset sellaisenaan. Tämä merkitsee, että se tukee tuensaajan esittämiä seikkoja.

(33)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa sanotaan, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Yhteisöjen tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kauppaan vaikuttamisen peruste täyttyy, jos vastaanottavalla yritys harjoittaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan liittyvää taloudellista toimintaa.

(34)

Tässä tapauksessa verosaatavista luopuu sosiaaliturvavirasto, joka on sosiaaliturvajärjestelmää ohjaava keskusviranomainen. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitustoimenpiteessä on kyse valtion varoista ja se on valtion toteuttama. Sosiaaliturvavirasto voi harkintansa mukaan luopua viivästysmaksuista kokonaan tai osittain ”perustelluissa tapauksissa”. Tämän vuoksi tuen valikoivuutta koskeva peruste täyttyy. Toimenpiteellä SLK saa taloudellista etua, jota se ei olisi saanut markkinoilla, koska sen olisi yleensä maksettava viivästyskorkoa. SLK valmistaa meriliikenteen aluksia. Koska näillä tuotteilla käydään kauppaa, toimenpide uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Vaikka SLK toimii pienten, enintään 6 000 kuolleen painotonnin suuruisten alusten erityismarkkinoilla, se on potentiaalinen kilpailija ainakin pienelle puolalaiselle telakalle, alankomaalaiselle Damenin telakalle ja saksalaiselle Flensburgin telakalle. Rahoitustoimi on näin ollen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja sitä on arvioitava sen mukaisesti.

(35)

Valtiontuen kokonaismäärä 17 117 957 Slovakian korunaa.

(36)

Kuten komissio vahvisti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, se on päättänyt olla arvioimatta, oliko sosiaaliturvamaksujen perimättä jättäminen 31 päivän lokakuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välisenä aikana EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Toimenpide liittyy aikaan ennen Slovakian liittymistä Euroopan unioniin eikä sitä ole sovellettu sen jälkeen. Sen vuoksi komissiolla ei ole toimivaltaa arvioida toimenpiteen soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Tietojen mukaan SLK maksoi kaikki 31 päivän lokakuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välillä kertyneet sosiaaliturvamaksut, mikä on itse asiassa viivästyssakoista luopumisen ehdoton edellytys.

(37)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään poikkeuksista 1 kohdassa tarkoitettuun periaatteeseen, jonka mukaan valtiontuki ei yleensä sovellu yhteismarkkinoille.

(38)

Komissio on antanut puitteet laivanrakennustuen arvioimista varten. Puitteiden mukaan laivanrakennuksella tarkoitetaan yhteisön alueella tapahtuvaa omalla käyttövoimalla liikkuvien avomerikelpoisten kauppa-alusten rakentamista. SLK:n toimet kuuluvat tämän määritelmän piiriin ja sen vuoksi SKL:lle myönnettyä tukea on arvioitava puitteiden mukaisesti.

(39)

Puitteiden 26 kohdan mukaan laivanrakennukseen, laivankorjaukseen tai laivakonversioon myönnettävän aluetuen voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille, jos tuki myönnetään nykyisten telakoiden uudistamiseen tai nykyaikaistamiseen tehtäviin investointeihin eikä se liity asianomaisen telakan tai asianomaisten telakoiden rahoitusrakenteiden uudistamiseen, ja sen tavoitteena on nykyisten laitosten tuottavuuden kehittäminen.

(40)

Tuki-intensiteetti ei saa ylittää 22,5 prosenttia 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla alueilla tai sovellettavan aluetuen ylärajaa, sen mukaan kumpi on alhaisempi. Tässä tapauksessa sovelletaan 22,5 prosentin ylärajaa. Lisäksi tuki on rajoitettava tukikelpoisten menojen kattamiseen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisesti, jäljempänä ’aluetuen suuntaviivat’ (5).

(41)

Komissio ei enää epäile, onko kyseisissä alahankkeissa kyse nykyisen telakan nykyaikaistamiseen liittyvästä investoinnista, jonka tarkoituksena on nykyisten laitosten tuottavuuden kehittäminen.

(42)

Komission mielestä alahanke SP 01 on nykyaikaistamishanke, koska sillä järkeistetään tuotantoprosessia ja ratkaistaan telakan nykyistä rakennetta koskevia keskeisiä ongelmia. Alahanke mahdollistaa ensinnäkin sen, että telakka voi tuottaa suurempia osia kuivalla maalla, jolloin se ei olisi riippuvainen Tonavan luonnonolosuhteista. Toiseksi kokoonpanoprosessin tehokkuus paranisi, kun telakalla voidaan rakentaa suurempia osia. Kolmanneksi osien varustelu voidaan suorittaa aikaisemmassa vaiheessa tuotantoprosessia. Tästä syntyy tehokkuushyötyä nykyiseen käytäntöön verrattuna, jossa varustelu suoritetaan valmiiksi tehtyihin runkoihin erityisesti putkistojen osalta. Lopuksi uudella laitteistolla tehostetaan niiden tuotantohallien käyttöä, jotka ovat tällä hetkellä ruuhkaisia osien rakennuksen vuoksi ja joita käytetään tulevaisuudessa muihin toimiin aikaisemmassa vaiheessa tuotantoprosessia.

(43)

Näistä syistä komissio päättelee, että vaikka alahanke SP 01 koskee uutta laitosta, se merkitsee telakan (erityisesti osien kokoonpanoprosessin) nykyaikaistamista kokonaisuudessaan ja sillä kehitetään nykyisten laitosten – erityisesti tuotantohallien – tuottavuutta.

(44)

Alahankkeen SP 05 osalta on todettava, että nykyaikaisemman ja nopeamman porauslaitteen teknisten ominaisuuksien ansiosta laitetta voidaan käyttää useammanlaisten osien käsittelyyn, jolloin tuotannon ja järjestelmien asennuksen joustavuus lisääntyy. Investointi merkitsee todellista nykyaikaistamista eikä pelkkää telakan toistaiseksi käyttämän vuokralaitteiston vaihtamista. Alahankkeilla kehitetään nykyisten laitosten tuottavuutta, ja vaikka vuokratuista tuotantovälineistä koostuvaa laitosta ei katsota nykyisiksi laitoksiksi, alahanke parantaa tuotannon ja järjestelmien asennuksen tuottavuutta.

(45)

Alahankkeella SP 09 parannetaan tuottavuutta alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsauslaitoksissa selvien kustannussäästöjen muodossa ja mahdollistamalla se, että telakka vastaa toiminnallisesti asiakkaiden toistuvasti muuttuviin vaatimuksiin. Näin vältetään nykyiset työnkulun keskeytykset. Investointi, joka johtaa töiden suorittamiseen yrityksen sisällä, merkitsee tuotantoprosessin todellista nykyaikaistamista. Hankkeella kehitetään nykyisten laitosten tuottavuutta, ja vaikka vuokralaitteiston ei katsottaisi muodostavan osa nykyistä laitosta, hankkeella tehostetaan tuotantoprosessia kokonaisuudessaan.

(46)

Komissio katsoo näiden huomioiden perusteella, että alahankkeet SP 05 ja SP 09 ovat nykyisen telakan nykyaikaistamista ja kehittävät nykyisten laitosten tuottavuutta.

(47)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio katsoi, että alahankkeet SP 01, SP 02 ja SP 03 saattavat johtaa telakan kapasiteetin kasvuun, ja se epäili, olisiko kasvu puitteiden mukaista.

(48)

Komission totesi, että kaikki nämä kolme alahanketta täyttivät vaatimuksen, jonka mukaan investoinnilla oli nykyaikaistettava nykyistä telakkaa nykyisten laitosten tuottavuuden kehittämiseksi. Alahankkeen SP 01 osalta tämä osoitettiin edellä olevassa 42 kappaleessa. Alahankkeen SP 02 osalta komissio huomauttaa, että uusi kammion suihku merkitsee laadullista parannusta, joka ilmenee suurempana nopeutena, alhaisempana materiaalin ja energian kulutuksena sekä myönteisinä ympäristövaikutuksina. Alahankkeen SP 03 edut ovat kahtalaiset. Ensiksikin jakeluverkon lyhentyminen johtaa säästöihin energiakustannuksissa. Toiseksi osien kokoonpanolaitoksen tehostaminen raiteilla 4 ja 5 saa aikaan samat tuottavuuden parannukset kuin alahankkeessa SP 01 (mahdollisuus rakentaa suurempia osia, tilojen vapauttaminen tuotantohalleissa ja riippumattomuus sääolosuhteista).

(49)

Kapasiteettia koskevasta kysymyksestä komissio tutkii ensin näiden alahankkeiden vaikutukset telakan tekniseen kapasiteettiin (jäljempänä 50 ja 51 kappale) ja päättää sen jälkeen, voidaanko kapasiteetin mahdollista kasvua pitää perusteltuna (52 ja 53 kappale).

(50)

Tuensaajan toimittamien tietojen perusteella komissio huomauttaa, että vaikka alahankkeen SP 02 ansiosta nykyisen laitoksen kapasiteetti kasvaa (automatisoitu teräksen esivalmistusjärjestelmä), kasvu on puhtaasti teoreettinen. Uusi 15 700 tonnin teräksenvalmistuskapasiteetti on kyseisen laitoksen uusi enimmäiskapasiteetti. Edellisten tuotantovaiheiden muista pullonkauloista johtuen tosiasiassa valmistetun teräksen määrä pysyy kuitenkin muuttumattomana 12 450 tonnissa. Tuensaaja vahvisti, että tarvittaisiin huomattavia investointeja teräksen esivalmistuksen pullonkaulojen poistamiseksi ja että sillä hetkellä ei ollut lainkaan kyseisiä investointeja koskevia suunnitelmia. Komissio päättelee sen vuoksi, että alahanke SP 02 ei aiheuta telakan kokonaiskapasiteetin kasvua, ja mahdollisuus 15 700 tonnin laajennukseen on puhtaasti teoreettinen.

(51)

Alahankkeiden SP 01 ja SP 03 osalta vahvistettiin, että ne johtaisivat yhdessä telakan kapasiteetin kasvuun 24 000 kompensoidusta bruttovetoisuustonnista 28 500 kompensoituun bruttovetoisuustonniin, mikä vastaa kahden aluksen lisäystä vuodessa tuotettavien alusten koosta ja tyypistä riippuen. Komissio panee merkille, että koska teräksen jalostuskapasiteetti ei kasva (ks. edellä 50 kappale), telakan teknisen kapasiteetin kasvu voisi johtua ainoastaan tuottavuuden parannuksista teräksen esivalmistusta seuraavissa prosesseissa. Alahankkeet SP 01 ja SP 03 aiheuttavat todellista tuottavuuden kasvua osien kokoonpanoprosessissa, jossa saavutetaan merkittävää rakennusajan lyhenemisenä ilmenevää hyötyä (tuotantosykli lyhenee keskimäärin 30 prosenttia, jolloin yhden aluksen kokoonpano kestää keskimäärin noin 36 päivää ja keskimääräinen vähennys on 13 päivää alusta kohti; ks. 31 kappale). Kapasiteetin kasvu johtuu siitä, että suurempien osien kokoaminen on mahdollista, mikä lyhentää rungon kokoamiseen menevää aikaa. Tästä johtuen kalenterivuoden aikana saadaan tuotettua enemmän kompensoituna bruttovetoisuustonneina tarkasteltuna.

(52)

Komission on nyt määritettävä, onko tämä kapasiteetin kasvu oikeassa suhteessa tuottavuuden kasvuun. Komissio toteaa, että investointihankkeella saadaan aikaan huomattavaa tuotannon tehostumista. Tuotantosykli lyhenee keskimäärin 30 prosenttia. Kaikki tuottavuuden indikaattorit osoittavat myönteistä kehitystä: telakan kokonaistuotanto kasvaa miestyötunteina kompensoitua bruttovetoisuustonnia kohti 15 prosenttia (67:stä 58:aan); teräksen esivalmistuslaitoksen tuottavuus paranee jalostetun teräksen tuottamisessa (t) tuotantotyöntekijää kohti 14 prosenttia (13,65:stä 15,60:een) ja miestyötunteina jalostetun teräksen tuotantotonnia kohti 31 prosenttia (127:stä 97:ään). Komissio toteaa myös, että kun telakalle syntyy 140 uutta suoraa työpaikkaa, mikä vastaa 15 prosentin kasvua, vuosittainen tuotantomäärä käytettävissä olevina miestyötunteina ilmaistuna kasvaa vain 3,9 prosenttia (1 590 300:sta 1 653 200:aan). Tämä merkitsee sitä, että uudet suorat työpaikat ovat suurelta osin seurausta hitsaustyön teettämisestä yrityksen sisällä (SP 09). Kapasiteetin kasvu ei näin ollen johdu lisätyöpaikkojen luomisesta, vaan laitosten nykyaikaistamisesta ja tuotannon järkeistämisestä.

(53)

Koska 1) investoinnit täyttävät nykyisen telakan nykyaikaistamista koskevan vaatimuksen, jonka tavoite ja vaikutus on nykyisen laitoksen tuottavuuden kehittäminen, ja koska 2) kapasiteetin kasvu johtuu ainoastaan telakan nykyaikaistamisesta ja tähän liittyvistä tuotantoprosessin järjestelyistä, ja koska 3) tämä tuottavuuden kehitys on huomattavaa, kapasiteetin kasvun voidaan katsoa olevan oikeassa suhteessa tuottavuuden kasvuun.

(54)

Komissio katsoo näistä syistä, että alahankkeet SP 01, SP 02 ja SP 03 ovat aluetukikelpoisia.

(55)

Komissio vahvistaa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämänsä alustavan päätelmän, jonka mukaan muut jäljellä olevat alahankkeet (SP 04, SP 06, SP 07 ja SP 08) ovat aluetukikelpoisia.

(56)

Komissio toteaa myös, että kaikki ilmoitetut alahankkeet täyttävät aluetuen suuntaviivojen mukaiset tukikelpoisuuskriteerit (investointi käyttöomaisuuteen: ts. koneisiin ja laitteisiin, jotka hankitaan markkinaehdoin ja joilla ei pelkästään korvata poistettuja hyödykkeitä). Investointi ei liity taloudelliseen rakenneuudistukseen.

(57)

Komissiolla ei ole enää epäilyjä investointihankkeen osan aluetukikelpoisuudesta, joten se katsoo, että tuen enimmäisintensiteetti, joka on 22,5 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, on puitteiden määräysten mukainen.

(58)

Koska kyseessä on yksittäiselle hankkeelle myönnettävä tapauskohtainen valtiontuki, komissio arvioi myös sen vaikutuksia aluekehitykseen aluetuen suuntaviivojen perusteella. Komissio päättelee, että hanke edistää aluekehitystä, koska siinä nykyaikaistetaan ratkaisevasti telakkaa, parannetaan näin sen kilpailuasemaa markkinoilla ja säilytetään työpaikkoja alueella, jonka työttömyysaste on 14 prosenttia. Investointi säilytetään vähintään viiden vuoden ajan.

(59)

SLK haki valtiontukea ennen kuin hanketta koskeva työ alkoi, ja se osallistuu yli 25 prosentilla hankkeen rahoitukseen aluetuen suuntaviivojen mukaisesti.

(60)

Komissio päättelee, että SLK:lle suunniteltu aluetuki, joka on 22,5 prosenttia 76 100 000 Slovakian korunasta eli 17 117 957 Slovakian korunaa, on puitteissa määrättyjen aluetukea koskevien ehtojen mukainen. Suunniteltu tuki soveltuu siis yhteismarkkinoille,