Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 32006R1027

    Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 1027/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006 , tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista sellaisten postisiirtoa hoitavien laitosten osalta, jotka ottavat vastaan talletuksia muilta euroalueella olevilta kuin rahalaitoksilta (EKP/2006/8)

    EUVL L 184, 6.7.2006, p. 12–24 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
    EUVL L 314M, 1.12.2007, p. 106–118 (MT)

    ⏵Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (BG, RO, HR)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2014; Kumoaja 32013R1074

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2006/1027/oj

    6.7.2006   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 184/12

    EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) N:o 1027/2006,

    annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006,

    tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista sellaisten postisiirtoa hoitavien laitosten osalta, jotka ottavat vastaan talletuksia muilta euroalueella olevilta kuin rahalaitoksilta

    (EKP/2006/8)

    EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Asetuksen (EY) N:o 2533/98 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoihin liittyvien tiedonantovaatimusten täyttämiseksi EKP:llä on oikeus kansallisten keskuspankkien avustuksella kerätä tilastotietoja tiedonantajien perusjoukosta siinä määrin kuin on välttämätöntä Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtävien hoitamiseksi. Saman asetuksen 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan postisiirtoa hoitavat laitokset kuuluvat tiedonantajien perusjoukkoon siltä osin kuin se on tarpeen EKP:n tiedonantovaatimusten täyttämiseksi muun muassa raha- ja pankkitilastoinnin aloilla.

    (2)

    Rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/2001/13) 22 päivänä marraskuuta 2001 annettu asetus (EY) N:o 2423/2001 (2) hyväksyttiin asetuksen (EY) N:o 2533/98 perusteella. Asetuksen (EY) N:o 2423/2001 (EKP/2001/13) 2 artiklan 1 kohdan mukaan varsinainen tiedonantajien joukko koostuu rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella olevista rahalaitoksista.

    (3)

    Euroalueen raha-aggregaatit ja niiden vastaerät on johdettu pääasiallisesti asetuksen (EY) N:o 2423/2001 (EKP/2001/13) nojalla kerätyistä rahalaitosten tasetiedoista. Euroalueen raha-aggregaatit eivät kuitenkaan sisällä ainoastaan rahalaitosten monetaarisia velkoja euroalueella oleville muille kuin rahalaitoksille, valtionhallintoa lukuun ottamatta, vaan myös valtionhallinnon monetaariset velat euroalueella oleville muille kuin rahalaitoksille, valtionhallintoa lukuun ottamatta. Tämän vuoksi valtionhallinnon talletusveloista sekä valtionhallinnon hallussa olevasta käteisestä rahasta ja sen hallussa olevista rahalaitosten liikkeeseen laskemista arvopapereista kerätään nykyisin täydentäviä tilastotietoja tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista ja kansallisten keskuspankkien tiedonantomenettelyistä 6 päivänä helmikuuta 2003 annettujen suuntaviivojen EKP/2003/2 (3) mukaisesti.

    (4)

    Joissakin rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa postisiirtoa hoitavat laitokset eivät enää kuulu Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmän mukaiseen (EKT 95) (4) valtionhallinnon sektoriin eivätkä ne ota vastaan talletuksia ainoastaan kansallisten valtiokonttoriensa puolesta vaan ne voivat tehdä sen omaan lukuunsa. Tämän vuoksi tilastotietojen antaminen näistä talletuksista suuntaviivojen EKP/2003/2 perusteella ei ole enää mahdollista.

    (5)

    Postisiirtoa hoitavat laitokset, jotka ottavat vastaan talletuksia, harjoittavat tässä suhteessa samanlaista toimintaa kuin rahalaitokset. Kummankin tyyppisiin yksiköihin tulisi tämän vuoksi soveltaa samanlaisia tiedonantovaatimuksia siltä osin kuin sellaiset vaatimukset liittyvät niiden liiketoimintaan.

    (6)

    Yhdenmukaistetun kohtelun varmistamiseksi ja postisiirtoa hoitavien laitosten vastaanottamia talletuksia koskevien tilastotietojen saatavuuden turvaamiseksi on tarpeen antaa uusi asetus, jossa nämä yksiköt velvoitetaan antamaan tietoja,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Määritelmät

    Tässä asetuksessa

    —

    ilmaisuilla ’rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio’, ’tiedonantajat’, ja ’jossakin maassa oleva’ on sama merkitys kuin niillä on asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklan mukaan,

    —

    ilmaisulla ’postisiirtoa hoitava laitos’ tarkoitetaan postitoimistoa, joka kuuluu sektoriin ’yritykset’ (EKT 95:n sektori 11) ja joka postipalvelujen tarjoamisen lisäksi ottaa muilta euroalueella olevilta kuin rahalaitoksilta vastaan talletuksia rahansiirtopalvelujen tarjoamiseksi tallettajilleen.

    2 artikla

    Varsinainen tiedonantajien joukko

    1.   Varsinainen tiedonantajien joukko koostuu rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella olevista postisiirtoa hoitavista laitoksista.

    2.   EKP:n johtokunta voi laatia luettelon niistä postisiirtoa hoitavista laitoksista, joihin tätä asetusta sovelletaan, ja ylläpitää sitä. Kansalliset keskuspankit ja EKP pitävät tämän luettelon ja sen päivitykset kyseisten postisiirtoa hoitavien laitosten saatavilla tarkoituksenmukaisella tavalla, mukaan lukien elektronisessa muodossa, internetin välityksellä tai asianomaisen postisiirtoa hoitavan laitoksen pyynnöstä paperimuodossa. Luettelo laaditaan ainoastaan tiedoksi. Jos luettelon viimeisin käytettävissä oleva versio on kuitenkin virheellinen, EKP ei määrää seuraamuksia postisiirtoa hoitavalle laitokselle, joka ei ole asianmukaisesti täyttänyt raportointivaatimuksiaan siltä osin kuin se on hyvässä uskossa luottanut virheellisen luettelon tietoihin.

    3.   Kansalliset keskuspankit voivat myöntää postisiirtoa hoitaville laitoksille poikkeuksia tämän asetuksen mukaisesta tilastotietojen raportointivaatimuksesta, mikäli vaaditut tilastotiedot kerätään jo muista saatavilla olevista lähteistä. Kansalliset keskuspankit tarkistavat tämän ehdon täyttymisen hyvissä ajoin, jotta ne voivat tarvittaessa myöntää tai kumota poikkeuksia kunkin vuoden alusta alkaen EKP:n kanssa sovitulla tavalla.

    3 artikla

    Tilastointiin liittyvät tiedonantovaatimukset

    1.   Varsinainen tiedonantajien joukko antaa kuukauden lopun tasettaan koskevat kuukausittaiset tilastotiedot kantatietoina sen rahaliittoon osallistuvan jäsenvaltion kansalliselle keskuspankille, jossa postisiirtoa hoitava laitos sijaitsee.

    2.   Tämän asetuksen mukaan vaadittavat tilastotiedot, jotka on täsmennetty liitteissä I ja II, koskevat postisiirtoa hoitavien laitosten liiketoimintaa, jota ne harjoittavat omaan lukuunsa.

    3.   Tämän asetuksen nojalla vaaditut tilastotiedot annetaan liitteessä III määrättyjen tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

    4.   Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja ottavat kansallisten erityispiirteiden mukaisesti käyttöön tiedonantomenettelyt, joita varsinaisen tiedonantajien joukon on noudatettava. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että näillä tiedonantomenettelyillä tuotetaan tämän asetuksen nojalla vaaditut tilastotiedot ja että niiden perusteella voidaan myös tarkistaa asianmukaisesti liitteessä III tarkoitettujen tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen.

    5.   Jos kyseessä on sulautuminen tai jakautuminen tai muu uudelleenjärjestelytoimi, joka saattaa vaikuttaa tilastointiin liittyvän tiedonantovelvollisuuden täyttämiseen, tiedonantaja ilmoittaa, sen jälkeen kun aikomus tällaisen toimen täytäntöönpanosta on tullut julkiseksi, ja ennen kuin sulautuminen, jakautuminen tai uudelleenjärjestelytoimi on tullut voimaan, asianomaiselle kansalliselle keskuspankille suunnitelluista menettelyistä, joiden mukaisesti tässä asetuksessa asetetut tilastointiin liittyvät tiedonantovelvollisuudet täytetään.

    4 artikla

    Ajoitus

    Kansalliset keskuspankit toimittavat 3 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tilastotiedot EKP:lle viimeistään 15. pankkipäivänä sen kuukauden päättymisestä, jota toimitettavat tiedot koskevat. Kansalliset keskuspankit päättävät, milloin niiden on saatava tiedot tiedonantajilta tämän määräajan täyttämiseksi.

    5 artikla

    Kirjanpitosäännöt

    1.   Ellei 2 tai 3 kohdasta muuta johdu, kirjanpitosäännöt, joita postisiirtoa hoitavat laitokset noudattavat tässä asetuksessa tarkoitettuja tietoja antaessaan, ovat pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY (5) kansallisten täytäntöönpanosäännösten ja muiden sovellettavien kansainvälisten kirjanpitostandardien mukaisia siltä osin kuin näitä säännöksiä ja standardeja sovelletaan postisiirtoa hoitaviin laitoksiin. Kaikki rahoitussaamiset ja -velat ilmoitetaan bruttomääräisinä tilastointia varten, tämän vaikuttamatta rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpito- ja nettoutuskäytäntöihin.

    2.   Talletusvelat ja lainat on ilmoitettava kuukauden lopun kantatietojen mukaiseen nimellisarvoon ja bruttomääräisinä. Nimellisarvolla tarkoitetaan pääoman määrää, joka velallisen on sopimuksen perusteella maksettava takaisin velkojalle.

    3.   Kansalliset keskuspankit voivat sallia, että lainat, joista on tehty varaus, ilmoitetaan nettomääräisinä siten, että niistä vähennetään varaukset, ja että ostetut lainat ilmoitetaan ostohetkellä sovittuun hintaan, sillä edellytyksellä, että kaikki kotimaiset tiedonantajat noudattavat näitä ilmoituskäytäntöjä ja että ne ovat tarpeen, jotta lainat arvostettaisiin tilastoissa samalla tavoin kuin tammikuuta 2005 edeltävien kausien osalta.

    6 artikla

    Tilastotietojen tarkistus ja pakollinen keruu

    Kansallisilla keskuspankeilla on oikeus tarkistaa tiedonantajien tässä asetuksessa säädettyjen tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten mukaisesti toimittamia tilastotietoja tai toimittaa niiden pakollinen keruu tämän kuitenkaan rajoittamatta EKP:n oikeutta käyttää itse näitä oikeuksia. Tätä oikeutta käytetään erityisesti silloin, kun jokin varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluva postisiirtoa hoitava laitos ei täytä tämän asetuksen liitteessä III määrättyjä tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia.

    7 artikla

    Loppusäännökset

    Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Annettu Frankfurt am Mainissa 14 päivänä kesäkuuta 2006.

    EKP:n neuvoston puolesta

    EKP:n puheenjohtaja

    Jean-Claude TRICHET

    (1)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

    (2)  EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2181/2004 (EKP/2004/21) (EUVL L 371, 18.12.2004, s. 42).

    (3)  EUVL L 241, 26.9.2003, s. 1. Suuntaviivat sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina suuntaviivoilla EKP/2005/4 (EUVL L 109, 29.4.2005, s. 6).

    (4)  Sellaisena kuin Euroopan unionin neuvosto on sen hyväksynyt Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 antamallaan asetuksella (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1267/2003 (EUVL L 180, 18.7.2003, s. 1).

    (5)  EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1.

    LIITE I

    Image

    Image

    Image

    LIITE II

    TILASTOINTIIN LIITTYVIÄ TIEDONANTOVAATIMUKSIA KOSKEVAT MÄÄRITELMÄT

    Yleiset määritelmät

    Tilastointia varten postisiirtoa hoitavat laitokset konsolidoivat kaikkien samalla kansallisella alueella sijaitsevien toimipaikkojensa (päätoimipaikka ja/tai sivukonttorit) liiketapahtumat. Tilastoinnissa ei sallita kansalliset rajat ylittävää konsolidointia.

    Mikäli emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt ovat samalla kansallisella alueella olevia postisiirtoa hoitavia laitoksia, emoyhtiö saa ilmoittamissaan tilastotiedoissa konsolidoida myös näiden tytäryhtiöidensä liiketapahtumat. Tytäryhtiöt ovat erillisiä yhtiöitä, joissa toisella yhteisöllä on osake-enemmistö tai täysi omistus, kun taas sivukonttorit eivät ole erillisiä yhtiöitä (ts. niillä ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa) ja emoyhtiö omistaa ne kokonaan.

    Mikäli postisiirtoa hoitavalla laitoksella on sivukonttoreita muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa, tietyssä rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevan päätoimipaikan on pidettävä positioita, joiden vastapuolina ovat nämä sivukonttorit, sellaisina positioina, joiden vastapuolet ovat muissa rahaliittoon kuuluvissa jäsenvaltioissa olevia. Vastaavasti tietyssä rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevan sivukonttorin on pidettävä positioita, joiden vastapuolina on muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa sijaitseva päätoimipaikka/saman laitoksen muut sivukonttorit, sellaisina positioina, joiden vastapuolet ovat muissa rahaliittoon kuuluvissa jäsenvaltioissa olevia.

    Mikäli postisiirtoa hoitavalla laitoksella on sivukonttoreita rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden ulkopuolella, tietyssä rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevan päätoimipaikan on pidettävä positioita, joiden vastapuolina ovat nämä sivukonttorit, sellaisina positioina, joiden vastapuolet ovat ulkomailla olevia. Vastaavasti tietyssä rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevan sivukonttorin on pidettävä positioita, joiden vastapuolina on rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden ulkopuolella sijaitseva päätoimipaikka/saman laitoksen muut sivukonttorit, sellaisina positioina, joiden vastapuolet ovat ulkomailla olevia.

    Tilastointia varten offshore-rahoituskeskuksissa sijaitsevien postisiirtoa hoitavien laitosten kotipaikaksi katsotaan niiden sijaintipaikka.

    Sektorien määritelmät

    Sektoriluokitus perustuu EKT 95:een. Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muodostamalla alueella sijaitsevat postisiirtoa hoitavien laitosten vastapuolet eritellään niiden kotimaan sektoriluokituksen tai institutionaalisen luokituksen perusteella tilastoinnissa käytettävän rahalaitosten luettelon mukaisesti sekä käyttäen asiakkaiden tilastollista luokittelua koskevia ohjeita, joita on EKP:n julkaisussa ”Money and Banking Statistics Sector Manual” (”Guidance for the statistical classification of customers”). Näissä ohjeissa käytetyt luokitteluperiaatteet vastaavat mahdollisimman tarkoin EKT 95:n luokittelua.

    Luokka ”rahalaitokset” käsittää seuraavat sektorit ja alasektorit:

    —   rahalaitokset: kotimaassa olevat luottolaitokset, siten kuin ne on määritelty yhteisön lainsäädännössä, ja muut kotimaassa olevat rahoituslaitokset, jotka ottavat vastaan talletuksia ja/tai niiden läheisiä vastineita muilta kuin rahalaitoksilta ja myöntävät luottoja ja/tai tekevät arvopaperisijoituksia omaan lukuunsa (ainakin taloudellisessa mielessä),

    —   luottolaitokset: kuten määritelty yhteisön oikeudessa (1) a) yritys, joka liiketoimintanaan vastaanottaa yleisöltä talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja (2) ja myöntää luottoja omaan lukuunsa, tai b) elektronisen rahan liikkeeseenlaskija siten kuin se on määritelty elektronisen rahan liikkeeseenlaskijoiden liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta 18 päivänä syyskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 2000/46/EY (3),

    —   keskuspankit: rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ja EKP,

    —   rahamarkkinarahastot: sellaiset yhteissijoitusyritykset, joiden osuudet vastaavat likvidiytensä puolesta läheisesti talletuksia ja jotka sijoittavat ensisijaisesti rahamarkkinainstrumentteihin ja/tai rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksiin ja/tai muihin siirtokelpoisiin velkainstrumentteihin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään yksi vuosi, ja/tai pankkitalletuksiin, ja/tai joiden tarkoituksena on saavuttaa tuottoprosentti, joka vastaa rahamarkkinainstrumenttien korkoja,

    —   muut rahalaitokset: muut kotimaassa olevat rahoituslaitokset, jotka riippumatta liiketoimintansa luonteesta ovat rahalaitoksen määritelmän mukaisia.

    Jäsenvaltioiden ulkopuolella sijaitsevista pankeista käytetään mieluummin nimitystä ”pankit” kuin rahalaitokset. Samalla tavoin termiä ”muut kuin rahalaitokset” käytetään vain jäsenvaltioiden osalta; muiden maiden ollessa kyseessä on syytä käyttää termiä ”muut kuin pankit”. Luokka ”muut kuin rahalaitokset” käsittää seuraavat sektorit ja alasektorit:

    —   Julkisyhteisöt. Kotimaiset yksiköt, jotka harjoittavat sellaisia toimintoja, joiden tarkoituksena on pääasiallisesti markkinattomien, yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ja/tai kansantulon ja -varallisuuden uudelleen jakaminen (EKT 95, kohdat 2.68–2.70),

    —   Valtionhallinto. Valtion ministeriöt ja keskusvirastot, joiden toimivalta ulottuu koko talousalueelle, lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastojen hallintoa (EKT 95, kohta 2.71),

    —   Osavaltionhallinto. Erilliset institutionaaliset yksiköt, jotka hoitavat joitakin julkisen hallinnon tehtäviä valtionhallintoa alemmalla, mutta paikallishallintoa ylemmällä tasolla, ei kuitenkaan sosiaaliturvarahastojen hallintoa (EKT 95, kohta 2.72),

    —   Paikallishallinto. Julkisen hallinnon elimet, joiden toimivalta ulottuu ainoastaan talousalueen paikalliseen osaan, lukuun ottamatta sosiaaliturvarahastojen paikallisia laitoksia (EKT 95, kohta 2.73),

    —   Sosiaaliturvarahastot. Valtionhallinnon, osavaltionhallinnon ja paikallishallinnon institutionaaliset yksiköt, joiden pääasiallinen toiminta on tuottaa sosiaalisia etuisuuksia (EKT 95, kohta 2.74).

    Luokka ”muut sektorit” eli kotimaiset muut kuin rahalaitokset, jotka eivät kuulu julkisyhteisöihin, käsittää:

    —   Muut rahoituksen välittäjät + rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset. Ei-monetaariset rahoitusyritykset ja yritysmäiset yhteisöt (lukuun ottamatta vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja), jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muuten kuin valuuttana, talletuksina ja/tai talletusten läheisinä vastineina muilta institutionaalisilta yksiköiltä kuin rahalaitoksilta (EKT 95, kohdat 2.53–2.56). Näihin kuuluvat myös rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset, joita ovat kaikki rahoitusyritykset tai yritysmäiset yhteisöt, jotka toimivat pääasiallisesti apuna rahoituksen välityksessä (EKT 95, kohdat 2.57–2.59),

    —   Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot. Ei-monetaariset rahoitusyritykset ja yritysmäiset yhteisöt, jotka pääasiallisesti ovat riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjiä (EKT 95, kohdat 2.60–2.67),

    —   Yritykset. Yritykset ja yritysmäiset yksiköt, jotka eivät välitä rahoitusta vaan ovat pääasiallisesti tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalvelujen markkinatuottajia (EKT 95, kohdat 2.21–2.31),

    —   Kotitaloudet. Henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina, yksinomaan omaa loppukäyttöä varten tarkoitettujen tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalvelujen tuottajina sekä markkinatavaroiden ja rahoitus- ja muiden palvelujen tuottajina, jos nämä toiminnot eivät ole yritysmäisten yhteisöjen toimintaa. Kotitaloussektoriin luetaan myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka pääasiallisesti tuottavat markkinattomia tavaroita ja palveluita tietyille kotitalousryhmille (EKT 95, kohdat 2.75–2.88).

    Lisätietoja siitä, miten sektoriluokitusta sovelletaan vastapuoliin, jotka ovat kotimaan alueen ulkopuolella olevia muita kuin rahalaitoksia, on EKP:n julkaisussa ”Money and Banking Statistics Sector Manual”.

    Instrumenttiluokkien määritelmät

    Saamis- ja velkaluokkien määritelmissä otetaan huomioon erilaisten rahoitusjärjestelmien ominaispiirteet. Jotkut saamis- ja velkaluokat eritellään niiden alkuperäisen maturiteetin mukaan. Alkuperäinen maturiteetti tarkoittaa rahoitusinstrumentin kiinteää määräaikaa, jota ennen sitä ei voida lunastaa takaisin (esimerkiksi velkapaperit) tai jota ennen lunastuksesta seuraa jonkinlainen seuraamus (esimerkiksi tietyntyyppiset talletukset). Irtisanomisaika alkaa siitä hetkestä, kun instrumentin haltija ilmoittaa aikomuksestaan lunastaa instrumentti, ja päättyy sinä päivänä, kun haltija voi muuttaa instrumentin rahaksi ilman seuraamuksia. Rahoitusinstrumentit luokitellaan irtisanomisajan mukaan vain silloin, kun niillä ei ole sovittua määräaikaa.

    Seuraavissa taulukoissa on eri instrumenttiluokkien yksityiskohtaiset standardoidut kuvaukset. Kansalliset keskuspankit mukauttavat määritelmät kansallisella tasolla soveltuviksi instrumenttiluokiksi tämän asetuksen mukaisesti (4).

    Kuukausitaseen instrumenttiluokkien yksityiskohtaiset kuvaukset

    SAAMISTEN LUOKAT

    Luokka

    Pääpiirteiden kuvaukset

    1.

    Kassa

    Hallussa olevat eurosetelit ja -kolikot sekä ulkomaiset liikkeessä olevat setelit ja kolikot, joita käytetään yleisesti maksujen maksamiseen

    2.

    Lainat

    Tässä tiedonkeruussa lainat sisältävät tiedonantajarahalaitosten lainanottajille lainaamat varat, jotka eivät perustu velkakirjoihin tai joita edustaa vain yksi velkakirja (siitä huolimatta, että se olisi tullut jälkimarkkinakelpoiseksi). Lainat sisältävät talletuksina olevat saamiset

    —

    rahalaitoksiin tehdyt talletukset

    —

    ongelmaluotot, joita ei ole vielä maksettu takaisin tai poistettu luottotappioina

    Ongelmaluottoina pidetään lainoja, joiden takaisinmaksu on viivästynyt tai joiden takaisinmaksumahdollisuuksia voidaan muuten pitää heikentyneinä. Kansalliset keskuspankit päättävät siitä, kirjataanko ongelmaluotto brutto- vai nettomääräisenä

    —

    hallussa olevat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit

    Hallussa olevat muut arvopaperit kuin osakkeet, jotka eivät ole jälkimarkkinakelpoisia ja joita ei vaihdeta jälkimarkkinoilla, ks. myös ”siirretyt lainat”

    —

    siirretyt lainat

    Lainat, joista on tosiasiallisesti tullut siirtokelpoisia, kirjataan saamiserään ”lainat”, mikäli niitä edustaa vain yksi velkakirja ja niitä vaihdetaan yleensä vain satunnaisesti

    —

    talletuksina tai lainoina olevat saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla

    Velkainstrumentit, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, ovat sellaisia velkapapereita liikkeeseen laskevan laitoksen vaateita, joita voidaan esittää vasta sen jälkeen kun kaikki etusijalla olevat vaatimukset (esim. talletukset/lainat) on tyydytetty, joten ne ovat joiltain ominaisuuksiltaan ”osakkeiden ja osuuksien” kaltaisia. Tilastointia varten saamisia, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, käsitellään rahoitusinstrumentin laadun mukaan, eli ne on luokiteltava joko ”lainoiksi” tai ”muiksi arvopapereiksi kuin osakkeiksi”. Mikäli postisiirtoa hoitavan laitoksen hallussa olevat kaikenlaiset saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, esitetään tilastointia varten yleisesti yhtenä lukuna, tämä luku pitäisi sisällyttää erään ”muut arvopaperit kuin osakkeet” sillä perusteella, että saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla, ovat useimmiten pikemminkin arvopapereina kuin lainoina

    —

    takaisinmyyntisopimuksiin liittyvät saamiset

    Käteisen vastaerä, joka maksetaan vastineeksi tiedonantajien ostamista arvopapereista

    Seuraavaa erää ei käsitellä lainana:

    —

    notariaattilainat

    Notariaattilainat ovat lainoja, jotka on otettu yhden osapuolen (”omaisuudenhoitaja”) nimissä kolmannen osapuolen (”edunsaaja”) puolesta. Notariaattilainoja ei pidä tilastoitaessa kirjata omaisuudenhoitajan taseeseen, mikäli varojen omistuksesta koituvat riskit ja palkkiot kuuluvat edunsaajalle. Omistuksesta koituvat riskit ja palkkiot kuuluvat edunsaajalle, mikäli i) edunsaaja kantaa luottoriskin lainan osalta (eli omaisuudenhoitaja vastaa ainoastaan lainan hallinnoinnista); tai ii) edunsaajan sijoitus on vakuutettu tappioita vastaan, mikäli omaisuudenhoitaja joutuu selvitystilaan (eli notariaattilaina ei kuulu omaisuudenhoitajan sellaisiin saamisiin, jotka voidaan jakaa konkurssitilanteessa)

    3.

    Muut arvopaperit kuin osakkeet

    Hallussa olevat siirtokelpoiset muut arvopaperit kuin osakkeet, joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan yleensä markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella, eivätkä ne takaa haltijalle mitään omistajan oikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen. Tähän erään kuuluvat:

    —

    arvopaperit, jotka antavat haltijalle ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimuksen mukaiseen tuloon korkoina ja/tai määrättyinä kiinteinä summina, jotka maksetaan määräpäivänä (tai -päivinä) tai alkaen liikkeeseenlaskun yhteydessä yksilöidystä ajankohdasta

    —

    siirtokelpoiset lainat, jotka on järjestetty uudelleen niin, että niitä edustaa suuri määrä identtisiä velkakirjoja, ja joilla voidaan käydä kauppaa järjestäytyneillä jälkimarkkinoilla (ks. myös ”siirretyt lainat” luokassa 2)

    —

    saamistodistuksina olevat saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla (ks. myös ”talletuksina tai lainoina olevat saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla” luokassa 2)

    —

    jotta repo-tyyppisiä operaatioita käsiteltäisiin johdonmukaisesti, arvopaperilainausoperaatioiden yhteydessä lainatut arvopaperit pysyvät alkuperäisen omistajan taseessa (eikä niitä pidä siirtää väliaikaisen haltijan taseeseen), mikäli on olemassa käänteisoperaatiota koskeva kiinteä sitoumus (eikä ainoastaan mahdollisuutta menetellä niin)

    3a.

    Muut arvopaperit kuin osakkeet, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään vuosi

    —

    Jälkimarkkinakelpoiset saamistodistukset (velkakirjaan perustuvat tai muut), joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään vuosi

    —

    Siirtokelpoiset lainat, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään vuoden ja jotka on järjestetty uudelleen niin, että niitä edustaa suuri määrä identtisiä velkakirjoja, joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla

    —

    Alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään vuoden pituisina saamistodistuksina olevat saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla

    3b.

    Muut arvopaperit kuin osakkeet, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden mutta enintään 2 vuotta

    —

    Jälkimarkkinakelpoiset saamistodistukset (velkakirjaan perustuvat tai muut), joiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden mutta enintään 2 vuotta

    —

    Siirtokelpoiset lainat, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden mutta enintään 2 vuotta ja jotka on järjestetty uudelleen niin, että niitä edustaa suuri määrä identtisiä velkakirjoja, joilla käydään kauppaa (jälki)markkinoilla

    —

    Alkuperäiseltä maturiteetiltaan yli vuoden mutta enintään 2 vuoden pituisina saamistodistuksina olevat saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla

    4.

    Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

    Tähän saamiserään sisältyvät rahamarkkinarahastojen liikkeeseen laskemat osuudet. Rahamarkkinarahastot ovat yhteissijoitusyrityksiä, joiden rahasto-osuudet ovat likvidiydeltään talletusten läheisiä vastineita. Rahamarkkinarahastot sijoittavat ensisijaisesti rahamarkkinainstrumentteihin ja/tai rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksiin ja/tai muihin siirtokelpoisiin velkapapereihin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on enintään vuoden ja/tai pankkitalletuksiin ja/tai joiden tarkoituksena on saavuttaa tuottoprosentti, joka vastaa rahamarkkinainstrumenttien korkoja


    VELKALUOKAT

    Luokka

    Pääpiirteiden kuvaukset

    9.

    Talletukset

    Tiedonantajien velkojille kohdistettavissa olevat velkaerät, jotka eivät ole arvopaperipohjaisia. Tiedonkeruuta varten tämä luokka jaotellaan yön yli -talletuksiin, määräaikaistalletuksiin, irtisanomisehtoisiin talletuksiin ja takaisinostosopimuksiin (repot)

    ”Talletukset” kattavat myös ”lainat” rahalaitosten vastuina. Käsitteellisesti lainat edustavat niitä postisiirtoa hoitavien laitosten saamia määriä, jotka eivät ole ”talletusten” muodossa. EKT 95:ssä erotetaan toisistaan ”lainat” ja ”talletukset” sen perusteella, kumpi osapuoli tekee aloitteen (mikäli se on lainanottaja, kyseessä on laina, mutta mikäli kyseessä on lainanantaja, kyseessä on talletus), vaikka käytännössä tämän eron merkitys vaihtelee kansallisen rahoitusrakenteen mukaan. Tilastoinnissa ”lainoja” ei pidetä erillisenä luokkana taseen vastattavaa-puolella. Sen sijaan velat, joita on pidettävä ”lainoina”, luokitellaan erittelemättä erään ”talletusvelat”, elleivät niitä edusta jälkimarkkinakelpoiset instrumentit. Tämä on edellä esitetyn ”talletusvelkojen” määritelmän mukaista

    Tiedonantajien liikkeeseen laskemat ei-siirtokelpoiset velkainstrumentit luokitellaan yleensä ”talletusvelkoihin”. Instrumenttien voidaan katsoa olevan siinä mielessä ”ei-siirtokelpoisia”, että instrumenttien laillisen omistusoikeuden siirtämistä on rajoitettu, mikä tarkoittaa sitä, että ne eivät ole jälkimarkkinakelpoisia tai, vaikka ne olisivat siirrettävissä, se ei ole mahdollista järjestäytyneiden markkinoiden puuttumisen vuoksi. Tiedonantajien liikkeeseen laskemat ei-siirtokelpoiset instrumentit, joista tulee myöhemmin siirtokelpoisia ja joista voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla, pitäisi luokitella uudelleen ”velkapapereiksi”

    Johdannaissopimusten vakuustalletukset (marginaalit) pitäisi luokitella ”talletusvelkoihin”, mikäli ne vastaavat postisiirtoa hoitaville laitoksille talletettavaa käteisvakuutta mutta tallettajalla on niihin edelleen omistusoikeus ja ne on maksettava takaisin tallettajalle, kun sopimus suljetaan. Markkinoiden tämänhetkisen käytännön perusteella ehdotetaan niin ikään, että tiedonantajan saamat marginaalit luokitellaan vain ”talletusvelkoihin”, mikäli postisiirtoa hoitava laitos saa varoja, jotka ovat vapaasti käytettävissä lainausta varten. Mikäli osa postisiirtoa hoitavan laitoksen saamasta marginaalista on toimitettava edelleen toiselle johdannaismarkkinoiden osapuolelle (esimerkiksi selvitysyhtiölle), vain se osa, joka jää postisiirtoa hoitavan laitoksen käytettäväksi, pitäisi lähtökohtaisesti luokitella ”talletusvelkoihin”. Markkinoiden tämänhetkisten käytäntöjen monimutkaisuus saattaa aiheuttaa sen, että on vaikeaa yksilöidä marginaaleja, jotka ovat todella maksettavissa takaisin, koska samalle tilille talletetaan toisistaan erittelemättä erilaisia marginaaleja, tai marginaaleja, jotka antavat postisiirtoa hoitavalle laitokselle varoja lainausta varten. Näissä tapauksissa on hyväksyttävää, että nämä marginaalit luokitellaan ”muihin velkoihin” tai ”talletusvelkoihin” kansallisen käytännön mukaisesti

    ”Esim. leasing-sopimuksiin liittyvät korvamerkityt velat” luokitellaan talletusvelkoina ”määräaikaistalletuksiin” tai ”irtisanomisehtoisiin talletuksiin” niiden perustana olevan sopimuksen maturiteetin tai sopimusmääräysten perusteella

    Notariaattisopimuksen perusteella saatuja varoja (talletuksia) ei kirjata tilastoitavaan postisiirtoa hoitavan laitoksen taseeseen (ks. ”notariaattilainat” luokassa 2)

    9.1

    Yön yli -talletukset

    Talletukset, jotka voidaan vaihtaa rahaksi ja/tai vaadittaessa siirtää ilman merkittävää viivettä, rajoituksia tai sakkomaksuja käyttäen sekkiä, maksumääräystä, tiliin kohdistuvaa veloituksen kirjausta tai vastaavaa. Postisiirtoa hoitavien laitosten liikkeeseen laskema ennakkoon maksettuja määriä edustava sähköinen raha, joko korttiin perustuva sähköinen raha (esim. ladattavat rahakortit) tai ohjelmistopohjainen sähköinen raha kirjataan tähän erään. Tähän erään ei kirjata ei-siirtokelpoisia talletuksia, jotka ovat teknisesti arvioiden vaadittaessa takaisin maksettavia, mutta joihin sovelletaan tällöin merkittäviä sakkomaksuja

    —

    talletukset (korolliset tai korottomat), jotka voidaan siirtää ilman merkittäviä sakkomaksuja tai rajoituksia käyttäen sekkiä, maksumääräystä, tiliin kohdistuvaa veloituksen kirjausta tai vastaavaa

    —

    talletukset (korolliset tai korottomat), jotka voidaan vaadittaessa muuttaa rahaksi välittömästi tai talletuksentekopäivää seuraavana päivänä viimeistään pankkipäivän päättyessä ilman merkittäviä sakkomaksuja tai rajoituksia mutta joita ei voida siirtää

    —

    laitteistopohjaisessa (esim. ladattavat rahakortit) tai ohjelmistopohjaisessa sähköisessä rahassa sidottuina olevat rahamäärät, jotka edustavat ennakkoon maksettuja määriä (korolliset tai korottomat)

    —

    lainat, jotka on maksettava takaisin lainan myöntämispäivää seuraavana päivänä viimeistään pankkipäivän päättyessä

    9.2

    Määräaikaistalletukset

    Ei-siirtokelpoiset talletukset, joita ei voida muuttaa rahaksi ennen sovitun kiinteän määräajan kulumista tai joiden ennenaikaisesta rahaksi muuttamisesta haltijan on maksettava jonkinlainen sakkomaksu. Tähän erään sisältyvät myös hallinnollisesti säännellyt talletukset, joissa maturiteettikriteeri ei ole merkitsevä (ne luokitellaan maturiteettiluokkaan ”yli 2 vuoden” talletukset). Rahoitustuotteet, joihin liittyy korontarkistussääntöjä, luokitellaan aikaisimman maturiteetin mukaan. Vaikka määräaikaistalletuksiin saattaa liittyä mahdollisuus nostaa ne aikaisemmin, jos nostosta on ilmoitettu etukäteen, tai ne voidaan maksaa takaisin vaadittaessa tietyin seuraamuksin, näitä ominaisuuksia ei pidetä luokittelun kannalta merkityksellisinä

    9.2a.

    Talletukset, joiden sovittu määräaika on enintään vuosi

    —

    Ei-siirtokelpoiset talletukset, joiden kiinteä määräaika on enintään vuosi (paitsi talletukset, joiden alkuperäinen maturiteetti on yksi päivä) ja joita ei voida muuttaa rahaksi ennen tuota määräaikaa

    —

    Ei-siirtokelpoiset talletukset, joiden kiinteä määräaika on enintään vuosi mutta jotka voidaan nostaa ennen tuota määräaikaa, jos nostosta on ilmoitettu etukäteen; jos ilmoitus on annettu, nämä talletukset olisi luokiteltava erään 9.3a

    —

    Ei-siirtokelpoiset talletukset, joiden kiinteä määräaika on enintään vuosi mutta jotka voidaan maksaa takaisin vaadittaessa tietyin seuraamuksin

    —

    Enintään vuoden päästä suljettavien johdannaissopimusten vakuusmaksut, jotka vastaavat luottoriskiltä suojautumiseksi maksettavaa käteisvakuutta mutta joihin tallettajalla on edelleen omistusoikeus ja jotka on maksettava takaisin tallettajalle, kun sopimus suljetaan

    —

    Lainat, jotka perustuvat vain yhteen velkakirjaan ja joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään vuosi

    —

    Postisiirtoa hoitavien laitosten liikkeeseen laskemat ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit (velkakirjaan perustuvat tai muut), joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään vuosi

    —

    Postisiirtoa hoitavien laitosten alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään vuoden pituisina talletuksina tai lainoina liikkeeseen laskema velka, jolla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla

    9.2b.

    Talletukset, joiden sovittu määräaika on yli vuosi mutta enintään 2 vuotta

    —

    Ei-siirtokelpoiset talletukset, joiden kiinteä määräaika on yli vuoden mutta enintään 2 vuotta ja joita ei voida muuttaa rahaksi ennen tuota määräaikaa

    —

    Ei-siirtokelpoiset talletukset, joiden kiinteä määräaika on yli vuoden mutta enintään 2 vuotta mutta jotka voidaan nostaa ennen tuota määräaikaa, jos nostosta on ilmoitettu etukäteen; jos ilmoitus on annettu, nämä talletukset olisi luokiteltava erään 9.3a

    —

    Ei-siirtokelpoiset talletukset, joiden kiinteä määräaika on yli vuoden mutta enintään 2 vuotta mutta jotka voidaan maksaa takaisin vaadittaessa tietyin seuraamuksin

    —

    Yli vuoden mutta enintään kahden vuoden päästä suljettavien johdannaissopimusten vakuusmaksut, jotka vastaavat luottoriskiltä suojautumiseksi maksettavaa käteisvakuutta mutta joihin tallettajalla on edelleen omistusoikeus ja jotka on maksettava takaisin tallettajalle, kun sopimus suljetaan

    —

    Lainat, jotka perustuvat vain yhteen velkakirjaan ja joiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden mutta enintään 2 vuotta

    —

    Postisiirtoa hoitavien laitosten liikkeeseen laskemat ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit (velkakirjaan perustuvat tai muut), joiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden mutta enintään 2 vuotta

    —

    Postisiirtoa hoitavien laitosten alkuperäiseltä maturiteetiltaan yli vuoden mutta enintään 2 vuoden pituisina talletuksina tai lainoina liikkeeseen laskema velka, jolla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla

    9.3

    Irtisanomisehtoiset talletukset

    Ei-siirtokelpoiset talletukset, joilla ei ole sovittua määräaikaa mutta joihin sovelletaan irtisanomisaikaa, jonka kuluessa rahaksi muuttaminen ei ole mahdollista tai ei ole mahdollista ilman seuraamuksia. Tämä luokka sisältää sellaiset lain mukaan periaatteessa vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset, joihin kansallisen käytännön mukaan kuitenkin sovellettaisiin sakkomaksuja ja rajoituksia (luokitellaan maturiteettiluokkaan ”enintään 3 kk”) ja sijoitustilit, joilla ei ole irtisanomisaikaa eikä sovittua määräaikaa, mutta joissa on nostorajoituksia (luokitellaan maturiteettiluokkaan ”yli 3 kk”)

    9.3a.

    Irtisanomisehtoiset talletukset, joiden irtisanomisaika on enintään 3 kuukautta

    —

    Talletukset, joilla ei ole kiinteää määräaikaa ja joihin sovelletaan enintään 3 kuukauden irtisanomisaikaa; jos talletuksen nostaminen ennen tuota irtisanomisaikaa (tai jopa vaadittaessa) on mahdollista, nostosta aiheutuu sakkomaksu

    —

    Ei-siirtokelpoiset avistatalletukset ja muut vähittäispankkitoimintaan liittyvät talletukset, jotka ovat lain mukaan vaadittaessa maksettavia mutta joiden rahaksi muuttaminen johtaa merkittäviin sakkomaksuihin

    —

    Ei-siirtokelpoiset talletukset, joilla on kiinteä määräaika mutta joihin on sovellettu alle 3 kuukauden irtisanomisaikaa, jotta ne voitaisiin nostaa ennen määräaikaa

    (1)  Luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY 1 artiklan 1 kohta (EYVL L 126, 26.5.2000, s. 1). Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/29/EY (EUVL L 70, 9.3.2006, s. 50) ja sellaisena kuin se voi olla ajoittain muutettuna.

    (2)  Mukaan lukien pankkien joukkovelkakirjojen myynti yleisölle.

    (3)  EYVL L 275, 27.10.2000, s. 39. Direktiivi sellaisena kuin se voi olla aika ajoin muutettuna.

    (4)  Nämä taulukot eivät toisin sanoen ole luetteloita yksittäisistä rahoitusinstrumenteista.

    LIITE III

    VÄHIMMÄISLAATUVAATIMUKSET, JOITA VARSINAISEN TIEDONANTAJIEN JOUKON ON NOUDATETTAVA

    Tiedonantajien tulee täyttää seuraavat vähimmäislaatuvaatimukset EKP:n tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamiseksi.

    1.   Toimitusta koskevat vähimmäisvaatimukset

    (a)

    Tiedonantajien tulee toimittaa tiedot kansallisille keskuspankeille oikea-aikaisesti ja niiden asettamien määräaikojen mukaisesti.

    (b)

    Tilastotiedot tulee esittää kansallisten keskuspankkien määrittelemien teknisten raportointivaatimusten mukaisessa muodossa.

    (c)

    Tiedonantajan yhteyshenkilö(t) tulee mainita.

    (d)

    Teknisiä määrittelyjä, jotka koskevat tiedonsiirtoa kansallisiin keskuspankkeihin, tulee noudattaa.

    2.   Tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

    (e)

    Tilastotiedoissa ei saa olla virheitä:

    —

    kaikki lineaariset rajoitteet tulee täyttää (esimerkiksi välisummien ja loppusummien tulee täsmätä),

    —

    eri raportointifrekvenssein toimitettujen tietojen tulee vastata toisiaan.

    (f)

    Tiedonantajien tulee kyetä antamaan lisätietoja toimittamiensa tietojen taustalla olevista muutoksista.

    (g)

    Kaikkien tilastotietojen tulee olla aukottomia: puuttuvista tiedoista tulee ilmoittaa ja niistä tulee antaa selitys kansalliselle keskuspankille, ja ne tulee soveltuvin osin toimittaa mahdollisimman pian.

    (h)

    Tilastotiedoissa ei saa olla jatkuvia ja rakenteellisia aukkoja.

    (i)

    Tiedonantajien tulee noudattaa niitä mittasuhteita ja desimaalitarkkuuksia, jotka kansalliset keskuspankit ovat määritelleet toimitettavien tietojen teknistä siirtoa varten.

    (j)

    Tiedonantajien tulee noudattaa kansallisten keskuspankkien antamia ohjeita lukujen pyöristämisestä tietojen teknistä siirtoa varten.

    3.   Käsitteellistä vastaavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

    (k)

    Tilastotietojen tulee vastata tässä EKP:n asetuksessa olevia määritelmiä ja luokitteluja.

    (l)

    Mikäli näistä määritelmistä ja luokitteluista poiketaan, tiedonantajien tulee mahdollisuuksiensa mukaan seurata ja mitata säännöllisesti käyttämiensä tilastointiperusteiden ja tämän EKP:n asetuksen mukaisten tilastointiperusteiden tuottamien tulosten eroja.

    (m)

    Tiedonantajien tulee pystyä selittämään mahdolliset katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna aikaisempien jaksojen tietoihin.

    4.   Tarkistuksia koskevat vähimmäisvaatimukset

    (n)

    EKP:n ja kansallisten keskuspankkien määrittelemiä tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä tulee noudattaa. Tavanomaisista tarkistuksista poikkeaviin tarkistuksiin on liitettävä selitykset.
    Top