27.1.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 23/13

(1)

Komissio ilmoitti 28 päivänä huhtikuuta 2005 perusasetuksen 5 artiklan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa ilmoituksessa (2), jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus’, aloittavansa Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien suljin-/aukaisuvivulla varustettujen mappimekanismien tuontia yhteisöön koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn.

(2)

Menettelyn aloittaminen perustui valitukseen, jonka olivat 11 päivänä maaliskuuta 2005 tehneet kolme yhteisön tuottajaa eli Interkov spol s.r.o, MI.ME.CA s.r.l. ja Niko – Metallurgical company, d.d. Zelezniki, jäljempänä ’valituksen tekijät’, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia mappimekanismien koko tuotannosta yhteisössä. Valitusta tuki lisäksi yhteisön tuottaja I.M.L. Valituksessa esitetty näyttö tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi menettelyn aloittamiseksi.

(3)

Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti valituksen tekijöille sekä niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, tavarantoimittajille, käyttäjille ja käyttäjien järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4)

Valituksen tehneet tuottajat, muut tutkimuksessa yhteistyössä toimineet yhteisön tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat, tuojat, tavarantoimittajat, käyttäjät ja käyttäjiä edustavat järjestöt esittivät näkökantansa. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(5)

Jotta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet pyyntöjen esittämistä varten niille kiinalaisille yrityksille, joita asian tiedettiin koskevan. Neljä yritystä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne tutkimuksen mukaan eivät täyttäisi markkinatalouskohtelun myöntämisen edellytyksiä; yksi yritys pyysi pelkästään yksilöllisen kohtelun myöntämistä.

(6)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että tutkimuksessa voitaisiin tuojien osalta käyttää otantaa. Yhteistyöhaluisten tuojien suuren määrän vuoksi päätettiin, että otanta oli tässä tapauksessa tarpeen.

(7)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaus saatiin valituksen tehneiltä kolmelta yhteisön tuottajalta, kahdelta muulta yhteisön tuottajalta, viideltä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, kahdeltatoista raaka-aineiden toimittajalta, kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta ja kahdeksalta etuyhteydettömältä käyttäjältä yhteisössä.

(8)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuvan vahingon ja yhteisön edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

Kolme muutakin vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti markkinatalouskohtelua koskevan pyynnön ja ilmoitti halukkuudestaan toimia yhteistyössä tässä menettelyssä. Ne kuitenkin peruivat yhteistyötarjouksensa ennen kuin markkinatalouskohtelun pyytämiseen käytettävien lomakkeiden tiedot ehdittiin tarkistaa.

(9)

Niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on tarpeen vahvistaa normaaliarvo vertailumaata koskevien tietojen perusteella, mistä syystä seuraavan yrityksen toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti tässä tarkoituksessa:

Iranilainen tuottaja:

(10)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2004 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2001 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(11)

Suljin-/aukaisuvivulla varustetut mappimekanismit, jäljempänä ’mappimekanismit’, on valmistettu metallista ja niitä voidaan käyttää paperiarkkien ja muiden asiakirjojen säilyttämiseen tarkoitettujen kansioiden yhtenä osana. Tuotteen ominaisuudet riippuvat pääosin käytetystä materiaalista, mekanismin koosta ja teräksen käsittelytavoista.

(12)

Tarkasteltavana ovat mappimekanismit, jollaisia käytetään yleisesti paperiarkkien ja muiden asiakirjojen arkistointiin tarkoitetuissa kansioissa tai mapeissa. Tämä Kiinasta peräisin oleva tuote, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ’asianomainen tuote’, luokitellaan tavallisesti CN-koodiin ex 8305 10 00, ja se koostuu aluslaatan päällä olevista tukevista kaarevista metalliosista (joita on yleensä kaksi) ja vähintään yhdestä aukaisuvivusta, joka mahdollistaa arkkien ja muiden asiakirjojen lisäämisen ja järjestämisen kansioon.

(13)

Vaikka joissakin tekijöissä kuten teräksen laadussa ja paksuudessa, mekanismin koossa ja pintakäsittelyssä on eroja, tutkimus osoitti, että kaikki edellisessä kappaleessa määritellyn tarkasteltavana olevan tuotteen lajit ovat fyysisiltä ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan samanlaisia. Tämän vuoksi tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkia lajeja pidetään tässä polkumyynnin vastaisessa menettelyssä yhtenä ja samana tuotteena.

(14)

Tarkasteltavana olevan tuotteen ja Kiinan sekä Iranin, jota käytettiin vertailumaana määritettäessä normaaliarvoa Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta, kotimarkkinoilla tuotettujen ja myytyjen mappimekanismien välillä ei havaittu mitään eroja. Viimeksi mainituilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet kuin Kiinasta yhteisöön viedyillä mappimekanismeilla ja niitä käytetään samoihin tarkoituksiin.

(15)

Yhteisön tuotannonalan tuottamien ja yhteisön markkinoilla myymien mappimekanismien ja Kiinasta yhteisöön tuotujen mekanismien välillä ei myöskään havaittu eroja. Niillä on samat fyysiset ja tekniset ominaisuudet ja niitä käytetään samoihin tarkoituksiin.

(16)

Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(17)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan normaaliarvo on Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset. Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(18)

Neljä kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja täytti niille lähetetyn, asiaa koskevan lomakkeen.

(19)

Kolme näistä tuottajista kuitenkin perui yhteistyötarjouksensa ennen tarkastuskäyntiä. Tämän vuoksi oli mahdotonta tarkistaa, täyttivätkö nämä yritykset perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt vaatimukset.

(20)

Jäljellä olevan vientiä harjoittavan tuottajan osalta komissio tarkisti kaikki markkinatalouskohtelua koskevassa pyynnössä esitetyt, tarpeellisina pitämänsä tiedot yrityksen toimitiloihin tehdyn tarkastuksen avulla.

(21)

Tutkimus osoitti, että markkinatalouskohtelua koskeva pyyntöä on hylättävä. Kun yritystä arvioitiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistettujen viiden vaatimuksen perusteella, voitiin todeta, että edellä mainituista vaatimuksista toinen ja kolmas jäivät täyttymättä. Tilanne ensimmäisen vaatimuksen suhteen jäi epäselväksi.

(22)

Toisen vaatimuksen suhteen on todettava, että tässä tapauksessa ei voitu päätellä, että yrityksellä olisi selkeä peruskirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösnormien mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkiin tarkoituksiin.

(23)

Kolmannen vaatimuksen osalta kävi ilmi, että yritys ei pystynyt toimittamaan asiaa tukevia asiakirjoja eikä kattavaa selvitystä yksityistämisestään ja omaisuuden uudelleenarvioinnista. Yritys ei näin ollen esittänyt näyttöä siitä, että aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia vääristymiä ei olisi.

(24)

Ensimmäisen vaatimuksen täyttymisestä ei voitu tehdä päätelmiä, koska ei voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että valtio puuttui työsopimusten hyväksymiseen, ja koska ei voitu selvittää, heijastivatko kaikki kustannukset markkina-arvoa. Asiaa ei kuitenkaan ole tarpeen ratkaista, kun otetaan huomioon toista ja kolmatta vaatimusta koskevat päätelmät.

(25)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia edellä esitetyistä päätelmistä.

(26)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan koko maata koskeva tulli vahvistetaan tarvittaessa niiden maiden osalta, joihin sovelletaan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohtaa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset pystyvät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti osoittamaan, että niiden vientihinnat ja -määrät sekä myyntiolosuhteet ja -ehdot on vapaasti määritetty, että valuuttakursseja sovelletaan markkinahintaisina ja että valtio ei puutu niiden toimintaan siten, että se mahdollistaisi toimenpiteiden kiertämisen, jos viejille vahvistetaan eri tullit.

(27)

Se vientiä harjoittava tuottaja, jolle ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, pyysi myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, ettei sille myönnettäisi markkinatalouskohtelua. Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin, että yritys täytti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa asetetut vaatimukset yksilöllisen kohtelun saamiseksi.

(28)

Lisäksi yksi muu vientiä harjoittava tuottaja, joka ei ollut pyytänyt markkinatalouskohtelua, pyysi yksilöllisen kohtelun myöntämistä. Tämä yritys myi asianomaista tuotetta tutkimusajanjakson aikana yhteisössä toimiville riippumattomille asiakkaille siihen etuyhteydessä olevien yritysten välityksellä ja toimi yhteistyössä tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan yritys täytti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut yksilöllisen kohtelun vaatimukset.

(29)

Tällä perusteella katsottiin, että yksilöllinen kohtelu olisi myönnettävä seuraaville kahdelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle:

(30)

Yritys, joka oli pyytänyt pelkästään yksilöllistä kohtelua, ei toimittanut kattavaa ja asianmukaisesti perusteltua vastausta sille lähetettyyn kyselylomakkeeseen, vaikka vastaukselle asetettua määräaikaa pidennettiin. Polkumyyntimarginaalia ei tämän vuoksi voitu määrittää, ja yrityksen oli katsottava kieltäytyneen yhteistyöstä tässä tutkimuksessa.

(31)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaassa sovellettavien hintojen tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(32)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Intiaa vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(33)

Yksi käyttäjä, yksi tutkimuksessa yhteistyössä toiminut viejä ja yksi yhteistyössä toiminut tuottaja vastustivat Intian valintaa vertailumaaksi. Perusteluina esitettiin erityisesti seuraavaa:

(34)

Asianomaiset osapuolet eivät kuitenkaan pystyneet ehdottamaan sopivampaa vaihtoehtoa eivätkä toimittamaan yksityiskohtaisia tietoja tai perustelemaan väitettään Intian sopimattomuudesta vertailumaaksi.

(35)

Komissio etsi tästä syystä yhteistyökumppaneita Intian lisäksi myös kaikista muista tiedossa olevista mahdollisista vertailumaista kuten Turkista, Etelä-Afrikasta, Iranista ja Thaimaasta.

(36)

Kävi kuitenkin ilmi, että mappimekanismeja tuotetaan tällä hetkellä edellisessä kappaleessa mainituista maista vain Intiassa ja Iranissa ja että tuottajia on erittäin vähän. Intiasta ei löytynyt halukkuutta täysimääräiseen yhteistyöhön, mutta iranilainen tuottaja sen sijaan suostui täyteen yhteistyöhön komission kanssa.

(37)

Saadun vastauksen perusteella voitiin todeta, että Iranissa on yksi tuottaja ja että kyseinen tuottaja harjoittaa kotimarkkinamyyntiä. Lisäksi todettiin, että Iranin markkinoille tuotiin merkittäviä määriä kiinalaisia tuotteita. Tästä syystä on selvää, että iranilaiset ja kiinalaiset tuotteet kilpailevat keskenään Iranin markkinoilla.

(38)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että Iran on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti sopivin ja tarkoituksenmukaisin vertailumaa.

(39)

Normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailumaassa toimivalta tuottajalta saatujen tietojen perusteella. Normaaliarvo määritettiin kaikkien Iranin kotimarkkinoilla vastaavista tuotelajeista maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, sillä iranilaisen tuottajan myynnin todettiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(40)

Näin ollen normaaliarvoksi vahvistettiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineen iranilaisen tuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailtaan kotimarkkinoilla veloittamien hintojen painotettu keskiarvo.

(41)

Yksilöllisen kohtelun saaneen viejän siihen etuyhteydessä olevien, yhteisön ulkopuolella sijaitsevien yritysten kautta harjoittaman yhteisöön suuntautuneen viennin tapauksessa vientihinta määritettiin yhteisössä toimivilta riippumattomilta asiakkailta veloitettujen jälleenmyyntihintojen perusteella.

(42)

Kaikissa niissä tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety yhteisöön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(43)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla samassa kaupan portaassa. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi tasapuolinen, siinä otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon erot niissä tekijöissä, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen.

(44)

Tämän perusteella tehtiin oikaisuja kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, luottokustannusten, palkkioiden ja myynnin jälkeisten kustannusten (vakuus/takuu) erojen huomioon ottamiseksi, aina kun tähän oli riittävät perusteet. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti oikaisuja tehtiin myös silloin, kun vientimyynti tapahtui sellaisen etuyhteydessä olevan yrityksen välityksellä, jonka sijaintipaikka oli muualla kuin kyseisessä maassa tai yhteisössä.

(45)

Yksilöllisen kohtelun saaneen yrityksen osalta toimittiin siten, että kullekin yhteisöön viedylle tuotelajille vertailumaan tietojen perusteella määritettyä painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin vastaavan yhteisöön viedyn tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään.

(46)

Väliaikainen painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali on prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna seuraava:

(47)

Voidakseen laskea kaikkiin muihin Kiinan kansantasavallassa toimiviin viejiin sovellettavan, koko maata koskevan tullin komissio määritti ensin yhteistyössä toimimisen asteen. Tältä osin olisi huomattava, että markkinatalouskohtelua alun perin hakeneista neljästä yrityksestä kolme vetäytyi sittemmin yhteistyöstä ja että muut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet tutkimuksessa lainkaan yhteistyössä lukuun ottamatta yhtä yritystä, joka pyysi pelkästään yksilöllistä kohtelua mutta jota oli myöskin pidettävä yhteistyöhön osallistumattomana osapuolena.

(48)

Koska viejät, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, eivät toimineet lainkaan yhteistyössä tässä tutkimuksessa, laskelmat tehtiin käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Koko maata koskeva polkumyyntimarginaali määritettiin tämän vuoksi sellaisen edustavimman tuotelajin perusteella, jota markkinatalouskohtelun ja yksilöllisen kohtelun ulkopuolelle jätetyt viejät veivät Kiinasta yhteisöön. Vientihintaa verrattiin vertailumaan tietojen perusteella määritettyyn normaaliarvoon. Varmistaakseen vertailun tasapuolisuuden komissio hankki lisäksi markkinatietoja voidakseen määrittää muilta vientiä harjoittavilta tuottajilta peräisin olevien tuotteiden tuontihinnat. Saatujen tietojen perusteella laskelmat vaikuttavat oikeudenmukaisilta ja kohtuullisilta.

(49)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi koko maan osalta vahvistettiin 48,1 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla.

(50)

Tätä marginaalia sovelletaan kaikkiin tuottajiin, joille ei myönnetty yksilöllistä kohtelua.

(51)

Tutkimuksen mukaan mappimekanismeja valmistivat yhteisössä tutkimusajanjakson aikana seuraavat tuottajat: valituksen tehneet kolme yhteisön tuottajaa, kaksi muuta tuottajaa, jotka tukivat valitusta ja toimivat täysimääräisesti yhteistyössä komission kanssa tutkimuksena aikana, sekä Esselte, joka tuotti mappimekanismeja pelkästään omaan käyttöön.

(52)

Yksi muukin yritys tuotti ja toi mappimekanismeja vain omaan käyttöön tutkimusajanjakson aikana. Se kuitenkin lopetti tuotantonsa tutkimusajanjakson kuluessa. Yritys vastasi yhteisön tuottajille lähetettyyn kyselylomakkeeseen ja toimitti tietoja omasta tuotannostaan.

(53)

Lisäksi yksi tuottaja ilmoitti kirjeitse tukevansa valitusta, mutta sen osalta todettiin, ettei se ollut tuottanut asianomaista tuotetta tutkimusajanjakson aikana.

(54)

Valituksen tekijät väittivät, että asianomaista tuotetta tuottivat tutkimusajanjakson aikana eräät muutkin yritykset, tosin vain vähäisiä määriä. Nämä yritykset eivät tutkimuksen kuluessa ilmoittautuneet eivätkä toimittaneet komissiolle tietoja tuotantomääristään. Kyseisiä määriä ei tämän vuoksi sisällytetä yhteisön tuotantoon tässä tutkimuksen vaiheessa.

(55)

Yhden tutkimuksessa yhteistyössä toimineen ja valitusta tukeen tuottajan todettiin myös tuoneen tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta. Vaikka suurin osa kyseisen tuottajan yhteisössä tutkimusajanjaksona myymistä tuotteista oli tuotettu yhteisössä, kävi ilmi, että noin 25 prosenttia sen yhteisömyynnin määrästä koostui Kiinasta hankituista tuotteista. Tämä vastasi 39 prosenttia sen kokonaistuotannosta.

(56)

Vaikka kyseinen tuonti on suhteellisen merkittävä osa yrityksen liiketoimintaa, tutkimus osoitti, että yritys pyrki sen avulla puolustautumaan Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvaa halpatuontia vastaan. Kun asianomainen tuottaja totesi, ettei se pysty kilpailemaan täysimääräisesti Kiinasta peräisin olevan halpatuonnin kanssa, se päätti jo tarkastelujakson alussa kuljettaa vanhat koneensa Kiinaan ja perustaa yhteisyrityksen kiinalaisen tuottajan kanssa. Kyseisen yhteisön tuottajan tarkastelujakson osalta toimittamien rahoitustietojen tarkastelu osoitti sen myyneen kiinalaisia mappimekanismeja kattaakseen osan omien tuotteidensa myynnistä yhteisön markkinoilla aiheutuneista suurista tappioista. Kiinalaisten mappimekanismien tuonti onkin mahdollistanut yrityksen toiminnan jatkumisen tähän saakka.

(57)

Tutkimuksessa todettiin lisäksi, että tämän yrityksen ydintoiminnot sijaitsevat yhteisössä ja että se toimii selvästikin yhteisön tuottajan tavoin. Yrityksen yhteistyöhalukkuus osoittaa, että sen toiminta ja edut ovat samanlaisia kuin muillakin tutkimukseen osallistuneilla valituksen tekijöillä. Tästä syystä katsotaan, että kyseisen tuottajan tuotanto olisi otettava huomioon yhteisön tuotantoa määritettäessä.

(58)

Tämän perusteella yhteisön tuotannon määrä laskettiin perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi alustavasti siten, että viiden tutkimuksessa yhteistyössä toimineen, valitusta tukeneen yhteisön tuottajan tuotantolukuihin lisättiin vielä yhden muun tuottajan tuotantomäärä.

(59)

Tutkimuksessa täysin yhteistyössä toimineiden, valitusta tukeneiden viiden yhteisön tuottajan tuotanto oli tutkimusajanjakson aikana noin 220 miljoonaa yksikköä. Tämä on yli 90 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta. Nämä yritykset muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

(60)

Vaikka kiinalaisia mappimekanismeja tuonut tuottaja jätettäisiin yhteisön tuotannon ja tuotannonalan ulkopuolelle, jäljellä olevien tuottajien tuotanto muodostaisi yhä pääosan yhteisön kokonaistuotannosta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(61)

Kulutus määritettiin laskemalla yhteen tiedossa olevien tuottajien riippumattomille asiakkaille yhteisössä myymät määrät ja kolmansista maista tuodut määrät. Yhteisön tuottajien myyntimäärät määritettiin pääasiassa niiden kyselylomakkeeseen toimittamien vastausten perusteella. Tuonnin määrä oli sen sijaan määritettävä valituksessa esitettyjen tietojen pohjalta, koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät juurikaan toimineet tutkimuksessa yhteistyössä ja koska Eurostatin tiedot eivät olleet riittävän tarkkoja. Mappimekanismit käsittävään CN-koodiin kuuluvat nimittäin myös rengaskirjamekanismit ja määrät ilmaistaan sen yhteydessä tonneina, ei yksikköinä.

(62)

Seuraavasta taulukosta käy ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä yhteisössä lisääntyi merkittävästi tarkastelujakson aikana:

Taulukko 1

(63)

Kulutus kasvoi erityisesti vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson lopun välillä, jolloin kasvua oli 18 prosenttia eli yli 62 miljoonaa yksikköä. Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä kasvoi 8 prosenttia eli 14 miljoonalla yksiköllä. Samaan aikaan tuonti Kiinasta lisääntyi 29 prosenttia eli 48 miljoonalla yksiköllä.

(64)

Kuten edellä 61 kappaleessa mainitaan, Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä määritettiin valituksessa esitettyjen tietojen pohjalta. Nämä tiedot kuitenkin varmistettiin vertaamalla niitä Eurostatin tietoihin sekä tutkimuksessa yhteistyössä toimineen Kiinan suurimman viejän, jonka osuus Kiinan kokonaisviennistä on yli 65 prosenttia, toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä tarkistettuihin vientitietoihin. Molemmista lähteistä saadut tiedot vahvistivat, että tuontimäärien kehitys vastasi valituksessa esitettyjä tietoja.

(65)

Asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kehittyneet seuraavasti:

Taulukko 2

(66)

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, mappimekanismien kulutus yhteisössä kasvoi 32 prosenttia eli 98 miljoonalla yksiköllä tarkastelujakson aikana. Samalla tuonti asianomaisesta maasta lisääntyi noin 59 prosenttia eli 79 miljoonalla yksiköllä. Tämän seurauksena tuonnin markkinaosuus kasvoi 44,8 prosentista 53,6 prosenttiin tarkastelujakson aikana. Tämä vastaa 8,8 prosenttiyksikön kasvua. On syytä huomata, että tuonnin ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinaosuuden merkittävin kasvu ajoittuu vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson väliseen aikaan, jolloin polkumyynnillä tapahtunut tuonti kasvoi 48 miljoonalla yksiköllä ja markkinaosuus 4,4 prosenttiyksikköä.

(67)

Taulukosta käy ilmi Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskihintojen kehitys tarkastelujaksolla. Tuontihinnat laskivat vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välillä 120 eurosta 107 euroon tuhatta mappimekanismia kohti. Tuontihintojen taso oli vuonna 2003, jolloin kulutus kasvoi 20 prosenttia, niin alhainen, että hintoja voitiin nostaa 11 prosenttia vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä. Tuontihinnat ovat kuitenkin edelleen selvästi yhteisön tuotannonalan hintoja alempia. Kokonaisuutena katsoen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat laskivat tarkastelujaksolla 11 prosenttia.

(68)

Yhteisön markkinoilla tutkimusajanjakson aikana sovellettuja myyntihintoja tutkittiin vertaamalla yhteisön tuotannonalan hintoja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintoihin. Vertailtavista hinnoista oli vähennetty hyvitykset ja alennukset ja niitä oli oikaistu mahdollisten tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi. Yhteisön tuotannonalan hinnat oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle ja tuontihintoina käytettiin CIF-hintaa yhteisön rajalla.

(69)

Vertailu osoitti, että kiinalaisia mappimekanismeja tuotiin tutkimusajanjakson aikana yhteisöön hinnoilla, jotka olivat merkittävästi yhteisön tuotannonalan hintoja alempia. Hinnan alittavuuden marginaali oli prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista ilmaistuna 24,3 prosenttia. Tällainen hinnan alittavuuden taso ja jäljempänä selostettu yhteisön tuotannonalan hinta- ja kannattavuuskehitys osoittavat selvästi, että hintoihin kohdistui tarkastelujaksolla jo merkittäviä alentamispaineita.

(70)

Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan tutkittaessa otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla eli vuodesta 2001 tutkimusajanjakson päättymiseen.

(71)

Jäljempänä esitetyt yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot on saatu kokoamalla yhteen tutkimuksessa yhteistyössä toimineita viittä yhteisön tuottajaa koskevat, tarkistetut tiedot.

(72)

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

(73)

Vaikka kysyntä oli kasvanut, yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni hieman (2 prosenttia) tarkastelujakson aikana. Koska markkinanäkymät olivat hyvät ja kulutus kasvamassa, yhteisön tuotannonala teki investointeja lisätäkseen tuotantokapasiteettiaan. Kapasiteetin käyttöaste kuitenkin aleni 9 prosenttia, mikä johtui myös tuotannon lievästä laskusta.

(74)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen suuruus kunkin kauden lopussa.

Taulukko 5

(75)

Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan varastojen suuruus ei ollut merkittävä tekijä arvioitaessa tuotannonalan taloudellista tilannetta. Yhteisön tuotannonalan tuotanto perustuu pääasiassa tilauksiin, joten varastot muodostivat vain vähäisen osan tuotannosta ja vastasivat tarkastelujakson aikana 3–4 viikon toimituksia.

(76)

Seuraavan taulukon luvut kuvaavat yhteisön tuotannonalan myyntiä riippumattomille asiakkaille yhteisön markkinoilla.

Taulukko 6

(77)

Tutkimuksen mukaan yhteisön tuotannonala hyötyi jonkin verran kulutuksen kasvusta, sillä se pystyi lisäämään myyntiään 12 prosenttia eli noin 19 miljoonalla yksiköllä tarkastelujakson aikana.

(78)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kuitenkin pieneni 55,1 prosentista 46,4 prosenttiin vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson lopun välillä. Tämä vastaa 8,7 prosenttiyksikön menetystä. Markkinaosuuden menetys oli suurin vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin tuotannonala menetti 4,4 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan.

(79)

Näin ollen on selvää, että yhteisön tuotannonala ei pystynyt täysin hyödyntämään markkinoiden kasvua.

(80)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että yhteisön tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat laskivat merkittävästi (13 prosenttia), kun polkumyynnillä tapahtunut halpatuonti tunkeutui yhteisön markkinoille.

(81)

Seuraavassa esitetyt kannattavuusmarginaalit määritettiin esittämällä yhteisön tuotannonalan taloudellinen tulos prosentteina yhteisön markkinoilla tapahtuneen myynnin liikevaihdosta.

Taulukko 7

(82)

Yhteisön tuotannonalan toiminta oli kannattamatonta koko tarkastelujakson ajan. Tappioita kuitenkin pahensi merkittävästi erityisesti hintojen lasku. Tappiot kasvoivat tarkastelujaksolla koko ajan, vaikka yhteisön tuotannonala tehosti toimintaansa ja mukautti kaikkia mahdollisia asianomaisen tuotteen teknisiä muuttujia pystyäkseen kilpailemaan kiinalaisten tuontituotteiden kanssa. Tutkimusajanjakson tulos on kestämätön jopa lyhyellä aikavälillä.

(83)

Sijoitetun pääoman tuoton, kassavirran ja investointien kehitys esitetään seuraavassa taulukossa.

Taulukko 8

(84)

Kuten 78 ja 82 kappaleesta käy ilmi, yhteisön tuotannonalan myyntihintojen lasku vaikutti huomattavan kielteisesti sen kannattavuuteen. Sama kielteinen vaikutus kohdistui myös muihin vahingon osoittimiin, jotka ovat yhteydessä kannattavuuteen. Edellä olevassa taulukossa esitetty sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran kielteinen kehitys on pääosin samanlainen kuin taulukosta 6 ilmenevä kannattavuuden kielteinen kehitys.

(85)

Kuten 73 kappaleessa jo selostettiin, yhteisön tuotannonala lisäsi asianomaiseen tuotteeseen liittyviä investointejaan, koska markkinatilanne oli erittäin hyvä tarkastelujaksolla. Tuotannonala investoi lähinnä tehtaiden ja koneiden uusimiseen eikä niinkään uusiin tuotantolaitoksiin.

(86)

Yhteisön tuotannonala huomautti, että pääoman saanti oli sille yhä suurempi ongelma. Edellä selostettu kehitys ja erityisesti toiminnan merkittävä tappiollisuus (–26 prosenttia) osoittavatkin selvästi, että katastrofaalinen taloustilanne on tuntuvasti heikentänyt tuotannonalan mahdollisuuksia hankkia pääomaa niin ulkopuolisilta rahoittajilta kuin emoyhtiöiltäkin.

(87)

Yhteisön tuotannonalan työntekijämäärä väheni vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välillä. Tuottavuutta pystyttiin parantamaan tarkastelujaksolla lisääntyneiden investointien ja samanaikaisen työntekijämäärän vähentämisen avulla.

(88)

Yhteisön tuotannonalan maksamien palkkojen ja niihin liittyvien kustannusten kokonaismäärä pysyi tarkastelujaksolla vakaana. Kun työntekijämäärä väheni samaan aikaan 10 prosenttia, palkkakustannukset jopa pienenivät suhteellisesti ottaen inflaation vaikutuksesta.

(89)

Polkumyyntimarginaalit on ilmoitettu edellä polkumyyntiä käsittelevässä jaksossa. Ne ovat selvästi yli vähimmäistason. Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta ei myöskään voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat.

(90)

Yhteisön tuotannonala ei ole toipumassa aikaisemman polkumyynnin tai tuetun tuonnin vaikutuksista, koska vastaavia tutkimuksia ei ole ennen tehty.

(91)

Kiinalla oli jo tarkastelujakson alussa hallussaan puolet mappimekanismien markkinoista yhteisössä. Tämän jälkeen se on vielä huomattavasti vahvistanut tätä jo ennestään vahvaa asemaansa. Tuonti Kiinasta on kasvanut tarkastelujakson aikana tuntuvasti sekä määrällisesti (+79 miljoonaa yksikköä) että markkinaosuutena mitattuna (+8,8 prosenttiyksikköä). Lisäksi tuonnin keskimääräinen yksikköhinta on laskenut 11 prosenttia, mikä näkyy tutkimuksessa todettuna hinnan alittavuutena.

(92)

Vaikka yhteisön tuotannonalan myyntimäärät kasvoivat, se ei juurikaan päässyt hyötymään yhteisön markkinoiden merkittävästä kasvusta tutkimusajanjakson aikana (kasvua 32 prosenttia eli 98 miljoonaa yksikköä). Sen markkinaosuus pieneni merkittävästi ja keskihinnat laskivat 13 prosenttia. Tämä johti tappioiden kaksinkertaistumiseen, kassavirran ja sijoitetun pääoman tuoton laskuun, tuotannon vähenemiseen ja tuotantokapasiteetin käyttöasteen alenemiseen, palkkakehityksen pysähtymiseen ja työpaikkojen vähenemiseen tarkastelujaksolla. Vaikka yhteisön tuotannonala pyrki parantamaan kilpailukykyään, sen taloudellinen tilanne heikkeni tuntuvasti tutkimusajanjakson aikana.

(93)

Olisi myös huomattava, että eräät yhteisön tuottajat ovat viime vuosina lopettaneet asianomaisen tuotteen tuotannon tai koko toimintansa.

(94)

Kaikki vahingon osoittimet huomioon ottaen on pääteltävä, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui tutkimusajanjakson aikana perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(95)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkittiin myös, oliko Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneella tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä syy-yhteyttä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi tutkittiin perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös muita tiedossa olevia tekijöitä sen varmistamiseksi, että näistä yhteisön tuotannonalalle samanaikaisesti mahdollisesti aiheutuneen vahingon ei katsottaisi johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(96)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi noin 43 prosenttia ja sen markkinaosuus kasvoi 8,8 prosenttiyksikköä. Kuten lisäksi edellä 67 kappaleessa selostetaan, Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat laskivat 11 prosenttia ja alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat 24 prosentilla. Tämä painoi yhteisön tuotannonalan hintoja alaspäin.

(97)

Lisäksi voidaan todeta, että polkumyynnillä tapahtuneen halpatuonnin voimakas kasvu ja yhteisön tuotannonalan jo heikon tilanteen heikkeneminen merkittävästi entisestään osuivat tarkastelujaksolla ajallisesti yksiin. Tämä käy parhaiten ilmi, kun verrataan kiinalaisten viejien ja yhteisön tuotannonalan taloudellisia tuloksia vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä. Kyseisenä aikana Kiinasta tuotujen mappimekanismien määrä kasvoi 48 miljoonalla yksiköllä ja hinnan alittavuus oli merkittävää. Tämän seurauksena kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät kasvattamaan markkinaosuuttaan 4,4 prosenttiyksiköllä. Samaan aikaan yhteisön tuotannonalan myynti kasvoi vain 14 miljoonalla yksiköllä, mikä johti sen markkinaosuuden pienenemiseen 4,3 prosenttiyksiköllä nopeasti kasvavilla markkinoilla. Samalla yhteisön tuotannonalan oli laskettava keskimääräisiä myyntihintojaan noin 4 prosenttia. Tuotannonalan taloudellisen tilanteen tuntuva heikkeneminen kyseisenä aikana käy ilmi muun muassa sen siitä, että sen tappiot kasvoivat 7 prosenttiyksikköä. Olisi huomattava, että Kiinasta peräisin oleva tuonti oli merkittävää jo tarkastelujakson alussa ja että yhteisön tuotannonala oli tästä syystä vaikeassa tilanteessa jo tuolloin.

(98)

Kuten edellä olevasta taulukosta 2 ilmenevä markkinaosuuden kasvu osoittaa, polkumyyntiä harjoittavien kiinalaisten viejien merkitys yhteisön markkinoilla kasvoi koko ajan ja ne syrjäyttivät yhteisön tuotannonalan asianomaisen tuotteen toimittajina tutkimusajanjakson aikana.

(99)

Kuten edellä 36 kappaleessa selostetaan, mappimekanismeja tuottavia ja vieviä yrityksiä on maailmassa vähän. Vertailumaata valittaessa todettiin, että Intiassa ja Iranissa on joitakin tuottajia, mutta käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, että näiden maiden tiedossa olevat tuottajat vievät asianomaista tuotetta muualle vain vähän tai eivät lainkaan. Ne selvästikin keskittyivät tuottamaan lähinnä kotimarkkinoita varten.

(100)

Tämän vuoksi on erittäin epätodennäköistä, että tuonti muista kolmansista maista kuten Intiasta olisi voinut myötävaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Käytettävissä on vain vähän asiaa koskevia tietoja, joten muista kolmansista maista peräisin olevan vähäisen tai jopa olemattoman tuonnin määrää ei voida edes luotettavasti arvioida.

(101)

Tästä syystä katsotaan, että muista kolmansista maista peräisin olevien mappimekanismien tuonti ei ole voinut vaikuttaa kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

(102)

Kuten edellä 55 kappaleessa todetaan, tutkimuksessa kävi ilmi, että yksi yhteisön tuotannonalaan kuuluva yhteistyössä toiminut tuottaja toi asianomaista tuotetta Kiinasta tarkastelujaksolla. Suurin osa kyseisen tuottajan tutkimusajanjakson aikana yhteisössä myymistä tuotteista oli tuotettu yhteisössä; Kiinasta tuotujen tuotteiden osuus oli noin 25 prosenttia myynnin määrästä.

(103)

Tutkimus osoitti, että kyseisen tuottajan Kiinasta tuomat mappimekanismit oli tuottanut kiinalainen viejä, jonka kanssa tuottajalla oli kauppasopimus. Lisäksi todettiin, että jälleenmyyntihinnat, joilla se myi Kiinasta tuomiaan mappimekanismeja, olivat verrattavissa hintoihin, joilla se myi itse tuottamiaan mappimekanismeja.

(104)

Tämän perusteella katsotaan, että kyseinen tuonti ei ole myötävaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Vaikka onkin totta, että tämä tuonti oli määrältään selvästi vähäpätöistä suurempaa (noin 6 prosenttia yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnistä tutkimusajanjakson aikana), sitä arvioitaessa olisi otettava huomioon seuraavat seikat. Jälleenmyyntihinnat vastasivat ensinnäkin kyseisen tuottajan itse tuottamien tuotteiden myyntihintoja. Lisäksi kyseinen tuontituote täydensi sen omaa tuotevalikoimaa. Kuten 55 ja 56 kappaleessa todetaan, kyseisten tuotteiden myynti on myös antanut asianomaiselle tuottajalle mahdollisuuden vähentää jossain määrin niitä merkittäviä tappioita, joita sille aiheutui omien tuotteiden myynnistä yhteisön markkinoilla. Kiinalaisten mappimekanismien tuonti onkin mahdollistanut yrityksen toiminnan jatkumisen tähän saakka. Tuotevalikoiman täydentäminen kiinalaisilla tuontituotteilla oli tavallaan keino, jolla yritys pyrki puolustautumaan Kiinasta polkumyynnillä tuotuja tuotteita vastaan. Kyseinen tuottaja antoi lisäksi selkeän tukensa tälle menettelylle.

(105)

Tästä syystä on erittäin epätodennäköistä, että asianomaisen tuottajan harjoittama tuonti olisi myötävaikuttanut todettuun vahinkoon.

(106)

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, olisiko yhteisön tuotannonalan harjoittama mappimekanismien vienti voinut olla syynä sen tarkastelujaksolla kärsimään vahinkoon.

(107)

Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, yhteisön tuotannonalan tärkeimpänä markkina-alueena ovat aina olleet yhteisön markkinat. EU:n ulkopuolelle suuntautuneen viennin osuus kokonaismyynnistä oli tarkastelujaksolla 7,4–16,2 prosenttia.

Taulukko 10

(108)

Yhteisön tuotannonalan vienti väheni noin 18 miljoonaa yksikköä tarkastelujakson aikana. Tätä vähennystä tarkasteltaessa on otettava huomioon, että yhteisön markkinat kasvoivat huomattavasti kyseisenä aikana. Olisi huomattava, että samanaikaisesti kiinalaiset viejät kasvattivat osuuttaan myös maailman muista markkinoista, kuten vertailumaan valintaa varten kerättyjen tietojen analysointi osoitti.

(109)

Tutkimus osoitti lisäksi, että yhteisön tuotannonalan tuotanto pysyi jokseenkin ennallaan supistuen vain 2 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tuotannonala pystyi pitämään kustannuksensa kurissa ja jopa karsimaan niitä.

(110)

Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan tästä syytä todeta, että vaikka vientimyynnin määrän supistuminen onkin saattanut myötävaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, sillä ei voida selittää hintojen merkittävää laskua yhteisön markkinoilla eikä yhteisön tuotannonalan tutkimusajanjakson aikana kärsimiä taloudellisia tappioita.

(111)

On syytä korostaa, että tässä tapauksessa vahinko tarkoitti ennen kaikkea hintojen alenemista, joka puolestaan johti tappioiden lisääntymiseen. Samaan aikaan Kiinasta peräisin oleva tuonti kasvoi nopeasti ja tapahtui polkumyyntihinnoilla, jotka alittivat oleellisesti yhteisön tuotannonalan hinnat. Mitään näyttöä ei ole siitä, että edellä mainitut muut tekijät olisivat voineet merkittävästi vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Tutkimuksessa ei myöskään tullut esille muita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa merkittävää vahinkoa.

Kun otetaan huomioon edellä selostettu tarkastelu kaikkien tiedossa olleiden tekijöiden vaikutuksista yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, voidaan alustavasti päätellä, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti ja yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti aiheutunut merkittävä vahinko osuivat selvästikin ajallisesti yhteen ja että niiden välillä on näin ollen syy-yhteys.

(112)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että polkumyyntitullien käyttöönotto asianomaisesta maasta peräisin olevassa tuonnissa olisi yhteisön edun vastaista. Komissio lähetti kyselylomakkeen tuojille, kauppiaille ja käyttäjäteollisuudelle. Kyselyyn saatiin osittaiset vastaukset kahdelta käyttäjältä. Muut käyttäjät eivät toimittaneet vastauksia kyselylomakkeeseen, mutta ilmoittivat kantansa kirjallisesti.

(113)

Tutkimuksessa yhteistyössä toimineilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehtiin seuraavat päätelmät.

(114)

Yhteisön tuotannonala muodostui siis viidestä tuottajasta, jotka työllistivät yli 700 henkilöä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa ja myynnissä. Olisi lisäksi muistettava, että yhteisön tuotannonalan taloudellista tilannetta kuvaavat tunnusluvut osoittivat taloudellisen tuloksen heikentyneen tarkastelujakson aikana, minkä vuoksi eräät tuottajat ovat viime vuosina lopettaneet tuotannon yhteisössä. Yhteisön tuotannonala on kuitenkin edelleen elinkelpoinen eikä halua luopua asianomaisesta myyntisegmentistä, kuten toimet, joihin se on ryhtynyt polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin voimakkaasta kasvusta selviytymiseksi, ovat osoittaneet. Tutkimuksessa kävi esimerkiksi ilmi, että yhteisön tuotannonala on pystynyt parantamaan tuotantoprosessiaan ja lyhentämään toimitusaikojaan tarkastelujakson aikana.

(115)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuva hintapaine todennäköisesti kasvaa, yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee entisestään ja lisää yhteisön tuottajia joutuu lopettamaan tuotantonsa, mistä olisi kielteisiä seurauksia koko alalle, joka jo kärsii polkumyyntihintaan tapahtuvasta tuonnista.

(116)

Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, on odotettavissa, että yhteisön tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät kasvavat erittäin lyhyessä ajassa, minkä ansiosta tuotannonala pystyy jakamaan kiinteät kustannuksensa suuremmalle tuotantomäärälle. Tältä osin olisi huomattava, että yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste on erittäin alhainen ja että se todella pystyisi lisäämään tuotantoaan merkittävästi. Näin tuotannonala pystyisi myös valloittamaan takaisin tarkastelujakson aikana menettämänsä markkinaosuuden ja pääsisi hyötymään suurtuotannon eduista. Kun polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ei enää ole vääristämässä hintoja, yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne todennäköisesti kohenee ja saavuttaa kestävämmän tason.

(117)

Tämän vuoksi on selvää, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisivat yhteisön tuotannonalan edun mukaisia.

(118)

Kaksitoista yhteisön tuottajille raaka-aineita toimittavaa yritystä otti kirjeitse yhteyttä komissioon menettelyn aikana. Ne kannattavat polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa. Näiden tavarantoimittajien katsotaan edustavan tässä menettelyssä raaka-aineita toimittavaa terästeollisuutta.

(119)

On selvää, että tavarantoimittajat ovat vaarassa menettää yhden myyntisegmenttinsä lyhyellä aikavälillä, jos polkumyynnillä tapahtuvan halpatuonnin suhteen ei ryhdytä toimenpiteisiin. Yhteisön tuotannonala on joutunut kestämättömään tilanteeseen suurten tappioidensa vuoksi.

(120)

Tavarantoimittajat puolsivat toimenpiteiden käyttöönottoa myös siksi, että se todennäköisesti lisäisi markkinoiden vakautta raaka-aineiden toimituksesta aina mappimekanismien toimitukseen käyttäjäteollisuudelle. Ne painottivat mappimekanismeja valmistavan yhteisön tuotannonalan taloudellista merkitystä yhteisössä toimivien käyttäjien kannalta. Olisi kuitenkin huomattava, että nämä väitteet esitettiin käyttäjien puolesta (ks. jäljempänä).

(121)

Edellä esitetyn perusteella päätellään näin ollen, ettei polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto olisi vastoin yhteisön tavarantoimittajien etua.

(122)

Kahdeksan yhteisössä toimivaa käyttäjää ja kaksi tuojaa vastasi kyselylomakkeeseen. Käyttäjät ovat tavallisesti myös tuotteen maahantuojia, sillä ne tuovat mappimekanismeja yhteisöön valmistaakseen jatkojalostustuotteita eli mappimekanismilla toimivia kansioita, jäljempänä ”mapit”. Näiden osapuolten kokonaisliikevaihto on huomattava, mutta mappimekanismit muodostavat vain 10 prosenttia niiden koko liiketoiminnasta.

(123)

Käyttäjät ja tuojat vastustavat yleensä ottaen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, koska tarkasteltavana olevan tuotteen osuus jatkojalostustuotteen kustannuksista on merkittävä, noin 20 prosenttia kokonaiskustannuksista. Näitä käyttäjiä ja tuojia voidaan pitää edustavina, sillä niiden osuus asianomaisesta tuotannonalasta on yli 50 prosenttia. Ne väittävät, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto saattaisi ne epäedulliseen asemaan asiakkaisiin nähden (jotka ovat pääasiassa myymäläketjuja ja suuria jakeluyrityksiä). Niiden mukaan mappien tuotannossa on ylikapasiteettia. Näin ollen niiden neuvotteluasema asiakkaisiinsa nähden ei ole vahva ja ne pelkäävätkin, että mappeja aletaan tuoda Kiinasta sen jälkeen, kun mappimekanismeja koskevat toimenpiteet on otettu käyttöön. Ne eivät kuitenkaan esittäneet näyttöä väitteidensä tueksi.

(124)

Käyttäjäyrityksillä on yleensä hankintasopimuksia kiinalaisten tuottajien kanssa mappimekanismien tuonnista yhteisöön. Käyttäjien mukaan kiinalaiset tuotteet ovat nykyisin erittäin hyvälaatuisia yhteisössä tuotettuihin tuotteisiin verrattuna, koska niitä on kehitetty pitkään yhdessä kiinalaisten kauppakumppaneiden kanssa. Tämän vuoksi ne katsovat, että tuotteen saatavuus markkinoilla on parantanut ja kilpailu lisääntynyt. Lisäksi ne väittävät, että toimenpiteiden käyttöönotto saattaisi johtaa asianomaisen tuotteen riittämättömään tarjontaan.

(125)

Tutkimuksessa yhteistyössä toimineet tuojat toivat esiin vastaavia epäilyjä. Vain yksi käyttäjä kannattaa toimenpiteiden käyttöönottoa, mutta katsoo, että samalla olisi otettava käyttöön myös mappien tuontia koskevat toimenpiteet.

(126)

Väite, jonka mukaan tuotteesta voisi tulla pulaa yhteisön tuotannonalan riittämättömän kapasiteetin vuoksi, ei vaikuta realistiselta eikä perustellulta, kun otetaan huomioon yhteisössä käytettävissä oleva merkittävä tuotantokapasiteetti (ks. taulukko 4 edellä) ja se seikka, että yhteisön tuottajat voisivat helposti tehdä lisäinvestointeja tuotantokapasiteettiin markkinoiden kysyntään vastaamiseksi, jos polkumyyntikäytännöt eivät vääristäisi markkinoita. Toimenpiteiden käyttöönotto ei komission näkemyksen mukaan vähentäisi kilpailua yhteisön markkinoilla.

(127)

Lisäksi katsotaan, että toimenpiteiden käyttöönotto tuskin heikentäisi oleellisesti käyttäjäyritysten kilpailukykyä. Tutkimus on osoittanut, että eräät mappimekanismien tuottajat tuottavat myös jatkojalostustuotteita ja että monet käyttäjät hankkivat mappimekanisminsa edelleen pääosin tuottajilta, jotka eivät harjoita polkumyyntiä. Kaikilla käyttäjillä olisi mahdollisuus siirtyä käyttämään tavarantoimittajia, jotka eivät harjoita polkumyyntiä.

(128)

Sen sijaan on kyllä mahdollista, että kustannukset kasvavat heti polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Kustannusten kasvu koskisi erityisesti yrityksiä, jotka hankkivat tuotteensa Kiinasta polkumyyntihinnoin. Kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan nykyinen markkinaosuus, voidaan todeta, että pahimmassa tapauksessa ehdotetut toimenpiteet voisivat johtaa keskimäärin 2,5 prosentin nousuun jatkojalostustuotteen kustannuksissa. Olisi kuitenkin huomattava, että tarkasteltavana oleva tuote muodostaa vain vähäisen osan jatkojalostusteollisuuden liiketoiminnasta ja että tuotteen valmistus on erittäin kannattavaa. Komissio ei kuitenkaan usko edellä selostettuun kustannuskehitykseen vaan katsoo, että todennäköisempi kehityssuunta on se, jota selostetaan edellä 116 ja 120 kappaleessa ja jonka mukaan polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto todennäköisesti johtaisi kilpailun lisääntymiseen yhteisön markkinoilla ja siihen, että yhteisön tuotannonala saisi takaisin menettämänsä markkinaosuuden ja pystyisi kohentamaan taloudellista tilannettaan. Tämän vuoksi yhteisön markkinoilla tuskin esiintyisi kohtuuttomia hinnankorotuksia lyhyellä aikavälillä.

(129)

Mahdollista kustannusten lisäystä tarkasteltaessa olisi joka tapauksessa otettava huomioon myös niiden käyttäjäyritysten etu, jotka hankkivat mappimekanismit pääosin yhteisön tuotannonalalta.

(130)

Kaikki edellä esitetyt tekijät huomioon ottaen voidaan alustavasti päätellä, että tiettyjen käyttäjien kustannuksiin mahdollisesti kohdistuvat kielteiset vaikutukset eivät ole riittävä peruste luopua toimenpiteiden käyttöönotosta.

(131)

Toimenpiteiden käyttöönotto Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa olisi selvästikin yhteisön tuotannonalan etujen mukaista. Tuojien/kauppiaiden ja käyttäjäyritysten tilanteesta voidaan todeta, että mappimekanismien hintoihin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset eivät todennäköisesti heikentäisi kohtuuttomasti niiden kilpailukykyä eivätkä vähentäisi kilpailua yhteisön markkinoilla. Yhteisön tuotannonalan ja sen tavarantoimittajien kärsimät tappiot sekä uusien tuotannon lopettamistapausten vaara ovat sitä vastoin merkittäviä.

(132)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei ole olemassa pakottavia syitä luopua polkumyyntitullien käyttöönotosta Kiinasta peräisin olevien mappimekanismien tuonnissa.

(133)

Polkumyyntiä, vahinkoa ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(134)

Toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan kyseisestä tuonnista aiheutuva vahinko ylittämättä kuitenkaan todettua polkumyyntimarginaalia. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen kokonaismyyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla myytäessä samankaltaista tuotetta yhteisön markkinoilla tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Tässä laskennassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli 5 prosenttia liikevaihdosta. Tämä marginaali vastaa sitä voittoa, joka saatiin samaan yleiseen luokkaan kuuluvien tuotteiden myynnistä tilanteessa, jossa polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ei esiintynyt, joten sitä pidetään alustavasti sopivana marginaalina. Tämän perusteella yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 5 prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin.

(135)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaan painotettuun keskihintaan.

(136)

Tästä vertailusta johtuvat erot ilmaistiin sitten prosentteina keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. Vahinkomarginaalit olivat kaikissa tapauksissa polkumyyntimarginaaleja suurempia.

(137)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, joka vastaa tasoltaan todettua polkumyyntimarginaalia, mutta joka ei kuitenkaan perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti ole edellä määriteltyä vahinkomarginaalia korkeampi.

(138)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan tarkasteltavana olevasta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(139)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

(140)

Edellä sanotun perusteella väliaikaiset tullit ovat seuraavat:

(141)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä,