NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 51/2006,

annettu 22. päivänä joulukuuta 2005,

yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2006

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan,

ottaa huomioon turskakantojen elvytystoimenpiteistä 26 päivänä helmikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 423/2004 (3) ja erityisesti sen 6 ja 8 artiklan,

ottaa huomioon pohjoisen kummeliturskakannan elvytystoimenpiteistä 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 811/2004 (4) ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuodeksi 2006 eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet sekä niihin liittyvät edellytykset, joiden mukaisesti näitä kalastusmahdollisuuksia voidaan käyttää.

Tietyt pyyntiponnistuksen rajoitukset ja niihin liittyvät edellytykset vahvistetaan lisäksi tammikuuksi 2007, ja tiettyjen Etelämantereen kantojen osalta kalastusmahdollisuudet ja erityisedellytykset vahvistetaan liitteessä I E esitetyksi kaudeksi.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Jollei toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan:

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota suoritetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin asianomaisen jäsenvaltion luvalla ja sen alaisuudessa, jos kyseisestä toiminnasta on annettu ennakolta tieto komissiolle ja sille jäsenvaltiolle, jonka vesillä tutkimukset suoritetaan.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

4 artikla

Kalastusalueet

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia alueiden määritelmiä:

II LUKU

YHTEISÖN ALUSTEN KALASTUSMAHDOLLISUUDET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

5 artikla

Saalisrajoitukset ja niiden jakaminen

1.   Yhteisön alusten saalisrajoitukset yhteisön vesillä tai tietyillä yhteisön ulkopuolisilla vesillä ja näiden saalisrajoitusten jakaminen jäsenvaltioiden kesken sekä asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklan mukaiset lisäedellytykset vahvistetaan liitteessä I.

2.   Yhteisön aluksilla on oikeus kalastaa liitteessä I vahvistettujen kiintiöiden rajoissa Färsaarten, Grönlannin, Islannin ja Norjan kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla sekä Jan Mayenin ympärillä sijaitsevalla kalastusalueella 10, 17 ja 18 artiklassa säädetyin edellytyksin.

3.   Komissio lopettaa välittömästi sardellia koskevan kalastustoiminnan suuralueella VIII, jos tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) lausunnosta käy ilmi, että kutukannan biomassa on vuoden 2006 kutuaikana alle 28 000 tonnia.

4.   Komissio vahvistaa tuulenkalojen lopulliset saalisrajoitukset ICES alueilla II a (EY:n vedet), III a sekä suuralueella IV (EY:n vedet) liitteessä II D olevien sääntöjen mukaisesti.

5.   Komissio vahvistaa yhteisön käytettävissä oleviksi villakuoreen saalisrajoituksiksi alueilla V ja XIV (Grönlannin vedet) 7,7 prosenttia villakuoreen TACista heti kun TAC on vahvistettu.

6.   Komissio voi tarkistaa merikrottia koskevia saalisrajoituksia alueilla II a (EY:n vedet) ja IV (EY:n vedet) sekä alueilla V b (EY:n vedet), VI, XII ja XIV asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, sen jälkeen, kun STECF on tarkastellut vuoden 2006 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana pyyntiponnistusyksikköä kohti kerättyjä tietoja saaliista.

7.   Komissio voi tarkistaa harmaaturskaa koskevia saalisrajoituksia alueilla II a (EY:n vedet), III a ja IV (EY:n vedet), ja kilohailia koskevia saalisrajoituksia alueilla II a (EY:n vedet) ja IV (EY:n vedet) asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vuoden 2006 alkupuoliskolla saatujen tieteellisten tietojen perusteella.

6 artikla

Jakamista koskevat erityissäännökset

1.   Liitteessä I vahvistettu kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioiden kesken ei rajoita seuraavien soveltamista:

2.   Vuodelle 2007 siirrettävien kiintiöiden pidättämiseksi on asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan 2 kohtaa kyseisen asetuksen säännöksistä poiketen sovellettava kaikkiin kantoihin, joihin sovelletaan analyyttistä TACia.

7 artikla

Pyyntiponnistuksen rajoitukset ja niihin liittyvät kantojen hallinnointia koskevat edellytykset

1.   Pyyntiponnistuksen rajoituksia ja niihin liittyviä edellytyksiä sovelletaan seuraavasti 1 päivästä helmikuuta 200631 päivään tammikuuta 2007:

2.   Edellä 1 kohdassa mainittujen kalakantojen osalta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200631 päivään tammikuuta 2006 ulottuvalla kaudella edelleen asetuksen (EY) N:o 27/2005 liitteessä IV a, IV b, IV c ja V säädettyjä pyyntiponnistuksen rajoituksia ja niihin liittyviä edellytyksiä.

3.   Aluksilla, jotka käyttävät liitteessä II A olevassa 4 kohdassa ja liitteissä II B ja II C olevassa 3 kohdassa määriteltyjä pyydystyyppejä ja jotka kalastavat liitteessä II A olevassa 2 kohdassa ja liitteissä II B ja II C olevassa 1 kohdassa luetelluilla alueilla, on oltava asetuksen (EY) N:o 1627/94 7 artiklan mukaisesti myönnetty erityiskalastuslupa, siten kuin näissä liitteissä säädetään.

4.   Komissio vahvistaa ICES-alueiden II a (EY:n vedet), III a ja suuralueen IV tuulenkalan kalastuksen lopullisen pyyntiponnistuksen vuodeksi 2006 liitteessä II D olevassa 6 kohdassa vahvistettujen sääntöjen perusteella.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alusten, joilla on syvänmeren kalastuslupa, pyyntiponnistukset mitattuina kilowattipäivinä poissa satamasta eivät vuoden 2006 osalta ole yli 80 prosenttia kyseisen jäsenvaltion alusten vuoden 2003 keskimääräisestä vuotuisesta pyyntiponnistuksesta, joka toteutui kalastusmatkoilla, joilla oli käytössä syvänmeren kalastuslupa ja joilla pyydettiin asetuksen (EY) N:o 2347/2002 liitteessä I ja liitteessä III olevassa 15 kohdassa lueteltuja syvänmeren lajeja. Tätä kohtaa sovelletaan vain kalastusmatkoihin, joilla on pyydetty yli 100 kg muita syvänmeren lajeja kuin kultakuoretta.

8 artikla

Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

1.   Aluksella ei saa pitää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu saalisrajoitukset, paitsi jos:

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, seuraavia kaloja voidaan pitää aluksella ja purkaa aluksesta, vaikka jäsenvaltiolla ei olisi kiintiöitä tai vaikka kiintiöt tai osuudet olisivat täyttyneet:

3.   Asetuksen (EY) N:o 1434/98 2 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta ICES-suuralueelta IV ja ICES-alueilta II a (EY:n vedet), III a ja VII d pyydettyyn silliin ja silakkaan.

4.   Kaikki alukselta puretut määrät on luettava kiintiöön tai, jos yhteisön osuutta ei ole jaettu jäsenvaltioiden kesken kiintiöiksi, yhteisön osuuteen, paitsi jos saalis on pyydetty 2 kohdan säännösten mukaisesti.

5.   Kun jonkin jäsenvaltion sillin ja silakan saalisrajoitukset ICES-suuralueilla II (EY:n vedet) ja IV sekä alueilla III a ja VII d on käytetty kokonaan, kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivat ja yhteisössä rekisteröidyt alukset, jotka harjoittavat kalastusta, johon sovelletaan asiaa koskevia pyyntirajoituksia, eivät saa purkaa lajittelemattomia, silliä tai silakkaa sisältäviä saaliita.

6.   Sivusaaliiden prosenttiosuus ja niiden käyttö määritellään asetuksen (EY) N:o 850/98 4 ja 11 artiklan mukaisesti.

9 artikla

Lajittelemattomina puretut saaliit ICES-suuralueella IV ja ICES-alueilla II a (EY:n vedet), III a ja VII d

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on riittävä näytteenotto-ohjelma, joka mahdollistaa ICES-suuralueelta IV ja ICES-alueilta II a (EY:n vedet), III a ja VII d pyydettyjen lajittelemattomina purettujen saaliiden tehokkaan lajikohtaisen valvonnan.

2.   ICES-suuralueelta IV ja ICES-alueilta II a (EY:n vedet), III a ja VII d pyydetyt lajittelemattomat saaliit saa purkaa ainoastaan satamissa ja purkamispaikoissa, joissa on käytössä 1 kohdassa tarkoitettu näytteenotto-ohjelma.

10 artikla

Pääsyrajoitukset

Yhteisön alukset eivät saa kalastaa Skagerrakissa 12 meripeninkulman sisällä Norjan perusviivoista. Tanskan tai Ruotsin lipun alla purjehtivat alukset saavat kuitenkin kalastaa neljän meripeninkulman etäisyydellä Norjan perusviivoista.

11 artikla

Siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat toimenpiteet

Siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat yhteisön aluksiin sovellettavat toimenpiteet vahvistetaan liitteessä III.

III LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN ALUSTEN SAALISRAJOITUKSET JA NIIHIN LIITTYVÄT EDELLYTYKSET

12 artikla

Siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat toimenpiteet

Siirtymäkauden tekniset ja valvontaa koskevat kolmansien maiden aluksiin sovellettavat toimenpiteet vahvistetaan liitteessä III.

13 artikla

Lupa

Barbadoksen, Guyanan, Japanin, Etelä-Korean, Norjan, Surinamen, Trinidad ja Tobagon sekä Venezuelan lipun alla purjehtivat kalastusalukset ja Färsaarilla rekisteröidyt kalastusalukset saavat pyytää yhteisön vesialueilla saaliita liitteessä I asetettujen saalisrajoitusten rajoissa sekä 14, 15 ja 16 ja 19–25 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

14 artikla

Maantieteelliset rajoitukset

1.   Norjan lipun alla tai Färsaarilla rekisteröidyt kalastusalukset saavat kalastaa 200 meripeninkulman vyöhykkeen niissä osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä jäsenvaltioiden perusviivoista ICES-suuralueella IV, Kattegatissa ja Atlantin valtamerellä leveyspiirin 43o00′ N pohjoispuolella, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 2371/2002 18 artiklassa tarkoitettua aluetta.

2.   Norjan lipun alla purjehtivat kalastusalukset saavat kalastaa Skagerrakissa vähintään neljän meripeninkulman etäisyydellä Tanskan ja Ruotsin perusviivoista.

3.   Barbadoksen, Guyanan, Japanin, Etelä-Korean, Surinamen, Trinidad ja Tobagon sekä Venezuelan lipun alla purjehtivat kalastusalukset saavat kalastaa ainoastaan niissä 200 meripeninkulman vyöhykkeen osissa, jotka sijaitsevat vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä Ranskan Guyanan perusviivoista.

15 artikla

Kulku yhteisön vesialueiden kautta

Yhteisön vesialueiden kautta kulkevien kolmansien maiden kalastusaluksilla pidettäviä verkkoja on säilytettävä seuraavien edellytysten mukaisesti siten, että ne eivät ole käyttövalmiita:

16 artikla

Saaliiden ja sivusaaliiden aluksesta purkamista koskevat edellytykset

Aluksella ei saa pitää eikä aluksesta saa purkaa sellaisiin kantoihin kuuluvia kaloja, joille on vahvistettu saalisrajoitukset, paitsi jos saaliit on pyydetty sellaisen kolmannen maan kalastusaluksilla, joilla on kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt.

IV LUKU

YHTEISÖN ALUSTEN LISENSSIJÄRJESTELYT

17 artikla

Lisenssit ja niihin liittyvät edellytykset

1.   Sen estämättä, mitä asetuksessa (EY) N:o 1627/94 annetuissa kalastuslisenssejä ja erityiskalastuslupia koskevissa yleisissä säännöissä säädetään, yhteisön alusten jonkin kolmannen maan vesialueilla harjoittaman kalastuksen edellytyksenä on kyseisen kolmannen maan viranomaisten antama lisenssi.

2.   Edellä 1 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin yhteisön aluksiin silloin, kun ne kalastavat Norjan vesillä Pohjanmerellä:

3.   Lisenssien enimmäismäärä ja muut niitä koskevat edellytykset on vahvistettava liitteessä IV olevassa I osassa esitetyllä tavalla. Lisenssihakemuksissa on ilmoitettava kalastustyypit sekä niiden yhteisön alusten, joille lisenssiä haetaan, nimet ja ominaisuudet, ja jäsenvaltioiden viranomaisten on osoitettava ne komissiolle. Komissio toimittaa hakemukset asianomaisen kolmannen maan viranomaisille.

4.   Jos jokin jäsenvaltio siirtää kiintiön toiselle jäsenvaltiolle liitteessä IV olevassa I osassa esitetyillä kalastusalueilla, siirtoon on sisällyttävä asianmukainen lisenssien siirto ja siitä on ilmoitettava komissiolle. Kullekin kalastusalueelle liitteessä IV olevassa I osassa vahvistettua lisenssien kokonaismäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

5.   Yhteisön alusten on noudatettava säilytys- ja valvontatoimenpiteitä sekä kaikkia muita säännöksiä, joita sovelletaan sillä alueella, jolla ne kalastavat.

18 artikla

Färsaaret

Yhteisön alukset, joilla on lisenssi harjoittaa yhden lajin kohdennettua kalastusta Färsaarten vesillä, voivat vaihtaa kohdelajia edellyttäen, että ne ilmoittavat tästä ennakolta Färsaarten viranomaisille.

V LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN KALASTUSALUSTEN LISENSSIJÄRJESTELYT

19 artikla

Lisenssiä ja erityiskalastuslupaa koskeva velvoite

1.   Sen estämättä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 28 b artiklassa säädetään, Norjan lipun alla purjehtivat alle 200 bruttotonnin vetoiset kalastusalukset on vapautettu lisenssiä ja erityiskalastuslupaa koskevasta velvoitteesta.

2.   Lisenssi ja erityiskalastuslupa on pidettävä aluksella. Färsaarilla tai Norjassa rekisteröidyt kalastusalukset on kuitenkin vapautettu tästä velvoitteesta.

3.   Kolmansien maiden kalastusalukset, joilla on lupa kalastaa 31 päivänä joulukuuta 2005, voivat jatkaa kalastusta 1 päivästä tammikuuta 2006 siihen asti, kun luettelo kalastamaan oikeutetuista kalastusaluksista on toimitettu komissiolle ja komissio on sen hyväksynyt.

20 artikla

Lisenssi- ja erityiskalastuslupahakemus

Kolmannen maan viranomaisen komissiolle toimittaman lisenssi- tai erityiskalastuslupahakemuksen mukana on oltava seuraavat tiedot:

21 artikla

Lisenssien lukumäärä

Lisenssien lukumäärä ja niihin liittyvät erityisedellytykset vahvistetaan liitteessä IV olevan II osan mukaisesti.

22 artikla

Mitätöinti ja peruuttaminen

1.   Lisenssit ja erityiskalastusluvat voidaan mitätöidä uusien lisenssien ja erityiskalastuslupien myöntämistä varten. Tällainen mitätöinti tulee voimaan sitä päivää edeltävänä päivänä, jona komissio myöntää uudet lisenssit ja erityiskalastusluvat. Uudet lisenssit ja erityiskalastusluvat tulevat voimaan niiden myöntämispäivänä.

2.   Lisenssit ja erityiskalastusluvat peruutetaan kokonaan tai osittain ennen niiden päättymispäivää, jos liitteessä I vahvistettu kyseistä kantaa koskeva kiintiö on täyttynyt.

3.   Lisenssit ja erityiskalastusluvat peruutetaan, jos tässä asetuksessa säädettyjä velvollisuuksia ei noudateta.

23 artikla

Sääntöjen noudattamatta jättäminen

1.   Kolmannen maan kalastusalukselle, joka ei noudata tässä asetuksessa säädettyjä velvollisuuksia, ei myönnetä lisenssiä eikä erityiskalastuslupaa enintään 12 kuukauteen.

2.   Komissio toimittaa asianomaisen kolmannen maan viranomaisille niiden kolmannen maan kalastusalusten nimet ja tiedot, joilla ei ole yhtenä tai useampana seuraavana kuukautena lupaa kalastaa yhteisön kalastusvyöhykkeellä asianomaisten sääntöjen rikkomisen vuoksi.

24 artikla

Lisenssinhaltijan velvollisuudet

1.   Kolmansien maiden alusten on noudatettava säilyttämis- ja valvontatoimenpiteitä sekä muita säännöksiä, joita sovelletaan yhteisön alusten harjoittamaan kalastukseen alueella, jolla ne toimivat, erityisesti asetuksia (ETY) N:o 1381/87, (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94, (EY) N:o 88/98 (27), (EY) N:o 850/98 ja (EY) N:o 1434/98.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden kalastusalusten on pidettävä kalastuspäiväkirjaa, johon on merkittävä liitteessä V olevassa I osassa vahvistetut tiedot.

3.   ICES-alueella III a kalastavia Norjan lipun alla purjehtivia aluksia lukuun ottamatta kolmansien maiden kalastusalusten on toimitettava komissiolle liitteessä VI vahvistetut tiedot mainitussa liitteessä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

25 artikla

Ranskan departementtia Guyanaa koskevat erityissäännökset

1.   Ranskan Guyanan vesialueille myönnettävien lisenssien edellytyksenä on, että kolmannen maan kalastusaluksen varustaja sitoutuu sallimaan komission pyynnöstä tarkkailijan tulon alukselle.

2.   Kunkin sellaisen kolmannen maan kalastusaluksen päällikön, jolla on lisenssi Ranskan departementin Guyanan vesillä tapahtuvaa eväkalojen tai tonnikalan pyyntiä varten, on kunkin matkan jälkeen suoritettavan purkamisen jälkeen toimitettava Ranskan viranomaisille ilmoitus, jossa ilmoitetaan edellisen ilmoituksen jälkeen saaliiksi saadut ja aluksella pidetyt katkarapujen määrät. Tämä ilmoitus tehdään liitteessä IV olevan III osassa olevan mallin mukaan. Päällikkö vastaa ilmoituksen paikkansapitävyydestä. Ranskan viranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ilmoitusten paikkansapitävyyden tarkistamiseksi erityisesti vertaamalla niitä 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun kalastuspäiväkirjaan. Tarkistuksen jälkeen toimivaltaisen viranomaisen on allekirjoitettava ilmoitus. Ranskan viranomaisten on lähetettävä komissiolle ennen kunkin kuukauden loppua edellistä kuukautta koskevat ilmoitukset.

3.   Ranskan Guyanan vesillä kalastavien kolmansien maiden kalastusalusten on pidettävä liitteessä V olevassa II osassa esitetyn mallin mukaista kalastuspäiväkirjaa. Komissiolle on toimitettava Ranskan viranomaisten välityksellä jäljennös tästä kalastuspäiväkirjasta 30 päivän kuluessa kunkin kalastusmatkan viimeisestä päivästä.

4.   Jos komissiolle ei toimiteta yhden kuukauden ajalta tietoja kolmannen maan kalastusaluksesta, jolla on lisenssi Ranskan Guyanan vesillä kalastusta varten, tämän aluksen lisenssi peruutetaan.

VI LUKU

NAFO-SÄÄNTELYALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Yhteisön osallistuminen

26 artikla

Alusluettelo

1.   Ainoastaan ne yli 50 bruttotonnin vetoiset yhteisön alukset, joilla on lippujäsenvaltionsa antamat erityiskalastusluvat ja jotka sisältyvät NAFOn alusrekisteriin, saavat lupien mukaisin edellytyksin kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata ja purkaa aluksesta NAFO-sääntelyalueelta peräisin olevia kalavaroja.

2.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle vähintään 15 päivää ennen uuden aluksen NAFO-sääntelyalueelle saapumista sähköisessä muodossa kaikista muutoksista luetteloon sen lipun alla purjehtivista ja yhteisössä rekisteröidyistä aluksista, joilla on lupa kalastaa NAFO-sääntelyalueella. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä NAFOn sihteeristölle.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä:

4.   Jäsenvaltion lipun alla väliaikaisesti purjehtivien (ilman miehistöä rahdattujen) alusten osalta toimitettaviin tietoihin on lisäksi sisällyttävä:

2 JAKSO

Tekniset toimenpiteet

27 artikla

Silmäkoot

1.   Troolien, joiden jossakin osassa on alle 130 millimetrin silmät, käyttö on kielletty liitteessä VIII tarkoitettuihin pohjakalalajeihin kohdennetussa kalastuksessa. Tätä silmäkokoa voidaan pienentää enintään 60 millimetriin silloin, kun pyynti on kohdennettu lyhyteväiseen kalmariin (Illex illecebrosus). Rauskuihin (Rajidae) kohdennetussa kalastuksessa tätä silmäkokoa on suurennettava vähintään 280 millimetriin troolinperässä ja 220 millimetriin kaikissa muissa troolin osissa.

2.   Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on käytettävä verkkoja, joiden silmäkoko on vähintään 40 millimetriä.

28 artikla

Välineiden kiinnittäminen verkkoihin

1.   Muiden kuin tässä artiklassa mainittujen välineiden tai menetelmien, joilla tukitaan verkon silmiä tai pienennetään niiden kokoa, käyttö on kielletty.

2.   Troolin perän alle voidaan kiinnittää purjekangasta, verkkoa tai muita materiaaleja sen vahingoittumisen vähentämiseksi tai estämiseksi.

3.   Troolin perän yläosaan saa kiinnittää välineitä, jos ne eivät tuki troolin perän silmiä. Yläsuojien käyttö rajoitetaan liitteessä VIII lueteltuihin.

4.   Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on käytettävä lajitteluristikoita, joiden tankojen väli on enintään 22 millimetriä. Katkarapua alueella 3L pyytävät alukset on lisäksi varustettava liitteessä IX kuvatuilla vähintään 72 senttimetrin pituisilla ketjuilla.

29 artikla

Sivusaaliit

1.   Kalastusalusten päälliköt eivät saa kohdentaa kalastusta lajeihin, joihin sovelletaan sivusaalisrajoituksia. Tietyn lajin kohdennetusta kalastuksesta on kyse silloin, kun tätä lajia on prosentuaalisesti eniten minkä hyvänsä yksittäisen nostokerran saaliin painosta.

2.   Niiden lajien sivusaaliit, joiden osalta yhteisö ei ole vahvistanut kiintiötä NAFO-sääntelyalueen osalle, ja jotka on pyydetty kyseisellä alueella tapahtuneen jonkin lajin kohdennetun kalastuksen yhteydessä, saavat kunkin aluksella olevan lajin osalta olla enintään 2 500 kilogrammaa tai 10 prosenttia aluksella pidetystä kokonaissaaliista, sen mukaan, kumpi määrä on suurempi. NAFO-sääntelyalueen sellaisessa osassa, jossa tiettyjen lajien kohdennettu kalastus on kielletty tai jossa kiintiö ”muut” on täysin käytetty, kunkin liitteessä I D mainitun lajin sivusaaliit saavat kuitenkin olla enintään 1 250 kilogrammaa tai 5 prosenttia.

3.   Jos jonkin nostokerran sellaisten lajien kokonaismäärät, joihin sovelletaan sivusaalisrajoituksia, ylittävät 2 kohdassa säädetyt rajoitukset, alusten on välittömästi siirryttävä vähintään viiden meripeninkulman päähän edellisen noston sijainnista. Jos jonkin myöhemmän nostokerran sellaisten lajien kokonaismäärät, joihin sovelletaan sivusaalisrajoituksia, ylittävät nämä rajoitukset, alusten on taas välittömästi siirryttävä vähintään viiden meripeninkulman päähän edellisen noston sijainnista ja pysyttävä poissa alueelta vähintään 48 tuntia.

4.   Katkaravun (Pandalus borealis) pyyntiä harjoittavien alusten on, jos aluksen kaikkien lajien sivusaaliiden kokonaismäärä on yli 5 prosenttia tietyn vetokerran painosta alueella 3M ja yli 2,5 prosenttia alueella 3L, siirryttävä välittömästi vähintään 5 meripeninkulman päähän edellisen noston sijainnista.

5.   Katkarapusaaliita ei oteta huomioon laskettaessa pohjakalalajien sivusaaliiden määriä.

30 artikla

Kalojen vähimmäiskoko

1.   NAFO-sääntelyalueelta tulevia kaloja, joiden koko ei vastaa liitteessä X vahvistettuja vaatimuksia, ei saa jalostaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä eikä tarjota myyntiin, vaan ne on heti palautettava takaisin mereen.

2.   Jos jollakin kalastusalueella pyydettyjen kalojen, joiden koko ei vastaa liitteessä X vaadittua, määrä on yli 10 prosenttia kokonaismäärästä, aluksen on ennen kalastuksen jatkamista siirryttävä vähintään viiden meripeninkulman päähän edellisen noston sijainnista. Jalostetun kalan, johon sovelletaan vähimmäiskokoa koskevia vaatimuksia ja joka on liitteessä X esitettyä vastaavaa kokoa pienempi, katsotaan olevan peräisin vähimmäiskokoa pienemmästä kalasta.

3 JAKSO

Valvontatoimenpiteet

31 artikla

Tuotteiden merkitseminen ja erillään varastoiminen

1.   Kaikki NAFO-sääntelyalueelta pyydetyt jalostetut kalat on merkittävä niin, että kukin kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (29) 1 artiklassa tarkoitettu laji ja tuoteryhmä ovat tunnistettavissa. Niissä on myös oltava merkintä, että ne on pyydetty NAFO-sääntelyalueella.

2.   Kaikissa alueelta 3L pyydetyissä katkaravuissa sekä kaikissa suuralueelta 2 ja alueilta 3K, 3L, 3M, 3N ja 3O pyydetyissä grönlanninpallaksissa on oltava merkintä, että ne on pyydetty mainituilta alueilta.

3.   SamaaAluksen päällikön lainmukaisen turvallisuus- ja merenkulkuvastuun huomioon ottaen sovelletaan seuraavaa:

32 artikla

Kalastus- ja tuotantopäiväkirja ja varastointisuunnitelma

1.   Sen lisäksi, että alusten päälliköiden on toimittava asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6, 8, 11 ja 12 artiklan mukaisesti, heidän on kirjattava kalastuspäiväkirjaan tämän asetuksen liitteessä XI luetellut tiedot.

2.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ennen kunkin kuukauden 15 päivää sähköisessä muodossa oleva ilmoitus liitteessä XII mainittujen kantojen määristä, jotka on purettu aluksista edellisen kuukauden aikana, sekä kaikki asetuksen (ETY) N:o 2847/93 11 ja 12 artiklan mukaisesti saadut tiedot.

3.   Yhteisön alusten päälliköiden on liitteessä I C lueteltujen lajien saaliiden osalta pidettävä:

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettu tuotantopäiväkirja ja varastointisuunnitelma on päivitettävä päivittäin kello 00.00 (UTC) alkaneen ja kello 24.00 (UTC) päättyneen edellisen vuorokauden osalta, ja ne on säilytettävä aluksella, kunnes aluksen saalis on purettu kokonaan.

5.   Päälliköiden on annettava tarvittavaa apua tuotantopäiväkirjassa ilmoitettujen määrien ja aluksella varastoitujen jalostettujen tuotteiden todentamiseksi.

6.   Jäsenvaltioiden on annettava kahden vuoden välein todistus kapasiteettipiirustusten paikkansapitävyydestä kaikkien niiden yhteisön alusten osalta, joilla on lupa harjoittaa 26 artiklan 1 kohdan mukaista kalastusta. Aluksen päällikön on varmistettava, että tällaisen todistuksen jäljennös jää alukselle, jotta se voidaan esittää pyynnöstä tarkastajalle.

33 artikla

Aluksella olevat verkot

1.   Yhden tai useamman liitteessä VII luetellun lajin kohdennetun kalastuksen aikana yhteisön aluksella ei saa olla verkkoja, joiden silmäkoko on pienempi kuin 27 artiklassa säädetty.

2.   Yhteisön alukset, jotka saman kalastusmatkan aikana kalastavat muilla alueilla kuin NAFO-sääntelyalueella, voivat kuitenkin säilyttää aluksella verkkoja, joiden silmäkoko on 27 artiklassa säädettyä pienempi, jos verkot on kiinnitetty tukevasti ja varastoitu ja jos ne eivät ole välittömästi käyttövalmiita. Tällaiset verkot on:

34 artikla

Jälleenlaivaukset

1.   Yhteisön alukset eivät saa osallistua jälleenlaivaustoimiin NAFO-sääntelyalueella, elleivät ne ole saaneet siihen ennakolta lupaa jäsenvaltionsa toimivaltaisilta viranomaisilta.

2.   Yhteisön alukset eivät saa osallistua kalojen jälleenlaivaustoimiin, joita suoritetaan muun kuin sopimuspuolen sellaisilta aluksilta tai sellaisille aluksille, joiden on havaittu tai muutoin todettu harjoittaneen kalastustoimintaa NAFO-sääntelyalueella.

3.   Yhteisön alusten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisilleen kustakin NAFO-sääntelyalueella tapahtuneesta jälleenlaivauksesta. Luovuttavien alusten on laadittava mainittu ilmoitus vähintään 24 tuntia ennakolta ja vastaanottavien alusten viimeistään tunnin kuluttua jälleenlaivauksesta.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on ilmoitettava jälleenlaivauksen kellonaika, maantieteellinen sijainti, aluksesta ja alukseen jälleenlaivattujen kalojen kilogrammoina ilmoitettu pyöristetty kokonaispaino lajeittain sekä jälleenlaivaukseen osallistuneiden alusten kutsutunnus.

5.   Vastaanottavan aluksen on tämän lisäksi ilmoitettava aluksella oleva kokonaissaalis ja aluksesta purettava kokonaispaino sekä purkusataman nimi ja purkamisen arvioitu kellonaika vähintään 24 tuntia ennen saaliin purkamista.

6.   Jäsenvaltioiden on toimitettava 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset viipymättä komissiolle, joka puolestaan toimittaa ne viipymättä NAFOn sihteeristölle.

35 artikla

Yhteisön alusten rahtaus

1.   Jäsenvaltiot voivat suostua siihen, että niiden lipun alla purjehtivaan kalastusalukseen, jolla on lupa kalastaa NAFO-sääntelyalueella, sovelletaan rahtausjärjestelyä toiselle NAFOn sopimuspuolelle myönnettyjen kiintiön ja/tai kalastuspäivien osittaista tai täysimääräistä käyttöä varten. Rahtausjärjestelyihin ei saa kuitenkaan osallistua aluksia, joiden NAFO tai jokin muu alueellinen kalastusjärjestö on todennut harjoittaneen laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta.

2.   Lippujäsenvaltion on päivänä, jona rahtausjärjestelystä sovitaan, lähetettävä seuraavat tiedot komissiolle, joka välittää ne NAFOn pääsihteerille:

3.   Kun rahtausjärjestely päättyy, lippujäsenvaltion on ilmoitettava siitä komissiolle, joka välittää tämän tiedon viipymättä NAFOn pääsihteerille.

4.   Lippujäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että:

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kaikki 4 kohdan d alakohdassa tarkoitetut saaliit ja sivusaaliit komissiolle muista kansallisista saalistiedoista erillään. Komissio välittää nämä tiedot viipymättä NAFOn pääsihteerille.

36 artikla

Pyyntiponnistuksen seuranta

1.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sen alusten pyyntiponnistus on oikeassa suhteessa kyseisen jäsenvaltion NAFO-sääntelyalueella käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle NAFO-sääntelyalueella olevia lajeja kalastavia aluksiaan koskeva kalastussuunnitelma viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen viimeistään 30 päivää ennen kyseisen toiminnan aloittamista. Kalastussuunnitelmassa on ilmoitettava muun muassa tähän kalastukseen osallistuvat alukset ja kyseisten alusten NAFO-sääntelyalueella viettämien kalastuspäivien suunniteltu lukumäärä.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle suuntaa-antavasti alustensa suunnitellusta toiminnasta muilla alueilla.

4.   Kalastussuunnitelman on edustettava NAFO-sääntelyalueella käytettävissä olevaa kokonaispyyntiponnistusta suhteessa ilmoituksen tekevän jäsenvaltion kalastusmahdollisuuksiin.

5.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 kalastussuunnitelmiensa täytäntöönpanoa koskeva kertomus. Kertomuksissa on ilmoitettava kalastustoimintaan NAFO-sääntelyalueilla tosiasiallisesti osallistuneiden alusten lukumäärä, kunkin aluksen saaliit ja kunkin aluksen kyseisellä alueella kalastukseen käyttämien päivien kokonaismäärä. Katkarapua alueilla 3M ja 3L kalastavien alusten toiminnasta ilmoitetaan erikseen kunkin alueen osalta.

4 JAKSO

Tiedonkeruuta koskevat erityisvaatimukset

37 artikla

Tiedonkeruu

1.   äsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan otettava käyttöön tiedonkeruuta koskevat erityisvaatimukset, joita sovelletaan seuraavilla alueilla kalastaviin jäsenvaltioiden aluksiin:

2.   Edellä 1 kohdan mukaisesti kerättävät tiedot on koottava pyydysten laskukerroittain, ja niihin olisi mahdollisuuksien mukaan sisällyttävä seuraavat seikat:

3.   Edellä 1 kohdan mukaisesti kootuista tiedoista on mahdollisimman pian kunkin kalastusmatkan jälkeen raportoitava jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jotka lähettävät ne edelleen NAFOn sihteeristölle.

5 JAKSO

Pohjankatkarapua koskevat erityissäännökset

38 artikla

Pohjankatkaravun kalastus

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle päivittäin sen lipun alla purjehtivien ja yhteisössä rekisteröityjen alusten sellaiset pohjankatkarapusaaliit (Pandalus borealis), jotka on pyydetty NAFO-sääntelyalueen alueella 3L. Tämän lajin kalastuksen on aina tapahduttava yli 200 metrin syvyydessä, ja sitä saa harjoittaa kerrallaan vain yksi alus jäsenvaltiota kohden.

6 JAKSO

Punasimppua koskevat erityissäännökset

39 artikla

Punasimpun kalastus

1.   Yhteisön alusten, jotka kalastavat punasimppua NAFO-sääntelyalueen suuralueella 2 tai alueilla IF, 3K ja 3M, päälliköiden on joka toinen maanantai ilmoitettava joko sen jäsenvaltion, jonka lipun alla alus purjehtii, tai sen jäsenvaltion, jossa alus on rekisteröity, toimivaltaisille viranomaisille kyseisillä alueilla edellisenä sunnuntaina kello 24.00 päättyneen kahden viikon jakson aikana pyydetyt punasimpun määrät.

Kun kertyneet saaliit ovat saavuttaneet 50 prosenttia TACista, ilmoitus on tehtävä viikoittain kunakin maanantaina.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle joka toinen tiistai ennen kello 12.00 edellisenä sunnuntaina kello 24.00 päättyneen kahden viikon jakson osalta niiden lipun alla purjehtivien ja niiden alueella rekisteröityjen alusten NAFO-sääntelyalueen suuralueella 2 ja alueilla IF, 3K ja 3M pyytämien punasimppusaaliiden määrät.

Kun kertyneet saaliit ovat saavuttaneet 50 prosenttia TACista, ilmoitus on tehtävä viikoittain.

VII LUKU

CCAMLR-ALUEELLA KALASTAVIA YHTEISÖN ALUKSIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Rajoitukset ja alustietoja koskevat vaatimukset

40 artikla

Kiellot ja saalisrajoitukset

1.   Liitteessä XIII mainittujen lajien kohdennettu kalastus on kielletty mainitussa liitteessä ilmoitettujen alueiden ja ajanjaksojen osalta.

2.   Liitteessä XIV vahvistettuja uusien kalastusten ja koekalastusten saalis- ja sivusaalisrajoituksia sovelletaan mainitussa liitteessä ilmoitetuilla suuralueilla.

41 artikla

CCAMLR-alueella kalastamaan oikeutettujen yhteisön alusten tietoja koskevat vaatimukset

1.   Asetuksen (EY) N:o 601/2004 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen kalastamaan oikeutettuja aluksia koskevien tietojen lisäksi jäsenvaltioiden on 1 päivästä elokuuta 2006 alkaen toimitettava komissiolle seuraavat tällaisia aluksia koskevat tiedot:

2.   Jäsenvaltioiden on 1 päivästä elokuuta 2006 alkaen ilmoitettava komissiolle mahdollisuuksien mukaan myös seuraavat CCAMLR-alueella kalastamaan oikeutettuja aluksia koskevat tiedot:

2 JAKSO

Koekalastus

42 artikla

Koekalastukseen osallistuminen

1.   Espanjan lipun alla purjehtivat ja Espanjassa rekisteröidyt alukset, jotka on ilmoitettu CCAMLR:lle asetuksen (EY) N:o 601/2004 7 artiklan säännösten mukaisesti, saavat osallistua Dissostichus spp. -lajien pitkälläsiimalla harjoitettavaan koekalastukseen FAO‐suuralueilla 88.1 ja 88.2 samoin kuin alueilla 58.4.1, 58.4.2 sekä alueiden 58.4.3a ja 58.4.3b niissä osissa, jotka eivät kuulu kansalliseen lainkäyttövaltaan.

2.   Ainoastaan yksi kalastusalus saa kerrallaan kalastaa alueilla 58.4.3a ja 58.4.3b.

3.   Kokonaissaaliita ja sivusaaliita koskevat rajoitukset suuralueiden 88.1 ja 88.2 samoin kuin alueiden 58.4.1 ja 58.4.2 osalta sekä niiden jakaminen pienimuotoista tutkimusta harjoittaville yksiköille (SSRU) kullakin alueella vahvistetaan liitteessä XIV. Kalastus on lopetettava SSRU-alueella, kun ilmoitetut saaliit saavuttavat määritellyn saalisrajan, eikä kyseisellä SSRU-alueella saa enää kalastaa loppukauden aikana.

4.   Kalastusta on harjoitettava maantieteellisesti ja syvyyssuunnassa niin laajalla alueella kuin mahdollista, jotta saataisiin kalastusmahdollisuuksien määrittämiseksi tarvittavat tiedot ja vältettäisiin saaliiden ja pyyntiponnistuksen liiallinen keskittyminen. Alueilla 58.4.1 ja 58.4.2 kalastus sallitaan kuitenkin ainoastaan vähintään 550 metrin syvyydessä.

43 artikla

Ilmoitusjärjestelmät

Edellä 42 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuviin kalastusaluksiin sovelletaan seuraavia saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoitusjärjestelmiä:

44 artikla

Erityisvaatimukset

1.   Edellä 42  artiklassa tarkoitettu koekalastus on toteutettava Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen alueella tapahtuvaan kalastustoimintaan sovellettavista teknisistä toimenpiteistä 22 päivänä maaliskuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 600/2004 (30) 8 artiklan mukaisesti ottaen huomioon toimenpiteet, joita sovelletaan merilintujen tahattoman kuolevuuden vähentämiseksi pitkäsiimakalastuksen yhteydessä. Näiden toimenpiteiden lisäksi:

2.   Koekalastukseen FAO-suuralueilla 88.1 ja 88.2 osallistuviin kalastusaluksiin on sovellettava seuraavia lisävaatimuksia:

45 artikla

Laskukerran määritelmä

1.   Tässä jaksossa laskukerralla tarkoitetaan yhden tai useamman pitkänsiiman laskemista yhdessä kalastuspaikassa. Laskukerran tarkka maantieteellinen sijainti saaliiden ja pyyntiponnistuksen ilmoittamista varten määritellään käytetyn pitkänsiiman tai käytettyjen pitkiensiimojen keskipisteenä.

2.   Jotta laskukerta voitaisiin nimetä tutkimuslaskukerraksi,

46 artikla

Tutkimussuunnitelmat

Edellä 42 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvien kalastusalusten on pantava täytäntöön tutkimussuunnitelmat kaikilla SSRU-alueilla, joihin FAO-suuralueet 88.1 ja 88.2 samoin kuin alueet 58.4.1 ja 58.4.2 on jaettu. Tutkimussuunnitelma on pantava täytäntöön seuraavasti:

47 artikla

Tiedonkeruusuunnitelmat

1.   Edellä 42 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvien kalastusalusten on pantava täytäntöön tiedonkeruusuunnitelmat kaikilla SSRU-alueilla, joihin FAO-suuralueet 88.1 ja 88.2 samoin kuin alueet 58.4.1 ja 58.4.2 on jaettu. Tiedonkeruusuunnitelman on käsitettävä seuraavat tiedot:

2.   Kaikki 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on kerättävä kunkin tutkimuslaskukerran osalta; tutkimuslaskukerran kaikki kalat, kuitenkin enintään 100 kalaa, on mitattava, ja saaliista on otettava vähintään 30 kalan otos biologisia tutkimuksia vareten. Jos kaloja saadaan yli 100, niihin on sovellettava satunnaisotantaa.

48 artikla

Merkintäohjelma

Kunkin 42 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvan aluksen on pantava täytäntöön merkintäohjelma seuraavasti:

49 artikla

Tieteelliset tarkkailijat

Kullakin 42 artiklassa tarkoitettuun koekalastukseen osallistuvalla kalastusaluksella on koko kalastuskaudella harjoitettavan kalastustoiminnan ajan oltava vähintään kaksi tieteellistä tarkkailijaa, joista toisen on oltava CCAMLR:n kansainvälisen tieteellisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti nimetty tarkkailija.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

50 artikla

Tietojen toimittaminen

Kun jäsenvaltiot lähettävät asetuksen (ETY) N:o 2847/93 15 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissiolle tietoja pyydettyjen kantojen puretuista määristä, niiden on käytettävä tämän asetuksen liitteessä I vahvistettuja kantojen koodeja.

51 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2006 alkaviksi ajanjaksoiksi vahvistettujen CCAMLR-alueen TACien osalta sovelletaan 40 artiklaa niiden jaksojen alusta, joina TACeja sovelletaan.

(1)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(2)  EYVL L 115, 9.5.1996, s. 3.

(3)  EUVL L 70, 9.3.2004, s. 8.

(4)  EUVL L 150, 30.4.2004, s. 1.

(5)  EYVL L 226, 29.8.1980, s. 48.

(6)  EYVL L 226, 29.8.1980, s. 12.

(7)  EYVL L 29, 1.2.1985, s. 9.

(8)  EYVL L 132, 21.5.1987, s. 9.

(9)  EYVL  276, 10.10.1983, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1965/2001 (EYVL L 268, 9.10.2001, s. 23).

(10)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1954/2003 (EUVL L 289, 7.11.2003, s. 1).

(11)  EYVL L 289, 7.11.2001, s. 1.

(12)  EYVL L 171, 6.7.1994, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 813/2004 (EUVL L 150, 30.4.2004, s. 32).

(13)  EYVL L 171, 6.7.1994, s. 7.

(14)  EUVL L 97, 1.4.2004, s. 16.

(15)  EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 602/2004 (EUVL L 97, 1.4.2004, s. 30).

(16)  EYVL L 365, 31.12.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 448/2005 (EUVL L 74, 19.3.2005, s. 5).

(17)  EYVL L 191, 7.7.1998, s. 10.

(18)  EUVL L 70, 9.3.2004, s. 8.

(19)  EUVL L 333, 20.12.2003, s. 17.

(20)  EYVL L 274, 25.9.1986, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3259/94 (EYVL L 339, 29.12.1994, s. 11).

(21)  EYVL  137, 19.5.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 831/2004 (EUVL L 127, 29.4.2004, s. 33).

(22)  EYVL L 351, 28.12.2002, s. 6.

(23)  EUVL L 396, 31.12.2004, s. 4, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 860/2005 (EUVL L 134, 8.6.2005, s. 1).

(24)  EUVL L 12, 14.1.2005, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1936/2005 (EUVL L 311, 26.11.2005, s. 1).

(25)  EYVL L 270, 13.11.1995, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(26)  EYVL L 186, 28.7.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(27)  Neuvoston asetus (EY) N:o 88/98, annettu 18 päivänä joulukuuta 1997, tietyistä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä (EYVL L 9, 15.1.1998, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 287/2005 (EUVL L 49, 22.2.2005, s. 1).

(28)  EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25.

(29)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22, asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(30)  EUVL L 97, 1.4.2004, s. 1.