Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32005D0346

    2005/346/EY: Komission päätös, tehty 14 päivänä heinäkuuta 2004, Saksan MobilCom AG:lle myöntämästä valtiontuesta (tiedoksiannettu numerolla K(2004) 2641)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

    EUVL L 116, 4.5.2005, p. 55–75 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document In force

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2005/346/oj

    4.5.2005   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 116/55


    KOMISSION PÄÄTÖS,

    tehty 14 päivänä heinäkuuta 2004,

    Saksan MobilCom AG:lle myöntämästä valtiontuesta

    (tiedoksiannettu numerolla K(2004) 2641)

    (Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    (2005/346/EY)

    EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, JOKA

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

    ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1), ja erityisesti sen 7 artiklan 3 ja 4 kohdan,

    on edellä mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut jäsenvaltiota ja muita asianomaisia esittämään huomautuksensa (2), ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

    sekä katsoo seuraavaa:

    I.   MENETTELY

    (1)

    Saksa ilmoitti komissiolle 18 päivänä lokakuuta 2002 päivätyllä kirjeellä niin sanotun pelastamistuen myöntämisestä valtiontakauksena 50 miljoonan euron lainalle, jonka valtiollinen rahoituslaitos Kreditanstalt für Wiederaufbau (jäljempänä ’KfW’) myönsi MobilCom AG: lle (jäljempänä ’MobilCom’). Laina maksettiin 19 päivänä syyskuuta 2002.

    (2)

    Komissio pyysi 21 ja 30 päivänä lokakuuta 2002 päivätyillä kirjeillä lisätietoja, jotka Saksan viranomaiset toimittivat 23 päivänä lokakuuta 2002 päivätyillä kirjeillä, jotka kirjattiin saapuneiksi 23 ja 24 päivänä lokakuuta, sekä 5 päivänä marraskuuta 2002 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

    (3)

    Saksa ilmoitti 27 päivänä marraskuuta 2002 päivätyllä ja 28 päivänä marraskuuta 2002 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä 80 prosentin täytetakauksen myöntämisestä uudelle 112 miljoonan euron lainalle. Komission ja Saksan edustajien välinen kokous järjestettiin 10 päivänä joulukuuta 2002.

    (4)

    Komissio ilmoitti Saksan viranomaisille 21 päivänä tammikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä päätöksestään hyväksyä 50 miljoonan euron lainalle myönnetty takaus pelastamistukena perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (3) nojalla.

    (5)

    Samassa kirjeessä komissio ilmoitti Saksan viranomaisille päätöksestään aloittaa EY: n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen muodollinen menettely 112 miljoonan euron lainalle myönnetystä 80 prosentin täytetakauksesta.

    (6)

    Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4). Komissio kehotti muita asianomaisia esittämään huomautuksensa.

    (7)

    Saksa otti 24 päivänä helmikuuta 2003 päivätyillä ja 25 ja 26 päivänä helmikuuta 2003 saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä kantaa komission päätökseen menettelyn aloittamisesta.

    (8)

    Saksa toimitti komissiolle lisätietoja 14 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyllä ja samana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Samalla Saksa ilmoitti komissiolle aikomuksestaan pidentää MobilComille myönnettyjen 50 miljoonan euron ja 112 miljoonan euron lainojen valtiontakauksia vuoden 2007 loppuun. Lisäksi Saksa totesi, että toisesta lainasta maksettiin yritykselle ainoastaan 88,3 miljoonaa euroa.

    (9)

    Komissio pyysi 10 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä lisätietoja suunnitellusta valtiontakauksien pidentämisestä, ja Saksa toimitti kyseiset tiedot 9 päivänä toukokuuta 2003 päivätyllä ja 12 päivänä toukokuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Saksa toimitti lisätietoja 21 päivänä toukokuuta 2003 päivätyllä ja saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

    (10)

    MobilCom otti 3 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä ja 4 päivänä kesäkuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä kantaa menettelyyn.

    (11)

    Komissio ilmoitti Saksalle 9 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, että se laajentaa jo aloitetun EY: n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn koskemaan suunniteltua lainatakausten pidentämistä vuoden 2007 loppuun.

    (12)

    Komission päätös menettelyn laajentamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (5). Komissio kehotti muita asianomaisia esittämään huomautuksensa.

    (13)

    Saksa otti kantaa menettelyn laajentamiseen 1 päivänä syyskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 2 päivänä syyskuuta 2003. Komissio pyysi lisätietoja 9 päivänä syyskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä. Saksa vastasi 23 päivänä syyskuuta 2003 päivätyllä ja 25 päivänä syyskuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, jossa se lisäksi ilmoitti komissiolle siitä, että MobilCom oli maksanut takausten kohteena olleet lainat kokonaisuudessaan takaisin 22 päivänä syyskuuta 2003 ja että KfW (konsortion johtaja) oli palauttanut takausasiakirjat liittovaltiolle ja Schleswig-Holsteinin osavaltiolle.

    (14)

    Saksa ilmoitti 5 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä ja 6 päivänä marraskuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, että pyyntö, jossa komissiolta haettiin hyväksyntää takausten pidentämiselle vuoteen 2007, oli menettänyt merkityksensä, koska lainat oli maksettu takaisin.

    (15)

    Komissio sai 25 päivänä syyskuuta 2003 päivätyllä ja saapuneeksi kirjatulla sekä 2 päivänä lokakuuta 2003 päivätyllä ja 6 päivänä lokakuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä kahdelta MobilComin kilpailijalta huomautuksia menettelyn laajentamisesta. Huomautukset toimitettiin Saksalle kannanottoa varten. Saksa lähetti vastauksensa 5 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä ja 6 päivänä marraskuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

    (16)

    Saksan liittohallituksen, Schleswig-Holsteinin osavaltion, yrityksen ja komission edustajat tapasivat 9 ja 21 päivänä tammikuuta 2004 keskustellakseen siitä, onko tarpeen toteuttaa lisätoimenpiteitä kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi. Saksa ilmoitti komissiolle 13 päivänä helmikuuta 2004 päivätyllä ja saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, että MobilCom oli periaatteessa valmis keskeyttämään matkaviestintäsopimustensa verkkokaupan seitsemäksi kuukaudeksi. Komissio pyysi 16 päivänä helmikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä selventämään eräitä seikkoja. Saksa vastasi 26 päivänä maaliskuuta 2004 päivättyyn komission kirjeeseen 2 ja 28 päivänä huhtikuuta 2004 päivätyillä ja samoina päivinä saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä, ettei se pysty lupaamaan lopullisesti MobilComin verkkokauppojen sulkemista. Saksa toimitti komissiolle 23 päivänä kesäkuuta 2004 päivätyllä ja 24 päivänä kesäkuuta 2004 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lisätietoja MobilComin asiakaspohjan kehityksestä.

    II.   YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TOIMENPITEISTÄ

    1.   MobilCom AG

    (17)

    Gerhard Schmid perusti MobilCom AG: n vuonna 1991 nimellä MobilCom Communicationstechnik GmbH. Yrityksen kotipaikka on Büdelsdorf, joka sijaitsee Rendsburg-Eckernfördessä Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Büdelsdorfin lisäksi MobilComilla on toimipaikkoja eri puolilla Saksaa (Kiel, Karlstein, Erfurt ja Hallbergmoos).

    (18)

    MobilComin suurin osakkeenomistaja on tällä hetkellä France Télécom 28,3 prosentin omistusosuudella. Loput osakkeista ovat hajaomistuksessa.

    (19)

    MobilCom aloitti liiketoiminnan muun muassa T-Mobilen, Vodafonen ja E-Plus-yhtiön toisen sukupolven (”2G”) matkaviestintäpalvelujen jälleenmyyjänä. Yritys listautui pörssiin vuonna 1996 ja vuonna 1997 se noteerattiin yhtenä ensimmäisistä yrityksistä Frankfurtin arvopaperipörssin Neuer Markt ‐listalle. MobilCom laajensi vuonna 1998 toimintaansa lankaverkon ja Internetin alalle Saksassa. Matkaviestinnän kasvuvuosien aikana MobilCom pystyi kasvamaan nopeasti.

    (20)

    Vuosina 1997—2000 MobilCom osti muita yrityksiä, esimerkiksi verkkopalveluoperaattori Topnetin ja matkapuhelinpalveluja tarjoavan Cellwayn sekä DINO-Onlinen, joka kyseisenä ajankohtana oli suurin saksankielinen Internet-hakukone. MobilCom täydensi omistussalkkuaan myös hankkimalla TelePassport‐teleyhtiön, D Plus -palveluoperaattorin ja enemmistöosakkuuden Comtech-tietokoneketjusta. Vuonna 1999 MobilCom vei Frankfurtin pörssin Neuer Markt -listalle myös Internet-alan tytäryhtiönsä Freenet.de AG: n, joka on Saksan toiseksi suurin verkkopalvelu.

    (21)

    Vuonna 2000 MobilCom perusti yhdessä France Télécomin kanssa yhteisyrityksen MobilCom Multimedia GmbH, jonka tavoitteena oli hankkia UMTS-toimilupa ja aloittaa toiminta UMTS-markkinoilla. France Télécom vaihtoi osuutensa yhteisyrityksestä 28,3 prosentin omistusosuuteen MobilCom AG: stä, minkä seurauksena MobilCom AG sai kaikki Mobilcom Multimedia GmbH: n osakkeet. France Télécom maksoi MobilCom AG: n osakkeista 7,3 miljardia euroa. UMTS-toimiluvan vaatima ulkopuolinen rahoitus oli tarkoitus saada kansainväliseltä pankkikonsortiolta. UMTS-alan strateginen kumppanuus perustui yhteistyösopimukseen (”Cooperation Framework Agreement”), jonka osapuolet allekirjoittivat maaliskuussa 2000.

    (22)

    Elokuussa 2000 MobilCom Multimedia GmbH hankki Saksan liittohallitukselta UMTS-toimiluvan 8,4 miljardilla eurolla. Vuonna 2001 D Plus sulautettiin Cellway-yhtiöön yhtiörakenteen muokkaamiseksi UMTS-toiminnan kannalta optimaaliseksi. Samana vuonna aloitettiin myös UMTS-verkon rakennus.

    (23)

    Matkaviestintä-/palveluoperaattorialalla MobilComin tarkoituksena oli UMTS-toiminnan aloittamisen myötä muuttua pelkästä palvelujen tarjoajasta verkkoperusteiseksi matkaviestintäoperaattoriksi (6) .

    (24)

    Lankaverkko-/Internet-ala koostui yhtäältä puhelinpalveluista ja toisaalta Internet-liittymiin liittyvästä toiminnasta, jota harjoitettiin Internet-alan tytäryhtiön Freenet.de AG: n kautta, josta MobilCom omisti 76,1 prosenttia. Lankaverkkoalalla MobilComilla oli ennen kriisiä lähes kahdeksan miljoonaa asiakasta, joista noin 3,2 miljoonaa oli Internet-asiakkaita.

    (25)

    MobilComin konserniliikevaihto vuonna 2001 oli 2,59 miljardia euroa, noin 10 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihdosta 1,919 miljardia euroa kertyi matkaviestintä-/palveluoperaattorialalta, 0,583 miljardia euroa lankaverkko-/Internet-alalta ja 88 miljoonaa euroa muista toiminnoista. UMTS-alalla ei kertynyt liikevaihtoa, koska se oli vielä käynnistysvaiheessa.

    (26)

    Vuoden lopussa MobilComilla oli 5,01 miljoonaa matkapuhelinasiakasta eli edellisvuoden 4 miljoonaan asiakkaaseen verrattuna 25 prosenttia enemmän. MobilCom kasvoi matkaviestinnän alalla nopeammin kuin markkinat, joiden kasvuvauhti oli 17 prosenttia vuonna 2001. Asiakaskunnasta kaksi kolmannesta oli sopimusasiakkaita, kun sopimusasiakkaiden osuus markkinoilla oli keskimäärin 44 prosenttia.

    (27)

    MobilComin palveluksessa oli 31 päivänä heinäkuuta 2002 yhteensä 5 175 henkilöä, määräaikaiset työntekijät mukaan luettuina. Tämä vastasi 4 463 täysiaikaista työpaikkaa.

    2.   Matkaviestintämarkkinat

    (28)

    MobilCom keskittyy rakenneuudistuksen jälkeen toimintaan matkaviestintä-/palveluoperaattorina. Ennen kriisiä MobilCom toimi lisäksi UMTS-alalla sekä lankaverkko-/Internet-alalla.

    (29)

    Saksan tietojen ja toimitettuun rakenneuudistussuunnitelmaan liitetyn markkinatutkimuksen mukaan matkaviestintäpalvelujen markkinat ovat osa telepalvelujen markkinoita, joille kuuluvat myös lankaliittymät, kaapelitelevisio, kiinteät johdot, operaattoritoiminta ja muita toimintoja. Matkaviestintäpalvelujen markkinoiden on katsottava muodostavan itsenäiset tuotemarkkinat suhteessa muiden telepalvelujen markkinoihin, koska tuotteet eroavat selvästi muiden telepalvelujen alan tuotteista.

    (30)

    Matkaviestintämarkkinoilla toimivat yritykset voidaan jakaa verkko-operaattoreihin ja pelkkiin jälleenmyyjiin (palveluoperaattoreihin). Verkko-operaattorit omistavat matkaviestintäpalvelujen tarjoamisessa välttämättömän infrastruktuurin ja pitävät sitä yllä. Ne myyvät palveluja sekä suoraan että välillisesti palveluoperaattorien kautta. Palveluoperaattorit ainoastaan myyvät matkaviestintäpalveluja, jotka ne hinnoittelevat itse.

    (31)

    Tele- ja postialan sääntelyviranomaisen (RegTP) mukaan telepalvelujen kokonaisliikevaihto Saksassa vuonna 2002 oli noin 61 miljardia euroa. Lankaverkkopalvelut ja matkaviestintäpalvelut ovat tällä hetkellä liikevaihdolla mitattuna telepalvelujen kokonaismarkkinoiden vahvimmat segmentit ja ne vastaavat kumpikin kolmanneksesta kokonaisliikevaihdosta.

    (32)

    Matkaviestintäyritysten yhteenlasketut kokonaistulot olivat vuonna 2002 RegTP: n mukaan 23,7 miljardia euroa. Matkaviestintäpalvelujen vuotuinen kasvuvauhti oli vuosina 1998—2002 keskimäärin 25,7 prosenttia ja siten selvästi suurempi kuin telepalvelujen kokonaismarkkinoiden keskimääräinen 8,3 prosentin kasvuaste Saksassa. Matkaviestintäpalveluista saadun liikevaihdon keskimääräinen vuotuinen kasvuaste oli kuitenkin selvästi pienempi kuin toimijoiden lukumäärän keskimääräinen vuotuinen kasvuaste tällä alalla. Tämä johtui keskimääräisen kuukausiliikevaihdon jatkuvasta pienentymisestä toimijaa kohden. Vuosina 2001 ja 2002 matkaviestintäpalvelujen kasvu hidastui merkittävästi (2,8 prosenttia vuonna 2002).

    (33)

    Kaikki komission käytettävissä olevat ennusteet ja tutkimukset matkaviestintämarkkinoiden kehityksestä Saksassa (7) perustuvat oletukseen, että seuraavan kolmen neljän vuoden aikana matkapuhelinasiakkaiden määrä lähenee saturaatiopistettä, joka on 80—90 prosenttia Saksan väestöstä. Vuoden 2002 lopussa markkinoiden peittoaste oli 72,4 prosenttia väestöstä (68 prosenttia vuonna 2001). Tulevaisuudessa ei sen vuoksi enää pyritä ensi sijassa suurten asiakasmäärien saavuttamiseen, vaan sitomaan olemassa olevat tuottavat asiakkaat sekä nostamaan keskimääräistä kuukausiliikevaihtoa. Kilpailu suuntautuu yhä enemmän niihin asiakkaisiin, jotka ovat halukkaita vaihtamaan palveluntarjoajaa. Huippuvuosien 1999 ja 2000 seurauksena tarve vaihtaa puhelinlaite (ja siten myös matkaviestintäsopimus) kasvaa Saksassa tulevina vuosina.

    (34)

     (8)

    T-Mobile D1

    27,20 %

    Vodafone D2

    25,60 %

    E-Plus E1

    9,30 %

    O2

    6,50 %

    Quam (9)

    Quam 0,05 %

    Verkko-operaattorit yhteensä

    68,65 %

    Debitel

    13,60 %

    MobilCom

    8,00 %

    Talkline

    3,20 %

    Hutchison

    1,40 %

    Victor Vox

    1,60 %

    Drillisch

    1,10 %

    Palveluoperaattorit yhteensä

    31,35 %

    Digitaalinen matkaviestintä yhteensä

    100,00 %

    (35)

    Toisen sukupolven matkaviestintämarkkinoilla markkinajohtajia ovat T-Mobile ja Vodafone, joilla kummallakin on myös oma matkaviestintäverkko.

    (36)

    Asiakkaiden ja työntekijöiden määrän osalta kolme matkaviestintäoperaattoria on verrattavissa MobilComiin.

    (37)

    O2 Deutschland ylläpitää matkaviestintäverkkoja Saksassa ja tarjoaa matkaviestintäpalveluja. O2 Deutschland on British Telecommunications plc: n entisen matkaviestintäalan tytäryhtiön mmO2 plc: n 100-prosenttinen tytäryhtiö. Yritys työllistää 3 500 henkeä.

    (38)

    Debitel on teleyhtiö, jolla ei ole omaa verkkoinfrastruktuuria ja joka toimii puheluajan ja toisen sukupolven matkaviestintäpalvelujen verkkotoimintojen jälleenmyyjänä. Se työllistää 3 544 henkeä. Vuonna 2002 sen liikevaihto oli 2,8 miljardia euroa.

    (39)

    Talkline on toisen sukupolven matkaviestintäpalvelujen jälleenmyyjä. Vuonna 2001 sen liikevaihto oli 1,26 miljardia euroa. Antamiensa tietojen mukaan Talkline työllistää 1 000 henkeä.

    3.   Taloudelliset vaikeudet ja rakenneuudistus

    (40)

    Huolimatta liikevaihdon tuntuvasta kasvusta matkaviestintä-/palveluoperaattorialalla vuosina 1997—2000 seurauksena asiakaskunnan voimakkaasta nettokasvusta MobilComin tulos laski jatkuvasti tällä alalla. Tämä johtui ennen kaikkea uusien asiakkaiden hankkimisesta aiheutuvien kustannusten nousemisesta samalla kun olemassa olevien sopimusten katteet pienenivät. Tässä yhteydessä merkitystä oli myös epävarmojen saatavien määrän kasvulla, jonka vuoksi erityisesti vuonna 2001 oli tehtävä suuria arvonoikaisuja.

    (41)

    Lisäksi ulkoinen tilanne UMTS-alalla, erityisesti markkinoiden, sisältötuotteiden ja päätelaitteiden kehitys, oli ennustettua huonompi ja selvästi aikataulusta jäljessä.

    (42)

    France Télécom ilmoitti 13 päivänä syyskuuta 2002 lopettavansa yhteistyön MobilCom AG: n kanssa, koska se ei enää pitänyt saksalaisen kumppaninsa itsenäisiä UMTS-toimintoja kannattavina. France Télécomin vetäydyttyä kokonaan yhteisistä UMTS-toiminnoista myös maksut UMTS-toiminnan rahoittamiseksi loppuivat välittömästi.

    (43)

    MobilComin velat olivat kyseisenä ajankohtana sen liiketoimintakertomuksen mukaan 7,1 miljardia euroa ja se tarvitsi paljon rahoitusta kattaakseen verkkoinvestoinnit, organisaation juoksevat menot ja rahoituskulut. Koska France Télécom oli jo kuukausien ajan ollut MobilComin ainoa jäljellä oleva rahoittaja eikä rahoitusvaihtoehtoja ollut, MobilComia uhkasi välittömästi maksukyvyttömyys.

    (44)

    Näiden seikkojen perusteella liittovaltio myönsi pelastamistuen, joka oli muodoltaan täytetakaus 50 miljoonan euron lainalle. Lainan myönsi liittovaltion omistama KfW ja se maksettiin 21 päivänä syyskuuta 2002. Sen avulla yritys pystyi pitämään toimintansa käynnissä. Tämä menettely ei koske kyseistä tukea, koska komissio hyväksyi sen jo 21 päivänä tammikuuta 2003 tehdyllä päätöksellä.

    (45)

    Samanaikaisesti MobilCom vaati korvauksia France Télécomin kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen perusteella.

    (46)

    MobilCom AG, Mobilcom Holding GmbH, Mobilcom Multimedia sekä France Télécom ja Wirefree Services Belgium SA allekirjoittivat 22. marraskuuta 2003 velkajärjestelyä koskevan sopimuksen (MC Settlement Agreement), jolla pystyttiin poistamaan suuri osa MobilComin veloista.

    (47)

    Velkajärjestelyä koskevan sopimuksen keskeinen osa oli se, että France Télécom otti vastatakseen MobilCom-konsernin UMTS-sitoumuksista. MobilCom puolestaan luopui France Télécomin hyväksi UMTS-omaisuuserien myynnistä tai käytöstä mahdollisesti saatavista tuloista lukuun ottamatta 10 prosentin osuutta.

    (48)

    France Télécom otti vastatakseen pankkiveloista (4,692 miljardia euroa) ja toimitusluotoista (noin 1,25 miljardia euroa). Samalla France Télécom luopui noin 1,009 miljardin euron suuruisen osakaslainansa takaisinmaksusta. Saatavista luopuminen ja vastuun ottaminen veloista nousi yhteensä 6,9 miljardiin euroon, ja sen lisäksi se vastasi velkojen siirtymisajankohtaan asti kertyneistä koroista.

    (49)

    France Télécom lupasi lisäksi rahoittaa vetäytymisen UMTS-toiminnasta, mutta ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2003 ja enintään 370 miljoonaan euroon asti. Osapuolet luopuivat myös vastavuoroisesti kaikista liikesuhteestaan aiheutuneista vaateista. (10)

    (50)

    France Télécomin vetäytyminen UMTS-alan yhteistyöstä ei kuitenkaan vaikuttanut ainoastaan UMTS-toimialaan, vaan sen johdosta oli välttämätöntä suorittaa rakenneuudistuksia myös muilla liiketoiminta-aloilla, erityisesti tappiollisella matkaviestintä-/palveluoperaattorialalla, joka oli yrityksen ydinliiketoiminta-ala.

    (51)

    France Télécom oli neuvottelujen aikana nimenomaisesti kieltäytynyt antamasta rahoitusta myös matkaviestintä-/palveluoperaattorialan uudelleenjärjestelyyn. Tällä liiketoiminta-alalla välttämättömien uudelleenjärjestelyjen rahoituksen varmistamiseksi Saksa ja Schleswig-Holsteinin osavaltio myönsivät 20 päivänä syyskuuta 2002 toisen 80 prosentin täytetakauksen 112 miljoonan euron suuruiselle lainalle.

    4.   Rakenneuudistussuunnitelman kuvaus

    (52)

    Saksa esitti MobilCom-konsernia koskevan kattavan rakenneuudistussuunnitelman, jossa selvitettiin kriisiin johtaneet syyt ja laadittiin suunnitelma pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

    (53)

    Suunnitelman mukaan MobilCom-konsernin jatkuvat taloudelliset vaikeudet johtuivat pääasiassa ydinliiketoiminnan muodostavasta matkaviestintä-/palveluoperaattoritoimialasta ja UMTS-toimialasta.

    (54)

    Rakenneuudistussuunnitelman mukaan UMTS-alalla ulkoinen tilanne kehittyi suunniteltua huonommin. UMTS-alan alkuperäisiä voitto-odotuksia oli korjattava. Viime kädessä kriisi johtui France Télécomin vetäytymisestä UMTS-liiketoiminnan käynnistämisestä, jota MobilCom-konserni ei ollut odottanut; koska UMTS-liiketoiminnan kehittäminen vaati paljon rahoitusta, tämä uhkasi MobilCom-konsernin maksuvalmiutta.

    (55)

    Matkaviestintä-/palveluoperaattorialalla kriisi johtui rakenneuudistussuunnitelman mukaan ensisijaisesti keskittymisestä yksinomaan kasvuun kannattavuuden kustannuksella. Asiakkaiden hankkimiseksi myös tulevalle UMTS-liiketoiminnalle tällä liiketoiminta-alalla keskityttiin liian paljon markkinaosuuden kasvuun. Koska uusien asiakkaiden hankkiminen oli usein mahdollista ainoastaan kohtuuttoman suurin hankintakustannuksin ja pääasiassa halvoissa tariffiluokissa ja koska samanaikaisesti saatiin vain vähän liikevaihtoa, bruttomääräiset tuottomarginaalit olivat pieniä.

    (56)

    Lisäksi useiden asiakkaiden epätyydyttävä maksukäyttäytyminen ja siitä johtuvat arvonoikaisut aiheuttivat erittäin suuria kuluja. Matkaviestintä-/palveluoperaattoriala teki jatkuvasti tappiota kyseisenä ajankohtana.

    (57)

    UMTS-liiketoimintaan keskittymisen vuoksi oli lisäksi laiminlyöty välttämättömiä sopeutustoimenpiteitä muilla liiketoiminta-aloilla.

    (58)

    Rakenneuudistuksessa esitetty strategia yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi perustui siihen, että keskitytään tiukasti alkuperäiseen ydintoimintaan matkaviestintäalan palveluoperaattorina.

    (59)

    Kannattamaton UMTS-toiminta oli tarkoitus lopettaa kokonaan. Kustannukset, joita aiheutuu UMTS-toiminnasta vetäytymisestä, siis UMTS-omaisuuserien myynnistä tai käytöstä poistamisesta sekä 1 000 täysiaikaisen työpaikan lopettamisesta, arvioitiin rakenneuudistussuunnitelmassa enintään 370 miljoonaksi euroksi. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan ei näin ollen tarvita muuta rahoitusta sen 370 miljoonan euron lisäksi, jonka France Télécom lupasi MC Settlement Agreement ‐sopimuksen puitteissa.

    (60)

    Lisäksi MobilComin oli tarkoitus luopua toiminnasta Internet-/lankaverkkoalalla. Tämä tapahtuu yhdistämällä lankaverkkotoiminnot Freenet.de AG: hen ja myymällä myöhemmin omistusosuus Freenet.de AG: stä kokonaan (tai osittain).

    (61)

    Tappiollista matkaviestintä-/palveluoperaattorialaa koskevan uudelleenjärjestelystrategian keskeiset tekijät olivat 850 täysiaikaisen työpaikan lopettaminen, aikaisemmin useille paikkakunnille jaettujen myynti- ja asiakaspalvelutoimintojen keskittäminen päätoimipaikkaan Büdelsdorfiin sekä Erfurtin toimipisteeseen ja asiakashankintakustannusten pienentäminen (muun muassa MobilCom-liikkeitä sulkemalla) ja asiakaspohjan virtaviivaistaminen. Kaiken kaikkiaan päätavoitteena oli asiakasmäärän ja liikevaihdon vakauttaminen pienemmälle mutta vakaammalle tasolle.

    (62)

    Nämä toimenpiteet oli tarkoitus rahoittaa lainalla, jolle valtio myöntää 80 prosentin takauksen. Alun perin arvioitiin, että rahoitusta tarvitaan 112 miljoonaa euroa. Lopulta tarvittiin ainoastaan 88,3 miljoonaa euroa, joka on jaettu seuraavasti rakenneuudistussuunnitelmassa:

    asiakkaisiin liittyvät toimenpiteet/asiakkaiden sitominen tariffirakenteen optimoimiseksi: [...] (11) milj. euroa

    kannattamattomien MobilCom-liikkeiden sulkeminen: [...]* milj. euroa

    työpaikkojen vähentäminen palveluoperaattorialalla: [...]* milj. euroa

    ulkoiset konsulttipalvelut maaliskuuhun 2003 asti: [...]* milj. euroa

    Karlsteinin/Hallbergmoosin sulkeminen ja infrastruktuurin siirtäminen: [...]* milj. euroa

    tulevat maksusitoumukset, erityisesti sellaisia omaisuuseriä koskevat leasing-sitoumukset, joita ei enää käytetä strategisen uudelleenjärjestelyn vuoksi: [...]* milj. Euroa

    käteistalletukset […]*: [...]* milj. euroa.

    (63)

    Rakenneuudistussuunnitelmaan liitetyn liiketoimintasuunnitelman sekä vuoteen 2007 ulottuvan tuloslaskelman mukaan MobilCom saavuttaa kannattavuusrajan palveluoperaattorialalla vuonna 2005. Valtion takaamien lainojen takaisinmaksun osalta maksuvalmiusanalyysissa tultiin kolmen tarkastellun skenaarion — suotuisa kehitys, tavanomainen eli realistinen kehitys ja epäsuotuisa kehitys — perusteella siihen tulokseen, että jopa huonoimmassa mahdollisessa skenaariossa lainan takaisinmaksu ennen vuoden 2007 loppua on mahdollista. Nopeampi takaisinmaksu katsottiin kuitenkin mahdolliseksi siinä tapauksessa, että Freenet.de AG: n osakkeet saadaan myytyä.

    5.   Rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano

    (64)

    MobilCom aloitti jo marraskuussa 2002 rakenneuudistussuunnitelman sisältämien toimenpiteiden täytäntöönpanon. UMTS-toiminnot jäädytettiin suunnitelman mukaisesti ja valmisteltiin myyntiä varten. Suunniteltu 1 850 täysiaikaisen työpaikan vähennys UMTS- ja palveluoperaattorialoilla saatiin päätökseen jo maaliskuussa 2003. Myös muut ydinliiketoimintaan kuuluvan palveluoperaattoritoiminnan tervehdyttämistoimenpiteet, kuten Karlsteinin ja Hallbergmoosin toimipisteiden lopettaminen, kannattamattomien liikkeiden sulkeminen ja uuden organisaatiorakenteen käyttöönottaminen, toteutettiin kokonaisuudessaan vuoden 2002 viimeisellä vuosineljänneksellä ja vuoden 2003 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

    (65)

    Lisäksi kaikki MobilCom AG: n lankaverkkotoiminnot liitettiin Mobilcom CityLine GmbH: hon (MCL) ja siirrettiin 10 päivänä huhtikuuta 2003 Freenet.de AG: n ja MobilCom AG: n välisellä kauppasopimuksella Freenet.de AG: lle. MobilComille maksettavasta yhteensä 35 miljoonan euron kauppasummasta kaksi ensimmäistä erää, jotka olivat suuruudeltaan 10 miljoonaa euroa ja 8,5 miljoonaa euroa ja jotka erääntyivät jo toukokuussa ja elokuussa 2003, käytettiin suunnitelman mukaisesti valtion takaaman toisen lainan takaisinmaksuun.

    (66)

    UMTS-verkko myytiin toukokuussa 2003 E-Plus-yhtiölle ja UMTS-toimilupa palautettiin joulukuussa 2003 tele- ja postialan sääntelyviranomaiselle RegTP: lle. Täten MobilCom oli vapaa tarjoamaan palveluoperaattorina myös UMTS-palveluja ja osallistumaan syntyvaiheessa oleville markkinoille. (12)

    (67)

    Yhtiön hallitus ja hallintoneuvosto päättivät 17 päivänä syyskuuta 2003, että Freenet.de AG: n osakkeista myydään enintään 20 prosenttia. Nopeutetussa menettelyssä (ns. accelerated bookbuilding) 20 prosenttia osakkeista (3,75 miljoonaa osaketta) myytiin useille koti- ja ulkomaisille sijoittajille. Osakekaupan bruttotuotto oli 176,1 miljoonaa euroa (47 euroa osaketta kohden). MobilComilla on enää 52,89 prosenttia Freenet.de AG: n osakkeista.

    (68)

    Kertyneellä tuotolla MobilCom maksoi takaisin maksamatta olevat määrät valtion takaamista lainoista ja pääsi siten eroon veloistaan. Takausasiakirjat palautettiin liittovaltiolle ja Schleswig-Holsteinin osavaltiolle.

    (69)

    MobilComille jäi lainojen takaisinmaksun jälkeen Freenet-osakkeiden myynnistä lähes 60 miljoonaa euroa.

    (70)

    Saksan mukaan tarkoituksena ei ole myydä enempää Freenet.de AG: n osakkeita. MobilComin osakkuus Freenet.de AG: ssä on muutettu strategisesta osakkuudesta rahoitukselliseksi osakkuudeksi, vaikka MobilCom omistaakin edelleen 52,89 prosenttia osakkeista. Saksan mukaan Freenet-alakonsernin ja MobilCom-alakonsernin väliset operatiiviset yhteydet ovat enää vähäisiä. MobilComin ja Freenet.de AG: n välillä ei Saksan mukaan ole määräysvaltaa ja voittojen siirtoa koskevaa sopimusta.

    (71)

    Lokakuussa 2003 MobilCom sai poikkeuksellisia tuloja MobilComin perustajan ja entisen johtajan MobilCom-osakkeiden onnistuneesta myynnistä, jonka toteutti edunvalvoja professori Helmut Thoma. (13)

    (72)

    MobilComin toiminta muuttui jälleen kannattavaksi sekä matkaviestintä-/palveluoperaattorialalla että lankaverkko-/Internet-alalla. Palveluoperaattorialalla MobilCom pääsi vuoden 2003 toisella ja kolmannella neljänneksellä jälleen positiiviseen tulokseen ja teki jälleen voittoa ensimmäistä kertaa 11 vuosineljännekseen. EBITDA (tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja) nousi tilikaudella 2003 matkaviestintä-/palveluoperaattorialalla ja lankaverkko-/Internet-alalla 103,6 miljoonaan euroon liikevaihdon ollessa yhteensä 1,837 miljardia euroa. EBIT (tulos ennen korkoja ja veroja) parani 22,3 miljoonaan euroon (verrattuna - 372,9 miljoonaan euroon vuonna 2002).

    (73)

    Palveluoperaattorisegmentti kehittyi rakenneuudistusvaiheen aikana seuraavasti (14):

    (74)

    Kun otetaan huomioon 3,75 miljoonan Freenet-osakkeen myynnistä saadut tulot, konsernin vuoden 2003 tulos nousi 160,4 miljoonaan euroon. MobilComin oman ilmoituksen mukaan sen toiminta on nyt vakaalla pohjalla.

    6.   Myönnettyjä valtiontakauksia koskevat yksityiskohdat

    (75)

    KfW: n 19 päivänä syyskuuta 2002 myöntämän 50 miljoonan euron lainan, joka taattiin liittovaltion 100-prosenttisella takauksella, laina-ajan oli alun perin määrä päättyä 15 päivänä maaliskuuta 2003 ja sitä oli mahdollista pidentää 15 päivään syyskuuta 2003 asti. Laina-aikaa pidennettiin ensin 21 päivään heinäkuuta 2003. Heinäkuussa 2003 KfW pidensi laina-aikaa vielä kerran siihen asti, kunnes komissio tekee päätöksen esitetystä rakenneuudistussuunnitelmasta, kuitenkin enintään 20 päivään toukokuuta 2004. Lainan korko oli 6,814 prosenttia. Korko muodostui euriborkorosta kyseisellä ajanjaksolla korotettuna 3,50 prosenttiyksiköllä per vuosi.

    (76)

    Liittovaltio ja Schleswig-Holsteinin osavaltio myönsivät yhdessä toisen takauksen sille 112 miljoonan euron lainalle, jonka Deutsche Bank AG: stä, Dresdner Bank AG: stä, KfW: stä ja Landesbank Schleswig-Holsteinista koostunut ja KfW: n johtama pankkikonsortio myönsi MobilCom AG: lle ja MobilCom Holding GmbH: lle. Laina myönnettiin 20 päivänä marraskuuta 2002 ja sen 18 kuukauden laina-aika päättyi 20 päivänä toukokuuta 2004. Laina oli tarkoitus maksaa useissa erissä. Korko muodostui euriborkorosta kyseisellä ajanjaksolla korotettuna 2,50 prosenttiyksiköllä per vuosi. Liittovaltion ja Schleswig-Holsteinin osavaltion myöntämä takaus kattoi yhteensä 80 prosenttia lainasummasta. Liittovaltio takasi summasta 48 prosenttia ja osavaltio 32 prosenttia. Takaus oli 20 päivänä marraskuuta 2002 tehdyn takauspäätöksen mukaan voimassa 15 päivään maaliskuuta 2003. Jos komissiolle esitetään rakenneuudistussuunnitelma ennen tämän ajanjakson päättymistä, takausta pidennetään kuitenkin automaattisesti siihen asti, kunnes komissio tekee tuesta päätöksen tämän suunnitelman perusteella. Rakenneuudistussuunnitelma esitettiin maaliskuussa 2003 ja sen myötä toinen takaus kattoi koko laina-ajan aina siihen asti, kunnes komissio tekee päätöksen suunnitelman perusteella.

    (77)

    Saksa ilmoitti, että MobilComin oli maksettava 50 miljoonan euron ja 112 miljoonan euron lainoille myönnetyistä takauksista liittovaltiolle 0,8 prosentin vuotuinen palkkio. Lisäksi kummassakin tapauksessa oli maksettava 25 000 euron hakemuspalkkio. Schleswig-Holsteinin osavaltiolle oli maksettava yhden prosentin vuotuinen takauspalkkio ja 25 564 euron käsittelypalkkio.

    (78)

    Koska rakenneuudistukseen tarvittiin ainoastaan 88,3 miljoonaa euroa, MobilCom ilmoitti Saksan mukaan 1 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä KfW: lle, joka toimi konsortion johtajana, luopuvansa maksamatta olevasta 23,7 miljoonan euron lainasummasta.

    7.   Syyt menettelyn aloittamiseen ja laajentamiseen

    (79)

    Komissio hyväksyi 50 miljoonan euron lainalle myönnetyn takauksen pelastamistukena perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja yhteisön suuntaviivojen nojalla.

    (80)

    Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä komissio luokitteli myös liittovaltion ja Schleswig-Holsteinin osavaltion toiselle lainalle myöntämän takauksen perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. Alustavan arviointinsa perusteella komissio päätteli, että ilmoitetut tuet olisi tutkittava yhteisön suuntaviivojen perusteella, ja epäili tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

    (81)

    Erityisesti komissio epäili sitä, käytettiinkö myös myöhemmin myönnetty 112 miljoonan euron laina yksinomaan liiketoiminnan pitämiseen käynnissä ilmoitetulla pelastamisajanjaksolla vai käytettiinkö sitä jo yrityksen rakenneuudistukseen. Rakenneuudistukseen tarkoitetut tuet voidaan niiden kilpailua vääristävän luonteen vuoksi hyväksyä ainoastaan rakenneuudistussuunnitelman perusteella; perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisen ajankohtana komissiolle ei kuitenkaan ollut vielä esitetty rakenneuudistussuunnitelmaa.

    (82)

    Komissio laajensi 9 päivänä heinäkuuta 2003 tehdyllä päätöksellä tutkintamenettelyn koskemaan myös alun perin suunniteltua takausten pidentämistä vuoteen 2007.

    (83)

    Komissio epäili erityisesti sitä, tarvitsiko MobilCom valtion takaamien lainojen pidennystä. Se ei voinut kyseisenä ajankohtana sulkea pois sitä mahdollisuutta, että MobilCom oli Internet-alan tytäryhtiönsä Freenet.de AG: n osakkeiden nopealla myynnillä pystynyt saamaan riittävästi varoja lainojen takaisinmaksuun.

    III.   SAKSAN HUOMAUTUKSET

    (84)

    Sen jälkeen kun lainat oli maksettu takaisin 22 päivänä syyskuuta 2003 ja takausasiakirjat palautettu takausten myöntäjille, Saksa ilmoitti, ettei takausten pidentämisestä vuoteen 2007 kaiken varalta tehdyllä hakemuksella ollut enää merkitystä.

    (85)

    (85) Saksan mielestä myös toinen tuki, joka myönnettiin takauksena 112 miljoonan euron lainalle, on yhteisön suuntaviivoissa tarkoitettu pelastamistuki.

    (86)

    Saksa totesi, että lainoilla rahoitettiin ainoastaan toimenpiteitä palveluoperaattorialalla, esimerkiksi asiakkaisiin liittyviä toimenpiteitä tariffirakenteen optimoimiseksi, toimenpiteitä myyntikulujen mukauttamiseksi ja juoksevien henkilöstökulujen pienentämiseksi. Näiden toimenpiteiden ainoana tarkoituksena oli pitää yrityksen liiketoiminta käynnissä ja pienentää maksuvalmiustarvetta pelastamisvaiheessa. Ilman näitä toimenpiteitä maksuvalmiustarve maaliskuuhun 2003 asti olisi ollut 110 miljoonaa euroa suurempi.

    (87)

    Lisäksi kyseisten tukien myöntämisajankohtana ei vielä ollut laadittu kattavaa rakenneuudistussuunnitelmaa eikä sitä olisi pystytty laatimaan niin lyhyessä ajassa.

    (88)

    Siinä tapauksessa, että komissio ei yhdy tähän näkemykseen, Saksa pyysi toisen lainatakauksen hyväksymistä rakenneuudistustukena komissiolle myöhemmin esitetyn rakenneuudistussuunnitelman perusteella. Saksan mukaan rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvä MobilComin vetäytyminen UMTS-liiketoiminnasta sekä lankaverkko- ja Internet-alan liiketoiminnasta tasoittavat valtion takaamasta lainasta mahdollisesti aiheutuvan kilpailun vääristymisen matkaviestintämarkkinoilla.

    IV.   KOLMANSIEN HUOMAUTUKSET

    1.   MobilComin huomautukset

    (89)

    Muodollisen menettelyn aloittamisesta ja laajentamisesta esittämissään huomautuksissa MobilCom kiisti epäilyt myönnetyn tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

    (90)

    MobilCom väitti, että kilpailu olisi loppunut matkaviestintäpalvelujen markkinoilla, jos MobilComin toiminta olisi päättynyt. Verkko-operaattorit ovat sen mukaan matkaviestintämarkkinoilla määräävässä asemassa yhteensä lähes 70 prosentin markkinaosuudella, josta kahden johtavan yhtiön (T-Mobile ja Vodafone) osuus on noin 52 prosenttia. MobilComin poistuminen markkinoilta olisi luonut Debitelille monopolinomaisen aseman ilman omaa verkkoa toimivien palveluoperaattorien keskuudessa. Debitelillä ei sen seurauksena olisi ollut enää painetta yhdistää edullisimpia tariffeja ja tarjota niitä asiakkailleen. Tällöin palveluoperaattoreiden asema verkko-operaattoreiden välisen kilpailun kiihdyttäjänä olisi heikentynyt tuntuvasti ja Saksan matkaviestintämarkkinoiden oligopolistinen markkinarakenne olisi vahvistunut entisestään.

    (91)

    Lisäksi MobilCom väitti, että valtiontakaus ei ole johtanut kilpailun vääristymiseen ja rajoittui välttämättömään vähimmäismäärään. Takaus kattoi yhteensä 80 prosenttia lainasummasta. Käytettävissä olevat varat oli sidottu kokonaisuudessaan rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoon ja rajattu tiukasti rakenneuudistuskustannuksiin palveluoperaattorialalla. Jokainen rakenneuudistussuunnitelmassa kuvailluista toimenpiteistä oli MobilComin mukaan välttämätön pitkäaikaisen elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Se selvitti vielä kerran yksityiskohtaisesti kaikki rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyneet kustannukset ja jaotteli ne tarkemmin.

    (92)

    MobilCom täsmensi myös, että muut kilpailijat hyötyivät rakenneuudistussuunnitelmasta, koska MobilCom luopuu sen mukaan kaikista toiminnoista, jotka eivät liity suoraan ydintoimintaan mutta joista on hyötyä sille, kuten erityisesti UMTS-verkkotoiminta.

    (93)

    Lisäksi kilpailijoille ei odotettu aiheutuvan kielteisiä vaikutuksia, koska myös palveluoperaattorialan rakenneuudistuksen yhteydessä supistettaisiin merkittävästi kapasiteettia. Erityisesti tuntuvat henkilöstövähennykset ja toimipaikkojen sulkeminen olivat rajoittaneet tuntuvasti sen mahdollisuuksia hankkia asiakkaita.

    (94)

    Saksan viranomaisten ja komission välisissä, 9 ja 21 päivänä tammikuuta 2004 pidetyissä neuvotteluissa, joihin osallistui myös MobilComin edustajia, MobilCom tarkensi kirjallisia huomautuksiaan ja totesi, että yritys piti edelleen kiinni oikeuskäsityksestään, joka oli sama kuin Saksan viranomaisten oikeuskäsitys ja jonka mukaan toinen tuki oli pelastamistuki eikä rakenneuudistustuki. Sen vuoksi ei ole tarpeen käsitellä asianmukaisia vastasuoritteita.

    2.   Talkline GmbH & Co KG: n huomautukset

    (95)

    Talkline GmbH & Co KG (jäljempänä ’Talkline’) on matkaviestintäalan palveluoperaattorina MobilComin suora kilpailija. Talkline totesi, että sen kuten muidenkin suorien kilpailijoiden on kahden viime vuoden aikana täytynyt sopeutua markkinaolosuhteisiin ja toteuttaa uudelleenjärjestelyjä omalla kustannuksellaan ja ilman valtiontukea.

    (96)

    Talkline väitti ensin, että toinen valtion takaama laina on rakenneuudistustuki MobilComille eikä pelastamistuki. Yrityksen rakenneuudistus aloitettiin jo ennen toisen lainan myöntämistä marraskuussa.

    (97)

    Lisäksi se katsoi, että MobilComille myönnetyt tuet aiheuttivat erittäin voimakasta kilpailun vääristymistä. Myönnetyt tuet eivät sen mukaan sovellu yhteismarkkinoille ilman riittäviä vastasuoritteita.

    (98)

    Talkline perusteli kilpailun vääristymisen voimakkuutta ensinnäkin sillä, että takaus mahdollisti MobilComille liiketoiminnan jatkamisen rajoituksetta samanaikaisesti nopean ja täydellisen rakenneuudistuksen kanssa. Vaikka MobilCom menetti rakenneuudistuksen aikana jonkin verran markkinaosuutta, kilpailijat tunsivat edelleen sen läsnäolon markkinoilla.

    (99)

    Toiseksi MobilCom pystyi valtion takaamien lainojen avulla muuttamaan asiakaspohjansa kannattavaksi. MobilCom kasvoi asiakaspohjansa virtaviivaistamisen jälkeen suunnilleen yhtä nopeasti kuin markkinat, mutta sen asiakaspohja oli suhteellisesti poikkeuksellisen tuottoisa.

    (100)

    Lisäksi MobilCom oli lainojen ansiosta pystynyt viivyttämään suunniteltua lankaverkon myyntiä Freenet.de AG: lle ja siihen liittyvää omistusosuuden osittaista myyntiä, jolloin se pystyi käyttämään odotettua kurssinnousua hyväkseen maksaakseen takaisin lainat ja toteuttaakseen uusia investointeja matkaviestintätoimintaan, sillä lainojen takaisinmaksun jälkeen MobilComille jäi vielä vajaat 60 miljoonaa euroa sen myytyä syyskuussa 2003 osakepaketista 20 prosentin osuuden.

    (101)

    Talkline epäili myös sitä, oliko toisen takauksen myöntäminen välttämätöntä. MobilComin käyttöomaisuus oli jo tuolloin merkittävällä tasolla, erityisesti Talkline viittasi omistusosuuteen Freenet.de AG: stä. Jos vasta syyskuussa 2003 toteutettu 20 prosentin (3,75 miljoonaa osaketta) myynti Freenetin osakkeista olisi toteutettu jo marraskuussa 2002, yritys olisi saanut vähintään 18,75 miljoonan euron tulot noin viiden euron osakekurssilla. Koko omistusosuuden myynnistä (13,65 miljoonaa osaketta) yritys olisi saanut käteisvaroja 68 miljoonaa euroa, mikä olisi tehnyt lainaamisen suurelta osin ja valtiontakauksen täysin tarpeettomaksi. Tämä laskelma perustui ainoastaan pörssikurssiin eikä Freenet.de AG: n todelliseen arvoon, jonka MobilComin hallintoneuvosto ja Freenet.de AG: n hallitus olivat arvioineet paljon suuremmaksi.

    (102)

    Jos komissio päättelee, että toiselle lainalle myönnetty valtiontakaus on rakenneuudistustuki, joka voidaan hyväksyä, Talklinen mielestä se voi hyväksyä kyseisen tuen ainoastaan, jos Saksa tarjoaa yhteisön suuntaviivojen 35 kohdan ja siitä seuraavien kohtien mukaisesti asianmukaisia vastasuoritteita.

    (103)

    Talklinen mielestä Saksan esittämät toimenpiteet eivät riitä tasoittamaan tuen kielteisiä vaikutuksia. Kapasiteetin supistuminen matkaviestintäalalla ja siihen liittyvä asiakaskunnan pienentyminen johtui pääasiassa siitä, että MobilCom oli lopettanut kannattamattomia asiakassuhteita. Tämä leikkaus johtui taloudellisista syistä eikä sitä sen vuoksi voida hyväksyä vastasuoritteeksi.

    (104)

    Yritys ei vetäytynyt kokonaan lankaverkko- ja Internet-toiminnasta. Lisäksi Freenet-osakkeiden myynti vastasi kilpailuun aiheutuvan vaikutuksensa osalta pääoman uudelleenjakoa. Sen vuoksi se ei ole pelkästään arvoton kilpailun vääristymisen vastasuoritteena, vaan se itse asiassa pahensi kilpailun vääristymistä, sillä MobilCom investoi Freenet-osakkeiden myynnistä saamansa tulot välittömästi palveluoperaattorialalle.

    (105)

    UMTS-toiminnan jäädyttäminen oli taloudelliselta kannalta välttämätöntä eikä sekään sen vuoksi sovellu kilpailun vääristymisen vastasuoritteeksi matkaviestintäalalla. Toiminnan lopettamisesta hyötyivät ainoastaan jäljelle jääneet UMTS-toimiluvan haltijat, joiden suorat kilpailijat vähenivät yhdellä.

    (106)

    Talkline esitti lopuksi luettelon mahdollisista toimenpiteistä sen kilpailun vääristymisen tasoittamiseksi, jota sen mielestä aiheutuu. Toimenpiteisiin sisältyi asiakkaiden ”myynti” kilpailijoille, verkkokaupan ja muiden suorien kanavien lopettaminen määräajassa ja vetäytyminen palveluoperaattorina harjoitetusta UMTS-liiketoiminnasta (ns. Enhanced Service Providing) tietyksi ajaksi.

    3.   Henkilöllisyytensä salassapitoa pyytäneen kolmannen esittämät huomautukset

    (107)

    Komissio sai huomautuksia myös yhdeltä kilpailijalta, joka niin ikään toimii pelkästään palveluoperaattorina ilman omaa verkkoa.

    (108)

    Myös tämä kilpailija oli sitä mieltä, että tarjotut vastasuoritteet eivät riitä pienentämään MobilComin ydintoiminnan kapasiteettia niin paljon kuin kilpailun vääristymisen tasoittaminen edellyttäisi. MobilCom haluaa sen mukaan keskittyä tuottaviin asiakkaisiin markkinoiden keski- ja yläluokassa. Tämän seurauksena MobilCom pystyisi asiakkaiden vähentymisestä huolimatta säilyttämään asemansa markkinoilla, koska tuottaviin asiakkaisiin keskittymällä voidaan pienentää kustannuksia ja nostaa liikevaihtoa.

    (109)

    Nykyisessä markkinatilanteessa, jolle on ominaista markkinoiden kyllästyminen, keskimääräisten asiakaskohtaisten liikevaihtojen pienentyminen ja laskevat marginaalit, MobilComin tavoitteena ollut uudelleenasemointi on kaikkien palveluoperaattoreiden tavoitteena. MobilCom käyttää tukia, joita ei ole muiden kilpailijoiden käytettävissä, luodakseen itselleen kilpailuedun tuottoisassa asiakaspiirissä, josta käydään kovaa kilpailua. Tämän vuoksi Saksa on tukenut MobilComin rakenneuudistusta suoraan kilpailijoiden kustannuksella, mitä ei voida hyväksyä ilman suurempia vastasuoritteita.

    V.   SAKSAN VASTAUS KOLMANSIEN HUOMAUTUKSIIN

    (110)

    Vastauksessaan kolmansien huomautuksiin Saksa totesi toisen tuen välttämättömyydestä, että MobilComin päivittäisen liiketoiminnan jatkamisen edellyttämät käteisvarat olivat loppuneet marraskuussa 2002. Ilman KfW-konsortion myöntämää lainaa MobilComin olisi täytynyt hakea välittömästi maksukyvyttömyystilaan asettamista. MobilComin hallituksen arvioiden mukaan maksukyvyttömyystilaan asettamista koskeva hakemus olisi johtanut nopeasti siihen, että suuri osa asiakkaista olisi menetetty, ja tämän seurauksena MobilComin rakenneuudistus ei olisi ollut mahdollista.

    (111)

    Saksa totesi lisäksi, että myös France Télécom teki sovintoneuvotteluissa syyskuun loppupuolella 2002 selväksi, että se voi sitoutua vapauttamaan MobilComin UMTS-sitoumuksista ainoastaan silloin, jos taataan, että MobilComin ei tarvitse hakea maksukyvyttömyystilaan asettamista maksukyvyttömyyslainsäädännössä säädettyjen valitusaikojen sisällä. Tämän vuoksi France Télécom pyysi heti neuvottelujen alussa asiantuntijalausuntoa siitä, että MobilComilla säilyvien liiketoiminta-alojen toiminnan jatkumista koskevat ennusteet ovat hyvät, ja vaati kolmansilta osapuolilta sitoumuksia, joilla taataan menestyksekkään saneerauksen edellyttämä rahoitus. Sen vuoksi KfW: n tähän tarkoitukseen myöntämä 112 miljoonan euron laina asetettiin MC Settlement Agreement -sopimuksen ehdoksi. France Télécom vaati myös, että tarvittavien lainojen on oltava käytössä vähintään 18 kuukautta. Tämä vaatimus täytettiin Saksan mukaan asettamalla lainojen ja takausten päättymispäiväksi 20 päivä toukokuuta 2004.

    (112)

    Saksa väitti lisäksi, että valtiontakaus oli välttämätön lainan myöntämiseksi. KfW-konsortion kanssa tehdyn lainasopimuksen mukaan MobilComin oli annettava kaikki käytettävissään olevat vakuudet. Vakuudet eivät kuitenkaan olleet niin suuria, että KfW-konsortio olisi suostunut myöntämään tarvittavan rahoituksen niiden perusteella. Vaikka liittovaltion hallitus pyrki voimakkaasti nostamaan pankkien omaa riskiä, konsortioon kuuluvat pankit vaativat, että lainasummasta 80 prosenttia on taattava liittovaltion ja Schleswig-Holsteinin osavaltion täytetakauksella. Ilman valtion osallistumista tällä tavoin riskin kattamiseen yksikään pankeista ei olisi ollut valmis myöntämään MobilComille rahoitusta, minkä seurauksena MobilCom olisi ajautunut maksukyvyttömyystilaan.

    (113)

    Tuen rajoittamisesta välttämättömään vähimmäismäärään Saksa totesi, että MobilCom oli KfW-konsortion kanssa tekemässään lainasopimuksessa sitoutunut siihen, että se käyttää kaikki olennaisen aineellisen ja/tai rahoitusomaisuuden myynnistä saamansa nettotulot lainojen takaisinmaksuun, jolloin myös valtiontakaus poistuu. Lisäksi MobilCom sitoutui aloittamaan nopeasti lankaverkko- ja Internet-toimintojen myynnin. MobilCom aloitti heti omaisuuden, myös UMTS-omaisuuden, myynnin valmistelun ja sai sen päätökseen niin nopeasti ja menestyksekkäästi, että jäljellä olevat lainamäärät oli mahdollista maksaa takaisin ja lopettaa takaukset ennen määräaikaa.

    (114)

    Lankaverkkotoimintojen, UMTS-omaisuuden ja myöhemmin Millenium-osakkeiden myynnin myötä lainamäärää voitiin vähentää asteittain ja lopulta 17 päivänä syyskuuta 2003 toteutetun Freenet.de AG: n osakkeiden myynnin jälkeen poistaa kokonaan. Näin ollen valtiontakaus oli itse asiassa käytössä vain suunnilleen puolet KfW-lainan laina-ajasta.

    (115)

    Omaisuuden realisointi ja valtion takaamien lainojen takaisinmaksu ei olisi ollut mahdollista yhtään nopeammin. Tämä koskee jo maaliskuussa 2003 sovittua lankaverkkotoimintojen myyntiä, toukokuussa 2003 sovittua UMTS-omaisuuden myyntiä ja myös Dieter Thoman edunvalvojana toteuttamaa MobilComin osakkeiden myyntiä, joka oli mahdollista vasta huhtikuusta 2003 alkaen; MobilComilla ei ollut oikeutta neuvoa Dieter Thomaa, jonka oli Gerhard Schmidin ja Milleniumin kanssa tekemänsä edunvalvontasopimuksen mukaan saavutettava mahdollisimman suuri myyntivoitto.

    (116)

    Saksan mukaan tämä koski myös Freenet-osakkeiden myyntiä. Saksan osakeyhtiölain määräysten mukaan hallituksen olisi täytynyt yrityksen ja osakkeenomistajien etujen mukaisesti estää omaisuuden myynti alihintaan. Saksa selittää yksityiskohtaisesti, että omistusosuuden nopea myynti kyseisenä ajankohtana olisi ollut mahdollista ainoastaan arvopaperipörssin kautta. Freenetin osakkeiden pörssikurssi oli tuolloin alhainen, noin viisi euroa, jonka perusteella koko omistusosuuden pörssiarvo oli 68 miljoonaa euroa. Jos lyhyessä ajassa olisi myyty 76,1 prosenttia Freenetin osakkeista, kurssi olisi todennäköisesti laskenut. Lisäksi valvontaelimet eivät olisi hyväksyneet myyntiä marraskuussa 2002, koska France Télécomin yhtiökokous ei tuolloin ollut vielä hyväksynyt MC Settlement Agreement ‐sopimusta.

    (117)

    Saksa totesi, että MobilComilla ei ollut vaihtoehtoja markkinoilla pysymiseksi. Maksukyvyttömyys olisi ollut kilpailijoiden edun mukaista, sillä MobilComin asiakaskunta olisi siirtynyt niille. Saksan mielestä ei kuitenkaan ollut perusteltua rikkoa MobilCom-konsernia asettamalla se maksukyvyttömyystilaan. Kilpailu-, infrastruktuuri- ja työmarkkinanäkökohdat ennemminkin puolsivat valtiontakauksen myöntämistä.

    (118)

    Saksa pysyi aluksi kannassaan, jonka mukaan vastasuoritteita oli jo toteutettu merkittävässä määrin, erityisesti myymällä UMTS-toiminnot ja lankaverkkotoiminnot, pienentämällä MobilComin määräenemmistö Freenet.de AG: ssä pelkäksi rahoitusosuudeksi sekä sulkemalla Hallbermoosin ja Karlsteinin toimipisteet. Tammikuussa 2004 Saksan kanssa käydyissä neuvotteluissa komissio otti kuitenkin esille muita mahdollisia vastasuoritteita, erityisesti MobilComin verkkokauppojen sulkemisen seitsemän kuukauden ajaksi, joihin Saksa suostui alun perin. Huhtikuussa 2004 Saksa kuitenkin ilmoitti, ettei se voi luvata lopullisesti verkkokauppojen tilapäistä sulkemista.

    VI.   TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI

    (119)

    EY: n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

    (120)

    Komissio toteaa, että Saksan hakemus hyväksynnän saamiseksi lainoille myönnettyjen valtiontakausten jatkamiselle vuoteen 2007 asti on selvitetty sillä, että lainat maksettiin takaisin 22 päivänä syyskuuta 2003 ja takausasiakirjat palautettiin takausten myöntäjille. Sen vuoksi komission ei tarvitse enää tehdä päätöstä tästä hakemuksesta.

    (121)

    Komissio hyväksyi 21 päivänä tammikuuta 2003 yhteisön suuntaviivojen nojalla 50 miljoonan euron lainalle myönnetyn takauksen pelastamistukena. Sen vuoksi tätä tukea ei tarvitse arvioida uudestaan.

    1.   Tuki 112 miljoonan euron lainalle myönnetyn valtiontakauksen muodossa

    (122)

    Komissio katsoo, että 20 päivänä marraskuuta myönnetylle 112 miljoonan euron lainalle myönnetyn 80 prosentin valtiontakauksen on osoitettu olevan EY: n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea.

    (123)

    Takauksen myöntämisestä vastasi kaksi valtion virastoa, Saksan liittotasavallan valtiovarainministeriö sekä Schleswig-Holsteinin osavaltion talous-, teknologia- ja liikenneministeriö. Sen vuoksi se on valtion myöntämää.

    (124)

    Valtiontakaukset kuuluvat periaatteessa EY: n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, jos niistä perittävät maksut eivät ole markkinoilla noudatettavien maksujen mukaisia ja ne vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. (15)

    (125)

    Komissio katsoo, että valtiontakauksesta maksettu palkkio ei ollut markkinakäytännön mukainen. Saksa on ilmoittanut, että MobilComin oli maksettava takauksesta liittovaltiolle palkkiota 0,8 prosenttia vuodessa. Lisäksi oli maksettava 25 000 euron hakemuspalkkio. Schleswig-Holsteinin osavaltiolle oli maksettava yhden prosentin vuotuinen takauspalkkio ja 25 564 euron käsittelypalkkio. Saksa ei ole kuitenkaan esittänyt muita tietoja siitä, että palkkiot ovat riskiin nähden asianmukaisia ja markkinakäytännön mukaisia. Päinvastoin Saksa on viitannut koko ajan myös toisen lainan takaukseen tukena. Näiden seikkojen perusteella ja ottaen huomioon MobilComin vaikean taloudellisen tilanteen ja sen, että yritys oli maksukyvyttömyyden partaalla, komissio päättelee, että palkkiot eivät vastaa riskiä, jonka takauksen myöntäminen aiheutti liittovaltiolle ja osavaltiolle, ja että yksikään yksityinen markkinatoimija ei olisi myöntänyt takausta näillä ehdoilla.

    (126)

    MobilCom sai näin ollen takauksesta valikoivaa hyötyä, jota yritys ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Erityisesti yrityksen lainansaantimahdollisuudet parantuivat. Takauksen ansiosta taloudellisissa vaikeuksissa ollut MobilCom pystyi saamaan lainan ehdoilla, jotka eivät vastanneet sen todellista taloudellista tilannetta eivätkä riskiä, jonka lainanmyöntäjä olisi ottanut myöntäessään lainan vastaavassa taloudellisessa tilanteessa olevalle yritykselle ilman valtiontakausta. Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa vain harvat pankit kieltäytyvät lainan myöntämisestä yritykselle, jos valtio takaa sen takaisinmaksun.

    (127)

    Lisäksi takaus voi vaikuttaa kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. MobilCom tarjoaa toisen sukupolven GSM-matkaviestintäpalveluja koko Saksan alueella. Saksan myöntämä lainatakaus on parantanut MobilComin kilpailuasemaa ja on sen vuoksi omiaan vaikuttamaan muiden toisen sukupolven matkaviestintäpalvelujen tarjoajien kilpailumahdollisuuksiin. Takaus auttoi myös vahvistamaan MobilComin asemaa yhteisön tasolla, sillä se rajoitti muista jäsenvaltioista tulevien palveluntarjoajien mahdollisuuksia tulla Saksan markkinoille tai laajentaa asemaansa niillä. Yhteisön telemarkkinoilla on voimakasta kilpailua eri jäsenvaltioista tulevien operaattoreiden välillä. Monet MobilComin (todelliset tai mahdolliset) kilpailijat toisen sukupolven matkaviestintäpalvelujen tarjoamisen alalla ovat yrityksiä, joiden pääkonttori sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa (esim. O2, E-Plus, Vodafone D2, Talkline ja Debitel).

    (128)

    Tästä syystä myönnetty valtiontakaus on EY: n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

    (129)

    Komission mielestä taattuun lainaan ei sisältynyt takauksen lisäksi muuta tukea. Laina taattiin takauksella markkinoilla tavanomaisella tavalla. MobilComilta 112 miljoonan euron lainasta peritty korko (euribor + 2,5 prosenttia vuodessa) oli myös verrattavissa terveiltä yrityksiltä perittävään korkoon eikä se ollut komission soveltamaa viitekorkoa alhaisempi. (16)

    2.   Soveltuvuus yhteismarkkinoille

    (130)

    EY: n perustamissopimuksen 87 artiklassa sallitaan poikkeuksia periaatteesta, jonka mukaan valtiontuet eivät sovellu yhteismarkkinoille. Tuet voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuviksi 87 artiklan 2 kohdan poikkeusten nojalla. Kyseessä oleva tukitoimenpide ei kuitenkaan ole luonteeltaan sosiaalinen tuki eikä sitä myönnetä yksittäisille kuluttajille (a alakohta), sitä ei ole tarkoitettu luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi (b alakohta) eikä sitä ole tarkoitettu Saksan liittotasavallan tiettyjen alueiden talouden tukemiseksi (c alakohta). Poikkeukset ovat mahdollisia myös perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan nojalla (alueellinen näkökohta), joita ei kuitenkaan voida soveltaa tässä tapauksessa, koska MobilComille myönnetyn tuen tarkoituksena ei ole tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistäminen. Myöskään 87 artiklan 3 kohdan b ja d alakohdan poikkeuksia ei voida soveltaa. Ne liittyvät yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden sekä kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen.

    (131)

    Jäljelle jää perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätty poikkeus ja siihen perustuvat yhteisön suuntaviivat. Komissio katsoo, että muita yhteisön suuntaviivoja — esimerkiksi tutkimus- ja kehitystukea, pk-yrityksiä tai työllisyys- ja koulutustukia koskevia suuntaviivoja — ei voida soveltaa. Jos pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa vahvistetut edellytykset täyttyvät, pelastamis- ja rakenneuudistustuet voivat mahdollisesti edistää taloudellisen toiminnan kehitystä ilman kauppaan kohdistuvaa vaikutusta (yhteisön suuntaviivojen 20 kohta), jolloin niiden voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille.

    a)   Toisen tuen arviointi rakenneuudistustukena

    (132)

    Perusteellisen arvioinnin jälkeen komissio on päätellyt, että toinen tuki on vastoin Saksan ja tuensaajayrityksen käsitystä rakenneuudistustuki eikä pelastamistuki.

    (133)

    Yhteisön suuntaviivojen mukaan pelastamistuki on luonteeltaan tilapäistä. Se mahdollistaa vaikeuksissa olevan yrityksen toiminnan jatkamisen rakenneuudistus- tai selvitystilasuunnitelman laatimiseen tarvittavan ajan. Tuki on rajattava siihen määrään, joka on välttämätön yrityksen toiminnan jatkamiseksi rakenneuudistussuunnitelman laatimisen ajan (kattaa esimerkiksi palkkakustannukset tai tavanmukaiset hankinnat).

    (134)

    Rakenneuudistus on sitä vastoin osa realistista, johdonmukaista ja kauaskantoista suunnitelmaa, jonka tavoitteena on palauttaa yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus. Siihen sisältyy erityisesti yrityksen toiminnan uudelleenorganisointi ja järkeistäminen, johon tavallisesti kuuluu luopuminen tappiollisesta toiminnasta ja sellaisen toiminnan rakenteellinen uudistaminen, jonka kilpailukyky voidaan palauttaa. Yritystoiminnan rakenteen uudistamista on yleensä täydennettävä rahoitusrakenteen uudistamisella.

    (135)

    Komissio katsoo, että toinen takaus ei täytä pelastamistuelle asetettuja edellytyksiä. Valtion takaaman lainan tarkoituksena ei ollut rahoittaa yksinomaan juoksevia kustannuksia, tavanomaisista parannuksista aiheutuvat kustannukset mukaan luettuina, jotta yritys voitaisiin pitää toiminnassa rajoitetun ajan kunnes rakenneuudistussuunnitelma on laadittu.

    (136)

    Saksan toimittamien tietojen mukaan valtion takaaman 112 miljoonan euron (88,3 miljoonan euron) lainan tarkoituksena oli ennemminkin mahdollistaa MobilComille useiden uudelleenjärjestelytoimien toteuttaminen tappiollisella palveluoperaattorialalla. Toimenpidepaketin selvänä tavoitteena oli siten poistaa pysyvästi tämän liiketoiminta-alan jatkuvien tappioiden syyt.

    (137)

    Erityisesti valtion takaamalla lainalla rahoitettiin 850 täysiaikaisen työpaikan nopea lopettaminen palveluoperaattorialalla. Tämän toimenpiteen tarkoituksena oli vähentää alan suurta henkilöstömäärää, joka mainittiin rakenneuudistussuunnitelmassa olennaiseksi syyksi tappioihin.

    (138)

    Toinen kustannusryhmä muodostui kannattamattomien sopimusten irtisanomisesta tai peruuttamisesta ja siirtymisestä tavanomaisiin palveluoperaattorin perimiin tariffeihin niiden asiakkaiden osalta, jotka oli hankittu omaa UMTS-verkkoa silmälläpitäen. Asiakaspohjan virtaviivaistamisen ja tariffien mukauttamisen avulla oli tarkoitus luoda pitkällä aikavälillä kannattavia asiakassuhteita ja pysäyttää bruttotuottomarginaalien aleneminen.

    (139)

    Sulkemalla Karlsteinin toimipaikan, joka tuli osaksi MobilCom-konsernia D-Plus Telecommunications GmbH: n oston myötä, ja Hallbergmoosin toimipaikan, joka tuli osaksi konsernia Cellway Kommunikationsdienste ‐yrityksen oston myötä, ja keskittämällä kaikki myynti- ja asiakaspalvelutoiminnot päätoimipaikkaan Büdelsdorfiin ja Erfurtiin MobilCom sai toteutettua omien sanojensa mukaan välttämättömiä sopeutustoimenpiteitä, jotka oli laiminlyöty UMTS-liiketoimintaan keskittymisen vuoksi.

    (140)

    Tämän perusteella komissio katsoo, että valtion takaamalla lainalla rahoitetulla toimenpidepaketilla oli pääasiassa rakenteellisia, palveluoperaattorialan ja yrityksen pitkäaikaisen elinkelpoisuuden varmistamiseen tähtääviä vaikutuksia eikä sen tarkoituksena ollut yksinomaan yrityksen toiminnan jatkaminen rakenneuudistussuunnitelman laatimisen ajan. Rakenteellisia toimenpiteitä ei voida rahoittaa pelastamistuella. Sen vuoksi komissio päättelee, että toinen takaus on yhteisöjen suuntaviivoissa tarkoitettua rakenneuudistustukea.

    (141)

    Komissio olettaa myös, että palveluoperaattorialalla toteutetut toimenpiteet perustuivat toteuttamiskelpoiseen suunnitelmaan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Komissio ei hyväksy Saksan väitettä, jonka mukaan rakenneuudistussuunnitelmaa ei olisi vielä ollut laadittu valtion takaaman lainan myöntämisajankohtana marraskuussa 2002.

    (142)

    Yhtiön hallitus päätti jo syyskuussa 2002 tiiviissä yhteistyössä hallintoneuvoston kanssa tervehdyttämisohjelman pääkohdista. (17) MobilComille oli tällöin täysin selvää, että UMTS-hanketta ei voitu toteuttaa ilman France Télécomin osallistumista ja että siitä oli sen vuoksi luovuttava.

    (143)

    Yhtiön hallitus esitti lisäksi kattavan palveluoperaattorialan tervehdyttämisohjelman, jonka pääkohtia olivat jo tuolloin 850 täysiaikaisen työpaikan vähentäminen ydinliiketoiminta-alalla, aikaisemmin viidelle paikkakunnalle jaettujen myynti- ja asiakaspalvelutoimintojen keskittäminen päätoimipaikkaan Büdelsdorfiin ja Erfurtiin sekä asiakashankintakustannusten laskeminen (esimerkiksi sulkemalla kannattamattomia MobilCom-liikkeitä).

    (144)

    Tämä tervehdyttämisohjelma, joka oli olennaisilta osiltaan sama kuin komissiolle maaliskuussa 2003 esitetty rakenneuudistussuunnitelma, annettiin Deloitte & Touche ‐tilintarkastusyhtiön arvioitavaksi. Deloitte & Touche totesi 25 päivänä lokakuuta 2002 antamassaan raportissa, että käytettävissä olleen ajan lyhyyden ja tehtävänannon vuoksi se ei pystynyt antamaan lopullista lausuntoa siitä, poistiko MobilCom-konsernin rakenneuudistussuunnitelma ”kaikki heikkoudet täydellisesti”. Tärkeimmät heikkoudet oli kuitenkin otettu huomioon ja ne esiteltiin raportissa. Kaiken kaikkiaan rakenneuudistussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet pystyisivät poistamaan tähän mennessä havaitut heikkoudet ja mahdollistamaan MobilCom-konsernille voitolliseen tulokseen pääsemisen 1—2 vuodessa.

    (145)

    Tämän perusteella komissio voi riittävällä varmuudella päätellä, että viimeistään marraskuussa 2002 oli olemassa johdonmukainen suunnitelma yrityksen tervehdyttämiseksi. Kyseisen suunnitelman perusteella KfW-konsortio teki päätöksen lainan myöntämisestä ja siihen perustuivat myös marraskuussa aloitetut toimenpiteet palveluoperaattorialan uudelleenjärjestämiseksi. Tätä päätelmää ei muuta se, että France Télécom ei kyseisenä ajankohtana ollut vielä hyväksynyt lopullisesti MC Settlement Agreement -sopimusta. Jos sopimus ei olisi tullut voimaan, MobilComin olisi täytynyt hakea maksukyvyttömyystilaan asettamista. Tervehdyttämismahdollisuuksien arvioinnissa lähdettiin alusta alkaen siitä oletuksesta, että on mahdollista poistaa suuri osa veloista, ja näin ollen oletettiin, että sopimus tehdään. MobilCom itse aloitti toimenpiteiden täytäntöönpanon välittömästi odottamatta France Télécomin yhtiökokouksen lopullista hyväksyntää.

    (146)

    Toisen tuen luokitteluun rakenneuudistustueksi vaikutti merkittävästi myös se, että valtion takaaman lainan laina-aika oli sen myöntämisajankohtana 18 kuukautta eli 20 päivään toukokuuta 2004. Takauksen oli alkujaan määrä olla voimassa 15 päivään maaliskuuta 2003. Tämä määräaika pitenisi kuitenkin automaattisesti, jos komissiolle esitetään ennen sen päättymistä rakenneuudistussuunnitelma. Yhteisön suuntaviivojen 23 kohdan mukaan lainatakausten muodossa myönnettävien pelastamistukien on liityttävä lainoihin, jotka on maksettava takaisin viimeistään 12 kuukauden kuluessa siitä, kun viimeinen lainaerä on siirretty kyseiselle yritykselle. Tässä tapauksessa ei ollut näin.

    (147)

    Näin ollen toinen tuki on rakenneuudistustukea, jonka komissio voi hyväksyä ainoastaan silloin, kun yhteisön suuntaviivoissa määrätyt edellytykset täyttyvät.

    b)   Yhdenmukaisuus rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen kanssa

    (148)

    Yhteisön suuntaviivojen mukaan yritys on vaikeuksissa, jos se ei pysty omilla taikka omistajilta/osakkailta tai luotonantajilta saaduilla varoilla pysäyttämään tappiollista kehitystä, joka johtaa lähes varmasti yrityksen toiminnan loppumiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen (yhteisön suuntaviivojen 4 kohta). Vaikeuksissa olevan yrityksen tavanomaisia oireita ovat jatkuvat tappiot, kassavirran supistuminen tai nettovarallisuuden heikentyminen tai menettäminen ja tilanteet, joissa yritys ei kykene saneeraukseen omilla taikka osakkailtaan tai luotonantajilta saaduilla varoilla (yhteisön suuntaviivojen 6 kohta).

    (149)

    France Télécomin vetäytyminen UMTS-liiketoiminnan rahoittamisesta vastasi MobilComin koko yhtiövarallisuuden likvidointia.

    (150)

    MobilCom-konsernin tappiot ennen korkoja ja veroja (EBIT) olivat vuoden 2002 kolmannella vuosineljänneksellä 2,9 miljardia euroa ja sen omat varat 606,7 miljoonaa euroa (vuonna 2001: 3,769 miljardia euroa); syyskuussa 2002 uhannut maksukyvyttömyystila pystyttiin välttämään ainoastaan KfW: n myöntämällä 50 miljoonan euron maksuvalmiuslainalla, jonka valtio takasi.

    (151)

    Siitä huolimatta, että tehdyn MC Settlement Agreement -sopimuksen mukaan France Télécom otti vastatakseen yhteensä 6,9 miljardin euron UMTS-sitoumuksista korkoineen, konsernin tappiot olivat vuoden 2002 viimeisellä vuosineljänneksellä 289 miljoonaa euroa eli selvästi suuremmat kuin tappiolliset tulokset ennen kriisiä (vuosineljännes 2/2002: - 172,8 miljoonaa euroa, vuosineljännes 1/2002: - 116,4 miljoonaa euroa, vuosineljännes 4/2001: - 91,9 miljoonaa euroa).

    (152)

    Edellä esitettyjen likviditeettilukujen perusteella komissio päättelee, että MobilCom-konsernin negatiivista kassavirtakehitystä ei voitu pysäyttää vuoden 2002 marraskuussakaan. Käytössä olleet maksuvalmiusvarat oli käytetty jo syyskuussa 2002. Pelastamistuen avulla pystyttiin kattamaan ainoastaan lyhytaikaiset maksuvalmiustarpeet ja välttämään välittömästi uhkaava maksukyvyttömyystila.

    (153)

    Lisäksi Saksa osoitti, että ilman rakenneuudistussuunnitelman sisältämiä uudelleenjärjestelytoimenpiteitä tappiot olisivat maaliskuussa 2003 todennäköisesti olleet 110 miljoonaa euroa suuremmat kuin ilman näitä toimenpiteitä. Saksan mukaan tätä tappiota ei olisi enää voitu rahoittaa pankkilainoilla.

    (154)

    Komissio päättelee lisäksi, että MobilCom ei olisi pystynyt kattamaan marraskuun 2002 rahoitustarvetta käytettävissä olleilla omilla varoillaan.

    (155)

    Kuten jo todettiin, kyseisenä ajankohtana ei enää ollut käytettävissä maksuvalmiusvaroja. Käytettävissään olevien tietojen perusteella komission on pääteltävä myös, että rakenneuudistussuunnitelmaan sisältynyt Freenet-osakkeiden (osittainen) myynti valtion takaamien lainojen takaisinmaksamiseksi ei olisi ollut mahdollinen lyhyellä aikavälillä; myynti toteutui lopulta syyskuussa 2003.

    (156)

    Saksa on osoittanut vakuuttavasti, että ennen MC Settlement Agreement ‐sopimuksen tekemistä marraskuussa 2002 ei ollut mahdollista myydä Freenet-osakkeita UMTS-hankkeeseen liittyvien pankkivelkojen vuoksi. Myyntiä ei olisi voitu toteuttaa ilman velkojapankkien suostumusta, koska Freenet-osakkeet oli kyseisenä ajankohtana vielä pantattu niille. UMTS-toimialan suurten velkojen vuoksi velkojapankit eivät olisi suostuneet myyntiin. Lisäksi myyntituotto olisi täytynyt käyttää yksinomaan UMTS-hankkeeseen liittyvien pankkivelkojen takaisinmaksuun.

    (157)

    Komission käytettävissä ei myöskään ole todisteita siitä, että akuutin kriisin aikana vuoden 2002 kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä sijoittajat olisivat osoittaneet kiinnostusta MobilCom AG: n osakkeiden hankintaan. Sen vuoksi tämäkään varainhankintakeino ei ollut MobilComin käytettävissä.

    (158)

    Saksa on myös osoittanut riittävällä varmuudella, että konsortiopankit eivät olisi myöntäneet 112 miljoonan euron lainaa ilman valtiontakausta, koska takaisinmaksun laiminlyönnin riski oli liian suuri ja varsinkin koska pankkitoiminnassa tavanomaisia vakuuksia ei ollut riittävästi.

    (159)

    Saksa on toimittanut esimerkiksi 1 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyn konsortion johtajana toimineen KfW: n lausunnon, jossa KfW arvioi niiden vakuuksien arvoa, jotka annettiin lisäksi 112 miljoonan euron lainalle. MobilCom sitoutui 112 miljoonan euron lainaa koskevassa sopimuksessa muun muassa panttaamaan kaikki osakkeet MobilCom AG: n tai MobilCom Holding GmbH: n kaikissa tytär- ja osakkuusyhtiöissä, mukaan luettuna omistusosuus Freenet.de AG: ssä, sekä siirtämään kaikki saatavat Millenium GmbH: lta ja aikaisemmalta johtajalta Gerhard Schmidiltä (yhteensä 71 miljoonaa euroa). Lisäksi oli siirrettävä kaikki pankkitoiminnassa tavanomaiset vakuudet, jotka yrityksellä oli.

    (160)

    Freenet-osakkeiden, jotka oli pantattu jo joulukuussa 2002, arvoa ei KfW: n mukaan pystytty arvioimaan osakkeiden suuren volatiliteetin vuoksi.

    (161)

    Pankkikonsortiolle siirretyt saatavat Gerhard Schmidiltä ja Millenium GmbH: lta oli tarkoitus kattaa siten, että edunvalvojana toiminut Dieter Thoma myy MobilCom AG: n osakkeet 31 päivään joulukuuta 2003 mennessä. Tämän vakuuden arvo arvioitiin MobilComin osakkeen pörssikurssin mukaan. Koska osakkeen pörssikurssi riippuu MobilComin luottokelpoisuudesta, KfW ei Saksan mukaan pystynyt tavanomaisten pankkitoiminnan periaatteiden mukaan antamaan tällekään vakuudelle vakuusarvoa.

    (162)

    Muut vakuudet, kuten lankaverkkotoimintojen myynnistä syntyneet 35 miljoonan euron saatavat Freenet.de AG: ltä, jotka siirrettiin myöhemmin, eivät lainan myöntämisajankohtana vielä olleet käytettävissä.

    (163)

    Komission on sen vuoksi pääteltävä, että 80-prosenttinen liitto- ja osavaltion takaus oli välttämätön 112 miljoonan euron lainan myöntämiseksi.

    (164)

    Yhteenvetona komissio toteaa, että yritys ei toisen lainan myöntämisajankohtana pystynyt saneeraukseen omilla taikka osakkailtaan tai luotonantajilta saaduilla varoilla. Tämän vuoksi komission mielestä on osoitettu riittävällä tavalla, että MobilCom oli marraskuussa 2002 vielä yhteisön suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla vaikeuksissa oleva yritys.

    (165)

    Yhteisön suuntaviivojen 30 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa asetetaan rakenneuudistustuen myöntämisen edellytykseksi rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano, jonka komissio on vahvistanut jokaisen yksittäisen tuen osalta ja jonka soveltuvuus pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseen on arvioitava.

    (166)

    Komissiolla ei ollut epäilystäkään MobilCom-konsernin tervehdyttämismahdollisuuksista France Télécomin kanssa tehdyn MC Settlement Agreement -sopimuksen jälkeen. Komissiolle maaliskuussa 2003 esitetty yksityiskohtainen rakenneuudistussuunnitelma sisälsi kattavan analyysin ongelmien taustalla olleista rakenteellisista puutteista sekä laajan luettelon toimenpiteistä havaittujen heikkouksien poistamiseksi. Vuoden 2007 loppuun asti ulottuvien tulosennusteiden ja skenaario- ja riskianalyysin perusteella komissio pystyi lopulta päättelemään, että ehdotetut rakenneuudistustoimenpiteet olivat järkeviä ja johdonmukaisia ja soveltuivat periaatteessa palauttamaan MobilComin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden.

    (167)

    Lisäksi Deloitte & Touche arvioi MobilComin toimeksiannosta rakenneuudistussuunnitelman ja päätteli, että suunnitelma noudatti tilintarkastusyhtiön 25 päivänä lokakuuta 2002 antamassa raportissa ja sen laatimissa tervehdyttämishanketta koskevissa kuukausiraporteissa esitettyjä arvioita.

    (168)

    Myös todellinen kehitys tukee tätä ennakkoarviointia. MobilCom sai palveluoperaattorialalla jälleen voittoa jo vuoden 2003 toisella vuosineljänneksellä (ensimmäistä kertaa yhteentoista vuosineljännekseen) ja pystyi maksamaan kaikki velkansa takaisin Freenet-osakkeiden syyskuussa 2003 tapahtuneen myynnin jälkeen.

    (169)

    Yhteisön suuntaviivojen 40 kohdan mukaan tuen määrä ja intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi. Tuensaajien on osallistuttava rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan, myös myymällä omaisuuseriä, jotka eivät ole välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden kannalta, tai markkinaehtoisella ulkoisella rahoituksella.

    (170)

    Komissio katsoo, että Saksa on osoittanut riittävällä varmuudella, että kyseessä oleva rakenneuudistustuki 112 miljoonan euron lainalle myönnetyn valtiontakauksen muodossa rajoittuu rakenneuudistuksen toteuttamiseksi välttämättömään määrään, kun otetaan huomioon yrityksen, sen osakkaiden tai sen konsernin, johon yritys kuuluu, käytettävissä olevat varat. MobilCom ei ole rakenneuudistuksen aikana tehnyt uusia hankintoja tai uusia investointeja, jotka eivät olleet ehdottoman välttämättömiä pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Siitä huolimatta komission mielestä on välttämätöntä asettaa tuen hyväksynnälle tiettyjä ehtoja kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttämiseksi (ks. 176—189 kohta).

    (171)

    Valtion takaaman lainan laina-ajan osalta komissio ottaa huomioon, että Saksan mukaan France Télécom vaati, että valtion takaaman rakenneuudistuslainan laina-ajan on oltava vähintään 18 kuukautta, jotta se ottaisi vastatakseen UMTS-liiketoiminnasta aiheutuneista sitoumuksista, mikä oli MobilComin kannalta välttämätöntä. Tämän vuoksi lyhyempi laina-aika ei olisi ollut mahdollinen vaarantamatta MC Settlement Agreement ‐sopimuksen tekoa. Sen vuoksi komissio katsoo tuen rajoittamista välttämättömään määrään koskevan vaatimuksen täyttyvän.

    (172)

    Tarkastellessaan tuensaajayrityksen osallistumista rakenneuudistukseen omilla varoillaan komissio ottaa huomioon, että valtion takaus kattoi lainasummasta ainoastaan 80 prosenttia. Jäljelle jäävään 20 prosenttiin liittyvän riskin kattoivat yritys ja lainanantajapankit. Lisäksi MobilCom osallistui rakenneuudistuksen rahoitukseen myymällä omaisuutta, kuten jo rakenneuudistussuunnitelmassa ennakoitiin. Lankaverkon myynnistä Freenetille 35 miljoonan euron hintaan maaliskuussa 2003 saadut ensimmäiset maksuerät käytettiin lainojen takaisinmaksuun. Loppuosa lainasta maksettiin takaisin kokonaisuudessaan alle vuoden kuluessa tuloilla, jotka saatiin myymällä 20 prosenttia Freenetin osakkeista.

    (173)

    Tämän perusteella ja ottaen huomioon, että tuki muodostui lainatakauksesta eikä sellaisesta avustuksesta, jota ei tarvitse maksaa takaisin, komissio päättelee, että MobilCom osallistui rakenneuudistukseen riittävällä määrällä omia varojaan yhteisön suuntaviivojen 40 kohdan mukaisesti ja että tuki oli rajoitettu vähimmäismäärään.

    (174)

    Yhteisön suuntaviivojen 35 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa täsmennetään, että on toteutettava toimenpiteitä tuesta kilpailijoille aiheutuvien haittavaikutusten lieventämiseksi mahdollisimman paljon. Useimmiten tämä edellytys täytetään rajoittamalla tai supistamalla yrityksen läsnäoloa merkityksellisillä markkinoilla suhteessa tuen aiheuttamaan kilpailun vääristymiseen ja etenkin yrityksen suhteelliseen painoarvoon markkinoilla.

    (175)

    Komissio toteaa, että MobilCom on käyttänyt myönnetyn tuen rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti ainoastaan matkaviestintä-/palveluoperaattorialan tervehdyttämiseen. Sen vuoksi tuki aiheuttaa vaikutuksia ensi sijassa matkaviestintämarkkinoilla. Komission arvion mukaan mainittavaa vaikutusta ei kohdistu lankaverkko-, puhelintoiminta- ja Internet-palveluiden markkinoille, joilla MobilCom toimii myös tulevaisuudessa Freenet.de AG: stä omistamansa osuuden kautta.

    (176)

    Sen vuoksi komissio tarkastelee jäljempänä sitä, onko tuki vaikuttanut kielteisesti MobilComin kilpailijoihin matkaviestintämarkkinoilla ja aiheuttanut kilpailun vääristymistä, joka edellyttää vastasuoritteita.

    (177)

    Jos tarkastellaan matkaviestintäpalvelujen markkinoita kokonaisuudessaan, MobilCom kuuluu rakenneuudistusta edeltävällä 8 prosentin kokonaismarkkinaosuudellaan ja sen jälkeisellä noin 6 prosentin markkinaosuudellaan pienten operaattoreiden ryhmään. Lisäksi tukea ei myönnetty MobilComille avustuksena vaan lainatakauksena. Taattu laina maksettiin kokonaisuudessaan takaisin jo 20 päivänä syyskuuta 2003 eli ainoastaan 10 kuukauden kuluttua lainan myöntämisestä marraskuussa 2002.

    (178)

    Toisaalta MobilCom noudatti vuoden 2002 kriisiä edeltäneinä vuosina hinnoittelun kannalta aggressiivista laajentumisstrategiaa, jonka tavoitteena oli yksinomaan kasvu matkaviestintä-/palveluoperaattorialalla kannattavuuden kustannuksella. MobilComin keskittyminen pelkästään markkinaosuuden kasvattamiseen johtui osittain myös suunnitellusta UMTS-verkon rakentamisesta, koska verkko-operaattorit saavat asiakkaistaan suurempia marginaaleja kuin pelkät palveluoperaattorit.

    (179)

    Keskittämällä toimintansa UMTS-alalle ja pyrkimällä vakiinnuttamaan asemansa UMTS-operaattorina MobilCom otti suuren riskin. Lopulta tämä liiketoimintastrategia epäonnistui, kuten MobilComin vaikeudet vuoden 2002 loppupuoliskolla osoittavat. MobilCom vetäytyi sen vuoksi verkko-operaattorina UMTS-alalta ja suuntasi markkinointistrategiansa olemassa olevien kannattavien asiakkaiden sitomiseen sekä keskimääräisen kuukausiliikevaihdon nostamiseen.

    (180)

    Myönnetyn tuen vuoksi MobilComin ei kuitenkaan tarvinnut kantaa yksin riskejä sisältävän strategiansa kielteisiä vaikutuksia, mutta se hyötyi samalla edelleen myönteisistä vaikutuksista, kuten mahdollisuudesta säilyttää asiakaspohjan virtaviivaistamisen yhteydessä suurempi asiakaskunta. MobilCom sai siten tuen ansiosta selvän edun kilpailijoihinsa nähden.

    (181)

    Lisäksi MobilCom myönsi, että ilman valtiontukea sen olisi pitänyt hakea maksukyvyttömyystilaan asettamista, jolloin se olisi todennäköisesti menettänyt suuren osan asiakkaistaan. Tuen avulla yritys ei pelkästään pystynyt jatkamaan toimintaansa, vaan se pystyi myös toteuttamaan fyysisen uudelleenorganisoinnin, suuntaamaan markkinointistrategiansa uudelleen, puhdistamaan asiakaspohjansa vähän voittoa tuottavista asiakkaista ja keskittymään kannattaviin asiakkaisiin. Tämän seurauksena asiakkaiden määrä pieneni rakenneuudistuksen aikana, mutta asiakaskohtainen bruttotuotto kuitenkin nousi. (18)

    (182)

    Komissio ottaa myös huomioon, että tuen myöntäminen antoi MobilComille aikaa valmistella huolellisesti suunniteltu Freenet-osakkeiden myynti ja siten saada mahdollisemman suuret myyntitulot lainojen takaisinmaksamiseksi ja maksuvalmiuden parantamiseksi. Tämän seurauksena MobilCom pystyi saamaan 176 miljoonan euron myyntitulot myymällä vain 20 prosenttia osakkeista. Sen jälkeen kun MobilCom oli maksanut takaisin maksamatta olleet määrät valtion takaamista lainoista, sille jäi osakekaupasta vielä 60 miljoonaa euroa käytettäväksi liiketoimintaan palveluoperaattorialalla.

    (183)

    MobilCom hyötyi sen vuoksi liiketoimintastrategiaansa uudistaessaan sekä suoraan että välillisesti taatusta lainasta, sillä takauksen ansiosta MobilCom sai tilapäistä rahoitusta, joten se pystyi myymään Freenet.de AG: n osakkeet sopivampana myöhäisempänä ajankohtana. Aikaisemmin tapahtunut myynti olisi todennäköisesti tuonut vähemmän tuloja.

    (184)

    Tuki vaikuttaa erityisen haitallisesti niihin kilpailijoihin, joiden on myös suunnattava liiketoimintastrategiansa kannattaviin asiakassegmentteihin, koska markkinoiden luonnollinen saturaatiopiste saavutetaan todennäköisesti lähivuosina, mutta jotka eivät saa siihen valtiontukea. Huolimatta siitä, että MobilComin osuus Saksan matkaviestintämarkkinoista on alle 10 prosenttia ja että se maksoi valtion takaaman lainan nopeasti takaisin, komissio päättelee, että tuki on johtanut kohtuuttomaan kilpailun vääristymiseen Saksan matkaviestintämarkkinoilla.

    (185)

    Komissio katsoo, että Saksan mainitsemat toimenpiteet markkinaläsnäolon pienentämiseksi, erityisesti vetäytyminen UMTS-toiminnasta, eivät ole lieventäneet riittävästi mainittua kilpailun vääristymistä.

    (186)

    Vetäytyminen UMTS-toiminnasta ei ole omiaan tasoittamaan MobilComin kilpailijoille aiheutuvia haittoja, koska siitä hyötyvät ensi sijassa jäljelle jäävät UMTS-toimiluvan haltijat, jotka muodostavat vain osan matkaviestintämarkkinoiden kilpailijoista. Vetäytyminen lankaverkko- ja Internet-liiketoiminnasta siirtämällä lankaverkkotoiminnot Freenetille ja Saksan väittämä Freenet-omistusosuuden muuttaminen strategisesta omistusosuudesta pelkäksi rahoitusosuudeksi eivät myöskään ole riittävä vastasuorite tuen aiheuttamalle kohtuuttomalle kilpailun vääristymiselle, koska siitä hyötyvät pääasiassa lankaverkko-operaattorit ja Internet-palvelujen tarjoajat eivätkä matkaviestintäoperaattorit.

    (187)

    Saksa ilmoittaa yhtenä vastasuoritteena myös 1 850 täysiaikaisen työpaikan vähentämisen, näistä 850 palveluoperaattorialalla, sekä toimipaikkojen sulkemisen. Saksan mukaan MobilCom on myös menettänyt asiakkaita ja siten markkinaosuutta. Vuoden 2003 lopussa yrityksellä oli enää runsaat 4,2 miljoonaa asiakasta verrattuna noin 4,9 miljoonaan asiakkaaseen ennen kriisin alkamista. Tämä lasku on johtanut tulojen pienentymiseen palveluoperaattorialalla 7,2 prosentilla (1,356 miljardia euroa vuonna 2003 verrattuna 1,487 miljardiin euroon vuonna 2002).

    (188)

    Komissio viittaa kuitenkin siihen, että rakenneuudistussuunnitelman mukaan työpaikkojen vähentäminen ja toimipaikkojen sulkeminen olivat myös välttämättömiä tehokkuutta lisääviä toimenpiteitä. Liikevaihdon negatiivinen kehitys rakenneuudistusvaiheen aikana on pystytty sittemmin pysäyttämään. Palveluoperaattorialan liikevaihto oli vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä jo 349 miljoonaa euroa verrattuna 321 miljoonaan euroon vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä. On myös todettava, että MobilComin asiakasmäärä on nyt vakiintunut noin 4,2 miljoonaan asiakkaaseen. Vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä uusien asiakkaiden määrä (426 000 uutta asiakasta) ylitti menetettyjen asiakkaiden määrän samalla ajanjaksolla (338 000 asiakasta) (19). Yrityksen toimittamien tietojen mukaan sopimusasiakkaiden alalla on vieläkin havaittavissa suurta vaihtamisvalmiutta, mikä vuoden 2004 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana johti jälleen asiakasmäärän lievään laskuun. Kaiken kaikkiaan MobilCom kuitenkin sai vuoden 2004 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana selvästi enemmän uusia sopimusasiakkaita kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2003. MobilComin itsensä toimittamien tietojen mukaan sen markkinaosuus uusien asiakkaiden alalla oli vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä 10 prosenttia. (20)

    (189)

    Ottaen huomioon 175—184 kohdassa kuvaillun kohtuuttoman kilpailun vääristymisen komissio päättelee, että Saksan mainitsemat toimenpiteet eivät vielä lievennä riittävästi MobilComin kilpailijoille aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia, mutta määritettäessä uusia vastasuoritteita on kuitenkin otettava huomioon erityisesti jo menetettyjen asiakkaiden määrä ja rakenneuudistusvaiheen aikana kärsityt liikevaihdon menetykset sekä UMTS-liiketoiminnasta luopuminen.

    (190)

    Komissio on tehnyt Saksalle selväksi, että toisen tuen hyväksyntä rakenneuudistustukena ei sovellu yhteismarkkinoille ilman uusia vastasuoritteita. Nämä vastasuoritteet eivät kuitenkaan saisi vaikuttaa MobilComin toimintaan liian voimakkaasti ottaen huomioon mainitut asiakkaiden ja liikevaihdon menetykset rakenneuudistuksen aikana sekä vetäytyminen UMTS-toiminnasta verkko-operaattorin ominaisuudessa.

    (191)

    Komission edustajien sekä Saksan liittohallituksen, Schleswig-Holsteinin osavaltion ja yrityksen edustajien välisten 9 ja 21 päivänä tammikuuta 2004 käytyjen neuvottelujen jälkeen keskusteltiin muista vastasuoritteista, komission vaatimuksesta erityisesti mahdollisuudesta keskeyttää tilapäisesti MobilComin matkaviestintäsopimusten suora verkkokauppa. Saksa piti näissä neuvotteluissa kiinni oikeuskäsityksestään, mutta ilmaisi kuitenkin halukkuutensa suostua MobilComin matkaviestintäsopimusten suoran verkkokaupan tilapäiseen keskeyttämiseen seitsemäksi kuukaudeksi, jotta tuki voitaisiin hyväksyä. Saksa ilmoitti 13 päivänä helmikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, että MobilCom oli periaatteessa myös valmis sulkemaan enintään seitsemäksi kuukaudeksi matkaviestintäsopimuksiaan verkossa suoraan myyvät verkkokauppansa. Tässä kirjeessä annettiin lisäksi toimenpiteen mahdollisesta toteuttamistavasta lisätietoja, joita vielä täsmennettiin komission pyynnöstä 18 päivänä helmikuuta 2004 päivätyllä Saksan sähköpostiviestillä.

    (192)

    Huhtikuussa 2004 Saksa kuitenkin ilmoitti, ettei se voi luvata lopullisesti verkkokauppojen sulkemista. Saksa viittasi tässä yhteydessä MobilComin lopulta ilmaisemaan oikeudelliseen kantaan. Yritys epäili edelleen sitä, että kyse olisi rakenneuudistustuesta. Jos komissio siitä huolimatta päättelisi, että kyse on rakenneuudistustuesta, suunniteltu matkaviestintäsopimusten suoran verkkokaupan keskeyttäminen seitsemäksi kuukaudeksi aiheuttaisi yritykselle kohtuuttoman rasituksen.

    (193)

    Kuten 132—147 kohdassa jo yksityiskohtaisesti kuvaillaan, komissio katsoo toisen tuen olevan rakenneuudistustukea. Samoin edellä todetaan komission olevan sitä mieltä, että kyseessä olevan tuen tapauksessa on toteutettava enemmän toimenpiteitä tuen myöntämisen aiheuttaman kohtuuttoman kilpailun vääristymisen tasoittamiseksi.

    (194)

    Koska Saksan ja kyseessä olevan yrityksen kanssa ei päästy yksimielisyyteen mahdollisista vastasuoritteista, komissio käyttää asetuksen (EY) N:o 659/1999 7 artiklan 4 kohdassa säädettyä mahdollisuutta asettaa toisen tuen hyväksynnän ehdoksi MobilComin matkaviestintäsopimusten (ennalta tai jälkikäteen maksettavien) suoran verkkokaupan keskeyttäminen seitsemäksi kuukaudeksi.

    (195)

    Saksan on tämän ehdon mukaan varmistettava, että MobilCom AG ja kaikki konserniin kuuluvat yhtiöt sulkevat MobilComin matkaviestintäsopimuksia verkossa suoraan myyvät verkkokaupat seitsemäksi kuukaudeksi niin, että uusia matkaviestintäsopimuksia (ennalta ja/tai jälkikäteen maksettavia) ei voida tehdä suoraan MobilCom AG: n tai konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Tämä ei vaikuta muiden operaattoreiden matkaviestintäsopimusten myyntiin Freenet.de AG: n kautta.

    (196)

    Lisäksi Saksan on varmistettava, että verkkokauppojen sulkemisen ajaksi myös MobilComin matkaviestintäsopimusten suora myynti MobilCom-liikkeiden verkkosivujen kautta lopetetaan ja että MobilCom AG ja konserniin kuuluvat yhtiöt eivät kierrä tätä ehtoa millään toimenpiteillä.

    (197)

    Verkkokaupan keskeyttämisen aikana asiakkaat eivät voi tehdä verkossa MobilCom AG: n tai konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa uusia matkaviestintäsopimuksia (ennalta ja/tai jälkikäteen maksettavia). Komissio täsmentää, että kaikkia muita palveluja, joiden tavoitteena ei ole uusien matkaviestintäsopimusten tekeminen loppuasiakkaiden kanssa, voidaan edelleen tarjota verkossa. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi kaikki olemassa oleville asiakkaille tarjottavat palvelut (kuten asiakaspalvelu, sopimusten jatkaminen, soittoäänet, pelit jne.).

    (198)

    Keskeyttämisen aikana asiakkaille voidaan ilmoittaa kyseisillä verkkosivuilla, että uuden matkaviestintäsopimuksen tekeminen verkossa ei ole mahdollista. MobilCom saa antaa verkkosivuillaan sellaisten jakelualan kumppaneidensa osoitteita, joilta asiakkaat voivat saada halutun palvelun. On kuitenkin varmistettava, että asiakkaita ei ohjata suoraan automaattisen linkin kautta jakelualan kumppanin sivuille.

    (199)

    Komissio vaatii Saksaa aloittamaan toimenpiteen toteuttamisen kahden kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Pidempi valmisteluaika ennen toteuttamista ei näytä välttämättömältä ja vaarantaisi toimenpiteen tehokkuuden, koska toimenpide olisi silloin ajallisesti kaukana yrityksen rakenneuudistuksesta.

    (200)

    Komissio on ehtoa laatiessaan lähtenyt liikkeelle Saksan alkuperäisistä ehdotuksista.

    (201)

    Harkittuaan perusteellisesti kaikkia olosuhteita komissio päätteli, että MobilComin matkaviestintäsopimusten suoran verkkokaupan keskeyttäminen voi auttaa tasoittamaan riittävästi aiheutunutta kilpailun vääristymistä. MobilCom sai vuonna 2003 itse toimittamiensa tietojen mukaan verkkokaupan kautta [...]* uutta asiakasta (brutto), joista [...]* oli sopimusasiakkaita. Yhteensä uusien asiakkaiden bruttomäärä oli vuonna 2003 [...]*, joista [...]* oli sopimusasiakkaita. Näin ollen MobilCom sai vuonna 2003 noin 1—1,5 prosenttia kaikista asiakkaistaan ja noin 2 prosenttia sopimusasiakkaistaan verkkokaupan kautta. Vuonna 2004 MobilComin voidaan odottaa saavan jopa noin 2—5 prosenttia asiakkaistaan verkkokaupan kautta. Koska asiakkaat eivät verkkokaupan keskeyttämisen aikana pysty tekemään suoraan MobilCom AG: n tai samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa verkossa uusia matkaviestintäsopimuksia (ennalta ja/tai jälkikäteen maksettavia), MobilComilta suljetaan suorajakelukanava, jonka merkitys on jatkuvasti lisääntynyt. Kilpailijoiden kannalta toimenpide vaikuttaa siten, että tilapäisesti on mahdollista, että asiakkaat kääntyvät MobilComin sijasta niiden verkkosivuille ja tekevät siellä sopimuksen.

    (202)

    Myös toimenpiteelle asetettu seitsemän kuukauden määräaika näyttää kohtuulliselta. Valtion takaama laina myönnettiin MobilComille marraskuussa 2002. Yritys maksoi lainan takaisin syyskuussa 2003. Jos lisäksi otetaan huomioon, että taattu laina maksettiin erissä, joista viimeinen vasta maaliskuussa 2003, vastaa seitsemän kuukauden määräaika sitä ajanjaksoa, jonka aikana MobilCom todella hyötyi valtion takaamasta lainasta rakenneuudistuksen aikana. Aiheutuneen kilpailun vääristymisen tasoittamiseksi riittävästi on asianmukaista, että MobilComin matkaviestintäsopimuksia suoraan myyvät verkkokaupat suljetaan samoin seitsemäksi kuukaudeksi.

    (203)

    Komissio ei sen vuoksi voi hyväksyä, että matkaviestintäsopimusten suoran verkkokaupan keskeyttäminen seitsemäksi kuukaudeksi olisi kohtuuton rasitus yritykselle. Päinvastoin komission mielestä toimenpide — joka on tässä tapauksessa välttämätön — vaikuttaa ainoastaan rajoitetusti yrityksen liiketoimintaan. Yritys hankkii edelleen suurimman osan asiakkaistaan MobilCom-liikkeiden sekä itsenäisten jakelualan kumppaneiden kautta. Sen vuoksi suoran verkkokaupan keskeyttäminen ei vaikuta MobilComin päämyyntikanaviin.

    (204)

    Ei voida myöskään olettaa, että kaikki asiakkaat, jotka keskeyttämisen aikana olisivat todella tehneet suoraan MobilComin kanssa verkossa sopimuksen, olisivat päätyneet toiseen (verkkokaupan) tarjoajaan. Ennemminkin voidaan olettaa, että osa näistä asiakkaista tekisi MobilComin kanssa sopimuksen muita jakelukanavia käyttäen. Vaikka kaikki sellaiset asiakkaat, jotka verkkokaupan keskeyttämisen aikana haluaisivat tehdä suoraan MobilComin kanssa sopimuksen verkossa, kääntyisivät muiden kilpailijoiden puoleen, tästä johtuvat asiakkaiden menetykset näyttävät aiheutuneeseen kilpailun vääristymiseen nähden kohtuullisilta.

    (205)

    Lisäksi olemassa olevilla asiakkailla säilyy edelleen mahdollisuus jatkaa verkossa sopimustaan sen päättymisen jälkeen. MobilCom voi myös tarjota asiakaspalveluja ja muita palveluja, jotka eivät liity matkaviestintäsopimuksen tekemiseen. Lisäksi MobilCom voi myös verkkokaupan keskeyttämisen aikana mainostaa matkaviestintäpalvelujaan tehokkaasti verkkokaupoissaan ja viitata erityisen edullisiin jälkikäteen ja ennalta maksettaviin tuotteisiin, joita asiakkaat voivat hankkia MobilCom-liikkeistä ja muiden jäljellä olevien jakelukanavien kautta.

    (206)

    Komissio toteaa, että MobilComin matkaviestintäsopimusten suoran verkkokaupan keskeyttämisen ei odoteta johtavan markkinarakenteen selvään huonontumiseen yhteisön suuntaviivojen 38 kohdan mukaisesti. Verkkokauppojen sulkeminen on suhteellisen rajoitettu vastasuorite, joka ei millään tavoin vaaranna MobilComin olemassaoloa. Tämän vuoksi ei ole vaaraa, että tärkeä kilpailija poistuisi markkinoilta tai se heikentyisi huomattavasti, mikä johtaisi välillisesti markkinajohtajien T-Mobilen ja Vodafonen vahvistumiseen.

    (207)

    Komissio katsoo, että ei ole tarpeen vaatia muita vastasuoritteita, esimerkiksi asiakkaiden määräsuhteista ”myyntiä” kilpailijoille tai MobilComin vetäytymistä palveluoperaattorina harjoitetusta UMTS-liiketoiminnasta määräajaksi. Nämä kaksi toimenpidettä eivät komission mielestä sovellu vastasuoritteiksi. MobilComin asiakkaiden ”myynti” ei ole oikeudelliselta eikä käytännölliseltä kannalta mahdollista. Komissio katsoo, että MobilComin kieltäminen toimimasta tietyn ajanjakson ajan UMTS-alalla palveluoperaattorina estäisi innovaatiota matkaviestintämarkkinoilla eikä sen vuoksi ole kilpailun etujen mukaista, koska se rajoittaisi kilpailun dynamiikkaa.

    VII.   PÄÄTELMÄ

    (208)

    Komissio toteaa, että MobilCom AG: n 112 miljoonan euron lainalle myönnetty valtiontakaus on rakenneuudistustukea, joka soveltuu yhteismarkkinoille valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen perusteella EY: n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, jos Saksa täyttää edellä 195—199 kohdassa tarkemmin kuvaillun ehdon, joka koskee MobilComin matkaviestintäsopimusten suoran verkkokaupan keskeyttämistä. Jos tätä ehtoa ei täytetä, komissio voi käyttää asetuksen (EY) N:o 659/1999 16 ja 23 artiklassa säädettyjä valtuuksiaan,

    ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

    1 Artikla

    Valtiontuki, jonka Saksa on myöntänyt MobilCom AG: lle ja MobilCom Holding GmbH: lle Kreditanstalt für Wiederaufbaun johtaman pankkikonsortion yritykselle myöntämälle 112 miljoonan euron lainalle 20 päivänä marraskuuta 2002 annetun liittovaltion ja Schleswig-Holsteinin osavaltion 80 prosentin täytetakauksen muodossa, soveltuu EY: n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla yhteismarkkinoille, jos Saksa täyttää tämän päätöksen 2 artiklassa asetetun ehdon.

    2 Artikla

    1.   Saksan on varmistettava, että MobilCom AG ja kaikki konserniin kuuluvat yhtiöt sulkevat MobilComin matkaviestintäsopimuksia suoraan verkossa myyvät verkkokaupat seitsemäksi kuukaudeksi niin, että uusia matkaviestintäsopimuksia (ennalta ja/tai jälkikäteen maksettavia) ei voida tehdä tämän jakelukanavan kautta suoraan MobilCom AG: n tai samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Tämä ei vaikuta muiden operaattoreiden matkaviestintäsopimusten myyntiin Freenet.de AG: n verkkosivujen kautta.

    2.   Saksan on varmistettava, että verkkokauppojen sulkemisen ajaksi myös MobilComin matkaviestintäsopimusten suora myynti MobilCom-liikkeiden verkkosivujen kautta lopetetaan ja että MobilCom AG ja samaan konserniin kuuluvat yhtiöt eivät kierrä tätä ehtoa millään toimenpiteillä.

    3.   Asiakkaille voidaan 1 kohdassa tarkoitetun verkkokaupan keskeyttämisen aikana ilmoittaa kyseisillä verkkosivuilla, että uuden matkaviestintäsopimuksen tekeminen verkossa ei ole mahdollista. MobilCom AG saa antaa verkkosivuillaan sellaisten jakelualan kumppaneiden osoitteita, joilta asiakkaat voivat saada halutun palvelun. On kuitenkin varmistettava, että asiakkaita ei ohjata suoraan automaattisen linkin kautta jakelualan kumppanin sivuille.

    4.   Saksan on varmistettava, että verkkokaupat suljetaan kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tekemisestä.

    3 Artikla

    Saksan on ilmoitettava komissiolle verkkokauppojen sulkemisen alkamisesta. Saksan on esitettävä ensimmäisen kuukauden aikana verkkokauppojen sulkemisesta kertomus, jossa kuvaillaan yksityiskohtaisesti kaikki toimenpiteiden toteuttamisvaiheet. Lisäksi Saksan on ilmoitettava komissiolle viipymättä toimenpiteiden päättymisestä.

    4 Artikla

    Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

    Tehty Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2004.

    Komission puolesta

    Mario MONTI

    Komission jäsen


    (1)  EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

    (2)  EUVL C 80, 3.4.2003, s. 5.

    (3)  EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

    (4)  Ks. alaviite 2.

    (5)  EUVL C 210, 5.9.2003, s. 4.

    (6)  Tehtyään E-Plus-yhtiön kanssa huhtikuussa 2001 kansallisia verkkovierailuja koskevan sopimuksen MobilCom pystyi käyttämään puheen- ja tiedonsiirrossa E-Plus-yhtiön GSM-/GPRS-verkkoa ja tarjoamaan jo ennen suunniteltua oman UMTS-toiminnan aloittamista erityisiä puheen- ja tiedonsiirtopalveluja GPRS-verkon kautta omalla tuotemerkillään koko Saksan alueella.

    (7)  Xonio Mobilfunkreport 2002; Saksan tele- ja postialan sääntelyviranomaisen (RegTP) vuosikertomus 2002; Deloitte & Touchen MobilComin toimeksiannosta tekemä markkinatutkimus 10 päivältä maaliskuuta 2003.

    (8)  Xonio Mobilfunkreport 2002; Deloitte & Touchen MobilComin toimeksiannosta tekemä markkinatutkimus 10 päivältä maaliskuuta 2003.

    (9)  Quam on tämän jälkeen poistunut Saksan matkaviestintämarkkinoilta.

    (10)  MobilCom AG: n ja France Télécomin yhtiökokoukset ovat sittemmin hyväksyneet MC Settlement Agreement ‐sopimuksen.

    (11)  Luottamuksellisia tietoja.

    (12)  Tämä ei olisi ollut mahdollista, jos toimilupa olisi pidetty, sillä toimiluvan haltija ei voi toimia samalla palveluoperaattorina.

    (13)  [...]*

    (14)  MobilCom AG: n välikertomus, vuoden 2004 ensimmäinen neljännes.

    (15)  Ks. komission tiedonanto EY: n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina 2.1.1 kohta, EYVL C 71, 11.3.2000, s. 14.

    (16)  Lainan myöntämisajankohtana viitekorko oli 5,06 prosenttia, vrt. 18 päivänä elokuuta 1997 päivätyssä komission kirjeessä SG (97) D/ 7120 esitetyt valtiontukiin sovellettavat viite- ja diskonttokorot.

    (17)  Ks. MobilComin lehdistötiedotteet 27 päivältä syyskuuta 2002.

    (18)  Vuonna 2003: 30 euroa sopimusasiakasta kohden (2002: 28,60 euroa), 6,80 euroa prepaid-asiakasta kohden (2002: 5,20 euroa).

    (19)  Yrityksen toimittamia tietoja.

    (20)  Lehdistötiedote 13.5.2004.


    Top