(1)

Komissio on esittänyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jolla pyritään muun muassa saavuttamaan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä (1). Tässä yhteydessä 55-valmiuspaketilla (2) pyritään vähentämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kun otetaan huomioon Venäjän provosoimaton hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän energiatoimitusten käyttäminen aseena, REPowerEU-tiedonannossa (3) ja -suunnitelmassa (4) ehdotetaan toimenpiteitä, joilla voidaan nopeasti lopettaa riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista ja puuttua energiakriisiin nopeuttamalla siirtymistä puhtaaseen energiaan ja yhdistämällä voimat häiriönsietokykyisemmän energiajärjestelmän aikaansaamiseksi.

(2)

Koska energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat yli 75 prosenttia unionin kasvihuonekaasupäästöistä, energiajärjestelmän hiilestä irtautuminen on ratkaisevan tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi energiajärjestelmässä on käynnissä perustavanlaatuinen muutos, jolle on ominaista energiatehokkuuden parantaminen, vaihtelevan uusiutuvan energian tuotannon massiivinen ja nopea käyttöönotto, toimijoiden lisääntyminen sekä hajautetummat, digitalisoidut ja yhteenliitetyt järjestelmät ja talouden kasvava sähköistäminen. Tällainen järjestelmämuutos edellyttää suurempaa joustavuutta, jolla tarkoitetaan energiajärjestelmän kykyä mukautua verkon muuttuviin tarpeisiin ja hallita kysynnän ja tarjonnan vaihtelua ja epävarmuutta kaikilla asiaankuuluvilla aikaväleillä. Mallit (5) osoittavat suoran, joskus eksponentiaalisen, yhteyden joustavuuden (päivittäisen, viikoittaisen ja kuukausittaisen) ja uusiutuvan energian käyttöönoton välillä. Tämän vuoksi joustavuuden tarve on erityisen tärkeä tulevina vuosina, kun uusiutuvan energian osuuden sähköjärjestelmässä odotetaan nousevan 69 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

(3)

Uudet toiminnalliset haasteet edellyttävät myös lisäpalveluja tulevassa sähköjärjestelmässä (esim. tasehallintaa ja taajuuteen vaikuttamattomia lisäpalveluja (6), jotta voidaan varmistaa sähköntoimitusten vakaus ja luotettavuus ja viime kädessä varmuus.

(4)

Energiajärjestelmään voidaan luoda joustavuutta erilaisilla teknologioilla, kuten energian varastoinnilla, kysyntäjoustolla, tarjontapuolen joustavuudella ja yhteenliitännöillä. Erityisesti erilaiset energian varastointitekniikat (esim. mekaaniset, termiset, sähköiset, sähkökemialliset ja kemialliset) voivat tarjota erilaisia palveluja eri mittakaavoissa ja eri aikaväleillä. Esimerkiksi lämmön varastointi, erityisesti kaukolämpöjärjestelmien suurissa lämpövarastoissa, voi tarjota jousto- ja tasehallintapalveluja sähköverkolle ja siten kustannuksia säästävän ratkaisun järjestelmän integrointiin ottamalla vastaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa vaihtelevaa sähköntuotantoa (esim. tuuli- ja aurinkoenergiaa). Energian varastointiteknologiat voivat myös tarjota teknisen ratkaisun vakauden ja luotettavuuden varmistamiseksi.

(5)

Energian varastointi sähköjärjestelmässä määritellään direktiivin (EU) 2019/944 Euroopan parlamentin ja neuvoston (7) 2 artiklan 59 alakohdassa, ja määritelmä kattaa eri teknologiat. Direktiivissä (EU) 2019/944 käsitellään energiavarastojen osallistumista sähkömarkkinoille, mukaan lukien joustopalvelujen tarjoaminen tasapuolisin toimintaedellytyksin muiden energiaresurssien kanssa.

(6)

Energian varastointi, kuten lämmön varastointi, voi edistää energiajärjestelmää monin tavoin myös sähköjärjestelmää laajemmin. Esimerkiksi energian varastointi, joka täydentää uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotantoa osana erillisiä lämpöjärjestelmiä ja kaukolämpöjärjestelmiä, mahdollistaa sen, että suurempi osuus lämmöntarpeesta voidaan kattaa muuttuvilla ja matalan lämpötilan uusiutuvilla energialähteillä, kuten matalalla geotermisellä lämmöllä, aurinkolämmöllä ja ympäristön energialla. Näiden uusiutuvien lämmitysjärjestelmien edistäminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan luopua fossiilisiin polttoaineisiin perustuvista lämmitysjärjestelmistä, erityisesti rakennuksissa.

(7)

Energian varastoinnilla voi olla ratkaiseva rooli energiajärjestelmän hiilestä irtautumisessa, ja se voi edistää energiajärjestelmän integrointia ja toimitusvarmuutta. Vähähiilinen energiajärjestelmä edellyttää huomattavia investointeja kaikentyyppiseen varastointikapasiteettiin. Energian varastointiteknologiat voivat helpottaa talouden eri alojen, erityisesti rakennusten ja liikenteen, sähköistämistä. Tästä on esimerkkinä sähköajoneuvojen käyttöönotto ja niiden osallistuminen sähköverkon tasapainottamiseen kysyntäjouston avulla (esim. ottamalla vastaan ylimääräistä sähköä aikana, jolloin uusiutuvan energian tuotanto on suurta ja kysyntä vähäistä). Sähköajoneuvojen akkuihin varastoitua energiaa voidaan myös käyttää tehokkaasti kotien sähkönlähteenä ja verkon vakauttamiseen.

(8)

Energian varastointi, erityisesti ”mittarin takana”, voi auttaa kuluttajia, niin kotitalouksia kuin yrityksiäkin, maksimoimaan itse tuotetun uusiutuvan energian oman kulutuksen, mikä antaa näille kuluttajille mahdollisuuden pienentää energialaskujaan.

(9)

Energiajärjestelmissä, jotka ovat vähäisemmässä määrin tai eivät lainkaan yhteenliitettyjä, kuten saarilla, syrjäseuduilla tai EU:n syrjäisimmillä alueilla, joustoresurssit, erityisesti energian varastointi, voivat merkittävästi edistää luopumista fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja auttaa hallitsemaan uusiutuvan energian tarjonnan suurta vaihtelua niin lyhyellä aikavälillä kuin eri vuodenaikoina.

(10)

Energian varastointiin liittyy useita haasteita, jotka voivat vaikuttaa sen käyttöönottoon tarvittavassa mittakaavassa, jotta sillä voitaisiin merkittävästi tukea energiasiirtymää. Osa näistä haasteista liittyy siihen, että rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi tulojen olisi oltava näkyviä ja ennustettavia pitkällä aikavälillä.

(11)

Unionin sähkömarkkinoiden rakenne mahdollistaa jo energian varastoinnin osallistumisen kaikille sähkömarkkinoille. Tämä muodostaa perustan eri tulovirtojen yhdistämiselle, jotta voidaan tukea varastoinnin liiketoimintamallin elinkelpoisuutta ja mahdollistaa energian varastoinnin mahdollisimman suuri lisäarvo energiajärjestelmälle.

(12)

Ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävää valtiontukea koskevissa suuntaviivoissa (8) jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön toimitusvarmuutta koskevissa toimenpiteissään lisäkriteerejä tai -ominaisuuksia, joilla edistetään sellaisten ympäristöystävällisempien teknologioiden osallistumista (tai vähennetään pilaavien teknologioiden osallistumista), jotka ovat tarpeen unionin ympäristönsuojelutavoitteiden tukemiseksi. Tällaisten kriteerien tai ominaisuuksien odotetaan lisäävän toimitusvarmuutta koskevista toimenpiteistä hyötyvän varastoinnin osuutta.

(13)

Siirtoverkonhaltijoiden on otettava energiavarastojen käyttömahdollisuudet huomioon 10-vuotisessa verkon kehittämissuunnitelmassaan (9). Energian varastoinnin tyypillistä toimintamallia – sähkön syöttäminen verkkoon, kun tuotanto on vähäistä, ja sähkön kulutus, kun se on korkea – voidaan kuitenkin hyödyntää laajemmin verkkojen suunnittelussa. Verkosta tapahtuvaa kulutusta voidaan vähentää huippuaikoina hyvin suunnitelluilla verkkomaksuilla ja tariffijärjestelmillä, jotka vahvistavat joustovälineiden, kuten energian varastoinnin, käyttöä.

(14)

Varastoidun sähkön yhteiskäyttö voi tuottaa järjestelmälle laajemmat hyödyt kysyntäjouston kautta, kun loppuasiakkaat saavat asianmukaisia hintasignaaleja tai he voivat osallistua joustojärjestelmiin. Kuten direktiivissä (EU) 2019/944 säädetään, yhdessä toimivilta loppuasiakkailta ei pitäisi periä kaksinkertaisia maksuja, kun ne tarjoavat joustopalveluja verkonhaltijoille mittarin edessä olevia varastoja käyttäen.

(15)

Energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen (EU) 2018/1999 (10) 14 artiklassa säädettyyn vuosien 2021–2030 kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivitykseen olisi sisällyttävä kunnianhimoisemmat tavoitteet vihreän siirtymän nopeuttamiseksi ja energiavarmuuden lisäämiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamispaketin (11) ja REPowerEU-suunnitelman mukaisesti. Kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivitykseen olisi sisällyttävä myös kansallisia tavoitteita järjestelmän joustavuuden lisäämiseksi mainitun asetuksen 4 artiklan d alakohdan 3 alakohdan mukaisesti. Päivitetyissä kansallisissa suunnitelmissa olisi myös esitettävä asiaankuuluvat politiikat ja toimenpiteet, joilla tuetaan REPowerEU-suunnitelmassa määriteltyjä investointitarpeita sekä keskeistä tavoitetta suojella EU:n kilpailukykyä ja houkuttelevuutta maailmanlaajuisiin kumppaneihin nähden, ottaen samalla huomioon erityisesti elinympäristöihin ja ekosysteemeihin kohdistuvat ympäristövaikutukset (12). Kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat tarjoavat tilaisuuden hakea synergioita energiaunionin viiden ulottuvuuden (13) välillä, erityisesti sähkön varastoinnin hyötyjen osalta,

(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

(6)

(7)

(8)

(9)

(10)