1)

Voidaanko teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24.11.2010 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2010/75/EU (1), erityisesti sen johdanto-osan 4, 18, 34, 28 ja 29 perustelukappaletta sekä 3 artiklan 2 alakohtaa ja 11, 12 ja 23 artiklaa ja SEUT 191 artiklassa ja [EY-sopimuksen] 174 artiklassa tarkoitettuja ennalta varautumisen ja ihmisten terveyden suojelun periaatteita tulkita siten, että jäsenvaltion kansallisen lain nojalla kyseisellä jäsenvaltiolla on mahdollisuus säätää, että terveyshaitan arviointi on integroidun ympäristöluvan – nyt tarkasteltavassa tapauksessa vuoden 2017 pääministerin asetuksen – antamis- ja tarkistamismenettelystä erillinen toimi ja ettei sen laatimiseen välttämättä liity automaattisia vaikutuksia siltä osin, että toimivaltaisen viranomaisen olisi viipymättä ja tehokkaasti otettava se huomioon integroidun ympäristöluvan/pääministerin asetuksen tarkistusmenettelyn yhteydessä, erityisesti silloin, kun siitä ilmenee pilaavien päästöjen vaikutuspiirissä olevaan huomattavaan väestöön kohdistuva terveysriski, jota ei voida hyväksyä; vai onko direktiiviä sen sijaan tulkittava siten, että (i) ihmisten terveyden kannalta hyväksyttävissä olevaa riskiä voidaan arvioida tieteellisen, luonteeltaan epidemiologisen arvioinnin avulla; (ii) terveyshaitan arvioinnin on oltava ympäristöluvan/pääministerin asetuksen antamis- ja tarkistusmenettelyyn sisältyvä osa ja itse asiassa sen välttämätön edellytys ja että ympäristöluvan antamisen ja tarkistamisen suhteen toimivaltaisen viranomaisen on välttämättä, tehokkaasti ja viipymättä otettava se huomioon?

2)

Voidaanko teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24.11.2010 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2010/75/EU, erityisesti sen johdanto-osan 4, [15], 18, 21, 34, 28 ja 29 perustelukappaletta sekä 3 artiklan 2 alakohtaa ja 11, 14, 15, 18 ja 21 artiklaa tulkita siten, että jäsenvaltion kansallisen lain nojalla kyseisen jäsenvaltion on säädettävä, että integroidussa ympäristöluvassa (nyt tarkasteltavassa tapauksessa vuoden 2012 ympäristöluvassa, vuoden 2014 pääministerin asetuksessa ja vuoden 2017 pääministerin asetuksessa) on aina otettava huomioon kaikki ne päästöihin sisältyvät aineet, jotka on tieteellisesti todettu haitallisiksi, mukaan luettuina pienhiukkasjakeet PM10 ja PM2,5, jotka ovat joka tapauksessa peräisin arvioinnin kohteena olevasta laitoksesta; vai voidaanko direktiiviä tulkita siten, että integroidussa ympäristöluvassa (luvan sisältävässä hallintotoimessa) on otettava huomioon ainoastaan harjoitetun teollisen toiminnan luonteen ja tyypin perusteella etukäteen määritellyt pilaavat aineet?

3)

Voidaanko teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24.11.2010 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2010/75/EU, erityisesti sen johdanto-osan 4, 18, 21, 22, 28, 29, 34 ja 43 perustelukappaletta sekä 3 artiklan 2 ja 25 alakohtaa ja 11, 14, 16 ja 21 artiklaa tulkita siten, että jäsenvaltion kansallisen lain nojalla kyseinen jäsenvaltio voi tilanteessa, jossa teollisesta toiminnasta aiheutuu vakavia ja merkittäviä riskejä ympäristölle ja ihmisten terveydelle, pidentää määräaikaa, joka on myönnetty toiminnanharjoittajalle siinä tarkoituksessa, että se voi mukauttaa teollisen toimintansa myönnettyyn lupaan toteuttamalla siinä edellytetyt toimenpiteet ja ympäristön- ja terveydensuojelutoimet, noin 7,5 vuodella alun perin vahvistetusta määräajasta niin, että määräajan kokonaispituudeksi tulee 11 vuotta?