(5)

Unionin ja jäsenvaltioiden ilmastotoimien tavoitteena on suojella ihmisiä ja maapalloa, hyvinvointia, vaurautta, terveyttä, elintarvikejärjestelmiä, ekosysteemien eheyttä ja luonnon monimuotoisuutta ilmastonmuutoksen uhalta kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman puitteissa ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti, maksimoida vauraus maapallon sietokyvyn rajoissa sekä vahvistaa yhteiskunnan kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähentää yhteiskunnan alttiutta ilmastonmuutokselle.

(5)

Unionin, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten ilmastotoimien tavoitteena on suojella ihmisiä ja maapalloa, hyvinvointia, vaurautta, terveyttä, elintarvikejärjestelmiä, ekosysteemien eheyttä ja luonnon monimuotoisuutta ilmastonmuutoksen uhalta kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman puitteissa ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti, maksimoida vauraus maapallon sietokyvyn rajoissa sekä vahvistaa yhteiskunnan kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähentää yhteiskunnan alttiutta ilmastonmuutokselle.

(14)

Sopeutuminen on keskeinen osa maailmanlaajuisia pitkän aikavälin ilmastonmuutostoimia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden ja unionin olisi parannettava sopeutumiskykyä, vahvistettava kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähennettävä alttiutta ilmastonmuutokselle Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti sekä maksimoitava rinnakkaishyödyt muiden ympäristöpolitiikkojen ja -lainsäädännön kanssa. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kattavat kansalliset sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat.

(14)

Sopeutuminen on keskeinen osa maailmanlaajuisia pitkän aikavälin ilmastonmuutostoimia. Sen vuoksi jäsenvaltioiden ja unionin olisi parannettava sopeutumiskykyä, vahvistettava kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon ja vähennettävä alttiutta ilmastonmuutokselle Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti sekä maksimoitava rinnakkaishyödyt muiden ympäristöpolitiikkojen ja -lainsäädännön kanssa. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kattavat kansalliset sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat , joissa otetaan huomioon unionin alueiden taloudellinen, sosiaalinen ja maantieteellinen monimuotoisuus ja syrjäisimpien alueiden erityispiirteet .

(17)

Tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” komissio ilmoitti aikomuksestaan arvioida ja tehdä ehdotuksia vuoteen 2030 ulottuvan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostamiseksi sen varmistamiseksi, että se on johdonmukainen vuoteen 2050 ulottuvan ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Kyseisessä tiedonannossa komissio korosti, että kaikkien unionin politiikkojen olisi tuettava ilmastoneutraaliustavoitetta ja että kaikkien alojen olisi kannettava kortensa kekoon. Komission olisi syyskuuhun 2020 mennessä tarkasteltava uudelleen unionin vuoden 2030 ilmastotavoitetta kattavan vaikutustenarvioinnin perusteella ja ottaen huomioon analyysi komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (1) mukaisesti toimitetuista yhdennetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista sekä tutkittava vaihtoehtoja uudeksi vuoden 2030 tavoitteeksi, jonka mukaan päästöjä vähennetään 50– 55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Jos se katsoo, että on tarpeen muuttaa vuodelle 2030 asettua unionin tavoitetta, sen olisi tehtävä ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen muuttamisesta asianmukaisesti. Lisäksi komission olisi 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä arvioitava, miten unionin lainsäädäntöä, jolla kyseinen tavoite pannaan täytäntöön, olisi muutettava, jotta saavutettaisiin 50– 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 1990 verrattuna.

(17)

Tiedonannossaan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” komissio ilmoitti aikomuksestaan arvioida ja tehdä ehdotuksia vuoteen 2030 ulottuvan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostamiseksi sen varmistamiseksi, että se on johdonmukainen vuoteen 2050 ulottuvan ilmastoneutraaliustavoitteen kanssa. Kyseisessä tiedonannossa komissio korosti, että kaikkien unionin politiikkojen olisi tuettava ilmastoneutraaliustavoitetta ja että kaikkien alojen olisi kannettava kortensa kekoon. Komission olisi mahdollisimman pian ja viimeistään vuoden 2020 syyskuun alussa tarkasteltava uudelleen unionin vuoden 2030 ilmastotavoitetta kattavan vaikutustenarvioinnin perusteella ja ottaen huomioon analyysi komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (1) mukaisesti toimitetuista yhdennetyistä kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista sekä tutkittava vaihtoehtoja uudeksi vuoden 2030 tavoitteeksi, jonka mukaan päästöjä vähennetään ainakin 55 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Jos se katsoo, että on tarpeen muuttaa vuodelle 2030 asettua unionin tavoitetta, sen olisi tehtävä ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen muuttamisesta asianmukaisesti. Lisäksi komission olisi 30 päivään kesäkuuta 2021 mennessä arvioitava, miten unionin lainsäädäntöä, jolla kyseinen tavoite pannaan täytäntöön, olisi muutettava, jotta saavutettaisiin vähintään 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 1990 verrattuna.

(18)

Sen varmistamiseksi, että unioni ja jäsenvaltiot pysyvät aikataulussa ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa ja sopeutumisen edistämisessä, komission olisi arvioitava edistymistä säännöllisesti. Jos jäsenvaltioiden yhteinen edistyminen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tai sopeutumisessa on riittämätöntä tai unionin toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä sopeutumiskyvyn parantamiseksi, häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi tai alttiuden vähentämiseksi, komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti. Komission olisi myös arvioitava säännöllisesti asiaankuuluvia kansallisia toimenpiteitä ja annettava suosituksia, jos se katsoo, että jäsenvaltion toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä parantamaan sopeutumiskykyä, vahvistamaan häiriönsietokykyä ja vähentämään alttiutta ilmastonmuutokselle.

(18)

Sen varmistamiseksi, että unioni ja jäsenvaltiot pysyvät aikataulussa ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa ja sopeutumisen edistämisessä, komission olisi mitattava ja arvioitava edistymistä säännöllisesti sekä asetettava yleisön saataville kaikki asiaankuuluvat tiedot . Jos jäsenvaltioiden yhteinen edistyminen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa tai sopeutumisessa on riittämätöntä (tavoitteita ei saavuteta määrällisesti tai asetetussa määräajassa) tai unionin toimenpiteet eivät ole vuoteen 2050 tähtäävän ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä sopeutumiskyvyn parantamiseksi, häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi tai alttiuden vähentämiseksi, komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet perussopimusten mukaisesti. Komission olisi myös arvioitava säännöllisesti asiaankuuluvia kansallisia toimenpiteitä ja annettava suosituksia, jos se katsoo, että jäsenvaltion toimenpiteet eivät ole ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisia tai riittäviä parantamaan sopeutumiskykyä, vahvistamaan häiriönsietokykyä ja vähentämään alttiutta ilmastonmuutokselle.

(20)

Koska kansalaisilla ja yhteisöillä on merkittävä rooli siirtymisessä ilmastoneutraaliuteen, olisi edistettävä kansalaisten ja yhteiskunnan vahvaa osallistumista ilmastotoimiin. Komission olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa, jotta ne voivat ja niillä on valmiudet toteuttaa toimia ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutoksen kestävän yhteiskunnan hyväksi , muun muassa käynnistämällä eurooppalainen ilmastosopimus.

(20)

Koska kansalaisilla ja yhteisöillä on merkittävä rooli siirtymisessä ilmastoneutraaliuteen, olisi edistettävä kansalaisten ja yhteiskunnan vahvaa osallistumista ilmastotoimiin. Komission olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien osien kanssa, jotta lisätään kahdensuuntaista yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja yhteisiä valistustoimia ilmastoneutraalin ja ilmastonmuutoksen kestävän yhteiskunnan saavuttamiseksi , muun muassa käynnistämällä eurooppalainen ilmastosopimus , joka on innovatiivinen hallintoväline paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja laajemmin kansalaisten osallistamiseksi .

(21)

Jotta voidaan taata ennakoitavuus ja luottamus kaikkien talouden toimijoiden kannalta, mukaan lukien yritykset, työntekijät, sijoittajat ja kuluttajat, varmistaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliuteen on peruuttamatonta, varmistaa päästöjen asteittainen vähentäminen ajan mittaan ja auttaa arvioimaan toimenpiteiden johdonmukaisuutta ja edistymistä ilmastoneutraaliustavoitteen suhteen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joissa vahvistetaan kehityspolku kasvihuonekaasujen nettopäästöjen saattamiseksi nollatasolle unionissa vuoteen 2050 mennessä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti . Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(21)

Jotta voidaan taata ennakoitavuus ja luottamus kaikkien talouden toimijoiden kannalta, mukaan lukien yritykset, työntekijät, sijoittajat ja kuluttajat, varmistaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliuteen on peruuttamatonta, varmistaa päästöjen asteittainen vähentäminen ajan mittaan ja auttaa arvioimaan toimenpiteiden johdonmukaisuutta ja edistymistä ilmastoneutraaliustavoitteen suhteen, Euroopan komissio ehdottaa kehityspolkua kasvihuonekaasujen nettopäästöjen saattamiseksi nollatasolle unionissa vuoteen 2050 mennessä. On erityisen tärkeää, että komissio ehdotusta valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla ja jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa, alue- ja paikallisviranomaiset mukaan luettuina .

e)

oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä;

e)

oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä EU:n alueellinen yhteenkuuluvuus kaikilta osin huomioon ottaen ;

k)

sitoutuminen maailmanlaajuiseen johtajuuteen ilmastoneutraaliuden alalla;

l)

hiili- ja vesijalanjäljen sekä biologista monimuotoisuutta koskevan jalanjäljen arvioiminen kauppasuhteissa kolmansien maiden kanssa ja unionin asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten mukaisten sitoumusten arvioiminen .

f)

paikallis- ja alueviranomaisilta saadut lisätiedot edistymisestä ja alueellisista vaikutuksista.

e)

mahdolliset lisätiedot unionin ja jäsenvaltioiden tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista asetuksen (EU) 2020/… [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, kun nämä tiedot ovat käytettävissä.

e)

mahdolliset lisätiedot unionin, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten tekemistä ympäristön kannalta kestävistä sijoituksista asetuksen (EU) 2020/… [luokitusjärjestelmäasetus] mukaisesti, kun nämä tiedot ovat käytettävissä.