(1)

Perustehtävät, joita on hoidettava Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) välityksellä, sisältävät unionin rahapolitiikan määrittelemisen ja täytäntöönpanon sekä maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan. Turvalliset ja tehokkaat rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit, erityisesti selvitysjärjestelmät, ovat olennaisen tärkeitä näiden perustehtävien täyttämiseksi

(1)

Perustehtävät, joita on hoidettava Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) välityksellä, sisältävät unionin rahapolitiikan määrittelemisen ja täytäntöönpanon sekä maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan , joka on olennainen rahoitusvakauden ylläpitämisen kannalta . Turvalliset ja tehokkaat rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit, erityisesti selvitysjärjestelmät, ovat olennaisen tärkeitä näiden perustehtävien täyttämiseksi

(3)

Unionin yleinen tuomioistuin antoi asiassa T-496/11, Yhdistynyt kuningaskunta v. EKP, 4 päivänä maaliskuuta 2015 tuomion (7), jossa todettiin, ettei EKP:llä ole arvopaperiselvitysjärjestelmien toimintaan kohdistuvaa asetuksenantovaltaa. Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että SEUT 129 artiklan 3 kohdan ansiosta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä EKP:n suosituksesta tai komission ehdotuksesta muuttaa Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ”EKPJ:n perussääntö”) 22 artiklaa. Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että ”EKP:n on, jos se katsoo, että SEUT 127 artiklan 2 kohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetun tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää, että sille myönnetään arvopaperiselvityksessä käytettävään infrastruktuuriin kohdistuvaa asetuksenantovaltaa, pyydettävä unionin lainsäätäjää muuttamaan perussääntöjen 22 artiklaa lisäämällä niihin nimenomainen viittaus arvopaperiselvitysjärjestelmiin.”

(3)

Unionin yleinen tuomioistuin antoi asiassa T-496/11, Yhdistynyt kuningaskunta v. EKP, 4 päivänä maaliskuuta 2015 tuomion (7), jossa todettiin, että ”Euroopan keskuspankilla ei ole arvopaperiselvitysjärjestelmien toiminnan sääntelemisen edellyttämää toimivaltaa, mistä syystä valvontajärjestelmä on kumottava toimivallan puuttumisen vuoksi siltä osin kuin siinä asetetaan arvopaperiselvitykseen osallistuville keskusvastapuolille vaatimus siitä, että niiden on sijaittava euroalueella”. Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että SEUT 129 artiklan 3 kohdan ansiosta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä EKP:n suosituksesta tai komission ehdotuksesta muuttaa Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ”EKPJ:n perussääntö”) 22 artiklaa. Näin ollen tuomioistuin totesi, että ”EKP:n on, jos se katsoo, että SEUT 127 artiklan 2 kohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetun tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää, että sille myönnetään arvopaperiselvityksessä käytettävään infrastruktuuriin kohdistuvaa asetuksenantovaltaa, pyydettävä unionin lainsäätäjää muuttamaan perussääntöjen 22 artiklaa lisäämällä niihin nimenomainen viittaus arvopaperiselvitysjärjestelmiin.”

(3 a)

Vaikka arvopaperijärjestelmät ovat maksujärjestelmien luokka, tarvitaan lisää asiaa koskevaa selvyyttä unionin yleisen tuomioistuimen 4 päivänä maaliskuuta 2015 asiassa T-496/11 antaman tuomion vuoksi, ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 22 artiklaa tarkistamalla tällaisia järjestelmiä koskevaa toimivaltakysymystä on selvennettävä.

(4)

On odotettavissa, että sekä globaalisti että Euroopan tasolla tapahtuvat merkittävät muutokset lisäävät sitä riskiä, että selvitysjärjestelmiin ja erityisesti keskusvastapuoliin kohdistuvat häiriöt uhkaavat maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa ja yhteisen rahapolitiikan täytäntöönpanoa, mikä viime kädessä vaarantaa hintavakauden säilyttämistä koskevan eurojärjestelmän ensisijaisen tavoitteen saavuttamisen .

(4)

On odotettavissa, että sekä globaalisti että Euroopan tasolla tapahtuvat merkittävät muutokset lisäävät sitä riskiä, että selvitysjärjestelmiin ja erityisesti keskusvastapuoliin kohdistuvat häiriöt uhkaavat maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa ja yhteisen rahapolitiikan täytäntöönpanoa, mikä viime kädessä vaarantaa rahoitusvakauden, johon sisältyy hintavakauden säilyttämistä koskevan eurojärjestelmän ensisijaisen tavoitteen saavuttaminen .

(5)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29 päivänä maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan irtautua Euroopan unionista. Yhdistyneen kuningaskunnan irtautuminen johtaa perustavanlaatuiseen muutokseen siinä, miten tiettyjä systeemisesti merkittäviä euromääräisiä selvitystoimia säännellään ja valvotaan, ja heikentää siten eurojärjestelmän kykyä seurata ja hallita maksujärjestelmien moitteettomaan toimintaan kohdistuvia riskejä ja eurojärjestelmän rahapolitiikan täytäntöönpanoa.

(6)

Keskusvastapuoliselvityksestä on tullut yhä useammin rajatylittävää ja systeemisesti merkittävää. Koska keskusvastapuolilla on erilaisia jäseniä ja ne tarjoavat Euroopan laajuisesti rahoituspalveluja, niillä on keskeinen merkitys koko unionille ja erityisesti euroalueelle. Tämä näkyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 648/2012  (8) , jolla otetaan käyttöön kollektiivisia valvontajärjestelyjä sellaisten kollegioiden muodossa, jotka koostuvat asianomaisista kansallisista ja unionin viranomaisista, mukaan lukien eurojärjestelmä euron liikkeeseen laskevan keskuspankin tehtävässään.

(6)

Keskusvastapuoliselvityksestä on tullut yhä useammin rajatylittävää ja systeemisesti merkittävää. Koska keskusvastapuolilla on erilaisia jäseniä ja ne tarjoavat Euroopan laajuisesti rahoituspalveluja, niillä on keskeinen merkitys koko unionille ja erityisesti euroalueelle. Tämä näkyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 648/2012, jolla otetaan käyttöön kollektiivisia valvontajärjestelyjä sellaisten kollegioiden muodossa, jotka koostuvat asianomaisista kansallisista ja unionin viranomaisista, mukaan lukien eurojärjestelmä unionin valuutan euron liikkeeseen laskevan keskuspankin tehtävässään.

(7)

Näiden seikkojen huomioonottamiseksi Euroopan komissio esitti 13 päivänä kesäkuuta 2017 lakiesityksen, jonka tarkoituksena on varmistaa rahoitusmarkkinoiden vakauden sekä sellaisten keskusvastapuolten luotettavuuden ja vakauden, jotka ovat systeemisesti merkittäviä rahoitusmarkkinoille koko unionissa. Sen varmistamiseksi, että eurojärjestelmä euron liikkeeseen laskevana keskuspankkina voi toteuttaa sille ehdotetussa lainsäädännössä määrätyn roolin, on äärimmäisen tärkeää, että sillä on asianmukainen toimivalta perussopimuksen ja EKPJ:n perussäännön nojalla. Erityisesti EKPJ:n kansallisilla keskuspankeilla pitäisi kullakin olla sääntelyvaltaa hyväksyä sitovia arvioita ja vaatia korjaavia toimenpiteitä tiiviissä yhteistyössä muiden asianomaisten keskuspankkien kanssa. Lisäksi, mikäli tarpeen euron vakauden suojelemiseksi, EKP:llä pitäisi olla myös sääntelyvaltaa hyväksyä lisävaatimuksia keskusvastapuolille, jotka selvittävät merkittäviä määriä euromääräisiä tapahtumia.

(7)

Näiden seikkojen huomioonottamiseksi Euroopan komissio esitti 13 päivänä kesäkuuta 2017 lakiesityksen, jonka tarkoituksena on varmistaa rahoitusmarkkinoiden vakauden sekä sellaisten keskusvastapuolten luotettavuuden ja vakauden, jotka ovat systeemisesti merkittäviä rahoitusmarkkinoille koko unionissa. Sen varmistamiseksi, että eurojärjestelmä euron liikkeeseen laskevana keskuspankkina voi toteuttaa sille ehdotetussa lainsäädännössä määrätyn roolin, on äärimmäisen tärkeää, että sillä on asianmukainen toimivalta perussopimuksen ja EKPJ:n perussäännön nojalla. Erityisesti EKPJ:n kansallisilla keskuspankeilla pitäisi kullakin olla sääntelyvaltaa hyväksyä sitovia arvioita ja vaatia korjaavia toimenpiteitä tiiviissä yhteistyössä muiden asianomaisten keskuspankkien kanssa. Lisäksi, mikäli tarpeen euron vakauden suojelemiseksi, EKP:llä pitäisi olla myös sääntelyvaltaa hyväksyä lisävaatimuksia keskusvastapuolille, jotka selvittävät merkittäviä määriä euromääräisiä tapahtumia. Kyseisillä vaatimuksilla olisi suojeltava sisämarkkinoiden yhtenäisyyttä ja varmistettava, että kolmansien maiden keskusvastapuolien valvonnassa unionin lainsäädäntö ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö ovat ensisijaisia.

(8)

EKPJ:n perussäännön 22 artikla on osa ”EKPJ:n rahapoliittiset tehtävät ja toimet” -nimistä IV lukua. Näin ollen siinä annettuja valtuuksia olisi käytettävä ainoastaan rahapoliittisia tarkoituksia varten.

(8)

EKPJ:n perussäännön 22 artikla on osa ”EKPJ:n rahapoliittiset tehtävät ja toimet” -nimistä IV lukua. Näin ollen siinä annettuja valtuuksia olisi käytettävä ainoastaan rahapoliittisia tarkoituksia varten. Rahoitusinstrumenttien selvitysjärjestelmien tapauksessa vaatimuksiin, joita voidaan soveltaa kyseisen artiklan perusteella, olisi sisällytettävä tiedonantovaatimuksia ja selvitysjärjestelmälle asetettuja vaatimuksia tehdä yhteistyötä EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kanssa niiden arvioidessa järjestelmän kykyä sietää epäsuotuisia markkinaolosuhteita. Näihin vaatimuksiin olisi myös sisällyttävä järjestelmän suorittama yön yli -talletustilin avaaminen EKPJ:hin EKPJ:n olennaisten käyttöoikeuskriteerien ja -vaatimusten mukaisesti. Lisäksi niihin olisi sisällytettävä vaatimuksia, joita tarvitaan sellaisiin tilanteisiin puuttumiseksi, joissa rahoitusinstrumenttien selvitysjärjestelmästä seuraa välitön vaara siitä, että aiheutetaan huomattavaa vahinkoa unionin rahoituslaitoksille tai markkinoille tai unionin tai jonkun sen jäsenvaltion rahoitusjärjestelmälle, kuten likviditeettiriskin valvontaa, toimitusjärjestelyjä, vakuusmarginaalia tai vakuus- tai yhteentoimivuusjärjestelyjä koskevia vaatimuksia. Systeemisesti merkittävien rahoitusinstrumenttien selvitysjärjestelmien tapauksessa asetuksessa (EU) N:o …/… [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta keskusvastapuolten toimilupamenettelyjen ja niihin osallistuvien viranomaisten sekä kolmansien maiden keskusvastapuolten tunnustamista koskevien vaatimusten osalta] säädetään, että EKP voi ehdottaa kyseisiin järjestelmiin sovellettavia lisävaatimuksia.

(8 a)

EKPJ:n ja EKP:n perussäännön muutettuun 22 artiklaan perustuvia rahoitusinstrumenttien selvitysjärjestelmiä koskevia EKP:n uusia valtuuksia käytetään muiden unionin toimielinten, virastojen ja elinten valtuuksien kanssa SEUT-sopimuksen III osassa olevien sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan liittyvien määräysten nojalla, komission tai neuvoston omien valtuuksiensa mukaisesti antamiin säädöksiin sisältyvät säännökset mukaan luettuina. Tässä yhteydessä, jotta voidaan varmistaa, että jokaisen elimen valtuuksia kunnioitetaan, ja välttää ristiriitaiset säännöt sekä unionin eri toimielinten, virastojen ja elinten päätösten väliset epäyhtenevyydet, EKPJ:n ja EKP:n perussäännön muutetun 22 artiklan mukaisia valtuuksia olisi käytettävä siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon lainsäädäntövallan käyttäjien ja asianomaisten unionin toimielinten laatima yleinen sisämarkkinakehys ja niin, että noudatetaan täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston säädöksiä sekä näiden säädösten mukaisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä.

(8 b)

EKP:n olisi varmistettava sen perussäännön 22 artiklan mukaisten valtuuksien ja tehtävien hoitamisen yhteydessä täysi avoimuus ja vastuuvelvollisuus suhteessa Euroopan parlamenttiin ja neuvostoon. Sen olisi etenkin annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tietoa kaikista kyseisen artiklan perusteella tehdyistä päätöksistä ja annetuista asetuksista. Tätä varten sen olisi sisällytettävä vuosikertomukseensa erityisesti sen perussäännön 22 artiklan mukaisten valtuuksien käyttöä koskeva luku ja sen olisi julkistettava verkkosivustollaan kaikki päätökset, suositukset ja lausunnot, jotka liittyvät sen kyseisen artiklan mukaisesti antamiin asetuksiin.