(1)

Komissio hyväksyi 21 päivänä marraskuuta 2018 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2019 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 21 päivänä maaliskuuta 2019. Komissio hyväksyi 21 päivänä marraskuuta 2018 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Kroatia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(2)

Kroatiaa koskeva vuoden 2019 maaraportti julkaistiin 27 päivänä helmikuuta 2019. Siinä arvioitiin Kroatian edistymistä neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2018 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3) noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 27 päivänä helmikuuta 2019. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Kroatian makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka liittyvät julkisen, yksityisen ja ulkomaisen velan suureen määrään tilanteessa, jossa potentiaalinen kasvu on heikkoa. Epätasapainot ovat kuitenkin tasoittuneet viime vuosina voimakkaan nimelliskasvun ja varovaisen finanssipolitiikan tukemana. Negatiivinen ulkoinen nettorahoitusasema on kohentunut vaihtotaseiden pysytellessä ylijäämäisinä. Julkinen velka on vähentynyt huomattavasti vuoden 2015 huippulukemasta. Yksityisen sektorin velan vähentäminen on käynnissä, mutta se hidastunee, kun luotonanto lisääntyy ja investoinnit elpyvät. Rahoitussektori on hyvin pääomitettu ja kannattava, mutta järjestämättömien lainojen osuus on edelleen suuri, vaikka se onkin supistumassa. Politiikkatoimia on tehostettu, mutta rakenteellisten toimenpiteiden perusteellinen toteuttaminen on edelleen ratkaisevan tärkeää talouden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi. Joistakin edistysaskelista huolimatta kansantaloutta ja julkista taloutta koskevien tilastojen täydellisyyteen, oikeellisuuteen ja aikarajoihin liittyy edelleen ongelmia.

(3)

Kroatia toimitti vuoden 2019 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2019 lähentymisohjelmansa 18 päivänä huhtikuuta 2019. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(4)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, ohjelmasuunnittelussa on otettu jossain määrin huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (4) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(5)

Kroatiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. Julkinen talous oli 0,2 prosenttia ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuonna 2018. Vuoden 2019 vakausohjelman mukaan julkisen talouden rahoitusasema heikkenee –0,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019 ja sen jälkeen kohenee vähitellen 0,8 prosentin ylijäämään vuonna 2022. Uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman (5) perusteella julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite, jota on muutettu (vuoden 2019 alijäämätavoite 0,75 prosenttia ja vuodesta 2020 1 prosentti suhteessa BKT:hen) ylittyy suunnitelmien mukaan edelleen koko ohjelmakauden ajan. Vuoden 2019 lähentymisohjelman mukaan on odotettavissa, että julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen supistuu 71,6 prosentista vuonna 201968,5 prosenttiin vuonna 2020 ja edelleen 62 prosenttiin vuonna 2022. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Suunnitellut julkisen talouden tavoitteet vaikuttavat kuitenkin varovaisilta. Komission kevään 2019 talousennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema on 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019 ja 0,5 prosenttia vuonna 2020. Komission kevään 2019 talousennusteen mukaan rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan olevan –0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019 ja –0,5 prosenttia vuonna 2020, mikä ylittää julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen. Kroatian ennustetaan noudattavan velkasääntöä vuosina 2019 ja 2020. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että Kroatian ennustetaan vuosina 2019 ja 2020 noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(6)

Kroatian parlamentti hyväksyi joulukuussa 2018 finanssipoliittista vastuuta koskevan lain. Sen tavoitteena on vahvistaa finanssipoliittisen toimikunnan rakennetta ja toimeksiantoa sekä antaa numeeriset finanssipolitiikan säännöt, rakenteellista rahoitusasemaa koskeva sääntö mukaan lukien. Valtion tilintarkastusviraston toimeksiantoa vahvistettiin maaliskuussa 2019 ottamalla käyttöön seuraamusjärjestelmiä sellaisia tapauksia varten, joissa sen suosituksia ei ole noudatettu, ja laajentamalla sen tekemien tarkastusten soveltamisalaa. Julkisen talouden kehystä vahvistetaan entisestään hyväksymällä tarkistettu talousarviolaki. Tämän odotetaan parantavan julkisen talouden suunnittelua, julkista taloutta koskevien tietojen keruuta sekä valtiontakausten myöntämisen perusteita.

(7)

Kroatian julkishallinnon alueellinen hajanaisuus heikentää sen tehoa ja pahentaa alueellisia eroja. Monien paikallishallintojen taloudelliset ja hallinnolliset resurssit eivät riitä kattamaan niiden vastuualaan kuuluvia palveluja. Tämä aiheuttaa suuria eroja julkisten palvelujen tarjonnassa taloudellisesti ja hallinnollisesti vahvojen ja heikkojen paikallisyksiköiden välillä kaikkialla Kroatiassa. Keskushallinnon tasolla viranomaiset ovat toteuttaneet toimia monimutkaisen valtionvirastojärjestelmän yksinkertaistamiseksi, mutta oikeudellinen kehys, jolla järjestelmän yhdenmukaistaminen on tarkoitus viedä pidemmälle, on vielä kesken. Keskushallinnon paikallistasolla toimivien sivutoimipisteiden tehtävät on tarkoitus siirtää piirikunnille.

(8)

Terveydenhuoltojärjestelmään on kertynyt lisää velkaa vuonna 2018, mikä aiheuttaa julkiselle taloudelle riskin. Järjestelmän rahoittaminen perustuu työikäiseltä väestöltä perittäviin maksuihin ja valtion talousarviosta tehtyihin tulonsiirtoihin, vaikka viimeksi mainitun kustannuskattavuus on jatkuvasti jäänyt vajaaksi. Vuonna 2019 käyttöönotetun sairausvakuutusmaksun korotuksen ja tupakan valmisteveron korotuksen (joulukuu 2018) odotetaan parantavan terveydenhuoltojärjestelmän taloudellista tilannetta. Käynnissä oleva sairaaloiden toiminnallinen yhdentäminen ja perusterveydenhuollon parantamiseen tähtäävät toimet voivat lisätä varojen käytön tehokuutta, mutta toteutus etenee hitaasti.

(9)

Palkanmuodostusjärjestelmä ei kata johdonmukaisesti julkishallintoa ja julkisia palveluita, mikä vaikuttaa heikentävästi yhdenvertaiseen kohteluun ja estää julkisen sektorin palkkamenojen keskitetyn ohjauksen. Virkamieskunnan palkanmuodostusta koskevaa uutta lainsäädäntöä on lykätty kerta toisensa jälkeen. Lain tavoitteena on lisätä koko julkisen hallinnon yhdenmukaisuutta ottamalla käyttöön yhteiset palkkataulukot ja tehtävien vaativuuskertoimet, jotka perustuvat yhdenmukaisempiin tehtävänkuvauksiin ja osaamiskehyksiin. Kroatiassa on työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle puitteet, mutta työskentelymenetelmien ja -menettelyjen on kehityttävä aidon vuoropuhelun saavuttamiseksi. Ammattiliittojen hajanaisuus heikentää myös työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vaikuttavuutta.

(10)

Työttömyysasteen lasku jatkui nopeana vuonna 2018. Myös nuorisotyöttömyys väheni huomattavasti mutta on edelleen korkea. Kroatian työvoimaosuus- ja työllisyysaste ovat kuitenkin yhä alhaiset; varhaiseläkkeelle siirtyminen ja hoitovelvoitteet vaikuttavat merkittävästi työvoiman ulkopuolella olevien osuuteen. Työelämään pääsyä on parannettava esimerkiksi ennakoimalla ja tarjoamalla tarvittavia taitoja. Monet työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen vaikuttavat seikat ovat edelleen ajankohtaisia ja nykyiset toimenpiteet, joilla autetaan ihmisiä pääsemään työmarkkinoille vaikuttavat riittämättömiltä. Työmarkkinainstituutioiden valmiudet ovat rajalliset, ja työvoimapalvelujen. sosiaalipalvelujen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välinen yhteistyö on heikkoa. Eläkejärjestelmien uudistuksia koskeva merkittävä paketti tuli voimaan vuonna 2019. Uudistuksella on kolme päätavoitetta: i) puuttua eläkemallia koskeviin epäjohdonmukaisuuksiin, jotka ovat johtaneet tiettyjen eläkeläisten epäoikeudenmukaiseen kohteluun, ii) parantaa eläkejärjestelmän riittävyyttä pidentämällä työuria ja iii) vahvistaa eläkejärjestelmän toisen pilarin institutionaalista kehystä ja tuloksellisuutta.

(11)

Sosioekonomiset erot ovat tärkein koulutustasoon vaikuttava tekijä. Kroatian tulokset jäävät alle unionin keskiarvon koulutuksessa, etenkin varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa, perustaidoissa, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrässä, aikuisten osallistumisessa koulutukseen ja ammatillisen koulutuksen työmarkkinarelevanssissa. Kroatia toteuttaa parhaillaan opetussuunnitelmien uudistamista kokeiluhankkeena, mutta uudistuksen täysi potentiaali saavutetaan ainoastaan, jos se toteutetaan kokonaisuudessaan ja jos se yhdistetään opettajankoulutukseen.

(12)

Vaikka työttömyysaste on edelleen suhteellisen korkea, työvoimapula vaivaa joitakin talouden aloja. Tämä johtuu pääasiassa osaamisvajeesta. Digitaitoja parantamalla voitaisiin kasvattaa tuottavuutta ja kuroa umpeen joitakin osaamisvajeita. Ammatillisen koulutuksen vähäinen työmarkkinarelevanssi vaikuttaa osaltaan siihen, että tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on alhainen. Opiskelijoiden osallistuminen ohjelmiin, joihin sisältyy työssäoppimista, on vähäistä. Alueellisten osaamiskeskusten ja duaalikoulutusohjelmien perustamisen olisi parannettava ammatillisen koulutuksen laatua ja helpotettava tarvittavien taitojen tunnistamista. Osallistuminen aikuiskoulutusohjelmiin, joita tarjotaan osana toimenpiteitä, joilla autetaan ihmisiä löytämään työtä tai koulutusta, on vähäistä. Tämä koskee erityisesti niitä, joiden koulutustarve on suurin, kuten matalan osaamistason työntekijöitä ja työttömiä henkilöitä.

(13)

Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riskille alttiina olevan väestön osuus on vähenemässä mutta on edelleen unionin keskiarvoa suurempi. Tämä riski koskee pääasiassa vanhuksia ja vammaisia. Mahdollisuudet vähentää köyhyyttä sosiaalisilla tulonsiirroilla ovat unionin keskiarvoon verrattuna edelleen heikot. Viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin parantaakseen paikallisella tasolla myönnettävien sosiaalietuuksien kirjaamista yhdenmukaistamalla niiden luokittelua. Tämän tuloksena saataneen parempi yleiskuva tarjottavista eduista koko maan tasolla, mitä voitaisiin jatkossa hyödyntää sosiaalisen suojelun järjestelmän vaikuttavuuden parantamisessa siten, että tavoitettaisiin sitä kipeimmin tarvitsevat.

(14)

Liikenneverkko on epätasapainoinen, sillä rautateiden infrastruktuuri on jäänyt huomattavasti jälkeen kehityksestä, mikä on johtanut palvelun heikkoon laatuun ja muodostanut esteitä työntekijöiden liikkuvuudelle. Pienempien kaupunkien julkinen liikenne kärsii riittämättömästä infrastruktuurista. Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet merkittävästi viiden viime vuoden aikana. Uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteessä jää selvästi alle vuoden 2020 tavoitteen (10 prosenttia). Tarvitaan lisätoimia ja -investointeja, jotta voidaan tuloksellisesti vähentää fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen suurta osuutta, edistää intermodaalisuutta ja yleisemmin hillitä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymistä.

(15)

Kroatian korkeaa energiaintensiteettiä voitaisiin vähentää investoimalla energiatehokkuuteen ja älykkäisiin energiajärjestelmiin. Erityistä huomiota voitaisiin kiinnitettävä rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen ja kaukolämpöverkostojen energiatehokkuuden parantamiseen. Tuuli- ja aurinkoenergiaan kohdistuviin investointeihin liittyy myös paljon mahdollisuuksia, ja sama pätee uusiutuvien energialähteiden käyttöön lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Niitä edistämällä Kroatian saarista voisi tulla omavaraisempia energian suhteen Puhdasta energiaa EU:n saarille -aloitteen mukaisesti. Kroatia on erityisen altis ilmastoriskeille, erityisesti tulville ja metsäpaloille.

(16)

Investoinneilla voitaisiin myös edistää siirtymistä kiertotalouteen. Niitä tarvitaan tukemaan erillistä jätteen keräystä ja kierrätystä vaihtoehtoina kaatopaikoille, kehittämään vaihtoehtoja raaka-aineille ja lisäämään kierrätettyjen materiaalien kysyntää ja yleisön tietämystä kestävistä kulutustavoista ja -käyttäytymisestä. Lisäksi tarvitaan huomattavia investointeja, joilla voidaan varmistaa jäteveden keruu ja käsittely taajamissa, joiden asukasvastineluku on yli 2 000. Vesijohtoverkkoihin investoimalla voitaisiin vähentää juomaveden vuotoa ja täyttää laatuvaatimukset.

(17)

Tutkimus- ja innovointivalmiudet ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönotto edellyttävät investointeja, joilla vahvistetaan innovaatiosuorituskykyä ja edistetään tuottavuuden kasvua, jota pirstoutuneet ja tehottomat tutkimus- ja innovaatiotoimet haittaavat. Kroatian älykkään erikoistumisen strategian 2016–2020 tavoitteena on edistää innovointia, korjata järjestelmän hajanaisuus ja varmistaa, että tutkimus- ja kehittämistoiminta keskittyy keskeisiin taloudellisiin painopisteisiin. Odotuksena kuitenkin on, että sen täytäntöönpano kiihtyy edelleen. Investoinneilla voitaisiin tukea yliopistojen ja yritysten keskinäistä yhteistyötä, jotta mahdollistetaan teknologian siirto ja tutkimustulosten kaupallistaminen, ja voitaisiin vahvistaa hallintotapaa.

(18)

Valtionyhtiöiden hallinnoinnin parantamiseen tähtäävät toimet ovat hitaasti edenneet. Uusi hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän säännöstö on hyväksytty ja keskipitkän aikavälin suunnittelua ja tuloksia koskeva raportointi on määrätty pakolliseksi. Se, että valtionyhtiöt, joiden kannattavuus on alhainen ja tuottavuus heikko, hallitsevat monia aloja, heikentää kuitenkin edelleen taloutta. Vuonna 2018 sellaisten yritysten määrä, joihin liittyy valtion erityisintressi, väheni entisestään, ja useampi yritys on nyt virallisesti myytävissä, mutta selkeää yksityistämisstrategiaa ei kuitenkaan ole. Viranomaisten toimet näyttävät keskittyvän siihen, että suuresta vähemmistöosakkuuksien määrästä päästään eroon ja että tuottamattomat omaisuuserät aktivoidaan. Korruptiota pidetään laajalle levinneenä ja kasvavana. Korruption ehkäisemiseen ja seuraamusten langettamiseen ei ole välineitä, etenkään paikallisella tasolla. Paikallisten julkisten yritysten valvonta- ja seuraamusmekanismeja on vielä parannettava niihin nimitettyjen henkilöiden osalta.

(19)

Liialliset hallinnolliset ja lainsäädännölliset vaatimukset sekä veroluonteiset maksut kuormittavat etenkin pieniä yrityksiä. Hallinnollisen taakan määrittäminen on saatu päätökseen, mikä mahdollistaa sen, että viranomaiset voivat ryhtyä toteuttamaan taakan keventämiseen tähtääviä perusteltuja toimenpiteitä. Veroluonteisten maksujen alentaminen on viivästynyt. Liiallisesti säänneltyjen ammatillisten palvelujen suuri määrä haittaa kilpailua. Edistystä on saavutettu tietyillä aloilla, erityisesti taksipalvelujen alalla, mutta moniin taloudellisesti tärkeisiin ammatteihin sovellettavat rajoitukset ovat edelleen voimassa.

(20)

Edistymisestä huolimatta pahoin ruuhkautuneet ja pitkittyneet siviili- ja kauppaoikeudelliset tuomioistuinkäsittelyt vähentävät oikeusvarmuutta. Samalla rikosoikeuden tehottomuus haittaa talousrikosten torjuntaa. Käsitys tuomioistuimen riippumattomuudesta on heikentynyt entisestään. Oikeusneuvostoa koskevaan lakiin tehdyt muutokset hyväksyttiin vuonna 2018. Ylintä kauppatuomioistuinta lukuun ottamatta käsiteltävien asioiden ruuhkautumisen jatkuva väheneminen johtui pääasiassa uusien asioiden määrän vähenemisestä. Sähköistä viestintää kokeillaan parhaillaan joissakin tuomioistuimissa, mutta sen käyttöä ei ole vielä laajennettu valtakunnallisesti.

(21)

Kaudella 2021–2027 voitaisiin unionin rahastoja koskevan ohjelmasuunnittelun avulla auttaa korjaamaan joitakin suosituksissa havaituista puutteista ja erityisesti vuoden 2019 maaraportin liitteen D kattamilla osa-alueilla. Näin Kroatia voisi mainituilla aloilla hyödyntää kyseisiä rahastoja parhaalla mahdollisella tavalla ottaen huomioon alueelliset erot. Maan hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen näiden varojen hallinnoimiseksi on tärkeä tekijä näiden investointien onnistumisen kannalta. Julkisten hankintojen institutionaalista kehystä on vahvistettava, jotta voidaan parantaa sääntöjen noudattamista ja mahdollistaa strategiset hankinnat politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi ja julkisten varojen tehokkaan käytön varmistamiseksi.

(22)

Komissio on vuoden 2019 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Kroatian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2019 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2019 lähentymisohjelman, vuoden 2019 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Kroatialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon niiden merkityksen Kroatian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia. Tämä on osoitus siitä, että unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(23)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2019 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella ja katsoo (6), että Kroatian odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(24)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2019 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2019 lähentymisohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4. Suosituksessa 1 tarkoitetulla finanssipolitiikalla puututaan muun muassa suureen julkisen talouden velkaan liittyviin epätasapainoihin,