(1)

Komissio hyväksyi 21 päivänä marraskuuta 2018 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2019 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 21 päivänä maaliskuuta 2019. Komissio hyväksyi ss21 päivänä marraskuuta 2017 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Belgia ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta, jonka Eurooppa-neuvosto vahvisti 21 päivänä maaliskuuta 2019. Neuvosto hyväksyi 9 päivänä huhtikuuta 2019 suosituksen euroalueen talouspolitiikasta (3), jäljempänä ’vuoden 2019 euroalueen suositus’, jossa esitetään viisi euroaluetta koskevaa suositusta, jäljempänä ’euroaluetta koskevat suositukset’.

(2)

Koska Belgia kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, ja koska taloudet ovat talous- ja rahaliitossa vahvasti yhteydessä toisiinsa, Belgian olisi varmistettava, että jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4 ilmenevä vuoden 2019 euroalueen suositus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti. Erityisesti palveluja parantavat toimenpiteet edistävät euroaluetta koskevan suosituksen 1 noudattamista häiriönsietokykyisten palvelumarkkinoiden osalta, toimenpiteet, joilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä, tehokkuutta ja koostumusta, sekä satunnaistulojen käyttäminen julkisen velan vähentämiseen edistävät euroaluetta koskevan suosituksen 2 noudattamista investointien tukemisen, julkisen talouden parantamisen ja finanssipoliittisten puskureiden kasvattamisen osalta, ja työvoimapolitiikkaa tehostavat toimenpiteet edistävät euroaluetta koskevan suosituksen 3 noudattamista onnistuneiden työmarkkinasiirtymien tukemisen osalta.

(3)

Belgiaa koskeva vuoden 2019 maaraportti julkaistiin 27 päivänä helmikuuta 2019. Siinä arvioitiin Belgian edistymistä neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2018 hyväksymien maakohtaisten suositusten (4) noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa.

(4)

Belgia toimitti vuoden 2019 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2019 vakausohjelmansa 26 päivänä huhtikuuta 2019. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(5)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (5) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa tämän säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(6)

Belgiaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. Hallitus suunnittelee vuoden 2019 vakausohjelmassa julkisen talouden rahoitusaseman asteittaista parantamista 0,7 prosentin alijäämästä vuonna 2018 suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) 0,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman (6) perusteella julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta, joka on rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema, ei saavuteta vuoden 2019 vakausohjelman aikana, olettaen että politiikka pysyy muuttumattomana. Julkisen talouden velka oli enimmillään lähes 107 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja supistui sen jälkeen 102 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018, ja nyt sen odotetaan vuoden 2019 vakausohjelman mukaan supistuvan 94 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Toimenpiteitä, jotka tarvitaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden tueksi vuodesta 2020 eteenpäin, ei kuitenkaan ole täsmennetty, ja komission kevään 2019 talousennusteen mukaan tämä osaltaan edistää arvioitua rakenteellisen rahoitusaseman heikkenemistä vuonna 2020, jos politiikka pysyy muuttumattomana.

(7)

Komissio antoi 5 päivänä kesäkuuta 2019 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laaditun kertomuksen, koska Belgia ei noudattanut velkasääntöä vuonna 2018. Kertomuksessa todettiin kaikkien merkityksellisten tekijöiden arvioinnin perusteella, että tehdyn analyysin perusteella ei voida tehdä lopullista päätelmää siitä, noudattiko Belgia SEUT-sopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä velkakriteeriä.

(8)

Belgia vahvistaa vuoden 2019 vakausohjelmassaan vuoden 2019 alustavassa talousarviosuunnitelmassa esitetyn pyynnön saada hyödyntää ennaltaehkäisevään osioon sisältyvää joustoa neuvoston 12 päivänä helmikuuta 2016 vahvistaman vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvää joustoa koskevan yhteisesti sovitun kannan mukaisesti. Belgia pyysi lupaa poiketa tilapäisesti keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, jotta se voisi toteuttaa merkittäviä rakenneuudistuksia, joilla on myönteinen vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Rakenneuudistuksilla tarkoitetaan eläkeuudistusta, verotuksen painopisteen siirtämistä, yhteisöverotuksen uudistusta, työmarkkinauudistusta sekä julkishallinnon uudistusta. Komission kevään 2019 talousennusteessa vahvistetaan, että Belgia noudattaa vuonna 2019 vähimmäisvertailuarvoa, jolla taataan varmuusmarginaali suhteessa alijäämän viitearvoon (3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Kaikista toimenpiteistä paitsi julkishallinnon uudistuksesta on nyt annettu säädös. Kun otetaan huomioon toimenpiteiden luonne, ja erityisesti verotuksen painopisteen siirtäminen ja yhteisöverotuksen uudistus, niiden lyhyen aikavälin vaikutuksiin liittyy edelleen epävarmuutta etenkin siksi, että uudistus ei ole budjettineutraali, mikä on heikentänyt julkisen talouden rahoitusasemaa. Toimenpiteillä on kuitenkin parannettu talouden kasvupotentiaalia, alennettu työttömyysastetta ja pienennetty makrotalouden epätasapainojen riskejä, mikä on vaikuttanut myönteisesti julkisen velan kestävyyteen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näin ollen Belgian voidaan tällä hetkellä katsoa täyttävän edellytykset poiketa tilapäisesti keskipitkän aikavälin tavoitteesta pyytämänsä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019, kunhan se toteuttaa sovitut uudistukset asianmukaisella tavalla, mitä seurataan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

(9)

Neuvosto suositti 13 päivänä heinäkuuta 2018 Belgialle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (7) nimellinen kasvu ei ole yli 1,8 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Koska Belgia täyttää edellytykset poiketa tilapäisesti keskipitkän aikavälin tavoitteesta pyytämänsä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen rakenneuudistuslausekkeen nojalla, vuonna 2019 vaadittavaa rakenteellista sopeutusta voidaan pienentää 0,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen, jolloin nettomääräisten perusmenojen nimelliskasvu olisi vuonna 2019 enintään 2,8 prosenttia. Komission kevään 2019 talousennusteen mukaan on vaarana, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina.

(10)

Kun otetaan huomioon, että Belgian julkisen talouden velka on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen ja ennustettu tuotantokuilu on 0,1 prosenttia, vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen yhteisesti sovitun vaatimuskaavion perusteella nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu saisi vuonna 2020 olla enintään 1,6 prosenttia, jolloin rakenteellinen sopeutus olisi 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2019 talousennusteen mukaan on vaarana, että vaatimuksesta poiketaan merkittävästi vuonna 2020, olettaen että politiikka pysyy muuttumattomana. Belgian ei alustavan näytön perusteella ennusteta noudattavan velkasääntöä vuosina 2019 ja 2020. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että vuodesta 2019 alkaen olisi toteutettava tarvittavia toimenpiteitä vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamiseksi. Mahdolliset satunnaistulot olisi tärkeää käyttää julkisen talouden velkasuhteen pienentämiseksi edelleen. Belgian julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyys on edelleen uhattuna, mikä johtuu suuresta velan määrästä suhteessa BKT:hen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien, erityisesti eläkkeisiin ja pitkäaikaishoitoon liittyvien kustannusten ennakoidusta kasvusta. Vuonna 2015 säädettiin joukko eläkeuudistuksia, joiden seurauksena lakisääteistä eläkeikää nostetaan 65 vuodesta ss66 vuoteen vuodesta 2025 alkaen ja 67 vuoteen vuodesta 2030 alkaen. Lisäksi varhaiseläkettä koskevia ikään ja työskentelyvuosiin liittyviä vaatimuksia tiukennettiin. Tästä huolimatta julkiset eläkemenot kasvaisivat vuosina 2016–2070 silti 2,9 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, ja kasvu tapahtuisi lähinnä seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Lisäksi useiden suurten virkamiesryhmien varhaiseläkkeelle jäämisen ehdot ovat edelleen tavanomaisia ehtoja edullisemmat. Pitkäaikaishoitoon käytettävien julkisten menojen ennustetaan kasvavan 1,7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosina 2016–2070. Kasvu on keskimääräistä suurempaa, ja menojen määrä on jo lähtökohtaisesti yksi unionin suurimmista. Pitkäaikaishoidon järjestämisen hajanaisuus – kun toimivaltuudet ovat jakautuneet eri hallintotasoille – asettaa jotkin varainkäytön tehokkuuden osa-alueet kyseenalaisiksi, joten äskettäisen tehtävien siirron nettovaikutus ei ole vielä selvillä. Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän vahvistaminen auttaisi saavuttamaan tavoiteltuja tehokkuushyötyjä. Hoitopalettia voitaisiin ehkä optimoida pitkäaikaishoitojärjestelmän kustannustehokkuuden lisäämiseksi.

(11)

Julkisten menojen koostumusta ja tehokkuutta voidaan parantaa, jotta voidaan luoda liikkumavaraa julkisten investointien lisäämiselle. Viimeaikaisesta vähenemisestä huolimatta Belgian kokonaismenot suhteessa BKT:hen ovat edelleen euroalueen suurimpia. Julkisten menojen suuruus viittaa siihen, että julkista taloutta voitaisiin sopeuttaa menopohjaisemmin. Kun otetaan huomioon julkisten menojen suuruus, tiettyjen politiikkojen tulokset ja tiettyjen julkisten palvelujen laatu, herää kysymys kustannustehokkuudesta. Menojen uudelleenarvioinnit ja politiikka-arvioinnit voivat auttaa Belgiaa priorisoimaan ja parantamaan julkisten menojen tehokkuutta. Lisäksi menojen uudelleenarviointien yhteydessä voitaisiin arvioida yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan suunnatun epäsuoran julkisen tuen tehokkuutta. Tuki on unionin suurimpia suhteessa BKT:hen, ja sen kasvu jatkui viime vuonna. Liittovaltion ja alueelliset viranomaiset ovat hiljattain ilmaisseet kiinnostuksensa sisällyttää menojen uudelleenarvioinnit talousarviomekanismiinsa.

(12)

Julkisen talouden koordinointi eri tahojen välillä ei tällä hetkellä ole riittävän joustavaa, jotta voitaisiin luoda liikkumavaraa suuriin hankkeisiin tehtäville julkisille investoinneille. Tuloksellinen julkisen talouden koordinointi on olennaista Belgian kaltaisessa liittovaltiossa, missä suuri osa menoja koskevasta toimivallasta on siirretty valtiotasoa alemmille hallintotasoille. Muodollista sopimusta vuotuisista tavoitteista kaikilla hallintotasoilla ei edelleenkään ole vuonna 2013 tehdystä yhteistyösopimuksesta huolimatta, mikä vaikeuttaa julkisen talouden koordinointia. Toisin kuin aiemmissa vakausohjelmissa, kun neuvottelukomitea pani merkille julkisen talouden kehitysarvion, kaikki hallintotasot hyväksyivät vuoden 2018 vakausohjelmassa esitetyn julkisen talouden kehityksen kokonaisarvion ja tukivat julkisen talouden tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2020 mennessä kaikilla hallintotasoilla. Vaikka hyväksyntä lisäsi kehityksen kokonaisarvion uskottavuutta, vuotuisista julkisen talouden tavoitteista kullakin hallintotasolla ei päästy muodolliseen sopimukseen. Erimielisyys tavoitteista voi heikentää keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävän kokonaisarvion toteutumista. Lisäksi se estää finanssipolitiikkaa käsittelevän korkean neuvoston julkisen sektorin lainanottotarvetta käsittelevän jaoston mahdollisuuksia valvoa näiden tavoitteiden noudattamista. Vuoden 2019 vakausohjelma sisältää vain suuntaa-antavia julkisen talouden kokonais- ja välitavoitteita, sillä sekä liittovaltion tasolla että alue- ja kuntatasolla järjestettiin vaalit 26 päivänä toukokuuta 2019.

(13)

Viimeaikainen talouskasvu on johtanut työllisyyden kasvuun, ja työllisyys on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. Siitä huolimatta työntekijöiden siirtyminen työvoiman ulkopuolelta tai työttömyydestä työllisiksi on edelleen vähäistä eikä Belgia ole saavuttamassa työllisyysasteen osalta Eurooppa 2020 -tavoitettaan (73,2 prosenttia). Alueelliset työmarkkinaerot ovat edelleen suuria. Huolimatta tasaisesta laskusuuntauksesta viimeisten viiden vuoden aikana nuorisotyöttömyys ylittää selvästi unionin keskiarvon Brysselissä. Matalan osaamistason työntekijöiden, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, ikääntyneiden työntekijöiden ja vammaisten osallistuminen työmarkkinoille on vähäistä. Tämä viittaa siihen, että sekä rakenteelliset että väestöryhmäkohtaiset tekijät estävät työmarkkinoille integroitumista ja että nykyiset aktivointitoimenpiteet eivät ole yhtä toimivia kaikkien väestöryhmien kohdalla. Ikääntyneiden (55–64-vuotiaiden) työntekijöiden työllisyysaste on edelleen alle unionin keskiarvon, ja ero unionin keskiarvoon on edelleen suuri yli 60-vuotiaiden kohdalla. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden, erityisesti naisten, työttömyys on edelleen muita yleisempää, heidän työvoimaosuutensa on pienempi, heidän osuutensa köyhistä työssäkäyvistä on muita suurempi, ja he ovat useammin ylipäteviä. Uusien tulokkaiden kotouttamiseksi ja syrjinnän torjumiseksi on toteutettu joitakin toimenpiteitä, mutta koordinointi on kuitenkin edelleen puutteellista pyrittäessä vastaamaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohtaamiin haasteisiin. Vähäisen työmarkkinoille osallistumisen parantamiseksi on toteutettu toimenpiteitä niin kutsutun Jobs deal -työmarkkinauudistuksen yhteydessä, mutta niiden vaikutuksia on vielä arvioitava.

(14)

Työnteon taloudellisia pidäkkeitä on edelleen merkittävästi. Vaikka verotuksen muutos on kaventanut työn verokiilaa, se on edelleen keskimäärin suuri kaikkien palkansaajien keskuudessa lukuun ottamatta erittäin pienipalkkaisia (joiden palkka on 50 prosenttia keskipalkasta). Belgia on edelleen ainoa jäsenvaltio, jossa työttömyysetuuksia ei ole rajoitettu ajallisesti, vaikka ne asteittain pienenevätkin. Sairauden tai vamman vuoksi etuuksia saavilla ja kotitalouksien toisilla tulonsaajilla on taloudellisia pidäkkeitä ottaa vastaan kokopäivätyötä. Erityisesti yksinhuoltajilla (ja vähemmässä määrin pareilla, joilla on lapsia) on vain vähän taloudellisia kannustimia (kokoaika)työn vastaanottamiseen siitä aiheutuvien kustannusten ja etuuksien menettämisen vuoksi. Lisäksi voi syntyä koordinointiongelmia, sillä vastuu sosiaalisesta suojelusta on jaettu liittovaltion, alueellisten ja paikallisten tasojen kesken. Sosiaaliturvajärjestelmä ei virallisesti kata itsenäisiä ammatinharjoittajia työttömyysetuuksien, työtapaturmien ja ammattitautien osalta.

(15)

Koulutustulosten heikkeneminen oppivelvollisuuskoulutuksen puitteissa ja merkittävät erot koulutusjärjestelmässä ovat edelleen ongelma. Niiden nuorten osuutta, jotka eivät hallitse perustaitoja, on tarpeen pienentää erityisesti ranskankielisessä yhteisössä, jossa osuus on OECD:n keskiarvoa korkeampi. Sosioekonomisesta taustasta ja maahanmuuttajataustasta aiheutuvat koulutustulosten erot ovat suuria. Opettajat tarvitsevat lisää tukea moninaisuuden hallintaan, ja heidän täydennyskoulutustaan on yhä tarpeen mukauttaa. Koulutustulosten parantamiseen ja erojen kaventamiseen tähtääviä uudistuksia on vauhditettava, jotta voidaan lisätä osaamisvaltaista, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä sosiaalista osallisuutta. Ranskankielisen yhteisön merkittävä koulu-uudistus Pacte d’excellence etenee. Hankkeen tarkoituksena on parantaa perustaitoja, tehokkuutta ja hallinnointia sekä vähentää eriarvoisuutta. Sen yhteydessä on annettu asetuksia opettajien töiden organisoinnista, yhteisestä opetussuunnitelmasta, koulujen johtajien asemasta sekä uusien oppilaiden ranskan kielen taidosta, ja ne tulevat voimaan syyskuussa 2020. Flaaminkielinen yhteisö toteuttaa joitakin keskiasteen koulutuksen uudistuksia lukuvuodesta 2019/2020 alkaen, mutta oppilaiden ohjaaminen varhaisessa vaiheessa erityyppisiin kouluihin on edelleen ongelma. Näiden uudistusten ja toimenpiteiden vaikutus riippuu myös niiden tosiasiallisesta täytäntöönpanosta ja seurannasta. Belgian liittoparlamentti on myös laskenut oppivelvollisuusiän kuudesta vuodesta viiteen. Kun otetaan huomioon jo ennestään suuret koulutusmenot, uudistuksissa on keskityttävä entistä enemmän järjestelmän tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen ja sen kykyyn tuottaa tulevaisuudessa tarvittavia ja työmarkkinoiden kannalta olennaisia taitoja.

(16)

Taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus ja vähäinen ammatillinen liikkuvuus haittaavat työllisyyden ja tuottavuuden kasvua. Huolimatta useista alueellisista ja liittovaltion toimista, joilla on pyritty paikkaamaan osaamisvajetta ja lisäämään aktivointia myös osana Jobs deal -uudistusta, työvoimapulaa esiintyy useilla aloilla, erityisesti tieto- ja viestintätekniikassa, rakennusalalla sekä terveydenhoidossa. Rakennusalan kasvua hidastavat taitojen puute ja työvoimapula. Joillakin aloilla työvoiman uudelleenkoulutusta ja jatkokoulutusta on lisättävä merkittävästi. Myös aikuisten osallistuminen koulutukseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen on vähäistä. Heikko kielitaito on merkittävä ongelma etenkin Brysselissä, jossa vuoden 2019 kansallisen uudistusohjelman mukaan noin puolessa tarjolla olevista työpaikoista edellytetään sekä ranskan että hollannin taitoa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on suuri, mutta tutkinnon suorittaneita on liian vähän luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla (jäljempänä ’STEM-alat’). Vuonna 2016 Belgia sijoittui unionissa 26. sijalle STEM-alojen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrässä, ja näihin aloihin liittyvillä koulutusaloilla aloittaneiden uusien opiskelijoiden määrä oli alhainen etenkin naisten osalta. Flanderin vuosia 2012–2020 koskevan STEM-toimintasuunnitelman toteuttaminen on kokonaisuudessaan edennyt, mutta keskiasteen teknisen tai ammattitutkinnon suorittaneiden määrä on STEM-aloilla pysynyt vuoden 2010 tasolla. Ranskankielisellä yhteisöllä ei ole STEM-aloja koskeva suunnitelmaa, ja sen on vielä toteutettava äskettäin hyväksytty digitaalista koulutusta koskeva strategia. Yrittäjätaitojen ja luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alan taitojen puute jarruttaa uusien yritysten perustamista. Digitaalisten taitojen yleinen taso on hyvä, mutta se ei ole paranemassa. Vuoden 2019 kansallisessa uudistusohjelmassa korostetaan Flanderin ja Vallonian välistä sopimusta sekä Flanderin ja Brysselin pääkaupunkialueen välillä suunniteltua sopimusta alueiden välisen työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi.

(17)

Tutkimus- ja kehitystoiminta on keskittynyt muutamille teollisuudenaloille eikä innovoinnin levittäminen muualle talouteen ole riittävää, mikä viime kädessä vaikuttaa tuottavuuden kasvuun. Julkisin varoin rahoitettu tutkimustoiminta vaikuttaa olevan alle unionin keskiarvon. Tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin alalla on myös alueiden välisiä ja sisäisiä eroja. Strategisia investointeja koskevassa kansallisessa suunnitelmassa todetaan, että lisäämällä digitalisointia voitaisiin parantaa maan tuottavuutta ja innovointikapasiteettia. Tämä edellyttää digitaaliseen infrastruktuuriin tehtäviä investointeja, mukaan lukien toimia, joilla 5G saadaan onnistuneesti käyttöön, inhimillistä pääomaa ja yrittäjyyttä sekä digitaaliteknologian nopeaa käyttöönottoa erityisesti yrityksissä, jotka ovat jääneet siinä jälkeen.

(18)

Tieinfrastruktuurin laatu heikkenee, sillä siihen ei ole vuosiin kohdistettu kuin vähäisiä julkisia investointeja. Laajan ja tiheän tieverkon ylläpito ei myöskään vaikuta kustannustehokkaalta alueiden ja paikallisviranomaisten kannalta. Belgian tiet ovat unionin ruuhkaisimpia. Rautatieverkko on tiheä ja laadukas, mutta sen valmiiksi saaminen ja parantaminen on edelleen haaste, ja etenkin Brysselin ympäristössä sekä Antwerpenin ja Zeebruggen satamiin johtavilla väylillä on ruuhkia. Esikaupunkialueiden rautatieinfrastruktuuriin ja opastinlaitteisiin on suunniteltu merkittäviä investointeja, mutta niitä jarruttavat erityisesti alueiden talousarviomäärärahojen myöntämistä koskevat säännöt. Lisäksi vääristävät kannustimet ja kilpailun ja investointien esteet kotimaan rautateiden henkilöliikenteessä ja kaupunkien välisessä linja-autoliikenteessä rajoittavat vaihtoehtoisten joukkoliikenteen ja vähäpäästöisen liikenteen kysyntää ja tarjontaa. Lisääntyvät ruuhkat johtuvat osittain henkilöautojen jatkuvasta lisääntymisestä, johon kannustavat teiden maksuttomuus, työsuhdeautovähennys ja alhainen ympäristöverotus. Kiinteän omaisuuden varainsiirtoverot ovat korkeita, ja työsuhdeautojärjestelmä vaikuttaa haitallisesti liikkuvuuteen. Rautatiepalvelujen laatu on heikentynyt, ja julkisen liikenteen tarjonnassa on kaupunkialueilla sekä kaupunki- ja maaseutualueiden välillä parantamisen varaa erityisesti Valloniassa, jossa työhön pääseminen on työnhakijoille merkittävä ongelma. Vuoden 2019 kansallisen uudistusohjelman mukaan merkittäviä investointeja ja uudistuksia on käynnissä kaikilla alueilla, ja liittovaltiotasolla edistytään – yhteistyössä alueiden kanssa – Brysselin esikaupunkialueiden rautatieverkoston loppuun saattamisessa. Belgia on hyväksynyt lain kotimaan rautatiepalveluiden avaamisesta, mutta julkisen palvelun velvoitteiden mukaisen matkustajaliikenteen, josta on liikenteenharjoittajan kanssa tehty suoraan sopimus, osuus on Belgiassa edelleen erittäin suuri. Yksityiset linja-autoliikenteen harjoittajat eivät saa harjoittaa kaukoliikenteen linja-autopalveluja. Takseja koskeva sääntely puolestaan vaihtelee paikallisviranomaisten välillä. Vaikka alueet ovat laatineet omat liikkuvuussuunnitelmansa, koordinoinnin monimutkaisuus estää johdonmukaisen vision liikkuvuudesta Belgian sisällä ja mahdollisesti myös Belgian ja sen rajakaupunkien ja -alueiden välillä. Rautatiealan sääntelyviranomaisella on varaa kehittää sääntelytoimintansa soveltamisalaa.

(19)

Energiasiirtymän tueksi tarvitaan huomattavia investointeja. Vanhan, ennen energianormien käyttöönottoa rakennetun rakennuskannan kunnostaminen auttaa saavuttamaan vuosien 2020 ja 2030 päästövähennystavoitteet. Vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto on melko vähäistä. Tarvitaan suuria investointeja sähköntuotantoon sekä yhteenliittämiskapasiteettia, älykkäitä verkkoja, varastointia ja energiatehokkuutta.

(20)

Hallituksen toimista huolimatta yrityksille aiheutuvat runsaat sääntely- ja hallintorasitteet kuormittavat yrittäjyyttä. Start-up- ja pienyritysten verotusta on kevennetty, mutta rahoitusinvestointien verotus on edelleen monimutkainen. Belgia on uudistanut yhtiölainsäädäntöään, minkä seurauksena on vähennetty yhtiömuotojen määrää, helpotettu sähköistä viestintää oikeudellisissa asioissa, vähennetty vähimmäispääomavaatimuksia ja vuoden 2019 kansallisen uudistusohjelman mukaisesti uudistettu maksukyvyttömyyslainsäädäntöä niin, että se koskee erityisesti myös vapaita ammatteja. Näistä toimista huolimatta rakennuslupien saannissa on pitkiä viiveitä, kiinteistöjen rekisteröinti on kallista ja oikeudenkäyntimenettelyt ovat pitkiä. Hallinto-oikeuden alalla on haasteita, jotka johtuvat resurssien puutteesta ja pitkällisistä menettelyistä, mikä viivästyttää merkittävästi erityisesti rakennuslupien käsittelyä mutta myös hankintamenettelyjä. Lisäksi ilmasto-, energia-, digitaali- ja liikennepolitiikkojen koordinointi on monimutkaista ja siinä on parantamisen varaa. Tulliviranomaisten ja markkinavalvontaviranomaisten välinen yhteistyö on puutteellista, jolloin on suurempi riski, että unioniin pääsee vaatimusten vastaisia tuotteita Belgian rajojen kautta. Vaikutustenarviointia voitaisiin integroida päätöksentekoprosessiin paremmin. Yritysten saatavilla olevien digitaalisten julkisten palvelujen laatu on heikko. Oikeuslaitoksen puutteellinen digitalisointi, erityisesti tiedonkeruussa, on edelleen huomattava haaste. Digitalisoinnin loppuun saattaminen on tärkeää, jotta oikeuslaitoksen laatua voidaan parantaa edelleen esimerkiksi päivittämällä toimintaprosesseja ja hallinnoimalla paremmin tuomioistuinten henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja.

(21)

Kilpailun ja investointien esteet useiden yrityspalveluiden alalla haittaavat kasvua ja tuottavuutta. Uusien palveluntarjoajien aloittamisasteet ovat huomattavasti alle unionin keskiarvon, kun taas voitot ovat unionin keskiarvoa suuremmat. Komission laatima rajoittavuutta kuvaava indikaattori osoittaa, että kirjanpitäjiä, veroneuvojia, arkkitehteja ja kiinteistönvälittäjiä koskeva Belgian sääntelykehys on huomattavasti tiukempi kuin unionissa keskimäärin. Äskettäin annetussa laissa tiukennetaan patenttiasiamiehiä koskevia vaatimuksia. Liittovaltion suunnittelutoimisto arvioi, että vähentämällä reilusti sääntelytaakkaa, joka kohdistuu oikeudellisiin palveluihin, taloushallinnon palveluihin ja arkkitehtipalveluihin, lisättäisiin työn tuottavuutta. Kiinteistökauppoja koskevat säännellyt notaarimaksut ovat huomattavia, mikä nostaa jo ennestään korkeita rekisteröintiveroja. Alueet ovat edistyneet epätasaisesti käsiteollisuuden ja kaupan ammatteja koskevissa uudistuksissa. Vähittäiskaupan alalla on edelleen toimintarajoituksia, jotka haittaavat alan tuottavuutta ja estävät investointeja. Supermarketketjujen kilpailu ei ole optimaalista, mikä johtuu pääasiassa voimakkaasta keskittymisestä ja markkinoille tulon ja niiltä poistumisen hitaudesta. Vähittäiskaupan sääntelyindikaattorin mukaan Belgiassa rajoitetaan jäsenvaltioista kuudenneksi eniten vähittäiskauppiaiden toimintaympäristöä. Vuoden 2019 kansallisessa uudistusohjelmassa korostetaan viimeaikaisia Brysselin pääkaupunkialueella toteutettuja uudistuksia, joilla helpotetaan vähittäiskaupan sijoittumista. Tietoliikennemarkkinoille on tyypillistä voimakas keskittyminen (jota viimeaikaiset yritysostot lisäävät entisestään) ja kilpailun vähäisyys. Tämä käy ilmi myös suhteellisen korkeista kiinteän verkon palvelujen hinnoista verrattuna vertaismaihin. Kiinteiden verkkojen vähittäismarkkinoille ovat tyypillisiä vakiintuneiden operaattorien ja kaapeliverkko-operaattorien maantieteellisesti määritellyt duopolit. Tämä voi luoda esteitä joidenkin operaattoreiden yhdistettyjen kiinteän verkon ja mobiiliverkon palvelujen tarjoamiselle. Vuoden 2019 kansallisessa uudistusohjelmassa tuodaan esiin, että talousoikeutta koskeva uudistus, jolla on tarkoitus parantaa kilpailulainsäädännön noudattamista ja maan kilpailuviranomaisen toimintaa tehostamalla menettelyjä ja vähentämällä riskiä uusista riita-asioista markkinatuomioistuimessa, on hyväksytty. Belgian kilpailuviranomaisen resurssit ovat vähäiset muiden jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten resursseihin verrattuna.

(22)

Kaudella 2021–2027 voitaisiin unionin rahastoja koskevan ohjelmasuunnittelun avulla auttaa korjaamaan joitakin suosituksissa havaituista puutteista, erityisesti vuoden 2019 maaraportin liitteen D kattamilla osa-alueilla. Näin Belgia voisi mainituilla aloilla hyödyntää kyseisiä rahastoja parhaalla mahdollisella tavalla ottaen huomioon alueelliset erot.

(23)

Komissio on vuoden 2019 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Belgian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2019 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2019 vakausohjelman, vuoden 2019 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Belgialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Belgian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(24)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2019 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (8) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,