52018AE5386

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52018AE5386 - EN

Document 52018AE5386

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Koordinoitu tekoälysuunnitelma”(COM(2018) 795 final)

EESC 2018/05386

EUVL C 240, 16.7.2019, p. 51–56 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

16.7.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 240/51

(COM(2018) 795 final)

(2019/C 240/12)

Esittelijä: Tellervo KYLÄ-HARAKKA-RUONALA

Lausuntopyyntö	komissio, 18.2.2019
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen jaostossa	2.4.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	15.5.2019
Täysistunnon nro	543
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	210/2/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti tekoälyä koskevaan koordinoituun suunnitelmaan ja kehottaa panemaan sen pikaisesti täytäntöön, kun otetaan huomioon tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton nopea edistyminen EU:n ulkopuolella. Jotta EU voi menestyä maailmanlaajuisessa kilpailussa, sen on oltava innovoinnin ja investointien eturintamassa sekä noudatettava ”ihminen komentaa”-periaatetta ja varmistettava tekoälyn luotettavuus.

1.2

ETSK tähdentää, että tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton on oltava osallistavaa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, etenkin yritysten, työntekijöiden ja kuluttajien, kannalta. Tekoälystrategian täytäntöönpanossa olisikin kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, miten voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon tekoälyn koko yhteiskunnalle tarjoamia mahdollisuuksia.

1.3

ETSK kannattaa aloitteita kohdentaa lisää rahoitusta tekoälyyn liittyvään innovointiin, infrastruktuuriin ja koulutukseen EU:n rahoitusvälineiden kautta. Komitea myös kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

1.4

ETSK kehottaa luomaan pk-, start-up- ja scale-up-yritysten erityistarpeet huomioon ottaen liiketoiminnalle myönteiset edellytykset sekä suotuisan ja vakaan poliittisen ja sääntelykehyksen, joka kannustaa innovointiin ja investointeihin tekoälyn alalla, jotta edistetään tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa yksityissektorilla.

1.5

ETSK:n mielestä on keskeisen tärkeää varmistaa datan laatu, käytettävyys, saatavuus, yhteentoimivuus ja sujuva siirtäminen sisämarkkinoilla sekä turvata samalla tietosuoja ja yksityisyyden suoja. Komitea kehottaa helpottamaan julkisen datan saatavuutta ja luomaan olosuhteet, joilla edistetään eurooppalaisten digitaalisten alustojen perustamista.

1.6

ETSK kannattaa rajatylittävää yhteistyötä, kumppanuuksia ja verkostoja koskevia aloitteita innovoinnin ja tekoälyn käyttöönoton edistämiseksi sekä painottaa yhteiskunnan eri toimijoiden välisen laaja-alaisen yhteistyön merkitystä.

1.7

ETSK kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan koulutusjärjestelmiään uusien taitojen kysyntään, mikä edellyttää uudistuksia peruskoulusta korkeakouluihin. Elinikäinen ja jatkuva oppiminen on myös välttämätöntä ja tapahtuu yhä enemmän työympäristössä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on keskeinen rooli ennakoitaessa työelämään liittyviä muutoksia ja tarpeita.

1.8

Tekoälyyn liittyvien rakennemuutosten hallinnoimiseksi ETSK katsoo, että Euroopan globalisaatiorahaston vahvistaminen on askel kohti sellaisen todellisen eurooppalaisen siirtymärahaston perustamista, joka auttaisi hallinnoimaan digitaalista murrosta.

1.9

ETSK painottaa, että tekoälyä kehitettäessä ja käytettäessä on kunnioitettava EU:n arvoja ja noudatettava kuluttaja-, työ- ja yrityslainsäädäntöä. Kansalaisyhteiskunnan edustajat ja työmarkkinaosapuolet on otettava mukaan tekoälyyn liittyvien toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden valmisteluun. On myös tarjottava tietoa tekoälystä, jotta lisätään ihmisten sitä kohtaan tuntemaa luottamusta.

1.10

Koska tekoälyn on palveltava koko yhteiskuntaa ja sen yhteydessä on otettava samanaikaisesti huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, ETSK ehdottaa, että EU omaksuu kestävän kehityksen kehyksen tekoälyn tulevaa kehittämistä ohjaavaksi lähestymistavaksi. ETSK myös kehottaa yksittäisiä organisaatioita ottamaan tekoälyn käyttöön kestäväpohjaisesti ja noudattamaan tiedotus- ja kuulemiskäytäntöjä.

2. Yleistä

2.1

Huhtikuussa 2018 julkistetun ”Tekoäly Euroopassa”-strategian jälkeen Euroopan komissio on työskennellyt jäsenvaltioiden kanssa laatiakseen koordinoidun tekoälysuunnitelman pyrkimyksenä maksimoida toimenpiteiden, etenkin investointien, kokonaisvaikutus EU- ja jäsenvaltiotasolla sekä varmistaa, että EU pystyy vastaamaan maailmanlaajuiseen kilpailuun.

2.2

Koordinoidussa suunnitelmassa ehdotetaan yhteisiä toimia neljällä alalla: investointien lisääminen, datan käytettävyyden ja saatavuuden parantaminen, lahjakkuuksien ja osaamisen tukeminen ja luottamuksen varmistaminen. Koordinoidussa suunnitelmassa myös kehotetaan jäsenvaltioita ottamaan kansalliset tekoälystrategiansa käyttöön vuoden 2019 puoliväliin mennessä.

2.3

ETSK suhtautuu myönteisesti koordinoituun suunnitelmaan, joka on tärkeä askel strategian täytäntöönpanon tehostamiseksi. Komitea on esittänyt huomioita strategiasta aiemmassa lausunnossaan (1). Komitea on myös antanut lausunnon aiheesta ”Digitaalinen Eurooppa -ohjelma” (2). Lisäksi ETSK on laatinut oma-aloitteisia lausuntoja tekoälyyn liittyvistä eri näkökohdista (3) sekä antanut useita muita tekoälyyn liittyviä lausuntoja.

2.4

ETSK pitää tärkeänä sitä, että täytäntöönpanotoimenpiteitä suunnitellaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, kun otetaan huomioon, että EU:n ja jäsenvaltioiden toimivaltuudet eroavat eri politiikanaloilla. Yhteistyö ja koordinointi ovat niin ikään välttämättömiä, jotta tulokset ja tehokkuus pystytään maksimoimaan koko EU:n kannalta. ETSK kehottaa kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottamaan huomioon eri maiden erilaiset olosuhteet.

2.5

Sen lisäksi, että poliittisten päätöksentekijöiden on tehtävä yhteistyötä ja koordinoitava toimintaa keskenään eri tasoilla, yhteistyö on välttämätöntä yhteiskunnan kaikkien toimijoiden välillä. Tämä on tarpeen, jotta vältetään epäjohdonmukaisuudet, päällekkäisyydet ja puutteet toiminnassa ja jotta näin lisätään toimenpiteiden tehokkuutta ja vaikutusta.

2.6

ETSK kehottaa panemaan strategian kiireellisesti täytäntöön, sillä EU:n ulkopuolella edistytään tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa nopeasti. Samalla EU:n ja jäsenvaltioiden tulisi pitää tiukasti kiinni strategian pitkän aikavälin tavoitteista. ETSK kannattaa toteamusta, että ”tavoitteena on, että Euroopasta tulee maailman johtava alue alan viimeisintä kehitystä edustavan, eettisen ja turvallisen tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa ja että se voi näin edistää ihmiskeskeisen lähestymistavan omaksumista maailmanlaajuisesti” (4).

2.7

Menestyäkseen maailmanlaajuisessa kilpailussa EU:n on kuljettava määrätietoisesti omaa tietään ja pidettävä samaan aikaan silmällä unionin ulkopuolisia kehityskulkuja ja suuntauksia. ETSK:n mielestä on tärkeää, että kilpailukykyä ja luottamusta tarkastellaan yhdessä. Luotettavuudesta voi muodostua EU:n kilpailuetu, vaikkakin kilpailukyvyn muiden osatekijöiden on myös oltava kohdallaan.

2.8

Koska tekoälyn on palveltava koko yhteiskuntaa, ETSK ehdottaa, että EU ottaa kestävän kehityksen kehyksen tekoälyn tulevaa kehittämistä ohjaavaksi lähestymistavaksi. Kestävä kehitys ja sen kolme ulottuvuutta edellyttävät politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla vahvistetaan taloutta ja luodaan hyvinvointia yhteiskunnalle ja jotka samalla myös auttavat vähentämään ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.

2.9

ETSK korostaa, että tekoälyyn liittyvät toimintapolitiikat on suunniteltava kansalaisyhteiskunnan toimijoiden – yritykset, työntekijät ja kuluttajat mukaan luettuina – näkökulmasta. On kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, miten voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia koko yhteiskunnan kannalta ja miten voidaan minimoida riskit, kuten demokraattisten prosessien manipulointi.

2.10

ETSK korostaa osallisuuden ja ”ketään ei jätetä”-periaatteen merkitystä tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa. Tämä koskee datan ja infrastruktuurin sekä helppokäyttöisten tuotteiden saatavuutta sekä mahdollisuuksia hankkia osaamista ja taitoja. Osallisuus on tärkeää niin ihmisten kuin yritysten, etenkin pk-yritysten, kannalta. Olisi toteutettava erityistoimia naisten osaamisen parantamiseksi tekoälyn alalla ja heidän kannustamisekseen ottamaan vastaan työpaikkoja ja tehtäviä tekoälyn alalla, myös teollisuudessa.

2.11

Kun otetaan huomioon valtavat yhteiskunnalliset haasteet ja teknologioiden äärimmäisen nopea kehittyminen, EU:n olisi hyödynnettävä tekoälyä täysimääräisesti laadittaessa ennustavia analyyseja terveydenhuollon ja liikenteen kaltaisilla aloilla, työllisyyskysymykset mukaan luettuina. EU:n olisi lisäksi ennakoitava esimerkiksi kvanttiteknologian kaltaisiin murroksellisiin teknologioihin liittyviä mahdollisuuksia.

3. Innovoinnin ja yritystoiminnan kehittämisen helpottaminen

3.1

Sen ohella, että tekoäly mahdollistaa yritystoiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisen, se myös synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia lukuisille teollisuus- ja palvelualoille. Tämä koskee niin suuryrityksiä kuin pk-, start-up- ja scale-up-yrityksiä. Lisäksi syntyy täysin uudenlaisia liiketoiminta-aloja.

3.2

Kun otetaan huomioon, että tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa edistytään EU:n ulkopuolella nopeasti, myös Euroopan unionin on tehostettava toimiaan parantaakseen kilpailukykyään. Kyse ei ole ”voittajien valikoimisesta”vaan ennemminkin siitä, että yksilöidään ongelmia ja haasteita, joihin on vastattava, jotta voidaan luoda ja ylläpitää oikeanlaiset olosuhteet mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja minimoida tekoälyyn liittyvät riskit.

3.3

Investoiminen innovointiin ja perusrakenteisiin sekä sisämarkkinoiden kehittäminen edelleen ovat keskeiset toiminta-alat, joihin huomio on kohdennettava. ETSK korostaa lisäksi yleisen liiketoimintaympäristön, kuten verotuksen, sääntelyn ja tuotannontekijöiden saatavuuden, merkitystä yritysten innovointitoiminnan ja investointipäätösten kannalta.

3.4

ETSK kannattaa aloitteita kohdentaa lisää rahoitusta tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon. Horisontti Eurooppa-, Digitaalinen Eurooppa- ja InvestEU-ohjelmien sekä Euroopan strategisten investointien rahaston kaltaiset välineet ovat kaikki arvokkaita ja tarpeellisia innovoinnin ja investointien edistämiseksi tekoälyn alalla.

3.5

Julkisella sektorilla on merkittävä rooli omien tekoälyyn liittyvien investointiensa ja julkisten hankintojensa johdosta, mutta tarvitaan runsaasti myös yksityisiä investointeja, jotta saadaan aikaan riittävää edistymistä tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa eri aloilla. Julkisella rahoituksella on vipuvaikutus yksityisiin investointeihin, ja se on siksi välttämätöntä. Rahoituskäytännöistä olisi kuitenkin tehtävä nykyistä käyttäjäystävällisempiä. Rahoitussääntöjä olisi myös kehitettävä, jotta kannustettaisiin riskinottoon.

3.6

Liiketoimintaekosysteemit, jotka koostuvat erikokoisista, eri aloilla toimivista ja arvoketjujen eri osissa sijaitsevista yrityksistä, ovat yritysten ja eri sidosryhmien välisen yhteistyön ohella välttämättömiä tekoälyn kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. ETSK kannattaa komission suunnitelmia edistää rajatylittävää yhteistyötä, kumppanuuksia ja verkostoja verkotettujen huippututkimuskeskusten, testauslaitosten ja digitaali-innovointikeskittymien avulla. ETSK painottaa, että on helpotettava yhteyksiä pk-yrityksiin, ja kehottaa kutsumaan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja työmarkkinaosapuolet mukaan digitaali-innovointikeskittymien puitteissa tehtävään yhteistyöhön.

3.7

Osaamisella ja taidoilla on merkittävä rooli innovoinnin ja tekoälyyn liittyvän yritystoiminnan kehittämisen mahdollistajina. Kysyntää ei ole vain erityisestä ”tekoälyalan osaamisesta”vaan myös taidoista soveltaa tekoälyä tietyillä elinkeinoaloilla sekä yrittäjyystaidoista. Koska uusia kykyjä liike-elämää ja teollisuutta varten edistetään parhaiten tutkimushankkeiden avulla, ETSK kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan riittävän rahoituksen asianomaiselle tutkimustoiminnalle.

3.8

Kehityksen nopea eteneminen edellyttää joustavuutta, jotta voidaan edistää innovointia tekoälyn alalla. Tämä edellyttää testauspaikkoja sekä sääntelyn testiympäristöjä, jotka mahdollistavat kokeilemisen ja uusien ideoiden pilottitoimet. Lisäksi on tärkeää varmistaa testitulosten jakaminen ja vastavuoroinen tunnustaminen.

3.9

ETSK kehottaa lisäämään investointeja tekoälyn ja tekoälypohjaisten sovellusten edellyttämään teknologiaan ja infrastruktuuriin, muun muassa suurtehotietokoneisiin ja 5G-matkaviestinverkkoihin, sekä toimenpiteisiin kyberturvallisuuden parantamiseksi. EU:n tulisi lisäksi olla etulinjassa kvanttiteknologian, erityisesti kvanttilaskennan ja kvanttiviestinnän, kehittämisessä.

3.10

Koska tekoäly perustuu pääasiassa dataan, on ETSK:n mielestä keskeisen tärkeää varmistaa datan laatu, käytettävyys, saatavuus, yhteentoimivuus ja sujuva siirtäminen sekä turvata samalla tietosuoja ja yksityisyyden suoja. Moitteettomasti toimivista datan sisämarkkinoista on tulossa yhä tärkeämpi tekijä, sillä ne kytkeytyvät tavaroiden, pääoman ja palveluiden sisämarkkinoihin.

3.11

ETSK kannattaa komission aloitteita yhteisen eurooppalaisen data-avaruuden luomisesta. Komitea kehottaa avaamaan kaikille käyttäjille pääsyn julkisen sektorin tuottaman massadatan ääreen ja helpottamaan tällaisen massadatan saatavuutta myös sovellusrajapintojen (API) parantamiseksi. ETSK kehottaa myös luomaan olosuhteet, joilla edistetään eurooppalaisten alustojen perustamista datan jakamista varten. Datan saatavuuden ja uudelleenkäytön parantaminen on sovitettava yhteen terveen kilpailun sekä asianmukaisen tietosuojan ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojan kanssa.

3.12

Dataan, alustoihin ja ekosysteemeihin perustuvista liiketoimintamalleista on tulossa arkea. Vaikka Euroopan ulkopuoliset suuryritykset hallitsevat nykyisin pääasiassa yritysten ja kuluttajien välisiä alustoja, EU:lla olisi merkittävät mahdollisuudet kilpailla menestyksekkäästi julkishallinnon ja kansalaisten välisten sekä yritysten välisten alustojen aloilla. Tasapuolisilla toimintaedellytyksillä ulkomaisiin kilpailijoihin nähden on joka tapauksessa ratkaiseva merkitys.

3.13

ETSK peräänkuuluttaa suotuisia puitteita, joilla edistetään innovointia ja estetään kehityksen jarruttaminen liian yksityiskohtaisin säännöin ja vaatimuksin. Samalla on varmistettava tekoälyn luotettavuus. ETSK myös kehottaa komissiota arvioimaan yhdessä yritysten ja asianomaisten sidosryhmien kanssa, voisivatko tietyt säädökset olla esteenä luotettavan tekoälyn kehittämiselle tai käyttöönotolle. Arviointiin olisi sisällyttävä myös kilpailulainsäädännön toimivuuden uudelleenarviointi.

3.14

Lisäksi ETSK kehottaa poliittisia päättäjiä tarkastelemaan toimintapoliittisia välineitä kulloinkin kyseessä olevan alan kannalta. Yleispäteviä ratkaisuja ei ole olemassa, vaan eri aloilla on omat tarpeensa ja haasteensa, jotka on ratkaistava. Muutosten nopeus ja jatkuvan parantamisen tarve huomioon ottaen olisi hyödynnettävä täysimääräisesti standardoinnin tarjoamia mahdollisuuksia esimerkiksi edistettäessä yhteentoimivuutta.

4. Mahdollisuuksien tarjoaminen kansalaisille tulevaisuutta varten valmistautumiseen

4.1

On ilmeistä, etteivät kansalaiset ole suuressa määrin tietoisia tekoälyn heidän avukseen tarjoamista mahdollisuuksista, ja etusijalla ovat sitä vastoin selkeästi koneiden hallinnassa pitämiseen liittyvät huolenaiheet. ETSK katsookin, että on lisättävä tietoisuutta tekoälyn yhteiskunnalle yleisesti tarjoamista mahdollisuuksista. On myös parannettava tietämystä ja ymmärrystä tekoälyn luonteesta ja toiminnasta, jotta lisätään kriittiseen ajatteluun perustuvaa ihmisten luottamusta. ETSK vaatii lisäksi parempia tilastotietoja ja lisätutkimusta tekoälyn vaikutuksista työllisyyteen ja työhön, myös alakohtaisia vaikutustutkimuksia.

4.2

Koska tekoäly saattaa vaikuttaa merkittävästi ihmisten arkielämään kuluttajina sekä työllisyyden ja työn kehitykseen tulevaisuudessa, on erittäin tärkeää antaa ihmisille tarvittavat tiedot ja taidot, jotta he voivat valmistautua muutoksiin. Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli ennakoitaessa muutoksia työelämässä, tuettaessa digitaalitaitojen kehittämistä sekä parannettaessa työntekijöiden työllistyvyyttä työmarkkinoilla.

4.3

Tekoälyn käyttöönotto merkitsee huomattavia muutoksia osaamisen kysynnässä. Tekoälyn kehittymisen syvällisten seurausten ja nopeuden johdosta on määritettävä sekä välittömät että pitkän aikavälin tarpeet ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen alalla. Koulutuksen on vastattava sekä perustason että edistyneen digitaalisen osaamisen tarpeisiin. Yleisten taitojen avulla on paitsi varmistettava perustason tekoälyosaaminen myös mahdollistettava se, että ihmiset kykenevät soveltamaan tekoälyä luodessaan ja käyttäessään innovatiivisia ratkaisuja päivittäisessä elämässään ja työssään, esimerkiksi ihmisen ja robotin järjestelmällisessä yhteistyössä.

4.4

ETSK kehottaa jäsenvaltioita vastaamaan uusien taitojen kysyntään koulutusjärjestelmiä mukauttamalla. ETSK painottaa myös valtionhallinnon, oppilaitosten, työmarkkinaosapuolten, kuluttajajärjestöjen ja muiden asianomaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välisen yhteistyön merkitystä sekä uusien yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohjelmien suunnittelussa että niiden toteuttamisessa, jotta voidaan parantaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa yleisesti merkityksellisiä taitoja. Tekoälyä olisi myös hyödynnettävä osaamistarpeiden arvioinnissa sekä organisoitaessa ja hankittaessa sisältöä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta varten.

4.5

Opetusohjelmia on uudistettava peruskoulusta korkeakouluihin. Tarvitaan vahva perusta luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alalla, ja samalla on muistettava, että tekoälyn kehittäminen ja hyödyntäminen edellyttävät laaja-alaista osaamista. Tässä korostuu muun muassa yhteiskuntatieteellisen ja taiteellisen koulutuksen merkitys.

4.6

Peruskoulutuksen kehittämisen ohella ihmisten, myös opettajien, osaamisen kehittämisen ja uudelleenkoulutuksen tarve on ilmeinen. Elinikäinen ja jatkuva oppiminen on kaikkien kannalta välttämätöntä, jotta pysytään nykyisen ja tulevan kehityksen tahdissa. Oppiminen tapahtuu yhä enemmän työympäristössä ja perustuu yhä useammin henkilökohtaisiin tavoitteisiin.

4.7

ETSK katsoo, että yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen tehtävien investointien tulisi olla keskeinen osa kansallisia tekoälystrategioita ja että kansallisten aloitteiden hyviä käytänteitä tulisi jakaa EU:n tasolla. ETSK kehottaa myöntämään nykyistä enemmän EU:n varoja tarvittavien uudistusten ja uusien aloitteiden tukemiseen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla.

4.8

On myös tärkeää sopeutua tekoälyyn liittyviin rakenteellisiin muutoksiin alueilla ja aloilla, joihin tekoälyn käyttöönotto vaikuttaa eniten. Jäsenvaltioiden tulisi laatia toimintamalleja siitä, miten kavennetaan osaamiskuilua ja lievitetään kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia, mukaan luettuna niiden suojelu, jotka eivät ole työllistettävissä. Digitaalisen kuilun välttämiseksi on myös varmistettava internetin saatavuus kaikilla alueilla. ETSK:n mielestä komission ehdotus Euroopan globalisaatiorahaston vahvistamisesta on askel kohti sellaisen todellisen eurooppalaisen siirtymärahaston perustamista, joka auttaisi hallinnoimaan digitaalista murrosta sosiaalisesti vastuullisella tavalla.

5. Tekoälyyn kohdistuvan luottamuksen edistäminen

5.1

ETSK on vakuuttunut siitä, että onnistuminen tekoälyn tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä edellyttää vakaata luottamusta tekoälyyn. Sekä kuluttajat ja työntekijät että yritykset – työnantajat, yrittäjät, sijoittajat ja rahoittajat – odottavat tekoälyltä luotettavuutta.

5.2

Tekoälyyn liittyvät huolenaiheet hälvenevät luultavasti sen myötä, kun kartutetaan tietämystä ja ymmärrystä siitä, mitä tekoäly tarkoittaa, miten sitä voidaan hyödyntää ja miten sen puitteissa tehdään päätöksiä. Näin luodaan perusta tekoälyä kohtaan tunnetulle luottamukselle mahdollistamalla kriittinen ajattelu ja sellaisten perusluonteisten kysymysten huomioon ottaminen kuin ”ihminen komentaa”-periaate ja ihmisten mahdollisuudet päättää elämästään. Toisaalta luottamus riippuu myös hyvin käytännönläheisistä näkökohdista, kuten helppokäyttöisyydestä.

5.3

Tekoälyä käsittelevä eurooppalainen korkean tason asiantuntijaryhmä on äskettäin julkistanut eettiset suuntaviivat luotettavalle tekoälylle. ETSK panee merkille nämä suuntaviivat ja korostaa avoimen, asianmukaisen ja luotettavan datan keskeistä roolia, tekoälyä koskevien päätösten avoimuutta sekä osallisuutta tekoälyä kehitettäessä ja käyttöön otettaessa. ETSK kehottaa myös käymään laaja-alaisia keskusteluja sellaisista kysymyksistä kuin ihmisten profiloinnin vaikutukset ja tekoälypäätösten kyseenalaistamisen edellytykset.

5.4

Nämä eettiset näkökohdat – mikäli niitä tarkastellaan kestävän kehityksen käsitteen puitteissa – liittyvät pääasiassa inhimillisiin näkökohtiin ja kuuluvat näin ollen kestävyyden sosiaalisen ulottuvuuden piiriin. Tekoälyn yhteydessä olisi myös otettava huomioon ilmastonmuutokseen ja luonnonvaroihin liittyvät ympäristönäkökohdat, muun muassa energian ja raaka-aineiden kestäväpohjainen käyttö sekä tuotteiden ennenaikainen vanheneminen. Taloudellinen kestävyys edellyttää lisäksi, että tekoälyratkaisut ovat taloudellisesti järkeviä eli tuottavia, kannattavia ja kilpailukykyisiä.

5.5

Tekoälysovellusten vaikutus on niin ikään luottamuksen kannalta merkittävä seikka. Jos tekoäly hyödyttää – kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti – yhteiskuntaa luomalla taloudellista vaurautta ja sosiaalista hyvinvointia, edistämällä terveyttä ja tuomalla ympäristöhyötyjä, sitä voidaan pitää ”hyödyllisenä”.

5.6

ETSK katsoo, että luottamusta tekoälyyn voidaan lisätä kansalaiskeskeisen julkisen politiikan avulla osallistamalla kansalaisyhteiskunnan edustajat tekoälyyn liittyvien toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden valmisteluun. Julkinen sektori voi lisätä luottamusta tekoälyyn myös kansalaiskeskeisen hallinnon avulla, jolloin tekoälyllä saattaa olla merkittävä rooli hallinnollisten prosessien sujuvoittamisessa ja paremmassa räätälöimisessä. Lisäksi tulisi ottaa huomioon esimerkiksi lohkoketjuteknologian tarjoamat mahdollisuudet luotettavien digitaalisten palvelujen parantamiseksi.

5.7

Tekoälyä kehitettäessä ja käyttöön otettaessa on noudatettava kaikilta osin lainsäädäntöä, olipa kyse sitten kuluttaja-, työ- tai yrityslainsäädännöstä. Tekoälyn kehittämisen ja käytön kannalta merkityksellistä lainsäädäntöä on paljon. ETSK kehottaa komissiota täydentämään arviotaan asiaan liittyvien säädösten tarkoituksenmukaisuudesta luotettavan tekoälyn kannalta esimerkiksi turvallisuuden ja vastuuvelvollisuuden alalla ja saattamaan sen päätökseen. Myös alakohtaisen sääntelyn toteutettavuutta olisi tarkasteltava uudelleen.

5.8

On kuitenkin erittäin tärkeää, että luotettavan tekoälyn lähestymistapa ja periaatteet omaksutaan ja otetaan käyttöön kiinteänä osana kunkin organisaation kulttuuria sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tekoälyalaa koskevia eettisiä kysymyksiä ei tulisi pitää erillisinä tai erilaisina yleisiin eettisiin kysymyksiin nähden. Organisaatioiden tulisi sisällyttää tekoälyä koskevat eettiset kysymykset kokonaisstrategioihinsa, yleisiin käytännesääntöihinsä ja tavanomaisiin hallintokäytäntöihinsä, joihin sisältyy työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa, sekä seuranta- ja tarkastusjärjestelmiinsä.

5.9

Luotettavan tekoälyn ennakoivaa käyttöönottoa voidaan tehostaa sisällyttämällä eettiset näkökohdat tekoälyn kehittäjien ja käyttäjien yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä laatimalla ja panemalla täytäntöön eettisiä suuntaviivoja. ETSK on valmis omalta osaltaan levittämään tietoa eettisistä näkökohdista kansalaisyhteiskunnan toimijoiden keskuudessa.

Bryssel 15. toukokuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 51.

(2) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 292.

(3) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 43; EUVL C 440, 6.12.2018, s. 1; EUVL C 345, 13.10.2017, s. 52; EUVIL EUVIL C 190, 5.6.2019, s. 17.

(4) COM(2018) 795 final, liite.

Top