52018AE2861

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52018AE2861 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52018AE2861

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan vähittäiskauppa-alan päivittämisestä 2000-luvulle” (COM(2018) 219 final)

EESC 2018/02861

EUVL C 110, 22.3.2019, p. 41–45 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

22.3.2019

Euroopan unionin virallinen lehti

C 110/41

(COM(2018) 219 final)

(2019/C 110/07)

Esittelijä:	Ronny LANNOO
Toinen esittelijä:	Gerardo LARGHI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 18.6.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	21.11.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.12.2018
Täysistunnon nro	539
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	171/3/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon vähittäiskauppa-alan uudistamisesta. Komitea korostaa jälleen kerran vähittäiskauppa-alan taloudellista ja sosiaalista merkitystä kaikkien sidosryhmien ja koko yhteiskunnan kannalta (1). ETSK huomauttaa, että se on jo aiemmissa lausunnoissa suosittanut, että luodaan avoin talousympäristö, jolla pyritään varmistamaan tasapuolinen kilpailu, jotta taataan edellytykset suurten, keskikokoisten ja pienten vähittäiskauppiaiden sekä mikrovähittäiskauppiaiden väliselle myönteiselle rinnakkaiselolle ja yhteistyölle.

1.2

Monipuolisuuden puolustaminen ja edistäminen vähittäiskauppa-alalla on ratkaisevan tärkeää, jotta täytetään kuluttajien tarpeet ja puolustetaan ja edistetään unionin tuotantojärjestelmää. Tämän vuoksi ETSK katsoo, että on tasapainotettava suurten vähittäiskauppiaiden hyväksi toteutettavia toimia, jotka tuodaan hyvin selkeästi esille tiedonannossa, ja mikroyritysten ja pienten yritysten tarpeet täyttäviä toimia.

1.3

ETSK toteaa, että komission ehdotuksessa keskitytään liiaksi ”hintaan” kuluttajien kannalta kiinnostavimpana tekijänä sen sijaan, että tarkasteltaisiin muita keskeisiä näkökohtia, kuten tiedotusta, tuotteiden laatua ja yksilöllistämistä, lähituotantoa, liikkuvuutta, kiertotaloutta ja kestävyyttä, vastineen saamista rahoille ja asiakaspalvelua ennen ostoa tai sen jälkeen. Komission olisi suojattava asianmukaisesti tuotteiden monipuolistamista kaikkien osapuolten etujen nimissä.

1.4

Komitea katsoo, että sijoittautumisoikeutta olisi tarkasteltava toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja että paras tapa käsitellä kaikkien asianomaisten sidosryhmien tarpeita on saavuttaa yhteisymmärrys valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.

1.5

ETSK katsoo erityisesti, että tietyt sijoittautumisvapauden esteet ja toiminnalliset rajoitukset, joita on nykyään havaittavissa eräissä jäsenvaltioissa, estävät uusien yritysten perustamisen, mutta täydellä vapauttamisella ei taata tarvittavaa tasapainoa suurten yritysten, pienten yritysten ja perheyritysten välillä.

1.6

ETSK katsoo, että liikkeiden aukioloaikoja ja työaikoja koskevat kansalliset säännökset ovat ratkaisevassa asemassa, kun halutaan varmistaa erikokoisten yritysten tasapuoliset toimintaolosuhteet ja ennen kaikkea taata asianmukainen sosiaalinen suojelu sekä palkansaajille että itsenäisille ammatinharjoittajille, myös muuttuneet kulutustottumukset huomioon ottaen.

1.7

ETSK muistuttaa, että yhteisymmärryksen saavuttaminen kansallisesti tai sitä alemmalla tasolla on paras tapa määrittää aukioloajat ja -päivät, sovittaa yhteen kuluttajien tarve saada tiettyjä tuotteita ja palveluja ja tiettyjen yritysten halu pitää liike auki sunnuntaisin ja pyhäpäivinä siten, että samalla varmistetaan yrittäjien ja työntekijöiden työ- ja perhe-elämän tasapainottaminen ja varataan aikaa koulutukselle.

1.8

ETSK huomauttaa myös sosiaalisen pilarin linjausten mukaisesti, että on tarpeen taata oikeudenmukainen palkkaus ja työpaikkojen laatu kaikille alan työntekijöille sekä verkossa että sen ulkopuolella. Se kiinnittää erityisesti huomiota verkkoyrityksissä työskentelevien ja työehtosopimusneuvotteluiden ulkopuolella edelleen olevien tuhansien työntekijöiden työsopimuksiin, samoin kuin niihin suurten vähittäiskauppiaiden työntekijöiden työsopimuksiin, joiden tarkoituksena on ainoastaan vastata viikonloppujen suurempiin asiakasmääriin (mikä lisää satunnaisten sopimusten määrää) tai joissa viikonloppu-, ilta- tai yötyötä ei lasketa ylityöksi. ETSK katsoo lisäksi, että perustamalla toimiva työmarkkinavuoropuhelumekanismi, johon otetaan mukaan myös pienet yritykset ja mikroyritykset, parannettaisiin yritysten kehitysmahdollisuuksia ja luotaisiin työntekijöille parempi turvatakeiden järjestelmä.

1.9

Komitea on komission kanssa samaa mieltä tarpeesta kannustaa ja tukea innovointia vähittäiskauppa-alalla, työnantajien ja työntekijöiden elinikäistä oppimista ja tuotteiden myynninedistämistä pitkällä aikavälillä. Se katsoo kuitenkin, että komission ehdotuksen lisäksi tarvittaisiin etenemissuunnitelma prosessin tukemiseksi digitaalisen siirtymän kehyksessä, minkä lisäksi olisi myönnettävä riittävää rahoitusta ja painotettava erityisesti pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä yhteistyössä pk-yrityksiä edustavien elinten kanssa.

1.10

ETSK kehottaa kaikkien tasojen viranomaisia tekemään tiivistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa Euroopan vähittäiskauppa-alan tulevaisuutta 2000-luvulla koskevan erityisen (esimerkiksi tiedonjakelua, koulutusta, rahoitusta ja hyviä käytänteitä käsittelevän) toimintasuunnitelman laatimiseksi.

2. Komission asiakirjan pääsisältö

2.1

Tiedonannolla pyritään edesauttamaan vähittäiskaupan mahdollisuuksien hyödyntämistä EU:n taloudessa kartoittamalla parhaat käytännöt. Tämän vuoksi tarvitaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden toimia alan kilpailukyvyn tueksi aikana, jolloin verkkokaupan nopea kasvu ja uudenlaiset kulutustottumukset ovat muuttamassa alaa.

2.2

Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää asianmukaisia toimia kaikilla tasoilla. EU:n vähittäiskaupan tuottavuus on jäänyt jälkeen muista aloista. Syynä ovat alan moninainen sääntely kaikilla tasoilla ja digitaalisille markkinoille siirtymisen viivästyminen.

2.3

Vähittäiskauppiaille on asetettu useita rajoituksia, jotka koskevat kauppojen sijoittautumista ja toimintaa. Monet näistä rajoituksista saatetaan perustella oikeutetuilla yleiseen järjestykseen liittyvillä syillä. Rajoitukset voivat myös muodostaa esteitä startup-yrityksille ja tuottavuudelle.

2.4

Uusien liikkeiden avaaminen on alan elinkelpoisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa. On tärkeää voida noudattaa markkinoillepääsyn strategiaa, jossa yhdistyvät niin verkossa kuin sen ulkopuolella käytävä kauppa. Yksinkertaiset, avoimet ja tehokkaat sijoittautumismenettelyt antavat vähittäiskaupalle mahdollisuuden parantaa tuottavuuttaan.

2.5

Komissio suosittaa, että jäsenvaltiot arvioivat ja tarvittaessa uudistavat sääntelykehyksiään ottaen soveltuvilta osin mallia muissa jäsenvaltioissa jo kehitetyistä parhaista käytännöistä.

2.6

Toiminnalliset rajoitukset koskevat tavallisesti lähinnä fyysisissä liiketiloissa toimivia vähittäismyyjiä. Viranomaisten on arvioitava näiden rajoitusten tasapainoisuutta, oikeasuhtaisuutta ja tehokkuutta, jotta tasapuoliset toimintaolosuhteet verkkokaupan kanssa voidaan varmistaa.

2.7

Lainsäädännön noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat 0,4–6 prosenttia vähittäiskauppiaiden vuotuisesta liikevaihdosta. Tämä on erityisen suuri rasitus mikroyrityksille. Vähittäiskaupan kehityksen edistäminen kuluttajien eduksi edellyttää laaja-alaista lähestymistapaa: on yksinkertaistettava sääntelykehyksiä ja varmistettava, että ne soveltuvat monikanavaiseen ympäristöön, sekä vähennettävä liian raskaita ja kalliita toimenpiteitä ja menettelyitä, joilla varmistetaan, että vähittäiskauppiaat noudattavat näitä sääntöjä.

3. Yleistä

3.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission pyrkimykseen uudistaa vähittäiskauppa-alaa, jotta vastataan digitalisaatioon ja verkkokauppaan liittyviin uusiin haasteisiin.

3.2

Komitea on jo suosittanut aiemmissa lausunnoissaan, kuten erityisesti Euroopan vähittäiskaupan toimintasuunnitelmasta antamassaan asiakokonaisuuteen INT/682 kuuluvassa lausunnossa (2), että luodaan avoin talousympäristö, jolla pyritään varmistamaan oikeudenmukainen kilpailu samankokoisten yksikköjen välillä. EU:n olisi erityisesti luotava edellytykset monipuolisuudelle, myönteiselle rinnakkaiselolle ja yhteistyölle sekä verkossa että fyysisissä liiketiloissa toimivien suurten, keskikokoisten ja pienten vähittäiskauppiaiden sekä mikrovähittäiskauppiaiden välillä. Monipuolisuuden edistäminen EU:n vähittäiskauppa-alalla on hyvä keino vastata kuluttajien eri tarpeisiin mutta myös puolustaa ja edistää eurooppalaista tuotantojärjestelmää.

3.3

ETSK toteaa, että komission ehdotuksessa keskitytään liiaksi ”hintaan” kuluttajien kannalta kiinnostavimpana tekijänä, vaikka päätavoitteena olisi oltava täsmällisen tiedon antaminen kuluttajille (kuluttajatietoisuus). Kuluttajien olisi voitava vapaasti ottaa huomioon muita tekijöitä, kun he ostavat tuotteen, kuten sen laatu, yksilöllistäminen, kestävyys, asiakkaiden liikkuvuus, lähituotanto, vastineen saaminen rahoille, asiakaspalvelu ennen ostoa tai sen jälkeen, kiertotalouteen kohdistuva vaikutus ja ympäristötekijät. Tuotteiden monipuolistaminen tuottaa lisäarvoa EU:n tuotanto- ja vähittäiskauppa-aloille, ja komission olisi suojattava sitä asianmukaisesti (3).

3.4

ETSK katsoo, että komission lähestymistapa on vinoutunut ja suosii suuria vähittäiskauppiaita, ja että on tärkeää tasapainottaa tätä pienten yritysten ja mikroyritysten tarpeisiin nähden. Komitea katsoo erityisesti, että on taattava suurten yritysten sekä mikro- ja perheyritysten rinnakkaiselo.

3.5

ETSK on samaa mieltä siitä, että tietyt sijoittautumisoikeuden rajoitukset ja toiminnalliset rajoitukset, joita pannaan täytäntöön eräissä jäsenvaltioissa, saattaisivat estää uusien yritysten perustamisen ja niiden kasvamisen. Se ei kuitenkaan pidä sijoittautumisoikeuden täydellistä vapauttamista patenttiratkaisuna. Lisäksi tässä yhteydessä olisi kunnioitettava toissijaisuusperiaatetta ja saavutettava valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla yhteisymmärrys, jotta paikallisiin ja kaikkien sidosryhmien tarpeisiin voidaan vastata asianmukaisella tavalla.

3.6

ETSK ei yhdy komission kielteiseen näkemykseen asiassa Visser annetusta tuomiosta. ETSK katsoo asian vahvistavan lainsäätäjän tavoitteen, joka liittyy palveludirektiiviin: siinä kodifioidaan Euroopan unionin tuomioistuimen sijoittautumisvapautta koskeva oikeuskäytäntö ja kielletään ainoastaan tietyt vaatimukset, kuten taloudelliset testit, todeten samalla, että kaupunkiympäristön suojeluun liittyvä tavoite voi olla ”sellainen yleiseen etuun liittyvä pakottava syy, joka on omiaan oikeuttamaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen alueellisen rajan”. Nämä tarpeet on tärkeä tasapainottaa suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden mukaisesti.

3.7

Tässä yhteydessä voidaan unionin sisämarkkinoita luotaessa toteuttaa lukuisia toimia yrityksen perustamisen yksinkertaistamiseksi sekä menettelyjen avoimuuden ja yhdenmukaisuuden edistämiseksi kunnioittaen samanaikaisesti olemassa olevia oikeutettuja alueellisia rajoitteita, jotka on vahvistettu toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

3.8

ETSK katsoo, että on erittäin tärkeää ylläpitää ja suojata tietyt talousympäristöt, erityisesti, kun ne liittyvät kansallisen historiallisen ja taiteellisen perinnön säilyttämiseen, sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin ja kulttuuripoliittisiin tavoitteisiin. Muunlainen toimintatapa saattaisi vaikuttaa haitallisesti paikallisiin yhteisöihin ja kuluttajiin (4).

3.9

ETSK katsoo kaiken kaikkiaan, että rajat ylittävää laajentumista, kasvua ja verkkokauppaa olisi pidettävä vakavana vaihtoehtona ja että yrityksiä olisi tuettava tässä prosessissa niitä edustavien järjestöjen kanssa koordinoiden, mutta kuluttajien pääasiallisen edun mukaisesti (monikanavainen jakelu ja palvelu) tätä ei pidä katsoa velvoitteeksi tai ainoaksi keinoksi, jolla yritykset voivat kasvaa. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää kannustaa ja ylläpitää innovointiprosesseja, koulutusta ja tuotteiden myynninedistämistä pitkällä aikavälillä, myös tukemalla pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä sekä niitä edustavia elimiä myöntämällä niille riittävää rahoitusta.

3.10

Tehokkaassa vähittäiskauppapolitiikassa on tasapainotettava kannattavuutta ja tehokkuutta sijaintiin nähden. On otettava huomioon (keskipitkän) pitkän aikavälin näkökohdat erityisesti fyysisten liiketilojen kohdalla ja niiden suhteessa nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin kehityssuuntiin (esimerkiksi asumisen ja saatavilla olevien palvelujen alalla ja siten suhteessa nykyisiin kaupunkikeskuksiin ja lähiöihin). ETSK katsoo, että komission olisi täydennettävä ehdotustaan yhteistyössä asianomaisten valtakunnallisten ja alueellisten organisaatioiden kanssa toteuttamalla rakenteellisia toimia, jotta otetaan huomioon aluekehitykseen liittyvät tekijät paikallisten yhteisöjen ja kaupunkikeskusten kohdalla (esimerkiksi matkailualueet, paikallinen aluesuunnittelu, rakennusmääräykset, ehdot).

3.11

ETSK katsoo, että liikkeiden aukioloaikoja ja työaikoja koskevat kansalliset säännökset ovat yhdessä uusien teknologisten ratkaisujen kanssa keskeisessä asemassa, kun halutaan varmistaa erikokoisten yritysten tasapuoliset toimintaolosuhteet ja taata asianmukainen sosiaalinen suojelu sekä palkansaajille että itsenäisille ammatinharjoittajille, ja että kansalliset säännökset ovat ennen kaikkea keskeinen väline, jolla taataan sosiaalinen suojelu itsenäisille ammatinharjoittajille ja palkansaajille.

3.12

ETSK muistuttaa, että yhteisymmärryksen saavuttaminen valtakunnallisesti tai sitä alemmalla tasolla asianomaisten järjestöjen kanssa on paras tapa määrittää aukioloajat ja -päivät. On itse asiassa ratkaisevan tärkeää sovittaa yhteen kuluttajien tarve saada tiettyjä tuotteita ja palveluja ja tiettyjen yritysten halu pitää liikkeensä auki pyhäpäivinä tai iltaisin sekä suojata mikroyritysten omistajien ja työntekijöiden tarve lepoon. Samalla tulee varmistaa työ- ja perhe-elämän tasapainottaminen sekä varata aikaa koulutukselle.

3.13

ETSK huomauttaa myös sosiaalisen pilarin linjausten mukaisesti, että on tarpeen taata oikeudenmukainen palkkaus ja työpaikkojen laatu kaikille alan työntekijöille sekä verkossa että sen ulkopuolella. Komitea kiinnittää erityisesti huomiota verkkoyrityksissä työskentelevien ja työehtosopimusneuvotteluiden ulkopuolella edelleen olevien tuhansien työntekijöiden työsopimuksiin, samoin kuin niihin suurten vähittäiskauppiaiden työntekijöiden työsopimuksiin, joiden tarkoituksena on ainoastaan vastata viikonloppujen suurempiin asiakasmääriin (mikä lisää satunnaisten sopimusten määrää) tai joissa viikonloppu-, ilta- tai yötyötä ei lasketa ylityöksi. ETSK katsoo lisäksi, että perustamalla toimiva työmarkkinavuoropuhelumekanismi, johon otetaan mukaan myös pienet yritykset ja mikroyritykset, parannettaisiin yritysten kehitysmahdollisuuksia ja luotaisiin työntekijöille parempi turvatakeiden järjestelmä.

3.14

ETSK suhtautuu myönteisesti suositukseen, jonka mukaan viranomaisten olisi helpotettava pienten kauppiaiden digitaaliteknologioiden käyttöönottoa. Tämä ei kuitenkaan voi olla ainoa vaihtoehto. Perinteiset kaupat ovat keskeisessä asemassa EU:n kasvun mutta myös sosiaalisen koheesion kannalta, erityisesti paikallisyhteisöissä ja muiden kuin diginatiivien kuluttajien kohdalla. Tästä syystä olisi varmistettava verkkokaupan ja fyysisten liiketilojen rinnakkaiselo. ETSK katsoo tässä yhteydessä, että komissio aliarvioi pienten yritysten ja mikroyritysten ongelmia, jotka liittyvät verkkokaupan harjoittamiseen ja siitä hyötymiseen.

3.15

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että työnantajille, jotka haluavat harjoittaa verkkokauppaa, on annettava laadukasta koulutusta. Komitea katsoo kuitenkin, että tilanne on mutkikkaampi ja että pk-yrityksiin, erityisesti pieniin yrityksiin ja mikroyrityksiin, kohdistuu monenlaisia haasteita, kuten a) niiden sisäisen organisaation muuttaminen ja mukauttaminen, b) vieraiden kielten taito, c) oikeudellisen ja hallinnollisen tiedon saanti ja ymmärtäminen, d) tehokkaan ja kilpailukykyisen toimitusjärjestelmän perustaminen, e) vahingollisen verokilpailun ja sosiaalisen polkumyynnin torjuminen unionissa (esimerkiksi alv-petokset ja väärennökset). Tästä syystä ETSK kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan pk-yrityksiä ja niitä edustavia elimiä niiden siirtyessä kohti verkkokaupan käyttöönottoa. Tässä tulisi soveltaa laajaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kaikki edellytykset, joita tarvitaan menestyksekkäiden verkossa toimivien yritysten perustamiseksi.

3.16

ETSK katsoo, että verkkokauppa voisi olla varteenotettava vaihtoehto monien pk-yritysten kannalta. Lisäksi komitea huomauttaa, että komissio on äskettäin julkistanut ensimmäisen ehdotuksen, joka koskee alustojen ja yritysten välisten suhteiden sääntelyä digitaalisilla markkinoilla. Toimenpiteessä keskitytään tarkastelemaan avoimuutta mutta siinä ei puututa yleisiin haitallisiin käytäntöihin (kuten hintapariteettia koskevat lausekkeet, vahingollinen verokilpailu ja vaihteleva verotus), jotka estävät oikeudenmukaisen kilpailun kaupallisten käyttäjien ja suurten verkkoalustojen välillä (5). Tästä syystä komitea suosittaa, että komissio luo tasapuoliset toimintaolosuhteet oikeudenmukaisen kilpailun takaamiseksi digitaalisilla markkinoilla.

3.17

ETSK katsoo, että on toteutettava monenlaisia toimia tarvittavien edellytysten luomiseksi, jotta vähittäiskauppa-ala ja erityisesti pk-yritykset ja mikroyritykset voivat suurimpina nettotyöpaikkojen luojina puuttua osaamisen kohtaanto-ongelmaan: on vahvistettava osaamistarpeiden määrittämistä ja ennakointia, ohjeistus mukaan lukien, parannettava koulutuksen tuloksia työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti, ammatillisen koulutuksen edistäminen mukaan lukien, parannettava kysynnän ja tarjonnan paremman yhteensovittamisen puite-edellytyksiä sekä kohennettava pk-yritysten ja mikroyritysten koulutustarpeiden tukemista.

3.18

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio kiinnittää huomiota lainsäädännön noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin, erityisesti pienten yritysten kohdalla, ja siihen, että se kiinnittää huomiota alan erityispiirteiden puutteelliseen tiedostamiseen.

4. Erityistä

4.1

ETSK kehottaa komissiota tarttumaan kaupunkikeskusten autioitumisen kasvavaan ongelmaan ja sen sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin seurauksiin. Suurten ja pienten kaupunkien elinkelpoisuus riippuu erityisesti niiden lukuisten pienten yritysten ja mikroyritysten (paikallisten kauppojen) selviytymisestä, jotka täyttävät monen kuluttajan tarpeet mutta uhkaavat joutua suurten jakeluryhmittymien vauhdittuvan keskittymisen jyräämiksi.

4.2

ETSK pitää valitettavana, että tiedonannossa ei viitata kestäväpohjaiseen vähittäiskauppa-alaan eikä pienten vähittäiskauppiaiden ja mikrovähittäiskauppiaiden rooliin tässä prosessissa. Tarvitaan kuitenkin suotuisampaa kehystä, jotta lisätään niiden tietoisuutta kestävyysajattelua noudattavien valintojen ja kilpailukyvyn välisestä yhteydestä ja jotta niille annetaan räätälöityä tietoa ja teknistä neuvontaa, samoin kuin tarvittavia lainajärjestelyjä aikaan saatavissa olevien parannusten toteuttamiseksi. Kun otetaan huomioon pienten vähittäiskauppiaiden ja mikrovähittäiskauppiaiden vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa kuluttajiin ja tuottajiin, niiden ei pitäisi joutua tekemään valintoja.

4.3

Tiedonannossa ei kiinnitetä huomiota yritysten välisiin sopimussuhteisiin liittyviin ongelmiin, joita ovat esimerkiksi epäsymmetriset franchising-sopimukset, maksuviivästykset ja hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt. Erityisesti vallan keskittyminen yhä enemmän suurten vähittäiskauppiaiden käsiin unionissa asettaa vakavia haasteita (6). Kilpailuvääristymien korjaamista ja kilpailukyvyn säilyttämistä ajatellen tiedonannossa olisi pitänyt tarkastella kumpaakin kysymystä.

4.4

Aiheesta ”Kuluttajat vahvempaan asemaan” antamansa lausunnon mukaisesti ETSK suosittaa, että komissio määrittelee ja panee täytäntöön tehokkaan riidanratkaisujärjestelmän, joka mahdollistaa taloudellisen vallan väärinkäytöstä ja kilpailua vääristävistä käytänteistä syntyvien tilanteiden ratkaisemisen.

Bryssel 12. joulukuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Liikevaihto vuonna 2016: 9 864 468,4 miljoonaa euroa; yritysten lukumäärä (vuonna 2015): 6 205 080; tuotantoarvo (vuonna 2015): 2 687 115 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 alalla työskenteli 33 399 447 ihmistä, joista 27 892 082 oli työntekijöitä.

(2) EUVL C 327, 12.11.2013, s. 20.

(3) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 165.

(4) Ks. alaviite 2.

(5) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 177.

(6) Ks. alaviite 3.

Top

Choose the experimental features you want to try