Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Valtiosta riippumattomille toimijoille paremmat mahdollisuudet hyödyntää ilmastorahoitusta”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 110/03)

Esittelijä:

Cillian LOHAN (IE–III)

Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Komitean täysistunnon päätös	15.2.2018
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen erityisjaostossa	27.11.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.12.2018
Täysistunnon nro	539
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	114/6/7

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Vaikka ilmastorahoitussopimuksiin on luvattu paljon varoja, ETSK haluaa tuoda esiin, että pienten valtiosta riippumattomien ilmastoalan toimijoiden rahoituksen saanti on ongelmallista, mikä vaarantaa mahdollisesti uudistusvoimaisten aloitteiden tukemisen ja toteutumisen.

1.2

Ilmastorahoitusta on kiireellisesti seurattava ja kartoitettava Euroopan unionissa. Tämä helpottaa valtiosta riippumattomiin toimijoihin kohdistuvien rahoitusvaikutusten mittaamista ja varmistaa, että voidaan arvioida myös edistymistä talouden laajassa siirtymisessä vähähiiliseen malliin.

1.3

Rahoituksen lähteet ovat erilaisia samoin kuin alhaalta ylöspäin suuntautuvat aloitteet, jotka rahoitusta tarvitsevat. Tämän hajanaisuuden ratkaisemiseen ei ole olemassa mekanismeja, ja siihen olisikin puututtava perustamalla EU-tason ilmastorahoitusfoorumi.

1.4

ETSK ehdottaa, että ilmastorahoitusfoorumi voisi puuttua keskeisiin ongelmiin, tuoda keskeiset sidosryhmät yhteen esteiden kartoittamiseksi, pohtia ratkaisuja ja määritellä mahdollisimman tehokkaan mekanismin rahoituksen jaon parantamiseksi. Tähän voisi sisältyä välityspalvelu, jolla yhdistettäisiin hankkeet ja asianmukaiset ilmastorahoituslähteet toisiinsa.

1.5

Olisi luotava mekanismi, jolla kartoitetaan pienehköä tukea tarvitsevat aloitteet (ja josta on tiedotettava tehokkaasti) ja joka sisältää — yksinkertaistetun hakumenettelyn — yksinkertaistetut raportointivaatimukset — täydentävän rahoituksen — tuen suunnitteluvaiheessa oleville hankkeille, rahoituksen hakemista edeltävässä vaiheessa — tuen valmiuksien kehittämiseen, verkostoitumiseen, vaihtoon ja järjestelmien kehittämiseen paikallis-, alue-, valtio- ja Euroopan tasolla

1.6

Ilmastorahoituksen asettaminen painopisteeksi ei saisi merkitä vastuullisen rahoituksen puuttumista muilla aloilla. Kaiken rahoituksen olisi oltava ilmastotavoitteiden mukaista, jotta varmistetaan, että varsinaisen ilmastorahoituksen ulkopuoliset rahoitusjärjestelmät eivät toimi ilmastositoumusten ja -tavoitteiden vastaisesti. Tämä on otettava huomioon Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, jotta nykyinen rahoitus olisi johdonmukaista pyrittäessä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja mukautumaan ilmastonmuutokseen.

1.7

On kehitettävä välineitä ja selkeä viestintästrategia, jotta valtiosta riippumattomat toimijat kaikilla tasoilla voivat saada tietoa ilmastorahoituksesta ja hakea sitä. Välineiden olisi autettava hankkeiden toteuttajia suunniteltaessa hankkeita, jotka edistävät vähähiilistä ja ilmastonmuutosta kestävää taloutta.

2.   Johdanto

2.1

Lausunto perustuu ETSK:n aiempiin lausuntoihin ”Koalition muodostaminen Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi” (1) ja ”Valtiosta riippumattomien toimijoiden ilmastotoimien edistäminen” (2) sekä ETSK:n äskettäin teettämään tutkimukseen (3), jossa tuotiin esiin esteitä, jotka haittaavat valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistumista ilmastotoimiin.

2.2

ETSK kehotti vuonna 2018 käynnistämään ”valtioista riippumattoman ilmastotoiminnan eurooppalaisen vuoropuhelun” valtioista riippumattoman ilmastotoiminnan vahvistamiseksi ja lisäämiseksi Euroopan tasolla. Se totesi, että toimien esiin tuomisen ja esittelemisen lisäksi vuoropuhelun tarkoituksena olisi vastata valtiosta riippumattomien toimijoiden tarpeisiin tarjoamalla mahdollisuuksia valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden uusiin kumppanuuksiin, edistämällä vertaisoppimista, koulutusta ja neuvontaa valtiosta riippumattomien toimijoiden parissa sekä lisäämällä rahoitusta ja helpottamalla rahoituksen saantia.

2.2.1

Termillä ”valtiosta riippumattomat toimijat” viitataan toimijoihin, jotka eivät ole ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puiteyleissopimuksen (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) osapuolia. Näihin kuuluu laajasti katsottuna erilaisia yrityksiä pk-yritykset ja mikroyritykset mukaan lukien, sijoittajia, osuuskuntia, kuntia ja alueita, ammattiliittoja, yhteisöjä ja kansalaisryhmiä, uskonnollisia järjestöjä, nuorisojärjestöjä ja muita kansalaisjärjestöjä.

2.2.2

Valtiosta riippumatonta toimintaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi käsittelevän eurooppalaisen vuoropuhelun olisi tuettava rahoituksen saantia valtiosta riippumattomiin toimiin. Tähän tulisi sisältyä — rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen — rahoituskelpoisia suunnitelmia koskeva neuvonta — nykyisen rahoitusalan arvoketjun (julkinen ja yksityinen sektori) tarkastelu siltä osin, miten se tarjoaa rahoitusta valtiosta riippumattomien toimijoiden suunnittelemiin ilmastoinvestointeihin — tuloksellisten rahoitusmahdollisuuksien analysoiminen ajatellen pienehköjä hankkeita, joilla voi olla merkittävä uudistuspotentiaali — nykyisten vuoropuhelu- ja kuulemismenettelyjen analysoiminen valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa uusien tekniikoiden ja parhaiden käytäntöjen luomiseksi, jotta voidaan vahvistaa nykyisten EU:n ja kansainvälisten rahastojen käyttöä — EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen laatiminen niin, että sillä tuettaisiin valtiosta riippumattomien toimijoiden entistä kunnianhimoisempia ilmastotoimia ja kannustettaisiin niitä toimiin — innovatiivisten rahoitusmahdollisuuksien tutkiminen (vertaislainat, joukko- ja mikrorahoitus, vihreät joukkovelkakirjat jne.).

2.3

Ilmastorahoitus voidaan tulkita monin tavoin, mutta Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen pysyvä rahoituskomitea määrittelee sen rahoitukseksi, jolla pyritään vähentämään päästöjä ja lisäämään kasvihuonekaasupäästöjen nieluja sekä vähentämään ihmisten ja ekologisten järjestelmien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille säilyttämällä niiden selviytymiskyky ja lisäämällä sitä.

2.4

Lausunnossa tarkastellaan ilmastorahoitusta suhteessa EU:n jäsenvaltioihin ja muihin kuin ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen osapuoliin näissä maissa, jotta mahdollistettaisiin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kuntien ja paikallishallintotahojen mahdollisuus hyödyntää rahoitusvälineitä, joita tarvitaan avuksi päästöjen vähentämiseen tähtäävien hankkeiden, aloitteiden ja toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä kuntien ilmastokestävyyden varmistamisessa.

2.5

On tärkeää tarkastella lausuntoa ilmasto-oikeudenmukaisuuden yhteydessä (4) keinona varmistaa, että ilmastotoimien kustannukset eivät koituisi suhteettomalla tavalla yhteiskunnan köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien rasitteeksi.

2.6

Vähähiiliseen talouteen siirtymisen ensimmäisten vaiheiden rahoittamisessa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen lievittämisessä on erittäin tärkeää varmistaa oikeudenmukainen siirtyminen ja nopeuttaa ruohonjuuritason toimia.

2.7

Mikrohankkeissa ja pienissä hankkeissa 2 000 – 250 000 euron suuruiset summat voivat olla vaikeasti rahoitettavissa. Tarvitaan tehokkaita mekanismeja, jotta voidaan varmistaa, että pieniä yhteisölähtöisiä toimia ei jätetä ilmastorahoituksen muutospotentiaalin ulkopuolelle.

2.8

EU on viime vuosikymmenellä kehittänyt useita tällaisiin tarpeisiin räätälöityjä tuloksekkaita rahoitusmekanismeja, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (European Instrument for Democracy and Human Rights, EIDHR), maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma (Global Climate Change Alliance, GCCA) ja kansalaisjärjestöjen yhteisrahoituksen ja hajautetun yhteistyön rahoitusvälineet, mikä voi edistää asianmukaisten ilmastonmuutosta koskevien välineiden kehittämistä.

3.   Havaitut ongelmat

Konteksti

3.1

ETSK antaa täyden tukensa Yhdistyneiden kansakuntien vahvistaman kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin sopimuksen muodostamalle kehykselle. Nykyinen kehitysvauhti riittää kuitenkin parhaimmillaankin vain lämpötilan nousun pitämiseen tasolla kolme astetta tai enemmän eli kaukana siitä, mitä Pariisin sopimuksessa määrätään. Kestävän kehityksen toteuttaminen edellyttää suuria ponnistuksia ja merkittäviä investointeja. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityiskertomuksessa vaikutuksista, joita on maapallon keskilämpötilan nousulla 1,5 celsiusasteella esiteollisen ajan tasosta, arvioidaan, että vuosittaiset keskimääräiset energiaan liittyvät investoinnit ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen vuosina 2015–2050 ovat noin 900 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

3.2

Vaikka ilmastonmuutokseen puuttumiseen tarvittavat investoinnit ovat mittavat, ne eivät ole yhtä suuria kuin viime vuosina romahtaneen rahoitusalan pelastamiseksi tarvitut investoinnit. Siihen ohjattiin 2,5 biljoonan euron investoinnit. Vaaran meitä ylläpitävien ekosysteemien mahdollisesta romahtamisesta tulisi oikeuttaa vähintään vastaavaan panostukseen.

3.3

Ilmastorahoitusta koskevassa keskustelussa keskitytään liian usein uusien rahoituslinjojen luomiseen, vaikka Pariisin sopimuksessa kehotetaan huolehtimaan siitä, että kaikenlainen rahoitus on johdonmukaista, kun pyrkimyksenä on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja joustavasti mukautua ilmastonmuutokseen.

3.4

Marrakechin kumppanuus ja maailmanlaajuinen ilmastotoimia koskeva ohjelma antavat valtiosta riippumattomille toimijoille mahdollisuuden osallistua viralliseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen prosessiin. Toimien toteuttaminen EU:ssa ja toimien rahoittaminen niiden mahdollisten vaikutusten maksimoimiseksi ei ole painopisteenä rahoituspakettien suunnittelussa.

3.5

Ilmaston lämpenemisen ja sen vaikutusten torjunnan rahoittamisessa on otettu edistysaskeleita, mutta ne eivät riitä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viimeisimmässä raportissa (5) todetaan selkeästi, että menossa on kriittinen aika, ja radikaalit toimet ovat tarpeen seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta pystyttäisiin rajoittamaan vaikutukset hallittavalle tasolle. Poliittisena painopisteenä tulee olla kestäväpohjainen rahoitus ja talous ennen kaikkea selkeän, vakaan ja kannustavan lainsäädännön avulla.

3.6

Ei riitä, että tietty osa talousarviosta osoitetaan ilmastorahoitukseen, jos sen muut osat käytetään ilmastoa vahingoittavaan toimintaan. Ilmastovaikutus on otettava huomioon kaikkien menojen osalta. Kansainvälisen valuuttarahaston työasiakirjan mukaan maailmanlaajuisesti fossiilisiin energiamuotoihin ohjatut suorat ja välilliset tuet ovat vuosittain 5,3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa yli 15 miljardia dollaria päivässä. Edes tavoitteena olevalla, 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosittain jakavalla ilmastorahastolla ei pystytä korjaamaan kyseisten tukien aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia.

3.7

Energiakäännettä ei voida toteuttaa onnistuneesti Pariisin sopimukseen sisältyvien EU:n sitoumusten mukaisesti ja aikataulussa, jos energiaköyhyyteen liittyvät kysymykset jätetään vaille poliittista huomiota. Sekä taloudelliset että sosiaaliset kustannukset ja hyödyt, jotka liittyvät EU:n siirtymiseen kestäväpohjaiseen energiaan, on jaettava oikeudenmukaisesti kaikkien hallintotasojen, markkinatoimijoiden ja kansalaisten kesken. Tieteellinen tutkimus Heat Roadmap Europe (6) osoittaa, että EU pystyy vähentämään vuoden 2050 kasvihuonekaasupäästöjään nykyisillä teknologioilla 86 prosentilla verrattuna vuoteen 1990 kohtuuhintaisella ja kustannustehokkaalla tavalla.

3.8

Käsillä olevaa lausuntoa valmisteltaessa tuli esiin, että ilmastorahoitukseen osoitettuja varoja ei ole kartoitettu riittävästi jäsenvaltioissa. On vaikea arvioida, onko varat pilkottu pienempiin saatavilla oleviin eriin tai millainen rahoituksen uudistava vaikutus on. Seurannan ja raportoinnin puutteellisuus lisää havaittuun ongelmaan liittyvää epävarmuutta ja haittaa kaikkein tehokkaimpien ratkaisujen kehittämistä.

Yritysten ja pk-yritysten rahoituksensaanti

3.9

Rahoituksen saanti on edelleen suuri haaste kaikenlaisille valtiosta riippumattomille toimijoille pk-yritykset ja suuret yritykset ja niiden monenlaiset haasteet huomioon ottaen. Haaste ei liity ainoastaan rahoituksen saatavuuteen ja sen määrän lisäämiseen vaan myös nykyisten rahoitusmekanismien selkeyteen.

3.10

Lisäksi on myös vaikeaa määritellä, mitä ”vihreät investoinnit” ovat. Investoijia kiinnostavat ensisijaisesti riskit ja tuotot, ja näiden on vaikea arvioida ehdotetun hankkeen mahdollisia ilmastovaikutuksia tai sen mahdollisuuksia menestyä. Yksityiset luotonantajat ovat vastahakoisia rahoittamaan hankkeita ilman selkeää käsitystä investointiin liittyvistä riskeistä sekä riskien hillintämekanismeista – toisin sanoen ilman takuita.

Paikallis- ja aluehallintotahojen rahoituksensaanti

3.11

Valtiotasoa alempien hallintotasojen rahoituksensaantia rajoittavia tekijöitä ovat alhainen luottoluokitus, rajallinen kyky hankkia yksityistä rahoitusta vähähiiliseen infrastruktuuriin tehtävien investointien markkinoiden riittämättömän koon vuoksi ja epäsuotuisat riski-hyötyprofiilit sekä valtiovallan asettamat rajat sille, kuinka suuren summan valtiotasoa alempi hallinto voi lainata yksityissektorilta, jos se on edes mahdollista.

Yhteisöaloitteiden rahoituksensaanti

3.12

Nykyisin Euroopassa on vireillä tuhansia ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyviä ruohonjuuritason aloitteita. Tällaisilla aloitteilla on merkittävä vaikutus EU:n ilmasto-, energia- ja kestävyystavoitteiden toteutumiseen, mutta ne perustuvat enimmäkseen vapaaehtoisuuteen, ja suurin este niiden kehittämiselle ja laajentamiselle on rahoituksen ja ammatillisen tuen puute. Usein tarvitaan vain vaatimattomia resursseja, mutta ilman niitä aloitteissa on vaikea edistyä ja hankkeiden käynnistäminen on hankalaa. Tällaisten aloitteiden uudistuspotentiaalia ei saada hyödynnettyä.

3.13

Monissa tapauksissa paikallisiin ruohonjuuritason aloitteisiin on vaikea saada rahoitusta perinteisistä rahoituslähteistä. Usein hakemuksen tekemiseen vaadittavan vähimmäisrahoituksen taso on liian korkea pienimuotoisten paikallistason aloitteiden tarpeita ja hallinnollisia valmiuksia ajatellen. Yhteisrahoitusta koskevat vaatimukset luovat lisäesteitä.

3.14

Rahoitustarpeiden, liiallisen byrokratian ja monimutkaisten prosessien yhteensovittaminen ovat osa pienten ryhmittymien havaitsemia ongelmia rahoituksen saannissa. Vaikka tällaiset hankkeet tai aloitteet ovat yksittäin pieniä, niiden kumulatiivinen vaikutus voi olla suuri. Kun pieniä yhteisöpohjaisia ohjelmia tuetaan asianmukaisella rahoituksella, voidaan luoda todella merkittäviä paikallisia lisähyötyjä ja etuja.

3.15

Suurin osa rahoituksesta (ellei kaikki) on hankelähtöistä eikä vastaa resurssien tarpeeseen prosessien tukemiseksi eri tasoilla lähtien yhteisöjen perustamisesta ja valmiuksien kehittämisestä paikallistasolla aina verkottumiseen, vaihtoon ja järjestelmien kehittämiseen alue-, valtio- ja Euroopan tasolla. Tässä yhteydessä rahoitustuki voisi auttaa suuresti vauhdittamaan kansalaisten ja yhteisöjen osallistumista ilmastotoimiin ja varmistamaan, että organisointi ja yhteistyö on riittävää, jotta voidaan tukea laajentumista ja vaikuttaa politiikan kehittämiseen.

Innovointirahoituksen saanti

3.16

Aloittelevat yrittäjät kohtaavat lukuisia haasteita, jotka liittyvät rahoituksen saantiin, tietämyksen ja kokemuksen puutteeseen, markkinoille pääsyyn ja laajentumiseen aloitusvaiheen jälkeen. Innovaation rahoittaminen on keskeinen osa ilmastokriisin ratkaisemista, mutta lisäksi tarvitaan innovatiivisuutta myös rahoitusmekanismien suunnittelussa ja niiden toteuttamisessa. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ilmastoalaa koskevan osaamis- ja innovaatioyhteisön (EIT Climate-KIC) kaltaisten aloitteiden tarkoituksena on vastata näihin haasteisiin valtavirtaistamalla ilmastotoimet rahoitusmarkkinoille, edistämällä ilmastoriskejä koskevan tiedon leviämistä ja tukemalla investointeja innovatiivisiin startup-yrityksiin.

4.   Ehdotetut ratkaisut

4.1

ETSK ehdottaa, että EU:n tasolle perustettaisiin eräänlainen ilmastorahoitusfoorumi ja hajautettu verkosto. Tämä toisi yhteen kaikki asianomaiset osapuolet ja edistäisi koordinoidun ratkaisun löytymistä edellä kuvattuihin ongelmiin. Se toimisi kanavana tarvittavien mekanismien kehittämiselle, kuten edellä on jo todettu.

4.2

Ilmastorahoitusfoorumin on oltava vuoropuhelufoorumi, jotta voidaan auttaa tarjoamaan erityisen lupaavia ja tehokkaita valtiosta riippumattomia ratkaisuja yksityisille ja yhteisösijoittajille. Lisäksi vaikutusten maksimoimiseksi kaikkialla EU:n jäsenvaltioissa ja muuallakin on keskityttävä voimakkaasti laajentamis- ja toistettavuuspotentiaaliin. ETSK:lla ja sen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ryhmien verkostolla kaikkialla Euroopassa on hyvät edellytykset osallistua ilmastorahoitusfoorumiin ja tuoda esiin ruohonjuuritason ongelmia rahoituksen saannissa.

4.3

Tehokas viestintä on olennainen osa onnistunutta strategiaa ilmastorahoitukseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Viestinnän on toimittava kaikkiin suuntiin, sen kohde on määriteltävä selkeästi ja rahoitusvaihtoehtoja ja niiden saatavuutta koskevan viestinnän on oltava tehokasta, täsmällistä ja asianmukaista.

4.4

Euroopan komission ja muiden EU-toimielimien olisi laadittava valtiosta riippumattomille toimijoille ohjeita olemassa olevien rahoitusmekanismien hyödyntämisestä. Tarvitaan järjestelmä, jolla yksilöidään, analysoidaan, yhdistetään ja levitetään tietoa erilaisista rahoituslähteistä, jotka ovat valtiosta riippumattomien toimijoiden saatavilla ilmastotoimia varten. Tämä voisi perustua Euroopan alueiden komitean tekemään työhön, jossa määritellään vaiheet helppokäyttöistä tietoa sisältävän välineistön kehittämiseksi paikallis- ja alueviranomaisille, kun on kyse ilmastotoimien rahoituksesta ja sen saatavuudesta.

4.5

Tarvitaan myös seurantamekanismi, jotta voidaan kartoittaa ilmastorahoitusta ja havaita sen esteet sekä tarkastella käytännön ratkaisuja tällaisten esteiden poistamiseksi. Tämä ensimmäinen vaihe on kiireellinen. Myös kartoitusprosessi olisi erittäin tärkeä vaihe, jotta voidaan ymmärtää pienten valtiosta riippumattomien toimijoiden rahoituksensaannin esteet. Rahoituksen kartoittaminen auttaisi myös yksilöimään myönteisten ilmastotoimien hyödyntämiseen liittyvät puutteet, minkä olisi oltava osa maailmanlaajuista ilmastotoimia koskevaa ohjelmaa.

4.6

ETSK kehottaa EU:ta ottamaan johtoaseman, jotta voidaan tarjota malli valtiosta riippumattomien toimijoiden panoksen hyödyntämiseksi ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Eurooppalaiset valtiosta riippumattomat ilmastotoimijat – ja erityisesti pienet toimijat – odottavat unionin toimielimiltä apua ilmastorahastojen mobilisoimiseksi ja rahastovarojen saatavuuden parantamiseksi menettelyjen ja raportoinnin yksinkertaistamisen avulla. Tämä helpottaisi monien sellaisten toimien hyödyntämistä, joita ei nyt tunnusteta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tietyn taloudellisen kynnysarvon, esimerkiksi 50 000 euroa, alittavilla hankkeilla voisi olla yksinkertaistettu yksisivuinen hakemus ja yksisivuinen raportointilomake.

4.7

Lisärahoitus on tarpeen sellaisten pienten tukien muodossa, joiden haku- ja raportointimenettelyt ovat yksinkertaisia, jotka on erityisesti tarkoitettu ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvään paikalliseen ruohonjuuritason toimintaan ja joihin ei liity vaikeuttavia yhteisrahoitusosuuksia. Rahoitusvaikutusten parantamiseksi ja rahoituksen saannin helpottamiseksi voitaisiin myös suunnitella hankkeiden ryhmittämisen mahdollistavia mekanismeja. Tällaisia välineitä on kehitettävä kiireellisesti.

4.8

Olisi kehitettävä tukimekanismi, joka antaa hankkeille mahdollisuuden hyödyntää asiantuntemusta rahoituksen hakua edeltävässä vaiheessa, jotta hankkeet voitaisiin suunnitella tehokkaasti ja niitä voitaisiin muokata asianmukaisella tavalla.

4.9

EU:n tasolla on käytävä yleisesti pohtimaan innovatiivisten rahoitusmekanismien kehittämistä. Valtiosta riippumattomat toimijat olisi otettava mukaan tähän keskusteluun alusta alkaen myöntämisperusteiden yksinkertaisuuden ja selkeyden varmistamiseksi.

4.10

Yleisesti katsoen olisi tiivistettävä ilmasto- ja kestävän kehityksen rahastojen ja rahoitusohjelmien sekä valtiosta riippumattomien toimijoiden verkostojen välistä yhteistyötä. Tässä on kyse tietämyksen jakamisesta, viestinnästä ja vuoropuhelusta, ja ilmastorahoitusfoorumi voisi edistää näitä kaikkia.

4.11

Taloudellisilla toimenpiteillä voitaisiin myös kannustaa valtiosta riippumattomia toimia tai valtiosta riippumattomien tahojen ilmastoystävällistä toimintaa. Esimerkiksi valtakunnallisen tason verohuojennuksilla voitaisiin edistää vähähiilistä tuotantoa ja vauhdittaa valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistumista ilmastotoimiin.

4.12

EU:n uuden monivuotisen rahoituskehyksen muotoilussa saattaa olla tilaisuuksia mahdollistaa alhaalta ylöspäin suuntautuvia valtiosta riippumattomia ilmastotoimia, jotta voidaan toteuttaa tehokkaasti Pariisin sopimuksen mukaiset EU:n ilmastositoumukset. ETSK kehottaakin lisäämään EU:n menoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ainakin 40 prosenttia. (7) Lisäksi ETSK kehottaa poistamaan fossiilisten polttoaineiden tuet ripeästi ja jättämään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien energialähteiden suoran tai epäsuoran (yhteis)rahoituksen unionin rahastojen tuen ulkopuolelle.

4.13

On kehitettävä väline ilmastokestävyyden varmistamiseksi, jotta voidaan taata, että julkisilla menoilla ei tuettaisi ilmastokriisiä pahentavia toimia. Tätä periaatetta olisi sovellettava myös yksityisiin rahoitusohjelmiin. Varojen osoittaminen ilmastorahoitukseen ei saisi merkitä sitä, että muut osuudet talousarviosta tai rahoitusmäärästä osoitetaan ilmastotavoitteiden vastaisiin toimiin. Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetettu tavoite on täytettävä.

4.14

EU:n tärkein rahoitusväline alhaalta ylöspäin suuntautuvan kehityksen tukemiseksi on paikallisyhteisöjen omiin kehittämishankkeisiin (CLLD) pohjautuva lähestymistapa. Sillä on erinomaiset edellytykset tukea alhaalta ylöspäin suuntautuvia aloitteita ja tarjota paikallisiin olosuhteisiin räätälöityjä avustuksia ja tukia. Joulukuussa 2017 ETSK antoi lausunnon aiheesta ”Paikallisyhteisöjen omiin kehittämishankkeisiin (CLLD) pohjautuvan lähestymistavan edut yhdennetylle paikalliselle ja maaseudun kehittämiselle” (8). Siinä kehotetaan Euroopan komissiota tarkastelemaan ja analysoimaan perusteellisesti mahdollisuuksia luoda EU:n tasolle vararahasto paikallisyhteisöjen omiin kehittämishankkeisiin. Tästä riippumatta komitea suositti Euroopan komissiolle sen varmistamista, että kaikilla jäsenvaltioilla on kansallinen CLLD-rahasto, jonka rahoittamiseen kaikki neljä ERI-rahastoa (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) osallistuvat. CLLD-rakenne voisi olla yksi kanavista, joita käytetään mikrohankkeiden ja pienten hankkeiden tukemiseen (kohta 2.7).

4.15

Jotta rahoitusalan arvoketjusta voitaisiin tehdä kokonaisuudessaan kestäväpohjaisempi, ETSK kannattaa kestävän kasvun rahoitusta koskevaa komission etenemissuunnitelmaa (9), joka hyväksyttiin maaliskuussa 2018. ETSK on antanut toimintasuunnitelmaa koskevia konkreettisia suosituksia asiaankuuluvissa lausunnoissaan (10).

---

(1)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Koalition muodostaminen Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi”, (EUVL C 389, 21.10.2016, s. 20).

(2)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Valtiosta riippumattomien toimijoiden ilmastotoimien edistäminen”, (EUVL C 227, 28.6.2018, s. 35).

(3)  ETSK:n tutkimus aiheesta ”Työkalupaketti useiden sidosryhmien välisille ilmastoalan kumppanuuksille – Toimintakehys alhaalta ylöspäin suuntautuvien ilmastotoimien edistämiseksi”.

(4)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Ilmasto-oikeudenmukaisuus”, (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 22).

(5)  IPCC special report on the impacts of global warming of 1.5 oC above pre-industrial levels (October 2018). Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin erityiskertomus vaikutuksista, joita on maapallon keskilämpötilan nousulla 1,5 celsiusasteella esiteollisen ajan tasosta (lokakuu 2018).

(6)  Avustussopimuksen N:o 695989 mukainen Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Heat Roadmap Europe.

(7)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan ilmastorahoitussopimus” (EUVL C 62, 15.2.2019, p. 8).

(8)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Paikallisyhteisöjen omiin kehittämishankkeisiin pohjautuvan lähestymistavan edut”, (EUVL C 129, 11.4.2018, s. 36).

(9)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma.

(10)  ETSK:n lausunnot aiheista ”Kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma” (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 73), ”Kestävä rahoitus: luokittelu ja vertailuarvot” ja ”Yhteisösijoittajien ja varainhoitajien velvollisuudet kestävän kehityksen alalla” (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 97).