Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017IP0279

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. heinäkuuta 2017 katettuja joukkolainoja koskevan Euroopan laajuisen kehyksen luomisesta (2017/2005(INI))

EUVL C 334, 19.9.2018, p. 13–19 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

19.9.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 334/13


P8_TA(2017)0279

Katettuja joukkolainoja koskevan Euroopan laajuisen kehyksen luominen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. heinäkuuta 2017 katettuja joukkolainoja koskevan Euroopan laajuisen kehyksen luomisesta (2017/2005(INI))

(2018/C 334/02)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon katettuja joukkolainoja koskevien kehysten yhdenmukaistamista EU:ssa koskevista suosituksista 20. joulukuuta 2016 annetun Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) raportin ”Covered Bonds: recommendations on harmonisation of covered bond frameworks in the EU” (EBA-Op-2016-23),

ottaa huomioon 30. syyskuuta 2015 annetun komission kuulemisasiakirjan katetuista joukkolainoista Euroopan unionissa ja päiväämättömän komission asiakirjan ”Summary of contributions to the public consultation on ’Covered Bonds’”,

ottaa huomioon 20. lokakuuta 2015 annetun komission kertomuksen asetuksen (EU) N:o 575/2013 503 artiklassa säädettyihin katettuihin joukkolainoihin liittyvistä pääomavaatimuksista (COM(2015)0509),

ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2014 annetun EPV:n kannanoton katettujen joukkolainojen etuoikeutetusta pääomakohtelusta (EBA/Op/2014/04),

ottaa huomioon EU:n katettujen joukkolainojen kehyksistä ja pääomakohtelusta 1. heinäkuuta 2014 annetun EPV:n raportin, joka annettiin vastauksena komission joulukuussa 2013 asetuksen (EU) N:o 575/2013 503 artiklasta ja joulukuussa 2012 annetusta luottolaitosten rahoittamista koskevasta EJRK:n suosituksesta E (EJRK/12/2) esittämään neuvontapyyntöön,

ottaa huomioon siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2009/65/EY muuttamisesta säilytystoimintojen, palkka- ja palkkiopolitiikan sekä seuraamusten osalta 23. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/91/EU (1) (jäljempänä ”yhteissijoitusyritysdirektiivi”) ja erityisesti sen 52 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (2) (jäljempänä ”vakavaraisuusasetus”) ja erityisesti sen 129 artiklan,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (3) ja erityisesti 44 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä määritysvelvollisuutta koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla 6. elokuuta 2015 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2205 1 artiklan 2 kohdan (4),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä määritysvelvollisuutta koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla 10. kesäkuuta 2016 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1178 1 artiklan 2 kohdan (5),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta 10. lokakuuta 2014 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/61 (6) (jäljempänä ”maksuvalmiusvaatimuksesta annettu delegoitu säädös”),

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0235/2017),

A.

ottaa huomioon, että katetut joukkolainat ovat välineitä, joissa maksukyvyttömyysasteet ovat yleisesti olleet pitkään matalia ja maksut luotettavia, ja ottaa huomioon, että niiden avulla rahoitetaan noin 20 prosenttia eurooppalaisista kiinnitysluotoista ja että vuonna 2015 tällaisen vieraan pääoman arvo oli yli 2 000 miljardia euroa Euroopassa; ottaa huomioon, että maailmanlaajuisesti noin 90 prosenttia katetuista joukkolainoista lasketaan liikkeeseen yhdeksässä Euroopan maassa;

B.

ottaa huomioon, että katetuilla joukkolainoilla on ollut keskeinen asema luottolaitosten rahoituksessa erityisesti kriisin aikaan; ottaa huomioon, että katetut joukkolainat säilyttivät turvallisuuden ja likviditeetin korkean tason kriisin aikana, ja katsoo, että se on tasokkaan kansallisen sääntelyn ansiota; katsoo, että kaudella 2008–2014 lisääntyneitä eroja katettujen joukkolainojen hinnoissa eri jäsenvaltioissa ei voida pitää vakuuttavana näyttönä markkinoiden pirstaloitumisesta, sillä erot vastasivat pitkälti eroja valtion joukkovelkakirjojen hinnoissa ja heijastelivat näin ollen mahdollisesti vain katepooleihin liittyviä riskejä; katsoo, että jäsenvaltioiden katettujen joukkolainojen hintojen asianmukainen riskiherkkyys on osoitus hyvin toimivista ja hyvin yhdennetyistä markkinoista;

C.

ottaa huomioon, että eurooppalaisilla katettujen joukkolainojen markkinoilla tehdään runsaasti rajatylittäviä sijoituksia; ottaa huomioon, että katetuilla joukkolainoilla on monipuolinen sijoittajapohja, sillä pankeilla on niissä merkittävä markkinaosuus, joka oli noin 35 prosenttia ajanjaksolla 2009–2015; ottaa huomioon, että omaisuudenhoitajien, vakuutusyhtiöiden ja eläkerahastojen markkinaosuus on supistunut lähes 20 prosenttia ja että tilalle ovat tulleet keskuspankin lisääntyneet sijoitukset katettuihin joukkolainoihin;

D.

ottaa huomioon, että katetut joukkolainat ovat houkuttelevia velkainstrumentteja, sillä ne on suljettu pankkien kriisinratkaisu- ja elvytysdirektiivin 44 artiklan mukaisesti vakuudelliseen osaan asti pois velkakirjojen arvon alaskirjauksesta; toteaa, että katettuihin joukkolainoihin, jotka ovat myös vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan mukaisia, sovelletaan etuoikeuskohtelun mukaista riskipainokohtelua;

E.

ottaa huomioon, että yksi pankkien suurta kysyntää selittävä tekijä on maksuvalmiusvaatimuksesta annetun delegoidun säädöksen sisältämä katettuihin joukkolainoihin sovellettava etuoikeutettu sääntelykohtelu, minkä ansiosta pankit voivat sisällyttää katetut joukkolainat likviditeettipuskuriin silloinkin, kun ne eivät ole maksuvalmiusvaatimuksen mukaisia varoja Baselin sääntöjen nojalla;

F.

ottaa huomioon, että katettuja joukkolainoja koskevat ohjelmat on vapautettu tietyillä ehdoilla vastapuoliluottoriskin kattamiseen sovellettavan alkuvakuusvaatimuksen soveltamisesta johdannaistransaktioissa;

G.

ottaa huomioon, että katetut joukkolainat voidaan kansallisen harkintavallan perusteella vapauttaa suuria asiakasriskejä koskevista EU:n vaatimuksista;

H.

ottaa huomioon, että vakuussidonnaisuus vaikuttaa kielteisesti pankkien vakuudettomien velkojien positioihin ylisuuria vakuuksia koskevien vaatimusten vuoksi, mutta katepoolien omaisuuserien erottamiseen perustuvan velkarahoituksen periaatteella ei ole vaikutusta; ottaa huomioon, että operaatiot, joiden luototusasteet ovat selvästi 100 prosentin alapuolella, yleisesti ottaen parantavat pankkien vakuudettomien velkojien positioita siinä määrin, että näitä varauksia ei tarvita katepooleihin kohdistuvien vaateiden kattamiseksi;

I.

ottaa huomioon, että katetut joukkolainat esiintyvät näkyvästi monien pankkien taseiden vastaavaa-puolella; katsoo, että rahoitusvakauden kannalta on erittäin tärkeää, että näiden omaisuuserien turvallisuuden ja likviditeetin taso säilyy mahdollisimman korkeana; katsoo, että tätä tavoitetta ei saisi heikentää katettujen joukkolainojen innovaatioilla, jotka mahdollistavat sen, että liikkeeseenlaskijat voivat harkintansa mukaan siirtää riskin sijoittajille;

J.

ottaa huomioon, että ehdollisia maturiteetin pidentämisiä (maturiteetiltaan pidennettävät ja ehdolliset pass-through-rakenteet) sisältävien katettujen joukkolainojen määrä on lisääntynyt 8 prosenttia viimeisten 12 kuukauden aikana ja että huhtikuussa 2016 niiden markkinaosuus oli 45 prosenttia; ottaa huomioon, että tällaiset vaihtoehdot pienentävät likviditeettiriskiä eriytetyissä katepooleissa, vähentävät ylisuuria vakuuksia koskevia vaatimuksia ja auttavat välttämään pakkomyyntiä; ottaa huomioon, että maturiteetin pidentäminen siirtää kuitenkin osan riskeistä liikkeeseenlaskijalta sijoittajalle; katsoo, että etuoikeutettu sääntelykohtelu olisi myönnettävä ainoastaan erityisen turvallisille velkainstrumenteille;

K.

ottaa huomioon, että EU:n lainsäädännössä ei ole tarkkaa määritelmää katetuille joukkolainoille;

L.

ottaa huomioon, että katettujen joukkolainojen markkinat ovat vähemmän kehittyneitä jäsenvaltioissa, joissa niillä ei ole perinnettä tai joissa niiden kehittymistä estävät valtion luottoriski tai vaikeat makrotaloudelliset olosuhteet;

M.

ottaa huomioon, että katettuja joukkolainoja koskevien kansallisten kehysten kirjavuus on tiedossa erityisesti julkisen valvonnan tason kaltaisten teknisten ulottuvuuksien osalta;

N.

ottaa huomioon, että katettuja joukkolainoja koskevan Euroopan laajuisen kehyksen on vastattava kaikkein korkeimpia standardeja;

O.

ottaa huomioon, että katetuille joukkolainoille on olemassa useita erittäin menestyksekkäitä kansallisia kehyksiä, jotka perustuvat historiallisiin ja oikeudellisiin perusteisiin ja jotka on sisällytetty osittain kansalliseen lainsäädäntöön; ottaa huomioon, että näillä kansallisilla kehyksillä on yhteisiä perusominaisuuksia kuten kaksinkertainen takautumisoikeus sijoittajalle, vähäriskisiä omaisuuseriä sisältävien katepoolien erottelu ja erityinen julkinen valvonta; katsoo, että voisi olla hyödyllistä laajentaa nämä periaatteet kattamaan myös muuntyyppiset velkainstrumentit;

P.

katsoo, että yhdenmukaistamista ei voi perustaa yhteen ainoaan lähestymistapaan, sillä tämä saattaisi johtaa tuotteiden monimuotoisuuden selvään vähenemiseen ja vaikuttaa kielteisesti kansallisiin markkinoihin, jotka ovat toimineet onnistuneesti; ottaa huomioon, että yhdenmukaistamisessa olisi noudatettava toissijaisuusperiaatetta;

Q.

ottaa huomioon, että markkinaosapuolet ovat toteuttaneet katettujen joukkolainojen markkinoiden kehittämiseksi aloitteita, joista voidaan mainita vuonna 2013 sovittu katetun joukkolainan nimike (CBL) ja avoimuutta koskeva yhdenmukaistettu malli (HTT);

R.

ottaa huomioon, että EPV on valvontatarkastuksen jälkeen laatinut parhaita käytäntöjä koskevat ohjeet katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskua ja valvontaa varten ja arvioinut sitä, miten hyvin kansallisten kehysten mukauttaminen vastaa näitä käytäntöjä;

S.

ottaa huomioon, että komission julkisessa kuulemisessa enemmistö sidosryhmistä vastusti täydellistä yhdenmukaistamista ja sijoittajat korostivat arvostavansa tuotteiden moninaisuutta; ottaa huomioon, että sidosryhmät ovat ilmaisseet varovaista tukea EU:n lainsäädännölle edellyttäen, että siinä noudatetaan periaatteisiin perustuvaa lähestymistapaa, se perustuu olemassa oleviin kehyksiin ja se kunnioittaa erityisesti kansallisten kehysten ominaispiirteitä;

Yleiset huomiot ja kannat

1.

korostaa, että kotimaiset ja rajatylittävät sijoitukset katettuihin joukkolainoihin ovat toimineet hyvin EU:n markkinoilla voimassa olevan lainsäädäntökehyksen nojalla; tähdentää, että järkevien ja turvallisten tuotteiden monimuotoisuus olisi säilytettävä;

2.

toteaa, että kansallisten mallien pakollinen yhdenmukaistaminen tai niiden korvaaminen EU:n mallilla voisi aiheuttaa tahattomia kielteisiä seurauksia markkinoille, joiden nykyinen menestys perustuu siihen, että katettuja joukkolainoja koskeva lainsäädäntö on sisällytetty kansallisiin lakeihin; korostaa, että aikaisempaa yhdennetympi Euroopan laajuinen kehys olisi rajoitettava periaatteisiin perustuvaan lähestymistapaan, jossa asetetaan tavoitteet mutta jätetään tapojen ja keinojen tarkentaminen siihen, kun lainsäädäntö saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä; korostaa, että tämän kehyksen olisi perustuttava korkealaatuisiin standardeihin ja siinä olisi otettava huomioon parhaat käytännöt ja että sen olisi pohjattava hyvin toimiviin kansallisiin järjestelmiin häiritsemättä niiden toimintaa; korostaa, että katettuja joukkolainoja koskevan potentiaalisen uuden Euroopan laajuisen kehyksen olisi noudatettava parhaita käytäntöjä, toimittava vertailukohtana uusille markkinoille ja edistettävä katettujen joukkolainojen laatua;

3.

kehottaa laatimaan EU:n direktiivin, jossa erotetaan selvästi toisistaan nämä kaksi tällä hetkellä olemassa olevaa katettujen joukkovelkakirjalainojen tyyppiä eli

a)

”katetut premiumjoukkolainat”, jotka eivät alita tällä hetkellä vakavaraisuusasetuksen 129 artiklassa asetettuja vaatimuksia;

b)

”muuntyyppiset katetut joukkolainat”, jotka eivät täytä katettuja joukkolainoja koskevia vaatimuksia, mutta eivät alita tällä hetkellä vakavaraisuusasetuksen 52 artiklan 4 kohdassa asetettuja vaatimuksia;

korostaa, että katettuihin premiumjoukkolainoihin olisi edelleen sovellettava etuoikeutettua sääntelyä muuntyyppisiin katettuihin joukkolainoihin verrattuna ja muuntyyppisiin katettuihin joukkolainoihin olisi sovellettava etuoikeutettua sääntelyä muihin vakuudellisiin velkasitoumuksiin nähden; panee merkille, että yhteissijoitusyritysdirektiivin mukaisilla velkainstrumenteilla on potentiaalia edistettäessä pääomamarkkinaunionin tavoitteen saavuttamista;

4.

kehottaa jäsenvaltioita suojelemaan katetun joukkolainan nimikettä (sekä katetuille premiumjoukkolainoille että muuntyyppisille katetuille joukkolainoille) varmistamalla kansallisessa lainsäädännössä, että katetut joukkolainat ovat erittäin likvidejä ja lähellä riskittömiä velkainstrumentteja; ehdottaa painokkaasti, että omaisuusvakuudellisia velkainstrumentteja, jotka ovat huomattavasti riskialttiimpia kuin valtionvelat ja kiinnitysluotot (esimerkiksi muut kuin valtion tukemat infrastruktuuri-investoinnit tai pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) lainat), ei saisi nimittää joukkolainoiksi, vaan mahdollisesti eurooppalaisiksi vakuudellisiksi velkasitoumuksiksi; kannattaa periaatetta, jonka mukaan katettujen premiumjoukkolainojen ja muuntyyppisten katettujen joukkolainojen katepoolien täytenä vakuutena olisi oltava luonteeltaan pitkäaikaisia omaisuuseriä, joita voidaan arvostaa ja ottaa uudelleen haltuun;

5.

kehottaa komissiota sisällyttämään direktiiviin eurooppalaisia vakuudellisia velkasitoumuksia koskevan oikeudellisen kehyksen periaatteet, kuten kaksinkertaisen takautumisoikeuden, erityisen julkisen valvonnan, konkurssioikeudellisen erillisyyden ja avoimuusvaatimukset; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään nämä periaatteet kansalliseen lainsäädäntöönsä ja maksukyvyttömyysmenettelyihinsä; painottaa, että moitteeton oikeudellinen kehys eurooppalaisille vakuudellisille velkasitoumuksille voisi tehdä eurooppalaisista vakuudellisista velkasitoumuksista avoimempia, likvidimpiä ja kustannustehokkaampia kuin sopimusjärjestelyihin perustuvista arvopapereista; toteaa, että tämä voisi auttaa eurooppalaisia vakuudellisia velkasitoumuksia rahoittamaan riskialttiimpia toimia, kuten pk-yrityksille myönnettäviä lainoja, kulutusluottoja ja infrastruktuuri-investointeja, joilla ei ole valtiontakauksia; toteaa, että eurooppalaiset vakuudelliset velkasitoumukset suljettaisiin pois pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 44 artiklan mukaisesta velkakirjojen arvon alaskirjauksesta;

6.

kannustaa sisällyttämään direktiiviin valvonnan vähimmäisvaatimukset, jotka heijastavat joukkolainojen tunnistettuja parhaita käytäntöjä; kannustaa valvonnan lähentämistä kaikkialla EU:ssa;

7.

pyytää direktiiviä, joka lisäisi avoimuutta katepoolin omaisuuseriä koskevien tietojen suhteen, ja oikeudellista kehystä, joka varmistaisi kaksinkertainen takautumisoikeuden ja katepoolin erottamisen, jos liikkeeseenlaskija joutuu maksukyvyttömäksi tai kriisinratkaisumenettelyyn; korostaa lisäksi, että direktiivin olisi oltava tämän asian suhteen periaatteisiin perustuva ja keskityttävä ainoastaan tietovaatimuksiin;

Katettujen premiumjoukkolainojen, muuntyyppisten katettujen joukkolainojen, eurooppalaisten vakuudellisten velkasitoumusten ja niiden sääntelykehyksen määrittely

8.

kehottaa komissiota esittämään katettuja premiumjoukkolainoja, muuntyyppisiä katettuja joukkolainoja ja eurooppalaisia vakuudellisia velkasitoumuksia koskevan ehdotuksen samaan aikaan, jotta vältetään markkinahäiriöt siirtymävaiheissa; kehottaa komissiota sisällyttämään tähän määritelmään kaikki seuraavat yleiset periaatteet, joita liikkeeseenlasketun instrumentin on noudatettava koko elinkaarensa ajan mahdollisesta etuoikeutetusta sääntelykohtelusta riippumatta;

a)

katettujen premiumjoukkolainojen, muuntyyppisten katettujen joukkolainojen ja eurooppalaisten vakuudellisten velkasitoumusten täytenä vakuutena olisi oltava omaisuuserien katepooli;

b)

kansallisessa lainsäädännössä olisi varmistettava kaksinkertainen takautumisoikeus, eli sijoittajalla on

i)

oikeus esittää velkainstrumentin liikkeeseenlaskijalle vaade, joka on yhtä suuri kuin täysimääräiset maksuvelvoitteet, ja

ii)

oikeus esittää vastaava etuoikeutettu vaade katepoolin omaisuuseristä (mukaan lukien korvaavat omaisuuserät ja johdannaiset), mikäli liikkeeseenlaskijasta tulee maksukyvytön;

jos nämä vaateet eivät riitä liikkeeseenlaskijan maksuvelvoitteiden täyttämiseksi kokonaisuudessaan, sijoittajan jäljelle jääneiden vaateiden etuoikeusaseman on oltava sama kuin liikkeeseenlaskijan etuoikeusasemaltaan parhaiden vakuudettomien velkojien vaateilla;

c)

kaikkien katepoolien omaisuuserien tehokas erottaminen varmistetaan oikeudellisesti sitovilla järjestelyillä, jotka voidaan panna helposti täytäntöön, jos liikkeeseenlaskija joutuu maksukyvyttömäksi tai kriisinratkaisumenettelyyn; sama koskee kaikkia katepoolin korvaavia omaisuuseriä ja johdannaisia, jotka suojaavat katepoolin riskeiltä;

d)

katetut premiumjoukkolainat, muuntyyppiset katetut joukkolainat ja eurooppalaiset vakuudelliset velkasitoumukset ovat konkurssioikeudellisesti erillisiä, eli niissä varmistetaan, että liikkeeseenlaskijan maksuvelvoitteita ei automaattisesti nopeuteta, jos liikkeeseenlaskija joutuu maksukyvyttömäksi tai kriisinratkaisumenettelyyn;

e)

ylivakuudet, jotka heijastavat katettujen premiumjoukkolainojen, muuntyyppisten katettujen joukkolainojen ja eurooppalaisten vakuudellisten velkasitoumusten erityisriskejä kansallisessa lainsäädännössä määritetyssä laajuudessa. Omaisuuserien arvon on oltava aina suurempi kuin jäljellä olevien maksuvelvoitteiden senhetkinen arvo. Katepoolin omaisuuserien arvostusmenetelmät ja laskentafrekvenssi olisi määritettävä selkeästi kansallisessa lainsäädännössä ja siinä olisi otettava kaikki asiaan liittyvät riskit asianmukaisesti huomioon;

f)

EU:n tai kansallisessa lainsäädännössä määritetään katepoolin omaisuuserien luototuksen enimmäisparametrit. Luototusrajat rikkovien katepoolin omaisuuserien poistamisen ei pitäisi olla pakollista, mutta on kuitenkin varmistettava, että tällaiseen poistamiseen ryhdytään ainoastaan, jos poistot korvataan hyväksyttävillä omaisuuserillä, joiden markkina-arvo on vähintään sama;

g)

osa katepoolin omaisuuseristä tai likviditeettisopimuksista on riittävän likvidi silloin, kun katetun joukkolainan tai eurooppalaisen vakuudellisen velkasitoumuksen ohjelman maksuvelvoitteet voidaan täyttää kuuden seuraavan kuukauden osalta lukuun ottamatta täsmärahoitettuja joukkolainoja ja maturiteetiltaan pidennettäviä ja ehdollisia pass-through-rakenteita sisältäviä joukkolainoja;

h)

johdannaisinstrumentteja hyväksytään ainoastaan riskiltäsuojautumistarkoituksessa ja johdannaissopimuksia, jotka liikkeeseenlaskija on tehnyt johdannaisvastapuolen kanssa ja rekisteröinyt katepooliin, ei voida irtisanoa liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyystapauksissa;

i)

kansallisessa lainsäädännössä säädetään vakaasta ja erityisestä julkisesta valvontakehyksestä täsmentämällä toimivaltainen viranomainen, katepoolin valvoja ja erityishallinnoija, ja määritetään selkeästi toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ja valvontavaltuudet, jotta voidaan varmistaa, että

i)

liikkeeseenlaskijoilla on käytössä pätevä henkilöstö ja riittävät toimintamenettelyt katepoolien hallinnoimiseksi, myös stressi-, maksukyvyttömyys- ja kriisinratkaisutilanteissa;

ii)

katepoolien ominaisuudet täyttävät sovellettavat vaatimukset sekä ennen velkainstrumentin liikkeeseenlaskua että sen erääntymiseen asti;

iii)

jatkuvalla, säännöllisellä ja riippumattomalla seurannalla varmistetaan, että katetut premiumjoukkolainat, muuntyyppiset katetut joukkolainat ja eurooppalaiset vakuudelliset velkasitoumustenjoukkolainat noudattavat asiaankuuluvia vaatimuksia (kuten katepoolin omaisuuserien hyväksyttävyys ja kattavuus);

iv)

liikkeeseenlaskijat tekevät säännöllisesti maksuvalmiusvaatimusten laskentaa koskevia stressitestejä, joissa otetaan huomioon velkainstrumenttiin vaikuttavat keskeiset riskitekijät, kuten talletuskorko-, valuutta- ja likviditeettiriskit;

toimivaltaisen viranomaisen ja erityishallinnoijan tehtävät ja valtuudet liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyys- tai kriisinratkaisutilanteessa on määritettävä selkeästi;

j)

liikkeeseenlaskijan on julkistettava vähintään kahdesti vuodessa kootut tiedot katepooleista niin yksityiskohtaisesti, että sijoittajat voivat tehdä kattavan riskianalyysin; tietoa pitäisi antaa katettujen omaisuuserien luottoriskin, markkinariskin ja maksukyvyttömyysriskin ominaisuuksista, katepooleissa mukana olevista vastapuolista ja lakisääteisten, sopimussuhteisten ja vapaaehtoisten ylisuurten vakuuksien tasoista, ja niihin olisi sisällytettävä osa, joka kattaa katepoolin varoihin ja vieraaseen pääomaan kytketyt johdannaiset;

k)

Maturiteettia voidaan jatkaa vain liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyys- tai kriisinratkaisutilanteessa ja toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksynnällä tai jos kansallisessa lainsäädännössä on vahvistettu objektiiviset taloudelliset syyt, jotka eurooppalainen toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt; maturiteetin jatkamisen ja kuponkiin, maturiteettiin ja muihin ominaispiirteisiin mahdollisesti tehtävien muutosten täsmälliset ehdot olisi ilmaistava selvästi jokaisen joukkovelkakirjan ehdoissa;

9.

kehottaa komissiota sisällyttämään direktiivin katettuja premiumjoukkolainoja koskevaan määritelmään seuraavat lisäperiaatteet:

a)

velkainstrumentin täysimääräisenä vakuutena on vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan 1 kohdassa määritettyjä omaisuuseriä, ja se täyttää vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan 3 ja 7 kohdan vaatimukset; asuntolainojen, jotka on taattu vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti, yhteydessä katettuja joukkolainoja koskevan ohjelman hallinnoijaan ei saa kohdistaa oikeudellisia esteitä tehdä kiinnityksiä joukkolainojen liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyys- tai kriisinratkaisutapauksessa ja jos vakuutta ei jostakin syystä noudateta; alusten käyttöä katepoolin varoina (vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan 1 kohdan g alakohta) tarkistetaan;

b)

katepooliin sisällytettyjä kiinteistöjä koskevat luototuksen enimmäisparametrit asetetaan EU:n lainsäädännössä siten, että ne eivät ylitä tällä hetkellä vakavaraisuusasetuksen 129 artiklassa vahvistettuja luototusasteita; niille tehdään kuitenkin säännöllinen tarkastus ja mukautus sellaisia markkinahintoja koskevien riippumattomiin arvioihin perustuvien stressitestien mukaisesti, jotka voisivat vallita asiaankuuluvilla kiinteistömarkkinoilla stressitilanteessa; olisi kannustettava kiinnitysluottoarvojen käyttöä markkina-arvoon perustuvien luototusasteiden asemasta;

10.

korostaa, että EU:n lainsäädännössä katetuille joukkolainoille osoitettujen riskipainotusten on perustuttava taustalla olevien riskien markkina-arvioihin; toteaa, että samaa ei sovelleta kaikkiin muihin sellaisiin velkainstrumentteihin, joilla on etuoikeutettu sääntelykohtelu;

11.

kehottaa komissiota valtuuttamaan Euroopan valvontaviranomaiset arvioimaan katettujen premiumjoukkolainojen, muuntyyppisten katettujen joukkolainojen ja eurooppalaisten vakuudellisten velkasitoumusten vaatimusten noudattamista ja pitämään tavoitteena yhteissijoitusdirektiivin 52 artiklan 4 alakohdan sisältämien luetteloiden täydentämistä ja jopa korvaamista vaatimukset täyttävien katettujen premiumjoukkolainojen, muuntyyppisten katettujen joukkolainojen ja eurooppalaisten vakuudellisten velkasitoumusten virallisella EU:n luettelolla;

12.

kehottaa Euroopan pankkiviranomaista esittämään suosituksia katettujen premiumjoukkolainojen, muuntyyppisten katettujen joukkolainojen ja eurooppalaisten vakuudellisten velkasitoumusten omaisuuseriä koskevista hyväksyttävyyskriteereistä (mukaan lukien korvaavat omaisuuserät), luototusasteista ja erilaisia omaisuuseriä koskevien vakuuksien tosiasiallisesta vähimmäistasosta sekä mahdollisista vakavaraisuusasetuksen tarkistuksista; kehottaa Euroopan pankkiviranomaista esittämään erityisen ja julkisen valvonta- ja hallintokehyksen perustamisen edellyttämät suuntaviivat;

13.

suosittelee, että liikkeeseenlaskijoiden markkinoille pääsyn esteet katettujen joukkolainojen markkinoiden kehittämisessä ETA:n ulkopuolella poistetaan tarjoamalla yhdenvertainen kohtelu kolmansista maista peräisin olevien liikkeeseenlaskijoiden katetuille joukkolainoille edellyttäen, että niiden oikeudellinen, institutionaalinen ja valvontaa koskeva ympäristö läpäisee toimivaltaisen EU:n elimen tekemän perusteellisen vastaavuusarvioinnin; suosittelee, että edistetään EU:n lainsäädännön keskeisiä periaatteita, jotta voidaan luoda globaalisti mahdollinen vertailukohta katetuille joukkolainoille;

14.

kehottaa komissiota ehdottamaan Euroopan pankkilainsäädännön tarkistamista, jossa määritetään katettujen premiumjoukkolainojen, muuntyyppisten katettujen joukkolainojen ja eurooppalaisten vakuudellisten velkasitoumusten sääntelykohtelu;

15.

kehottaa komissiota ottamaan olemassa olevaa EU:n rahoituspalvelulainsäädäntöä arvioidessaan huomioon katettujen premiumjoukkolainojen, muuntyyppisten katettujen joukkolainojen ja eurooppalaisten vakuudellisten velkasitoumusten potentiaalin pääomamarkkinaunionin tavoitteiden saavuttamisessa;

16.

kehottaa komissiota tunnistamaan katettujen joukkolainojen järjestelmien kehittämisen mahdolliset kansallisen tason esteet ja julkaisemaan suuntaviivat näiden esteiden poistamiseksi sanotun kuitenkaan rajoittamatta pankkien järkevää ja vakaata liiketoiminnan harjoittamista;

17.

kehottaa komissiota ja Euroopan pankkiviranomaista arvioimaan uudelleen (mahdollisesti osana vaikutustenarviointia) alusten käyttöä katepoolin varojen vakuutena (meripanttioikeus) vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti; on huolissaan siitä, että alusten etuuskohtelu vääristää kilpailua muiden kuljetusmuotojen kanssa; pyytää komissiota ja Euroopan pankkiviranomaista tutkimaan, ovatko katetut joukkolainat, joiden vakuutena on alus, yhdenvertaisessa asemassa muiden vakavaraisuusasetuksen kattamien joukkolainojen kanssa, kun tarkastellaan niiden likviditeettia ja riippumattomien luokituslaitosten tekemiä arvioita, ja onko tällaisten joukkolainojen etuuskohtelu maksuvalmiusvaatimuksen täyttymisen perusteella tästä syystä oikeutettua;

18.

kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansalliseen lainsäädäntöönsä mahdollisuuden luoda erillisiä katepooleja, jotka muodostavat yhtenäisen omaisuusluokan (kuten asuntolainat); kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään vakavaraisuusasetuksen 129 artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa määritetyt kaikki katetut omaisuuserät korvaaviksi omaisuuseriksi maksuvalmiusvaatimuksen täyttämiseksi ja täsmentämään selvästi luottoluokkaa, saamisten määrää ja kateosuuksien ylärajaa koskevat rajoitukset;

Markkinoiden avoimuuden ja vapaaehtoisen lähentymisen tukeminen

19.

suhtautuu myönteisesti parannuksiin katettujen joukkolainojen luottoluokitusmenetelmissä ja katettujen joukkolainojen luottoluokitusmarkkinoiden laajenemiseen;

20.

korostaa tasapuolisten toimintaedellytysten merkitystä oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseksi rahoitusmarkkinoilla; korostaa, että EU:n lainsäädännössä ei saa syrjiä erityyppisiä katettuja velkainstrumentteja, ellei ole hyviä syitä olettaa, että niiden välillä on turvallisuus- tai likviditeettieroja;

21.

suhtautuu myönteisesti markkina-aloitteisiin kehittää yhdenmukaistettuja standardeja ja malleja julkistamista varten (esimerkiksi avoimuutta koskeva yhdenmukaistettu malli HTT), jotta katettujen joukkolainojen erojen vertailua ja analyysia koko EU:ssa voidaan helpottaa;

22.

tukee EPV:n markkinastandardeja koskevien suositusten ja parhaita käytäntöjä koskevien ohjeiden laatimista; kannustaa vapaaehtoiseen lähentymiseen näiden suuntaviivojen mukaisesti;

23.

kannustaa tekemään säännöllisesti stressitestejä katepooleille ja julkaisemaan stressitestien tulokset;

o

o o

24.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan pankkiviranomaiselle.

(1)  EUVL L 257, 28.8.2014, s. 186.

(2)  EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(3)  EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190.

(4)  EUVL L 314, 1.12.2015, s. 13.

(5)  EUVL L 195, 20.7.2016, s. 3.

(6)  EUVL L 11, 17.1.2015, s. 1.


Top