6.7.2018

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/74

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta”

(COM(2017) 482 final – 2017/0220 (COD))

(2018/C 237/12)

Esittelijä:

Kinga JOÓ

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 13.9.2017 – Euroopan parlamentti, 2.10.2017 – neuvosto, 11.10.2017
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artikla
Vastaava alakomitea	alakomitea SC/049 ”eurooppalainen kansalaisaloite”
Hyväksyminen alakomiteassa	7.2.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	14.3.2018
Täysistunnon nro	533
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	201/0/5

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Kansalaisaloitteesta annetun asetuksen (EU) N:o 211/2011 (1) voimaantulosta on nyt kulunut kuusi vuotta. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) haluaa tässä yhteydessä painottaa EU:n kansalaisten keskeistä asemaa Eurooppa-hankkeessa sekä kansalaisaloitemekanismin kykyä kuroa umpeen demokratiavajetta tukemalla aktiivista kansalaisuutta ja osallistavaa demokratiaa.

1.2

ETSK:n vuonna 2016 antamassa oma-aloitteisessa lausunnossa (2) korostettiin eurooppalaisen kansalaisaloitteen toimintaan liittyviä merkittäviä teknisiä, oikeudellisia ja byrokraattisia ongelmia ja ilmeistä toimivallan kasaantumista komissiolle. Tämän seurauksena julkinen keskustelu on ollut suppeampaa kuin se olisi kansalaisaloitteen ansiosta voinut olla ja vaaditun allekirjoittajamäärän saaneet aloitteet ovat vain harvoin johtaneet lainsäädäntötoimiin.

1.3

ETSK katsoo, että eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetun asetuksen 211/2011 parhaillaan tehtävä tarkistaminen on tärkeä askel kohti kansalaisaloitteen koko potentiaalin hyödyntämistä. Saman mielipiteen ovat jo esittäneet Euroopan parlamentti, alueiden komitea ja Euroopan oikeusasiamies.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti seuraaviin parannuksiin, jotka sisältyvät Euroopan komission uuteen ehdotukseen asetukseksi eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta:

1.4.1

Sallitaan järjestäjäryhmien aloittaa tuenilmausten kerääminen itse valitsemanaan ajankohtana.

1.4.2

Tunnustetaan kansalaistoimikunnat oikeudellisesti, jotta voidaan rajoittaa järjestäjien rikosoikeudellista vastuuta petoksista ja vakavasta huolimattomuudesta.

1.4.3

Perustetaan verkkoyhteistyöalusta, joka tarjoaa EU:n kansalaisille tietoja ja neuvontaa eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta, edellyttäen että tämä helpottaa kansalaisaloitteen järjestäjien työtä aloitteiden rekisteröimis- ja tuenilmaisujen keräämisprosessin kaikissa vaiheissa. ETSK haluaisi olla mukana verkkoyhteistyöalustassa ja pysyä ajan tasalla sen kehityksestä. ETSK pitää tärkeänä, että alustan käyttäjät saavat riittävästi tietoa ETSK:n kansalaisaloitteen järjestäjille tarjoamista kansalaisaloitteeseen liittyvistä palveluista.

1.4.4

Komissio tunnustaa ETSK:n vuodesta 2015 kaikille kansalaisaloitteen järjestäjille tarjoaman käännöspalvelun tarpeellisuuden ja tarpeen sille, että komissio huolehtii kansalaisaloitteiden sisällön kääntämisestä kaikille EU:n virallisille kielille heti aloitteen rekisteröinnin jälkeen.

1.4.5

Jäsenvaltioita pyydetään yksinkertaistamaan, supistamaan ja yhdenmukaistamaan tietojen keruuseen ja todentamiseen sovellettavaa kansallisten sääntöjen järjestelmää sekä huolehtimaan siitä, että oikeus tukea aloitetta perustuu kansalaisuuteen, jotta yhtäkään EU:n kansalaista ei jätetä kansalaisaloitteen ulkopuolelle.

1.4.6

Kaikki jäsenvaltiot edistävät aktiivisesti kansalaisaloitetta ja perustavat yhteyspisteitä, joista kansalaisaloitteen järjestäjät saavat tietoa ja apua kansalaisaloitteeseen liittyvissä teknisissä asioissa ja kampanjoinnissa.

1.4.7

Euroopan komissio tarjoaa pysyvästi käyttöön ilmaisen OCS-järjestelmän (3), joka helpottaa tuenilmausten keruuta ja luettelointia sekä jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamaa tuenilmausten tarkistusta. Komitea on tyytyväinen myös siihen, että tarkoituksena on turvata vammaisten mahdollisuudet käyttää kyseistä välinettä.

1.4.8

Komissio sitoutuu parantamaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen tuntemusta suuren yleisön keskuudessa.

1.5

ETSK esittää uudesta ehdotuksesta seuraavat huomiot ja suositukset:

1.5.1

Institutionaalisen opastajan ja rekisteröintiä koskevan päätöksentekijän tehtävät, joita molempia hoitaa nykyisin komissio, olisi erotettava toisistaan. ETSK toistaa olevansa halukas jatkamaan aloitteiden tukemista ja olisi luonnollinen ehdokas hoitamaan aloitteiden edistäjän ja institutionaalisen opastajan tehtäviä.

1.5.2

ETSK:n käytäntönä on kutsua kansalaisaloitteiden järjestäjät osallistumaan erilaisiin keskusteluihin kansalaisaloitetta käsittelevään ryhmään sekä jaostojen kokouksiin sekä täysistuntoihin (4). Kansalaisaloitteiden järjestäjillä tulisi tämän esimerkin mukaisesti olla enemmän mahdollisuuksia vuoropuheluun ennen kampanjaa ja sen jälkeen, eikä vaaditun allekirjoittajamäärän saaneita kansalaisaloitteita käsittelevän vuoropuhelun tulisi välttämättä päättyä komission viralliseen vastaukseen.

1.5.3

ETSK pitää tärkeänä myös, että sen järjestämää jokavuotista konferenssia eli kansalaisaloitteen päivää kehitetään edelleen vuoropuhelufoorumina ja että annetaan enemmän painoarvoa järjestäjien väliselle kokemustenvaihdolle ja luodaan enemmän verkostoitumismahdollisuuksia käynnissä olevien ja vaaditun allekirjoittajamäärän saaneiden aloitteiden järjestäjille.

1.5.4

Vaaditun allekirjoittajamäärän saaneiden aloitteiden tulisi johtaa asianmukaisiin jatkotoimiin. Tätä tavoitetta silmällä pitäen ETSK toivoo, että kaikki EU:n toimielimet hoitavat tasapuolisesti oman osuutensa tarjoamalla järjestäjille tilaisuuksia esitellä aloitteitaan ja keskustella niistä, käyttäen esimerkkinä ETSK:n käytäntöä kutsua kansalaisaloitteiden järjestäjät osallistumaan erilaisiin keskustelutilaisuuksiin. ETSK pitää erityisen tärkeänä sitä, että vaaditun allekirjoittajamäärän saaneista aloitteista keskustellaan Euroopan parlamentin täysistunnoissa kansalaisaloitteiden aiheista käytävän Euroopan laajuisen keskustelun poliittisen ulottuvuuden voimistamiseksi.

1.5.5

ETSK on kehottanut huolehtimaan tasapainoisesta toimivallanjaosta EU:n toimielinten välillä kansalaisaloitteeseen liittyvissä asioissa (5), ja ETSK kannattaakin kansalaisyhteiskunnan ilmaisemaa näkökantaa (6), jonka mukaan Euroopan parlamentin tulisi jatkossakin olla ainoa taho, joka järjestää julkisen kuulemisen vaaditun allekirjoittajamäärän saaneista kansalaisaloitteista ja että komission tulisi olla edustettuna tarkoituksenmukaisella tasolla. Julkinen kuuleminen Euroopan parlamentissa on tärkeä tilaisuus, jossa vaaditun allekirjoittajamäärän saaneiden aloitteiden järjestäjät voivat esitellä tavoitteitaan ja keskustella EU:n kansalaisia laajemmin edustavien Euroopan parlamentin jäsenten kanssa.

1.5.6

Komission tulisi antaa yksityiskohtaiset ja selkeät perustelut kaikille päätöksilleen evätä aloitteen rekisteröiminen kokonaan tai osittain.

1.5.7

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sallia kansalaisaloite-ehdotuksen osittainen rekisteröinti. On kuitenkin pidettävä kiinni siitä, että tehdään vain yksi rekisteröintipäätös.

1.5.8

Koska kansalaisaloite on tärkeä EU:n demokratialle ja koska se on otettu vasta hiljattain käyttöön ja ottaen huomioon, että parhaillaan käynnissä olevasta lainsäädäntötarkistuksesta seuraavien muutosten täytäntöönpanoon tarvitaan huomattavasti aikaa, kansalaisaloitteen arviointivälin tulisi pysyä kolmena vuotena.

1.5.9

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio tunnustaa ETSK:n vuodesta 2015 tarjoaman käännöspalvelun arvon ja tarpeellisuuden jatkossakin. Komission tulevaisuudessa tarjoamien käännöspalvelujen tulisi kattaa myös kansalaisaloite-ehdotuksen liitteet. Tämä on tärkeää, jotta yleisö ymmärtäisi aloite-ehdotusten sisällön kokonaisvaltaisemmin (7).

1.5.10

ETSK toteaa, että olisi hyödyllistä ja tarpeellista käydä tarkempia keskusteluja ennen kuin päätetään, olisiko kansalaisaloitteen tukemiseksi vaadittua alaikärajaa laskettava.

2.   Yleistä

2.1

Eurooppalainen kansalaisaloite on Lissabonin sopimuksella (8) käyttöön otettu innovatiivinen väline ja tärkeä osa valtioiden rajat ylittävän osallistavan demokratian nykyistä ja tulevaa kehittämistä EU:ssa. Eurooppalainen kansalaisaloite perustuu kansalaisten oikeuteen osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa. Kansalaisaloitteen tulisi helpottaa kaikkien kansalaisten aktiivista osallistumista EU:n asialistan määrittelyyn ja päätöksentekoprosessiin lisäämällä EU:n laajuista julkista keskustelua ja antamalla kansalaisille mahdollisuuden vedota suoraan komissioon, jotta tämä antaisi ehdotuksen EU:n säädökseksi.

2.2

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemiseen sovellettavat säännöt ja menettelyt on vahvistettu 16. helmikuuta 2011 annetussa EU:n asetuksessa (9), joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2012. Euroopan komissio ehdotti uutta asetusta 13. syyskuuta 2017 osana unionin tilaan liittyvää pakettia.

2.3

Nykyisen asetuksen mukaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen voi järjestää tai allekirjoittaa kuka tahansa EU-kansalainen, joka on ikänsä puolesta oikeutettu äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa (10). Aloitteen järjestelyistä huolehtii kansalaistoimikunta. Organisaatiot voivat tukea ja rahoittaa aloitteita, kunhan ne tekevät sen täysin avoimesti.

2.4

Eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen sovellettava menettely on kolmivaiheinen:

2.4.1

Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan kansalaistoimikunta (11), rekisteröidään aloite (12) virallisesti, mikä edellyttää komission tekemää kelpoisuusehtojen täyttymisen arviointia (13), ja hyväksytetään verkossa toteutettava allekirjoitusten keruujärjestelmä (14).

2.4.2

Keruuvaiheessa on kerättävä 12 kuukauden kuluessa yhteensä vähintään miljoona tuenilmausta (allekirjoitusta) vähintään seitsemästä EU-maasta (15). Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset todentavat allekirjoitukset (16), minkä jälkeen vaaditun allekirjoittajamäärän saanut kansalaisaloite toimitetaan komissiolle.

2.4.3

Komissio tutkii vaaditun allekirjoittajamäärän saaneet aloitteet ennen järjestäjien tapaamista. Aiheesta järjestetään julkinen kuuleminen Euroopan parlamentissa. Komissiolla on kolme kuukautta aikaa päättää, missä laajuudessa se antaa aloitteessa vaaditun säädösehdotuksen, jos antaa, ja vastata siihen tiedonannolla.

2.5

Tähän mennessä eurooppalaisen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli kahdeksan miljoonaa EU-kansalaista. Aloitteita on tehty 69, mutta komissio on rekisteröinyt vain 48 aloitetta, joista neljään on saatu vähintään miljoona allekirjoitusta (17). Vaaditun allekirjoittajamäärän saaneisiin aloitteisiin on annettu muutama vastaus, mutta vain yksi tällainen aloite (18) on johtanut komission sitoumukseen antaa uusi säädösehdotus.

2.6

EU:n toimielimet, järjestäjät ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat nyt yleisesti myöntäneet, että vaikka muutamia myönteisiä teknisiä muutoksia on tehty, läheskään kaikkia eurooppalaisen kansalaisaloitteen tarjoamia demokratiamahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Komissio ilmoitti eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivänä 2017 (19), että se aikoo tarkistaa lainsäädäntöä perinpohjaisesti. Tämä on tärkeä mahdollisuus lisätä EU:n julkista keskustelua ja parantaa suuren yleisön mahdollisuuksia vaikuttaa EU:n asialistaan ja poliittiseen päätöksentekoon kansalaisaloitteen kautta. Siitä ollaan myös yleisesti yhtä mieltä, että kansalaisaloite pystyy tuomaan EU:n kansalaiset yhteen ajamaan heitä yhdistäviä asioita ja vahvistamaan tunnetta eurooppalaisesta identiteetistä.

2.7

Kansalaisaloitteen järjestäjät ovat korostaneet, että kansalaisaloiteprosessi on jo itsessään arvokas, sillä se auttaa kehittämään verkostoja yhteisten asioiden puolesta, ja tämä täydentää tavoitetta kerätä miljoonaa allekirjoitusta.

3.   Toimielinten suhtautuminen eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen

3.1

ETSK on parantanut eurooppalaisen kansalaisaloitteen tunnettuutta jokavuotisella kansalaisaloitteen päivällään (20) ja on perustanut eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan yhteyspisteen (21), joka on muun muassa toimittanut aloitteiden järjestäjille aloitekuvauksen käännöksen (kolmen työpäivän kuluessa pyynnöstä) ja painettuja ja sähköisiä julkaisuja eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta sekä tarjonnut tilaisuuksia eurooppalaisten kansalaisaloitteiden esittelemiseen kansalaisaloitetta käsittelevän väliaikaisen ETSK:n ryhmän ja jaostojen kokouksissa sekä täysistunnoissa (22).

3.2

ETSK antoi 13. heinäkuuta 2016 oma-aloitteisen lausunnon (23), jossa se suositti kansalaisaloitteen muuttamista tehokkaammaksi, näkyvämmäksi ja kansalaisten kannalta suotuisammaksi välineeksi.

3.3

Euroopan parlamentin teettämän tutkimuksen (24) tulokset otettiin huomioon lokakuussa 2015 annetussa päätöslauselmassa (25), jossa parlamentti virallisesti pyysi kansalaisaloitteesta annetun asetuksen tarkistamista ja esitti vahvoja muutossuosituksia komissiolle. Euroopan parlamentti laati vuonna 2017 myös oma-aloitteisen mietinnön (26), jossa ehdotetaan muutoksia kansalaisaloitteesta annettuun asetukseen.

3.4

Euroopan oikeusasiamies esitti maaliskuussa 2015 oma-aloitteisen tutkimuksen pohjalta yksitoista parannusohjetta kansalaisaloitteen kehittämiseksi (27) ja lähetti heinäkuussa 2017 avoimen kirjeen (28) komissiolle viestin vahvistamiseksi.

3.5

Alueiden komitea antoi lokakuussa 2015 lausunnon (29), jossa puolletaan asetuksen pikaista ja huomattavan laajaa tarkistamista, ja aikoo äänestää jatkolausunnosta maaliskuun 2018 täysistunnossaan.

3.6

Komissio julkaisi huhtikuussa 2015 tilannekatsauksen ja helmikuussa 2016 vastauksen Euroopan parlamentin ehdotuksiin. Näissä tunnustettiin kansalaisaloitteiden järjestäjien ja tukijoiden kohtaamat vaikeudet.

3.7

Kansalaisaloitteen järjestäjät ovat vieneet useita komission päätöksiä kansalaisaloitteiden rekisteröinneistä EU:n tuomioistuimen käsiteltäväksi (30) ja tehneet niistä kanteluja Euroopan oikeusasiamiehelle (31). Näissä tapauksissa tehdyt päätökset ovat lisänneet painetta muuttaa kansalaisaloitteesta annettua asetusta erityisesti kansalaisaloitteen osittaisen rekisteröinnin ja komission päätösten perusteluvelvoitteen suhteen.

4.   ETSK:n rooli ja eurooppalainen kansalaisaloite

4.1

EU:n toimielinten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välisenä yhdyssiteenä toimiva ETSK on osallistunut eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta käytävään keskusteluun alusta saakka. Tästä osoituksena ovat tähänastiset lausunnot (32), kansalaisaloitteelle annettu tuki ja väliaikaisen ryhmän perustaminen seuraamaan tämän unionin demokraattiseen elämään osallistumiseen liittyvän oikeuden kehitystä ja täytäntöönpanoa (33).

4.2

ETSK osallistuu jatkossakin aktiivisesti kansalaisaloiteprosessiin yhdessä muiden toimielinten kanssa toimien toisaalta aloitteen edistäjänä ja toisaalta institutionaalisena opastajana. ETSK:n aloitteisiin ja tehtäviin kuuluu seuraavia:

4.2.1

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivä, jonka ETSK järjestää joka vuosi kansalaisaloitteen tunnettuuden parantamiseksi, on vaikuttanut merkittävästi kansalaisaloitteen pysymiseen tärkeällä sijalla EU:n institutionaalisella asialistalla. Kansalaisaloitteen päivä tarjoaa nykyisin tärkeän tilaisuuden kansalaisaloitteen järjestäjien, EU:n toimielinten ja muiden sidosryhmien väliseen vuoropuheluun, kansalaisaloitteen etenemisvaiheen ja tehokkuuden arviointiin, parhaiden käytäntöjen vaihdantaan ja järjestäjien ja muiden sidosryhmien verkottumiseen, ja se tarjoaa vuoropuhelufoorumin vaaditun allekirjoittajamäärän saaneille kansalaisaloitteille. ETSK aikoo jatkaa kansalaisaloitteen päivän menestyksen hyödyntämistä ja laajentaa konferenssin alaa ja roolia esimerkiksi siten, että siinä arvioidaan säännöllisin väliajoin jatkotoimia, joihin komissio on ryhtynyt vaaditun allekirjoittajamäärän saaneiden kansalaisaloitteiden suhteen. Kansalaisaloitteen päivän järjestää väliaikainen ryhmä yhteistyössä asiaankuuluvien strategisten kumppaneiden kanssa.

4.2.2

ETSK on laatinut eurooppalaista kansalaisaloitetta esittelevän ja edistävän käytännön oppaan (34) (kolmas laitos julkaistu). Komitea on lisäksi nostanut eurooppalaisen kansalaisaloitteen keskeiselle sijalle julkaisussaan ”Aktiivisen kansalaisen EU-passi” (35) (saatavana painettuna ja html-muodossa (36)), jonka on tarkoitus tarjota EU-kansalaisille tietoa kaikista heidän oikeuksistaan ja edistää valtioiden rajat ylittävää osallistavaa demokratiaa.

4.2.3

ETSK kutsuu kansalaisaloitteen järjestäjiä esittelemään aloitteitaan ETSK:hon, kun aloitteen aihe kuuluu komitean käsittelemiin toimintapolitiikan aloihin (37). Näissä tilaisuuksissa ETSK tarjoaa kansalaisaloitteen järjestäjille foorumin keskustelulle kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten edustajien kanssa sekä mahdollisuuden tehdä kansalaisaloitetta tunnetuksi demokraattisena välineenä, ottamatta kantaa aloitteen aiheeseen.

4.2.4

ETSK laatii aina oma-aloitteisen lausunnon vaaditun allekirjoittajamäärän saaneen kansalaisaloitteen aiheesta, kun se kuuluu komitean vastuualoihin.

4.2.5

ETSK:n edustajien tulisi osallistua kaikkiin Euroopan parlamentin julkisiin kuulemistilaisuuksiin, joissa käsitellään vaaditun allekirjoittajamäärän saaneita kansalaisaloitteita, sillä tämä on keino osallistua toimielintenväliseen analyysiprosessiin, jossa pohditaan, miten vaaditun allekirjoittajamäärän saaneeseen kansalaisaloitteeseen vastataan. ETSK olisi kutsuttava julkiseen kuulemiseen automaattisesti (38). ETSK:n lausunto pohjautuu ETSK:n täysistunnossa käytyyn keskusteluun, johon kansalaisaloitteen järjestäjät on kutsuttu.

4.2.6

ETSK suhtautuu myönteisesti verkkoyhteistyöalustaan ja haluaisi osallistua siihen ja pysyä ajan tasalla sen kehityksestä. ETSK pitää myös tärkeänä, että alustan käyttäjät saavat riittävästi tietoa ETSK:n kansalaisaloitteiden järjestäjille tarjoamista kansalaisaloitteeseen liittyvistä palveluista.

4.2.7

ETSK ajaa jatkossakin vahvempaa ja tehokkaampaa eurooppalaista kansalaisaloitetta ja parantaa sen tunnettuutta valtakunnallisella ja paikallisella tasolla muun muassa Going local -paikallistapahtumiensa kautta.

5.   Huomioita asetukseen tehtävistä muutoksista

5.1

Kansalaisaloitteen piti olla selkeä, yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Monet kansalaisaloitteen järjestäjät, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat (39), akateemiset tarkkailijat (40) ja institutionaaliset toimijat ovat kuitenkin raportoineet merkittävistä teknisistä ja oikeudellisista ongelmista kansalaisaloitteen yhteydessä. ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen uudistaa asetus, jotta voidaan ratkaista monisyisemmät institutionaaliset, oikeudelliset ja organisatoriset ongelmat ja edistää vuoropuhelua kansalaisten ja toimielinten välillä. Tämä puolestaan lisää EU:n laajuista keskustelua, jota kansalaisaloiteprosessi edistää riippumatta siitä, saako se miljoona allekirjoittajaa vai ei.

5.2

ETSK painottaa vahvasti kannattavansa eurooppalaista kansalaisaloitetta. ETSK katsoo, että kansalaisaloitteen asianmukainen ja täysimääräinen täytäntöönpano auttaisi rakentamaan siltaa EU:n kansalaisten ja EU:n toimielinten välille ja parantaisi merkittävästi suuren yleisön mahdollisuuksia osallistua unionin demokraattiseen elämään. Se on myös tärkeä askel osallistavan demokratian kehittämisessä laajemmin EU:ssa.

5.3

ETSK toteaa, että kansalaisaloite saa vahvaa toimielintenvälistä tukea, ja kannattaa Euroopan parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan oikeusasiamiehen muutosehdotuksia. Kullakin toimielimellä on oma tärkeä roolinsa kansalaisaloitekampanjan aikana ja sen jälkeen avun antamisessa ja tilaisuuksien tarjoamisessa toimielinten ja järjestäjien välistä vuoropuhelua varten.

5.4

ETSK suosittaa, että jokaiseen jäsenvaltioon perustetaan yhteyspiste, josta kansalaisaloitteen järjestäjät saavat tietoa ja apua kansalaisaloitteeseen liittyvissä teknisissä asioissa ja kampanjoinnissa ja joka tekee aktiivisesti eurooppalaista kansalaisaloitetta tunnetuksi valtakunnallisella ja paikallisella tasolla.

5.5

ETSK esittää eurooppalaisen kansalaisaloitemekanismin yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi seuraavat asetuksen uudistusehdotukset:

5.5.1

Erotetaan toisistaan kansalaisaloitteen järjestäjien institutionaalisen opastajan (41) ja rekisteröintiä koskevan päätöksentekijän tehtävät, joita molempia hoitaa komissio. Tämä on ratkaisevan tärkeää mahdollisen komission sisäisen eturistiriidan ratkaisemiseksi ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen tinkimättömän ja tehokkaan toteutuksen edistämiseksi. ETSK olisi luonnollinen ehdokas institutionaaliseksi opastajaksi.

5.5.2

Vuoropuhelumahdollisuuksia kansalaisaloitteen järjestäjien kanssa olisi oltava enemmän sekä kampanjan aikana että sen jälkeen kansalaisaloitekampanjoiden aiheiden poliittisen tunnettuuden parantamiseksi. Tätä tavoitetta silmällä pitäen ETSK toivoo, että kaikki EU:n toimielimet hoitavat tasapuolisesti oman osuutensa tarjoamalla järjestäjille tilaisuuksia esitellä aloitteitaan ja keskustella niistä. Esimerkkinä tästä on ETSK:n käytäntö kutsua kansalaisaloitteiden järjestäjät osallistumaan erilaisiin keskusteluihin kansalaisaloitetta käsittelevän ryhmän ja jaostojen kokouksiin sekä täysistuntoihin. Yksi keskeisen tärkeä vuoropuhelutilaisuus on Euroopan parlamentin järjestämä täysistuntokuuleminen.

5.5.3

Vaaditun allekirjoittajamäärän saaneille aloitteille tulee varmistaa asianmukaiset jatkotoimet. Koska aloiteoikeus kuuluu Euroopan komissiolle, ETSK edellyttää, että komissio laatii säädösehdotuksen 12 kuukauden kuluessa kampanjan päättymisestä tai perustelee kattavasti päätöksensä olla esittämättä ehdotusta.

5.5.4

Euroopan parlamentissa pidettyjen kuulemisten ja komission ja järjestäjien tapaamisen lisäksi komission tulisi pitää tiiviimmin yhteyttä kansalaisaloitteen järjestäjiin. Järjestäjien tulisi siksi voida osallistua toimintaan, joka liittyy vaaditun allekirjoittajamäärän saaneen kansalaisaloitteen aiheeseen, sen jälkeen kun komissio on antanut alustavan lausuntonsa.

5.5.5

Tasapainoisen tehtävien- ja toimivallanjaon varmistamiseksi ETSK kannattaa kansalaisyhteiskunnan ETSK:n kuulemisessa esittämää näkemystä, että parlamentin tulisi jatkossa olla ainoa taho, joka järjestää julkisen kuulemisen vaaditun allekirjoittajamäärän saaneesta kansalaisaloitteesta.

5.5.6

Kaikki komission päätökset evätä aloitteen rekisteröiminen kokonaan tai osittain olisi perusteltava yksityiskohtaisesti ja selkeästi.

5.5.7

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sallia osittainen rekisteröinti. Jotta kansalaisaloitteen rekisteröintimenettelyt ja -perusteet olisivat selkeitä ja suoraviivaisia, on kuitenkin pidettävä kiinni siitä, että tehdään vain yksi rekisteröintipäätös. Komissio voisi neuvoa järjestäjiä ehdotuksen oikeusperustan suhteen ennen ehdotuksen luovuttamista ja ehdottaa mahdollisia ratkaisuja, jotta aloitetta ei tarvitsisi hylätä.

5.5.8

ETSK aikoo seurata keskustelua ehdotuksesta laskea eurooppalaisen kansalaisaloitteen tukemisen ja sellaiseen osallistumisen alaikärajaa. ETSK tiedostaa, että asia herättää paljon kysymyksiä, ja myöntää, että asiasta on syytä keskustella tarkemmin.

5.5.9

On tärkeää, että kansalaisaloitteen arviointiväli pysyy kolmena vuotena, koska kansalaisaloite on tärkeä EU:n demokratialle, koska se on otettu vasta hiljattain käyttöön ja koska parhaillaan käynnissä olevasta lainsäädäntötarkistuksesta seuraavien muutosten täytäntöönpanoon tarvitaan huomattavasti aikaa.

5.5.10

Eurooppalaista kansalaisaloitetta käsittelevää tiedotusta ja valveuttamista tulisi tehostaa. Tätä varten tulisi ennen kaikkea järjestää aihetta käsitteleviä komission ja jäsenvaltioiden tukemia kampanjoita. Tätä varten komitea ehdottaa myös, että järjestäjäryhmät voisivat välittää asianomaisten aloitteiden tukijoille (jos tukijat ovat suostuneet yhteydenpitoon) tietoa aloitteiden etenemisestä ja kampanjoiden avulla saavutetuista tuloksista. Vastaavasti komission tulee tuoda vaaditun allekirjoittajamäärän saaneiden aloitteiden jatkotoimia ponnekkaammin esille julkisuudessa ja tiedottaa niistä ennen muuta järjestäjäryhmille.

5.5.11

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio tunnustaa ETSK:n vuodesta 2015 tarjoaman käännöspalvelun tarpeellisuuden. Tarjottavien käännöspalvelujen tulisi kattaa myös ehdotetun kansalaisaloitteen liitteet (42). Tämä on tärkeää, jotta yleisö ymmärtäisi aloite-ehdotusten sisällön kokonaisvaltaisemmin.

5.5.12

Olisi tutkittava uusia keinoja yhdistää allekirjoitusten kerääminen verkossa sosiaaliseen ja digitaaliseen mediaan, jotta ulotuttaisiin yhä laajemman yleisön puoleen.

---

(1)  EUVL L 65, 11.3.2011.

(2)  EUVL C 389, 21.10.2016.

(3)  Ohjelmisto verkossa tapahtuvaa keruuta varten (OCS, Online Collection Software) on Euroopan komission maksutta käyttöön tarjoama väline sähköistä allekirjoitusten keruuta varten. Väline yksinkertaistaa sekä tietojen keruuta että jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamaa tietojen tarkistusta. Ohjelmisto on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011 ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1179/2011 mukainen: https://joinup.ec.europa.eu/software/ocs/description

(4)  ETSK:n työvaliokunnan päätös 14.10.2014 sisäisistä perusteista kansalaisaloitteiden järjestäjien kutsumiselle täysistuntoihin ja erityisjaostojen kokouksiin.

(5)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto ”Eurooppalainen kansalaisaloite (tarkistus)” (oma-aloitteinen lausunto), 13. heinäkuuta 2016, kohta 1.4.5.

(6)  ETSK järjesti kansalaisyhteiskunnan organisaatioille julkisen kuulemisen uudesta kansalaisaloite-ehdotuksesta 12.12.2017.

(7)  Ks. liitteiden tärkeydestä asia T-529/13, Izsák ja Dabis v. komissio, kohdat 47–58.

(8)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 4 kohta ja EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artiklan ensimmäinen kohta.

(9)  Asetus (EU) N:o 211/2011.

(10)  Laissa säädetty äänestysiän alaraja on 18 vuotta kaikissa jäsenvaltioissa paitsi Itävallassa, jossa äänioikeuden ikäraja on 16 vuotta.

(11)  Kansalaistoimikunnassa on oltava vähintään seitsemän EU-kansalaista, jotka asuvat seitsemässä eri jäsenvaltiossa.

(12)  Aloitteesta on laadittava enintään 800 merkin pituinen kuvaus (nimi 100 merkkiä, kuvaus 200 merkkiä ja yksityiskohtaiset tavoitteet 500 merkkiä).

(13)  Asetus (EU) N:o 211/2011, 4 artiklan 2 kohta. Tärkein on 4 artiklan 2 kohdan b alakohta, jonka mukaan ehdotettu kansalaisaloite ei saa selvästi ylittää komission toimivaltaa tehdä ehdotus unionin säädökseksi perussopimusten soveltamiseksi. Ks. arvio komission rekisteröintipäätöksistä: James Organ, ”Decommissioning direct democracy? A critical analysis of Commission decision-making on the legal admissibility of European Citizens Initiative proposals”, 10 EuConst (2014), 422–443.

(14)  Asetus (EU) N:o 211/2011, 6 artikla. Asetuksen mukaan prosessi kuuluu sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vastuulle, jossa tuenilmauksia aiotaan kerätä.

(15)  Asetuksessa säädetään, että allekirjoituksia on saatava kustakin maasta tietty väkilukuun suhteutettu vähimmäismäärä (http://ec.europa.eu/citizens-initiative/public/signatories?lg=fi).

(16)  Asetus (EU) N:o 211/2011, 15 artikla.

(17)  Vaaditun allekirjoittajamäärän saaneet ehdotukset ovat ”Vesi ja sanitaatio ovat ihmisoikeus! Vesi kuuluu kaikille, se ei ole kaupallinen hyödyke!”, ”Stop vivisection”, ”Yksi meistä” ja ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta”: http://ec.europa.eu/citizens-initiative/public/initiatives/successful

(18)  Komission tiedonanto eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” (C(2017) 8414 final). Komissio antoi 1. helmikuuta 2018 myös ehdotuksen juomavesidirektiivin tarkistamisesta osana vastausta Right2Water-kansalaisaloitteeseen.

(19)  Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivä on jokavuotinen ETSK:n järjestämä konferenssi. Kansalaisaloitteen päivän 2017 kumppanit olivat Euroopan alueiden komitea, kansalaisaloitekampanja, eurokansalaisen toimintapalvelukeskus ECAS, Liverpoolin yliopiston oikeustieteen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden laitos, Democracy International -järjestö, Euroopan aloite- ja kansanäänestysinstituutti (Initiative and Referendum Institute Europe) ja People2power. Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans ilmoitti eurooppalaisen kansalaisaloitteen tarkistamisesta avajaistilaisuudessa.

(20)  Eurooppalaisen kansalaisaloitteen päivä järjestettiin ensimmäisen kerran 30.3.2012, päivä ennen kansalaisaloitteesta annetun asetuksen voimaantuloa. Sen jälkeen ETSK on järjestänyt tapahtuman kuusi kertaa, ja se on ollut joka vuosi huhtikuussa. Seitsemäs, vuoden 2018 tapahtuma järjestetään 10. huhtikuuta.

(21)  Lisätietoja ETSK:n julkaisussa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean eurooppalaista kansalaisaloitetta koskeva neuvontapalvelu

(22)  Ks. alaviite 4.

(23)  ETSK:n oma-aloitteinen lausunto aiheesta ”Eurooppalainen kansalaisaloite (tarkistus)” (EUVL C 389,21.10.2016, s. 35 ).

(24)  Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, Implementation of the European Citizens' Initiative. The experience of the first three years, 2015.

(25)  Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. lokakuuta 2015 eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta (2014/2257(INI)). Esittelijä György Schöpflin: http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2015-0382+0+DOC+XML+V0//FI

(26)  Mietintöluonnos – Kansalaisaloitteesta annetun asetuksen (EU) N:o 211/2011 tarkistaminen, 11.9.2017: http://www.europarl.europa.eu/committees/en/afco/draft-reports.html?ufolderComCode=AFCO&ufolderLegId=8&ufolderId=09289&linkedDocument=true&urefProcYear=&urefProcNum=&urefProcCode=.

(27)  Kanteluasia: OI/9/2013/TN, otettu tutkittavaksi 18.12.2013, päätös 4.3.2015: https://www.ombudsman.europa.eu/cases/decision.faces/fi/59205/html.bookmark

(28)  Kanteluasia: SI/6/2017/KR, kirje päivätty 11.7.2017:

https://www.ombudsman.europa.eu/cases/correspondence.faces/fi/81311/html.bookmark.

(29)  Alueiden komitea, lausunto aiheesta ”Eurooppalainen kansalaisaloite” (EUVL C 423, 17.12.2015, s. 1).

(30)  Etenkin menestyneet kanteet, joita ovat tuomioistuimen 3.2.2017 antama tuomio asiassa T-646/13 (Minority SafePack), 10.5.2017 antama tuomio asiassa T-754/14 (Stop TTIP) ja 12.9.2017 antama tuomio asiassa C-589/15 P (One million signatures for a Europe of solidarity).

(31)  Päätökset asiassa 1086/2017/PMC, 4.10.2017 (Mum, Dad & Kids), asiassa 1609/2016/JAS, 18.4.2017 (Stop Vivisection) sekä kanteluasiassa 402/2014/PMC (luottamuksellinen), 3.3.2015, ja kanteluasiassa 2071/2013/EIS, 12.12.2014 (Stop Vivisection).

(32)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Lissabonin sopimuksen toteuttaminen: osallistava demokratia ja kansalaisaloite (11 artikla)” (EUVL C 354, 28.12.2010, s. 59).

ETSK:n lausunto kansalaisaloitteesta (EUVL C 44, 11.2.2011, s. 182).

ETSK:n oma-aloitteinen lausunto aiheesta ”Eurooppalainen kansalaisaloite (tarkistus)” (EUVL C 389, 21.10.2016, s. 35 ).

(33)  Eurooppalaista kansalaisaloitetta käsittelevä ETSK:n väliaikainen ryhmä perustettiin lokakuussa 2013 tarjoamaan poliittista ohjausta kansalaisaloitteesta ja seuraamaan asiaan liittyvää kehitystä.

(34)  http://www.eesc.europa.eu/sites/default/files/resources/docs/fi_15_438-citizens-initiative.pdf

(35)  http://www.eesc.europa.eu/sites/default/files/resources/docs/15_85-citizenship-passport-fi.pdf

(36)  http://www.eesc.europa.eu/eptac/en.

(37)  Ks. alaviite 4.

(38)  ETSK:n silloinen puheenjohtaja Henri Malosse lähetti 2.2.2014 Euroopan parlamentin silloiselle puhemiehelle Martin Schulzille virallisen kirjeen, jossa hän ilmaisi ETSK:n olevan kiinnostunut saamaan säännöllisesti kutsun julkisiin kuulemistilaisuuksiin, joissa käsitellään vaaditun allekirjoittajamäärän saaneita kansalaisaloitteita.

(39)  C. Berg, J. Tomson, An ECI that works! Learning from the first two years of the European Citizens' Initiative, 2014: http://ecithatworks.org/

(40)  Viimeaikaisia artikkeleja: Organ, ”EU Citizen Participation, openness and the European Citizens Initiative: the TTIP legacy”, 54 CML Rev. s. 1713–1748 (2017); Karatzia, ”The European Citizens Initiative and the EU institutional balance: On realism and the possibilities of affecting EU lawmaking”, 54 CML Rev. (2017), s. 177–208; ja Vogiatzis, ”Between discretion and control: Reflections on the institutional position of the Commission within the European citizens” initiative process”, European Law Journal 2017, 23, s. 250–271.

(41)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Eurooppalainen kansalaisaloite”, kohdat 1.2 ja 4.3.2 (EUVL C 44, 11.2.2011, s. 182).

(42)  Ks. liitteiden tärkeydestä asia T-529/13, Izsák ja Dabis v. komissio, kohdat 47–58.

---