LIITE

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”ÎNSURĂŢEI”

PDO-RO-N1588

Hakemuksen jättöpäivä: 29.12.2011

1.   Rekisteröitävä nimi / rekisteröitävät nimet

Însurăţei

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

4.   Viinin/viinien kuvaus

Aistinvaraiset ominaisuudet – valkoviinit

Valkoviinit ovat kuultavia ja kristallinkirkkaita, väriltään vihreänkellertävästä kullankeltaiseen, tuoksultaan lajikkeelle ominaisia ja maultaan samettisia ja pehmeitä. Valkoviinit voivat makeusasteeltaan vaihdella kuivasta makeaan.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	15
Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/litra viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	1,08
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	220

Aistinvaraiset ominaisuudet – roseeviinit

Roseeviinit ovat kuultavia, kirkkaita ja väriltään erisävyisen vaaleanpunaisia (vaaleita, roosanvärisiä, lohenvärisiä tai oranssiin vivahtavia). Ne ovat tuoreita, tasapainoisia, viipyvän happoisia ja monivivahteisia, aromiltaan hedelmäisiä tai kukkaisia.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	15
Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/litra viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	1,08
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	220

Aistinvaraiset ominaisuudet – punaviinit

Punaviinit ovat kuultavia ja kimmeltäviä, väriltään rubiininpunaisesta voimakkaan purppuranpunaiseen, maultaan hieman tanniinisia mutta täyteläisiä.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)	15
Kokonaisalkoholipitoisuus vähintään (til-%)	11
Vähimmäishappopitoisuus	4,5 g/litra viinihappona ilmaistuna
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)	1,20
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)	170

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.   Olennaiset viininvalmistusmenetelmät

Viljelyyn liittyvät erityispiirteet ja käytännöt

Viljelykäytäntö

Istutustiheys: vähintään 4 100 kasvia hehtaaria kohti;

rypäleiden raakana korjaaminen, mikä vähentää rypäleterttujen lukumäärää kypsymisen alkuvaiheessa, kun tuotantopotentiaali ylittää tarkistetulla alkuperänimityksellä varustettujen viinien eritelmässä sallitut enimmäismäärät. Keinokastelu sallitaan vain kuivuuden koettelemina vuosina ja kansallisen viini- ja viiniköynnösviraston (ONVPV) ilmoituksesta, kun maaperän vesipitoisuus 0–100 cm syvyydessä vähenee 50 prosenttiin aktiivisen kosteuden intervallista (AHI). Tällöin sovelletaan kohtuullisia keinokastelunormeja (400–600 m3/ha.

b.    Enimmäistuotokset

Băbească gri, Aligoté, Riesling de Rhin, Chardonnay 78 hehtolitraa hehtaaria kohden

Cabernet Sauvignon, Fetească neagră, Băbească neagră, Syrah 78 hehtolitraa hehtaaria kohden

Fetească albă, Fetească regală, Riesling italian, Pinot gris 91 hehtolitraa hehtaaria kohden

Băbească gri, Aligote, Riesling de Rhin, Chardonnay 12 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Cabernet Sauvignon, Fetească neagră, Băbească neagră, Syrah 12 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

Fetească albă, Fetească regală, Riesling italian, Pinot gris 14 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

6.   Rajattu alue

Viinirypäleiden ja raaka-aineiden tuotantoon sekä tarkistetulla alkuperänimityksellä ”ÎNSURĂȚEI” varustettujen viinien valmistukseen rajattu alue käsittää seuraavat paikkakunnat Brăilan piirikunnassa:

Însurățein kunta: Lacu Reziin, Măru Roșun, Valea Călmățuiuluin kylät;

Berteștii de Josin kunta: Berteștii de Josin ja Spiru Haretin kylät;

Victorian kunta: Victorian kylä;

Bărăganulin kunta: Bărăganulin kylä

Sellaisia viinejä, joihin käytetään tarkistetun alkuperänimityksen ”Însurăței” rajatulla alueella tuotettuja viinirypäleitä ja jotka voidaan merkitä kyseisellä nimityksellä, saa kuitenkin valmistaa seuraavilla alueilla:

—	sama viininviljelyalue;

—	viereiset viininviljelyalueet;

—	samassa hallinnollisessa yksikössä sijaitseva alue; tai

—	viereisessä hallinnollisessa yksikössä sijaitseva alue.

7.   Pääasialliset viininvalmistuksessa käytettävät rypälelajikkeet

Băbească gri G, Pinot gris G, Fetească neagră N, Băbească neagră N, Cabernet Sauvignon N, Aligote B, Fetească regală B, Fetească albă B, Chardonnay B, Syrah N Riesling italian B Riesling de Rhin B

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Syy-seuraussuhde

Tonavan vaikutus yhdessä alueelle ominaisten ilmastotekijöiden kanssa (erityisesti kuivat ilmamassat, jotka maanpinnan muotojen yhteisvaikutuksesta ylläpitävät suuria lämpötilaeroja talven ja kesän välillä) sekä maisemaa erityisellä tavalla määrittelevä maaperätyyppi lyövät kaikki leimansa viinien koostumukseen ja rakenteeseen ja antavat korkean happamuutensa sekä aromaattisten aineiden ja antosyaanien runsautensa ansiosta näille viineille hedelmäisen ja raikkaan maun.

Hiekkapitoinen maa edesauttaa tuottamaan tasapainoisia, voimakkaanvärisiä ja pitkäaromisia viinejä, jotka voidaan nauttia tuoreina tai kypsinä.

Metsän läheisyys ja sen mikroilmasto vaikuttavat olennaisella tavalla viinien syvänpunaisen värin kehittymiseen ja suosivat erityisesti antosyaanien ja kypsien punaisten marjojen aromien muodostumista rypäleissä, ja enologien huolella suorittaman käsittelyn ansiosta nämä vivahteet ovat aistittavissa jokaisessa viinilasillisessa.

Tuotetta koskevat yksityiskohtaiset tiedot

Ilmaston ja maaperän ominaisuudet ovat tärkeimmät kyseistä viininviljelyaluetta määrittävät tekijät, ja niiden vaikutus viinin laatuun on ratkaiseva. Însurățein viinitarhoista peräisin olevat viinit ilmentävät paitsi käytettyjen lajikkeiden, maaperän ja mikroilmaston omaisuuksia myös tuottajien ja viininvalmistajien taitoja, ja niille on ominaista hedelmäisyys, tuoreus ja melko korkea hapokkuus. Nämä viinit ovat yleensä laatuviinejä, ja niissä ovat selvästi aistittavassa lajikkeelle ominaiset täyteläiset ja runsaat aromit.

Însurățein tuotantoalueen ilmaston ja maaperän olosuhteet antavat valkoviineille kuulaan ja kristallinkirkkaan ulkonäön, vihreänkellertävästä kullankeltaiseen vaihtelevan värin, lajikkeelle ominaisen tuoksun sekä samettisen ja pehmeän maun. Valkoviinit voivat makeusasteeltaan vaihdella kuivasta makeaan.

Punaviinit ovat kuultavia ja kimmeltäviä, väriltään rubiininpunaisesta voimakkaan purppuranpunaiseen, maultaan hieman tanniinisia mutta täyteläisiä.

Roseeviinit ovat kuultavia, kirkkaita ja väriltään erisävyisen vaaleanpunaisia (vaaleita, roosanvärisiä, lohenvärisiä tai oranssiin vivahtavia). Ne ovat tuoreita, tasapainoisia, viipyvän happoisia ja monivivahteisia, aromiltaan hedelmäisiä tai kukkaisia.

Tuottajat ovat viime vuosien aikana mukauttaneet viiniyttämistekniikoitaan, jotta Însurățein viininviljelyalueeseen liittyvät erityispiirteet voitaisiin säilyttää mahdollisimman pitkälti. Tämä koskee erityisesti sellaisia lajikkeita (kuten Babească neagră), joissa on todettu muodostuvan tyydyttävä määrä antosyaania kyseisellä alueella.

Însurățein alueella on harjoitettu viininviljelyä jo antiikin ajoista, ja viinitarhassa työskentely, viljellyt lajikkeet, viininviljely- ja viiniyttämismenetelmät ovat aina olleet keskeinen osa viininviljelijöiden työtä. Paikalliset ja naapuripaikkakuntien asukkaat työskentelivät ja elivät yhdessä Însurățein viinitiloilla. Heidän välillään oli usein kilpailua siitä, kenellä oli kaunein viljelmä, kuka viljeli maineikkaimpia lajikkeita ja kuka valmisti parhaat viinit.

Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Erityisen ympäristöä säästävän luonnonmukaisen viljelytekniikan käyttö auttaa säilyttämään kasviston ja eläimistön tasapainoa kyseisellä alueella. Sen ansiosta petohyönteisiä on runsaasti, ja petohyönteiset puolestaan käyttävät ravinnokseen tuhohyönteisten (rypäletarhakääriäinen) toukkia, mikä rajoittaa niiden kehittymistä ja siten niiden kasveille aiheuttamaa vahinkoa.

Parhaan mahdollisen laadun saavuttamiseksi viininviljely- ja -viiniyttämismenetelmiä on kehitetty seuraavasti:

—	määritellään rypäleiden korjuulle paras mahdollinen ajankohta, eli ajankohta, jolloin makuaineiden, antosyaanien ja sokereiden muodostuminen on suurimmillaan, jotta saadaan laadukkaita ja alueen erityispiirteitä ilmentäviä viinejä;

—	käytetään korjuun aikana kuivajäätä rypäleiden kuoressa olevien luontaisten aromien säilyttämiseksi;

—	pidetään rypälemehu pitkään kosketuksissa kiinteiden osien (rypäleiden puristejäännöksen) kanssa, jotta väriaineita saataisiin mahdollisimman tehokkaasti uutettua erityisesti vaaleampien lajikkeiden kuten Băbeasca neagră osalta;

—	käytetään alkoholikäymiseen tammitynnyreitä, erityisesti silloin, kun kyseessä ovat Chardonnay-lajikkeen viinit, ja käymisen jälkeen kypsytetään viini pulloissa;

—	käytetään rypäleiden jalostuksen aikana viininvalmistusmateriaaleja, jotka on hyväksytty luonnonmukaisten viinien tuotantoon.

Istutetulla alueella on yleensä ruohopeite, mikä auttaa pitämään pintamaan tiiviinä. Maaperää parannetaan orgaanisella aineksella jättämällä kasvien leikkuusta syntyneet jätteet maahan. Koska maaperä on hiekkapitoista, kasvipeitteen avulla voidaan myös estää pölyn nouseminen ilmaan ja rypäleisiin. Tämän ansiosta on voitu tuntuvasti vähentää tappioita, joita aiemmin aiheutui siitä, että viinisäiliöiden pohjalle valui hiekkaa. Samalla rypäleiden kuoren pintaan tarttuneesta pölystä syntynyt ”mullanmaku” on voitu poistaa, mikä on huomattavasti parantanut lopputuotteiden aistinvaraisia ominaisuuksia.

Rypäleen kuoren antosyaanipitoisuus on värin kannalta hyvin tärkeä ja olennainen osa punaviinin laadun silmämääräistä arviointia. Antosyaanit kuuluvat flavonoidien ryhmään ja toimivat ihmiskehossa tehokkaina antioksidantteina, jotka suojaavat syöpä-, ja sydän- ja verisuonitaudeilta hidastamalla kolesterolin imeytymistä sekä ehkäisemällä verenpainetautia ja ikääntymiseen liittyviä sairauksia.

Laatuviinien valmistus perustuu menetelmään, jolla enologit yhdistävät viinitarhan ja viinirypälelajikkeiden ominaispiirteet viiniyttämistekniikoihin, sekä erityisiin vakauttamis- ja tasapainottamismenetelmiin, joiden tuloksena saadaan viinejä, joilla on selvästi tunnistettava ominaislaatu.

Viinien laatu ilmentää raaka-aineiden (viinirypäleet) laatua sekä käytettyä tekniikkaa, ja laatuviinejä voidaan saavuttaa vain käyttämällä terveitä ja sokeri- ja fenolipitoisuuden suhteen täysin kypsyneitä rypäleitä.

9.   Olennaiset lisäedellytykset

Kaupan pitämisen edellytyksiä koskeva oikeudellinen kehys

EU:n lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus

Tarkistetulla alkuperänimityksellä ”Însurăței” varustettuja viinejä voidaan myydä loppukäyttäjälle ainoastaan pullotettuna ”luonnonmukaisena” tai ”luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä valmistettuna” viininä kyseisten eritelmien ja komission asetuksen (EY) N:o 889/2008 (1) mukaisesti.

10.   Linkki eritelmään

http://www.onvpv.ro/sites/default/files/caiet_sarcini_doc_insuratei_modif_conf_notificarii_com_din_05.12.2016_0.pdf

---

(1)  Komission asetus (EY) N:o 889/2008, annettu 5 päivänä syyskuuta 2008, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä luonnonmukaisen tuotannon, merkintöjen ja valvonnan osalta (EUVL L 250, 18.9.2008, s. 1).