Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017AR0832

    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uusiutuva energia ja sähkön sisämarkkinat”

    EUVL C 342, 12.10.2017, p. 79–110 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    12.10.2017   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 342/79


    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uusiutuva energia ja sähkön sisämarkkinat”

    (2017/C 342/12)

    Esittelijä:

    Daiva Matonienė (LT, ECR), Šiauliain kunnanvaltuuston jäsen

    Viiteasiakirjat:

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu)

    COM(2016) 767 final

    Ehdotus asetukseksi sähkön sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu)

    COM(2016) 861 final

    Ehdotus direktiiviksi sähkön sisämarkkinoiden yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu)

    COM(2016) 864 final

    Ehdotus asetukseksi Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (uudelleenlaadittu)

    COM(2016) 863 final

    Ehdotus asetukseksi riskeihin varautumisesta sähköalalla

    COM(2016) 862 final

    I.   MUUTOSEHDOTUKSET

    Muutosehdotus 1

    (7)

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa unionin sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvista energialähteistä saatavan energian osuus on vähintään 27 prosenttia. Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä omat panoksensa kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi osana yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa asetuksessa [Governance] vahvistetun hallintoprosessin mukaisesti.

    Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa unionin sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvista energialähteistä saatavan energian osuus on vähintään 27 prosenttia. Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä omat panoksensa kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi osana yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa asetuksessa [Governance] vahvistetun hallintoprosessin mukaisesti.

     

    Jotta varmistetaan yhdenmukaisuus Pariisin sopimuksen kanssa, jäsenvaltioiden on välttämätöntä asettaa omia sitovia tavoitteita, joissa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on suurempi.

    Perustelu

    Jäsenvaltioilla tulisi olla mahdollisuus asettaa kunnianhimoisempia sitovia tavoitteita uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudelle. Tässä prosessissa jäsenvaltiot voisivat tähdätä EU:n sitovaa 27 prosentin tavoitetta korkeampaan osuuteen. Kansallisen tavoitteen asettaminen tulisi kuitenkin jättää kunkin jäsenvaltion päätettäväksi omien mahdollisuuksiensa, edellytystensä ja olosuhteidensa mukaisesti. EU-tasolla ei tulisi asettaa tiukempaa sitovaa tavoitetta.

    Muutosehdotus 2

    (13)

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Komission olisi helpotettava parhaiden käytänteiden vaihtoa toimivaltaisten kansallisten tai alueellisten viranomaisten tai elinten välillä esimerkiksi säännöllisin kokouksin, joissa pyritään löytämään yhteinen lähestymistapa kustannustehokkaiden uusiutuvan energian hankkeiden käyttöönoton edistämiseksi, uusiin, joustaviin ja puhtaisiin teknologioihin tehtävien investointien edistämiseksi sekä asianmukaisen strategian laatimiseksi sellaisten teknologioiden käytöstä poistamiseksi, jotka eivät vähennä päästöjä eivätkä ole riittävän joustavia, avointen kriteerien ja luotettavien markkinahintasignaalien perusteella.

    Komission olisi helpotettava parhaiden käytänteiden vaihtoa toimivaltaisten kansallisten tai alueellisten ja paikallisten viranomaisten tai elinten välillä esimerkiksi säännöllisin kokouksin, joissa pyritään löytämään yhteinen lähestymistapa kustannustehokkaiden uusiutuvan energian hankkeiden käyttöönoton edistämiseksi, uusiin, joustaviin ja puhtaisiin teknologioihin tehtävien investointien edistämiseksi sekä asianmukaisen strategian laatimiseksi sellaisten teknologioiden käytöstä poistamiseksi, jotka eivät vähennä päästöjä eivätkä ole riittävän joustavia, avointen kriteerien ja luotettavien markkinahintasignaalien perusteella.

    Perustelu

    Komission ehdotuksessa tulisi viitata myös paikallisviranomaisiin. Tämä on tärkeää, sillä paikallisviranomaiset osallistuvat energia-alalla suoraan uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen omalla alueellaan ja kansallisten energiatavoitteiden täytäntöönpanoon.

    Muutosehdotus 3

    (15)

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Uusiutuvista lähteistä tuotettavaa sähköä koskevien tukijärjestelmien on osoitettu olevan tehokas tapa edistää uusiutuvan sähkön käyttöönottoa. Jos jäsenvaltio päättää panna tukijärjestelmiä täytäntöön, tällaista tukea olisi myönnettävä muodossa, joka vääristää sähkömarkkinoiden toimintaa mahdollisimman vähän. Yhä useampi jäsenvaltio myöntää tukea tässä tarkoituksessa siten, että tukea myönnetään markkinatulojen lisäksi.

    Uusiutuvista lähteistä tuotettavaa sähköä koskevien tukijärjestelmien on osoitettu olevan tehokas tapa edistää uusiutuvan sähkön käyttöönottoa. Jos jäsenvaltio päättää panna tukijärjestelmiä täytäntöön, tällaista tukea olisi myönnettävä muodossa, joka vääristää sähkömarkkinoiden toimintaa mahdollisimman vähän. Yhä useampi jäsenvaltio myöntää tukea tässä tarkoituksessa siten, että tukea myönnetään markkinatulojen lisäksi , ja siksi on tarpeen tarjota uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuottajille kannustimia, jotta ne voivat reagoida markkinasignaaleihin .

    Perustelu

    EU:n direktiivissä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä korostetaan, että uusiutuvien energiavarojen tukijärjestelmä ei saa vääristää markkinoita, joten on tärkeää tarjota uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuottajille kannustimia, jotta ne voivat reagoida markkinasignaaleihin.

    Muutosehdotus 4

    (33)

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Säännöt ja velvoitteet, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön vähimmäisvaatimuksia uusissa ja kunnostetuissa rakennuksissa, ovat kansallisella ja alueellisella tasolla lisänneet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä huomattavasti. Tällaisia toimenpiteitä olisi edistettävä laajemminkin unionissa samalla kun edistetään energiatehokkaampien uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian sovellusten käyttöä rakennussäännöksissä ja -määräyksissä.

    Säännöt ja velvoitteet, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön vähimmäisvaatimuksia uusissa ja kunnostetuissa rakennuksissa, ovat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla lisänneet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä huomattavasti. Tällaisia toimenpiteitä olisi edistettävä laajemminkin unionissa samalla kun edistetään energiatehokkaampien uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian sovellusten käyttöä rakennussäännöksissä ja -määräyksissä.

    Perustelu

    Ehdotetaan viittausta myös paikallisviranomaisiin. Kuntien laatimissa kestävän energiatalouden ja uusiutuvan energian käytön kehittämissuunnitelmissa asetetaan vähimmäisvaatimuksia uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytölle.

    Muutosehdotus 5

    (54)

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Paikallinen kansalaisosallistuminen uusiutuvan energian hankkeisiin uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen kautta on tuottanut huomattavasti lisäarvoa uusiutuvan energian paikallisen hyväksynnän ja ylimääräisen yksityisen pääoman saatavuuden suhteen. Tämän paikallisen osallistumisen merkitys tulee kasvamaan merkittävästi, kun uusiutuvan energian kapasiteetti lisääntyy tulevaisuudessa.

    Paikallinen kansalaisosallistuminen uusiutuvan energian hankkeisiin uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen kautta on tuottanut huomattavasti lisäarvoa uusiutuvan energian paikallisen hyväksynnän ja ylimääräisen yksityisen pääoman saatavuuden suhteen. Tämän paikallisen osallistumisen merkitys tulee kasvamaan merkittävästi, kun uusiutuvan energian kapasiteetti lisääntyy tulevaisuudessa.

     

    Tällaisten yhteisöjen perustamista olisi edistettävä valtiollisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

    Perustelu

    Komission ehdotuksessa korostetaan kuluttajien aktivoitumista uusilla sähkömarkkinoilla. Paikalliset energiayhteisöt voivat olla tehokas keino hallinnoida energiaa yhteisötasolla: ne voivat käyttää tuottamaansa sähköä suoraan tai lämmityksessä ja jäähdytyksessä. joten tällaisten yhteisöjen luomista tulee edistää kaikilla hallinnon tasoilla.

    Muutosehdotus 6

    (55)

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Paikallisten uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen voi kokoon, omistajuusrakenteeseen ja hankkeiden lukumäärään liittyvien ominaispiirteidensä vuoksi olla vaikea kilpailla tasapuolisin edellytyksin suuren mittakaavan toimijoiden ja erityisesti sellaisten kilpailijoiden kanssa, joilla on laajempia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Kyseisiä haittoja voidaan kompensoida muun muassa antamalla energiayhteisöille mahdollisuus toimia energiajärjestelmässä ja helpottamalla niiden integrointia markkinoille.

    Paikallisten uusiutuvaa energiaa tuottavien yhteisöjen voi kokoon, omistajuusrakenteeseen ja hankkeiden lukumäärään liittyvien ominaispiirteidensä vuoksi olla vaikea kilpailla tasapuolisin edellytyksin suuren mittakaavan toimijoiden ja erityisesti sellaisten kilpailijoiden kanssa, joilla on laajempia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Kyseisiä haittoja voidaan kompensoida muun muassa antamalla energiayhteisöille mahdollisuus toimia energiajärjestelmässä ja helpottamalla niiden integrointia markkinoille. Jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan yhteistyössä Euroopan komission ja paikallis- ja alueviranomaistensa kanssa suosituksia yhteisöjen muodostamisen ja toiminnan perusperiaatteiksi.

    Perustelu

    Komission ehdotuksessa korostetaan, että kansalaisten tulisi sitoutua energiajärjestelmän muutokseen, hyödyntää uutta teknologiaa energialaskujensa pienentämiseksi ja osallistua aktiivisesti markkinoille ja että paikalliset energiayhteisöt voivat olla tehokas keino hallinnoida energiaa yhteisötasolla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on erittäin tärkeää, että kansalaisille annetaan kaikki tarvittava tieto yhteisöjen luomisesta ja toiminnasta sekä niiden tarjoamista mahdollisuuksista ja eduista.

    Muutosehdotus 7

    3 artiklan 1, 2 ja 4 kohta

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava yhteisesti, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 27 prosenttia unionin energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2030.

    1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava yhteisesti, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 27 prosenttia unionin energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2030. Jäsenvaltiot voivat paikallisia edellytyksiä ja olosuhteita arvioituaan asettaa omia sitovia tavoitteita, joissa tämä osuus on suurempi.

    2.   Jäsenvaltioiden panokset tämän yleisen vuotta 2030 koskevan tavoitteen saavuttamiseksi on asetettava ja ilmoitettava komissiolle osana jäsenvaltioiden yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia asetuksen [hallintoasetus] 3–5 ja 9–11 artiklan mukaisesti.

    2.   Jäsenvaltioiden keinot tämän yleisen vuotta 2030 koskevan tavoitteen saavuttamiseksi on asetettava ja ilmoitettava komissiolle osana jäsenvaltioiden yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia asetuksen [hallintoasetus] 3–5 ja 9–11 artiklan mukaisesti.

    4.   Komissio tukee jäsenvaltioiden pääsyä tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen luomalla sille edellytykset tehostamalla unionin varojen ja etenkin rahoitusvälineiden käyttöä, jotta uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden pääomakustannuksia saadaan alennettua.

    4.   Komissio tukee jäsenvaltioiden pääsyä tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen luomalla sille edellytykset tehostamalla unionin varojen ja etenkin rahoitusvälineiden käyttöä, jotta uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden vaihtelevia taloudellisia kustannuksia saadaan alennettua ja jotta eurooppalaisten valmistajien ja asentajien teknologisia valmiuksia ja kilpailukykyä tai kuluttajien kiinnostusta hankkia uusiutuvista lähteistä tuotettua energiaa saadaan lisättyä . Komissio voi myös EU:n varojen käytön yhteydessä perustaa mekanismeja, joilla kannustetaan erilaiset tekijät ja olosuhteet huomioiden niitä alueita tai jäsenvaltioita, joiden edistymistä uusiutuvien energialähteiden käytössä voidaan pitää keskimääräistä parempana.

     

    6.     Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että tämän direktiivin säännösten mukaisesti laskettu uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta on vuonna 2030 vähintään yhtä suuri kuin liitteessä I asetettu kansallinen kokonaistavoite (jaettuna sähkön, lämmönkulutuksen ja liikenteen kesken) uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energialle kyseisenä vuonna.

    Perustelu

    3 artiklan 1 kohta

    Jäsenvaltioilla tulisi olla mahdollisuus asettaa kunnianhimoisempia sitovia tavoitteita uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudelle. Tässä prosessissa jäsenvaltiot voisivat tähdätä EU:n sitovaa 27 prosentin tavoitetta korkeampaan osuuteen. Kansallisen tavoitteen asettaminen tulisi kuitenkin jättää kunkin jäsenvaltion päätettäväksi omien mahdollisuuksiensa, edellytystensä ja olosuhteidensa mukaisesti. EU-tasolla ei tulisi asettaa tiukempaa sitovaa tavoitetta.

    3 artiklan 4 kohta

    Muutosehdotuksessa esitetään ajatus siitä, että unionin varoja voidaan myöntää enemmän niille maille (ja mahdollisesti alueille), jotka menestyvät parhaiten uusiutuvien energialähteiden edistämisessä. Tällaisessa mekanismissa tulisi ottaa huomioon kunkin maan erilaiset olosuhteet, ja sen tulisi toimia niille kannustimena. Lisäksi tasapainoisen ja kilpailukykyisen kehityksen varmistamiseksi julkisia varoja ei pitäisi käyttää vain yhteen tavoitteeseen.

    3 artiklan 6 kohta

    Muutosehdotuksessa palautetaan edeltävän direktiivin teksti, jossa kukin jäsenvaltio velvoitettiin määrittelemään itse omat kansalliset tavoitteensa ja sitoutumaan niihin. Lisäksi muutosehdotuksessa ehdotetaan, että nämä tavoitteet olisi eriteltävä niiden sähköön, lämmöntuotantoon ja liikenteeseen liittyvien seikkojen osalta.

    Muutosehdotus 8

    4 artikla

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Jollei valtiontukisäännöistä muuta johdu, jäsenvaltiot voivat soveltaa tukijärjestelmiä saavuttaakseen 3 artiklan 1 kohdassa asetetun unionin tavoitteen. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukijärjestelmät on suunniteltava siten, että vältetään sähkömarkkinoiden tarpeettomat vääristymät ja varmistetaan, että tuottajat ottavat huomioon sähkön tarjonnan ja kysynnän sekä mahdolliset verkon rajoitukset.

    1.   Jollei valtiontukisäännöistä muuta johdu, jäsenvaltiot voivat soveltaa tukijärjestelmiä saavuttaakseen 3 artiklan 1 kohdassa asetetun unionin tavoitteen. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukijärjestelmät (ja vastaavasti kaikki kyseisiin markkinoihin liittyvät säännökset) on suunniteltava siten, että vältetään vääristymät sähkömarkkinoilla (liittyen kaikkien kustannusten ja ympäristöriskien sisällyttämiseen) ja varmistetaan, etteivät toimitusten luotettavuus, laatu, kilpailukyky ja kohtuulliset hinnat vaarannu ja että tuottajat ottavat huomioon sähkön tarjonnan ja kysynnän sekä mahdolliset verkon rajoitukset.

    2.   Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähköntuotannon tukeminen on suunniteltava niin, että uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö syötetään sähkömarkkinoille ja varmistetaan, että uusiutuvan energian tuottajat reagoivat markkinahintasignaaleihin ja maksimoivat markkinatulonsa.

    2.   Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähköntuotannon tukeminen on suunniteltava niin, että uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö syötetään sähkömarkkinoille ja varmistetaan, että uusiutuvan energian tuottajat reagoivat markkinahintasignaaleihin ja maksimoivat markkinatulonsa.

    3.   Jäsenvaltioiden on taattava, että uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle annettava tuki myönnetään avoimella, läpinäkyvällä, kilpailulle avoimella, syrjimättömällä ja kustannustehokkaalla tavalla.

    3.   Jäsenvaltioiden on taattava, että uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle annettava tuki myönnetään avoimella, läpinäkyvällä, kilpailulle avoimella, syrjimättömällä ja kustannustehokkaalla tavalla.

    4 .   Jäsenvaltioiden on arvioitava uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle annettavan tuen tehokkuus vähintään joka neljäs vuosi. Tuen jatkamista tai pidentämistä koskevien päätösten ja uuden tuen suunnitelmien on perustuttava arviointien tuloksiin.

    4.     Jäsenvaltiot voivat mukauttaa syrjäisimpien alueiden rahoitustukijärjestelmiä ja ottaa huomioon näiden alueiden erityispiirteistä tai ulkoisesta riippuvuudesta johtuvat todelliset tuotantokustannukset, jotta lisätään sähköenergian tuottamista uusiutuvista ja muista puhtaista kotimaisista energialähteistä.

     

    5 .   Jäsenvaltioiden on arvioitava uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle annettavan tuen tehokkuus vähintään joka neljäs vuosi. Tuen jatkamista tai pidentämistä koskevien päätösten ja uuden tuen suunnitelmien on perustuttava arviointien tuloksiin.

    Perustelu

    4 artiklan 1 kohta

    Kansallisten säännösten tai niiden nojalla toimivien fossiilisia polttoaineita tuottavien yritysten aiheuttamien markkinoiden vääristymien vuoksi direktiivissä mainitut markkinoiden vääristymät olisi asetettava oikeaan kontekstiin.

    Uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö tulisi syöttää sähkömarkkinoille niin, että otetaan huomioon kunkin teknologian erityispiirteet. Jos ainoana ohjaavana periaatteena käytetään hintaa, todellinen tilanne saattaa jäädä piiloon.

    4 artiklan 2 kohta

    Uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö tulisi syöttää sähkömarkkinoille niin, että otetaan huomioon kunkin teknologian erityispiirteet. Jos ainoana ohjaavana periaatteena käytetään hintaa, todellinen tilanne saattaa jäädä piiloon.

    4 artiklan 3 ja 5 kohta

    Keskitetty lähestymistapa olisi ristiriidassa sen kanssa, että komission tavoitteena on antaa avoimen, läpinäkyvän, kilpailukykyisen, syrjimättömän ja kustannustehokkaan tuotannon tukeminen lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden omatoimiseksi tehtäväksi. Koska jäsenvaltiot voivat määritellä omat tavoitetasonsa, ei pidä viitata EU:n asettamiin velvoittaviin kriteereihin.

    Muutosehdotus 9

    5 artiklan 2 kohta

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vähintään 10 prosenttia kapasiteetista, jolle ryhdytään maksamaan tukea kunakin vuonna vuosina 2021–2026 ja vähintään 15 prosenttia kapasiteetista, jolle ryhdytään maksamaan tukea kunakin vuonna vuosina 2026–2030 on avoin muissa jäsenvaltioissa sijaitseville laitoksille.

    2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vähintään 10 prosenttia kapasiteetista, jolle ryhdytään maksamaan tukea kunakin vuonna vuosina 2021–2026, ja vähintään 15 prosenttia kapasiteetista, jolle ryhdytään maksamaan tukea kunakin vuonna vuosina 2026–2030, on avoin muissa jäsenvaltioissa sijaitseville laitoksille. Tulisi myös edistää rajat ylittävään yhteistyöhön liittyviä investointeja, joissa on otettu huomioon asianmukainen siirtoyhteyksien taso.

    Perustelu

    Heikentämällä vaatimusta rajatylittävistä tarjouskilpailuista poistetaan järjestelmän kilpailupaine. Kustannuksia voidaan vielä alentaa. On huolehdittava siitä, että jäsenvaltioiden välille luodaan riittävä siirtokapasiteetti.

    Muutosehdotus 10

    6 artikla

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Rajoittamatta valtiontukisääntöjen noudattamiseksi tarvittavien mukautusten tekemistä jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusiutuvaan energiaan liittyville hankkeille myönnetyn tuen määrää ja tuen ehtoja ei tarkisteta tavalla, joka vaikuttaa kielteisesti tuen puitteissa annettuihin oikeuksiin ja tuettujen hankkeiden talouteen.

    Rajoittamatta valtiontukisääntöjen noudattamiseksi tarvittavien mukautusten tekemistä tai muita jäsenvaltioiden ja Euroopan komission tapauskohtaisesti määrittämiä ylivoimaisen esteen erityisiä tilanteita jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusiutuvaan energiaan liittyville hankkeille myönnetyn tuen määrää ja tuen ehtoja ei tarkisteta tavalla, joka vaikuttaa kielteisesti tuen puitteissa annettuihin oikeuksiin ja tuettujen hankkeiden talouteen.

    Perustelu

    Jäsenvaltioille on mahdollistettava tietty joustavuus ylivoimaisen esteen tapauksissa tai tapauksissa, joissa esimerkiksi koulutusta ja terveydenhuoltoa varten osoitetut varat ovat vaarassa joutua määrärahaleikkauksien kohteeksi, kun sen sijaan uusiutuvien energialähteiden edistämistä varten tarkoitettuihin määrärahoihin ei kosketa.

    Muutosehdotus 11

    7 artiklan 1 kohta

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutusta jäsenvaltiossa laskettaessa biopolttoaineiden ja bionesteiden sekä liikenteessä kulutettujen biomassapolttoaineiden, jos ne on tuotettu ravinto- tai rehukasveista, osuus saa olla enintään 7 prosenttia kyseisen jäsenvaltion maantie- ja rautatieliikenteen energian loppukulutuksesta. Tämä enimmäisosuus lasketaan 3,8  prosenttiin vuonna 2030 liitteessä X olevassa A osassa vahvistetun kehityspolun mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat asettaa matalamman enimmäisosuuden ja erottaa toisistaan erityyppiset biopolttoaineet, bionesteet ja biomassapolttoaineet, jotka on tuotettu ravinto- tai rehukasveista, esimerkiksi asettamalla matalamman enimmäisosuuden öljykasveista tuotettujen ravinto- tai rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden osuudelle ottaen huomioon epäsuorat maankäytön muutokset.

    Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutusta jäsenvaltiossa laskettaessa biopolttoaineiden ja bionesteiden sekä liikenteessä kulutettujen biomassapolttoaineiden, jos ne on tuotettu ravinto- tai rehukasveista , pois luettuina 2 artiklan u alakohdassa määritellyn kaltaiset biopolttoaineet, joista todennäköisesti ei aiheudu epäsuoria maankäytön muutoksia , osuus saa olla enintään 7 prosenttia kyseisen jäsenvaltion maantie- ja rautatieliikenteen energian loppukulutuksesta. Tämä enimmäisosuus lasketaan 3,8  prosenttiin vuonna 2030 liitteessä X olevassa A osassa vahvistetun kehityspolun mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat asettaa matalamman enimmäisosuuden ja erottaa toisistaan erityyppiset biopolttoaineet, bionesteet ja biomassapolttoaineet, jotka on tuotettu ravinto- tai rehukasveista, esimerkiksi asettamalla matalamman enimmäisosuuden öljykasveista tuotettujen ravinto- tai rehukasvipohjaisten biopolttoaineiden osuudelle ottaen huomioon epäsuorat maankäytön muutokset.

    Perustelu

    Sellaisia perinteisiä biopolttoaineita, jotka ovat ilmastotehokkaita ja kestäväpohjaisia ja mm. aiheuttavat vain vähän epäsuoria maankäytön muutoksia, ei tarvitse poistaa asteittain käytöstä. FAO suosittaa sekä ruoan että polttoaineiden kestäväpohjaista tuotantoa. EU:ssa on paljon kesannolla olevaa maatalousmaata, ja käytöstäpoisto hankaloittaa resurssien joustavaa hyödyntämistä ja teknologian kehittämistä.

    Muutosehdotus 12

    9 artiklan 1 kohta

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Kaksi jäsenvaltiota tai useammat jäsenvaltiot voivat toimia yhteistyössä kaikentyyppisissä yhteishankkeissa, jotka liittyvät sähkön, lämmityksen tai jäähdytyksen tuottamiseen uusiutuvista energialähteistä. Yksityiset toimijat voivat osallistua mainittuun yhteistyöhön.

    1.   Kaksi jäsenvaltiota tai useammat jäsenvaltiot voivat toimia yhteistyössä kaikentyyppisissä yhteishankkeissa, jotka liittyvät sähkön, lämmityksen tai jäähdytyksen tuottamiseen uusiutuvista energialähteistä. Yksityiset toimijat voivat osallistua mainittuun yhteistyöhön. Erityisesti on korostettava alueellisen yhteistyön hyötyjä.

    Perustelu

    On tärkeää korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä uusiutuvien energialähteiden markkinoilla. Aluetason yhteistyö voi olla suureksi hyödyksi taloudellisesta näkökulmasta ja luoda todellisia mahdollisuuksia sähkön sisämarkkinoiden kehittämiseen.

    Muutosehdotus 13

    11 artiklan 1 kohta

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Yksi tai useampi jäsenvaltio voi harjoittaa yhteistyötä yhden tai useamman kolmannen maan kanssa kaikentyyppisissä sähkön tuotantoa uusiutuvista energialähteistä koskevissa yhteishankkeissa. Yksityiset toimijat voivat osallistua mainittuun yhteistyöhön.

    Yksi tai useampi jäsenvaltio voi harjoittaa yhteistyötä yhden tai useamman kolmannen maan kanssa kaikentyyppisissä sähkön tuotantoa uusiutuvista energialähteistä koskevissa yhteishankkeissa. Yksityiset toimijat voivat osallistua mainittuun yhteistyöhön.

    Kolmansissa maissa sijaitsevien, yhteishankkeisiin kuuluvien ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien tuotantolaitosten on noudatettava elinkaarensa aikana Euroopan unionissa ja niissä jäsenvaltioissa sovellettavia ympäristö-, sosiaali-, työ- ja turvallisuusnormeja, jotka aikovat käyttää tätä energiantuotantoa kansantalouden tilinpidoissaan.

    Perustelu

    Tämän suojatoimen tarkoituksena on välttää mahdolliset polkumyyntitilanteet muihin kuin jäsenvaltioihin tehtävien energian siirtojen yhteydessä.

    Muutosehdotus 14

    16 artiklan 1 kohta

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä perustettava yksi tai useampi keskitetty hallinnollinen yhteyspiste, joka koordinoi koko lupaprosessia, jossa hakijoille myönnetään lupia rakentaa ja käyttää laitoksia sekä niihin liittyviä siirto- ja jakeluverkkojen infrastruktuureja energian tuottamiseksi uusiutuvista energialähteistä.

    Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä perustettava yksi tai useampi keskitetty hallinnollinen yhteyspiste, joka koordinoi koko lupaprosessia, jossa hakijoille myönnetään lupia rakentaa ja käyttää laitoksia sekä niihin liittyviä siirto- ja jakeluverkkojen infrastruktuureja energian tuottamiseksi uusiutuvista energialähteistä. Näiden yhteyspisteiden hallinnoinnista voivat vastata alue- tai paikallisviranomaiset toimivaltansa puitteissa.

    Perustelu

    Tarkoituksena on antaa alueellisille ja paikallisille toimijoille merkittävämpi asema uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden hallinnoinnissa. Näillä toimijoilla on määräysvalta jopa tietyntyyppisten laitosten suhteen.

    Muutosehdotus 15

    19 artiklan 2 ja 7 kohta

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    2.   – –

    2.   – –

    Jäsenvaltion on varmistettava, että tuottajalle ei myönnetä alkuperätakuita, jos kyseinen tuottaja saa rahoitustukea tukijärjestelmästä samaan uusiutuviin lähteisiin perustuvaan energiantuotantoon. Jäsenvaltion on annettava tällaiset alkuperätakuut ja siirrettävä ne markkinoille huutokauppaamalla ne. Huutokaupan tuloksena saadut tulot on käytettävä uusiutuvan energian tukijärjestelmien kustannusten kompensoimiseen.

    Jäsenvaltion on varmistettava, että tuottajalle ei myönnetä alkuperätakuita, jos kyseinen tuottaja saa rahoitustukea tukijärjestelmästä samaan uusiutuviin lähteisiin perustuvaan energiantuotantoon.

    7.   Alkuperätakuussa on ilmoitettava ainakin seuraavat seikat:

    7.   Alkuperätakuussa on ilmoitettava ainakin seuraavat seikat:

    a)

    energialähde, josta energia on tuotettu, sekä tuotannon alkamis- ja päättymispäivä;

    a)

    energialähde, josta energia on tuotettu, sekä tuotannon alkamis- ja päättymispäivä;

    b)

    maininta siitä, koskeeko alkuperätakuu

    i)

    sähköä vai

    ii)

    kaasua, vai

    iii)

    lämmitystä tai jäähdytystä;

    b)

    maininta siitä, koskeeko alkuperätakuu

    i)

    sähköä vai

    ii)

    kaasua, vai

    iii)

    lämmitystä tai jäähdytystä;

    c)

    energian tuotantolaitoksen nimi, sijainti, tyyppi ja kapasiteetti;

    c)

    energian tuotantolaitoksen nimi, sijainti, tyyppi ja kapasiteetti;

    d)

    laitoksen mahdollinen hyötyminen investointituesta, energiayksikön mahdollinen muu hyötyminen kansallisesta tukijärjestelmästä sekä tukijärjestelmän tyyppi;

    d)

    laitoksen mahdollinen hyötyminen investointituesta, energiayksikön mahdollinen muu hyötyminen julkisesta tukijärjestelmästä sekä tämän tukijärjestelmän tyyppi;

    e)

    laitoksen käyttöönottopäivämäärä sekä

    e)

    laitoksen käyttöönottopäivämäärä sekä

    f)

    alkuperätakuun myöntämispäivämäärä, myöntäjämaa ja yksilöivä tunnistenumero.

    f)

    alkuperätakuun myöntämispäivämäärä, myöntäjämaa ja yksilöivä tunnistenumero.

    Pienten laitosten alkuperätakuille voidaan täsmentää yksinkertaistetut ilmoitusvaatimukset.

    Pienten laitosten alkuperätakuille voidaan täsmentää yksinkertaistetut ilmoitusvaatimukset.

    Perustelu

    19 artiklan 2 kohta

    On erittäin tärkeää, että uusiutuvista lähteistä tuotetun energian tuottajille ei myönnetä alkuperätakuuta kahdesti: valtiontukeen perustuvien tukijärjestelmien ja alkuperätakuun huutokauppaamisen välityksellä.

    19 artiklan 7 kohta

    Julkisen tuen ei tarvitse olla peräisin ainoastaan valtiolta.

    Muutosehdotus 16

    20 artikla

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1 .   Jäsenvaltioiden on tapauksen mukaan arvioitava tarvetta laajentaa olemassa olevaa kaasuverkkoinfrastruktuuria, jotta helpotettaisiin uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan kaasun liittämistä siihen.

    1.     Jollei muuta johdu verkon luotettavuuden ja turvallisuuden ylläpitämistä koskevista vaatimuksista, jotka perustuvat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten määrittelemiin läpinäkyviin ja syrjimättömiin kriteereihin:

    a)

    jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella toimivat siirto- ja jakeluverkko-operaattorit takaavat uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirron ja jakelun erityisesti asentamalla sähköenergian varastointijärjestelmiä ja akkukäyttöisiä virransyöttöjärjestelmiä, jotta voidaan estää uusiutuvien energialähteiden jaksottaisuuteen liittyviä häiriöitä ja varmistaa sähköverkon vakaus;

    b)

    jäsenvaltioiden on lisäksi säädettävä, että uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle järjestetään joko ensisijainen tai taattu pääsy verkkoon;

    c)

    jäsenvaltioiden on varmistettava, että siirtoverkko-operaattorit asettavat sähköntuotantolaitosten toimituksissa etusijalle uusiutuvia energialähteitä käyttävät tuotantolaitokset läpinäkyviä ja syrjimättömiä perusteita käyttäen ja siinä määrin kuin kansallisen sähköjärjestelmän turvallinen käyttö sen sallii. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaiset verkon ja markkinoiden toimintaa koskevat toimenpiteet toteutetaan, jotta minimoidaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuuden rajoittaminen. Jos uusiutuvien energialähteiden käytön rajoittamiseksi toteutetaan merkittäviä toimenpiteitä kansallisen sähköjärjestelmän turvallisuuden ja energiansaannin varmuuden takaamiseksi, jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastuulliset verkko-operaattorit ilmoittavat toimivaltaiselle sääntelyviranomaiselle näistä toimenpiteistä ja kertovat, mihin korjaaviin toimenpiteisiin ne aikovat ryhtyä epäasianmukaisten rajoitusten estämiseksi.

    d)

    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusiutuvista lähteistä tuotettuun energiaan liittyvät korvaukset noudattavat avoimuuskriteerejä ja että niissä otetaan huomioon fossiilisista lähteistä tuotetun sähkön tuotantokustannukset siinä verkossa, johon uusiutuvista lähteistä tuotettu energia syötetään ja erityisesti pienissä erillisverkoissa. Näin vältetään vääristymiä, jotka johtuvat perinteisille tuotantojärjestelmille ja fossiilisia polttoaineita hyödyntäville järjestelmille mahdollisesti myönnettävistä tuista tai etuisuuksista ja jotka suosivat fossiilisia energialähteitä uusiutuvan energian kustannuksella.

    e)

    Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävillä sähköntuotantojärjestelmillä, jotka on pääasiassa tarkoitettu omaan kulutukseen asuntosektorilla, on oltava varmuus siitä, että niiden tuottama ylimääräinen energia voidaan syöttää julkiseen verkkoon ja että niihin liittyy todellisen kulutuksen perusteella määriteltävä teho- ja energiarajoitus, että niiden lupamenettelyjä helpotetaan ja että niiden saamat korvaushinnat ovat oikeudenmukaisia ja perustuvat kuluttajalle toimitetun energian hintoihin.

     

    2 .   Jäsenvaltioiden on tapauksen mukaan arvioitava tarvetta laajentaa olemassa olevaa kaasuverkkoinfrastruktuuria, jotta helpotettaisiin uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan kaasun liittämistä siihen.

    3 .   Jollei siitä jäsenvaltioiden arvioinnista muuta johdu, joka sisällytetään asetuksen [hallintoasetus] liitteen I mukaisiin yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin ja joka koskee tarvetta rakentaa uutta infrastruktuuria uusiutuvista energialähteistä tuotettua kaukolämmitystä ja -jäähdytystä varten tämän direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tavoitteen saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden on tarvittaessa ryhdyttävä toimiin alueellisen lämmitysinfrastruktuurin kehittämiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon kehitys suurten biomassa- ja aurinkolaitosten sekä geotermisten laitosten tuottamassa lämmityksessä ja jäähdytyksessä.

    3.     Jäsenvaltioiden on tapauksen mukaan arvioitava tarvetta kehittää olemassa olevaa liikenteen polttoaineiden verkkoinfrastruktuuria, jotta helpotettaisiin uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan polttoaineen liittämistä siihen.

     

    4 .   Jollei siitä jäsenvaltioiden arvioinnista muuta johdu, joka sisällytetään asetuksen [hallintoasetus] liitteen I mukaisiin yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin ja joka koskee mahdollisuutta ja kiinnostusta rakentaa uutta infrastruktuuria uusiutuvista energialähteistä tuotettua kaukolämmitystä ja -jäähdytystä varten tämän direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tavoitteen saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden on tarvittaessa ryhdyttävä toimiin lämpöenergian käytön mahdollistavan infrastruktuurin (esimerkiksi kaukolämmitysjärjestelmien) kehittämiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon kehitys suurten biomassa- ja aurinkolaitosten sekä geotermisten laitosten tuottamassa lämmityksessä ja jäähdytyksessä.

    Perustelu

    Aiempi 20 artiklan 2 kohta

    Ehdotetaan säilytettäväksi aiemman direktiivin kohta, jossa asetetaan etusijalle uusiutuvan energian pääsy ja ajaminen verkkoon sekä liittäminen.

    Lausunnon 20 artiklan 3 kohta

    Biokaasun tavoin helpotetaan kaikkien uusiutuvista energialähteistä peräisin olevien polttoaineiden pääsyä liikennepolttoaineiden jakeluinfrastruktuureihin.

    Lausunnon 20 artiklan 4 kohta

    On vältettävä käyttämästä sanaa ”tarve”, joka näyttää viittaavan siihen, että kaukolämmitys ja -jäähdytys olisivat ainoa keino EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi.

    Muutosehdotus 17

    Uusi artikla 20 artiklan jälkeen

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

     

    Liiketoiminnan ja tekniikan kehitys

    1.     Euroopan unioni on nykyisin maailman johtava toimija uusiutuvien energialähteiden tekniikan ja yritystoiminnan alalla mitattuna tuotteidemme ja laitteiden valmistajista konsultteihin, asentajiin, huoltajiin ja rahoituslaitoksiin ulottuvien palveluyritystemme kilpailukyvyllä.

    Komission ensisijaisena tavoitteena on tämän johtoaseman lujittaminen ja laajentaminen vuoteen 2030 mennessä.

    2.     Sekä komission että jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 15 prosenttia kaikista varoistaan tukemaan uusiutuvia energialähteitä ja kapasiteetin, yritysten kilpailukyvyn ja erityisesti niiden teknisen kehityksen lisäämistä koskevia toimia.

    Euroopan komission olisi myös otettava käyttöön ERI-rahastojen yhteydessä mekanismeja, jotka antaisivat erilaiset tekijät ja olosuhteet huomioiden tällä erityisellä alalla keskimääräistä paremmin kehittyneille alueille ja jäsenvaltioille mahdollisuuden edistää uusiutuvien energialähteiden kehittämistä alueillaan.

    3.     Tämän johtoaseman säilyttämiseksi jäsenvaltioiden ja Euroopan komission olisi vahvistettava muita toimintalinjoja heikentämättä seuraavat ensisijaiset toimintalinjat:

    A)

    Teknologia:

    i)

    investointi- ja toimintakustannusten jatkuva supistaminen muun muassa tieto- ja viestintätekniikan avulla;

    ii)

    laitosten energiatehokkuuden ja mukautuvuuden parantaminen erilaisten kuluttajien vaatimuksiin nähden;

    iii)

    aurinkosähkö, energian varastointi, lämpöpumput, kolmannen sukupolven biopolttoaineet ja sininen energia erityisen tärkeään asemaan tämän kuitenkaan rajoittamatta muita tekniikoita;

    iv)

    uusiutuvan energian tuotannon ja siirron hallittavuus;

    v)

    sekä suurten että pienten teknisten parannusten käyttöönotto uusiutuvan energian alojen kaikissa prosesseissa ja arvoketjuissa.

    B)

    Liiketoiminta:

    i)

    erilaisten rahoitusvälineiden kehittäminen ja levittäminen;

    ii)

    sisäisten liiketoimintaprosessien parantaminen suuntaamalla ne nykyisten tai mahdollisten asiakkaiden etujen ja odotusten mukaisesti ja kehittämällä markkinoita ja markkinatutkimuksia;

    iii)

    metodologioiden ja eri jäsenvaltioiden yritysten työskentelytapojen vaihdon edistäminen suosimalla pitkäaikaisten kauppasopimusten tekemistä ja kasvattamalla yritysten kokoa ja kapasiteettia;

    iv)

    tietojen siirtämisen helpottaminen yritysten, yliopistojen ja teknologiakeskusten välillä.

    4.     Komissio valmistelee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tähän liittyvän strategian 31. joulukuuta 2018 mennessä ja esittää siinä ensisijaiset toimintalinjat ja uusiutuvien energialähteiden eri alojen ja maantieteellisten alueiden kehityksestä riippuen pullonkaulat, mahdollisuudet ja julkiset toimet, joita voidaan toteuttaa seuraavan vuosikymmenen aikana.

    5.     Jäsenvaltioiden on tarvittaessa arvioitava tarvetta kehittää energian varastointi-infrastruktuuria, jotta voidaan helpottaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian liittämistä siihen.

    Perustelu

    Kohdat 1–4

    On ennenkuulumatonta, että EU:n direktiivissä ei viitata lainkaan suoraan ja yksiselitteisesti näihin äärimmäisen tärkeisiin aiheisiin (liiketoiminnan ja tekniikan kehitys), kun otetaan huomioon, miten perusteellisesti muita aiheita on käsitelty.

    Kohta 5

    Uusiutuvista lähteistä tuotettavan energian edistämistä ei voida erottaa varastointi-infrastruktuurin tarpeesta. Tarve on erityisen polttava saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla, joille ovat ominaisia erittäin pienet erilliset verkot.

    Muutosehdotus 18

    22 artiklan 1 kohta

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusiutuvaa energiaa tuottavilla yhteisöillä on oikeus tuottaa, kuluttaa, varastoida ja myydä uusiutuvaa energiaa, myös sähkönhankintasopimuksin, ilman kohtuuttomia menettelyjä ja maksuja, jotka eivät vastaa kustannuksia.

    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uusiutuvaa energiaa tuottavilla yhteisöillä on oikeus tuottaa, kuluttaa, varastoida ja myydä uusiutuvaa energiaa, myös sähkönhankintasopimuksin, ilman kohtuuttomia menettelyjä ja maksuja, jotka eivät vastaa kustannuksia.

    Tätä direktiiviä sovellettaessa uusiutuvaa energiaa tuottavan yhteisön on oltava pk-yritys tai voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka osakkaat tai jäsenet tuottavat, jakelevat, varastoivat tai toimittavat uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa yhteistyössä ja joka täyttää vähintään neljä seuraavista kriteereistä:

    Tätä direktiiviä sovellettaessa uusiutuvaa energiaa tuottavan yhteisön on oltava pk-yritys tai voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka osakkaat tai jäsenet tuottavat, jakelevat, varastoivat tai toimittavat uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa yhteistyössä ja joka täyttää vähintään neljä seuraavista kriteereistä:

    a)

    osakkaat tai jäsenet ovat uusiutuvan energian aloilla toimivia luonnollisia henkilöitä, paikallisviranomaisia, myös kuntia, tai pk-yrityksiä;

    a)

    osakkaat tai jäsenet ovat uusiutuvan energian aloilla toimivia luonnollisia henkilöitä, alue- tai paikallisviranomaisia, myös kuntia, tai pk-yrityksiä;

    b)

    vähintään 51 prosenttia yksikön äänivaltaisista osakkaista tai jäsenistä on luonnollisia henkilöitä;

    b)

    vähintään 51 prosenttia yksikön äänivaltaisista osakkaista tai jäsenistä on luonnollisia henkilöitä;

    c)

    vähintään 51 prosenttia yksikön osuuksista tai osallistumisoikeuksista on paikallisjäsenten omistamia, eli ne ovat paikallisten yksityisten ja julkisten talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien edustajien tai sellaisten kansalaisten hallussa, joilla on suora intressi yhteisön toiminnassa ja sen vaikutuksissa;

    c)

    vähintään 51 prosenttia yksikön osuuksista tai osallistumisoikeuksista on paikallisjäsenten omistamia, eli ne ovat paikallisten yksityisten ja julkisten talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien edustajien tai sellaisten kansalaisten hallussa, joilla on suora intressi yhteisön toiminnassa ja sen vaikutuksissa;

    d)

    vähintään 51 prosenttia yksikön johtokunnan tai hallintoelinten paikoista on varattu paikallisjäsenille, eli paikallisten yksityisten ja julkisten talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien edustajille tai kansalaisille, joilla on suora intressi yhteisön toiminnassa ja sen vaikutuksissa;

    d)

    vähintään 51 prosenttia yksikön johtokunnan tai hallintoelinten paikoista on varattu paikallisjäsenille, eli paikallisten yksityisten ja julkisten talous- ja yhteiskuntaelämän eturyhmien edustajille tai kansalaisille, joilla on suora intressi yhteisön toiminnassa ja sen vaikutuksissa;

    e)

    yhteisö on asentanut viimeisten viiden vuoden aikana vuosittain keskimäärin enintään 18 MW uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia sähköntuotantoa, lämmitystä, jäähdytystä ja liikennettä varten.

    e)

    yhteisö on asentanut viimeisten viiden vuoden aikana vuosittain keskimäärin enintään 30 MW uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia sähköntuotantoa, lämmitystä, jäähdytystä ja liikennettä varten.

    Perustelu

    Uusiutuvaa energiaa tuottavat yhteisöt voivat olla erittäin tärkeä väline, jonka avulla voidaan edistää kestävää paikallista energiantuotantoa. Myös alueviranomaisilla voi olla rooli tässä yhteydessä, eikä tällaisten yhteisöjen energiantuotannon kokoa pitäisi rajoittaa liikaa.

    Muutosehdotus 19

    23 artikla

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    1.   Uusiutuvan energian käyttöönoton helpottamiseksi lämmitys- ja jäähdytysalalla kunkin jäsenvaltion on pyrittävä lisäämään lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitettavan uusiutuvan energian osuutta vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä vuosittain ilmaistuna kansallisena osuutena energian kokonaisloppukulutuksesta ja laskettuna 7 artiklassa vahvistetun menetelmän mukaisesti.

    1.   Uusiutuvan energian sekä hukkalämmön ja -jäähdytyksen käyttöönoton helpottamiseksi lämmitys- ja jäähdytysalalla kunkin jäsenvaltion on pyrittävä lisäämään lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitettavan uusiutuvan energian sekä hukkalämmön ja -jäähdytyksen osuutta vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä vuosittain ilmaistuna kansallisena osuutena energian kokonaisloppukulutuksesta ja laskettuna 7 artiklassa vahvistetun menetelmän mukaisesti.

    2.   Jäsenvaltiot voivat nimetä ja julkistaa objektiivisten ja syrjimättömien kriteerien perusteella toimenpideluettelon ja ne toimeenpanevat yksiköt, kuten polttoaineiden toimittajat, joiden on annettava panoksensa 1 kohdassa mainitun lisäyksen toteutumiseen .

    2.   Jäsenvaltiot voivat nimetä ja julkistaa objektiivisten ja syrjimättömien kriteerien perusteella toimenpideluettelon ja ne niiden toimintaan osallistuvat yksiköt, kuten energian toimittajat, joiden on annettava panoksensa 1 kohdassa mainitun lisäyksen täytäntöönpanoon ja arviointiin .

    3.   Edellä 1 kohdassa mainittu lisäys voidaan toteuttaa yhdellä tai useammalla seuraavista vaihtoehdoista :

    3.   Edellä 1 kohdassa mainittu lisäys toteutetaan seuraavasti :

    a)

    uusiutuvan energian fyysinen lisääminen lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitettuun energiaan ja energiapolttoaineeseen ;

    a)

    uuden uusiutuvan energian fyysinen lisääminen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmistä ;

    b)

    suorat hillitsemistoimenpiteet, kuten erittäin tehokkaiden uusiutuvaan energiaan perustuvien lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien asentaminen rakennuksiin tai uusiutuvan energian käyttäminen teollisuuden lämmitys- ja jäähdytysprosesseissa;

    b)

    suoraan rakennuksiin ja teollisuuteen tai joihinkin alkutuotannon prosesseihin liittyvät prosessit;

    c)

    epäsuorat hillitsemistoimenpiteet, jotka kuuluvat kaupattavien todistusten piiriin , joilla osoitetaan, että velvoite täytetään tukemalla jonkin toisen talouden toimijan, kuten itsenäisen uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian asentajan tai uusiutuvan energian asennuspalveluja tarjoavan energiapalveluyrityksen (ESCO), toteuttamia epäsuoria hillitsemistoimia;

    c)

    muut välineet, jotka vaikutukseltaan ovat edellä 1 kohdassa säädetyn suuruisia, esimerkiksi kansalliset verotustoimet tai muut taloudelliset kannustimet.

    4 .    Jäsenvaltiot voivat käyttää 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen ja seuraamiseen direktiivin 2012/27/EU 7 artiklassa tarkoitettujen kansallisten energiatehokkuusvelvoitejärjestelmien puitteissa perustettuja rakenteita .

    4.     Toteutettavissa toimenpiteissä on otettava huomioon seuraavat asiat:

    a)

    lämmitys- ja jäähdytysmarkkinat ovat hyvin hajanaiset ja riippuvat muun muassa kuluttajien tyypistä, keskittämisen asteesta ja aiemmin käytössä olleista polttoaineista;

    b)

    tehokkaamman ja kestävämmän lämmityksen ja jäähdytyksen esteiden poistaminen edellyttää toimia paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla tukena olevan eurooppalaisen kehyksen puitteissa.

    Tällä tavalla jäsenvaltiot voivat hyödyntää tai kehittää seuraavia seikkoja:

    a)

    aloitteet rahoituksen ja kannattavuuden parantamiseksi:

    i)

    kaupattavat todistukset , joilla osoitetaan, että velvoite täytetään tukemalla jonkin toisen talouden toimijan, kuten itsenäisen uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian asentajan tai uusiutuvan energian asennuspalveluja tarjoavan energiapalveluyrityksen (ESCO), toteuttamia epäsuoria hillitsemistoimia;

    ii)

    omaisuuslainsäädäntönsä tarkistaminen sen ratkaisemiseksi, miten uusiutuvia energialähteitä koskevista parannuksista saadut hyödyt jaetaan vuokranantajien ja vuokralaisten tai asukkaiden kesken monen asunnon rakennuksissa;

    iii)

    sellaisten paikallisten ja alueellisten toimijoiden tukeminen, jotka voivat parantaa uusiutuvaan energiaan perustuvaa lämmitystä ja jäähdytystä koskevien investointien luottokelpoisuutta yhdistelemällä yksittäisiä hankkeita suuremmiksi investointipaketeiksi (yhteenliittymiksi);

    iv)

    yhden yhteyspisteen perustaminen sijoitusneuvonnalle (joka kattaa neuvontapalvelut, hankekehitystuen ja hankkeiden rahoituksen);

    v)

    vähittäispankkien kannustaminen tarjoamaan tuotteita, jotka soveltuvat yksityisesti vuokrattavien rakennusten kunnostamiseen (esim. eriytetyt asuntolainat, määräaikaislainat) ja joita voidaan tukea julkisin varoin;

    vi)

    suorien investointitukien välttäminen, jollei tuettu laitos tuo lisäarvoa esimerkiksi innovoinnin, korkean tehokkuuden ja toisinnettavuuden kannalta;

    b)

    aloitteet yleisen tiedon ja luottamuksen parantamiseksi tekniikoiden ja toimittajien suhteen:

    i)

    lämmityskattiloiden tarkastusten käyttäminen tietojen levittämiseksi eduista, joita saadaan nykyisten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien korvaamisesta uusiutuvilla järjestelmillä;

    ii)

    sellaisten verkkosivustojen perustaminen ja mainostaminen, joilla on välineet hintojen (ja esimerkiksi ympäristönäkökohtien, teknologian saatavuuden ja luotettavuuden) vertailemiseksi elinkaaren aikana, jotta voidaan auttaa mahdollisia tai nykyisiä kuluttajia tekemään päätöksiä muun muassa kiinnostavimmista laitteista, asennuksista ja polttoaineiden tarjoajista;

    iii)

    käyttäjien ja toimittajien välisten riitojen ratkaisemista koskevien avointen mekanismien perustaminen ja mainostaminen, jotta voidaan kannustaa toimittajia tarjoamaan parempia palveluja ja lisäämään mahdollisten asiakkaiden luottamusta;

    iv)

    sellaisten pitkän aikavälin tiedotus- ja mainontakampanjoiden kehittäminen, jotka on laadittu mahdollisen kuluttajan tyypin, valitun uusiutuvan teknologian tai alan sidosryhmän mukaan;

    c)

    aloitteet asennuksista, käytöstä ja huollosta vastaavien yritysten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi:

    i)

    alakohtaiset pyöreän pöydän keskustelut teknologiakeskusten, laiteteollisuuden, suunnitteluyritysten ja asentajien kesken, jotta viimeksi mainittuja voidaan auttaa parantamaan palvelujaan ja tuotteitaan sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita teknologian kehittämishankkeita;

    ii)

    yhteistyö sidosryhmien (erityisesti eri elinten, kuten kuluttaja-, asentaja- ja arkkitehtijärjestöjen) kanssa niiden segmentoimiseksi ja uusiutuvaa energiaa koskevan mielenkiinnon, tietoisuuden ja prioriteettien lisäämiseksi keinona edistää tarvittavia laajoja tiedotuskampanjoita;

    d)

    aloitteet alan vahvistamiseksi:

    i)

    2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen ja seuraamiseen direktiivin 2012/27/EU 7 artiklassa tarkoitettujen kansallisten energiatehokkuusvelvoitejärjestelmien puitteissa perustetut rakenteet ;

    ii)

    paikallis- ja alueviranomaisten tukeminen strategioiden valmistelemisessa uusiutuvaan energiaan perustuvan lämmityksen ja jäähdytyksen edistämiseksi.

    5.   Edellä olevan 2 kohdan nojalla nimettyjen yksikköjen on varmistettava, että niiden panos on mitattavissa ja tarkistettavissa, ja niiden on raportoitava vuosittain 30 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen jäsenvaltion nimeämälle viranomaisille seuraavaa:

    a)

    lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitetun energian kokonaismäärä;

    b)

    lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitetun uusiutuvan energian kokonaismäärä;

    c)

    uusiutuvan energian osuus lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitetun energian kokonaismäärästä; ja

    d)

    uusiutuvan energialähteen tyyppi.

    5.   Edellä olevan 2 kohdan nojalla nimettyjen yksikköjen on varmistettava, että niiden panos on mitattavissa ja tarkistettavissa, ja niiden on raportoitava vuosittain 30 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen jäsenvaltion nimeämälle viranomaisille seuraavaa:

    a)

    lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitetun energian kokonaismäärä;

    b)

    lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitetun uusiutuvan energian sekä hukkalämmön ja - jäähdytyksen kokonaismäärä;

    c)

    uusiutuvan energian sekä hukkalämmön ja - jäähdytyksen osuus lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitetun energian kokonaismäärästä; ja

    d)

    uusiutuvan energianlähteen tyyppi ja lämmitys- ja jäähdytyslaitteen perusominaisuudet kulutuksen eri vaiheissa .

    Perustelu

    23 artiklan 1, 3 ja 5 kohta

    Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ja primäärienergian kulutuksen vähentäminen tarkoittavat, että lämmitys- ja jäähdytyssektorilla on tärkeä ottaa uusiutuvan energian lisäksi huomioon myös ylijäämälämpö ja sivutuotteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi on samoin tärkeää mahdollistaa taloudelliset kannustimet ja verotukselliset toimenpiteet

    23 artiklan 2 kohta

    Korjauksen tarkoituksena on yksinkertaisesti selkeyttää näiden yksiköiden merkitystä. Energian toimittaminen on käsite, joka ei kata yksinomaan polttoainetta. Energiaa voidaan toimittaa polttoaineen, sähkön tai aurinkoenergian välityksellä.

    23 artiklan 4 kohta

    Lämmitys ja jäähdytys on erittäin tärkeä asia EU:ssa. Komissio julkaisi viime vuonna asiaa koskevan erityisen strategian. Monia strategian ajatuksista ei ole huomioitu tässä direktiivissä, joten olemme pyrkineet kattamaan ne. Lisäksi olemme esittäneet joitakin uusia ajatuksia siitä, miten voidaan välttää suoria tukia tai parantaa kuluttajien luottamusta.

    23 artiklan 5 kohta

    Jotta voidaan parantaa tietämystä alasta ja tulevia kehittämismahdollisuuksia, on tärkeää tietää nykyisten laitteiden tilanne ja ominaisuudet. Polttoaineiden toimittajat voivat kerätä nämä tiedot, mikä mahdollistaa hallinnon rekisteröimien tietojen varmentamisen.

    Muutosehdotus 20

    24 artiklan 4 kohta

    Ehdotus direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final – 2016/0382 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Jäsenvaltioiden on vahvistettava tarvittavat toimenpiteet, jotta taataan uusiutuvista energianlähteistä tuotetun lämmön tai kylmän ja hukkalämmön tai kylmän syrjimätön pääsy kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysjärjestelmiin. Syrjimätön pääsy mahdollistaa sen, että myös muut toimittajat kuin kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysjärjestelmän haltija voivat suoraan toimittaa tällaisista lähteistä peräisin olevaa lämmitystä tai jäähdytystä kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysjärjestelmään liitetyille kuluttajille .

    Jäsenvaltioiden on vahvistettava tarvittavat toimenpiteet, jotta taataan uusiutuvista energianlähteistä tuotetun lämmön tai kylmän ja hukkalämmön tai kylmän säännelty pääsy kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysjärjestelmiin. Pääsy mahdollistaa sen, että myös muut toimittajat kuin kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysjärjestelmän haltija voivat toimittaa tällaisista lähteistä peräisin olevaa lämmitystä tai jäähdytystä kaukolämmitys- tai kaukojäähdytysjärjestelmään.

    Perustelu

    Kolmansien osapuolien yleinen oikeus myydä lämmitystä tai jäähdytystä suoraan loppukäyttäjille toimisi itseään vastaan eikä olisi kustannustehokasta. Se aiheuttaa investointeihin liittyvää epävarmuutta ja epäselvyyttä pitkän aikavälin vastuusta. Verkon ja toimitusten eriyttäminen lisää loppukäyttäjien kustannuksia.

    Muutosehdotus 21

    (6)

    Ehdotus asetukseksi sähkön sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 861 final

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Markkinoiden tiiviimpi yhdentyminen ja muutos kohti vaihtelevampaa sähköntuotantoa edellyttävät lisätoimia, joiden avulla koordinoidaan kansallisia energiapolitiikkoja naapureiden kanssa ja hyödynnetään rajat ylittävän sähkökaupan tarjoamia mahdollisuuksia.

    Markkinoiden tiiviimpi yhdentyminen ja muutos kohti vaihtelevampaa sähköntuotantoa edellyttävät lisätoimia, joiden avulla koordinoidaan kansallisia energiapolitiikkoja naapureiden kanssa ja hyödynnetään rajat ylittävän sähkökaupan tarjoamia mahdollisuuksia. Tässä yhteydessä tulee taata tasapuoliset toimintaedellytykset ja vastavuoroisuusperiaatteen noudattaminen.

    Perustelu

    Joillekin jäsenvaltioille voi olla tärkeää, että kolmannet maat voivat osallistua EU:ssa energian sisämarkkinoille. Siksi on erittäin tärkeää taata tasapuolisten toimintaedellytysten periaate kaupassa kolmansien maiden kanssa ja varmistaa samat ehdot markkinoille pääsylle (vastavuoroisuusperiaate).

    Muutosehdotus 22

    (8)

    Ehdotus asetukseksi sähkön sisämarkkinoista (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 861 final

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Markkinoiden pääperiaatteissa olisi vahvistettava, että sähkön hinnat määritetään kysynnän ja tarjonnan perusteella. Näiden hintojen olisi annettava signaali siitä, missä sähköä tarvitaan, ja niiden olisi annettava markkinapohjaisia kannustimia investoinneille, joita tehdään joustolähteisiin, kuten joustavaan tuotantoon, yhteenliitäntöihin, kysyntäjoustoon tai varastointiin.

    Markkinoiden pääperiaatteissa olisi vahvistettava, että sähkön hinnat määritetään kysynnän ja tarjonnan perusteella. Näiden hintojen olisi annettava signaali siitä, missä sähköä tarvitaan, ja niiden olisi annettava markkinapohjaisia kannustimia investoinneille, joita tehdään joustolähteisiin, kuten joustavaan tuotantoon, yhteenliitäntöihin, kysyntäjoustoon tai varastointiin. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi asteittain luovuttava hintojen sääntelystä.

    Perustelu

    Useissa jäsenvaltioissa sähkön hinta ei riipu kysynnästä ja tarjonnasta, vaan sitä sääntelevät viranomaiset. Hintojen sääntely saattaa haitata toimivan kilpailun kehittymistä sekä vähentää investointeja ja karkottaa uusia markkinoille pyrkijöitä. Uudella markkinamallilla pyritään takaamaan, että valtiot eivät määrää hinnanmuodostusta. Komission ehdotus kieltää hintasääntely on periaatteessa kannatettava, mutta se tulisi toteuttaa asteittain.

    Muutosehdotus 23

    (25)

    Ehdotus direktiiviksi sähkön sisämarkkinoiden yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 864 final

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Kaikilla kuluttajilla olisi oltava mahdollisuus välittömään osallistumiseen markkinoilla erityisesti mukauttamalla kulutustaan markkinasignaalien perusteella ja korvauksena siitä voitava saada alennuksia sähkön hinnasta tai muita rahallisia kannustimia. Tällaisen aktiivisen osallistumisen edut todennäköisesti lisääntyvät ajan mittaan, kun sähköajoneuvoista, lämpöpumpuista ja muista joustavista kuormista tulee kilpailukykyisempiä. Kuluttajien olisi voitava osallistua kaikenlaiseen kysyntäjoustoon ja siten saada mahdollisuus valita älykäs mittausjärjestelmä ja dynaaminen sähkön hinnoittelusopimus. Tällä tavoin kuluttajat voisivat mukauttaa kulutustaan reaaliaikaisiin hintasignaaleihin, jotka perustuvat sähkön tai siirtopalvelujen arvoon ja kustannuksiin eri aikoina, ja jäsenvaltioiden olisi turvattava kuluttajien tukkuhintariskille altistumisen kohtuullisuus. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että kuluttajia, jotka eivät halua osallistua aktiivisesti markkinoille, ei rangaista tästä vaan helpotetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa saatavilla olevista vaihtoehdoista keinoilla, jotka parhaiten soveltuvat kansalliseen markkinatilanteeseen.

    Kaikilla kuluttajilla olisi oltava mahdollisuus välittömään osallistumiseen markkinoilla erityisesti mukauttamalla kulutustaan markkinasignaalien perusteella ja korvauksena siitä voitava saada alennuksia sähkön hinnasta tai muita rahallisia kannustimia. Tällaisen aktiivisen osallistumisen edut todennäköisesti lisääntyvät ajan mittaan, kun sähköajoneuvoista, lämpöpumpuista ja muista joustavista kuormista tulee kilpailukykyisempiä. Kuluttajien olisi voitava osallistua kaikenlaiseen kysyntäjoustoon ja siten saada mahdollisuus valita älykäs mittausjärjestelmä ja dynaaminen sähkön hinnoittelusopimus. Tällä tavoin kuluttajat voisivat mukauttaa kulutustaan reaaliaikaisiin hintasignaaleihin, jotka perustuvat sähkön tai siirtopalvelujen arvoon ja kustannuksiin eri aikoina, ja jäsenvaltioiden olisi turvattava kuluttajien tukkuhintariskille altistumisen kohtuullisuus. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että kuluttajia, jotka eivät halua osallistua aktiivisesti markkinoille, ei rangaista tästä vaan helpotetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa saatavilla olevista vaihtoehdoista keinoilla, jotka parhaiten soveltuvat kansalliseen markkinatilanteeseen. Kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten on luotava tarvittava toimintaympäristö, jotta kuluttajilla on pääsy kattaviin tietoihin markkinoihin osallistumisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että energiaköyhyydelle alttiimpien kuluttajien hyväksi toteutetaan erityistoimia, jotta varmistetaan heidän aktiivinen osallistumisensa markkinoille, suojataan heidän oikeuttaan energiansaantiin ja varmistetaan, että he voivat hyödyntää energiankulutustaan vähentävää innovatiivista tekniikkaa.

    Perustelu

    Muutosehdotuksella lisätään säännös, jonka mukaan kaikkien viranomaisten on kannustettava kuluttajia osallistumaan markkinoihin ja annettava heille kattavia tietoja asianomaisista edellytyksistä ja mahdollisuuksista.

    Muutosehdotus 24

    (30)

    Ehdotus direktiiviksi sähkön sisämarkkinoiden yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 864 final

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Hajautettu energiateknologia ja kuluttajien vaikutusmahdollisuudet ovat tehneet yhteisöenergiasta ja energiaosuuskunnista toimivan ja kustannustehokkaan keinon vastata kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin energialähteiden, palvelujen ja paikallisen osallistumisen osalta. Yhteisöenergia tarjoaa osallistavan vaihtoehdon kaikille kuluttajille, joilla on suoraa osuutta energian tuottamiseen, kuluttamiseen tai jakamiseen keskenään maantieteellisesti rajatussa yhteisöverkossa, joka voi toimia erillisenä tai olla yhdistetty yleiseen jakeluverkkoon. Yhteisöenergia-aloitteet keskittyvät pääasiassa tuottamaan kohtuullisella hinnalla tietynlaista, esimerkiksi uusiutuvaa, energiaa jäsenilleen tai osakkeenomistajilleen eivätkä ensisijaisesti tuottamaan voittoa kuten perinteiset energiayhtiöt. Yhteisöenergia-aloitteilla, joissa kuluttajat ovat suoraan osallisina, on mahdollista helpottaa integroidusti uuden teknologian käyttöön ottamista ja uusien kulutustottumusten omaksumista, mukaan lukien älykkäät jakeluverkot ja kysyntäjousto. Yhteisöenergia voi myös edistää kotitalouksien energiatehokkuutta ja auttaa torjumaan energiaköyhyyttä vähentämällä kulutusta ja alentamalla toimitushintoja. Lisäksi yhteisöenergia mahdollistaa tiettyjen sellaisten kotitalouskuluttajaryhmien osallistumisen energiamarkkinoille, joille se ei muutoin ehkä olisi ollut mahdollista. Onnistuessaan tällaiset aloitteet ovat tuottaneet yhteisölle taloudellista, sosiaalista ja ympäristöarvoa, joka ei rajoitu pelkästään energiapalvelujen tuottamisesta saatavaan hyötyyn. Paikallisten energiayhteisöjen olisi annettava toimia markkinoilla tasavertaisin edellytyksin vääristämättä kilpailua. Kotitalouskuluttajien olisi saatava vapaaehtoisesti osallistua yhteisöenergia-aloitteisiin sekä erota niistä menettämättä pääsyä yhteisöenergia-aloitteen verkkoon tai oikeuksiaan kuluttajina. Pääsy paikallisen energiayhteisön verkkoon olisi annettava oikeudenmukaisin ja kustannusvastaavin ehdoin.

    Hajautettu energiateknologia ja kuluttajien vaikutusmahdollisuudet ovat tehneet yhteisöenergiasta ja energiaosuuskunnista toimivan ja kustannustehokkaan keinon vastata kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin energialähteiden, palvelujen ja paikallisen osallistumisen osalta. Yhteisöenergia tarjoaa osallistavan vaihtoehdon kaikille kuluttajille, joilla on suoraa osuutta energian tuottamiseen, kuluttamiseen tai jakamiseen keskenään maantieteellisesti rajatussa yhteisöverkossa, joka voi toimia erillisenä tai olla yhdistetty yleiseen jakeluverkkoon. Yhteisöenergia-aloitteet keskittyvät pääasiassa tuottamaan kohtuullisella hinnalla tietynlaista, esimerkiksi uusiutuvaa, energiaa jäsenilleen tai osakkeenomistajilleen eivätkä ensisijaisesti tuottamaan voittoa kuten perinteiset energiayhtiöt. Yhteisöenergia-aloitteilla, joissa kuluttajat ovat suoraan osallisina, on mahdollista helpottaa integroidusti uuden teknologian käyttöön ottamista ja uusien kulutustottumusten omaksumista, mukaan lukien älykkäät jakeluverkot ja kysyntäjousto. Yhteisöenergia voi myös edistää kotitalouksien energiatehokkuutta ja auttaa torjumaan energiaköyhyyttä vähentämällä kulutusta ja alentamalla toimitushintoja. Lisäksi yhteisöenergia mahdollistaa tiettyjen sellaisten kotitalouskuluttajaryhmien osallistumisen energiamarkkinoille, joille se ei muutoin ehkä olisi ollut mahdollista. Onnistuessaan tällaiset aloitteet ovat tuottaneet yhteisölle taloudellista, sosiaalista ja ympäristöarvoa, joka ei rajoitu pelkästään energiapalvelujen tuottamisesta saatavaan hyötyyn. Paikallisten energiayhteisöjen olisi annettava toimia markkinoilla tasavertaisin edellytyksin ja selkeiden sääntöjen mukaan vääristämättä kilpailua. Kotitalouskuluttajien olisi saatava vapaaehtoisesti osallistua yhteisöenergia-aloitteisiin sekä erota niistä menettämättä pääsyä yhteisöenergia-aloitteen verkkoon tai oikeuksiaan kuluttajina. Pääsy paikallisen energiayhteisön verkkoon olisi annettava oikeudenmukaisin ja kustannusvastaavin ehdoin.

    Perustelu

    Paikalliset energiayhteisöt voivat olla tehokas keino hallinnoida energiaa yhteisötasolla. Pyrittäessä edistämään yhteisöjen muodostamista ja niiden osallistumista sähkömarkkinoille on erittäin tärkeää, että lainsäädännössä esitetään riittävän selkeästi säännöt yhteisöjen toiminnalle energiamarkkinoilla.

    Muutosehdotus 25

    (38)

    Ehdotus direktiiviksi sähkön sisämarkkinoiden yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 864 final

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönoton jälkeen tietojen hallintaan on kehitetty tai kehitteillä jäsenvaltioissa erilaisia malleja. Tiedonhallintamallista riippumatta jäsenvaltioiden on tärkeää vahvistaa läpinäkyvät säännöt tietojen käyttöön saamisesta syrjimättömin edellytyksin sekä varmistettava kyberturvallisuuden ja tietosuojan mahdollisimman korkea taso ja tietoja käsittelevien tahojen puolueettomuus.

    Älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönoton jälkeen tietojen hallintaan on kehitetty tai kehitteillä jäsenvaltioissa erilaisia malleja. Tiedonhallintamallista riippumatta jäsenvaltioiden on tärkeää vahvistaa läpinäkyvät säännöt tietojen käyttöön saamisesta syrjimättömin edellytyksin sekä varmistettava kyberturvallisuuden ja tietosuojan mahdollisimman korkea taso ja tietoja käsittelevien tahojen puolueettomuus. Jotta kuluttajat voivat osallistua kysyntäjoustoon ja valita dynaamisen hinnoittelujärjestelmän, heidän on saatava jakelijoilta tiedot siitä, kuinka paljon sähköä he kuluttavat tunnissa. On suositeltavaa, että nämä tiedot asetetaan saataville kaikissa älykkäissä sähkömittareissa ja otetaan käyttöön kaikilla sopimusten piiriin kuuluvilla tehoalueilla.

    Perustelu

    Tietojen asettamista saataville kaikissa älykkäissä sähkömittareissa tulisi suositella, muttei tehdä pakolliseksi. Suosituksen tulee kuitenkin koskea kaikkia sopimusten piiriin kuuluvia tehoalueita.

    Muutosehdotus 26

    (3)

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 863 final – 2016/0378 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Ennusteiden mukaan tarve koordinoida kansallisia sääntelytoimia lisääntyy entisestään tulevina vuosina. Euroopan energiajärjestelmässä on käynnissä syvällisin muutos vuosikymmeniin. Markkinoiden syvempi yhdentyminen ja muutos kohti vaihtelevampaa sähköntuotantoa edellyttävät lisätoimia, joiden avulla koordinoidaan kansallisia energiapolitiikkoja naapureiden kanssa ja hyödynnetään mahdollisuuksia rajat ylittävälle sähkön kaupalle.

    Ennusteiden mukaan tarve koordinoida kansallisia sääntelytoimia lisääntyy entisestään tulevina vuosina. Euroopan energiajärjestelmässä on käynnissä syvällisin muutos vuosikymmeniin. Markkinoiden syvempi yhdentyminen ja muutos kohti vaihtelevampaa sähköntuotantoa edellyttävät lisätoimia, joiden avulla koordinoidaan kansallisia energiapolitiikkoja naapureiden kanssa ja hyödynnetään mahdollisuuksia rajat ylittävälle sähkön kaupalle. Samoin on tärkeää vahvistaa kansallisia sääntelyviranomaisia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset sääntelyviranomaiset ovat riippumattomia ja ettei niiden toimintaa rajoiteta. Niille on myönnettävä riittävät resurssit ja annettava kaikki tarvittavat valtuudet osallistua EU:n tason yhteistoimintaan.

    Perustelu

    EU:n jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin vahvistaminen energia-alalla on tervetullutta. Kunkin EU:n jäsenvaltion kansallisten sääntelyviranomaisten merkitys on kuitenkin yhtä tärkeä. On syytä huomauttaa, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset sääntelyviranomaiset ovat riippumattomia ja ettei niiden toimintaa rajoiteta. Samoin on tärkeää osoittaa riittävät resurssit, joilla taataan kansallisten sääntelyviranomaisten toiminnan laatu.

    Muutosehdotus 27

    14 artikla

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 863 final – 2016/0378 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Virastolle voidaan komission selkeästi [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 861/2] 57 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 715/2009 23 artiklan perusteella annettujen suuntaviivojen mukaisesti määrittelemissä olosuhteissa antaa lisätehtäviä kaikissa kysymyksissä, jotka liittyvät tarkoitukseen, jota varten virasto on perustettu noudattaen EU:n virastoille siirretyn toimivallan rajoja.

    Virastolle voidaan komission selkeästi [riskeihin varautumista koskevan asetuksen, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 861/2] 57 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 715/2009 23 artiklan perusteella annettujen suuntaviivojen mukaisesti määrittelemissä olosuhteissa antaa lisätehtäviä kaikissa kysymyksissä, jotka liittyvät tarkoitukseen, jota varten virasto on perustettu noudattaen EU:n virastoille siirretyn toimivallan rajoja.

     

    Euroopan komission olisi varmistettava, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolla (ACER) on tarvittavat valtuudet pyytää jäsenvaltioiden viranomaisilta tiedot, jotka se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen.

    Perustelu

    Työprosessien joustavan järjestämisen kannalta on tärkeää varmistaa, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle annetaan riittävät oikeudet ja valtuudet saada tehtäviensä suorittamiseen tarvittavat tiedot jäsenvaltioiden asiaankuuluvilta viranomaisilta.

    Muutosehdotus 28

    16 artiklan 2 kohta

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 863 final – 2016/0378 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Virasto julkaisee vuosittain 1 kohdassa tarkoitettujen valvontatoimien tuloksista kertomuksen. Se yksilöi kyseisessä kertomuksessa sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden toteuttamisen mahdolliset esteet.

    Virasto julkaisee vuosittain 1 kohdassa tarkoitettujen valvontatoimien tuloksista kertomuksen. Se yksilöi kyseisessä kertomuksessa sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden toteuttamisen mahdolliset esteet ja antaa suosituksia .

    Perustelu

    Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto saa enemmän vastuuta ja resursseja, ja sillä on näin enemmän valtuuksia rajat ylittävissä kysymyksissä, jotka vaativat koordinoitua vastausta. Tämän vuoksi jäsenvaltioille on hyödyksi, että virasto antaa toimintakertomuksissaan myös yleisiä suosituksia.

    Muutosehdotus 29

    (13)

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta – COM(2016) 862 final – 2016/0377 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Sähkö-ENTSOn olisi laadittava säännöllisesti näiden yhteisten menetelmien pohjalta alueelliset kriisiskenaariot ja pidettävä ne ajan tasalla sekä yksilöitävä kullekin alueelle tyypillisimmät riskit, kuten äärimmäiset sääolot, luonnonkatastrofit, polttoainepula tai vihamieliset hyökkäykset. Kaasupulan kriisiskenaariota tarkasteltaessa kaasun toimitushäiriön riski olisi arvioitava käyttäen kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston [ehdotetun kaasunsaannin turvaamista koskevan asetuksen] kaasunsaannin turvaamista koskevan asetuksen 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti laatimia kaasuntoimituksen ja infrastruktuurin häiriöiden skenaarioita. Jäsenvaltioiden olisi laadittava ja päivitettävä kansalliset kriisiskenaarionsa tältä pohjalta periaatteessa joka kolmas vuosi. Skenaarioiden olisi tarjottava perusta riskeihin varautumista koskeville suunnitelmille. Kansallisen tason riskejä yksilöidessään jäsenvaltioiden olisi myös kuvailtava riskit, joita niiden mielestä voi liittyä toimitusvarmuuden kannalta merkityksellisen infrastruktuurin omistukseen, ja tällaisten riskien käsittelemiseksi mahdollisesti toteutetut toimenpiteet (esimerkiksi yleinen tai alakohtainen lainsäädäntö investointien seulonnasta, tiettyjä osakkeenomistajia koskevat erityisoikeudet, jne.) sekä tiedot siitä, miksi ne pitävät tällaisia toimenpiteitä perusteltuina.

    Sähkö-ENTSOn olisi laadittava säännöllisesti näiden yhteisten menetelmien pohjalta alueelliset kriisiskenaariot ja pidettävä ne ajan tasalla sekä yksilöitävä kullekin alueelle tyypillisimmät riskit, kuten äärimmäiset sääolot, luonnonkatastrofit, polttoainepula tai vihamieliset hyökkäykset. Kaasupulan kriisiskenaariota tarkasteltaessa kaasun toimitushäiriön riski olisi arvioitava käyttäen kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston [ehdotetun kaasunsaannin turvaamista koskevan asetuksen] kaasunsaannin turvaamista koskevan asetuksen 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti laatimia kaasuntoimituksen ja infrastruktuurin häiriöiden skenaarioita. Erilaisten alueellisten yhteistyömuotojen yhteydessä on suositeltavaa esitellä alueen energiatilanne ja keskustella ja kartoittaa näin mahdollisuudet ja uhat. Jäsenvaltioiden olisi laadittava ja päivitettävä kansalliset kriisiskenaarionsa näiden tietojen pohjalta periaatteessa joka kolmas vuosi. Skenaarioiden olisi tarjottava perusta riskeihin varautumista koskeville suunnitelmille. Kansallisen tason riskejä yksilöidessään jäsenvaltioiden olisi myös kuvailtava riskit, joita niiden mielestä voi liittyä toimitusvarmuuden kannalta merkityksellisen infrastruktuurin omistukseen, ja tällaisten riskien käsittelemiseksi mahdollisesti toteutetut toimenpiteet (esimerkiksi yleinen tai alakohtainen lainsäädäntö investointien seulonnasta, tiettyjä osakkeenomistajia koskevat erityisoikeudet, jne.) sekä tiedot siitä, miksi ne pitävät tällaisia toimenpiteitä perusteltuina.

    Perustelu

    On aiheellista ja hyödyllistä säätää, että ENTSO-E laatii ja päivittää säännöllisesti alueellisia kriisiskenaarioita ja kartoittaa kunkin alueen ajankohtaisimmat riskit, kuten äärimmäiset sääolot, luonnononnettomuudet, polttoainepulat tai vihamieliset hyökkäykset. On kuitenkin tärkeää vahvistaa alueellista yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken. Jäsenvaltioille on eduksi, että ennen kansallisen kriisiskenaarion esittämistä asiaa voidaan tarkastella ja siitä keskustella alueellisella tasolla. Näin jäsenvaltioilla on paremmat mahdollisuudet tunnistaa ja ymmärtää tilanteen vaatimia valtiollisia ja alueellisia toimia, joilla kriisiä voidaan hallita tehokkaasti ja joustavasti.

    Muutosehdotus 30

    (18)

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta – COM(2016) 862 final – 2016/0377 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Jotta voidaan varmistaa yhteinen lähestymistapa kriisien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan, kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi laadittava sidosryhmiä kuultuaan suunnitelma riskeihin varautumiseksi. Suunnitelmissa olisi esitettävä tehokkaat, oikeasuhteiset ja syrjimättömät toimenpiteet kaikkien yksilöityjen kriisiskenaarioiden käsittelemiseksi. Suunnitelmien olisi oltava läpinäkyviä erityisesti suhteessa siihen, millä edellytyksillä voidaan toteuttaa muita kuin markkinatoimenpiteitä kriisitilanteisiin puuttumiseksi. Kaikkien suunniteltujen muiden muin markkinatoimenpiteiden olisi oltava tässä asetuksessa annettujen sääntöjen mukaisia.

    Jotta voidaan varmistaa yhteinen lähestymistapa kriisien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan, kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi laadittava sidosryhmiä – mahdollisuuksien mukaan myös paikallis- ja alueviranomaisia  – kuultuaan suunnitelma riskeihin varautumiseksi. Suunnitelmissa olisi esitettävä tehokkaat, oikeasuhteiset ja syrjimättömät toimenpiteet kaikkien yksilöityjen kriisiskenaarioiden käsittelemiseksi. Suunnitelmien olisi oltava läpinäkyviä erityisesti suhteessa siihen, millä edellytyksillä voidaan toteuttaa muita kuin markkinatoimenpiteitä kriisitilanteisiin puuttumiseksi. Kaikkien suunniteltujen muiden muin markkinatoimenpiteiden olisi oltava tässä asetuksessa annettujen sääntöjen mukaisia.

    Perustelu

    On tärkeää, että kaikilla jäsenvaltioilla on yhteinen näkemys kriisien ehkäisystä ja hallinnasta.

    Siksi tämä näkökohta edellyttää kaikkien asianosaisten kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä, jossa korostuvat tiiviit yhteydet tarvittaessa myös paikallis- ja alueviranomaisiin.

    Muutosehdotus 31

    16 artiklan 1 kohta

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta – COM(2016) 862 final – 2016/0377 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Toimivaltaisten viranomaisten, joita asia koskee, on annettava kansallista sääntelyviranomaistaan (jos se ei ole toimivaltainen viranomainen) kuullen sähköalan koordinointiryhmälle ja komissiolle arviointikertomus niin pian kuin mahdollista ja viimeistään kuuden viikon kuluttua sähkökriisitilanteen julistamisesta.

    Toimivaltaisten viranomaisten, joita asia koskee, on annettava kansallista sääntelyviranomaistaan (jos se ei ole toimivaltainen viranomainen) kuullen sähköalan koordinointiryhmälle ja komissiolle arviointikertomus niin pian kuin mahdollista ja viimeistään neljän viikon kuluttua sähkökriisitilanteen julistamisesta.

    Perustelu

    Sähkökriisitilanteen julistaminen on suuri haaste sekä jäsenvaltiolle että koko Euroopan unionille. Tästä syystä tällöin on tärkeää reagoida ja toimia nopeasti. Muutosehdotuksen neljän viikon määräaika arviointikertomuksen jättämiselle on riittävä ja takaa nopeamman tiedonkulun.

    Muutosehdotus 32

    18 artikla

    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta – COM(2016) 862 final – 2016/0377 (COD)

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Jäsenvaltioita ja energiayhteisön sopimuspuolia kehotetaan tekemään läheistä yhteistyötä sähkökriisiskenaarioiden yksilöimisessä ja riskeihinvarautumissuunnitelmien laatimisessa, jotta ei toteuteta toimenpiteitä, jotka vaarantavat jäsenvaltioiden, sopimuspuolten tai unionin toimitusvarmuuden.

    Tältä osin energiayhteisön sopimuspuolet voivat osallistua komission kutsusta sähköalan koordinointiryhmän työskentelyyn niitä koskevissa asioissa.

    Jäsenvaltioita ja energiayhteisön sopimuspuolia kehotetaan tekemään läheistä yhteistyötä sähkökriisiskenaarioiden yksilöimisessä ja riskeihinvarautumissuunnitelmien laatimisessa, jotta ei toteuteta toimenpiteitä, jotka vaarantavat jäsenvaltioiden, sopimuspuolten tai unionin toimitusvarmuuden. Erityisesti painotetaan ja suositellaan alueellista yhteistyötä energia-alan tehokkaamman hallinnan varmistamiseksi. Tältä osin energiayhteisön sopimuspuolet voivat osallistua komission kutsusta sähköalan koordinointiryhmän työskentelyyn niitä koskevissa asioissa.

    Perustelu

    Pyrittäessä tehokkaampaan ja joustavampaan sähköalan kriisinhallintaan on tärkeää korostaa jäsenvaltioiden aluetason yhteistyön merkitystä. Alueellisella yhteistyötasolla on mahdollista saada aikaan toimivia ja vähemmän kustannuksia vaativia ratkaisuja.

    II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

    EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

    Yleistä

    1.

    suhtautuu myönteisesti Euroopan komission valmistelemaan puhtaan energian säädöspakettiin ja toteaa, että sen keskeiset painopisteet – kuten rakennuksien, teollisuuden ja liikenteen energiatehokkuus ja kestävyys, uusiutuvien energialähteiden ja niiden toimintaympäristön kehittäminen sekä olosuhteet, joilla mahdollistetaan kuluttajien osallistuminen energiatarpeiden hallintaan – sekä energian sisämarkkinoiden luominen ja uusien vastuiden asettaminen energian jakeluverkoille, siirtojärjestelmien operaattoreille ja kansallisille sääntelyelimille auttavat takaamaan energiariippumattomuuden, energian toimitusvarmuuden, ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamisen ja ennen kaikkea kohtuuhintaisen energian saannin käyttäjille.

    2.

    painottaa kuitenkin, että on selvää näyttöä siitä, etteivät EU:n energia- ja ilmastopaketin 2030 mukaiset nykyiset tavoitteet riitä sen sitoumuksen täyttämiseksi, jonka kaikki jäsenvaltiot ja EU ovat tehneet allekirjoittamalla Pariisin sopimuksen. Komitea on erityisesti vakuuttunut siitä, että uusiutuvan energian vähintään 27 prosentin osuutta koskeva tavoite ei ole riittävän kunnianhimoinen, ja kehottaa siksi Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan korkeampia tavoitteita.

    3.

    suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin yhteistyön tiivistämisestä rajat ylittävällä alueellisella tasolla ja kehottaa samalla Euroopan komissiota esittämään vaihtoehtoisia tapoja edistää tällaista yhteistyötä laajentamalla mikrotason osallistumisoikeuksia, mahdollistamalla tiivis paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyö ja luomalla aluenaapureille todellisia mahdollisuuksia kehittää yhteistä energiainfrastruktuuria yli valtiollisten rajojen.

    4.

    pitää valitettavana, että paikallis- ja alueviranomaisten rooli komission ehdotuksessa on määritelty epäselvästi, ja korostaa paikallis- ja alueviranomaisten merkitystä ilmastosuojelutavoitteiden toteuttamisessa. Monissa EU:n kaupungeissa ja kunnissa on jo käytössä ilmastoa ja kestävää energiaa koskevia suunnitelmia, joilla pyritään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen lämmön ja sähkön tuotannossa, uusiutuvien energiavarojen käyttöön, energiatehokkuuden parantamiseen ja kestävään liikenteen kehittämiseen.

    5.

    tukee Euroopan komission pyrkimyksiä luoda joustava markkinapohjainen järjestelmä uusiutuvien energiavarojen kehittämiselle välttäen samalla markkinoiden vääristymistä, ja on erityisen tyytyväinen ehdotuksiin tarjota kuluttajille mahdollisuus aktiivisempaan osallistumiseen energiamarkkinoilla. Komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset voisivat edistää energiayhteisöjen perustamista.

    6.

    katsoo, että kansallisten suunnitelmien laatimisen yhteydessä on vahvistettava alueellista yhteistyötä aloilla, joilla on selvästi valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia. AK kiinnittää huomiota siihen, että ennen kansallisten suunnitelmien laatimista on erittäin tärkeää etukäteen sovittaa yhteen suunnitelmat naapurijäsenvaltioiden kanssa ja ottaa myös paikallis- ja alueviranomaiset mukaan prosessiin.

    7.

    katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tiivistettävä toimiaan hallinnollisten esteiden poistamiseksi, alennettava vähemmän kehittyneen vähähiilisen tekniikan kustannuksia ja kiinnitettävä enemmän huomiota tehokkaaseen suunnittelu-, toimeenpano- ja raportointiprosessien koordinointiin valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

    Uusiutuvien energiavarojen kehitys ja markkinoiden yhdentyminen

    8.

    pitää myönteisenä, että EU kiinnittää huomiota uusiutuvien energiavarojen käyttöön liittyvän tekniikan kehittämiseen ja levittämiseen, ja toteaa, että uusi tekniikka antaa kaikille käyttäjille (niin teollisuudelle kuin kotitalouksillekin) mahdollisuuksia käyttää energiaa järkevämmin ja säästävämmin valitessaan puhtaampia ja tehokkaampia energiantuotannon muotoja.

    9.

    katsoo, että uusiutuvia energialähteitä koskevan tavoitteen puuttuminen liikenteen alalla jäsenvaltioissa on hyvin merkittävä puute, kun otetaan erityisesti huomioon, että nykyisessä direktiivissä määritellyn 10 prosentin tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä on ollut pääasiallinen kannustin biopolttoaineiden kehittämiselle. Komitea kehottaakin lisäämään biopolttoaineita (myös kestäväpohjaisesti tuotettuja perinteisiä) koskevan tavoitteen, joka voisi olla 14 prosenttia.

    10.

    katsoo, että uusiutuvista lähteistä tuotettu energia voi olla kilpailukykyistä, ja toteaa, että eräät uusiutuvan energian lähteet, esimerkiksi maalla sijaitsevat tuulipuistot, voivat kilpailla fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian kanssa ja että tuulivoiman kapasiteetin lisääminen yhdessä kehittyneemmän tekniikan kanssa voi edelleen laskea tuulienergian hintaa.

    11.

    toteaa, että puhtaan energian innovaatiot tarvitsevat hyvin toimivia sisämarkkinoita ja kovaa kilpailua, jotta uusilla markkinatoimijoilla olisi mahdollisuus laajentaa innovatiivisia uusiutuvan energian hankkeitaan. AK korostaa kuitenkin, että innovatiivisia hankkeita tulisi toteuttaa samoin ehdoin jo markkinoilla olevien toimijoiden kanssa.

    12.

    toteaa, että luodessaan tukijärjestelmiä uusiutuvan energian lähteiden käyttöönottoa varten jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää huomiota kullekin uusiutuvan energian tekniikalle tyypillisiin ominaisuuksiin (kuten hinta, riskitasot sekä mahdollisuudet tarjota järjestelmäratkaisuja), jolloin päästäisiin parhaaseen kustannustehokkuuteen ja edettäisiin kohti pitkäaikaisten hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista.

    13.

    katsoo, että Euroopan komission olisi kannustettava jäsenvaltioita kehittämään asianmukaisia tukitoimia uusiutuvien energialähteiden kehittämiseksi ja että jäsenvaltioilla olisi oltava joustavammat mahdollisuudet kehittää uuden sukupolven energiatekniikkaa ja turvata pienimuotoisia hankkeita, kuten sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset, jotka on liitetty paikallisiin kaukolämpö- ja jäähdytysverkkoihin.

    14.

    kiinnittää huomiota siihen, että uusiutuvien energiavarojen kehittäminen ja markkinoille pääsy edellyttävät merkittäviä rahoituslähteitä, joten on erityisen tärkeää asettaa ne etusijalle, ja että unionin tason sekä valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaisilla olisi oltava yhteinen näkemys pyrittäessä yhdistelemään ja laajentamaan eri rahoituslähteiden antamia mahdollisuuksia.

    15.

    pyytää Euroopan komissiota määrittelemään uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä selkeästi hyväksyttävän tukijärjestelmän käsitteen ottaen huomioon voimassa olevat jäsenvaltioiden säännökset ja pyrkimään yhdenmukaistamaan lainsäädäntöä ja lisäämään tämän sektorin investointien houkuttelevuutta.

    16.

    toteaa, että kunnianhimoisempien tavoitteiden toteuttamiseksi on yhtä tärkeää saada selkeää ja tarkkaa tietoa mahdollisuuksista hyödyntää vuoden 2020 jälkeenkin EU:n rahoitusvälineitä. Komitea korostaa myös, että on tärkeää käyttää kehittyneitä rahoitusmuotoja, jotta varmistetaan, että pääinvestoinnit tulevat yksityissektorilta. Komitea huomauttaa tähän liittyen, että 25 prosenttia Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoittamista hankkeista on ollut energia-alan hankkeita ja että rahasto on näin ollen edesauttanut merkittävästi alan elpymistä.

    17.

    toteaa, että uusiutuvista lähteistä tuotetun energian tukijärjestelmät ovat tehokas keino edistää sähkön tuottamista uusiutuvia energialähteitä käyttäen. Komitea korostaa kuitenkin, että 1. heinäkuuta 2014 alkaen sovelletuissa suuntaviivoissa valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 katsotaan, että uusiutuvan energian tuotanto olisi integroitava vaiheittain sähkön sisämarkkinoihin, valtion tuen olisi ilmennettävä alenevia tuotantokustannuksia ja markkinoiden vääristymät olisi estettävä. Komitea katsoo lisäksi, että fossiilisiin energialähteisiin liittyvät ulkoiset kustannukset on tehtävä läpinäkyvämmiksi.

    18.

    kannattaa periaatteessa tukijärjestelmien avaamista muissa jäsenvaltioissa toteutettaville hankkeille mutta toteaa, että jäsenvaltioiden tulisi tarkastella huolellisesti markkinoiden mahdollista avaamista, jotta voidaan välttää se, että tällainen velvoite vähentäisi paikallista sähkön ja lämmön tuotantoa, kun taloudellisesti vahvemmat EU:n jäsenvaltiot voivat päästä osallisiksi tuesta. Komitea katsoo näin ollen, että etusijalle olisi asetettava rajat ylittävään yhteistyöhön perustuvat tukijärjestelmät ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteenliitäntöihin.

    Sähkön sisämarkkinat ja riskinhallinta

    19.

    toteaa, että yhdentyneet energiamarkkinat ovat paras tapa varmistaa kohtuulliset energian hinnat ja energiahuollon varmuus sekä luoda edellytykset taloudellisesti tehokkaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian määrän lisäämiselle. Komitea suhtautuu näin ollen myönteisesti Euroopan komission ehdotuksiin luoda energiamarkkinoiden malli, joka kannustaa ottamaan käyttöön uusiutuvia energiavaroja, lisää kysynnän hallintaa, avaa yhdentyneet energiamarkkinat aluetasolla ja antaa enemmän valtaa kuluttajille.

    20.

    huomauttaa, että useissa jäsenvaltioissa sähkön hinta ei riipu kysynnästä ja tarjonnasta, vaan sitä sääntelevät viranomaiset. Tämä saattaa rajoittaa kilpailua ja vaikuttaa haitallisesti investointihalukkuuteen sekä uusien markkinatoimijoiden ilmaantumiseen ja on aina perusteltava asianmukaisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien kuluttajien suojelun kaltaisiin politiikan erityistavoitteisiin nähden. Alueiden komitea kannattaa siksi ehdotusta markkinoiden vapauttamisesta ja valtion puuttumisen vähentämisestä kuluttajahintojen alentamiseksi. Komitea toteaa kuitenkin, että sähkön hintojen sääntelyn purkamisen tulisi tapahtua jäsenvaltioissa asteittain ja ottaen huomioon energian erityislaatuisuus yleishyödyllisenä palveluna.

    21.

    toteaa, että paikalliset energiayhteisöt voivat olla tehokas tapa hallita energia-asioita yhteisötasolla. AK pyytää komissiota kehittämään teknisiä ja rahoituksellisia välineitä, jotka antaisivat paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuden tarjota näille yhteisöille kattavaa tukea.

    22.

    on samaa mieltä siitä, että kriisitilanteiden välttämiseksi jäsenvaltioiden olisi laadittava valmiussuunnitelmia riskien hallitsemiseksi, ja korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä pyrittäessä tehostamaan energiasektorin hallintoa. Komitea katsoo myös, että näitä suunnitelmia kehitettäessä on kuultava paikallis- ja alueviranomaisia.

    23.

    painottaa, että energiaköyhyyden torjunta edellyttää ongelman yhteistä määrittämistä EU:ssa, asiaa koskevan tiedon keräämistä ja vaihtamista yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa sekä kohdennettuja politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla autetaan haavoittuvimmassa asemassa olevia energiankuluttajia osallistumaan markkinoille ja lievitetään korkeiden energiahintojen aiheuttamaa rasitetta.

    Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER)

    24.

    pitää myönteisenä sitä, että oikeudellista järjestelmää tarkistetaan kattavasti eli energiamarkkinoiden yksittäisten näkökohtien lisäksi otetaan huomioon myös niiden suhteet toisiinsa, eri toimijoiden vuorovaikutus tavoitteiden saavuttamiseksi ja osaamisen jakaminen. AK suhtautuu myönteisesti ACER:n suurempaan rooliin verkkoja koskevan säännöstön kehittämis- ja täytäntöönpanoprosesseissa. Komitea huomauttaa kuitenkin, että Euroopan komission olisi varmistettava, että ACER saa asianmukaiset valtuudet, joiden nojalla se voi pyytää jäsenvaltioiden viranomaisilta tietoa ja toteuttaa muita koordinointitoimia.

    25.

    kiinnittää huomiota siihen, että suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ACER:n sääntelytoimet eivät korvaa kansallisia ratkaisuja. Komitea suosittelee myös kansallisten sääntelyviranomaisten vahvistamista. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset sääntelyviranomaiset ovat riippumattomia ja ettei niiden toimintaa rajoiteta. Niille olisi myönnettävä riittävät resurssit ja annettava kaikki tarvittavat valtuudet osallistua EU:n tason yhteistoimintaan.

    Kuluttajat ja tiedonvälityksen merkitys

    26.

    pitää tervetulleena Euroopan komission ehdotusta energiamarkkinoiden uudistamisesta siten, että kuluttajille tarjotaan enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja että heistä tulee tasavertaisia markkinatoimijoita, ja kannattaa komission ehdotusta älymittarien vapaaehtoisen ja tietosuojaperiaatteiden mukaisen käytön edistämiseksi, jolloin kuluttajat saisivat selkeämpiä laskuja ja heidän olisi helpompi vaihtaa energian toimittajaa.

    27.

    kiinnittää huomiota tarpeeseen lisätä tutkimusta sekä yhteistyötä paikallishallinnon edustajien kanssa, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää kuluttajien motiiveja osallistua sähkömarkkinoihin. Komitea toteaa, että ymmärtämällä entistä paremmin kuluttajien käyttäytymisen muutoksia voidaan saada tärkeää tietoa mahdollisuuksista edistää kuluttajien kehittymistä vahvoiksi ja vastuullisiksi uusiksi energiamarkkinoiden toimijoiksi.

    28.

    toteaa, että tutkimusten mukaan kuluttajat valittavat avoimuuden puutteen sähkösektorilla haittaavan heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää kilpailua ja osallistua aktiivisesti markkinoihin, koska he eivät saa riittävästi tietoa vaihtoehtoisista sähköntoimittajista ja eri vaihtoehdoista. AK korostaa näin ollen, että on tärkeää ratkaista asiakastietojen yksityisyyden ja turvallisuuden ongelmat ja kehottaa Euroopan komissiota kehittämään teknisiä ehdotuksia hyvän turvallisuustason takaamiseksi.

    29.

    korostaa paikallis- ja alueviranomaisten merkitystä edistettäessä energiayhteisöjen perustamista. Komitea toteaa, että paikallishallinnon edustajista voi olla apua seuraavilla aloilla: valmiuksien kehittäminen, rahoituksen hankkiminen, koulutus, hyvien käytäntöjen jakaminen, tekninen apu ja kumppanuuksien kehittäminen.

    30.

    korostaa tiedonvälityksen merkitystä motivoitaessa kuluttajia ryhtymään aktiivisiksi toimijoiksi energiasektorilla, ja toteaa, että tässä yhteydessä alueiden komitealla on tärkeä rooli, jota on tuettava, koska se voi antaa merkittävän panoksen jakamalla tietoa, tekemällä ideoita tunnetuksi paikallisyhteisöissä ja osallistumalla hyvien kokemusten jakamiseen.

    Paikallis- ja alueviranomaisten rooli

    31.

    toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on energia-alalla tärkeä rooli: paikallis- ja alueviranomaiset voivat toimillaan vaikuttaa energiainfrastruktuurin kehittymiseen ja markkinoiden muodostumiseen, ne tarjoavat palveluja, vastaavat kaavoituksesta ja maankäyttöpolitiikasta, katuvalaistuksesta, liikennejärjestelyistä ja asuinalueiden hallinnasta, päättävät lupien myöntämisestä sekä huolehtivat asukkaille suunnatusta valistuksesta ja tiedotuksesta. AK toteaa myös, että paikallis- ja alueviranomaiset hallinnoivat merkittäviä varoja energiaa vaativia tuotteita ja palveluja koskevien julkisten hankintojen osalta. Viranomaistahot ovat usein myös energiantuottajia.

    32.

    kiinnittää huomiota siihen, että komission ehdotuksissa paikallis- ja alueviranomaisia ei mainita tärkeinä energiasektorin toimijoina, ja kehottaa komissiota pitämään paikallis- ja alueviranomaisia keskushallinnon viranomaisten kanssa tasavertaisina toimijoina toteutettaessa alaan liittyviä jatkotoimia.

    33.

    toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat osaltaan edistää uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuuden parantamista paikallis- ja aluetasolla esimerkiksi laatimalla kunnianhimoisia tavoite- ja toimenpideohjelmia, yksinkertaistamalla hallintomenettelyjä ja säännöksiä, tarjoamalla taloudellista tukea samoin kuin valistustoiminnan avulla. Komitea korostaa tältä osin, että yli 6 600 paikallis- ja alueyhteisöä on liittynyt kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen ja että muitakin paikallis- ja alueyhteisöjä olisi kannustettava liittymään vapaaehtoisesti siihen ja muihin vastaaviin kansainvälisiin aloitteisiin.

    34.

    katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisia olisi kuultava tulevista erityistoimista, sillä niiden rooliin kuuluvat infrastruktuurin suunnittelu, sijoittajien houkuttaminen sekä kuluttajaneuvonta ja kuluttajien kuuleminen.

    35.

    tarjoaa apuaan Euroopan paikallis- ja alueviranomaisille, jotta ne voivat luoda suhteita asianomaisiin asiantuntijoihin parantaakseen valmiuksiaan ja yhteisten toimintatapojen koordinointia.

    Toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate

    36.

    toteaa, että eräät kansalliset parlamentit ovat ilmaisseet epäilevänsä sitä, noudatetaanko Euroopan komission ehdotuksissa toissijaisuusperiaatetta. Paikallis- ja alueviranomaisilla on merkittävä vastuu pyrittäessä varmistamaan EU:n säädösten tehokkuus. Tästä syystä komitea katsoo, että saattaa olla tarpeen arvioida tarkemmin sitä, onko toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudatettu.

    Bryssel 13. heinäkuuta 2017.

    Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

    Markku MARKKULA


    Top