23.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 482/89

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVII osaston 173 artiklan (entinen EY:n perustamissopimuksen 157 artikla), joka käsittelee unionin teollisuuspolitiikkaa ja jossa nimenomaisesti mainitaan unionin teollisuuden kilpailukyky,

—

ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten – Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys” (COM(2012)0582),

—

ottaa huomioon energiatehokkuudesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (1),

—

ottaa huomioon 29. marraskuuta 2012 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta vuoteen 2020 ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (COM(2012)0710),

—

ottaa huomioon 30. marraskuuta 2011 annetun komission ehdotuksen asetukseksi yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä edistävästä ohjelmasta (2014–2020) (COM(2011)0834),

—

ottaa huomioon 31. heinäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon rakennusalaa koskevasta eurooppalaisesta strategiasta (COM(2012)0433),

—

ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Pienet ensin”, eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”) (COM(2008)0394),

—

ottaa huomioon 4. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Raaka-aineita koskeva aloite: työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen” (COM(2008)0699),

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke: Innovaatiounioni” (COM(2010)0546),

—

ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa” (COM(2011)0571),

—

ottaa huomioon 14. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn parantaminen” (COM(2011)0642),

—

ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Energia-alan etenemissuunnitelma 2050” (COM(2011)0885),

—

ottaa huomioon 13. helmikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Innovointistrategia kestävää kasvua varten: biotalousstrategia Euroopalle” (COM(2012)0060),

—

ottaa huomioon 30. toukokuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vakauden, kasvun ja työllisyyden edistäminen” (COM(2012)0299),

—

ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Kehitystä vauhdittava keskeistä teknologiaa koskeva eurooppalainen strategia – silta kasvun ja työllisyyden edistämiseen”(COM(2012)0341),

—

ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Vihreä kirja – Euroopan talouden pitkäaikainen rahoitus” (COM(2013)0150),

—

ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Vihreä kirja – Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuoteen 2030” (COM(2013)0169),

—

ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka on liitetty 4. marraskuuta 2008 annettuun komission tiedonantoon ”Raaka-aineita koskeva aloite – työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen” (COM(2008)0699) – (SEC(2008)2741),

—

ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Competitiveness of the European High End Industries” (SWD(2012)0286),

—

ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, joka on liitetty tiedonantoon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten – Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys” (SWD(2012)0297),

—

ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”European Competitiveness report 2012. Reaping the benefits of Globalisation” (SWD(2012)0299),

—

ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2013 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Industrial relations in Europe 2012” (SWD(2013)0126),

—

ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Komission jatkotoimet pk-yrityksille suunnatun, EU:n sääntelyä koskevan Top 10 -kuulemisen johdosta” (COM(2013)0446 lopullinen),

—

ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Rakennusalan ja rakennusalan yritysten kestävää kilpailukykyä koskeva strategia” (2),

—

ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Työntekijöiden osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet hyvän yrityshallinnon perustekijänä ja vakaana väylänä ulos kriisistä” (3),

—

ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman investoimisesta vähähiilisten teknologioiden kehittämiseen (SET-suunnitelma) (4),

—

ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä (5),

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa (6),

—

ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta (7),

—

ottaa huomioon 13. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman tehokkaasta eurooppalaisesta raaka-ainestrategiasta (8),

—

ottaa huomioon 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman resurssitehokkaasta Euroopasta (9),

—

ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden toimenpidepaketista ja kasvun edistämistoimista (10),

—

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Pk-yritykset: kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet” (11),

—

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman liuskekaasun ja liuskeöljyn erottelun ympäristövaikutuksista (12),

—

ottaa huomioon 21. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman liuskekaasun ja -öljyn teollisista, energia- ja muista näkökohdista (13),

—

ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Energia-alan etenemissuunnitelma 2050 – energian tulevaisuus” (14),

—

ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman etenemissuunnitelmasta siirtymiseksi kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 (15),

—

ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman uusiutuvan energian nykyisistä haasteista ja mahdollisuuksista EU:n energian sisämarkkinoilla (16),

—

ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Euroopan unionin teollisuusalueita koskevat alueelliset strategiat” (17),

—

ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman sosiaalisesta asuntotuotannosta Euroopan unionissa (18),

—

ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Osuuskuntien panos kriisin voittamisessa” (19),

—

ottaa huomioon 4. helmikuuta 2013 käymänsä keskustelun sen jälkeen kun komissio oli antanut julkilausumansa Euroopan teollisuuden elpymisestä tämänhetkisten vaikeuksien valossa (2013/2538(RSP)),

—

ottaa huomioon 10. ja 11. joulukuuta 2012 pidetyssä kilpailukykyneuvoston 3208. istunnossa annetut päätelmät ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten”,

—

ottaa huomioon komission puolesta vuonna 2011 laaditun kertomuksen ”EU industrial structure 2011 – Trends and Performance”,

—

ottaa huomioon alueiden komitean puolesta huhtikuussa 2013 toteutetusta Eurooppa 2020 -strategian aloitteita koskevasta selvityksestä laaditun kertomuksen globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta,

—

ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten. Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys” (20),

—

ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (21),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0464/2013),

A.

ottaa huomioon, että unionin teollisuus on ajautunut ennenkuulumattomaan kriisiin ja että siinä yhdistyy useita tekijöitä, jotka vaikuttavat haitallisesti sen kilpailukykyyn;

B.

ottaa huomioon, että Euroopan komission esittämät luvut ovat kunnianhimoisia mutta ehdollisia, koska ne riippuvat lukuisista tekijöistä, joita ei ole vielä määritetty asianmukaisesti,

C.

ottaa huomioon, että Euroopan teollisuudella on merkittävä asema ja se on merkittävä osa kriisin ratkaisua;

D.

ottaa huomioon, että Euroopan teolliset kilpailijat ovat jo vuosia kehittäneet voimakkaita teollisuusstrategioita;

E.

ottaa huomioon, että EU tarvitsee strategian talous- ja rahoituskriisistä selviytymiseen ja uuden talouden dynamiikan käynnistämiseen;

F.

ottaa huomioon, että komissio pyrkii teollisuuspolitiikkaa koskevalla tiedonannollaan teollisuuspolitiikkaan, jolla valmistellaan teollisuuden käännettä;

G.

ottaa huomioon, että Euroopan yhteinen tulevaisuus teollisuuden sijaintipaikkana perustuu nykyaikaistamissuunnitelmaan, jolla vahvistetaan innovointikeskuksia ja poistetaan kehitysvajeet teollisesti ja rakenteellisesti heikoilta alueilta;

H.

ottaa huomioon, että luotonsaantirajoitukset vähentävät investointeja sekä haittaavat innovointia ja uusien tehokkaiden teknologioiden käyttöönottoa; katsoo siksi, että eurooppalainen teollisuuspolitiikka tarvitsee vankan rahoitusrakenteen, jolla edistetään investointeja;

I.

ottaa huomioon, että eteläisen Euroopan rahoitusolosuhteet ovat tiukemmat ja edellyttävät räätälöityjä rahoitusratkaisuja;

J.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden olisi otettava oppia teollisuuden rakenneuudistusta koskevista menetelmistä, jotka ovat tuottaneet menestystä Euroopassa ja muissa maailman valtioissa;

K.

toteaa komission huomauttaneen, että EU:n teollisuudenalat voivat saada takaisin houkuttelevuutensa maailmanlaajuisten palkkaerojen odotetun kaventumisen johdosta;

L.

ottaa huomioon, että eurooppalaisen teollisuuspolitiikan yleisten edellytysten parantaminen edellyttää EU:n sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimivuutta sosiaalisessa markkinataloudessa;

M.

ottaa huomioon, että unionin tärkeimpänä tavoitteena on oltava teollisuusalojen ja tietotaidon turvaaminen mahdollistaen samalla teollisuutensa maailmanlaajuisen kilpailukyvyn palauttamisen;

N.

katsoo, että teollisuuden energiakustannukset ja energiahintojen kasvava ero unionin ja muiden teollistuneiden valtioiden (erityisesti Yhdysvaltojen) välillä ovat entistä tärkeämmässä asemassa, mikäli nykyisten suuntauksien johdosta ei toteuteta asianmukaisia toimia;

O.

ottaa huomioon, että globaalit haasteet edellyttävät ehdottomasti sitä, että energian ja resurssien tehokas käyttö muodostaa unionin teollisuuden uudistamisen perustan, jos tarkoituksena on säilyttää unionin teollisuuden kilpailukyky jatkossakin;

P.

ottaa huomioon, että EU:ssa tarvitaan sellaista teollisuuspoliittista lähestymistapaa, jossa yhdistetään toisiinsa kilpailukyky, kestävyys ja ihmisarvoinen työ, jotta suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin voidaan vastata;

Q.

ottaa huomioon, että on tarpeen taata EU:n energia-, ilmasto-, ympäristö-, teollisuus-, ja kauppapolitiikan johdonmukaisuus, jotta voidaan saavuttaa tasapaino ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden ja RISE-strategian tavoitteiden välillä;

R.

ottaa huomioon, että työn tuottavuus on kasvanut viime vuosikymmeninä paljon nopeammin kuin resurssien tuottavuus ja että arvioiden mukaan työn osuus on alle 20 prosenttia tuotantokustannuksista, kun resurssikustannusten osuus on 40 prosenttia;

S.

ottaa huomioon, että EU:ssa on myös valtavat innovointivalmiudet, kun kuusi jäsenvaltiota kuuluu maailman 50 innovatiivisimman valtion joukossa kymmenen parhaan joukkoon;

T.

ottaa huomioon, että teollisuuspolitiikkaan liittyy voimakkaita yhteiskunnallisia näkökohtia, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan;

U.

ottaa huomioon, että Euroopan teollisuuspolitiikka edellyttää vahvaa työvoimaa, mutta keskimäärin vain noin seitsemän prosenttia matalan osaamistason työntekijöistä on saanut lainkaan koulutusta;

1.

suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio keskittyy teollisuuspolitiikkaan, sillä se on keskeisen tärkeää talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta, pitkän aikavälin hyvinvoinnin varmistamiseksi ja työttömyyden ongelman ratkaisemiseksi, kun otetaan huomioon, että joka neljäs uusi työpaikka syntyy teollisuudessa ja että ala työllistää noin 34 miljoonaa henkilöä; korostaa, että teollisuuspolitiikalla on puututtava EU:n talouden suhteellisiin heikkouksiin, oli kyse sitten T&K-investointien vähyydestä, energian hintakehityksestä, byrokratiasta tai rahoituksen saatavuuden ongelmista; toteaa, että teollisuuden osuus T&K-menoista on 80 prosenttia ja että Euroopan viennistä liki 75 prosenttia koostuu teollisuustuotteista; tähdentää, että merkittävä osa Euroopan talouden arvosta saadaan teollisuudesta, sillä jokainen teollisuustyöpaikka luo suurin piirtein kaksi uutta työpaikkaa alihankinta- ja palvelualoilla;

2.

painottaa, että Euroopan teollinen rooli ja merkitys perustuu tulevaisuudessa RISE-strategiaan (teollisuuden renessanssi kestävää Eurooppaa varten), jolla tähdätään teknologisten, liiketoiminnallisten, rahoituksellisten, ympäristöllisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden avulla kolmanteen teolliseen vallankumoukseen ja johon sisältyy tehokkuusstrategia, jolla teollistetaan Eurooppa uudelleen, vahvistetaan Euroopan teollisuutta kokonaisuudessaan ja vastataan kasvaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin; uskoo, että RISE-strategialla voidaan luoda uusia markkinoita muun muassa uusille ja innovoiville tuotteille ja palveluille, uusia liiketoimintamalleja, uusia luovia yrittäjiä ja yrityksiä, uusia työpaikkoja ja uutta ihmisarvoista työtä, mistä seuraa teollisuuden uudistuminen, johon sisältyy taloudellista dynaamisuutta, luottamusta ja kilpailukykyä; katsoo, että yksi tärkeimmistä prioriteeteista on vahvojen teollisuudenalojen ja tietotaidon säilyttäminen ja että avoimet markkinat, energian ja raaka-aineiden saatavuus sekä innovointi ja energia- ja resurssitehokkuus muodostavat tällaisen kilpailustrategian keskeiset pilarit; toteaa, että luotettava tulevaisuuteen suuntautunut liikenneinfrastruktuuri, energian tuotanto- ja jakeluinfrastruktuuri sekä televiestintäinfrastruktuuri ovat myös hyvin tärkeässä asemassa;

3.

katsoo, että RISE-strategia on sisällytettävä ekologiseen ja sosiaaliseen markkinatalouteen yrittäjyyden ja reilun kilpailun periaatteiden, ulkoisten kustannusten sisällyttämistä koskevan pitkän aikavälin tavoitteen, asianmukaisten rahoituspolitiikkojen sekä ympäristötietoisen talouden ohjausjärjestelmän mukaisesti; toteaa, että unionin teollisuuspolitiikan on oltava yhteensopiva sellaisten näkemysten kanssa, joita ohjaavat innovointi, kestävyys ja kilpailukyky ja jotka vahvistavat eri teollisuuden aloja ja tietotaitoa sekä kierrätystaloutta; panee merkille teollisuuden ja yritysten keskeisen aseman niin kestävyyden kuin toimitusketjujen avoimuuden merkityksen edistäjinä;

4.

painottaa, että RISE-strategia edellyttää lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmaa, jotta turvataan tuotantovälineet ja tietotaito kiireellisiin haasteisiin (kuten tuotannon ylikapasiteetti, rakenneuudistukset ja vilpillinen kilpailu) vastaamiseksi joillakin aloilla, sekä etenemissuunnitelmaa aikatauluineen, joka pannaan täytäntöön pitkällä aikavälillä sovellettavalla lähestymistavalla, joka perustuu selkeisiin ja vakaisiin tavoitteisiin, tieteeseen perustuviin indikaattoreihin sekä elinkaareen ja kierrätystalouteen perustuviin toimintatapoihin ja jolla mahdollistetaan kannustimet ja tarjotaan kannustimia investointien ohjaamiseksi luovuuteen, taitoihin, innovointiin ja uusiin teknologioihin sekä edistetään Euroopan teollisen pohjan nykyaikaistamista, kestävyyttä ja kilpailukykyä noudattamalla arvoketjusta tietoista politiikkaa, joka kattaa kaikki yritykset koosta riippumatta, ottaa myös perusteollisuuden asianmukaisesti huomioon ja edistää tuotantoketjun säilymistä Euroopassa; katsoo, että tämän nykyaikaistamisen olisi perustuttava sekä keskeisille että uusille teollisuudenaloille ja että sillä on tavoiteltava kestävän kehityksen periaatteiden mukaista kasvua;

5.

korostaa, että teollisuuspolitiikka käsittää kaikki politiikanalat, joilla on vaikutusta teollisuuteen; toteaa, että teollisuuspolitiikassa on tarkasteltava Eurooppa 2020 -strategiassa ja tavoitteissa esitettyjä merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, energiaa, resursseja, työllisyyttä, teollisuutta ja ilmastoa koskevat tulevat tavoitteet mukaan luettuina, ja että se on integroitava tehokkaasti EU-ohjausjakson prosessiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin, jotta luodaan välttämättömät edellytykset investoinneille ja kunnollisten työpaikkojen luomiselle erityisesti nuorille; kehottaa komissiota parantamaan tiedotustoimiaan, jotka liittyvät sen teollisuuspolitiikan tukemista koskeviin sitoumuksiin, jotta palautetaan sijoittajien, työntekijöiden ja kansalaisten luottamus unionin toimiin;

6.

panee merkille, että unionin teollisuuden osuus unionin yhteisestä bruttokansantuotteesta (BKT) on laskenut 15 vuodessa 20 prosentista 15 prosenttiin;

7.

katsoo, että RISE-strategialla on pyrittävä kunnianhimoisiin ja realistisiin teollisiin tavoitteisiin; panee merkille, että 20 prosentin työllisyyden yleistavoitteen saavuttaminen edellyttäisi vähintään 400 000 uuden teollisuuden työpaikan luomista vuosittain; tukee voimakkaasti 20 prosentin tavoitetta ja ehdottaa, että sitä pidetään EU:n 20-20-20-tavoitteiden mukaisena suuntaa-antavana tavoitteena;

8.

katsoo, että näiden tavoitteiden olisi ilmennettävä teollisuuden alalla vallitsevaa uutta asiaintilaa, kuten valmistusteollisuuden ja palvelualan integroiminen (manu-services), sekä siirtymistä kohti dataohjattua taloutta ja lisäarvon tuotantoa; kehottaa komissiota arvioimaan ja perustelemaan tältä osin näiden tavoitteiden edistämiseksi toteuttamiaan toimia ja tarkastelemaan uudelleen teollisuudenalojen luokittelua;

9.

korostaa, että teollisuudenalojen toimien avulla voidaan selvitä kriiseistä, ei vähiten siksi, että niillä synnytetään ympäröivää palvelutaloutta;

10.

pyytää komissiota pitämään kiinni sitoumuksestaan laatia indikaattoreita, joilla voidaan valvoa ja arvioida uudelleenteollistamisprosessia; korostaa, että näiden indikaattoreiden on oltava sekä määrällisiä että laadullisia, jotta voidaan varmistaa, että prosessi on kestävä ja ympäristönsuojelun kanssa yhteensopiva;

11.

odottaa, että asianmukaisesti täytäntöön pantuna RISE-strategialla voidaan elvyttää teollisuutta ja palauttaa tuotantoa EU:hun, kun kiinnitetään huomiota toimitusketjun hallintoon ja otetaan huomioon myös erityiset alueelliset valmistuskulttuurit ja alueellinen kysyntä huolehtien samalla tärkeistä kehittyvistä aloista, jotka ovat välttämättömiä kestävälle taloudelle ja yhteiskunnalle;

12.

korostaa, että RISE-strategian onnistuminen edellyttää, että se perustuu asianmukaiseen, selkeään ja ennustettavissa olevaan, politiikkojen väliset päällekkäisyydet välttävään makrotaloudelliseen kehykseen, ja että sille osoitetaan julkisten ja yksityisten investointien vivuttamiseen ja EU:n yleisen kilpailukyvyn edistämiseen tarvittavat budjettivarat; pitää valitettavana, että EU:n nykyinen hallitseva makrotalouspolitiikka ei mahdollista investointeihin ja innovointiin tarvittavan pääoman saantia etenkään pk-yrityksille ja on siten teollisuuspolitiikan vastaista; peräänkuuluttaa tässä yhteydessä älykästä, kestävää ja osallistavaa Euroopan laajuista kasvustrategiaa ja pitää valitettavina neuvoston monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1A tekemiä leikkauksia, jotka kohdistuivat erityisesti Horisontti 2020 -aloitteeseen, Cosme-ohjelmaan ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan merkittävästi näiden ohjelmien taloudellista kapasiteettia;

13.

korostaa, että Euroopan uudelleenteollistamiseen voitaisiin vaikuttaa myönteisesti luomalla EU:n talousarvioon omia varoja;

14.

korostaa, että EU:n teollisuuspolitiikka on määriteltävä yksiselitteisesti, sillä tällä hetkellä EU:ssa ja jäsenvaltioissa vallitsee teollisuuspolitiikan alalla monia erilaisia käytäntöjä ja suuntauksia;

15.

on tyytyväinen komission monialaiseen lähestymistapaan teollisuuspolitiikassa ja korostaa, että on tärkeää soveltaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa johdonmukaisesti ja koordinoidusti siten, että kaikilla muilla politiikan aloilla (kuten kilpailu, kauppa, energia, ympäristö, rakennerahastot ja sisämarkkinat) otetaan huomioon RISE-strategian tavoitteet; viittaa tässä yhteydessä Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön, joka todistaa, että menestyksekäs yhtenäinen ja innovatiivinen toiminta teollisuuspolitiikan alalla on mahdollista, tuottaa kasvua, varmistaa työpaikkoja ja on luonteeltaan yhdentymistä edistävää ja työmarkkinaosapuolet huomioon ottavaa; katsoo, että RISE-strategian olisi perustuttava pikemminkin horisontaaliseen kuin vertikaaliseen teollisuuspolitiikan käsitteeseen; katsoo, että alakohtaisilla toimenpiteillä olisi tuettava arvoketjuja ja sellaisia toimintaklustereita, joihin liittyy merkittävää kasvupotentiaalia, ja että ne on liitettävä alakohtaiseen erikoistumiseen, jotta edistetään huipputeknologiaa ja korkean lisäarvon strategioita sekä innovointia, taitoja, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja luovuutta perusteollisuus asianmukaisesti huomioon ottaen; panee tässä yhteydessä merkille autoteollisuuden (Cars 2020) ja terästeollisuuden (teräsalan toimintasuunnitelma) alakohtaiset strategiat ja kehottaa komissiota ryhtymään asianmukaisiin toimiin näiden strategioiden panemiseksi täytäntöön; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kiinnittämään riittävästi huomiota aloihin, joilla osaaminen on vankkaa, tutkimukseen ja kehitykseen investoidaan voimakkaasti ja lisäarvoa tuotetaan, prosesseihin liittyvät innovaatiot mukaan luettuna;

16.

ehdottaa, että komissio toteuttaisi kattavan alakohtaisen selvityksen eurooppalaisen teollisuustuotannon lisäarvosta maailmanlaajuisissa tuotantoketjuissa, jotta voitaisiin määrittää eri teollisuudenalojen juurtuminen eri jäsenvaltioihin, ja kehottaa komissiota laatimaan tehokkaamman yhteisen strategian EU:n teollisten etujen puolustamiseksi;

17.

katsoo, että EU tarvitsee yksityisen teollisuuden ja julkisten laitosten älykästä yhdistelmää tehostaakseen arvoketjujen muodostumista EU:ssa;

18.

korostaa, että tulevaisuudessa koheesiopolitiikka on tärkeimpiä teollista innovointia älykkään erikoistumisen avulla edistäviä unionin politiikan aloja, jolla voidaan vastata kestävään energiaan, ilmastonmuutokseen ja sekä materiaalisten että henkilöresurssien tehokkaaseen käyttöön liittyviin haasteisiin; katsoo näin ollen, että tulevan koheesiopolitiikan ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tuki on ratkaisevan tärkeää unionin ja sen alueiden uudelleenteollistamiselle aidosti nykyaikaisella teollisuuspolitiikalla, jonka on oltava osallistava, kestävä, energiatehokas ja erittäin kilpailukykyinen; kehottaa tehostamaan koheesiopolitiikan ja Horisontti 2020 -ohjelmien välistä koordinointia ja synergiaetuja, jotta voidaan perustaa alueellisia innovointihautomoja ja maksimoida innovointia aluetasolla;

19.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että teollisuuspolitiikkaan tarvitaan tehokas ja yhdennetty hallintorakenne, joka käsittää myös toiminnan seurannan; palauttaa mieleen Langen teollisuutta koskeneessa mietinnössä esitetyn Euroopan parlamentin suosituksen, että komission asiasta vastaaviin pääosastoihin perustettaisiin pysyvä teollisuuspolitiikan työryhmä, joka ottaa huomioon sidosryhmien palautteen ja koordinoi ja valvoo täytäntöönpanoa; korostaa, että parlamentille olisi tiedotettava säännöllisesti teollisuuspolitiikan kehityksestä, ja pyytää komissiota raportoimaan Euroopan parlamentille vuosittain RISE-strategian edistymisestä sekä siitä, missä määrin sen tavoitteet on saavutettu saatavissa olevien välineiden avulla; ehdottaa, että myös prioriteettitoimintalinjoista vastaavat työryhmät julkaisevat vuosikertomuksen; pyytää komissiota myös toteuttamaan tutkimuksen, jossa määritetään Euroopan teollisuuteen ja tiettyihin aloihin kohdistuvat ylikapasiteettiin ja rakenneuudistuksiin liittyvät haasteet, jotta voidaan esittää ratkaisuja lyhyellä aikavälillä, ja kehottaa komissiota seuraamaan eurooppalaisen valmistusteollisuuden mahdollista siirtämistä muualle; korostaa, että RISE-strategian toteuttaminen edellyttää sidosryhmien allianssia ja kumppanuutta, jotka kattavat eri alojen (pk-yritykset mukaan luettuina) teollisuuden, ammattiliitot, korkeakoulut sekä kansalaisyhteiskunnan, kuten kuluttajien eturyhmät ja kansalaisjärjestöt; kehottaa komissiota hyödyntämään perussopimuksen 173 artiklan 2 kohtaa täysimääräisesti RISE-strategian edistämiseen ja sen resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen; korostaa, että on tärkeää parantaa unionin teollisuuspolitiikan alan viestintää kansalaisiin ja erityisesti nuoriin nähden, jotta korostetaan unionin teollisuuden, sen ammattien ja siihen liittyvien taitojen merkitystä;

20.

katsoo, että RISE-strategialla on pyrittävä luomaan Eurooppaan houkutteleva ja kilpailukykyinen ympäristö, joka vauhdittaa investointeja kaikkialla unionissa ja sen alueilla ja erityisesti Etelä-Euroopassa, jotta voidaan lisätä kasvua erityisesti edistämällä älykästä erikoistumista ja klustereiden muodostamista, myös rajat ylittäviä klustereita ja liiketoimintaverkostoja;

21.

kiittää varapuheenjohtaja Antonio Tajania tämän työstä teollisuuspolitiikan koordinoimiseksi tiiviimmin kilpailukykyneuvoston kanssa; toteaa, että RISE-strategiaa koskevan teollisuuspolitiikan olisi muodostettava yhteinen perusta EU:lle, mutta painottaa, että tällöin on otettava huomioon toisistaan eroavat kansalliset ja alueelliset olot ja että sitä on koordinoitava jäsenvaltioiden teollisuuspolitiikan kanssa; kannattaa ajatusta vahvistaa kilpailukykyneuvoston asemaa siten, että se voisi tukea yhdessä komission kanssa politiikkojen vertikaalista yhteensovittamisesta Euroopan, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla; toteaa, että muun muassa älykäs sääntely ja hallintotaakan pienentäminen ovat teollisen kasvun keskeisiä edellytyksiä;

22.

katsoo, että eri alueelliset tasot on otettava täysimääräisesti mukaan uudelleenteollistamisen prosessiin, minkä johdosta niillä olisi toteutettava koordinoituja toimia alueidensa painopistealueiden, mahdollisuuksien ja vahvuuksien määrittämiseksi sekä pk-yritysten kehityksen vauhdittamiseksi; toteaa, että kriisi kohdistuu ensimmäiseksi pk-yrityksiin, vaikka niillä onkin se etu, että ne pystyvät kokonsa ja riittävän reagointikykynsä ansiosta vastaamaan muutoksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön pk-yrityksille tarkoitettuja erityisiä tuki- ja avustusohjelmia sekä tukemaan pk-yrityksiä kehittymään alansa johtaviksi teollisiksi toimijoiksi; on tyytyväinen alueiden komitean sekä komission työhön älykkäiden erikoistumisstrategioiden laatimiseksi, jotta EU:n rahoitus voidaan kohdentaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin;

23.

kehottaa jäsenvaltioita perussopimusten mahdollisten muutosten yhteydessä luomaan sellaisen yhteisen teollisuuspolitiikan, jonka yhteydessä sovitaan kunnianhimoisista tavoitteista ja välineistä samaan tapaan kuin yhteisessä maatalouspolitiikassa, eli yhteistä strategiaa tukevasta todellisesta monikansallisesta yhteistoiminnasta, huomattavista rahoitusvaroista ja markkinoiden sääntelyvälineistä, joita käytetään maailman muilla merkittävillä kauppa-alueilla ja joita ovat esimerkiksi valuuttaväline tai valtiontukisäännöt, jotka mukautetaan EU:n teollisuuden tarpeisiin pitäen kuitenkin kiinni siitä, että toimitaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

24.

pitää myönteisenä, että komissio kiinnittää huomiota tuottajiin, erityisesti teollisuuden alalla, eikä ainoastaan kuluttajiin;

25.

pitää hyvin valitettavana, että komission ehdotuksessa ei ole palkkojen polkemisen ja sosiaalisen polkumyynnin torjumista, työntekijöiden osallistumista ja rakenneuudistusta koskevia toimenpiteitä;

26.

korostaa, että innovointia, tehokkuutta ja uusia teknologioita, kestävyyttä lisäävät teknologiat mukaan luettuina, edistävällä strategialla sekä uusilla liiketoimintamalleilla, luovuudella ja edistyneellä valmistusteknologialla voidaan uudistaa ja nykyaikaistaa EU:n teollista pohjaa ja lisätä EU:n keskeistä kilpailukykyä alueellisella ja yleisellä tasolla; katsoo, että innovointia on edistettävä kautta linjan ottaen huomioon kaikki sidosryhmät alkaen työntekijäportaasta ja muusta kuin teknisestä innovoinnista ja ulottuen tutkimuslaboratorioissa toteutettavaan huipputeknologian tutkimukseen ja kehitykseen; toteaa tältä osin, että on tärkeää ottaa työntekijät ennakoivasti mukaan innovointiprosessiin, jolla edistetään talous-, sosiaali- ja ympäristöalalla johtoasemassa olevia innovatiivisia yrityksiä; korostaa tarvetta luoda suotuisa toimintaympäristö ja pitää keskeisen tärkeänä varmistaa olosuhteet, joissa yritykset voivat toimia ja olla kilpailukykyisiä; katsoo, että on tarpeen vahvistaa EU:n tietopohjaa, vähentää hajanaisuutta edistämällä huippuosaamista tieteen ja koulutuksen aloilla, luoda olosuhteet, joissa hyvät ideat voidaan muuttaa markkinakelpoisiksi tuotteiksi, parantaa innovatiivisten yritysten rahoituksen saatavuutta, luoda innovointia tukeva toimintaympäristö ja poistaa sosiaalinen ja maantieteellinen epätasa-arvo tekemällä innovoinnin etuja tunnetuiksi koko Euroopassa; painottaa, että tässä yhteydessä olisi otettava huomioon erityisesti komission vuotuinen innovaatiokertomus (Innovaatiounionin tulostaulu 2013), jossa osoitetaan, miten innovaatiot vaikuttavat kestävän kilpailukyvyn vahvistamiseen, esitetään vertaileva arviointi EU:n jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta ja esitellään niiden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien suhteelliset vahvuudet ja heikkoudet;

27.

katsoo, että EU:n tutkimus- ja innovointivarojen olisi toimittava katalysaattorina ja niitä olisi käytettävä yhteisvaikutuksessa eri eurooppalaisten, kansallisten ja alueellisten välineiden ja varojen kanssa; palauttaa mieleen kolmen prosentin T&K-tavoitteen, jossa kaksi kolmasosaa tulee yksityiseltä sektorilta; kannattaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien luomista Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti ja kehottaa komissiota varmistamaan riittävät houkuttimet yksityisen sektorin investointien takaamiseksi;

28.

suhtautuu myönteisesti neljän prosentin osuuteen, joka kohdistetaan pk-yrityksille kohdennetun välineen kautta Horisontti 2020 -ohjelman kehyksessä;

29.

on tyytyväinen komission ekologisen suunnittelun, kehdosta kehtoon -lähestymistapaa soveltavan kierrätettävyyden, tuotteiden uusien kestävyyskriteerien ja rakennusprosessien sekä resurssitehokkuuden painotukseen; kehottaa esittämään resurssien tehokasta käyttöä koskevia lainsäädäntöehdotuksia ja tutkimuksia, jotta voidaan ottaa huomioon investointien toteuttamiskelpoisuus tehokkuutta, kannattavuutta ja pitkän aikavälin vaikutuksia koskevien kriteerien perusteella; kehottaa komissiota edistämään edelleen elinkaariajattelua yhdennetyllä tuotepolitiikalla, jossa otetaan huomioon tuotteen koko elinkaari (kehdosta kehtoon -lähestymistapa);

30.

on tyytyväinen komission toimintalinjoihin sekä mahdollisiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin; on kuitenkin huolestunut siitä, että suurten datamassojen ja tieto- ja viestintätekniikan kehitystä ei ole otettu asianmukaisesti huomioon; kehottaa komissiota sisällyttämään nämä kehityskulut asianmukaisesti strategiaan; katsoo, että laajakaistapalvelut ovat EU:n teollisuuden kehityksen avaintekijä ja voivat parantaa EU:n talouskasvua ja työllisyyttä ja siksi laajakaistayhteyksiin tehtävien investointien edistämisen olisi oltava edelleen yksi EU:n prioriteeteista nopeiden laajakaista- ja valokuituverkkojen saamiseksi käyttöön; kehottaa komissiota tukemaan klusterien muodostumista toimintalinjoissa sekä edistämään niiden välisiä synergioita ja heijastusvaikutuksia;

31.

korostaa, että siirryttäessä kestävään talouteen tieto- ja viestintäteknologian merkitys on keskeinen muun muassa dematerialisaation, ympäristöystävällisyyden valvomisen, liikenteen ja logistiikan tehokkuuden, sähköisten palvelujen ja terveyden aloilla; suhtautuu myönteisesti EU:n uuteen elektroniikka-alan teollisuusstrategiaan (New European Industrial Strategy for Electronics), jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa sirujen tuotanto EU:ssa ja korottaa sen osuus 20 prosenttiin maailmanlaajuisesta tuotannosta; painottaa, että on jatkettava tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämistä perinteisillä teollisuudenaloilla; lisäksi on kehitettävä uusia digitaalisia tuotteita ja palveluja, joilla autetaan saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet;

32.

on tyytyväinen edistynyttä valmistusteknologiaa koskevaan toimintalinjaan; katsoo, että SPIRE:n kaltaiset yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuudet voivat hyötyä siitä; katsoo, että tieto- ja innovointiyhteisön perustaminen vuoteen 2016 mennessä lisäarvoa luovan valmistusteollisuuden alalle on ensisijainen tavoite; kehottaa komissiota integroimaan EIP:n alaisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia käsittelevän eurooppalaisen asiantuntijakeskuksen (EPEC) kokemukset tuleviin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin; kannustaa komissiota luomaan edistynyttä valmistusteknologiaa koskevaa synergiaa myös jäsenvaltioiden, teollisuuden ja tutkimuslaitosten välille; kehottaa komissiota tarkastelemaan, missä määrin Yhdysvaltojen kansallinen valmistusteollisuuden innovaatioiden verkosto (National Network for Manufacturing Innovation) voisi toimia mallina;

33.

suhtautuu myönteisesti älykkäitä verkkoja koskevaan toimintalinjaan ja katsoo, että sen soveltamisalan laajentaminen ja uusien ehdotusten lisääminen tekisi siitä entistä tarkoituksenmukaisemman; suosittaa, että sen työhön sisältyisi myös komission mainitsema riittävän energiainfrastruktuurin, energian varastoinnin ja varatehon näkökulma, kuten tehokas sähköverkko, jonka liitosyksiköt auttavat toteuttamaan sähkön sisämarkkinat ja käsittelemään uusiutuvia energiavaroja, kuten merituulivoimaa, ja korkean teknologian digitaalista infrastruktuuria;

34.

kehottaa komissiota ehdottamaan sellaisia klusteripolitiikkaa ja klustereiden verkkoja koskevia ehdotuksia, joiden muotona on toisiinsa yhteydessä olevien yritysten, tavarantoimittajien, palvelujentarjoajien ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö erityisesti arvoketjuissa ja joilla myös edistetään klustereiden luonnollista alhaalta ylöspäin suuntautuvaa muodostumista vastauksena yrityksien ja/tai tutkimusalan tarpeisiin; painottaa, että erityisesti rakenteellisesti heikompien alueiden integroimiseksi Euroopan teollisuuden arvoketjuun on tärkeää muodostaa rajat ylittäviä klustereita unionin laajuisen kilpailun pohjalta, koska ne kannustavat aliedustettuja maita/alueita osallistumaan ja varmistavat taitotiedon siirtymisen kaikkien jäsenvaltioiden tutkimusyhteisöjen välillä; katsoo, että tämä on ratkaiseva näkökohta, joka on integroitava alueellisiin teollisuuspolitiikkoihin; toteaa, että komission olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota olemassa olevien klustereiden tukemiseen; kannustaa komissiota perustamaan resurssitehokkuuden alan klustereita tulevan pk-yritysten ympäristöystävällisen toimintasuunnitelman avulla;

35.

on tyytyväinen strategiaan, joka perustuu keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin aloilla, joilla EU:lla on vahva kilpailuetu ja mahdollisuus kasvattaa sitä, koska sillä on vahva tutkimuspohja, mutta katsoo, että tulosten hyödyntämiseksi tarvitaan lisätoimia, jotta tämä kilpailuetu myös saavutetaan; kannattaa ehdotettuja toimia koordinoinnin ja synergioiden parantamiseksi politiikanalojen ja välineiden, myös Horisontti 2020 -ohjelman, EIP:n, EU:n rakennerahastojen ja muiden julkisten ja yksityisten rahastojen välillä; on tyytyväinen aloitteisiin, jotka koskevat kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan liittyvien klusterikohtaisten toimien vahvistamista ja alueiden välisen yhteistyön lisäämistä; kehottaa komissiota välttämään sitä, että yksittäisiin yhteenliittymiin tai yksittäisiin yrityksiin perustetaan suljettuja piirejä; toteaa, että tutkimusinfrastruktuurin rahoituksen on oltava useille toimijoille hyödyllistä ja käyttökelpoista;

36.

kehottaa komissiota parantamaan älykkäät kaupungit -hankkeiden (Smart Cities) esimerkin perusteella viestintäverkkoja alueiden ja kaupunkien yhteistyön avulla, jotta yhteisiä palveluita hallinnoidaan ja energiaa tuotetaan ja kulutetaan tehokkaalla tavalla, ja kannustamaan energiatehokkuuden parantamista koskevia toimenpiteitä, joilla edistetään esimerkiksi huipputekniikkaa hyväksi käyttävien ja vähän energiaa kuluttavien rakennuksien rakentamista;

37.

panee merkille, että komission tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa vallitsevana suuntauksena on ”teknologian työntövoima”; katsoo, että on yleisesti vahvistettava markkinavetoisia toimenpiteitä ja toimia, joilla ratkaisut voidaan tehokkaasti saattaa markkinoille;

38.

kehottaa komissiota yhdistämään tarjontapuolen politiikan välineet kysyntäpuolen välineisiin perustamalla innovaatiokumppanuuksia (kuten älykkäitä kaupunkeja, aktiivista ikääntymistä ja raaka-aineita koskevat kumppanuudet) ja kehittämällä ”edelläkävijämarkkinoita”, joiden tavoitteena on edistää yhteiskunnan tarvitsemien uusien tuotteiden ja palveluiden saattamista markkinoille;

39.

kehottaa komissiota kehittämään strategian, jolla varmistetaan, että Eurooppa houkuttelee ulkomaisia lahjakkuuksia samalla, kun säilytetään suhteet ulkomailla oleskeleviin eurooppalaisiin lahjakkuuksiin; painottaa, että on tärkeää ottaa toimintaan mukaan EU:n ulkomaalaisyhteisöt ja rohkaista näitä hyödyntämään osaamistaan ja suhteitaan liiketoimintamahdollisuuksiin EU:ssa;

40.

katsoo, että kannustamalla kestäviä matkailun muotoja, joihin liittyy paikallisten tuotteiden kulutus, voidaan vauhdittaa maatalous- ja käsityötoiminnan elpymistä sekä mikroyritysten levittäytymistä paikallisesti ja voidaan antaa vauhtia talouden elpymiselle ja samalla varmistaa, että ympäristöstä huolehditaan asianmukaisesti siten, että kulttuureja ja asuinalueita suojellaan ja eroosiota ja maanvyörymiä estetään;

41.

pitää biotieteitä strategisena alana Euroopan unionille, koska se tarjoaa innovointimahdollisuuksia, sillä on merkittävä asema Euroopan teollisuustuotannossa, se luo suoraan ja välillisesti paljon työpaikkoja ja se tarjoaa mahdollisuuksia viedä tuotteita unionin ulkopuolelle;

42.

katsoo, että EU:n on teollisuuspolitiikkansa kehittämiseksi tehtävä poliittisia valintoja ja keskitettävä toimensa strategisiin aloihin, jotta vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin eurooppalaista tietotaitoa hyödyntäen; kannustaa näin ollen Euroopan komissiota laatimaan strategisen toimintasuunnitelman unionin biotieteiden alaa varten, kuten tiedonannossa ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten: teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys” on ehdotettu;

43.

painottaa, että Euroopan sisämarkkinat ovat keskeisessä asemassa Euroopan teollisuuden kotimarkkinoina ja että on kehitettävä sisämarkkinastrategia, joka edistää kysyntälähtöisiä innovaatiotarpeita, jotta voidaan edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa ja auttaa siten luomaan uusia markkinoita, liiketoimintamalleja ja teollisuudenaloja; korostaa, että tämä on erityisen olennaista, kun on kyse T&K-toiminnan tulosten levittämisestä markkinoille; tähdentää, että sisämarkkinoiden ennustettavien sääntöjen ja standardien – joita sovelletaan tehokkaasti jäsenvaltioissa – avulla yrityksille voidaan tarjota vakaat tulevaisuudennäkymät; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita saattamaan kiireesti loppuun tavaroiden, energian, televiestinnän, liikenteen, (komission aloitteessaan kaavailemien) ympäristöystävällisten tuotteiden ja pääomasijoitusten sisämarkkinat sekä varmistamaan tutkijoiden, tieteellisen tietämyksen ja tekniikan vapaan liikkuvuuden; huomauttaa, että toteuttamatta jääneet sisämarkkinat muodostavat esteen kasvulle, ja kehottaa komissiota tutkimaan, missä määrin kriisi on vaikuttanut sisämarkkinoihin, ja puuttumaan EU:ssa vallitseviin kustannuseroihin, jotka voivat haitata EU:n yrityksiä kolmansien maiden kilpailijoihin verrattuna; varoittaa, että sisämarkkinoiden pirstoutuminen voi johtaa kilpailun vääristymiseen EU:n jäsenvaltioiden välillä; kehottaa EU:ta pyrkimään yhteistyötään työoikeuden ja veroetujen alalla; kehottaa komissiota edistämään ”Made in Europe” -merkinnän käyttöä sisämarkkinoiden ja eurooppalaista alkuperää olevien tuotteiden vahvistamiseksi;

44.

on tyytyväinen komission aikomukseen laatia horisontaalinen toimintasuunnitelma innovatiivisten tavaroiden ja palvelujen kysynnän lisäämiseksi; kehottaa komissiota jatkamaan tutkimusta tuotteiden elinkaaresta alkaen raaka-aineista kierrätysvaiheeseen, jotta edistytään tuotteiden tehokkuuden viitearvojen määrittämisessä ottaen kustannus-hyötysuhteen ja innovointimahdollisuudet huomioon;

45.

painottaa, että julkisten hankintojen on oltava innovointia lisäävä tekijä; muistuttaa, että julkiset hankinnat ovat erottamaton osa kauppakumppaniemme teollisuuspolitiikkaa; uskoo, että valtiontukisuuntaviivojen avulla olisi pyrittävä lisäämään EU:n teollisuuden kilpailukykyä myös ottamalla käyttöön EU:n kauppakumppaneiden parhaita käytäntöjä ja hyviä esimerkkejä, edistettävä eurooppalaista yhteistyötä ja mahdollistettava innovointia tukevat toimenpiteet; uskoo, että standardoinnilla sekä yritysten yhteiskuntavastuulla ja myös maahantuotuja tavaroita koskevilla ympäristömerkinnöillä on tärkeä merkitys uuden teknologian käyttöönoton vauhdittamisessa; kehottaa komissiota asettamaan etusijalle toiminnot, jotka tukevat uusien tuotteiden, palveluiden ja teknologioiden standardointia ja yhteentoimivuutta Euroopan sisäisen kilpailun ja kansainvälisten kaupankäyntimahdollisuuksien tukipilarina;

46.

panee merkille, että markkinavalvonta on olennainen tukipilari tuotteiden turvallisuuden ja laadun varmistamisessa sisämarkkinoilla; pitää myönteisenä komission esittämää tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontapakettia ja korostaa samalla sitä merkitystä, joka alkuperämerkinnällä voi olla kuluttajien lisäksi myös entistä avoimemman kotimaisen ja kansainvälisen kauppapolitiikan yhteydessä; kehottaa komissiota valjastamaan internetin tehon ja vaikuttavuuden markkinavalvontaa koskevaan työhönsä tarjoamalla yleisölle mahdollisuuden osallistua antamalla pätevää palautetta tuotteista; korostaa tässä yhteydessä toimivan kuluttajansuojan merkitystä unionissa;

47.

painottaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen on tärkeä osa EU:n teollisuusstrategiaa; muistuttaa, että sisämarkkinoiden digitalisointi ja sähköisen kaupankäynnin kehittäminen sisämarkkinoilla on pk-yrityksille tärkeää; katsoo, että digitaaliset markkinat ja uudet tietotekniikat tarjoavat mahdollisuuden teolliselle kehittämiselle, jota voidaan hyödyntää vieläkin täysimääräisemmin ja jonka alalla Euroopan taitotieto on vankka; korostaa, että on ehdottoman tärkeää mukauttaa EU:n tieto- ja viestintäteknologian standardointipolitiikka markkinoiden ja toimintapolitiikkojen kehitykseen, joka johtaa muun muassa sellaisten yhteentoimivuuteen perustuvien unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen kuin sähköinen liiketoiminta ja kauppa, sähköiset rahtikirjat ja älykkäät liikennejärjestelmät;

48.

painottaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisen olisi oltava tärkeä osa EU:n teollisuusstrategiaa; korostaa, että verkon ja sen ulkopuolella toimiviin markkinoihin olisi sovellettava samaa sääntelykehystä reilun kilpailun varmistamiseksi ja kuluttajien suojelemiseksi;

49.

on tyytyväinen, että komissio hyväksyy ylimmän laatutason kulttuuri- ja luovalle teollisuudelle alakohtaisen taloudellisen määritelmän, joka kattaa horisontaalisesti eri tuote- ja palvelumarkkinoiden ylimmät segmentit ja perustuu erityispiirteisiin, kuten kulttuurin ja luovuuden panokseen, tuotteen arvostukseen, teollis- ja tekijänoikeuksiin, valmistuksen laatuun, muotoiluun ja innovointiin, markkinointiin ja kuluttajille osoitettuun viestintään; kehottaa komissiota tunnustamaan huippuosaamista vaativien ammattien erityisaseman niillä Euroopan teollisuudenaloilla, jotka ovat uusien työpaikkojen lähteitä Euroopassa ja jotka täyttävät neljä kriteeriä, jotka ovat luovuus, huippuosaaminen, osaaminen ja oppiminen koko uran ajan;

50.

suhtautuu myönteisesti komission aikeisiin tukea ylimmän laatutason tuotteiden alan kilpailukykyä ja panee merkille, että sen osuus on kolme prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta ja se tarjoaa suoraan ja epäsuorasti yli 1,5 miljoonaa työpaikkaa; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, joilla vastataan tämän alan osaamisvajeen riskiin, jotta nimenomaisesti eurooppalainen tuotanto ja osaaminen säilytetään;

51.

toteaa, että unionin terästeollisuuden kapasiteetista on käytössä vain 50 prosenttia ja että unionin terästuotanto on vähentynyt 25 prosenttia vuodesta 2008 alkaen;

52.

toteaa, että unionin autoteollisuus, joka valmisti 16 miljoonaa autoa vuonna 2007, tuottaa vuonna 2013 alle 12 miljoonaa autoa;

53.

katsoo, että nykyisen rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin olosuhteissa julkiset ja yksityiset investoinnit liittyvät olennaisesti kestävää kasvua koskevaan kokonaisstrategiaan; kannattaa tässä yhteydessä valtiontukijärjestelmän kokonaisuudistusta siten, että ryhdytään soveltamaan entistä vahvemmin sosiaalisiin ja taloudellisiin näkökohtiin perustuvaa lähestymistapaa noudattamalla kilpailusääntöjen yhteydessä SEUT:n 101 ja 102 artiklassa vahvistettua suurempaa joustavuutta; toistaa, että on tärkeää ottaa paremmin huomioon julkisten menojen laatu ja tehokkuus;

54.

korostaa, että teollisuuspolitiikassa olisi hyödynnettävä kaikilta osin kilpailupolitiikan välineitä tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi ja kilpailukykyisten markkinoiden edistämiseksi;

55.

kehottaa komissiota arvioimaan, onko sellainen tilanne yhteensopiva EU:n kilpailuoikeuden kanssa, jossa maailmanlaajuista suuryhtiötä kielletään luovuttamasta toimipaikkaa, jonka se on päättänyt sulkea, toiselle mahdolliselle liiketoiminnan jatkajalle tai julkiselle yhteisölle, joka jatkaisi liiketoimintaa väliaikaisesti;

56.

panee merkille teollisuustuotteiden sisämarkkinoiden uudistusta koskevan komission tutkimuksen; kehottaa komissiota varmistamaan, että nämä standardit ovat yhteensopivat markkinoiden kanssa;

57.

panee merkille komission ponnistelut sääntelyn järkeistämiseksi, joilla se pyrkii keventämään teollisuuden taakkaa lainsäädännön vaikuttavuutta heikentämättä ja joihin sisältyy vaikutustenarviointeja, kilpailukyvyn tarkasteluja, kuntotarkastuksia ja pk-yritystestejä, erityisesti mikroyritysten ja pk-yritysten osalta; tunnustaa tarpeen vakauttaa sääntelyä investointien edistämiseksi; katsoo, että hallinnollinen rasitus ja politiikkojen ristiriitaisuus muodostavat usein esteen teollisuusyritysten kilpailukyvyn parantamiselle ja että ponnisteluiden kyseisen rasituksen keventämiseksi olisi oltava poliittisen toimintaohjelman kärkipäässä, ja odottaa komission antavan tästä aiheesta ehdotuksia, joihin sisältyy konkreettisia tavoitteita; kannattaa sääntelyn johdonmukaisuutta, monialaista lähestymistapaa sääntelyyn, prioriteettien asettamista ja kilpailukyvyn entistä tarkempaa tarkastelua, joiden tulisi kuulua kiinteänä ja pakollisena osana vaikutustenarvioinnin suuntaviivoihin; pyytää jäsenvaltioita käyttämään pk-yritystestiä ja kilpailukyvyn tarkasteluun tarkoitettua testiä myös kansallisella tasolla; pitää myönteisinä komission pyrkimyksiä arvioida lainsäädännön kumulatiivisia vaikutuksia terästeollisuudessa ja kehottaa sitä kehittämään menetelmää edelleen sekä yksilöimään muita aloja, jotka voisivat hyötyä kyseisestä lähestymistavasta;

58.

rohkaisee hyödyntämään paremmin direktiivissä 98/34/EY säädetyn ilmoitusmenettelyn mahdollisuuksia ja ehdottaa jäsenvaltioille, että ne ottavat käyttöön kilpailukyvyn tarkastelun kansallisen lainsäädännön laadintavaiheissa tehtävissä vaikutusarvioinneissa osana sisämarkkinatestiä, jonka Euroopan parlamentti kehotti ottamaan käyttöön 7. helmikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden hallinnoinnista;

59.

kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen; panee merkille Yritys-Eurooppa-verkoston merkityksen pk-yritysten tukena EU:n rajatylittävässä kaupassa; korostaa, että on tärkeää tukea pienyrityksiä ja auttaa niitä kasvamaan keskisuuriksi yrityksiksi sekä pk-yrityksiä suuriksi toimijoiksi, jotta myös niiden yleistä kilpailukykyä voidaan edistää; kiinnittää huomiota siihen, että on taloudellisesti kannattavaa myös edistää tietyillä aloilla, kuten puolustusalalla, toimivien yritysten välisiä siteitä, jotta saavutetaan mittakaavaetuja ja jotta yhteiset teollisuushankkeet voidaan jakaa;

60.

katsoo, että pk-yritysten on ehdottomasti pystyttävä hyödyntämään polkumyynnin vastaisia menettelyjä helpommin, edullisemmin ja nopeammin, jotta pk-yrityksiä voidaan suojella tehokkaammin kauppakumppaneiden vilpillisiltä kaupankäyntitavoilta; kehottaa unionia ottamaan huomioon tämän seikan kaupan suojatoimien tarkistamisen yhteydessä;

61.

kehottaa EU:ta nostamaan teollisuustuotantonsa arvoa toimittamalla täsmällisempiä tietoja kuluttajille, tekemällä pakolliseksi alkuperämerkinnän unionin tuotteissa ja kolmansista maista tuoduissa tuotteissa ja vaatimalla, että kolmansissa maissa kunnioitetaan eurooppalaisten elintarvikkeiden maantieteellisiä merkintöjä;

62.

muistuttaa, että tekninen kehitys on herkkä ala; pitää teollis- ja tekijänoikeuksia tietotalouden olennaisena osana ja terveenä teollisuuspolitiikkana, jolla voidaan tukea innovointia ja tutkimusta ja vahvistaa Euroopan teollisuutta; on tämän vuoksi tyytyväinen EU:n yhteispatentin käyttöönottoon ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan sen viipymättä täytäntöön; katsoo, että sen luomiseen johtava prosessi olisi sisällytettävä teollisuudenalojen yhdentämisen ja sisämarkkinoiden vahvistamisen alan parhaisiin käytäntöihin; on huolestunut siitä, että nykyinen teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmä ei useinkaan täytä tehtäväänsä, joka on toimia innovoinnin katalysaattorina; katsoo, että ratkaisujen saatavuutta markkinoilla voidaan nopeuttaa lisäämällä avoimuutta sekä innovatiivisia hallinto- ja lisensointikäytäntöjä; suhtautuu myönteisesti komission tässä asiassa aloittamaan työhön; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua erityisesti torjumalla väärentämistä ja teollisuusvakoilua; korostaa, että tarvitaan uusia hallintorakenteita ja foorumeja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseen kansainvälisellä tasolla; kehottaa komissiota laatimaan liikesalaisuuksien suojelua koskevan unionin strategian;

63.

korostaa teollis- ja tekijänoikeuksien harjoittamisen merkitystä fyysisessä ja digitaalisessa ympäristössä kasvun ja työpaikkojen luomiseksi Euroopan teollisuudessa; on tässä suhteessa tyytyväinen EU:n tavaramerkkijärjestelmän käynnissä olevaan uudistukseen, jolla on mahdollista tehostaa tavaramerkkien suojaamista verkossa, verkon ulkopuolella ja kaikkialla sisämarkkinoilla;

64.

tukee käynnissä olevaa tavaramerkkilainsäädännön uudistusta, jolla vahvistetaan tavaramerkkien suojelua verkossa ja sen ulkopuolella sekä kaikkialla sisämarkkinoilla ja kansainvälisessä kaupassa;

65.

on tyytyväinen, että patenttitiheikköjen ja patenttiväijytysten ongelma on tunnustettu; kannattaa sääntelyjärjestelmän muuttamista siten, että voitaisiin tukea kilpailua edistäviä ristiinlisensoinnin muotoja tai patenttien yhdistämiseen liittyviä järjestelyjä;

66.

kehottaa komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaa sen, että eurooppalaiset yritykset voivat valmistaa geneerisiä ja biosimilaareja lääkkeitä EU:ssa lisäsuojatodistuksen voimassaolon ajan patenttisuojan päättymisen jälkeen valmistautuakseen markkinoille tuomiseen heti lisäsuojatodistuksen voimassaolon päätyttyä tai vientiin maihin, joissa ei ole patenttia tai lisäsuojatodistusta; uskoo, että tällainen säännös voisi auttaa välttämään tuotannon ulkoistamisen ja edistämään työpaikkojen syntymistä EU:ssa sekä luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisille yrityksille ja niiden kilpailijoille kolmansissa maissa;

67.

korostaa, että ulkosuhteet ulottuvat Maailman kauppajärjestön (WTO) tasolla allekirjoitettavien sopimusten ulkopuolelle ja että teollisuuspolitiikan ulkoista ulottuvuutta kehitettäessä EU:n ja jäsenvaltioiden olisi määriteltävä yhteisiä näkökantoja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi globaalilla tasolla;

68.

kiinnittää huomiota siihen, että 7. helmikuuta 2013 julkistamassaan yhteisessä tiedonannossa ”Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategia: avoin, turvallinen ja vakaa verkkoympäristö” (22) komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja sitoutui laatimaan ja edistämään tietoverkkoturvallisuusalan teollisia ja teknologisia resursseja;

69.

korostaa tarvetta parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla; panee merkille Euroopan unionin kauppastrategian merkityksen; kehottaa komissiota uudistamaan kauppapolitiikkaansa EU:n kauppakumppaneiden kiristyvän kilpailun huomioon ottamiseksi ja varmistamaan, että unionin kauppa- ja kilpailupolitiikka tukee Euroopan teollisuuspolitiikan tavoitteita ja että se ei vaaranna eurooppalaisten yritysten innovointi- ja kilpailumahdollisuuksia; pyytää komissiota yhdessä varapuheenjohtajan / korkean edustajan kanssa kehittämään strategian pk-yritysten tukipalveluiden sisällyttämiseksi EU:n edustustoihin; toteaa, että näiden pk-yritysten tukipalvelujen olisi otettava huomioon kauppakamarien työ ja hyödynnettävä eurooppalaisten yrityskeskusten aiempia kokemuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötään eurooppalaisten yritysten tukemiseksi ulkomaisilla markkinoilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan etusijan erityisesti pk-yrityksiä tukeville välineille ja keskittämään pk-yrityksille suunnatun tiedotuksen perustamalla keskitettyjä palvelupisteitä kaikkialle EU:hun; pyytää komissiota sisällyttämään kilpailukyvyn tarkasteluun tarkoitetun testin parannetun version kauppasopimusten vaikutustenarviointeihin sekä niiden kumulatiivisten vaikutusten arviointiin;

70.

toteaa, että unionin teollisuutta rasittavat ympäristömaksut johtavat entistä useammin siihen, että unionin teolliset toimijat investoivat Euroopan unionin ulkopuolelle;

71.

korostaa ympäristö- ja sosiaalistandardien merkitystä kahdenvälisissä kauppasopimuksissa ja monenvälisissä kauppasuhteissa, jotta kaupankäynti on reilua ja kohtuullista ja toimintaedellytykset ovat kaikille tasapuoliset; pyytää komissiota varmistamaan uusia kauppasopimuksia allekirjoittaessaan tai nykyisiä kauppasopimuksia tarkistaessaan, että toimintaedellytykset ovat tasapuoliset EU:hun ja EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden toimijoiden välillä; korostaa, että EU:n olisi vakavissaan tarkasteltava erityisiä vääristymiä, jotka ovat haitallisia Euroopan teollisuuden eduille, ja että sen olisi otettava vaiheittain käyttöön vastavuoroisten kauppasuhteiden periaatteen, erityisesti julkisten hankintojen markkinoille pääsyn osalta, ja parannettava valmiuksiaan ryhtyä vastatoimiin, mikä voi auttaa avaamaan markkinoita;

72.

muistuttaa komissiota siitä, että matala palkkataso ja ympäristönsuojelun heikko taso ovat edelleen erittäin tärkeitä tekijöitä kansainvälisessä kilpailussa ja että on kiireesti jatkettava palkkoja ja ympäristönsuojelua koskevien normien yhdenmukaistamista korkealle tasolle, jotta unionin uudelleenteollistaminen voisi todella toteutua; kehottaa tässä yhteydessä komissiota neuvottelemaan työntekijöiden oikeuksia ja ympäristönsuojelua koskevista velvoittavista sitoumuksista kolmansien maiden kanssa tehtävien vapaakauppasopimusten yhteydessä;

73.

panee merkille komission ehdotuksen teollisuuspolitiikan kannalta keskeisten EU:n kaupan suojatoimien uudistamisesta; toivoo, että uudistaminen lisää toimien tehokkuutta; pyytää näin ollen komissiota olemaan heikentämättä suojatoimia oikeudellisesti tai tosiasiallisesti, vaan päinvastoin tehostamaan niitä, jotta varmistetaan tehokkaammin ja lyhyemmässä ajassa kaikenkokoisten eurooppalaisten yritysten suojelu lainvastaisilta tai vilpillisiltä kaupankäyntitavoilta;

74.

muistuttaa, että kauppapoliittisia suojatoimia on käytettävä aina perustelluissa olosuhteissa sellaisia maita vastaan, jotka eivät noudata kansainvälisen kaupan sääntöjä tai unionin kanssa tehtyjä vapaakauppasopimuksia; pyytää, että pk-yritykset voisivat hyödyntää polkumyynnin vastaisia menettelyjä helpommin, nopeammin ja edullisemmin, jotta niitä voidaan suojella tehokkaammin vilpillisiltä kaupankäyntitavoilta;

75.

kiinnittää huomiota tutkimuksen ja innovoinnin merkitykseen eurooppalaisten yritysten kilpailukyvylle maailmanmarkkinoilla ja korostaa, että niiden on ennakoitava paremmin kolmansien maiden markkinoiden tarpeet, jotta kansainväliseen kysyntään voidaan vastata paremmin;

76.

pitää teollisuuden elvyttämisen kannalta olennaisen tärkeänä, että unioni ottaa käyttöön välineitä, jotka antavat sille mahdollisuuden

77.

kehottaa komissiota parantamaan huomattavasti kauppasopimuksien alalla arviointiaan erityisesti vaikutustenarvioinneissa sisällyttämällä siihen teollisuussektorin kilpailukykyä koskevan käsitteen sekä tekemällä jälkiarvioinnin ja kumulatiivisen arvion kaikkien tehtyjen ja neuvotteluvaiheessa olevien sopimusten vaikutuksista yritysten kilpailukykyyn; korostaa transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden merkitystä eurooppalaisten jälleenteollistamis-, kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamiselle ja toteaa, että kumppanuuden myötä on mahdollista selkeyttää ja lisätä eurooppalaisten teollisuustuotteiden vientiä, lisätä teollisuuden kilpailukykyä asettamalla korkeampia kansainvälisiä tuotantonormeja ja alentaa tuotantotoiminnan raaka-aineiden ja jalostettujen aineiden tuotantokustannuksia; kannattaa sitä, että transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuuteen sisällytetään muiden kauppasopimusten tavoin luku, jossa keskitytään sisämarkkinoihin mahdollisesti vaikuttaviin energiakysymyksiin; kehottaa komissiota tullien poistamisen avulla mahdollistamaan palvelujen ja investointien markkinoille pääsyn lisäämisen, vahvistamaan lainsäädäntöyhteistyötä, varmistamaan paremmat julkisia hankintoja koskevat säännöt ja suojelemaan teollis- ja tekijänoikeuksia sekä edistämään aktiivisesti näitä tavoitteita kilpailupolitiikassa sekä energian ja raaka-aineiden yhteydessä; korostaa tarvetta yhdenmukaistaa säädöksiä sekä vähentää lainsäädännöllistä ja hallinnollista rasitetta, mikä on transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden tarkoitus, ja toteuttaa se ottaen tinkimättömästi huomioon korkeat sosiaali- ja ympäristöstandardit ja työntekijöiden oikeudet ja suojellen niitä; korostaa, että kun aikanaan päästään sopimukseen transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta, luodaan edellytykset laajalle talousalueelle, joka puolestaan lujittaisi EU:n suhteita ja moninkertaistaisi suorat ulkomaiset investoinnit EU:hun;

78.

kehottaa komissiota tarkastelemaan Yhdysvaltojen mallia, jossa ammattiliitot voivat tehdä kauppaa koskevia valituksia, kun otetaan huomioon, että kaupan vääristymät voivat vaikuttaa kielteisesti teollisuuteen ja siten myös työntekijöihin, ja ehdottamaan vastaavanlaisia toimia EU:hun;

79.

korostaa, että uusien kauppasopimusten, investointisopimusten sekä teollis- ja tekijänoikeussopimusten avulla on lujitettava Euroopan teollisuuden lisäarvoketjua ja että tämän vuoksi vastaava strategia on sisällytettävä jo annettavaan valtuutukseen;

80.

kehottaa komissiota kehittämään eurooppalaisen resurssi- ja energiatehokkaan teknologian vientistrategian ja vastaavat palvelut, joihin kuuluu standardisointidiplomatia sen varmistamiseksi, että eurooppalaisia standardeja edistetään maailmanlaajuisesti;

81.

palauttaa mieleen, että tekniset standardit ja määräykset ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan taata unionin johtoasema innovatiivisilla aloilla vihreät teknologiat mukaan luettuina; kehottaa näin ollen komissiota lujittamaan EU:n kykyä laatia kansainvälisiä teknisiä standardeja ja normeja innovatiivisilla aloilla; kehottaa lisäksi komissiota parantamaan yhteistyötä kolmansien maiden – myös nousevan talouden maiden – kanssa yhteisten teknisten standardien ja normien luomiseksi;

82.

on tietoinen pankkilainojen rajoituksista ja niiden kielteisistä vaikutuksista erityisesti pk-yrityksiin; pitää valitettavana, että nämä rajoitukset vaikuttavat myös Euroopan unionin tarjoamiin välineisiin, ja katsoo, että komission olisi pyydettävä vastuussa olevilta rahoituslaitoksilta vuosikertomuksia; on tyytyväinen komission vihreään kirjaan Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta; korostaa tarvetta vahvistaa EU:n pankkialan elinvoimaisuutta ja uskottavuutta Basel II -sääntelyn, pankkiunionin ja Euroopan vakausmekanismin avulla; painottaa, että on tärkeää, että myös kansainväliset kumppanimme panevat Basel III -säännöt täytäntöön; muistuttaa, että teollisuuden investoinnit ovat pitkän aikavälin sijoituksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan lainsäädäntö- ja rahoituskehystä, jotta siitä saadaan selkeämpi ja ennakoitavampi, millä kannustetaan teollisuuden investointeja;

83.

katsoo, että on tutkittava uusia vaihtoehtoja ja luovia rahoituskeinoja, erityisesti yksityistä ja pääomarahoitusta; toteaa, että talouslukutaidon edistäminen on myös tässä mielessä tärkeää ja se olisi sisällytettävä koulujen opetussuunnitelmiin;

84.

korostaa uusille yrityksille ja pk-yrityksille tarkoitettujen rahoitusvälineiden merkitystä, sillä niiden ansiosta yrittäjillä on keinot hyödyntää markkinoilla innovatiivisia ideoita;

85.

pitää myönteisenä komission aloitetta, jolla luodaan rahoitusvälineitä yhdessä EIP:n kanssa, ja panee merkille, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi aloitteen kokouksessaan kesäkuussa 2013; on tyytyväinen myös siitä, että komissio ja EIP aikovat ennen Eurooppa-neuvoston vuoden 2013 lokakuussa pidettävää kokousta esittää sille määrälliset tavoitteet, rahoitusvälineet ja aikataulun sisältävän kattavan kertomuksen aloitteen täytäntöönpanosta;

86.

kehottaa neuvostoa määrittämään viipymättä komissiota ja EIP:tä kuullen tällaisia rahoitusvälineitä koskevan suunnitelman muuttujat, jotta voidaan saavuttaa tärkeä vipuvaikutus; korostaa, että kyseiset välineet olisi otettava käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä;

87.

suhtautuu myönteisesti EIP:n pääoman lisäämiseen ja sen äskettäin julkistamiin uusiin luottojen myöntämistä koskeviin suuntaviivoihin, joissa päätökset on kytketty uuteen päästönormiin 550 grammaa hiilidioksidia kilowattituntia kohti (g/kWh); katsoo, että EIP voi auttaa lieventämään EU:n rahoitusmarkkinoiden hajanaisuuteen liittyviä ongelmia; pyytää EIP:tä tutkimaan lisää teollisuuden tarpeisiin räätälöityjen uusien rahoitusmallien kehittymistä; kehottaa EIP:tä toteuttamaan suunnitelmansa luotonannon lisäämisestä EU:ssa yli 50 prosentilla vuosina 2013–2015;

88.

huomauttaa, että toissijaisuus voi tarkoittaa useita erilaisia veropolitiikkoja sekä laina- ja etuusjärjestelmiä kaikkialla Euroopassa;

89.

kehottaa komissiota selvittämään, kuinka omaisuusvakuudellisten arvopapereiden markkinoita ja riittävän vakavaraisuusvalvonnan sisältäviä vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja voitaisiin edistää pk-yritysten rahoituksen helpottamiseksi; panee merkille aseman, joka yritystoiminnan kehittämisellä ja infrastruktuuripankeilla voi olla pankkien liikkeeseen laskemiin strukturoituihin katettuihin joukkolainoihin investoimisessa, kun investoinnit yhdistetään korotettuun lainanantotavoitteeseen pk-yrityksille; on tyytyväinen ehdotukseen yksityissektorin sisäisistä lainakumppanuuksista, joissa vakuutusyhtiö ja pankki yhdistyvät tarjotakseen lyhyitä ja pitkiä lainoja;

90.

katsoo, että on tärkeää edistää hyvät kasvumahdollisuudet omaaville pk-yrityksille tarkoitettuja uusia innovatiivisia rahoitusmalleja; korostaa joukkorahoitusaloitteiden ja lainojen sähköisten alustojen menestystä Euroopassa sekä tämän rahoituksen myötä pk-yrityksille ja yrittäjille syntyviä taloudellisia ja muita hyötyjä, kuten rahoituksen tarjoamista aloitusvaiheessa, tuotteiden validointia, asiakaspalautetta ja vakaata ja sitoutunutta osakkeenomistusrakennetta; kehottaa komissiota antamaan tiedonannon joukkorahoituksesta; kehottaa komissiota kehittämään joukkorahoitukselle vankan sääntelykehyksen, joka perustuu enintään yhden miljoonan euron hankekohtaiselle rahoitukselle ja jossa otetaan huomioon myös sijoittajansuojaan liittyvät kysymykset; kehottaa komissiota harkitsemaan, että se antaisi jonkin rajallisen määrän varoja joukkorahoituspalveluiden käyttöön, kuten jotkin jäsenvaltiot ovat jo tehneet;

91.

kehottaa komissiota tukemaan paikallisten joukkolainamarkkinoiden luomista pk-yrityksiä varten voidakseen tarjota asianmukaista pitkäaikaista rahoitusta erityisesti alueilla, joilla on vaikea saada luottoa; katsoo, että mallina voitaisiin käyttää paikallisia joukkolainamarkkinoita, kuten Stuttgartin pörssiä;

92.

kehottaa komissiota tukemaan kansallisten pk-yrityksille suunnattujen investointipankkien kehittämistä sekä sallimaan nykyisten investointipankkien toiminnan laajentamisen muihin jäsenvaltioihin ja osallistumisen niiden kansallisten rajojen ulkopuolella toteutettavien hankkeiden rahoitukseen laatimalla suuntaviivat, joiden avulla kyetään selviytymään laajalle levinneestä luottolamasta;

93.

katsoo, että maksuviivästykset aiheuttavat yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille epävakautta ja heikentävät niiden kilpailukykyä; kiittää niitä jäsenvaltioita, jotka ovat panneet maksuviivästysten torjumisesta annetun direktiivin täysimääräisesti täytäntöön, ja vaatii panemaan sen täysimääräisesti täytäntöön koko EU:ssa; katsoo, että talouden toimijat, erityisesti pk-yritykset, eivät ole tarpeeksi tietoisia eurooppalaisista tuista ja rahoitusvälineistä; vaatii, että kaikkialla unionissa perustetaan keskitettyjä palvelupisteitä, joihin keskitetään pk-yrityksille tarkoitettu tieto EU:n rahoitusmahdollisuuksista; korostaa, että on tärkeää perustaa välittäjinä toimivia ja voittoa tavoittelemattomia yrittäjäyhdistysten verkkoja pk-yritysten luomiseksi, niiden tukemiseksi ja ohjaamiseksi ja lainojen tarjoamiseksi, jotta kehitetään yrittäjähenkeä;

94.

katsoo, että jäsenvaltioiden välinen epäoikeudenmukainen verokilpailu ei ole vahvan eurooppalaisen teollisuuspolitiikan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista;

95.

kannattaa yritysverotuksen tiiviimpää koordinointia EU:ssa siten, että otetaan käyttöön yhtenäiset veroperustat;

96.

pyytää komissiolta kattavaa tutkimusta Euroopan unionin alueella suoritettuun teolliseen toimintaan liittyvistä hintakilpailukyvyn parametreista (toimitusaika, patentti, tuotteiden laatu, myynnin jälkeinen palvelu, kuljetus-, energia- ja digitaalisten verkkojen laatu jne.) vertailemalla niitä säännöllisesti maailman muiden alueiden parametreihin; pyytää, että komissio arvioi jatkuvasti Euroopan unionin alueen makrotalouden kilpailukykyä erityisesti, kun kyseessä ovat kuljetus-, energia- ja digitaaliset verkot, sellaisten uusien tai uudistettavien infrastruktuurien pitkäaikaista rahoittamista koskevilla tutkimuksilla, joita tarvitaan pitämään Euroopan unionia pysyvästi kilpailukykyisenä;

97.

korostaa riskipääoman ja bisnesenkelien verkostojen merkitystä erityisesti naisille; kehottaa toteuttamaan nopeasti naisyrittäjille tarkoitettuja verkkoportaaleja; on tyytyväinen EU:n tukeen bisnesenkeleiden ja yrityshautomoiden verkostojen perustamiseen; suhtautuu myönteisesti erityisesti Horisontti 2020- ja COSME-ohjelmissa perustettuun pääomajärjestelyyn, jolla tuetaan riskipääoman tarjonnan määrän ja laadun lisäämistä; uskoo, että Euroopan investointirahastolla on keskeinen asema riskipääomamarkkinoiden kehityksessä, erityisesti uusien teknologioiden käyttöönotossa; katsoo, että oman pääoman ja lainan erottelusta verotustarkoituksessa on luovuttava;

98.

kehottaa komissiota tekemään tutkimuksen johtoyritysten (leading competence units) kerrannaisvaikutuksista suhteessa niiden kokonaistaloudellisiin tuotanto-, lisäarvo- ja työllisyysverkostoihin; katsoo, että johtoyritykset eivät välttämättä määrity kokonsa perusteella, vaan täyttävät useita kriteerejä, joita ovat esimerkiksi kansainvälinen suuntautuminen, tietty vähimmäisosuus kotimaan ja maailmanmarkkinoista, intensiivinen T&K-toiminta sekä yhteistyö suuren yritysverkoston kanssa; katsoo, että tällaisella tutkimuksella voitaisiin tuoda esiin varsinkin teollisuusyritysten ja pk-yritysten kytköksiä ja kumota siten joitakin jalostusteollisuuden perustaa koskevia stereotypioita;

99.

toteaa, että kriisin puhkeamisen jälkeen noin 5 500 eurooppalaisessa teollisuuden alan yrityksessä on tehty uudelleenjärjestelyjä, joiden seurauksena lähes 2,7 miljoonaa työpaikkaa on kadonnut;

100.

korostaa, että RISE-strategia tarjoaa mahdollisuuden vakaaseen työllisyyteen hyvine työpaikkoineen ja ihmisarvoisine palkkoineen; painottaa, että kumppanuus sidosryhmien kanssa, erityisesti työmarkkinaosapuolien, kauppakamarien ja nuorisojärjestöjen kanssa, on välttämätöntä integroitaessa nuoria työvoimaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua myös eri toimialoilla ja yrityksissä; katsoo, että olisi erittäin hyödyllistä ottaa työmarkkinaosapuolet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan kaikkiin lainsäädäntömenettelyihin; kehottaa komissiota myös edistämään osaltaan työmarkkinaosapuolten asemaa ja ottamaan huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuuden; kehottaa työmarkkinaosapuolia käymään EU-tason vuoropuhelua aina kun se on mahdollista;

101.

panee merkille, että RISE-strategia edellyttää enemmän ja parempaa koulutusta, elinikäistä oppimista, tulevaisuuden vaatimuksiin sopeutettua ammattikoulutusta ja korkeakoulutusta, luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan voimakasta painottamista erityisesti, kun kyseessä ovat naiset, sekä yrittäjyyden tukemista; kannattaa näiden aineiden sisällyttämistä koulujen opetussuunnitelmiin; tukee vuorotteluun perustuvien koulutus- ja oppisopimusjärjestelmien sekä asianmukaista sosiaalisen turvaverkon kehittämistä toisen mahdollisuuden politiikkaan yhdistettynä; katsoo tältä osin, että EU:n ohjelmilla ja välineillä, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmalla ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutilla (EIT) pitäisi olla asiassa tärkeä tehtävä;

102.

katsoo, että pätevän työvoiman tukeminen on suuri etu EU:lle ja keskeinen tekijä T&K-sijoitusten kehityksessä; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota koulutuksen tukemiseen, jotta voidaan luoda maailman johtavia akateemisia tutkimuslaitoksia;

103.

katsoo, että työpaikalla tapahtuva innovointi, taitojen kehittäminen, luovat ja itsenäiset työntekijät ja ryhmätyöskentely ovat tärkeitä voimavaroja yritysten sosiaalisten ja taloudellisen suorituskyvyn kannalta; painottaa, että työpaikan demokratisoimista, henkilöstön edustajien ja ammattiyhdistysten aktiivinen osallistuminen mukaan luettuna, on laajennettava; kehottaa jäsenvaltioita ja asianomaisia alueellisia elimiä luomaan jatkuvalle kouluttautumiselle, oli kyse sitten yksilöllisestä oikeudesta koulutukseen tai muista järjestelmistä, puitteet, joilla ne varmistavat, että niillä on ammattitaitoista työvoimaa eri alojen tulevan kysynnän ennakoimiseksi, uusille markkinoille sopeutumista varten tai siirrettäväksi toiselle alalle työttömyystilanteessa; toteaa, että työnantajat ja työntekijät ovat yhteisesti vastuussa elinikäisestä oppimisesta; toteaa myös, että tiedottaminen ja kuuleminen työpaikalla on perusoikeus, josta määrätään perussopimuksessa;

104.

kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja alakohtaisten työmarkkinaosapuolten kanssa keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteiden laatimiseksi työmarkkinoiden tulevista taitotarpeista erityisesti perustamalla eurooppalaisia teollisuuden alan osaamisneuvostoja;

105.

kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan tietoteknisten taitojen puutteeseen kaikilla koulutustasoilla elinikäisen oppimisen avulla, koska tieto- ja viestintätekniikan kehityksellä voi olla pitkällä aikavälillä merkittävä vaikutus kasvaviin teollisuudenaloihin aloilla, joihin sisältyvät energiatehokkuus, ympäristösuunnitelmat, turvallisuustavoitteet ja muut viestintävalmiudet (kuten tehokkaat ja älykkäät liikennejärjestelmät, ihmisten väliset, ihmisten ja laitteiden väliset sekä laitteiden väliset viestintäjärjestelmät);

106.

korostaa, että vahva osaaminen insinööritieteiden ja tietotekniikan aloilla parantaa työvoiman joustavuutta ja vastustuskykyä, kun työllisyys heikkenee; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan yhdessä komission kanssa kansallisten tavoitteiden käyttöönottamista luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä ja matematiikkaa opiskelevien määrän lisäämiseksi; katsoo, että luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan kansallisten, alueellisten ja eurooppalaisten foorumien perustaminen parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi alueiden, yliopistojen ja teollisuuden välillä olisi hyödyllistä näitä aloja koskevien tavoitteiden asettamiseksi; katsoo, että myös eurooppalaiset foorumit, mikäli sellaisia perustetaan, voivat olla tärkeitä, jotta kansallisille foorumeille voidaan tarjota koordinointia ja yhteistyötä Euroopan tasolla; korostaa, että tietotekniikan perustaitoja olisi siten edistettävä kouluissa ja ammatillisen koulutuksen ohjelmissa;

107.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan Yhdysvaltojen C2C-mallisten (College-to-Career) rahastojen perustamista kumppanuuden muovaamiseksi teollisuuden ja korkeakoulujen välille, jotta nuoria koulutettaisiin tuleville teollisuuden aloille; panee merkille Yhdistyneessä kuningaskunnassa tarkasteltavat suunnitelmat ”University Technical Colleges” -korkeakoulujen perustamisesta teollisuuden kumppanien kanssa;

108.

painottaa, että on tärkeää tukea nuorten vapaaehtoista liikkuvuutta edistämällä Yhteinen Erasmus -ohjelmaa ja poistamalla nykyiset esteet rajat ylittäviltä oppisopimuksilta, harjoitteluilta ja työharjoitteluita sekä vahvistamalla eläkeoikeuksien ja sosiaaliturvaoikeuksien siirrettävyyttä kaikkialla EU:ssa; korostaa, että etenkin nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelmaa olisi laajennettava merkittävästi;

109.

suosittaa, että otetaan käyttöön kaikki saatavilla olevat rahoitus- ja sääntelyvälineet taloudellisten toimintojen siirtämisen edistämiseksi, ja kehottaa perustamaan tiedotuskeskuksia, jotta yrittäjät saisivat tietoa siitä, mitä etua on yritystoiminnan säilyttämisestä Euroopassa tai siirtämisestä Eurooppaan, kun lyhyemmät toimitusketjut johtavat tuotteiden paikalliseen hankintaan ja parantavat valmistusteollisuuden tehokkuutta ja lisäävät samalla paikallisia työllistymismahdollisuuksia; kehottaa hyödyntämään EURESia mahdollisimman tehokkaasti nuorten eurooppalaisten työnhakijoiden kykyjen käyttöön saamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan palveludirektiivin täytäntöönpanoa ja lopettamaan sosiaalisen polkumyynnin;

110.

korostaa, että koulutus on perusedellytys, jonka on alhaisimman pätevyysasteen tuottavasta koulutuksesta aina korkea-asteen koulutukseen asti oltava kaikkien ulottuvilla;

111.

korostaa tarvetta vähentää koulunsa keskeyttäneiden määrää ja painottaa, että koulun keskeyttäneet tarvitsevat Itävallan koulutustakuumallin kaltaisia harjoittelupaikkoja;

112.

suhtautuu myönteisesti päätöksiin nuorisotakuun täytäntöönpanosta ja niiden taustalla oleviin tavoitteisiin sekä jäsenvaltioiden tahtoon osoittaa varoja nuorisotyöttömyyden torjumiseen; on tyytyväinen oppisopimusyhteenliittymän edistämiseen; toteaa, että tietyissä jäsenvaltioissa oppisopimuskoulutus ei ole riittävässä määrin olennainen osa työllisyyspolitiikkaa; kehottaa komissiota kehittämään yhteisiä sosiaalisia investointeja koskevia indikaattoreja etenkin nuorisotyöttömyydestä; kehottaa teollisuuden alaa pyrkimään aktiivisesti panemaan täytäntöön nuorisotakuun eri kansallisilla tasoilla ja tarjoamaan nuorille mahdollisuuksien mukaan laadukkaita työpaikkoja tai työharjoittelupaikkoja sekä luomaan laadukkaita ja hyvin palkattuja harjoittelupaikkoja; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään eri toimenpitein oppisopimusjärjestelmien houkuttavuutta yritysten kannalta;

113.

painottaa, että jäsenvaltioissa, joissa on vahvat ammatillisen koulutuksen järjestelmät, työmarkkinat ovat kriisin aikana pysyneet suhteellisen vakaina; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tarkastelemaan ja ottamaan käyttöön tällaisia järjestelmiä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien, kuten virastojen kanssa; panee merkille ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET-järjestelmän) ja eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) keskinäisen yhdenmukaisuuden lisäämistä koskevan haasteen; korostaa lisäksi olevan tärkeää, että erilaisia kansallisia ammatillisen koulutuksen järjestelmiä voidaan vertailla ja että niistä voidaan tehdä paremmin keskenään yhteensopivia, jotta helpotetaan liikkuvuutta näiden ammattiryhmien työmarkkinoilla;

114.

toteaa, että teknistä toisen asteen koulutusta tarjoavilla laitoksilla ja ammatillisen koulutuksen järjestelmillä on tärkeä tehtävä, ja tukee komission aloitteita, joilla pyritään edistämään rajat ylittävää tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä;

115.

katsoo, että ammatillisen koulutuksen imagoa olisi vahvistettava painottamalla sen itseisarvoa ja yhdistämällä se mahdolliseen siirtymiseen yliopisto- tai muuhun korkeakoulutukseen; toteaa, että tämä edellyttää myös, että laadukkaalle ammattikoulutukselle ja koulutuspätevyyksille myönnetään korkeamman tason luokitus jäsenvaltioiden kansallisissa laatupuitteissa; pitää tärkeänä parantaa koulutuksellisia taitoja, jotta uuden teollisen kehityksen laatua tehostetaan peruskoulutuksesta lähtien myös henkilöstöresurssipolitiikan yhdenmukaistamiseen liittyvän EU:n toiminnan avulla;

116.

kehottaa jäsenvaltioita yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan nuorille suunnattuja, tieteen ja teknologian aloihin keskittyviä uraohjausohjelmia edistääkseen elinkelpoisen ja kestävän talouden kehittämistä sekä ekologisiin kysymyksiin ja ympäristökysymyksiin liittyviä tiedotus- ja valistustoimenpiteitä osana virallista opetusjärjestelmää ja paikallis- ja alueviranomaisten toimenpiteiden yhteydessä;

117.

katsoo, että työntekijöiden vapaan liikkuvuuden kehittäminen edelleen siten, että käytetään ammattipätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen ja elinikäisen oppimisen kaltaisia keinoja, erityisesti kun on kyse suojelua tarvitsevista työntekijöistä, tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia vähentää ammattitaitoisen työvoiman puutetta ja aikaansaada osallistavaa kasvua;

118.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön nuorille suunnattuja mikroluottojärjestelyjä yrittäjyyden edistämiseksi;

119.

edellyttää, että toimia, joilla edistetään yrittäjyyttä unionissa tai kansallisesti, sovelletaan kaikenlaisiin yrityksiin, osuuskuntiin, käsiteollisuusyrityksiin, vapaisiin ammatteihin ja sosiaalitalouden yrityksiin;

120.

painottaa, että RISE-strategian perustana olisi oltava samapalkkaisuusperiaate, jotta varmistetaan sukupuolten tasa-arvoisuus työpaikalla ja yhdenvertaiset edellytykset kaikille työtekijöille sopimustyypistä riippumatta;

121.

toteaa, että naiset suorittavat vuosittain yli puolet korkea-asteen tutkinnoista Euroopassa; painottaa myönteistä vaikutusta, joka ammattitaitoisten naisten osaamisella voisi olla yrityksiin varsinkin eurooppalaisen teollisuuden kasvun, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kannalta; kehottaa tässä yhteydessä talous-, koulutus- ja sosiaalialan sidosryhmiä ja komissiota edistämään ja parantamaan naisten asemaa Euroopan teollisuuden eri aloilla;

122.

korostaa, että on tärkeää välttää teollisuuden perinteistä vinoutunutta sukupuolijakaumaa; katsoo, että erityisesti unionin väestörakenteen muutoksista johtuvia haasteita ajatellen on tärkeää murtaa tämä epätasapaino, jotta sekä naiset että miehet voivat osallistua täysipainoisesti työmarkkinoihin;

123.

toteaa, että naistyöntekijöillä on merkittävä rooli RISE-strategiassa; korostaa, että sukupuolinäkökulman puuttuminen teollisuuspolitiikasta lisää sukupuolten epätasa-arvoa; pitää tärkeänä murtaa nykyinen sukupuolien epätasapaino, jotta niin naiset kuin miehetkin voivat osallistua täysimääräisesti työmarkkinoihin samapalkkaisuusperiaatteen mukaisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että naistyöntekijät eivät jää aliedustetuiksi ekologista rakennemuutosta koskevissa hankkeissa, ohjelmissa ja koulutuksessa tai jää kokonaan niiden ulkopuolelle, ja korostaa tarvetta sisällyttää sukupuolten tasa-arvon näkökulma kaikkiin politiikkoihin; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, jotta naisille taataan mahdollisimman hyvät mahdollisuudet uran jatkuvaan ja säännölliseen kehitykseen;

124.

panee merkille, että siirtymällä vähähiiliseen talouteen luodaan uusia työpaikkoja uusille talouden aloille, mutta että tämä voi myös johtaa työpaikkojen menettämiseen vähemmän kestävässä toiminnassa; suosittaa tästä syystä, että on otettava käyttöön välineitä, joilla muutokset ennakoidaan ajoissa, ja niitä on vahvistettava, jotta varmistetaan joustava siirtyminen työpaikasta toiseen;

125.

kehottaa komissiota kehittämään ja edistämään toimintavälineitä yrityksen kestäviä toimintatapoja varten (yritysten yhteiskuntavastuu, kestävän kehityksen raportointi, vähähiilisiä tai vähän jätteitä tuottavia tuotantomalleja edistävä toiminta);

126.

korostaa yritysten yhteiskuntavastuun merkitystä keskeisenä välineenä sellaisessa yritysten toimintatavassa, jossa painotetaan luonnonvarojen tehokasta käyttöä, yhteisön, työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa luodun suhteen sosiaalisia näkökohtia sekä yrityksen asianmukaisen johtamisen taloudellisia näkökohtia;

127.

kehottaa jäsenvaltioita käymään vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja asianmukaisten sidosryhmien kanssa ja harkitsemaan toimia työaikojen joustavoittamiseksi taloudellisen taantuman aikoina;

128.

ehdottaa, että SEUT:n 152 artiklassa tarkoitetun kasvua ja työllisyyttä käsittelevän sosiaalialan kolmikantahuippukokouksen käsiteltäväksi otetaan sosiaalisten vähimmäisvaatimusten lähentämisen aiheuttamien kustannusten huomioon ottaminen;

129.

korostaa, että resurssit ja energia ovat RISE-strategian keskiössä, ottaen huomioon, että ne ovat olennaisen tärkeitä kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta; katsoo, että raaka-aineiden käytettävyys on Euroopan teollisuuden kannalta keskeisen tärkeää, ja että ilman eräitä keskeisiä raaka-aineita useimmat Euroopan strategiset ja kehityksen kärjessä olevat teollisuudenalat eivät pysty kehittymään; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita aktiivisiin toimenpiteisiin resurssi- ja energia-alan tarpeettomien kustannusten välttämiseksi; kannattaa molempien osalta kohtuulliseen hintaan, kestävyyteen ja saatavuuteen perustuvaa yhdennettyä kolmitasoista lähestymistapaa, jossa edellytetään kaikkien kolmen ulottuvuuden huomioon ottamista samalla kun tavoitteena on erottaa kasvu lisääntyneestä resurssien käytöstä; korostaa, että on tärkeää turvata kilpailukykyiset ja avoimet energiamarkkinat, joilla vältetään epätasapainoja jäsenvaltioiden välillä ja helpotetaan varman, kohtuuhintaisen ja luotettavan energian saantia; toteaa, että on laadittava strategia eurooppalaisten energiamarkkinoiden yhdentymisen helpottamiseksi ja energiainfrastruktuurien kehittämiseksi;

130.

suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen raaka-aineita koskevaan aloitteeseen, raaka-aineita koskevaan innovaatiokumppanuuteen, sen strategiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan sekä resurssitehokkuutta koskevaan etenemissuunnitelmaan; korostaa tarvetta puuttua elintärkeiden resurssien, kuten veden, puutteeseen ja kehottaa komissiota jatkamaan työtään kolmeen pilariin – kansainväliset kumppanuudet ja kansainvälinen kauppa, raaka-aineiden tarjonta EU:ssa ja resurssitehokkuus, kierrätys ja uudelleenkäyttö – perustuvan raaka-ainestrategian laatimiseksi; kehottaa komissiota sisällyttämään jätepolitiikkaa koskevat tavoitteet EU:n ohjausjaksoon ja maakohtaisiin suosituksiin sekä kansallisiin uudistusohjelmiin; kehottaa komissiota kehittämään edelleen alakohtaisia resurssitehokkuuden viitearvoja, erityisesti julkisia hankintoja varten; kehottaa komissiota valtavirtaistamaan jätteiden vähentämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen perustuvaa strategia sekä tarkastelemaan huolellisesti ehdotuksia, joissa ehdotetaan tärkeiden raaka-aineiden rajoittamista; korostaa globaalin sertifiointijärjestelmän merkitystä vaarallisten jätteiden ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (SER) ensimmäisessä kierrätyskäsittelyssä; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa on jo tätä koskevia keruu- ja kierrätysjärjestelmiä; toteaa, että Euroopan kaivannaisteollisuudessa noudatetaan maailman tiukimpia ympäristönormeja ja pyytää komissiota arvioimaan kahden vuoden kuluessa ehdotusta perustaa Euroopan geologinen instituutti; pyytää komissiota ehdottamaan toimia, joilla pyritään yhdenmukaistamaan raaka-aineiden hankintaa koskevat säännöt ja lupamenettelyt EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita, teollisuutta, geologian laitoksia ja komissiota tekemään yhteistyötä raaka-aineiden sijainnin kartoittamisessa;

131.

korostaa mahdollisuuksia, joita biopohjaisempaan talouteen siirtyminen tarjoaa, sillä esimerkiksi metsästä saatavat raaka-aineet voivat olla siinä tärkeässä asemassa pyrittäessä saamaan aikaan uusiutuvaa energiaa ja kestävää teollisuustuotantoa;

132.

vaatii energiatehokkuusdirektiivin ja kansallisten toimintasuunnitelmien, joita tuetaan asianmukaisilla taloudellisilla kannustimilla, pikaista täytäntöönpanoa; kehottaa luomaan ryhmäpoikkeuksen kaikille energiatehokkuusjärjestelmille, joista on ilmoitettu Euroopan komissiolle osana jäsenvaltioiden energiatehokkuuden toimintasuunnitelmia; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi laadittava kunnianhimoisia strategioita, jotta erityisesti olemassa oleva rakennuskanta kunnostetaan vakiintuneiden yhteisten normien mukaiseksi; korostaa, että rahoitusvälineillä voitaisiin edelleen edistää tehokkuustavoitteita; kehottaa komissiota aikaansaamaan uusiutuvalle energialle kustannustehokkaat tukikelpoisuuskriteerit; korostaa, että luotettava, varma ja kohtuuhintainen energiansaanti on Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä; korostaa selkeiden pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden merkitystä, jotta yritykset voivat investoida, erityisesti vihreillä teollisuudenaloilla, ja pyytää komissiota ehdottamaan vakaata oikeudellista kehystä vuoteen 2030 ulottuvan Euroopan energia- ja ilmastopolitiikan keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia varten, jotta kannustetaan investointeja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan;

133.

toteaa, että ainoastaan EU soveltaa päästökauppajärjestelmää ja että EU:n jäsenvaltioiden lisäksi ainoastaan puolisen tusinaa valtiota, joiden osuus ei ole edes 15:tä prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä, EU mukaan luettuna, noudattaa edelleen Kioton pöytäkirjaa;

134.

kehottaa komissiota laatimaan uusiutuvaa energiaa koskevan teollisuusstrategian, joka kattaa kaikki toimet tutkimuksesta rahoitukseen, jotta turvataan EU:n teknologinen johtoasema uusiutuvan energian alalla;

135.

katsoo, että sekä Euroopan teollisuus että yksittäiset kuluttajat hyötyisivät energiainfrastruktuurin uudenaikaistamisesta, kuten älykkäistä verkoista, jotka auttaisivat maksimoimaan kotimaisen energiapotentiaalin ja integroimaan uusiutuvat energiavarat täydellisesti energiantoimituksiin;

136.

kehottaa komissiota varmistamaan, että seuraavien vuosikymmenten energiansaannille on vankka kehys, jotta taataan investointivarmuus ja turvataan toimenpiteet, joilla kestävyysajattelun mukaista kilpailukykyä voidaan lisätä;

137.

viittaa maailman energiahintojen nykykehitykseen, joka on yhteydessä epätavanomaisiin öljy- ja kaasuvaroihin Yhdysvalloissa sekä Lähi-idän tapahtumiin, ja toteaa, että energian korkea hinta on merkittävä Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttava tekijä; korostaa tarvetta analysoida energian hintaan vaikuttavat tekijät; kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon tulevia ehdotuksia antaessaan, kuten se jo tekee vaikutustenarviointiensa yhteydessä; painottaa, että RISE-strategiassa edellytetään johdonmukaisuutta teollisuus-, energia- ja ilmastopolitiikkojen välillä; toteaa, että laskeneet energiahinnat ovat Yhdysvalloissa mahdollistaneet lisäinvestointeja teollisuuteen; viittaa parlamentin päätöslauselmiin kyseisistä investoinneista; korostaa keskeisiä raaka-aineita tuottavien energiavaltaisten teollisuudenalojen valtavaa merkitystä; painottaa, että nämä alat ovat alttiita hiilivuodon riskille ja että siksi on ryhdyttävä erityisiin varotoimiin niiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi; pyytää komissiota antamaan suosituksia hiilivuodon riskin ehkäisemiseksi;

138.

pitää valitettavana, että komissio ei ole vahvistanut noudattavansa ennalta varautumisen periaatetta aloilla, joilla käytetään tekniikkaa, jonka ei ole osoitettu olevan riskitöntä;

139.

korostaa, että Etelä-Euroopan valtiot maksavat korkeimman kaasun hinnan Euroopassa, minkä vuoksi teollisuus, erityisesti energiavaltainen teollisuus, joutuu epäedulliseen kilpailuasemaan, ja samalla lisätään hiilivuodon riskiä;

140.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan uudelleen pitkäaikaisten energiasopimusten ehtoja ja tarkastelemaan uudelleen öljyindeksointiin perustuvien hinnoittelumekanismien mukaisia kaasusopimuksia sekä siirtymään siirtokeskuksiin pohjautuvaan hinnoitteluun, mikä lisäisi kilpailua sisämarkkinoilla; pyytää komissiota avustamaan näiden sopimusten uudelleenneuvottelemista koskevien mahdollisuuksien selvittämisessä ja auttamaan siirtymisessä joustavampiin vaihtoehtoihin; katsoo, että näin edistettäisiin tavoitetta parantaa kaasun saatavuutta kaikissa jäsenvaltioissa;

141.

annattaa useiden alueiden välistä teollisuuspoliittista lähestymistapaa, jolla käynnistetään kestävä kasvu supistuvissa talouksissa ja talouksissa, joiden teolliseen pohjaan kohdistuu huomattavia riskejä; korostaa, että on tärkeää ottaa pikaisesti käyttöön tukitoimenpiteitä niillä teollisuudenaloilla, joihin kriisi ja kansainvälinen kilpailu ovat vaikuttaneet pahiten; kannattaa korkean lisäarvon strategiaa alueellisten ja etenkin eteläisten talouksien yhdentämisessä globaaleihin arvoketjuihin; katsoo, että älykästä erikoistumista koskevat strategiat ovat erityisen tärkeitä tässä yhteydessä ja että nykyisiä teollisuuden vahvuuksia on edistettävä innovoinnin lisäämisen ja erikoistumisen avulla; katsoo, että rahoituksen saatavuutta koskevien älykkäiden erikoistumisstrategioiden lisäksi tarvitaan eteläistä investointistrategiaa;

142.

korostaa, että luotonantoa on parannettava kriisijäsenvaltioissa ja katsoo, että voitaisiin ottaa käyttöön Euroopan investointipankin tai kansallisten kehityspankkien rahoittama mikroluotto-ohjelma, jonka avulla pk-yritykset voisivat käsitellä tilauksia;

143.

toteaa, että syrjäinen sijainti vaikuttaa useisiin alueisiin ja että asianmukaisen ja hyvin yhdistetyn infrastruktuurin puute vaikuttaa niiden mahdollisuuksiin kilpailla sisämarkkinoilla ja unionin ulkopuolella; huomauttaa, että tämä on erityisen tärkeää Euroopan tiettyjen eteläisten alueiden kannalta, mutta että myös muut alueet, kuten Euroopan itäiset ja pohjoiset osat – joissa on suuri osa unionin luonnonvaroista – on yhdistettävä paremmin muuhun unioniin; kehottaa komissiota edistämään eteläisten talouksien infrastruktuurin täysimääräistä yhdentämistä erityisesti rautatieliikenteen, energian ja tietotekniikan osalta, ja painottaa, että Verkkojen Eurooppa -välinettä on ohjattava tähän suuntaan; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita varmistamaan riittävästi rahoitusta ja yksinkertaistetut hallinnolliset menettelyt julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien, hankerahoituksen ja hankejoukkolainojen edistämiseksi; pitää valitettavana, että Iberian niemimaata ei ole täysin yhdistetty Euroopan rautatiemarkkinoille ja että tiettyjen Etelä- ja Itä-Euroopan osien tavoin sitä ei ole yhdistetty Euroopan energiamarkkinoihin;

144.

huomauttaa, että eteläisillä alueilla on erinomaiset mahdollisuudet kehittää uusiutuvien energialähteiden strategista alaa; pyytää toimenpiteitä näiden alueiden markkinoiden edistämiseksi, kuten toimia, joilla kannustetaan sellaisten yritysten mikrotuotantoa, jotka haluavat tuottaa omaa sähköä ja myydä jäännösvirtaa verkkoon;

145.

korostaa, että energiatoimitusten monimuotoisuuden lisääntyminen ja kotimaisten resurssien käyttö, mukaan lukien uusiutuva energia, voi olla merkittävässä asemassa eteläisten talouksien elpymisessä; panee merkille, että eteläiset valtiot ovat erittäin riippuvaisia energian tuonnista, joissain tapauksissa yhdestä toimittajasta;

146.

korostaa tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin ja erityisesti joustavien ja mobiilien ratkaisujen merkitystä sille, että teollisuus voi kehittyä myös syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla;

147.

painottaa parhaiden käytäntöjen jakamisen ja markkinoillesaattamismekanismien merkitystä; on tyytyväinen ehdotuksiin lisätä yhteistyötä ja teollista symbioosia sekä kehittää resurssitehokkuuden neuvontapalveluverkostoja; katsoo, että teollisilla symbiooseilla voidaan auttaa tarjoamaan lisäarvoa ja mittakaavaetuja; panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan teollisen symbioosin esimerkkiä voitaisiin käyttää mallina muille jäsenvaltioille;

148.

painottaa, että pääomayritysten muuttaminen osuuskunniksi on onnistunut joillain alueilla ja että niillä on varmistettu pitkän aikavälin lähestymistapa, ne on kytketty paikalliseen talouteen ja ne ovat osallistuneet paikalliseen kestävään kehitykseen; panee merkille, että osuuskunnat ovat tärkeä taloudellinen realiteetti EU:ssa, jossa 123 miljoonaa jäsentä omistaa yli 160 000 osuuskuntaa, mukaan lukien yli 50 000 teollisuuden ja palveluiden alan osuuskuntaa, jotka tarjoavat työpaikan 1,4 miljoonalle henkilölle ja joiden osuus on keskimäärin viisi prosenttia kunkin jäsenvaltion bruttokansantuotteesta; katsoo tältä osin, että osuuskuntien liiketoimintamallit olisi myös otettava huomioon ja että niiden erityispiirteet olisi pidettävä mielessä asianmukaisissa EU:n toimintalinjoissa;

149.

katsoo, että Etelä-Euroopan maiden taloudet voivat hyötyä uusista vientimarkkinoista ja että ne sijoittuvat strategisesti erityisesti eteläisen Välimeren markkinoita ajatellen, kun taas Itä-Euroopan maat voivat saada vastaavaa hyötyä uusista vientimarkkinoista Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) maissa; kehottaa vaalimaan yrittäjähenkeä ja Etelä- ja Itä-Euroopasta tulleita maahanmuuttajia perustamaan yrityksiä, joilla on pääsy näille vientimarkkinoille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään liikesuhteita Välimeren etelä- ja pohjoispuolen välillä; on tyytyväinen myös varapuheenjohtaja Antonio Tajanin vierailuihin kasvun elvyttämiseksi;

150.

katsoo, että entistä voimakkaampi keskittyminen alueellisiin teollisiin vahvuuksiin ja klustereihin voisi rakenteellista kehittämistä ajatellen merkitä Euroopan kilpailukyvyn lisääntymistä; vaatii, että tämä otetaan Euroopan tulevassa institutionaalisessa ja rakenteellisessa kehittämisessä oleellisena seikkana huomioon;

151.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.