9.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 289/57

—

ottaa huomioon New Yorkissa 20. marraskuuta 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

—

ottaa huomioon New Yorkissa 13. joulukuuta 2006 tehdyn YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista,

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan,

—

ottaa huomioon vuonna 2009 hyväksytyn Tukholman ohjelman ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman vuosiksi 2010–2014,

—

ottaa huomioon YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentin N:o 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon,

—

ottaa huomioon helmikuussa 2011 hyväksytyn lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman,

—

ottaa huomioon kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen,

—

ottaa huomioon Busanissa 29. marraskuuta–1. joulukuuta 2011 pidetyssä avun tuloksellisuutta koskeneessa korkean tason kokouksessa annetun julistuksen ja toimintasuunnitelman,

—

ottaa huomioon 5. helmikuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa” (COM(2008)0055),

—

ottaa huomioon EU:n suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi,

—

ottaa huomioon EU:n suuntaviivat lapsista aseellisissa selkkauksissa,

—

ottaa huomioon YK:n toimintasuunnitelman ”Lapsille sopiva maailma”,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman,

—

ottaa huomioon ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU (1),

—

ottaa huomioon lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/93/EU (2),

—

ottaa huomioon ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian (2012–2016) ja erityisesti säännökset, jotka koskevat lastensuojelujärjestelmiä koskevien suuntaviivojen laatimisen rahoittamista sekä parhaiden käytänteiden vaihtoa,

—

ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission suosituksen 2013/112/EU ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” (3),

—

ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman ilman huoltajaa olevien alaikäisten tilanteesta EU:ssa (4),

—

ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta (CEDAW) vuodelta 1979 sekä Pekingin toimintaohjelman,

—

ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 suosituksista komissiolle naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta (5) ja 6. helmikuuta 2014 nollatoleranssista naisten sukuelinten silpomiseen (6) antamansa päätöslauselmat,

—

ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät naisiin ja tyttöihin kohdistuvan kaikenlaisen väkivallan, myös sukuelinten silpomisen, ehkäisystä ja torjunnasta,

—

ottaa huomioon 19. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät kaikki ihmisoikeudet käsittävän oikeusperustaisen lähestymistavan soveltamisesta kehitysyhteistyössä,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 7 artiklan, jonka mukaan ”unioni varmistaa eri politiikkojensa ja toimiensa välisen johdonmukaisuuden kaikki tavoitteensa huomioon ottaen”,

—

ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Ihmisarvoinen elämä kaikille: visiosta yhteisiin toimiin” (COM(2014)0335),

—

ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2005 annetun komission tiedonannon ”Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus” (COM(2005)0134) sekä 14. toukokuuta 2012 pidetyn ulkoasiainneuvoston 3 166. istunnon päätelmät aiheesta ”EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma”

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista ja siihen liitetyt valinnaiset pöytäkirjat muodostavat lapsen oikeuksien edistämisen ja suojaamisen standardin, sillä ne sisältävät kattavan joukon lasten suojelua ja hyvinvointia koskevia kansainvälisiä oikeusnormeja;

B.

ottaa huomioon, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja että niillä on selvät oikeudelliset velvoitteet edistää ja suojella jokaisen lapsen oikeuksia ja panna ne täytäntöön omalla lainkäyttöalueellaan;

C.

ottaa huomioon, että lasten oikeuksien edistäminen mainitaan EU:n politiikan yhtenä tavoitteena ja että EU:n perusoikeuskirjassa edellytetään, että lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa EU:n toimissa;

D.

ottaa huomioon, että YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista ja EU:n perusoikeuskirjassa kunnioitetaan lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja katsotaan, että hänen mielipiteensä on otettava hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti huomioon häntä koskevissa asioissa;

E.

katsoo, että lapsen oikeudet – nimittäin lapsen edun periaate ja lapsen oikeus elämään, hengissä selviytymiseen ja kehitykseen, syrjimättömyyteen sekä siihen, että kunnioitetaan lapsen oikeutta ilmaista mielipiteensä – koskevat kaikkea EU:n politiikkaa;

F.

katsoo, että edistystä on tapahtunut sen jälkeen, kun YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin 25 vuotta sitten, mutta että lasten oikeuksia kuitenkin loukataan yhä monissa osissa maailmaa, myös EU:n jäsenvaltioissa, väkivallan, hyväksikäytön, riiston, köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen sekä uskontoon, vammaisuuteen, sukupuoleen, seksuaali-identiteettiin, ikään, etniseen ryhmään, siirtolaisasemaan tai oleskeluoikeutta koskevaan asemaan perustuvan syrjinnän seurauksena;

G.

katsoo, että jotta oikeuksilla olisi jotakin merkitystä, kaikkien lasten ja heidän perheidensä saatavilla on oltava kattava oikeussuoja ja oikeudenmukaiset, nopeat ja tehokkaat muutoksenhakukeinot;

H.

ottaa huomioon, että noin 6,6 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuoli vuonna 2012 enimmäkseen syistä, jotka olisi voitu ehkäistä, ja että heiltä näin ollen riistettiin heidän hengissä selviytymistä ja kehittymistä koskeva perusoikeutensa; ottaa huomioon, että 168 miljoonaa 5–17-vuotiasta lasta kuuluu lapsityövoimaan, mikä vaarantaa heidän oikeutensa saada suojelua taloudelliselta riistolta ja loukkaa heidän oikeuttaan saada oppia ja leikkiä; ottaa huomioon, että 11 prosenttia tytöistä avioituu ennen kuin he saavuttavat 15 vuoden iän, mikä vaarantaa heidän oikeutensa terveyteen, koulutukseen ja suojeluun; ottaa huomioon, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yksi kymmenestä syntyvästä lapsesta kuolee yhä ennen viidettä syntymäpäiväänsä;

I.

ottaa huomioon, että koulutus – erityisesti ilmainen alemman perusasteen koulutus kaikille lapsille – on perusoikeus, johon hallitukset ovat sitoutuneet vuonna 1989 tehdyn YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen yhteydessä; toteaa, että vuoden 2015 tavoitteeksi on asetettu sen varmistaminen, että kaikki pojat ja tytöt suorittavat koko alemman perusasteen koulutuksen; toteaa, että vaikka kehitysmaissa on tapahtunut jonkin verran edistymistä, tämän tavoitteen saavuttamisesta ollaan vielä kaukana;

J.

katsoo, että kattava seksuaalikasvatus on erottamaton ja tärkeä osa poikien ja tyttöjen hyvinvointia ja terveyttä koskevien oikeuksien vahvistamista sekä tasa-arvon edistämistä ja stereotypioiden torjumista;

K.

ottaa huomioon, että humanitaarisilla kriiseillä on edelleen tuhoisa vaikutus lapsiin ja että vuonna 2014 kriisit, jotka enimmäkseen liittyivät konflikteihin, vaikuttivat suoraan yli 59 miljoonan lapsen elämään; toteaa, että maailmassa on nykyään arviolta 250 000 lapsisotilasta, joista 40 prosenttia on tyttöjä;

L.

toteaa, että pelkästään vuonna 2012 lähes 95 000 lasta tai alle 20-vuotiasta nuorta murhattiin, lähes miljardia 2–14-vuotiasta lasta rangaistiin fyysisesti, yksi kolmesta 13–15-vuotiaasta nuoresta joutui kiusaamisen kohteeksi ja noin 70 miljoonaa 15–19-vuotiasta tyttöä joutui kärsimään fyysisestä väkivallasta jossakin muodossa; toteaa, että 210 miljoonaa tyttöä maailmassa on joutunut pakotetuksi yhdyntään tai muuhun seksuaaliseen kanssakäymiseen jossakin elämänsä vaiheessa;

M.

ottaa huomioon, että kehitysmaiden väestöstä puolet on lapsia ja että EU:n alueella elää noin 100 miljoonaa lasta;

N.

toteaa, että Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston (Unicef) tuoreimman lasten köyhyyttä rikkaissa maissa koskevan raportin mukaan 2,6 miljoonaa lasta on pudonnut köyhyysrajan alapuolelle maailman vauraimmissa maissa vuoden 2008 jälkeen, mikä nostaa kehittyneen maailman köyhyydessä elävien lasten kokonaismäärän arvioilta 76,5 miljoonaan; ottaa huomioon, että mainitun tutkimuksen mukaan 7,5 miljoonaa nuorta on luokiteltu NEET-nuoriksi (ilman työtä, koulutusta tai kurssitusta oleviksi nuoriksi) EU:ssa vuonna 2013;

O.

toteaa, että lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy monissa muodoissa, mukaan lukien psykologinen, fyysinen, seksuaalinen, henkinen ja sanallinen väkivalta, laiminlyönti ja riisto, ja monissa ympäristöissä, muun muassa kodeissa, kouluissa, terveydenhuolto- ja oikeusjärjestelmissä, työpaikoilla, yhteisöissä ja verkkosivustoilla;

P.

katsoo, että lapsen oikeuksia koskeva EU:n toimintasuunnitelma rajaa selkeän kehyksen EU:n toimille ja että sen täytäntöönpano on johtanut merkittävään edistymiseen monilla keskeisillä toiminta- ja lainsäädäntöaloilla, joita ovat muun muassa kadonneiden lapsien vihjepuhelimen perustaminen, lapsiystävällisen oikeudenkäytön edistäminen, tietojenkeruun parantaminen ja lasten oikeuksien liittäminen ulkoisiin toimiin;

Q.

katsoo, että jokainen lapsi on ennen kaikkea ja ensisijaisesti lapsi, jonka oikeuksien olisi toteuduttava ilman syrjintää, riippumatta lapsen tai hänen vanhempiensa etnisestä alkuperästä, kansallisuudesta, sosiaalisesta asemasta, siirtolaisasemasta tai oleskeluoikeutta koskevasta asemasta;

R.

katsoo, että tytöt ja pojat kohtaavat sekä samanlaisia että erilaisia odotuksia ja sosiaalistamisen muotoja ja että tyttöjen ja poikien kokema syrjintä on erilaista eri ikäkausina;

S.

toteaa, että vaikka huomattavaa edistymistä on tapahtunut, erityisesti ihmiskaupan, seksuaalisen riiston ja uhrien oikeuksien alalla sekä turvapaikkaa hakevien ja yksin maahan tulevien lasten kohdalla, paljon enemmän on vielä tehtävä, jotta varmistetaan, että siirtolaislasten oikeuksia kunnioitetaan täysin EU:ssa; ottaa huomioon, että monet yksin maahan tulevat lapset katoavat ja karkaavat saavuttuaan ensimmäistä kertaa EU:hun ja että he ovat erityisen alttiita joutumaan hyväksikäytetyiksi;

T.

toteaa, että kansainvälisen luonteensa vuoksi lasten riisto ja lasten seksuaalinen riisto verkkosivustoilla – mukaan lukien lasten seksuaalista riistoa koskevan materiaalin levittäminen verkossa ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö verkkoa hyödyntäen – ovat edelleen lainvalvontaviranomaisille merkittävä huolenaihe; toteaa, että rikokset vaihtelevat seksuaalisesta kiristyksestä ja viekoittelusta itse tuotettuun lapsen hyväksikäyttöä koskevaan materiaaliin ja suoratoistoon, jotka ovat tutkinnan kannalta erityisen haasteellisia, koska teknologian innovaatiot tuovat materiaalia helpommin ja nopeammin rikoksentekijöiden, myös verkkoa hyödyntävien lasten seksuaalisten hyväksikäyttäjien, saataville;

U.

ottaa huomioon, että köyhyys ja sosiaaliturvajärjestelmien supistaminen sekä keskeisten sosiaalietujen kuten perhelisien leikkaukset vaikuttavat erityisesti lapsiin ja että tällaiset leikkaukset ovat lisääntyneet EU:ssa vuodesta 2007 alkaen; ottaa huomioon, että lasten köyhyysriski on EU:ssa sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeenkin edelleen hyvin korkea (20,3 prosenttia vuonna 2013);

V.

katsoo, että vuoden 2015 jälkeinen globaali kehityksen toimintakehys tarjoaa tilaisuuden investoida kaikkien lasten oikeuksiin kaikkialla maailmassa – riippumatta lapsen sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, rodusta tai taloudellisesta asemasta, vammaisuudesta tai muusta asemasta;

1.

katsoo, että lasten oikeudet ovat EU:n politiikan ytimessä ja että YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 25. vuosipäivä tarjoaa tilaisuuden varmistaa, että lasten oikeudet pannaan täytäntöön politiikassa ja käytännössä, ja toteuttaa lisätoimia sen varmistamiseksi, että kaikkien ja erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia kunnioitetaan kaikkialla;

2.

suhtautuu myönteisesti EU:n Tukholman ohjelman yhteydessä antamaan sitoumukseen kehittää yhtenäinen EU:n strategia, jonka tarkoituksena on edistää ja suojata lasten oikeuksia tehokkaasti EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen yhteydessä sekä tukea jäsenvaltioiden alalla toteuttamia toimia; kehottaa komissiota ehdottamaan kunnianhimoista ja kattavaa lapsen oikeuksien strategiaa ja toimintasuunnitelmaa seuraaviksi viideksi vuodeksi ja perustamaan sen lapsen oikeuksia koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan samalla sitä parantaen;

3.

pitää myönteisenä EU:n sitoutumista kehittämään edelleen yhtenäisiä EU:n suuntaviivoja lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi, jotta vähennettäisiin ongelmakohtaisista toimista, joilla on reagoitu tiettyihin lastensuojelukysymyksiin, johtuvaa pirstaloitumista ja varmistettaisiin, että kaikkia lapsia kaikkialla EU:ssa suojellaan tehokkaasti väkivallan kaikilta muodoilta;

4.

kehottaa komissiota seuraamaan suosituksensa ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja raportoimaan siitä sekä varmistamaan korkealaatuisten palvelujen saanti ja lasten osallistuminen; kehottaa niitä jäsenvaltioita, joissa lapsiköyhyyttä esiintyy keskimääräistä enemmän, asettamaan kansallisia tavoitteita ja antamaan etusijan investoinneille, joiden tarkoituksena on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen lasten ja nuorten keskuudessa;

5.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään vuosituhannen kehitystavoitteista ensisijaisen painopisteen sisäisessä politiikassaan ja suhteissaan kolmansiin maihin; korostaa, että nämä tavoitteet, erityisesti köyhyyden poistaminen, koulutukseen pääsy kaikille ja sukupuolten tasa-arvo, voidaan saavuttaa vain kehittämällä kaikkien saatavilla olevia julkisia palveluja;

6.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita liittämään selkeän lapsia ja nuoria koskevan painotuksen talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, vuotuiseen kasvuselvitykseen ja tarkistettuun Eurooppa 2020 -strategiaan, jotta komission suositus ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” pannaan paremmin täytäntöön;

7.

kehottaa komissiota varmistamaan, että koordinointia lisätään sen eri yksiköissä, jotta lasten oikeudet saadaan sisällytettyä tehokkaasti kaikkiin EU:n säädösehdotuksiin, politiikkoihin ja rahoitusta koskeviin päätöksiin ja jotta valvotaan, että ne ovat täysin lapsia koskevan EU:n säännöstön sekä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden mukaisia; kehottaa komissiota varmistamaan, että lasten oikeuksien koordinaattorin valtuudet ja resurssit kuvastavat asiaankuuluvasti EU:n sitoutumista lasten oikeuksien järjestelmälliseen ja tehokkaaseen valtavirtaistamiseen;

8.

kehottaa komissiota tarttumaan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin tarjoamaan tilaisuuteen sen varmistamiseksi, että EU:n varoilla autetaan kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia;

9.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota asettamaan lapset selkeästi etusijalle alue- ja koheesiopolitiikan, esimerkiksi Euroopan vammaisstrategian, romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille laaditun EU:n kehyksen ja EU:n tasa-arvo- ja syrjimättömyyspolitiikan, suunnittelussa ja täytäntöönpanossa; toteaa jälleen kerran, että on tärkeää suojella ja edistää romanilasten yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää kaikkia oikeuksia;

10.

vaatii, että kaikkiin lasten oikeuksia koskeviin toimiin on liitettävä sukupuolten tasa-arvonäkökulma, ja kehottaa toteuttamaan erityisiä toimia tyttöjen muun muassa koulutusta ja terveydenhuoltoa koskevien oikeuksien parantamiseksi;

11.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että lapsen edun periaatetta kunnioitetaan kaikessa lainsäädännössä, kaikilla tasoilla tehdyissä hallituksen edustajien päätöksissä ja kaikissa tuomioistuinten päätöksissä, ja kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä lapsen edun periaatteen asianmukaisen soveltamisen parantamiseksi kaikkialla EU:ssa;

12.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että kaikkien lasten saatavilla on todellakin heidän tarpeisiinsa ja oikeuksiinsa sovitettuja oikeudellisia järjestelmiä riippumatta siitä, ovatko he epäiltyjä, rikoksentekijöitä, uhreja tai oikeudenkäynnin osapuolia;

13.

kehottaa komissiota arvioimaan pidätyskäytäntöjen ja rikosoikeusjärjestelmien vaikutusta lapsiin; huomauttaa, että kaikkialla EU:ssa tapauksissa, joissa lapset asuvat vanhempiensa kanssa vankiloissa tai säilöönottolaitoksissa, tämä vaikuttaa suoraan lasten oikeuksiin; korostaa, että joka vuosi arviolta 800 000 lasta EU:ssa erotetaan vankilassa olevasta vanhemmastaan, mikä vaikuttaa lasten oikeuksiin monin tavoin;

14.

katsoo, että lapset ovat haavoittuvassa asemassa tavaroiden ja palvelujen hankinnassa; kehottaa elinkeinoelämää ja sidosryhmiä pidättymään aggressiivisesta ja harhaanjohtavasta lapsiin kohdistuvasta mainonnasta sekä verkossa että muualla, muun muassa panemalla täytäntöön nykyiset menettelysäännöt ja muut vastaavat aloitteet; katsoo, että runsaasti rasvaa, suolaa tai sokeria sisältävien elintarvikkeiden lapsiin kohdistettu mainonta olisi toteutettava vastuullisella tavalla ja pitäen mielessä lasten liikalihavuuden ja diabetekseen sairastumisen lisääntymisen;

15.

katsoo, että verkossa olevat lasten henkilötiedot on suojattava asianmukaisesti ja että lapsille on annettava helposti saatavalla ja lapsiystävällisellä tavalla tietoa riskeistä ja seurauksista, joita liittyy heidän henkilötietojensa käyttämiseen verkossa; korostaa, että lasten verkossa tapahtuva profilointi olisi kiellettävä; katsoo, että kaikilla lapsilla olisi oltava oikeus nauttia terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä ja mahdollisuudesta leikkiä;

16.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta annetun direktiivin 2011/36/EU täytäntöön, sillä suurin osa ihmiskaupan uhreista on nuoria tyttöjä ja poikia, jotka ovat joutuneet työelämässä tapahtuvan ja seksuaalisen riiston sekä muun hyväksikäytön lapsiuhreiksi; kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta myös vahvistamaan poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä tällaisten rikosten ehkäisemiseksi ja tällaisiin rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden panemiseksi syytteeseen; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia lasten laittomien kuljetusten torjumiseksi, tekemään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa lasten salakuljetusten ja lapsikaupan muodostaman kasvavan ongelman ratkaisemiseksi sekä panemaan lapsikaupan harjoittajia syytteeseen ja määräämään heille asianmukaisia seuraamuksia;

17.

katsoo, että on toteutettava toimia verkossa tapahtuvan kiusaamisen torjumiseksi ja että lasten, opettajien sekä nuoriso- ja lastenjärjestöjen on toimittava aktiivisesti lisätäkseen tämän ongelman tiedostamista;

18.

kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita investoimaan lapsille tarkoitettuihin julkisiin palveluihin, mukaan lukien lastenhoitopalvelut, koulutus ja terveydenhuolto, ja erityisesti päiväkotien ja lasten vapaa-ajantoimintoja tarjoavien julkisten yleishyödyllisten palvelujen julkisen verkoston laajentamiseen;

19.

huomauttaa, että ensiasteen opetuksessa ei aina pystytä takaamaan välttämättömien perustaitojen oppimista, ja kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita turvaamaan kaikille pakollisen ja maksuttoman keskiasteen opetuksen, sillä se on perusehto yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan oikeuden käyttämiselle;

20.

kehottaa jäsenvaltioita antamaan lainsäädäntöä, jolla suojellaan tai parannetaan äitiyteen ja isyyteen liittyviä oikeuksia, jotta lapselle voidaan ensimmäisten elinkuukausien aikana luoda terveellinen ja vakaa ympäristö;

21.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun direktiivin 2011/93/EU ja parantamaan lainvalvontaviranomaisten oikeudellisia mahdollisuuksia, teknisiä valmiuksia ja rahoitusresursseja yhteistyön lisäämiseksi muun muassa Europolin kanssa, tavoitteena lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekijöiden verkostojen tehokkaampi purkaminen ja siten, että asetetaan etusijalle kyseisten lasten oikeudet ja turvallisuus;

22.

kehottaa soveltamaan lainvalvontaviranomaisten, oikeusviranomaisten, tieto- ja viestintäteknologian alan, internetpalveluntarjoajien, pankkialan ja kansalaisjärjestöjen, muun muassa nuoriso- ja lastenjärjestöjen, väliseen tehokkaaseen kumppanuuteen ja tietojen vaihtoon perustuvaa menettelytapaa pitäen tavoitteena varmistaa lasten oikeudet ja suojelu verkossa niin, että heidän katsotaan olevan oikeudellisessa mielessä haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä; kehottaa komissiota tekemään aloitteen ja pyytämään kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan toimia verkkoa hyödyntävän lasten hyväksikäytön ja verkossa tapahtuvan kiusaamisen torjumiseksi niiden kaikissa muodoissa;

23.

katsoo, että ilman huoltajaa olevat lapset ovat erityisen haavoittuvia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön parlamentin 12. syyskuuta 2013 antaman päätöslauselman ilman huoltajaa olevien alaikäisten tilanteesta EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysin täytäntöön Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää koskevan ehdotuspaketin, jotta ilman huoltajaa olevien lasten tilannetta voidaan parantaa EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia siirtolaislasten pidätysten lopettamiseksi kaikkialla EU:ssa; pitää myönteisenä unionin tuomioistuimen asiassa C-648/11, MA, BT ja DA vastaan Secretary of State for the Home Department, antamaa tuomiota, jossa lausuttiin, että jos turvapaikanhakija, joka on ilman huoltajaa maahan tuleva alaikäinen, on jättänyt turvapaikkahakemuksia useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa alaikäinen oleskelee siellä kyseisen hakemuksen tehtyään; muistuttaa, että ilman huoltajaa tuleva alaikäinen on ennen kaikkea potentiaalisesti vaarassa oleva lapsi ja siksi pikemminkin lasten suojelun kuin maahanmuuton valvomisen on oltava jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin keskeisenä periaatteena ilman huoltajaa tulevien alaikäisten ollessa kyseessä, sillä näin myös kunnioitetaan lapsen etua koskevaa perusperiaatetta;

24.

kehottaa kaikkia jäsenvaltioita panemaan täytäntöön YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen kirjatut normit, jotka koskevat lapsia, jotka eivät ole vanhempiensa huollettavina, sekä lasten vaihtoehtoista hoitoa koskevat YK:n ohjeet; kehottaa komissiota käyttämään EU:n rakennerahastoja tuen antamiseen siirtymiselle laitospalveluista yhteisöllisyyteen perustuviin palveluihin; kehottaa komissiota, kun otetaan huomioon niiden tapausten merkittävä määrä, joissa joidenkin jäsenvaltioiden viranomaisten väitetään toteuttaneen pakkoadoption ilman vanhempien suostumusta, esittämään erityisiä toimia sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioissa noudatetut adoptiokäytännöt ovat lapsen edun mukaisia;

25.

kehottaa kaikkia jäsenvaltioita helpottamaan perheiden jälleenyhdistämistä myönteisellä ja humaanilla ja nopealla tavalla YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 10 artiklan mukaisesti;

26.

painottaa, että koordinoidumpi menettelytapa on tarpeen kadonneiden lasten etsimisessä EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rajat ylittävissä tapauksissa, kun kyse on kadonneista lapsista, ja perustamaan vihje- ja palvelupuhelinnumeroita kadonneiden lasten etsimiseksi ja lasten hyväksikäytön uhrien tukemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan Marokon, Singaporen, Venäjän federaation, Albanian, Andorran, Seychellien, Gabonin ja Armenian sujuvaa liittymistä vuoden 1980 yksityisoikeuden alaa koskevaan Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta;

27.

kehottaa komissiota tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun asetuksen (EY) N:o 2201/2003 tarkistamisen yhteydessä ottamaan asianmukaisesti huomioon lapseen edun, sillä tämän asetuksen täytäntöönpanossa ja sen noudattamisen valvonnassa on jäsenvaltioissa vanhempainoikeuksia ja huolto-oikeuksia koskevia porsaanreikiä;

28.

tuomitsee kaikki lapsiin kohdistuvan väkivallan muodot: fyysisen, seksuaalisen ja sanallisen väkivallan, pakkoavioliitot, lapsityövoiman käytön, prostituution, ihmiskaupan, kidutuksen, kunniamurhat, tyttöjen sukupuolielinten silpomisen, lapsisotilaiden käytön ja lasten käytön ihmiskilpinä, puutteen, laiminlyömisen ja aliravitsemuksen; katsoo, että perinteitä, kulttuuria tai uskontoa ei saisi koskaan käyttää oikeuttamaan lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa; kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan velvoitteistaan ja torjumaan kaikki lapsiin kohdistuvan väkivallan muodot, muun muassa kieltämään virallisesti lapsiin kohdistuvien ruumiillisten rangaistusten käyttämisen ja langettamaan siitä seuraamuksia; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötään ja vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa sekä lisäämään lasten oikeuksien tiedostamista ja edistämään niiden kunnioittamista kaikkialla maailmassa;

29.

tuomitsee lasten käyttämisen sotilaallisissa ja terroritoimissa tai sotilaallisiin tai terrorismitarkoituksiin; muistuttaa, että on tärkeää tarjota psykologista tukea ja apua kaikille lapsille, jotka ovat joutuneet kokemaan väkivaltaisia tapahtumia tai jotka ovat joutuneet sodan uhreiksi; pitää myönteisenä EU Children of Peace -aloitetta ja korostaa, että on tärkeää varmistaa konflikteista kärsineille lapsille koulutusmahdollisuudet; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tukemaan YK:n ”Lapsia, ei sotilaita” -kampanjaa, jonka tavoitteena on lopettaa kansallisten turvallisuusjoukkojen harjoittama lapsisotilaiden värvääminen ja käyttö vuoteen 2016 mennessä;

30.

kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa asettamaan lasten oikeudet etusijalle kaikissa EU:n ulkoisissa toimissa lasten oikeuksien tehokkaan valtavirtaistamisen varmistamiseksi, myös ihmisoikeusvuoropuheluiden, kauppasopimusten, liittymisprosessin ja Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä sekä suhteissa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden ryhmään, erityisesti suhteissa konfliktitilanteessa oleviin valtioihin; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa raportoimaan vuosittain parlamentille tuloksista, joita on saavutettu lapsiin kohdistuvien EU:n ulkoisten toimien yhteydessä;

31.

kehottaa komissiota huomioimaan lasten oikeudet kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa, jotta varmistetaan riittävä rahoitus ja nostetaan hätätilanteeseen tai ihmisen aiheuttamien tai luonnonkatastrofien vaikutusten alaisiksi joutuneiden lasten sekä maan sisäisten tai muiden lapsipakolaisten suojelun tasoa; korostaa, että on tärkeää niveltää hätäapu, kunnostustoimet ja kehitysyhteistyö erityisesti pitkittyneissä kriisitilanteissa ja yhdistää innovointi ja uusi teknologia EU:n toimiin ja ohjelmiin, jotta lasten oikeuksia edistetään paremmin kehitysyhteistyön ja hätätilanteiden puitteissa;

32.

pitää myönteisenä, että vuoden 2014 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin yhteisesti Kailash Satyarthille ja Malala Yousafzaille heidän sitoutumisestaan puolustamaan lasten oikeuksia, erityisesti kaikkien lasten oikeutta koulutukseen; antaa Saharov-verkostolle tunnustusta siitä, että se on julkisesti tukenut hankkeita, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta lapsiin kohdistuvasta väkivallasta; katsoo näiden hankkeiden olevan selvä osoitus siitä, miten tärkeä rooli kansalaisyhteiskunnalla ja kansainvälisillä järjestöillä on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen kirjattujen oikeuksien puolesta puhumisessa, edistämisessä ja suojelussa;

33.

korostaa työmarkkinaosapuolten ja paikallisviranomaisten tärkeää roolia lasten oikeuksien edistämisessä ja kehottaa alueiden komiteaa ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa toteuttamaan toimia ja antamaan lausuntoja osallistuakseen täysitehoisesti lasten oikeuksien edistämiseen kaikessa EU:n politiikassa;

34.

kehottaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita, paikallisviranomaisia, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa yhdistämään voimansa ja tekemään yhteistyötä kaikilla tasoilla lasten tilanteen parantamiseksi EU:ssa ja muualla maailmassa; pitää myönteisenä yhdessä Unicefin ja neljäntoista lasten oikeuksia ajavan järjestön kanssa laadittua lapsen oikeuksien julistusta ja kannustaa useampia Euroopan parlamentin jäseniä sekä kansallisten parlamenttien jäseniä allekirjoittamaan julistuksen ja ryhtymään lasten oikeuksien puolustajiksi;

35.

ilmaisee olevansa halukas perustamaan lapsen oikeuksien julistuksen pohjalta Euroopan parlamenttiin lasten oikeuksia ja hyvinvointia käsittelevän laajennetun työryhmän, joka toimisi pysyvänä elimenä vastaten lasten oikeuksien edistämisestä kaikissa Euroopan parlamentin politiikoissa ja toimissa sekä sisäisten asioiden että ulkoasioiden yhteydessä; puoltaa näin ollen aloitetta lasten oikeuksia käsittelevien ”koordinointiyksiköiden” perustamisesta jokaiseen parlamentin valiokuntaan sen varmistamiseksi, että lasten oikeudet sisällytetään kaikkeen politiikkaan ja kaikkiin hyväksyttäviin säädösteksteihin;

36.

pitää tärkeänä, että lasten osallistumista parlamentin toimintoihin lisätään Parlamenttienvälisen liiton ja Unicefin perustamien käytäntöjen mukaisesti; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia tutkimaan tapoja ja keinoja, joilla lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon voidaan lisätä; kannustaa käyttämään uutta teknologiaa ja innovaatioita lasten ja nuorten kuulemiseksi ja lasten osallistumisen lisäämiseksi;

37.

kehottaa jäsenvaltioita viipymättä ratifioimaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kaikki valinnaiset pöytäkirjat;

38.

kehottaa komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tutkimaan, miten EU voisi yksipuolisesti liittyä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen;

39.

kannustaa Yhdysvaltoja, Somaliaa ja Etelä-Sudania ratifioimaan lapsen oikeuksien yleissopimuksen, jotta se saavuttaa universaalin ratifioinnin;

40.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan ulkosuhdehallinnolle, alueiden komitealle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, YK:n pääsihteerille, YK:n lapsen oikeuksien komitean puheenjohtajalle sekä Unicefin pääjohtajalle.