16.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 419/42

—

ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” (COM(2012)0173),

—

ottaa huomioon ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaoston 22. helmikuuta 2012 julkaiseman työasiakirjan komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille”, INT/606,

—

ottaa huomioon komission 8. helmikuuta 2012 tekemän ehdotuksen neuvoston asetukseksi eurooppalaisen säätiön (FE) perussäännöstä (COM(2012)0035),

—

ottaa huomioon komission 20. joulukuuta 2011 tekemän ehdotuksen direktiiviksi julkisista hankinnoista (COM(2011)0896),

—

ottaa huomioon komission 7. joulukuuta 2011 tekemän ehdotuksen asetukseksi eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (COM(2011)0862),

—

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille” (COM(2011)0682),

—

ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon yritysten yhteiskuntavastuuta koskevasta uudistetusta EU:n strategiasta vuosiksi 2011–2014 (COM(2011)0681),

—

ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – Yhdessä uuteen kasvuun'” (COM(2011)0206),

—

ottaa huomioon 27. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta” (COM(2010)0608),

—

ottaa huomioon komission 6. lokakuuta 2011 tekemän ehdotuksen asetukseksi sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (COM(2011)0609),

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon komission 6. lokakuuta 2011 antaman ehdotuksen asetukseksi Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (COM(2011)0607),

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” (COM(2010)0758),

—

ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman ja eurooppalaisen EMES-tutkimusverkoston vuonna 2008 laatiman julkaisun ”Sosiaalinen yritys: Uusi malli köyhyyden vähentämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi” (1),

—

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26. lokakuuta 2011 antaman valmistelevan lausunnon ”Sosiaalinen yrittäjyys ja sosiaalinen yritystoiminta”, IN/589,

—

ottaa huomioon osuus- ja yhteisötaloudesta 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman (2),

—

ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2011 hyväksymänsä kannanoton (3),

—

ottaa huomioon eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 13. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman (4),

—

ottaa huomioon työjärjestyksensä 48 artiklan,

—

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A7-0305/2012),

A.

ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalouden yritykset, jotka työllistävät EU:ssa yli 11 miljoonaa työntekijää eli 6 prosenttia koko unionin työvoimasta ja joiden osuus on 10 prosenttia kaikista eurooppalaisista yrityksistä, toisin sanoen 2 miljoonaa yritystä, edistävät merkittävällä tavalla Euroopan sosiaalista mallia ja Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista;

B.

katsoo, että erilaiset historialliset kehityskulut ovat johtaneet hyvin erilaisiin kaikentyyppisten yritysten ja myös osuus- ja yhteisötalouden yritysten ja sosiaalisten yritysten oikeudellisiin kehyksiin eri jäsenvaltioissa;

C.

toteaa, että useimpia osuus- ja yhteisötalouden yritysmuotoja ei tunnusteta missään oikeudellisessa kehyksessä EU:ssa ja että ainoastaan muutamat jäsenvaltiot tunnustavat ne kansallisesti;

D.

katsoo, että nykyisen sosiaalisen, talous- ja rahoituskriisin vaikutukset sekä väestönmuutos, etenkin väestön ikääntyminen muodostavat haasteen sosiaaliturvajärjestelmille, lakisääteiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusjärjestelmät mukaan lukien, ja että siksi olisi edistettävä innovatiivisia sosiaaliturvajärjestelmiä asianmukaisen ja ihmisarvoisen sosiaaliturvan varmistamiseksi;

E.

katsoo, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja Eurooppa 2020 -strategia – joilla molemmilla pyritään luomaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja lisäämään siten työpaikkojen määrää ja laatua sekä torjumaan köyhyyttä – ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja että sosiaaliset yritykset voivat edistää niitä merkittävästi innovaatiopotentiaalinsa ja sosiaalisiin tarpeisiin tarjoamiensa asianmukaisten ratkaisujen avulla;

F.

ottaa huomioon, että komissio tunnustaa osuus- ja yhteisötaloudentoimijoiden ja sosiaalisten yritysten olevan talouskasvun ja sosiaalisen innovoinnin sekä mahdollisesti kestävien työpaikkojen luojia, jotka kannustavat haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä osallistumaan työmarkkinoihin;

G.

katsoo, että komission ehdotuksiin asetukseksi eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista ja sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevaksi ohjelmaksi olisi suhtauduttava myönteisesti;

H.

ottaa huomion, että sosiaaliset yritykset voivat auttaa tuottamaan hyvinvointivaltion keskeisiin tunnusmerkkeihin kuuluvia sosiaalipalveluja ja edistää siten Euroopan unionin yhteisten tavoitteiden saavuttamista;

I.

ottaa huomioon, että useilla sosiaalisilla yrityksillä on vaikeuksia saada rahoitusta toimintansa laajentamiseksi ja että sen takia ne tarvitsevat erityistä niitä varten mukautettua tukea kuten sosiaalista pankkitoimintaa, riskinjakovälineitä, hyväntekeväisyysrahastoja tai (mikro)luottoja, etenkin kun on kyse mikroyrityksistä ja pk-yrityksistä; toteaa, että EU:n rakennerahastoilla ja ohjelmilla on tässä yhteydessä tärkeä tehtävä sosiaalisten yritysten, myös niiden, joiden investointi-intensiteetti on suuri, rahoituksen saannin helpottamiseksi;

J.

katsoo, että useimmat sosiaaliset yritykset edistävät poliittisia uudistuksia edistämällä hyvää hallintotapaa erityisesti varmistamalla työntekijöiden, asiakkaiden ja sidosryhmien osallistuminen, sekä tukevat vastavuoroista oppimista ja sosiaalisia innovaatioita, ja toteaa, että siten ne vastaavat kansalaisten jatkuvasti voimistuviin vaatimuksiin, joiden mukaan yritysten on käyttäydyttävä eettisesti ja yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta vastuullisesti;

K.

toteaa, että sosiaalisten yritysten toiminnan luonne ja toimintatavat ovat sellaisia, että ne auttavat rakentamaan yhtenäisempää, demokraattisempaa ja aktiivisempaa yhteiskuntaa, ja että usein ne tarjoavat, ja niiden tulisikin tarjota, suotuisia työoloja sekä samaa palkkaa samasta työstä ja tukevat naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia, mikä mahdollistaa yksityis- ja työelämän yhteensovittamisen;

L.

ottaa huomioon komission ehdotuksen lisätä varattuihin hankintasopimuksiin uusi huono-osaisten henkilöiden luokka;

1.

suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoihin ”Sosiaalisen yrittäjyyden aloite” ja ”Tavoitteena työllistävä elpyminen”, joissa esitetään kansallisille hallituksille suosituksia sosiaalisten yritysten toimintaympäristön parantamisesta, joka voi johtaa uusiin mahdollisuuksiin ja työpaikkoihin muun muassa nopeasti kasvavalla terveydenhuolto- ja sosiaaliturva-alalla (niin kutsuttu valkoinen sektori) sekä ympäristön alalla (niin kutsutulla vihreällä sektorilla), jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia osuus- ja yhteisötaloudelle ja muullekin taloudelle;

2.

toteaa, että osuus- ja yhteisötalous on osa ekologis-sosiaalista markkinataloutta ja EU:n sisämarkkinoita ja korostaa sen vahvaa vastustuskykyä kriisejä vastaan ja sen vankkoja liiketoimintamalleja; tähdentää, että sosiaaliset yritykset pyrkivät usein vastaamaan sosiaalisiin ja inhimillisiin tarpeisiin, joita kaupalliset tai julkiset toimijat eivät ole täyttäneet ainakaan riittävästi; korostaa, että osuus- ja yhteisötalouden työpaikat pysyvät todennäköisemmin paikallisella tasolla;

3.

toteaa, että sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka oikeudellisesta muodostaan riippumatta

4.

korostaa, että osuus- ja yhteisötalouden eri aloilla vapaaehtoistoiminta, jossa on mukana innokkaita ja uusia taitoja oppineita uraansa aloittelevia nuoria ja erittäin kokeneita ja päteviä iäkkäitä henkilöitä, muodostaa merkittävän panoksen talouskasvun, solidaarisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden hyväksi ja antaa monille ihmisille sisältöä elämään; pyytää tästä syystä antamaan sille riittävästi taloudellista ja rakenteellista paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla;

5.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että sosiaaliset yritykset eivät joudu epäedulliseen asemaan muuntyyppisten yritysten ”poimiessa rusinat pullasta” osuus- ja yhteisötalouden kannattavilla alueilla; huomauttaa, että kyseiset alueet ovat useimmiten kaupunkialueita, jolloin muut, tavallisesti maaseutualueet ja syrjäiset alueet – joilla logistiset esteet aiheuttavat suurempia kustannuksia – joutuvat tyytymään harvoihin ja heikkolaatuisiin palveluihin; korostaa, että käyttäjien olisi voitava valita vapaasti useiden tarjoajien keskuudesta;

6.

korostaa kuinka tärkeitä ovat strategia ja toimet, joilla edistetään sosiaalista yrittäjyyttä ja innovatiivisia sosiaalisia yrityksiä erityisesti nuorten ja heikommassa asemassa olevien henkilöiden tapauksessa, jotta voidaan parantaa niin mies- kuin naisyrittäjien mahdollisuuksia osallistua EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmiin ja saada niiltä rahoitustukea; pyytää, että Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa tuetaan edelleen riittävästi, jotta sen ohjelman vetovoima ja näkyvyys lisääntyy myös osuus- ja yhteisötalouden alalla; muistuttaa kuitenkin siitä, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen on yhdistettävä riittävästi opastusta;

7.

panee merkille osuus- ja yhteisötalouden monimuotoisuuden; korostaa, että uusien EU-tason oikeudellisten puitteiden kehittämisen pitäisi olla valinnaista yrityksille ja että se edellyttää vaikutusten arviointia, jotta voidaan ottaa huomioon erilaisten sosiaalisen yrittäjyyden mallien esiintyminen eri jäsenvaltioissa; painottaa, että kaikkien toimien olisi tuotettava EU:n laajuista lisäarvoa;

8.

kannattaa EU:n tason aloitteita laajentaa ja vahvistaa jo useissa jäsenvaltioissa pitkälle edennyttä järjestösektoria; kehottaa antamaan yhdistyksiä koskevat Euroopan laajuiset säännöt, joilla täydennetään jäsenvaltioiden nykyisiä oikeudellisia säännöksiä;

9.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tehdä ehdotus eurooppaosuuskunnan säännöistä annetun asetuksen yksinkertaistamiseksi;

10.

suhtautuu myönteisesti keskinäisten yhtiöiden tilannetta Euroopassa tarkastelleeseen komission tutkimukseen, johon alan edustajat osallistuivat tiiviisti; korostaa, että keskinäiset yhtiöt olisi Euroopan laajuisten sääntöjen avulla tunnustettava erillisiksi ja tärkeiksi Euroopan talouden ja yhteiskunnan toimijoiksi; korostaa Euroopan laajuisten sääntöjen etuja, sillä niillä helpotettaisiin keskinäisten yhtiöiden rajat ylittäviä toimintamahdollisuuksia; rohkaisee jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön keskinäisiä yhtiöitä koskevia sääntöjä, ottamaan ne käyttöön;

11.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen asetukseksi eurooppalaisen säätiön perussäännöstä;

12.

muistuttaa, että tiedonannossa COM(2004)0018 komissio sitoutui 12 konkreettiseen toimeen osuuskuntien kehityksen tukemiseksi, ja pitää valitettavana, että toistaiseksi asiassa on edistytty vain hyvin vähän; kehottaa komissiota antamaan – vuoden 2004 aloitteen mukaisesti – kunnianhimoisia ehdotuksia lisätoimiksi, joilla parannetaan osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden toimintaedellytyksiä ja joilla siten tuetaan osuus- ja yhteisötalouden yleistä kehitystä;

13.

ilmaisee tyytyväisyytensä sosiaalisia ja paikallisia palveluja koskevien EU:n valtiontukisääntöjen tarkistetun paketin hyväksymiseen ja kannustaa samalla komissiota selkeyttämään kyseisiä sääntöjä edelleen auttaakseen alue- ja paikallisviranomaisia ymmärtämään ne ja soveltamaan niitä erityisesti sosiaalisiin yrityksiin;

14.

korostaa, että sosiaaliset yritykset ovat tärkeitä yleishyödyllisten palvelujen tuottajia; toteaa, että tällaisten yritysten juuret ovat usein kansalais-, vapaaehtois- ja sosiaalijärjestöissä tai ne ovat näihin tiiviissä yhteydessä ja että kyseiset järjestöt tarjoavat henkilökeskeisiä palveluita, joilla pyritään vastaamaan ihmisten elintärkeisiin tarpeisiin sekä erityisesti heikossa asemassa olevien käyttäjien tarpeisiin; toteaa, että sosiaaliset yritykset ovat perinteisen yksityisen ja julkisen sektorin välissä ja tuottavat julkisia palveluita eli toimivat julkisten hankintojen puitteissa;

15.

katsoo, että yritysten yhteiskuntavastuun käsitettä olisi tarkasteltava erillään osuus- ja yhteisötaloudesta ja sosiaalisista yrityksistä, vaikka jotkin kaupalliset yritykset, joilla on merkittävää yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvää toimintaa, voivat olla vahvassa vuorovaikutuksessa sosiaalisen yrittäjyyden kanssa;

16.

uskoo, että sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevalla ohjelmalla vuosiksi 2014–2020 ja sen ”mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys” -lohkolla tuetaan pyrkimyksiä parantaa mikroyritysten mahdollisuuksia saada mikroluottoja osuus- ja yhteisötaloudessa sosiaalisten yritysten erilaiset rahoitustarpeet huomioon ottaen;

17.

katsoo, että sosiaalisten yritysten rahoitusmarkkinoille pääsyn parantamiseksi on käytettävä erilaisia rahoitusvälineitä, kuten eurooppalaisia sosiaalisen yrittäjyyden rahastoja, eurooppalaisia riskipääomarahastoja ja eurooppalaisia yksityisiä pääomasijoittajia (business angels);

18.

korostaa tarvetta tukea sosiaalisia yrityksiä riittävällä taloudellisella tuella paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla ja panee merkille asiaan liittyvät vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät varat (kuten Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva ohjelma, tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma sekä Horisontti 2020 -ohjelma); pyytää nimenomaisesti tukemaan innovatiivisia sosiaalisia yrityksiä ja erityisesti niitä yrityksiä, jotka edistävät laadukasta työllisyyttä, torjuvat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja sijoittavat koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

19.

korostaa, että EU:n rahoituksen saatavuutta selkeytettävä ja sallittava samalla riittävä joustavuus jäsenvaltioiden tasolla, ja että rahoitusmahdollisuuksia on oltava käytettävissä ja niitä on markkinoitava selvästi ja että sen lisäksi organisatorisia, hallinnollisia ja kirjanpitoon liittyviä vaatimuksia olisi yksinkertaistettava;

20.

korostaa, että rahoitustuen uusien muotojen käyttöönottoa edeltää nykyisten välineiden analysointi niiden tehokkuuden tarkistamiseksi, ja pitää tärkeänä, että sillä on tätä varten käytössään välineet, joiden avulla voidaan mitata ja vertailla investointien yhteiskunnallista tuottoa, jotta voidaan edistää avoimempien investointimarkkinoiden kehittämistä;

21.

katsoo, että on luotava edellytykset sille, että sosiaaliset yritykset voivat tulla taloudellisesti riippumattomiksi ja osallistua kaupalliseen liiketoimintaan;

22.

katsoo, että tarvitaan vastuullisia hallinnointimenettelyjä ja niiden tueksi asianmukaisesti valvottuja, avoimia rahoitusjärjestelyjä, jotta painopiste voidaan säilyttää sosiaalisessa yrittäjyydessä ja sosiaalisissa yrityksissä

23.

kehottaa komissiota käynnistämään ja toteuttamaan yhdessä sosiaalisten yritysten kanssa vertailevan tutkimuksen eri kansallisista ja alueellisista oikeudellisista kehyksistä EU:ssa sekä sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksistä ja erityispiirteistä, niiden koko, määrä ja toimiala mukaan luettuina, sekä kansallisista sertifiointi- ja merkintäjärjestelmistä;

24.

painottaa, että sosiaaliset yritykset vaihtelevat suuresti muodon, koon, liiketoiminnan, talouden ja yhteistyön suhteen; katsoo, että on sosiaalisia yrityksiä, jotka ovat johtavia alansa kehittämispuitteissa ja joilla on asianmukainen valmius vaikuttaa kehittymiseensä, mutta on myös yrityksiä, jotka tarvitsevat asianmukaista taitotietoa sosiaalisen yrityksen perustamisesta, kehittämisestä ja johtamisesta;

25.

katsoo, että sosiaalisten yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi EU:ssa on edistettävä sosiaalisten innovaatioiden keskuksia, joilla saavutetaan yli paikallisen tason ulottuvaa lisäarvoa; katsoo lisäksi, että riittävillä kannustimilla sosiaaliset yritykset voivat olla ratkaisevan tärkeässä asemassa työmarkkinoilta poistuneiden yli 50-vuotiaiden ammattitaitoisten työntekijöiden työllistämisessä;

26.

tukee komission ehdotusta perustaa sosiaalisille yrityksille monikielinen ja helppokäyttöinen internet-foorumi, joka muun muassa mahdollistaisi vertaisoppimisen ja koeteltujen mallien vaihtamisen, edistäisi kumppanuuksien kehittämistä, helpottaisi tietojenvaihtoa rahoituksen saatavuudesta ja koulutusmahdollisuuksista ja joka toimisi rajat ylittävän yhteistyön verkostona; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään avoimessa koordinointimenetelmässä huomiota sosiaaliseen yrittäjyyteen;

27.

tukee komission ehdotusta perustaa sosiaalista yrittäjyyttä käsittelevä asiantuntijaryhmä havainnoimaan ja arvioimaan tiedonannossa COM(2011)0682 hahmoteltujen toimien edistymistä;

28.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pohtimaan sosiaalisille yrityksille myönnettävän ”eurooppalaisen sosiaalisen merkinnän” toteuttamiskelpoisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, jotta parannetaan niiden pääsyä mukaan julkisiin ja sosiaalisesti innovoiviin hankintoihin rikkomatta kilpailusääntöjä; katsoo, että tällaisen merkinnän saaneita yrityksiä olisi valvottava säännöllisesti sen suhteen, noudattavatko ne merkintään liittyviä määräyksiä;

29.

vaatii, että julkisia hankintoja koskevissa EU:n säännöissä sovelletaan periaatetta ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous” (MEAT) ”alhaisimpien kustannusten” periaatteen sijasta, kun tehdään palvelujen tarjoamista koskevia sopimuksia;

30.

pyytää komissiota syventämään ja lisäämään sosiaalisia yrityksiä ja osuus- ja yhteisötaloutta koskevaa tietämystä sekä lisäämään kummankin näkyvyyttä tukemalla akateemista tutkimusta muun muassa tutkimuksen 8. puiteohjelman (Horisontti-ohjelma) yhteydessä, sekä perustamaan säännöllisesti julkaistavan sosiaalisia yrityksiä ja niiden sosiaalisia suorituksia käsittelevän toimintakertomuksen; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan komission kehotusta, jonka mukaan kansallisten tilastokeskusten olisi laadittava luotettavia tilastoja sosiaalisista yrityksistä;

31.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään sosiaaliset yritykset työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskeviin toimintasuunnitelmiinsa, ja kannattaa sosiaaliselle yrittäjyydelle myönnettävän eurooppalaisen palkinnon perustamista sen sosiaalisten vaikutusten tunnustamiseksi;

32.

huomauttaa, että sosiaaliset yritykset kaipaavat mahdollisimman paljon tukea ja hyväksyntää, jota saadaan lisäämällä tietoisuutta korostamalla erityisesti niiden muita kuin luonteeltaan puhtaasti taloudellisia hyötyjä, ja kehottaa laatimaan laajan ja komission, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten tuella toteutettavan tiedotuskampanjan, joka käynnistetään ottamalla käyttöön helppokäyttöinen ja monikielinen verkkosivusto, joka tarjoaa nopeaa ja helppolukuista tietoa sosiaalisista tuotteista ja kansalaisten saatavilla olevista palveluista;

33.

kehottaa jäsenvaltioita pohtimaan mitä hyötyä olisi siitä, että sosiaalisen liike- ja yritystoiminnan ja yhteiskuntavastuun periaatteet sisällytettäisiin koulujen, yliopistojen ja muiden oppilaitosten sekä elinikäisen oppimisen opetussuunnitelmiin, jotta kehitetään sosiaalisia taitoja ja kansalaistaitoja ja tuetaan työpaikkojen sijoittamista sosiaalisiin yrityksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myös tukemaan sosiaalisille yrittäjille suunnattua perinteistä ja verkkopohjaista koulutusta sekä edistämään sosiaalisten yritysten, kaupallisten yritysten ja yliopistomaailman välisen yhteistyön tiivistämistä, jotta sosiaalisia yrityksiä koskeva tietämys lisääntyisi ja niitä ymmärrettäisiin paremmin ja jotta mahdolliset stereotyypit voidaan kumota;

34.

katsoo, että yhteisen eurooppalaisen tietojen julkistamista koskevan viitekehyksen käyttöönotto takaa, että sosiaalisiin yrityksiin tehtäviä investointeja koskeva tiedotus on selkeämpää ja tehokkaampaa;

35.

pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu tutkimaan ja harkitsemaan mahdollisuutta, että sosiaaliset yritykset voisivat käyttää ”nukkuvia patentteja” kehityksensä edistämiseksi, ja toivoo, että lähitulevaisuudessa ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä;

36.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.