17.11.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/34

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”TTIP ja sen vaikutukset pk-yrityksiin”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2015/C 383/06)

Esittelijä:	Emmanuelle BUTAUD-STUBBS
Toinen esittelijä:	Panagiotis GKOFAS

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 11. joulukuuta 2014 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

”TTIP ja sen vaikutukset pk-yrityksiin”.

Asian valmistelusta vastannut ”ulkosuhteet”-erityisjaosto antoi lausuntonsa 11. kesäkuuta 2015.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 1.–2. heinäkuuta 2015 pitämässään 509. täysistunnossa (heinäkuun 2. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 187 ääntä puolesta ja 2 vastaan 2:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Koska pk-yrityksillä on niin merkittävä painoarvo Euroopan taloudessa, ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että laaditaan täsmällinen vaikutustenarviointi tämänhetkisen neuvottelutuloksen mukaisen TTIP:n voimaantulon ennakoitavissa olevista vaikutuksista Euroopan pk-yrityksiin toimialoittain ja jäsenvaltioittain. Arvioinnissa olisi tarkasteltava muun muassa työllisyysvaikutuksia ja eettistä säännöstöä.

1.2

Euroopan komission kauppapolitiikan pääosaston (TRADE) laatimat kaksi pk-yrityksiä koskevaa tutkimusta, joista toisen aiheena ovat vientiä harjoittavien pk-yritysten haasteet ja mahdollisuudet yleensä (1) ja toisen – huhtikuussa 2015 julkaistun uudemman tutkimuksen – aiheena nimenomaan pk-yritykset ja TTIP (2), ovat toki hyödyllisiä mutta eivät kata kaikkia näkökohtia. Niissä tarkastellaan osuvasti eräitä pk-yritysten kansainvälistymiseen liittyviä vaikeuksia ja pk-yritysten kohtaamia kaupan esteitä ja sääntelyesteitä mutta ei esitetä täsmällistä, perusteltua ja yksityiskohtaista arviota toimialoittain ja jäsenvaltioittain TTIP:n mahdollisista vaikutuksista vientiyrityksiin ja erilaisiin arvoketjuihin kuuluviin yrityksiin, jotka eivät harjoita vientiä.

1.3

ETSK pyytää näin ollen Euroopan komissiota laatimaan uuden tutkimuksen pk-yrityksiin, hyvin pieniin yrityksiin ja mikroyrityksiin ja vapaisiin ammatinharjoittajiin – sekä vientiyrityksiin että yrityksiin, jotka eivät harjoita vientiä – kohdistuvista vaikutuksista, jotta pystytään kartoittamaan yhdennettyjen transatlanttisten markkinoiden avaamisen mahdolliset vaikutukset niiden toimialoihin (maatalous, maatalouselintarvikkeet, matkailu, käsiteollisuus, hotelli- ja ravintola-ala, teollisuus, palvelut jne.). On olennaisen tärkeää pystyä ennakoimaan, miten yhdennettyjen transatlanttisten markkinoiden avaaminen vaikuttaa kyseisiin yrityksiin. Muuttaako TTIP niiden taloudellista mallia, tuotantotapoja, sääntelypuitteita, palveluntarjonnan luonnetta tai investointi- ja työllistämisstrategioita uudella kilpailualueella?

1.4

ETSK haluaa hyödyntää Yhdysvaltojen kanssa käytävien neuvottelujen tarjoaman tilaisuuden ja tarkastella Atlantin kahden puolen harjoitettavaa pk-yritysten tukipolitiikkaa entistä paremmin näytön perusteella (esim. vertailuanalyysi julkisista hankinnoista ja pk-yrityksistä, rahoituksen saannin ja pääomamarkkinoille pääsyn edellytyksistä, katastrofihallinnasta, markkinoillepääsyä koskevista tiedoista ja vaatimuksista sekä pk-yrityksiä koskevista normeista). Vertailun tuloksena pystytään mitä luultavimmin määrittämään uusia tärkeitä pk-yritysten tukitoimenpiteitä nk. eurooppalaisen SBA:n (Small Business Act) käytännön toteutuksen tehostamiseksi. Komitea laatii parhaillaan lausuntoa tästä aiheesta lausuntoa (asiakokonaisuus INT/755), joka on jatkoa edellisille samaa aihetta käsitelleille lausunnoille. Komitea katsoo, että nyt on otollinen hetki sille, että EU:n toimielimet ottaisivat huomioon eurooppalaisten ja kansallisten pk-yritysorganisaatioiden esittämän pyynnön laatia oikeudellisesti sitova SBA ja tehostaa teollisuus- ja kauppapolitiikan koordinointia. Lisäksi on tarpeen muuntaa pk-yritysedustajien verkosto todelliseksi, entistä tehokkaammaksi sisämarkkinoilla toimivaksi pk-yritysten tukipolitiikan koordinointi-, seuranta- ja toimeenpanoviranomaiseksi, joka edistää pk-yritysten uusien tarpeiden huomioon ottamista ja tällaisille yrityksille sopivien ratkaisujen kehittämistä.

1.4.1

Pk-yrityksiin luetaan Euroopan unionissa hyvin erilaisia yrityksiä, joista suuri osa on hyvin pieniä eli alle yhdeksän työntekijän yrityksiä. Lisäksi jäsenvaltiot luokittelevat pk-yritykset hyvin eri tavalla erilaisiin kokoluokkiin. Sama koskee säänneltyjä ja sääntelemättömiä vapaita ammatteja. Koska mikroyritysten osuus on erittäin suuri kaupan, teollisuuden ja käsiteollisuuden alalla, ETSK kehottaa Euroopan komissiota yhteistyössä niiden jäsenvaltioiden viranomaistahojen (mukaan lukien julkiset ja yksityiset tutkimuslaitokset ja yliopistot) kanssa, joita tämä eniten koskee, järjestämään paikallistasolla valistus- ja tiedotuskampanjoita sekä koulutustilaisuuksia, joiden avulla varmistetaan, että TTIP-sopimuksen luvut sekä sen kattamat alat ja siihen liittyvät mahdollisuudet ja tarkkailtavat seikat ymmärretään entistä paremmin.

1.4.2

Vapaat ammatit, olivatpa ne säänneltyjä tai eivät, muodostavat EU:ssa järjestelmän, johon kuuluu sellaisia asiakkaiden intressien ja yleisen edun mukaisia arkaluonteisia palveluita, joilla on erityinen tehtävä.

1.5

ETSK on tyytyväinen siihen, että neuvotteluihin sisältyy erillinen pk-yrityksiä käsittelevä luku, mutta haluaa parantaa sen sisältöä ja esittää siksi tähän liittyviä ehdotuksia osassa ”Erityistä”. Euroopan komission tällä hetkellä ehdottamaa sisältöä on tarpeen täydentää useilta kohdin, erityisesti siltä osin kuin on kyse pk-yritysten edustuksesta tulevassa pk-yrityskomiteassa sekä kyseisen komitean tehtävistä.

ETSK kehottaa Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja muita toimivaltaisia tahoja lisäämään nykyisiin ja tuleviin kauppaneuvotteluihin pysyvästi pk-yrityksiä koskevan luvun, jonka yhteydessä otetaan huomioon EU:n pk-yritysten intressit mahdollisten hyötyjen ulottamiseksi eri alueille ja markkinoille.

Kauppapolitiikassa sovellettavan ”pienet ensin” -periaatteen kanssa tämä antaa takeet siitä, että pk-yritykset voivat ja niiden pitää olla globalisaatioprosesseista hyötyviä tahoja ja etulinjan toimijoita kyseisissä prosesseissa.

1.6

ETSK kehottaa Euroopan komission pk-yritysedustajaa varmistamaan, että pien- ja mikroyritykset sekä vapaat ammatinharjoittajat ovat edustettuina neuvotteluprosessissa: niille olisi oltava varattu ainakin yksi paikka TTIP:n neuvoa-antavassa komiteassa (TTIP Advisory Board), jotta voidaan korjata tiedon puute, taata monelta alalta tarvittava asiantuntemus ja varmistaa yhteisen edun mukaisten tietojen ja tiedotuksen avoimuutta koskevien perusedellytysten toteutuminen. Lisäksi komitea suosittaa ottamaan – yhteistyössä asiasta kiinnostuneiden tieteellisten ja tutkimuslaitosten kanssa – käyttöön toimenpiteitä, joilla tuetaan pk-yritysten taloudellisia, ammatillisia ja toimialakohtaisia organisaatioita pk- ja mikroyrityksille suunnatussa tukitoiminnassa ja neuvonnassa, sekä toteuttamaan tarvittaessa rahoitustoimenpiteitä. ETSK kehottaa tunnustamaan vastavuoroisesti ammattipätevyyden ja tutkinnot julkisen hallinnon kaikilla tasoilla ja varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikilla julkisen hankinnan tasoilla (mukaan luettuina liittovaltio-, alue- ja kuntataso).

2.   Yleistä

2.1    Pk-yritysten asema Atlantin molemmilla puolilla

Vaikka ”pk-yrityksen” määritelmä on erilainen Euroopassa ja Yhdysvalloissa, pk-yritysten osuus taloudellisesta toiminnasta, lisäarvosta ja työpaikkojen luomisesta on hallitseva Atlantin kummallakin puolella. Tämä hallitseva asema merkitsee sitä, että lisäarvon ja yhteyksien luomisen näkökulmasta transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP) suurin vaikutus talouteen aiheutuu pk-yritysten toiminnasta ja niiden kyvystä hyödyntää tilaisuudet uusien markkinoiden valloittamiseen ja sopeutua uuteen tilanteeseen. Useat tutkimukset osoittavat, että kansainvälistyneet pk-yritykset innovoivat enemmän, kasvavat nopeammin ja luovat enemmän ja parempipalkkaisia työpaikkoja.

2.1.1   Pk-yritykset Euroopan unionissa – useimmiten todellisuudessa mikroyrityksiä

EU:n määritelmän mukaan pieni tai keskisuuri yritys työllistää alle 250 henkilöä ja sen liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa. Euroopan komission lukujen mukaan EU:ssa on yli 20 miljoonaa pk-yritystä. Niiden osuus on siis 98 prosenttia kaikista yrityksistä, 67 prosenttia työssäkäyvästä väestöstä ja 58 prosenttia bruttolisäarvosta. Eurooppalaiset pk-yritykset loivat 85 prosenttia unionin uusista työpaikoista vuosina 2002–2010.

Euroopan komission uusimman raportin mukaan eurooppalaisten pk-yritysten osuus Yhdysvaltoihin suuntautuvasta suorasta viennistä on 28 prosenttia, joten tässä on kasvunvaraa. Yhteensä 7 90  000 eurooppalaisesta yrityksestä, jotka vievät tuotteita EU:n ulkopuolelle, 6 19  000 on pk-yrityksiä, ja niistä 3 53  000 mikroyrityksiä, joissa on alle 9 palkansaajaa. Tämä osoittaa, että pieni koko ei estä harjoittamasta vientiä (3).

Tuotteitaan Yhdysvaltoihin tällä hetkellä vievien eurooppalaisten pk-yritysten osuus on sen sijaan melko pieni: edellä mainitun raportin mukaan 1 50  000 yritystä, joista 65  000:ssa on vähemmän kuin 9 palkansaajaa. Osuus – alle 1 prosentti eurooppalaisista pk-yrityksistä, joita on yli 20 miljoonaa – vaikuttaa hyvin pieneltä. Tietyissä maissa (esim. Italiassa) Yhdysvaltain markkinoilla kauppaa käyvien yritysten joukossa on runsaasti pk- ja mikroyrityksiä. Eurostatin luvuissa otetaan kuitenkin huomioon vain suora vienti eikä lainkaan välillistä vientiä: monet pk- ja mikroyritykset, jotka työskentelevät alihankkijoina tai muille yrityksille, tuottavat tuotannontekijöinä käytettäviä tavaroita tai palveluja, jotka valmiiksi koottuina viedään Yhdysvaltoihin. Vaatimaton luku johtuu myös siitä, että Euroopan taloudessa on suuri määrä paikallisessa lähitaloudessa toimivia pk- ja mikroyrityksiä, jotka eivät ole kiinnostuneita viennistä tai ulkomaille investoimisesta. Potentiaalisille vientiyrityksille tai jo nyt muihin maihin vieville yrityksille tässä on kuitenkin epäilemättä huomattavaa kasvunvaraa.

2.1.2   Pk-yritykset Yhdysvalloissa – pidemmälle organisoituneita yrityksiä

Yhdysvalloissa pk-yritykseksi määritellään yritys, jonka henkilöstöön kuuluu alle 500 palkansaajaa tai tietyillä aloilla alle 1  000 tai jopa alle 1  500 palkansaajaa (4). Nämä yhtiöt – jotka voivat siis olla kooltaan moninkertaisia EU:n pk-yrityksiin verrattuna – muodostavat nekin Yhdysvaltain talouden selkärangan. Yhdysvalloissa on 28 miljoonaa pk-yritystä, ja niiden osuus kaikista yhdysvaltalaisyrityksistä on 99 prosenttia. Ne työllistävät yli 50 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä ja luovat 65 prosenttia työpaikkojen nettolisäyksestä yksityissektorilla.

2.2    TTIP:n merkitys pk-yrityksille

2.2.1

Transatlanttisessa kaupassa sovellettavat korkeat tullimaksut ja sääntelyvaatimukset asettavat pk-yritykset usein pienen kokonsa vuoksi suhteettoman epäsuotuisaan asemaan, sillä pk-yritykset tarvitsevat enemmän resursseja ja osaamista kuin suuret yritykset arvoltaan ja määrältään pieneen kauppavaihtoon kohdistuvien kaupan esteiden ylittämiseen. Tästä syystä ne hyötyvät transatlanttiseen sopimukseen sisältyvistä tulli- ja muista vapautuksista. ETSK kartoitti neuvotteluissa käsiteltäviin aiheisiin liittyviä mahdollisuuksia ja tarkkailtavia seikkoja jo lausunnossaan ”Transatlanttiset kauppasuhteet ja ETSK:n kanta EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyön parantamiseen ja niiden väliseen mahdolliseen vapaakauppasopimukseen” (5).

2.2.2

Yksi TTIP:n suurimmista odotetuista eduista pk-yrityksille ovat sääntely-yhteistyön alalla saatavat tulokset, jotka voivat johtaa tiettyjen sääntöjen yhteensovittamiseen ja lähentämiseen sekä tarkastusten tai sertifiointien vastavuoroiseen tunnustamiseen. ETSK haluaa kuitenkin muistuttaa tässä yhteydessä kummankin osapuolen sitoutuneen ehdottomasti siihen, ettei TTIP:tä käytetä voimassa olevan teknisen vaatimustason alentamiseen. Voisikin olla erittäin hyödyllistä analysoida, mitä lisäarvoa saadaan pk-yritykset huomioon ottavia standardeja koskevasta EU:n hankkeesta (Small Business Standards, SBS), jota komissio tukee yhdessä edustavimpien pk-yritysorganisaatioiden kanssa. Sääntely-yhteistyön on oltava avointa, ja siinä on kunnioitettava jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin sääntelyllistä itsenäisyyttä. Samalla on säilytettävä jäsenvaltioiden ja unionin mahdollisuudet hyväksyä tarkoituksenmukaiseksi katsottuja toimenpiteitä muun muassa terveyden, kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojelun alalla.

2.3    Pk-yritysten kansainvälistyminen

WTO:n mukaan pk-yritysten kansainvälistyminen voidaan jakaa neljään vaiheeseen:

—	suora vienti ulkomaille

—	vienti riippumattomien ulkomaisten ammattilaisten tuella

—	tytäryhtiöiden perustaminen ulkomaille

—	tuotanto- ja myynti-infrastruktuurin perustaminen ulkomaille viennin kohdemaihin.

Pk-yrityksillä tulee aina vaiheesta toiseen siirryttäessä olla aiempaa enemmän tietoa, paremmat valmiudet täyttää hallinnolliset vaatimukset ja suuremmat henkilöstö- ja taloudelliset resurssit. Ennen tavaroiden tai palvelujen viennin aloittamista niiden on välttämätöntä tuntea hyvin asianomaisilla markkinoilla sovellettavat säännöt. Sen jälkeen niiden täytyy pystyä suunnittelemaan pitkän aikavälin strategia voidakseen aloittaa toiminnan harjoittamisen viennin kohdemaissa ja lopulta yhdentyä kokonaan osaksi kyseisiä markkinoita hyödyntämällä paikallisia yrityksiä, jotka työllistävät paikallista henkilöstöä paikallisten sääntöjen mukaisesti. Digitaalitalous voisi tietenkin auttaa pk-yrityksiä kansainvälistymään nopeammin. Sähköisen kaupankäynnin nopea yleistyminen tarjoaa pienille yrityksille enemmän kaupankäyntimahdollisuuksia erityisesti kulutushyödykkeiden alalla (myynti yritykseltä kuluttajalle) ja vapaiden ammattien kohdalla myös yritysten välisellä tasolla.

Euroopan komission tekemä analyysi osoittaa lisäksi, että yrityksen koko on suhteessa vientimääriin. Pk-yritysten osuus vientiyrityksistä on 81 prosenttia mutta vientimääristä vain 34 prosenttia (6). Tosin eräillä erikoismarkkinoilla niiden osuus on maailmanlaajuisesti yli 50 prosenttia.

2.4    Pk-yritysten kansainvälistymisaste Yhdysvalloissa ja EU:ssa

Eräiden lähteiden mukaan eurooppalaiset pk-yritykset ovat kansainvälisempiä kuin Yhdysvaltain pk-yritykset. Ero johtuu pääasiassa eurooppalaisten pk-yritysten osallistumisesta EU:n sisämarkkinoille, joiden kehitys ei ole vielä läheskään päätöksessä: tämä kauppavaihto on ensimmäinen askel kansainvälistymisen tiellä, ja kun tuntemus ulkomaisista markkinoista paranee, on helpompi etsiä uusia markkina-alueita EU:n ulkopuolelta. Yrityksen koko ei näytä olevan este: eräissä jäsenvaltioissa 90 prosenttia vientiyrityksistä on pk-yrityksiä, ja tietyt alat – mm. muoti, maatalouselintarvikkeet, koneet, huonekalut – ovat erityisen vientipainotteisia.

Vaikka asiaa käsittelevät tilastot ovat melko harvinaisia ja joskus vaikeita analysoida käytettyjen menetelmien erilaisuuden ja osin vertailtaviksi soveltumattomien tietojen takia, Euroopan komissiolle tehdyt tutkimukset (7) osoittavat, että EU:n pk-yrityksistä 42 prosenttia on kansainvälistynyt jollakin tapaa.

Yrityksen kansainvälistyminen riippuu usein muun muassa seuraavista tekijöistä:

—	toimialan vientipainotteisuus

—	sisämarkkinoiden koko.

Eurooppalaisten pk-yritysten kansainvälistymisaste on korkea muun muassa tukkukaupan, kaivosteollisuuden, tuotantoteollisuuden, tutkimuksen ja ajoneuvokaupan aloilla ja puolestaan suhteellisen alhainen muun muassa oikeudellisten palvelujen, rakentamisen tai suunnittelu- ja kehittämispalveluiden sekä terveyspalvelujen aloilla, jotka ovat luonteeltaan riippuvaisia asiakkaan tai potilaan läheisyydestä (8).

Aihetta käsittelevän yhdysvaltalaisen tutkimuksen (9) mukaan pk-yritysten osuus tilastoidusta yhdysvaltalaisten tuotteiden viennistä on 30 prosenttia. Pääasialliset kohdemarkkinat ovat Kanada ja Meksiko eli NAFTA-kumppaneiden markkina-alueet. Ulkomaille myydään etupäässä koneita sekä sähkö- ja kemianteollisuuden tuotteita. Yhdysvaltalaisten pk-yritysten palveluviennistä on niukasti tietoa, mutta eräiden arvioiden mukaan ammattilaispalvelut ovat sektori, joka edustaa huomattavaa osaa Yhdysvaltain viennistä.

2.5    Pk-yritysten nykyinen rooli transatlanttisessa kauppavaihdossa ja investointitoiminnassa

Kahdenvälinen transatlanttinen kauppavaihto muodostuu suurelta osin monikansallisten yritysten välisestä kauppavaihdosta. Tästä seuraa, että suurin osa yksittäisistä kahdenvälisistä kauppatapahtumista on konsernien sisäistä palveluiden ja kauppatavaroiden virtaa sekä lisenssi- ja teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaa ja emo- ja tytäryhtiöiden välisiä pääomaliikkeitä.

Pk-yrityksiä ja TTIP:tä koskevassa komission tutkimuksessa todetaan, että pk-yritysten osuus Euroopan vientimääristä oli 28 prosenttia vuonna 2012. Luku on pienempi kuin kaikille EU:n ulkopuolisille markkina-alueille suuntautuva pk-yritysten keskimääräinen vientimääräosuus, joka on 32 prosenttia. Lukua on verrattava myös siihen, kuinka suuri osuus Yhdysvaltoihin suuntautuvaa vientiä harjoittavista yrityksistä on pk-yrityksiä: osuus on 88 prosenttia, eli huomattavasti suurempi kuin EU:n ulkopuolelle suuntautuvaa vientiä harjoittavien pk-yritysten keskimääräinen osuus, joka on 78 prosenttia. Nämä luvut vahvistavat sen, että suuri osa vientimääristä syntyy konsernien sisäisestä kaupasta, ja tästä seuraa, että transatlanttisella sopimuksella on suuret mahdollisuudet vilkastuttaa eurooppalaisten pk-yritysten vientiä ja investointitoimintaa. On kuitenkin huomattava, että luku ei käsitä eurooppalaisten pk-yritysten välillistä vientiä eli tapauksia, joissa pk-yritykset osallistuvat alihankkijoina tai puolivalmisteiden valmistajina moniosaisten, Yhdysvaltoihin vietävien lopputuotteiden kokoonpanoon. Vientiä harjoittavien pk-yritysten lukumäärä ja vientimäärät vaihtelevat suuresti jäsenvaltioittain.

Tarkkoja lukuja EU:hun suuntautuvaa vientiä harjoittavien yhdysvaltalaisten pk-yritysten lukumäärästä tai vientimääristä ei ole saatavilla. Pk-yritysten osuus Yhdysvaltain viennistä yleensä on kuitenkin 33 prosenttia (10) eli hyvin lähellä Euroopan unionin vastaavaa lukua.

2.6    Pk-yritysten kohtaamat suurimmat esteet

Pk-yritykset kohtaavat kokonsa vuoksi yleensä muita enemmän vaikeuksia ulkomaanmarkkinoille pääsyssä, kauppavaihdon pienistä määristä aiheutuvien ylimääräisten kustannusten kattamisessa ja paikalliseen sääntelyyn sopeutumisessa. Yrittäjyyttä, pk-yritystoimintaa ja paikallista kehittämistä käsittelevän OECD:n keskuksen johtajan Sergio Arzenin mukaan säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset voivat olla pk-yrityksille 10–30-kertaiset suuriin yrityksiin verrattuna (11).

Yhteenvetona voidaan todeta, että kun pk-yritykset kansainvälistyvät, ne kohtaavat ongelmia, jotka johtuvat nimenomaan niiden pienestä koosta ja rajallisista resursseista ja jotka niiden on tarpeen ratkaista, jo ennen kuin edessä ovat varsinaiset kaupan ja investointitoiminnan esteet eli

—	vientirahoituksen saantiin liittyvät esteet

—	ajantasaisen tiedon puute tuotteisiin/palveluihin liittyvistä vaatimuksista

—	tuotteiden tai palvelujen kohdemarkkinoiden riittämätön tuntemus (markkinatutkimukset)

—	vaikeudet löytää potentiaalisia asiakkaita ja saada yhteys niihin

—	henkilöstöltä puuttuva koulutus kansainvälistymisen hallinnointiin tai sijoittaja- tai maahantuojakontaktien luomiseen

—	julkisten tahojen tarjoamien kannustinten ja tuen puuttuminen sekä julkisen tukipolitiikan hallinnollinen raskaus

—	kulttuuri- ja kieliesteet

—	pätevyyttä ja toimilupia koskevat epäyhtenäiset säännökset ja mukauttamis- ja tunnustamisjärjestelmät.

Pk-yritys tarvitsee näiden puutteiden vuoksi ennen kaikkea tarkoituksenmukaisia tuki- ja neuvontapalveluja (yksilöllinen seuranta ja valmennus, tutorointi, mentorointi jne.), joita yleensä tarjoavat ammatti- ja toimialajärjestöt.

Eurooppalaisten yritysten Yhdysvalloissa kohtaamia kaupan ja investointitoiminnan esteitä on melko vaikea asettaa tärkeysjärjestykseen, sillä yritykset usein kuvaavat esteitä ryhmittelemättä niitä millään tavalla. Yritykset, jotka eivät harjoita vientiä, myös hahmottavat esteet erilaisiksi, kuin millaisina vientiyritykset ne todellisuudessa kohtaavat. Eri tutkimusten ja kyselyjen (12) tarkastelun pohjalta voidaan kuitenkin poimia seuraavat pääasialliset esteet:

—	hyvin erilaajuiset vastuut ja mahdollisuudet ottaa vastuuvakuutus markkinoiden mukaisin kustannuksin

—	vientikustannukset (muut kuin tullimaksut), jotka liittyvät kuljetuskustannuksiin, tullimuodollisuuksien kestoon ja monimutkaisuuteen, tulliedustajan osoittamiseen tai palkkaamiseen sekä varsinkin Yhdysvalloissa tarpeelliseen vastuuvakuutukseen

—	vientiluoton saannin vaikeus

—	verot ja tullit, jotka ovat edelleen merkittävä este tietyillä aloilla (esim. tupakka, tekstiili, vaatteet)

—	alkuperäsääntöjen monimutkaisuus ja alkuperätodistusten hinta

—	erilaisten teknisten tai terveys- tai kasvinsuojelusääntöjen noudattaminen ja niihin liittyvät todistukset ja tarkastukset

—	vain tietyissä Yhdysvaltain osavaltioissa noudatettavat tekniset ja terveysvaatimukset tai erilaiset säännöt eri osavaltioissa

—	erilaiset pätevyysvaatimukset ja toimintarajoitukset eri osavaltioissa ja piirikunnissa

—	teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu, erityisesti alkuperänimitysten ja erilaisten patentti- ja tavaramerkkisääntöjen rikkominen

—	oikeussuojan ja markkinavalvonnan kustannukset eurooppalaisille yrityksille, joilla on oikeudet maantieteellisiin merkintöihin

—	julkisiin hankintoihin liittyvät rajoitukset, jotka johtuvat Buy American Act -laista ja sen soveltamisalaa säännöllisesti laajentavista muutoksista

—	viisumi-, oleskelulupa- ja työlupamenettelyjen ja toiminnan aloittamisen monimutkaisuus Yhdysvalloissa

—	tiettyihin palveluntarjoajiin sovellettavat rajoitukset tai toimintaan tarvittavat lisenssit liittovaltiotasolla tai osavaltioissa.

Nämä esteet eivät liity erityisesti pk-yrityksiin, mutta niiden vaikutukset ovat suurempia ja rajoittavampia. Suurinta osaa niistä käsitellään TTIP:n puitteissa omissa luvuissaan, joita sovelletaan yhtäläisesti kaikkiin yrityksiin. TTIP-sopimukseen sisällytettävällä pk-yrityksiä käsittelevällä luvulla on siis melko rajattu tarkoitus: edistää kaikkien pk-yritysten osallistumista transatlanttisille markkinoille antamalla tarpeellista tietoa ja tiivistämällä pk-yritystoiminnasta vastaavien viranomaisten yhteistyötä.

2.7    Pk-yritysten tukemisen tarve

2.7.1

Pk-yritykset ja varsinkin pien- ja mikroyritykset tarvitsevat kohtaamiensa esteiden ja resurssiensa rajallisuuden vuoksi ennen kaikkea tarkoituksenmukaisia tuki- ja neuvontapalveluja, myös työntekijöiden koulutuksessa (yksilöllinen seuranta ja valmennus, tutorointi, mentorointi jne.), joita yleensä tarjoavat taloudelliset, ammatilliset ja toimialajärjestöt. On aiheellista huolehtia siitä, että näillä järjestöillä on käytettävissään tarvittavat logistiset keinot yrityksille tiedottamista ja niiden neuvomista ja yksilöllistä tukemista varten. Tähän voidaan käyttää muun muassa Euroopan rakenne- ja investointirahastoja.

2.7.2

Kunkin pk-yrityksen erityispiirteisiin ja tarpeisiin sovitettujen tuki- ja neuvontapalvelujen lisäksi yrityksillä on myös oltava tarvittavat taloudelliset resurssit aineellisten ja aineettomien investointien rahoittamiseen. Tätä varten ETSK suosittaa, että rakenne- ja investointirahastojen lisäksi pk-yrityksille – myös niille jotka haluavat investoida Yhdysvaltojen markkinoille – annetaan mahdollisuus hyödyntää helposti COSME-ohjelman rahoitusvälineitä, erityisesti riskipääomaa ja takausjärjestelmiä.

2.7.3

EU:n olisi tarkasteltava tavara- ja palveluvientiin liittyvien vakuutusten tarjontaa ja huolehdittava sen kehittämisestä markkinoiden tarpeita vastaavaksi.

2.8    Pk-yrityksiä käsittelevä TTIP:n luku nykyisessä muodossa

ETSK on tyytyväinen siihen, että TTIP:hen sisältyy erillinen, yksinomaan pk-yrityksiä käsittelevä luku, mutta haluaa täydentää sen sisältöä (ks. tähän liittyvät ehdotukset osassa ”Erityistä”). Euroopan unionin ehdotus pieniä ja keskisuuria yrityksiä käsittelevän oikeudellisen tekstin sisällyttämisestä TTIP:hen esitettiin keskusteltavaksi Yhdysvaltojen kanssa 19.–23. toukokuuta 2014 pidetyissä neuvotteluissa. Kyse on ensimmäisestä tällaisesta luvusta EU:n vapaakauppasopimuksissa. Teksti julkaistiin 7. tammikuuta 2015 (13). Määräykset esitetään pienille ja keskisuurille yrityksille osoitettuna lukuna X, jossa käsitellään erilaisia näkökohtia pk-yritysten kauppavaihtoon osallistumisen ja hyvien käytänteiden vaihdon edistämiseksi.

2.8.1   Pk-yrityksiin liittyvä yhteistyö

Osapuolten tulisi vaihtaa tietoja, luoda ja antaa käyttöön välineitä ja resursseja teollis- ja tekijänoikeuksien alalla, välittää toisilleen hyviä sääntelykäytänteitä, edistää yritysten tukitoimenpiteitä ja kannustaa ohjaamaan riskipääomaa ja investointeja pieniin yrityksiin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi maailmanmarkkinoilla.

2.8.2   Markkinatiedot ja tietojenvaihto

Nykyisessä X artiklan 2 kohdan ehdotuksessa on kyse osapuolten välisestä tietojenvaihdosta. Siinä kehotetaan luomaan internetsivusto, jolle kootaan tärkeimmät tiedot (esim. transatlanttisen kumppanuussopimuksen teksti, tullimääräykset, voimassa olevien teknisten vaatimusten luettelo, terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteet, julkisiin hankintoihin sovellettavat säännöt ja yritysten rekisteröintimenettely). EU:n ja Yhdysvaltojen erityisasiantuntijaryhmän olisi laadittaa yhteinen analyysi pk-yritysten kannalta merkityksellisimpiä aloja koskevasta tietojen yhdenmukaistamisohjelmasta

Osapuolten tulee perustaa kaikilla EU:n kielillä saatavilla oleva verkkopohjainen tietokanta, joka käsittää muun muassa kaikki tullinimikkeistön koodit ja tullimaksut sekä alkuperäsäännöt tai määräykset alkuperämaan ilmoittamisesta.

2.8.3   Tekninen tuki

Euroopan komission ehdottamassa tekstissä mainitaan keskitetty tiedotuspiste (X artiklan 2 kohdan c alakohta). Myös transatlanttinen talousneuvosto on vaatinut tällaisen palvelun perustamista. Tällaisten tiedotuspisteiden laajennettu alaverkosto, jolla olisi sellaisten pk-yrityksiä edustavien vakaiden organisaatioiden tuki, joilla on yhteydet EU:n ja Yhdysvaltojen yrityspiireihin, voisi varmistaa eri viranomaisten ja laajojen sidosryhmien vaikutukset ja entistä sitoutuneemman osallistumisen.

2.8.4   Pk-yrityskomitean perustaminen

Ehdotuksen X.4 artiklassa kaavaillaan transatlanttisen komitean perustamista.

3.   Erityistä

3.1    Pk-yrityksen määritelmissä olevien erojen vaikutusten mittaaminen

Eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset eivät ymmärrä pk-yrityksen käsitettä samoin. Ero saattaa olla jopa 250–1  000 palkansaajaa. Lisäksi pk-yrityksen määritelmä vaihtelee Yhdysvalloissa toimialoittain (14): kyse on periaatteessa yhtiöistä, jotka työllistävät alle 500 henkilöä, mutta tietyillä toimialoilla työntekijöitä voi olla 750 tai jopa 1  000. Useimmilla aloilla määritelmässä ei oteta huomioon liikevaihtoa tai vuositaseen loppusummaa.

ETSK pyytää Euroopan komission yksiköitä laatimaan yksityiskohtaisen taulukon Yhdysvalloissa käytettävistä pk-yrityksen määritelmistä toimialoittain ja ennen kaikkea ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että määritelmäerot eivät aseta pienempiä eurooppalaisia pk-yrityksiä epäsuotuisaan asemaan.

3.1.1

Säännellyt ja sääntelemättömät vapaat ammatit edustavat pk-yritysten erityistyyppiä, ja ne ovat olemassa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, mutta niiden määrä ja ominaispiirteet vaihtelevat jäsenvaltioittain. Niiden markkina- ja palvelutarjonta perustuu erityisosaamiseen, ne edellyttävät suorituksen vastaanottajalta erityistä luottamusta, ja niiden riippumattomuudelle asetetaan erityisiä vaatimuksia. Ne ovat paitsi merkittäviä taloudellisia kumppaneita myös osa eurooppalaista yhteiskuntamallia.

3.2    Laajentuneiden transatlanttisten markkinoiden vaikutukset vientiyrityksiin ja yrityksiin, jotka eivät harjoita vientiä, sekä vaikutusten arviointi ja seuranta

Koska pk-yrityksillä on niin merkittävä painoarvo Euroopan taloudessa, ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että suunnitellaan täsmällisen vaikutustenarvioinnin tekemistä tämänhetkisen neuvottelutuloksen mukaisen TTIP:n voimaantulon ennakoitavissa olevista vaikutuksista Euroopan pk-yrityksiin toimialoittain ja jäsenvaltioittain. Arvioinnissa olisi tarkasteltava muun muassa työllisyysvaikutuksia. Vientiä harjoittaviin ja harjoittamattomiin pk-yrityksiin, mikroyrityksiin ja vapaisiin ammatinharjoittajiin kohdistuvia vaikutustenarviointeja on tarpeen toteuttaa etukäteen ja jälkikäteen, jotta pystytään mittaamaan transatlanttisten markkinoiden potentiaalisia vaikutuksia.

Euroopan parlamentti on jo tarkastellut TTIP:n vaikutuksia tuotantoteollisuuteen ja energiamarkkinoihin ja on todennut, että vaikutus on myönteinen mutta vaihtelee toimialoittain (15). Vaikutuksia muihin toimialoihin, jotka ovat tiiviimmin sidoksissa paikallistalouteen (maatalous, matkailu, käsiteollisuus, hotelliala, tieto- ja viestintätekniikka, ravintola-ala, teollisuus, itsenäiset ammatinharjoittajat, palvelut, vapaat ammatinharjoittajat jne.), ei ole vielä erikseen tutkittu.

Seuraavilla TTIP-neuvottelukierroksilla on maataloussektorilla saavutettava kunnianhimoinen tulos, jossa painotetaan erityisesti markkinoille pääsyä, maantieteellisiä merkintöjä ja terveys- ja kasvinsuojelutoimia. EU:n olemassa oleva elintarviketurvallisuuden sekä eläinten ja ihmisten terveyden korkea taso on ehdottomasti säilytettävä.

On olennaisen tärkeää pystyä ennakoimaan, miten yhdennettyjen transatlanttisten markkinoiden avaaminen vaikuttaa kyseisiin yrityksiin. Muuttaako TTIP niiden taloudellista mallia, tuotantotapoja, palveluntarjonnan luonnetta tai investointi- ja työllistämisstrategioita uudella kilpailualueella? Lisäksi on tarpeen kaavailla toimenpiteitä ja sopeutumislinjauksia, joiden avulla kaikki eurooppalaiset pk-yritykset saavat TTIP:stä suurimman mahdollisen hyödyn.

3.3    Vähämerkityksisen toiminnan uusi kynnysarvo, jotta pk-yritykset ja mikroyritykset voivat ”testata” markkinoita hyvin pienessä mittakaavassa

Vähämerkityksiselle toiminnalle asetetun kynnysarvon alapuolella ei peritä tulleja eikä veroja, ja tullausmenettelyt sekä myös tietovaatimukset ovat hyvin suppeita.

Voidaan panna merkille, että Atlantic Council on pyytänyt nostamaan voimassa olevat pienten yritysten Yhdysvaltoihin tai Euroopan unioniin lähettämiin toimituksiin sovellettavat raja-arvot – jotka nykyisin ovat 200 dollaria Yhdysvaltojen suuntaan ja 150 dollaria EU:n suuntaan – 800 dollariin, ja Yhdysvallat on yleisesti ottaen halukas tähän. Euroopan unionissa kauppatavara on vapautettu tullimaksuista, mutta yli 10 tai 22 euron arvoisista lähetyksistä (riippuu jäsenvaltiosta) on kannettava arvonlisävero.

Vähämerkityksisen toiminnan kynnysarvojen nosto, josta hyötyvät lentoteitse saapuvat matkustajat ja jota sovelletaan maahantuotaviin toimituksiin, voisi etenkin kulutushyödykkeiden alalla kannustaa pk-yrityksiä ja etenkin vasta perustettuja yrityksiä aloittamaan pienimuotoisen viennin tai hyödyntämään sähköistä kaupankäyntiä ilman velvoitetta maksaa tullimaksuja. ETSK pyytää Euroopan komissiota arvioimaan tämän ehdotuksen toteutettavuutta (seuraukset tullimaksuista saataviin tuloihin, teollis- ja tekijänoikeuksiin jne.). ETSK kannattaa Euroopan unionin ehdotusta perustaa tietokanta, jossa sellaisille eurooppalaisille talouden toimijoille, jotka vievät tuotteitaan muihin EU:n jäsenvaltioihin, esitellään ”10 asiaa, jotka täytyy tietää verkkokaupasta” (16). Komitea katsoo, että vastaava tietokanta voitaisiin laatia myös transatlanttisesta kaupasta.

3.4    Mahdollisuus tutustua kaikkiin tärkeisiin tietoihin monikielisessä portaalissa

ETSK kannattaa Euroopan komission esitystä perustaa pk-yrityksille suunnattu portaali ja esittää seuraavat pyynnöt:

—	Kaikkien tietojen tulee olla saatavilla Euroopan unionin 24 virallisella kielellä.

—	Ohjelmiston tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja helppokäyttöinen.

—	Tietokannan toimimista olisi testattava EU:n pk-yrityksistä valitun otoksen keskuudessa, jotta on varmaa, että työkalu vastaa niiden tarpeisiin.

—	Tietokantapalvelussa olisi oltava töissä myös fyysisiä henkilöitä, jotka vastaavat Atlantin kummaltakin puolelta saapuviin kysymyksiin.

Pk-yrityksiä ja TTIP:tä käsittelevästä komission raportista käy selvästi ilmi, että vaikka yritykset tuntevat vientiinsä sovellettavat säännökset, suuri osa ei tiedä, onko kyse liittovaltion vai yksittäisen osavaltion säännöksistä vai yksityisistä normeista. Tästä syystä olisi tärkeää, että viranomaiset voisivat säännöllisesti seurata, mitä menettelyjä ja säännöksiä pidetään erityisen hankalina pk-yrityksille, ja laatia erityisiä selostuksia ja ohjeita asetettujen vaatimusten täyttämiseksi noudatettavasta menettelystä.

3.5    Edustava pk-yrityskomitea, jolla on tarkasti määritetyt oikeudet

ETSK on tyytyväinen siihen, että pk-yritystoiminnasta Euroopan tasolla ja Yhdysvalloissa vastaavat viranomaiset ovat virallistaneet jo nyt käytävän vuoropuhelun aseman. Komitea katsoo kuitenkin, että pk-yrityksiä edustavien organisaatioiden tulee olla asianmukaisesti edustettuina transatlanttisessa vuoropuhelussa, joka koskee niitä. Tulevan pk-yrityskomitean kokoonpanoa ei siksi pidä rajata vain kansallisiin hallintoihin, vaan siihen tulee ottaa mukaan pk-yrityksiä, hyvin pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä edustavat organisaatiot Atlantin kummaltakin puolelta. Tietyt pk-yrityksiä koskevat sääntelypuitteet vaikuttavat huomattavasti myös pk-yritysten työntekijöihin ja asiakkaisiin. Tämän vuoksi myös näiden sidosryhmien edustajien olisi oltava mukana neuvonantajina tulevassa pk-yrityskomiteassa, jotta niiden intressit voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon heti alusta pitäen.

ETSK ehdottaa, että tulevalle pk-yrityskomitealle annetaan seuraavat tehtävät: seurata TTIP:n soveltamista pk-yrityksiin, hyvin pieniin yrityksiin ja mikroyrityksiin sekä sen vaikutuksia näiden yritysten työntekijöihin ja asiakkaisiin, toteuttaa vaikutustenarviointeja, antaa ehdotuksia pk-yritysten, hyvin pienten yritysten ja mikroyritysten sekä niiden työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamien ongelmien ratkaisemiseksi, vastata viestinnästä kyseisten yritysten suuntaan jne.

3.6    Tiedotuskampanja valtakunnallisella ja alueellisella tasolla

On olennaisen tärkeää, että jos pk-yritysten halutaan hyötyvän TTIP:n tarjoamista uusista kauppamahdollisuuksista, niiden on saatava käyttöönsä paikkansapitävää tietoa muun muassa tullimaksujen lakkauttamisesta, kauppavaihdon helpottamisesta ja sääntely-yhteistyöstä, jonka tuloksena vaatimustenmukaisuusarviot, pätevyydet ja ammatilliset säännöt lähentyvät tai tunnustetaan vastavuoroisesti.

Näitä tietoja ei voida jakaa ainoastaan internetsivuilla. Jotta pk-yritykset tuntisivat paremmin tarjolla olevat julkisen tuen välineet ja hankkeet ja saisivat niistä paremmin selkoa, olisi toteutettava pk-yrityksille suunnattu tiedotuskampanja, johon osallistuisi kansainvälisen kaupan erikoisosaajia sekä Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin ja investointitoiminnan asiantuntijoita. Suuri osa pk-yrityksistä ei vielä tunne tarjolla olevia välineitä, jotka voivat auttaa niitä kansainvälistymään, eli esimerkiksi markkinoille pääsyä koskevaa tietokantaa tai Yritys-Eurooppa-verkostoa. Niiden on kansainvälistyäkseen ja kehittääkseen ulkomaantoimintaansa ensin pystyttävä kasvattamaan toimintaansa kotimaassa, ja siksi on tärkeää kiinnittää huomiota resursseihin ja tukeen, jota niille voidaan antaa jäsenvaltioiden ja mahdollisesti myös EU:n tasolla.

ETSK kehottaa myös perustamaan eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten pk-yritysjärjestöjen verkoston, jonka tehtävänä on edistää TTIP:tä aitoa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa noudattaen.

3.7    Eurooppalaisen pk-yrityspolitiikan syventäminen

3.7.1

On tärkeää, että TTIP:tä ei pidetä keinona purkaa pk-yrityksille paikallis- ja aluetason julkisissa hankinnoissa varattua etuuskohtelua. TTIP:n tulisi säilyttää tällaiset prioriteetit, kunhan niitä sovelletaan yhtäläisesti eurooppalaisiin ja yhdysvaltalaisiin pk-yrityksiin.

3.7.2

Lisäksi on erittäin tärkeää, että neuvotteluprosessissa ja sääntely-yhteistyössä kunnioitetaan ”pienet ensin” -periaatetta, jotta pien- ja mikroyritysten prioriteetit ja tilanne otetaan huomioon lainsäädäntäprosessin käynnistämisvaiheesta alkaen ja jotta niiden erityisedut turvataan. Tätä varten ETSK pyytää, että pien- ja mikroyritykset olisivat erikseen edustettuina TTIP:n neuvoa-antavassa komiteassa (TTIP Advisory Board).

3.7.3

Pk-yrityksille ja erityisesti pien- ja mikroyrityksille on voitava tarjota räätälöityä tukea, jolla niitä autetaan noudattamaan sääntely-yhteistyöhön perustuvia säännöksiä.

3.7.4

On syytä korostaa, että suuri osa yrityksistä, jotka voisivat investoida tai harjoittaa vientiä transatlanttisilla markkinoilla, ovat innovaatioyrityksiä. Ne tarvitsevat tiukat ja selkeät säännöt teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta niin Yhdysvalloissa kuin Euroopan unionissa.

3.7.5

Maatalouselintarvikealalla on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota yrityksiin, joiden tuotannon ja siihen liittyvien prosessien lähtökohtana ovat eettiset sekä kulttuuri- ja ympäristönäkökohdat. On olennaisen tärkeää, että tällaisten kestävää kehitystä edistävien tuotteiden kauppaa tuetaan jatkossakin. Lisäksi on tarpeen varmistaa maantieteellisten merkintöjen riittävä suoja, sillä ne ovat kuluttajalle tae sekä tuotteiden alkuperästä että tuotantotavoista. EU:ssa on pyritty jo vuosien ajan tuotteiden laatupolitiikkaan: se on yksi päätekijöistä, joka antaa EU:n tuottajille kilpailuetua, auttaa merkittävällä tavalla säilyttämään kulttuuri- ja ruokaperintöä ja edistää maaseudun kehittämistä sekä markkinoiden ja tuottajien tulotason tukemiseen tähtääviä toimenpiteitä.

3.7.6

ETSK tarkastelee eräässä toisessa lausunnossaan Small Business Act -järjestelmästä saatuja kokemuksia Yhdysvalloissa ja EU:ssa voidakseen hahmottaa selkeästi, mitä etuja Yhdysvaltain SBA-aloite tarjoaa yhdysvaltalaisille pk-yrityksille esimerkiksi julkisten hankintasopimusten ja rahoituksen saannin alalla. Sen ansiosta on mahdollista ehdottaa ajallaan parannuksia ja tehokkaampia työmenetelmiä eurooppalaiseen SBA-aloitteeseen, jotta siitä tehtäisiin eurooppalaisille pk-yrityksille suotuisampi ja sitovampi.

---

(1)  Kauppapolitiikan pääosasto, Chief Economist Note ”SMEs are more important than you think! Challenges and opportunities for EU exporting SMEs” (http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/september/tradoc_152792.pdf).

(2)  Small and Medium Sized Entreprises and the Transatlantic Trade and Investment Partnership (http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/april/tradoc_153348.pdf).

(3)  Ks. alaviite 1.

(4)  https://www.sba.gov/sites/default/files/files/Size_Standards_Table.pdf

(5)  EUVL C 424, 26.11.2014, s. 9.

(6)  Ks. alaviite 1.

(7)  Pk-yritysten kansainvälistymistä käsittelevä loppuraportti vuodelta 2010; Annual report on European SMEs 2013/2014 (http://ec.europa.eu/growth/smes/business-friendly-environment/performance-review/files/supporting-documents/2014/annual-report-smes-2014_en.pdf, s. 62).

(8)  Ks. alaviite 7.

(9)  USITC, Small and Medium-Sized Enterprises: Overview of Participation in U.S. Exports, 2010 (http://www.usitc.gov/publications/332/pub4125.pdf).

(10)  The Transatlantic Trade and Investment Partnership – Big Opportunities for Small Business, Atlantic Council (http://www.atlanticcouncil.org/images/publications/TTIP_SME_Report.pdf, s. 3).

(11)  WTO, wt/COMTD/AFT/W/53, s. 23.

(12)  The Transatlantic Trade and Investment Partnership – Big Opportunities for Small Business, Atlantic Council, (http://www.atlanticcouncil.org/images/publications/TTIP_SME_Report.pdf, s. 3); Small and Medium Sized Entreprises and the Transatlantic Trade and Investment Partnership (http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/april/tradoc_153348.pdf); Small companies in a big market (http://www.svensktnaringsliv.se/english/publications/small-companies-in-a-big-market-how-a-free-trade-agreement-betwee_611404.html).

(13)  http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/january/tradoc_153028.pdf

(14)  https://www.sba.gov/sites/default/files/files/Size_Standards_Table.pdf

(15)  ITRE-valiokunta, TTIP impact on European Energy markets and manufacturing industries, 2015 (http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2015/536316/IPOL_STU(2015)536316_EN.pdf).

(16)  https://ec.europa.eu/growth/tools-databases/dem/watify/selling-online?language=en

---