17.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 383/24

Esittelijä:

Daniela RONDINELLI

1.1

Kaupungistumisen yleistyessä EU ja sen jäsenvaltiot pitävät kaupunkeja ”dynaamisemman ja digitaalisen Euroopan laboratorioina”. Niissä voidaan testata toimenpiteitä, joilla voidaan luoda kasvua sekä työllisyyttä ja sosiaalista kehitystä.

1.2

Kaupunkien kestävyys on tulosta kypsempien ja innovatiivisten teknologioiden, (EU-, valtio- ja kuntatasolla) integroitujen alustojen, ajanmukaisten infrastruktuurien, energiatehokkuuden, asukkaiden ja käyttäjien tarpeisiin perustuvien entistä tehokkaampien palvelujen uudelleensuunnittelun sekä älykkäiden energiaverkkojen, internetin ja sensoriteknologian integroinnin älykkäästä yhdistelystä.

1.3

Tällaisten edistyneiden kaupunkien, jotka toimivat laaja-alaisina innovointilaboratorioina, on määrä osaltaan vaikuttaa EU:n teolliseen ja sosioekonomiseen renessanssiin, sillä ne käynnistävät todellisen teollisen, taloudellisen ja sosiaalisen vallankumouksen.

1.4

ETSK katsookin, että älykkäistä kaupungeista voi tulla sellaisen uuden eurooppalaisen teollisuuspolitiikan liikkeellepaneva voima, joka pystyy vaikuttamaan tiettyjen tuotantoalojen kehitykseen ja levittämään näin digitaalisen talouden etuja laajassa mittakaavassa. Euroopan komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič totesi ETSK:n täysistunnossa 22. huhtikuuta 2015 pitämässään puheessa muun muassa, että älykkäät kaupungit ovat EU:lle kehityksen painopiste. Hän korosti kaupunginjohtajien innostusta investoida tulevaisuuden yhteisöihin.

1.5

Tällaisten tulosten saavuttamiseksi on keskityttävä kehitysmalliin, joka on edistyneempi ja tehokkaampi kuin tähän mennessä käytetyt mallit, joille ovat ominaisia erittäin pirstaleiset toimet. Tämän vuoksi ETSK ehdottaa muille unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden hallituksille, että älykkyyden käsite yhdistetään kestävän ja integroidun kehityksen malliin, jota voidaan soveltaa kaupungeissa, saarilla, alueilla tai teollisuusalueilla ja joka perustuisi kuuden ”mahdollistavan pilarin” yhtenäisyyteen ja samanaikaiseen integrointiin:

1.6

Näiden kuuden pilarin samanaikaisuutta olisi pidettävä älykästä kaupunkia koskevan strategisen hankkeen välttämättömänä peruskomponenttina. Yhtä tärkeää on, että tätä mallia sovelletaan sellaisen politiikan yhteydessä, jolla varmistetaan digitaalipalvelujen ekosysteemien perustana olevien verkostojen, tietojärjestelmien, sovellusten ja laitteiden korkeimmat turvastandardit.

1.7

Jotta tämä ehdotus voidaan muuntaa konkreettisiksi toimiksi, on ETSK:n mielestä tärkeää, että kansalaisyhteiskunnan välttämättömän osallistumisen ohella EU ja jäsenvaltiot yhtenäistävät toimintapolitiikkojaan, kohdistavat niihin asianmukaiset julkiset rahoitusvarat sekä mahdollistavat rakenteellisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden niiden yhteydessä.

1.8

ETSK katsoo etenkin, että sellaisten täysin kestäväpohjaisten innovaatioiden käyttöön ottamiseksi, joilla pyritään parantamaan ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia, on tuettava älykkäisiin kaupunkeihin tehtäviä investointeja hyödyntämällä nykyisten eurooppalaisten, kansallisten ja alueellisten julkisten varojen yhteisvaikutusta sekä tarttumalla Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tarjoamiin mahdollisuuksiin.

1.9

Tämän toteuttamiseksi ETSK toivoo, että

1.10

Näiden uusien välineiden perusteella ETSK katsoo, että on asianmukaista edistää eurooppalaista hankekehystä, jolla on ESIR-rahaston edellyttämät ominaispiirteet ja jossa edistetään älykkäitä kaupunkeja koskevien jäsenvaltioiden välisten hankkeiden syntymistä ja integroitumista sekä tuetaan hankkeiden rahoitusta yhdistämällä käytettävissä olevat julkiset varat, mahdolliset yksityiset varat ja ESIR-rahaston kautta saatavilla olevat vakuustyypit.

1.11

ETSK:n mielestä on tärkeää edistää älykkäiden kaupunkien sisämarkkinoita myös yhtenäistetyllä sääntelykehyksellä, johon sisältyy

1.12

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vaikutusmahdollisuudet ja osallisuus sekä työmarkkinaosapuolten väliset neuvottelut ovat keskeisiä seikkoja ETSK:lle, sillä näin voidaan määritellä strategisia ja hankesuunnitelmia, jotka liittyvät älykkäiden kaupunkien kestäväpohjaisen ja integroidun kehitysmallin toteuttamiseen, sekä varmistaa, että tällaiset suunnitelmat myös hyödyttävät kansalaisia taloudellisesti ja sosiaalisesti ja parantavat heidän elämänlaatuaan ja työolojaan.

2.1

Kaupungistumisen lisääntyminen maailmanlaajuisesti (Yhdistyneet kansakunnat toteuttaa vuosituhannen kehitystavoitteen N:o 11 yhteydessä United Smart Cities -hanketta, jotta kaikista maailman kaupungeista tulisi kestäväpohjaisia, osallistavia ja turvallisia ja jotta ne selviytyisivät katastrofeista) ja Euroopan tasolla (1) liittyy yhä enemmän älykkäiden kaupunkien yleistymiseen (Euroopan unioni – Aluepolitiikka. Huomisen kaupungit, lokakuu 2011), sillä useimmat ihmiset (EU:n väestöstä 72 prosenttia (359 miljoonaa) asuu nykyisin kaupungeissa, ja vuoteen 2020 mennessä osuus on 80 prosenttia (Euroopan komission tiedot)) ja yritykset keskittävät niihin taloudelliset, henkilökohtaiset ja sosiaaliset intressinsä. Euroopassa, missä pienet kaupunkikeskukset ovat yleisiä ja missä teollisuus on perinteisesti hyödyntänyt yritysketjuja ja -verkostoja, tähän uuteen malliin siirtyminen on toteutettava ja sitä on helpotettava myös laajoilla alueilla ja liikekeskuksissa.

2.2

Osoituksena valtiollisten ja paikallisten julkisten päätöksentekijöiden lisääntyneestä valveutuneisuudesta näiden kysymysten suhteen on kahdenvälisten kumppanuuksien lisääntyminen eurooppalaisten älykkäiden kaupunkien ja sellaisten muilla mantereilla sijaitsevien kuntien välillä, joiden on vielä edettävä kohti kestävää kehitystä. Tällaisten sopimusten tarkoituksena on toistaa saatuja myönteisiä kokemuksia tai hyödyntää ja jakaa parhaita käytänteitä. Esimerkiksi Kiinan hallitus on valinnut 12 kaupunkia, jotka ovat allekirjoittaneet kestävään kaupunkikehitykseen tähtääviä yhteistyösopimuksia (http://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/12_cities.pdf) älykkäimpinä pidettyjen Euroopan kaupunkien kanssa. Lisäksi sellaiset älykkään kaupunkikehityksen alalla toteutettavat hankkeet ja aloitteet ovat lisääntyneet huomattavasti, joita hallitukset ja/tai kansalaiset (esimerkiksi Malagan peruskirja, 7. helmikuuta 2011 (http://www.catmed.eu/pag/en/11/la-charte-de-malaga) tai Euroopan tasolla toimivat järjestöt, organisaatiot tai verkostot, kuten Eurocities (http://www.eurocities.eu) tai kaupunginjohtajien ilmastosopimus (http://www.covenantofmayors.eu), edistävät spontaanisti.

2.3

Eurooppa 2020 -strategiassa edistetään älykkäitä kaupunkeja koko Euroopassa investoinnein, jotka kohdennetaan tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin, inhimillisen pääoman lisäämiseen sekä uusiin teknologioihin ja digitalisointiin liittyviä mahdollisuuksia hyödyntäviin ratkaisuihin. Tavoitteena on parantaa kestävyyttä sekä ihmisten ja yritysten elämän ja työn laatua, tehostaa palveluja ja niiden saatavuutta sekä vähentää köyhyyttä, työttömyyttä, sosiaalista syrjäytymistä, saastumista ja ympäristön pilaantumista.

2.4

Jäsenvaltioiden hallitukset ovat digitaalista Eurooppaa käsittelevällä Venetsian julistuksella (http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/news/digital-venice-2014) vahvistaneet pyrkivänsä edistämään talouksiensa siirtymistä digitaaliaikaan uskoen, että digitaaliteknologiasta voi tulla uuden teollisuuspolitiikkamallin kulmakivi. Tällaisessa mallissa tieto- ja viestintäteknologia antaa keskeisen panoksen kaikenlaiselle tavaroiden ja palvelujen tuotannolle, samoin kuin rahoitusvälineiden ja energialähteiden saatavuudelle.

2.5

Tässä yhteydessä jäsenvaltiot pitävät kaupunkeja ”dynaamisemman ja digitaalisemman Euroopan laboratoriona”, sillä ne ovat näiden muutosten mahdollisia edistäjiä. Älykkäät kaupungit ovat EU:lle testialueita sellaisille toimille, joilla voidaan synnyttää työpaikkoja luovaa kasvua, sillä niissä digitaaliteknologiat voidaan nivoa innovatiiviseen infrastruktuuriin ja uusiin palveluihin.

2.6

Kaupunkien muuttaminen älykkäiksi vaikuttaa teknologiseen innovointiin, älykkääseen liikenteeseen, energiatehokkuuteen sekä kansalaisten, työntekijöiden ja yritysten elämään lukuisten muutosten johdosta. Tällaiset muutokset liittyvät esimerkiksi etätyöhön, digitaaliseen demokratiaan ja avoimuuden lisääntymiseen, ja ne mahdollistavat aktiivisemman osallistumisen päätöksentekoon.

2.7

Konferenssissa, jonka ETSK järjesti 10. marraskuuta 2014 aiheesta ”Älykkäät kaupungit – Euroopan talous elpymään kansalaisten innovaatioilla” (http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.events-and-activities-smart-cities-civic-innovation), poliittiset päättäjät, kaupunkien johtotahot ja kansalaisyhteiskunnan edustajat keskustelivat siitä, miten älykkäistä kaupungeista voi tulla välineitä, joilla ohjataan uutta eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa ja edistetään kasvua ja työllisyyttä, millä tavoin kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat osallistua strategioiden suunnitteluun ja minkälaisia poliittisia välineitä soveltamalla voidaan edistää älykkäisiin kaupunkeihin tehtäviä investointeja koko EU:ssa.

2.8

ETSK katsoo, että jotta älykkäistä kaupungeista voisi tulla uuden eurooppalaisen teollisuuspolitiikan liikkeellepaneva voima (2), olisi keskityttävä kolmeen toimenpiteeseen:

2.8.1

Määritellään nykyistä edistyneempi ja tehokkaampi älykkäiden kaupunkien kehitysmalli, jotta päästään eroon nykyisestä pilkkoutuneisuudesta ja edistetään hankkeita koskevaa yhteistä visiota, joka ulottuu paljon tieto- ja viestintäteknologioiden, liikkuvuuden ja energiatehokkuuden integrointia pidemmälle. On etenkin tähdättävä aloitteisiin, jotka voidaan mukauttaa eri tavoin paikallistasolla ja joilla samalla vaikutetaan bkt:hen, kasvuun, työllisyyteen ja tuottavuuteen (määrälliset talouden indikaattorit) sekä elämänlaatuun ja ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin (laadulliset talouden indikaattorit).

2.8.2

Edistetään investointeja älykkäisiin kaupunkeihin noudattamalla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden lähestymistapaa, jossa hyödynnetään ennen kaikkea lukuisia käytettävissä olevia eurooppalaisia rahastoja sekä tähdätään niiden yhteisvaikutukseen ESIR-rahaston toimien kanssa (Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan strategisten investointien rahastosta ja asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta, COM(2015) 10 final). Tavoitteena on määritellä EU:n tasolla kehitysmalli, jolle on ominaista kyky luoda samanaikaisesti sosiaalisia ja ympäristöön, tuotantoon ja työllisyyteen liittyviä tuloksia (Euroopan komissio arvioi, että työpaikkojen määrä lisääntyy 2,8 miljoonalla vuoteen 2018 mennessä (Start-Up Europe, ETSK:n konferenssi, 10. marraskuuta 2014)). Näin varmistetaan yksityisten investointikumppaneiden mahdollisuudet saada sijoittamansa pääoma takaisin.

2.8.3

Vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistumista ja roolia älykkäiden kaupunkien strategisessa suunnitteluprosessissa, hankkeiden toteuttamisessa ja niiden seurannassa, jotta voidaan parantaa ihmisten ja yritysten elin- ja työolojen laatua.

3.1

Euroopan parlamentin tutkimuksesta (3) ilmenee, miten nykyisillä strategioilla tai tavoitteilla pyritään muuttamaan kaupungit älykkäämmiksi ainakin yhdellä seuraavista aloista: kansalaisten osallistumisen hallinta, suhteet kansalaisiin, elämänlaatu, liikkuvuus, talous ja ympäristö. Tästä seuraa, että on mahdollista kuvitella älykkään kaupungin hanketta myös silloin, kun vain yksi näistä ominaispiirteistä on mukana. Tutkimuksessa määritellään myös kolme älykkään kaupungin keskeistä osatekijää: teknologia, ihmiset ja instituutiot.

3.2

ETSK:n mielestä on tärkeää kehittää uusi kestäväpohjainen, tuottava ja osallistava älykkään kaupungin malli, jota ei enää pidetä ”tietotekniikan”, ”ympäristön parantamisen” tai ”energiatehokkuuden” hankkeena vaan osana uutta eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa, jossa työllisyyttä ja sosiaalista kehitystä edistävä kasvu on taloudessa tapahtuneen digitaalisen muutoksen tulos.

3.3

Tämän mallin toteuttaminen edellyttää paitsi nykyistä integroidumpaa visiota älykkäiden kaupunkien hankkeista myös

3.4

ETSK onkin tietoinen siitä, että älykästä strategiaa voidaan soveltaa kaupungeissa, saarilla, alueilla ja teollisuusalueilla, ja ehdottaa unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden hallituksille, että ne määrittelisivät älykkäitä kaupunkeja varten kehitysmallin, jonka ohjelmille olisi ominaista kuuden mahdollistavan pilarin rinnakkaisuus ja samanaikainen integrointi (Italiassa tämä malli, joka syntyi Amerigo-yhdistyksen (International Cultural Exchange Programs Alumni) ja Enamin (European Network of American Alumni Associations) laatiman ehdotuksen pohjalta, on perustana talouskehitysministeriön määritellessä älykkään kaupungin strategiaa niin sanotun Junckerin suunnitelman yhteydessä):

3.5

Näiden elementtien rinnakkaiselo voi maksimoida hankkeiden vaikutuksen, kun otetaan huomioon talouskasvu ja työllisyys, elämänlaatu, suhteiden yksinkertaistuminen hallintojen välillä ja niiden kanssa sekä energiansäästö julkisella ja yksityisellä sektorilla. Se voi myös edistää kilpailukykyä ja tietämystä yritysjärjestelmästä.

3.6

Näin toteutetuissa älykkäissä kaupungeissa tarjotaan laadukkaita palveluja, parannetaan ihmisten ja yritysten elämän ja toiminnan laatua, luodaan uusia työmahdollisuuksia innovatiivisemman yritysten ekosysteemin kautta sekä edistetään ympäristön kestävyyttä. Tällaisia tuloksia voidaan saavuttaa alemmalla julkisella, ei-takaisinmaksettavalla rahoituksella, mikä on yksityisen rahoituksen, ”uusia tulovirtoja” luomaan kykenevien palvelujärjestelmien strategisen suunnittelun sekä suurten teollisuusryhmittymien ja pk-yritysten välisten verkostojen luomisen ansiota.

3.7

Tässä suurten mahdollisuuksien skenaariossa on ETSK:n mielestä tärkeää tarkastella niiden verkostojen, tietojärjestelmien, sovellusten ja laitteiden turvallisuutta, joihin digitaalisten palvelujen ekosysteemi perustuu. Kaupunkien muuttuminen älykkäiksi järjestelmiksi edellyttää, että erittäin arkaluonteisten tietojen, joihin palvelut perustuvat, kerääminen ja käsittely pohjautuvat luottamuksellisuuteen, eheyteen ja yleiseen saatavuuteen.

3.8

Lisäksi on välttämätöntä, että unionin tasolla edistetään jäsenvaltioiden välistä keskustelua turvastandardeista, joita on noudatettava ”kaiken internetissä” tarjottavissa palveluissa ja laitteissa. Näin vältetään niiden keskeytyminen, korruptoituminen tai jopa käyttäminen vääriin tarkoituksiin, mikä aiheuttaisi vakavaa vahinkoa henkilöille, kansanterveydelle, yksityisyydensuojalle ja taloudelliselle toiminnalle ja viime kädessä kaikkien niiden aloitteiden imagolle, joilla on pyritty älykkäiden kaupunkien toteuttamiseen.

4.1

Kuuden mahdollistavan pilarin integrointi tekisi älykkäistä kaupungeista ihanteellisen välineen edistää uudentyyppisiä investointeja, jotka yhdistävät ulkoisvaikutuksen kannalta myönteisen sosiaalisen vaikutuksen ja kannattavuusmekanismin, jonka ansiosta investoinnit ovat talouden ja rahoituksen näkökulmasta täysin kestäväpohjaisia.

4.2

Eurooppalainen älykkäiden kaupunkien investointisuunnitelma moninkertaistaisi aloitteiden vaikutukset, jos seuraavat kolme tekijää olisivat olemassa: politiikka, jolla edistetään ratkaisujen skaalattavuutta, mikä puolestaan riippuu komponenttien standardoinnista; älykkäiden kaupunkien sisämarkkinoiden edistäminen, jotta päästään eroon pilkkoutuneista ja maittain erilaisista toimista ja määritellään yhteisiä välineitä ilmaantuvien ongelmien poistamiseen; yhdenmukainen rahoitustapa.

4.3

Ratkaisujen skaalattavuus tai mahdollisuus laajentaa tai toistaa olemassa olevia ratkaisuja on nykyisin yhteydessä ennen kaikkea kokeelliseen mikroinfrastruktuuriin ja älykkään liikenteen järjestelmiin ja riippuu suurten teknologian toimittajien osallistumisesta ja kaupunkien välisestä yhteistyöstä. Vaikka muut kokeelliset aloitteet ovatkin erittäin tärkeitä, kun ajatellaan ehdotettujen ratkaisujen laatua tai ihmisten ja yritysten ruohonjuuritason osallistumismahdollisuuksia, ne ovat niin erityislaatuisia, että niiden toistettavuus on rajallinen.

4.4

ETSK katsoo, että ratkaisujen skaalattavuus Euroopan tasolla on yksi avaintekijöistä, jotta voidaan houkutella riittävästi yksityissijoituksia kumppanuuksiin julkisten investointien ohella ja muuttaa näin älykkäiden kaupunkien politiikkaa siten, että ne voivat parantaa työllisyyttä, bkt:tä, tuottavuutta ja elämänlaatua.

4.5

ETSK on etenkin sitä mieltä, että

4.6

Näitä toimia yhdistämällä voitaisiin luoda älykkäiden kaupunkien sisämarkkinat. Niiden myötä EU:sta tulisi ensimmäinen globaali foorumi, jossa voidaan testata edellä kuvattua kehitysmallia. Tämä malli voisi vaikuttaa merkittävästi

5.1

Euroopan tai jäsenvaltioiden tasolla ei ole erityistä rahastoa älykkäitä kaupunkeja varten, vaan monia erilaisia rahoitusmahdollisuuksia erityisohjelmien puitteissa (kansallisten varojen ja rakennerahastojen (EAKR, ESR, maaseuturahasto) integrointiin perustuvien yksittäisten jäsenvaltioiden ohjelmien ohella älykkäitä kaupunkeja koskevia erityisnäkökohtia voidaan rahoittaa unionin varoista, esimerkkeinä Horisontti 2020 -puiteohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline sekä COSME-, Urban- ja Life-ohjelmat). Koska nykyinen sääntelykehys ei mahdollista varojen keskittämistä yhteen rahastoon, on ETSK:n mielestä tärkeää, että tehostetaan mukana olevien instituutioiden koordinointia. Niiden toteuttamien toimien yhteisvaikutusta on parannettava, ja instituutioiden, kaupunkien ja julkisten ja yksityisten sidosryhmien viestintätapojen on oltava yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia.

5.2

ETSK katsoo, ettei tarvittavaan pitkäjänteiseen integroitujen toimenpiteiden kehitysmalliin päästä ehkä koskaan täysin, sillä osaaminen ja resurssit ovat pirstaleisia niin Euroopan komissiossa (kuusi pääosastoa toimii älykkäiden kaupunkien parissa horisontaalisesti) kuin jäsenvaltioissa, joissa keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivaltajako ja vastuut eivät aina ole selkeitä.

5.3

ETSK suosittaakin, että komissio perustaa älykkäisiin kaupunkeihin kohdennettaviin toimiin ja resursseihin erikoistuneen yhteisen eurooppalaisen keskuksen, jossa ovat mukana asianosaiset pääosastot, jäsenvaltiot, alueiden komitea ja ETSK ja jonka tehtävänä olisi

5.4

Älykkäiden kaupunkien yhteisen eurooppalaisen keskuksen olisi toimittava yhteisvaikutuksessa ESIR-rahaston kanssa. ETSK toistaa ESIR-rahaston osalta (4), että se voisi antaa tukea taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa tarjoaville strategisille infrastruktuurihankkeille, joilla voidaan vaikuttaa niiden EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen (5), joiden avulla pyritään saattamaan loppuun sisämarkkinat liikenteen, televiestinnän, digitaalisen infrastruktuurin, energian, kaupunki- ja maaseutukehityksen, sosiaalisen kehityksen, ympäristön ja luonnonvarojen aloilla.

5.5

Nämä hankkeet, jotka ovat keskeisiä älykkäiden kaupunkien toteuttamiseksi, voivat vahvistaa Euroopan tiede- ja teknologiaperustaa ja edistää yhteiskunnalle aiheutuvia hyötyjä parantamalla innovointiin, tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvien strategioiden taloudellisen ja teollisen potentiaalin hyödyntämistä.

5.6

Yhteisen eurooppalaisen keskuksen ja ESIR-rahaston integroinnin ansiosta ja niiden mahdollisuuksien perusteella, jotka ESIR-rahasto tarjoaa hanke- ja rahoituskehysten luomiselle unionin, valtion tai sektorin tasolla, ETSK suosittelee, että perustetaan älykkäiden kaupunkien eurooppalainen hankekehys, jotta voidaan edistää yhdenmukaista lähestymistapaa hankkeiden rahoitukseen integroimalla käytettävissä olevat julkiset ja mahdolliset yksityiset varat ja aktivoimalla asianmukaisia julkisia riskinlieventämismuotoja. Tällaisen kehyksen olisi edistettävä useissa jäsenvaltioissa toteutettavien ja älykkään kaupungin mallia – jonka hyväksymistä ETSK suosittaa Euroopan komissiolle – noudattavien hankkeiden yksilöimistä, yhdistämistä ja rahoitusta.

5.7

Jotta edistetään tällaisten hankkeiden syntymistä, ETSK kehottaa perustamaan kaikkiin jäsenvaltioihin teknistä ja rahoitustukea älykkäitä kaupunkeja varten tarjoavia keskitettyjä yhteyspisteitä, joiden tarkoituksena on

5.8

ETSK toivoo, että ESIR-rahaston rinnalle perustettava Euroopan investointineuvontakeskus tukisi jäsenvaltioita asianmukaisimpien toimien toteuttamisessa, jotta edistetään hankejatkumon luomista ja otetaan käyttöön kaikki tarvittavat välineet, jotta hankkeet voidaan rahoittaa. ETSK toivoo, että älykkäitä kaupunkeja varten perustetaan erityisosasto, jolla on käytettävissään sellainen asiantuntemus ja osaaminen, joiden avulla voidaan parhaiten varmistaa, että kaikki hankeulottuvuudet otetaan huomioon.

6.1

ETSK toteaa, että edellytyksiä älykkäiden kaupunkien integroidun kehitysmallin hyväksymiselle ja soveltamiselle ovat pitkäjänteisen vision vahvistaminen institutionaalisella tasolla, asianomaisten sidosryhmien (kansalaiset, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja työmarkkinaosapuolet) täysimääräinen osallistuminen käynnissä oleviin muutosprosesseihin sekä älykkäiden kaupunkien kehittämiseen liittyvien prosessien tehokas ja innovatiivinen hallinnointi.

6.2

Unionin, valtion ja paikallistason instituutioita, jotka osallistuvat älykkäitä kaupunkeja edistävien toimien strategiseen suunnitteluun, kehotetaan hyväksymään pitkäjänteinen strateginen visio kyseisiä ohjelmia varten. Integroitu kehitysmalli voisi palvella myös kaikkien asianomaisten sidosryhmien tarpeiden tasapainottamista ja varmistaa maksimaalisen osallistamisen sekä aloitteiden taloudellisen ja rahoituksellisen kestävyyden.

6.3

Kaupungit toimivat älykkäinä strategisina suunnittelijoina ja valvojina, ja niiden olisi perustettava suunniteltujen aloitteiden toteuttaminen erilaisten yritys-, rahoitus-, teollisuus-, sosiaali- ja järjestöalaa edustavien toimijoiden kanssa käytävälle hedelmälliselle, järjestelmälliselle ja jatkuvalle vuoropuhelulle. Aloitteet olisi toteutettava asetetussa määräajassa, ja ne olisi voitava mukauttaa muutoksiin ja kehityskulkuihin.

6.4

Kaupungit voivat kehittyä älykkäiksi vain, jos prosessi perustuu jatkuvaan vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tämä saattaa johtaa yhteisiä, yksityisiä tai yleisiä intressejä edustavien ryhmien täysimääräiseen osallistumiseen niin tarpeiden arviointivaiheessa kuin muunnettaessa tarpeita edellytyksiksi ja seurattaessa tarpeiden tyydyttämiseksi toteutettujen toimien tehokkuutta. Tällaista kansalaisosallistumista on edistettävä unioni-, valtio- ja paikallistasolla.

6.5

Tätä tarkoitusta varten ETSK ehdottaa, että