Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62014CA0105

    Asia C-105/14: Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 8.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Cuneo – Italia) – Rikosoikeudenkäynti Ivo Tariccoa ym:ta vastaan (Ennakkoratkaisupyyntö — Arvonlisäverorikoksia koskeva rikosoikeudenkäynti — SEUT 325 artikla — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään ehdottomista vanhentumisajoista, jotka voivat johtaa siihen, että rikoksista ei rangaista — Euroopan unionin taloudellisten etujen mahdollinen vaarantuminen — Kansallisen tuomioistuimen velvollisuus jättää soveltamatta kansallisen oikeuden säännöksiä, jotka saattavat olla ristiriidassa jäsenvaltioille unionin oikeudessa asetettujen velvollisuuksien kanssa)

    EUVL C 363, 3.11.2015, p. 11–12 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    3.11.2015   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 363/11


    Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 8.9.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Tribunale di Cuneo – Italia) – Rikosoikeudenkäynti Ivo Tariccoa ym:ta vastaan

    (Asia C-105/14) (1)

    ((Ennakkoratkaisupyyntö - Arvonlisäverorikoksia koskeva rikosoikeudenkäynti - SEUT 325 artikla - Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään ehdottomista vanhentumisajoista, jotka voivat johtaa siihen, että rikoksista ei rangaista - Euroopan unionin taloudellisten etujen mahdollinen vaarantuminen - Kansallisen tuomioistuimen velvollisuus jättää soveltamatta kansallisen oikeuden säännöksiä, jotka saattavat olla ristiriidassa jäsenvaltioille unionin oikeudessa asetettujen velvollisuuksien kanssa))

    (2015/C 363/13)

    Oikeudenkäyntikieli: italia

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

    Tribunale di Cuneo

    Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

    Ivo Taricco, Ezio Filippi, Isabella Leonetti, Nicola Spagnolo, Davide Salvoni, Flavio Spaccavento ja Goranco Anakiev

    Tuomiolauselma

    1)

    Senkaltainen rikosten vanhentumiseen liittyvä kansallinen lainsäädäntö, josta säädetään Italian rikoslain, sellaisena kuin se on muutettuna 5.12.2005 annetulla lailla nro 251, 160 §:n viimeisessä momentissa, luettuna yhdessä kyseisen lain 161 §:n kanssa, ja jonka mukaan pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikana vanhentumisajan katkaiseva toimi, joka tehtiin törkeitä arvonlisäverorikoksia koskevien syytteiden asiayhteydessä, johti siihen, että vanhentumisaika pidentyi ainoastaan neljänneksellä sen alkuperäisestä kestosta, on omiaan merkitsemään sellaisten velvollisuuksien laiminlyöntiä, jotka jäsenvaltioille on asetettu SEUT 325 artiklan 1 ja 2 kohdalla, siinä tapauksessa, että mainittu kansallinen lainsäädäntö estäisi tehokkaiden ja ennaltaehkäisevien seuraamusten määräämisen huomattavassa määrässä törkeitä petoksia, jotka kohdistuvat unionin taloudellisiin etuihin, tai siinä säädettäisiin vanhentumisajoista, jotka ovat pidemmät sellaisten petosten tapauksessa, jotka kohdistuvat asianomaisen jäsenvaltion taloudellisiin etuihin, kuin sellaisten petosten tapauksessa, jotka kohdistuvat unionin taloudellisiin etuihin, mikä kansallisen tuomioistuimen on tarkistettava. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on antaa SEUT 325 artiklan 1 ja 2 kohdalle täysi oikeusvaikutus jättämällä tarvittaessa soveltamatta kansallisen oikeuden säännöksiä, jotka estävät asianomaista jäsenvaltiota täyttämästä velvollisuuksia, jotka sille on asetettu SEUT 325 artiklan 1 ja 2 kohdassa.

    2)

    Arvonlisäverorikoksiin sovellettavaa vanhenemisjärjestelmää, sellaisena kuin siitä säädetään Italian rikoslain, sellaisena kuin se on muutettuna 5.12.2005 annetulla lailla nro 251, 160 §:n viimeisessä momentissa, luettuna yhdessä kyseisen lain 161 §:n kanssa, ei voida arvioida SEUT 101, SEUT 107 ja SEUT 119 artiklan valossa.


    (1)  EUVL C 194, 24.6.2014.


    Top