18.8.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 272/80

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 14 päivänä heinäkuuta 2015 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat, jotka jäsenvaltioita on kehotettu ottamaan huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Neuvosto antoi 8 päivänä heinäkuuta 2014 suosituksen (3) Maltan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Maltan vuoden 2014 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 28 päivänä marraskuuta 2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (4) mukaisesti lausuntonsa Maltan alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2015.

(4)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2014 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi samana päivänä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (5) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Malta ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 18 päivänä joulukuuta 2014 investointien edistämisen, rakenneuudistusten tehostamisen ja julkisen talouden vastuullisen ja kasvua edistävän vakauttamisen painopisteet.

(6)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2015 Maltaa koskevan vuoden 2015 maaraportin. Siinä arvioitiin Maltan edistymistä 8 päivänä heinäkuuta 2014 hyväksyttyjen maakohtaisten suositusten noudattamisessa.

(7)

Malta toimitti vuoden 2015 kansallisen uudistusohjelmansa 17 päivänä huhtikuuta 2015 ja vuoden 2015 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2015. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(8)

Maltaan sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota kesäkuussa 2015 lopetetun liiallista alijäämää koskevan menettelyn jälkeen (6). Hallitus esittää vuoden 2015 vakausohjelmassa, että julkisen sektorin alijäämää supistetaan vähitellen 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja edelleen 0,2 prosenttiin vuonna 2018. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella voidaan katsoa, että liiallinen alijäämä on korjattu vuonna 2014. Vakausohjelman mukaan hallitus aikoo saavuttaa viimeistään vuonna 2019 eli vuosi ohjelmakauden jälkeen keskipitkän aikavälin tavoitteen, joka on rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema. Vakausohjelmassa julkisen talouden velan odotetaan supistuvan vähitellen niin, että se on 61,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Riskinä näyttää olevan, että edellytetystä sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta (0,6 % suhteessa BKT:hen) poiketaan jonkin verran sekä vuonna 2015 että vuonna 2016. Rakenteellisen rahoitusaseman kohenemisen odotetaan vuonna 2015 jäävän 0,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen eli alle vaaditun arvon. Vuonna 2016 sopeutuksen ennustetaan olevan vaatimuksen mukainen, mutta kun vuosia 2015 ja 2016 tarkastellaan yhdessä, on vaarana, että vaatimuksesta poiketaan jonkin verran. Toimenpiteitä, joiden avulla tuetaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2016 eteenpäin, ei ole vielä täsmennetty riittävästi. Tämän vuoksi vuosina 2015 ja 2016 on toteutettava lisätoimenpiteitä. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella, että Maltan odotetaan pitkälti noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä.

(9)

Maltan julkisen talouden kestävyys vaarantuu pitkällä aikavälillä erityisesti ikäsidonnaisten menojen ennustetun kasvun vuoksi. Lakisääteisen eläkeiän nosto, josta on säädetty, toteutuu hyvin hitaasti, eikä lakisääteisen eläkeiän ja elinajanodotteen välillä ole erityistä kytköstä. Malta on puuttunut eläkejärjestelmänsä haasteisiin toteuttamalla työmarkkinatoimenpiteitä ja ottamalla käyttöön kolmannen pilarin eläkkeet. Se on ilmoittanut kansallisessa uudistusohjelmassaan muistakin politiikkatoimista, mutta järjestelmän kestävyyttä ja riittävyyttä merkittävästi parantavia toimenpiteitä ei ole vielä esitetty eikä toteutettu. Vuonna 2014 vahvistetun kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän strategian täytäntöönpano on aloitettu. Sen tavoitteena on terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden maksimointi ja taloudellisen kestävyyden lisääminen. Sen tilannetta on seurattava.

(10)

Malta on toteuttanut toimenpiteitä, joiden avulla sen väestö pystyy sovittamaan työ- ja perhe-elämänsä yhteen paremmin. Näitä toimenpiteitä ovat erityisesti verokannustimet, ilmaisen lastenhoidon tarjonnan jatkaminen päiväkodeissa ja joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönotto. Samaan aikaan pitkäaikaisen omaishoidon tarpeen lisääntyminen ja sopivan pätevyyden puute saattavat estää ikääntyneitä naisia hakemasta töitä työmarkkinoilta. Kansallinen lukutaitostrategia ja koulunkäynnin keskeyttämistä koskeva strategia julkaistiin kesäkuussa 2014. Myös koulutuksen sovittaminen työmarkkinoiden tarpeisiin jatkuu, mutta konkreettisia tuloksia ei ole vielä saatu aikaan.

(11)

Pääomasijoitusrahastojen käytölle ja pääomamarkkinoille pääsyn helpottamiselle on pyritty saamaan aikaan puitteet erityisesti tarkastelemalla Malta Enterprise -käynnistysjärjestelmää ja ilmoitettua alkupääomarahoitusta uudelleen. Myös kehityspankkia ollaan perustamassa. Sen tilannetta on seurattava.

(12)

Maltan työ veronkierron torjumiseksi ja verolainsäädännön noudattamisen edistämiseksi verotulojen kantoa koskevien puitteiden yksinkertaistamisen kautta on askel oikeaan suuntaan. Työ on meneillään, mutta sähköisten maksujen käyttöönoton nopeuttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä.

(13)

Julkisiin hankintoihin liittyviä menettelyjä on lyhennetty merkittävästi, kun on otettu käyttöön pakolliset sähköiset hankinnat ja lujitettu asianomaisten hallintoviranomaisten resursseja. Menettelyt lyhenevät edelleen, kun ilmoitetut toimenpiteet pannaan täytäntöön, erityisesti palkataan lisähenkilöstöä ja otetaan jäljittämisjärjestelmä käyttöön. Liikenteen kustannuksilla on merkittävä rooli Maltan taloudessa. Liikenneuudistus on aloitettu hiljattain, mutta hallituksen on vielä esitettävä kattava liikennestrategia.

(14)

Kansallisessa uudistusohjelmassa täsmennetään toimenpiteet oikeusjärjestelmän uudistamiseksi myös muilta kuin maaraportissa esitetyiltä osin. Tämän tuloksena Malta on edistynyt jonkin verran vuonna 2014 annetun oikeuslaitoksen tehostamista koskevan maakohtaisen suosituksen noudattamisessa. Asiaa koskevaa lakiesitystä viimeistellään parhaillaan. Kun laki on hyväksytty ja pantu täytäntöön, sen odotetaan parantavan oikeusjärjestelmän tuloksellisuutta edelleen erityisesti oikeudenkäyntien digitoinnin ja vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen edistämisen myötä.

(15)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Maltan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2015 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Maltalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Maltan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(16)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(17)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (8). Koska Maltan rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

sopeuttaa liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen julkista taloutta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2015 ja 2016;

2.

toteuttaa toimenpiteitä perustaitojen parantamiseksi ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi edelleen edistämällä opettajien jatkuvaa ammatillista kehittämistä;

3.

julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaakseen jatkaa meneillään olevan eläkeuudistuksen toteuttamista esimerkiksi vauhdittamalla jo säädettyä lakisääteisen eläkeiän nostamista ja kytkemällä sen tämän jälkeen elinajanodotteen kehitykseen;

4.

parantaa pien- ja mikroyritysten rahoituksen saantia erityisesti pankkialan ulkopuolisten instrumenttien kautta.