EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52012AR1671

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Unionin pelastuspalvelumekanismi”

EUVL C 277, 13.9.2012, p. 164–170 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

13.9.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 277/164


Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Unionin pelastuspalvelumekanismi”

2012/C 277/16

ALUEIDEN KOMITEA

on tyytyväinen siihen, että mekanismin profiilia muutetaan reaktiivisesta ja tapauskohtaisesta pikemminkin yhdennettyyn, tehokkaaseen ja optimoituun.

kiinnittää huomiota siihen, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat yleensä keskeisiä toimijoita hätätilanteiden hallinnoinnissa, joten olisi asianmukaista ottaa ne mukaan riskinarviointi- ja riskinhallintasuunnitelmien laatimiseen.

katsoo, että EU:n tulisi yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa lisätä alue- ja paikallistason henkilöstön koulutusta, jotta voidaan varmistaa tehokas apu hätätilanteessa.

on vahvasti sitä mieltä, että EU:n tulee perustaa foorumi, jota voitaisiin hyödyntää katastrofien ehkäisyyn liittyvien tietojen ja kokemusten vaihdossa jäsenvaltioiden ja niiden paikallis- ja alueviranomaisten välillä.

korostaa tarvetta täsmentää ja yksityiskohtaistaa päätökseen sisältyviä määritelmiä sekä suurkatastrofin yhteydessä tai sellaisen välittömästi uhatessa esitettäviä avunpyyntöjä.

katsoo, että riskinhallintasuunnitelmien pohjana olisi käytettävä vakiomallia, jotta taataan niiden sisällön vertailtavuus.

painottaa, että olisi otettava käyttöön kalenteri, jonka mukaan jäsenvaltiot toimittavat riskinhallintasuunnitelmat ja ajantasaistavat niitä säännöllisesti.

Esittelijä

Adam BANASZAK (PL, AE), Kujavia-Pommerin voivodikunnan aluevaltuuston jäsen

Viiteasiakirja

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös unionin pelastuspalvelumekanismista

COM(2011) 934 final

I.   POLIITTISET SUOSITUKSET

ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

on tyytyväinen siihen, että ehdotus on tulosta komission toteuttamasta politiikasta, jolla pyritään optimoimaan ratkaisut ja politiikan yhtenäisyys katastrofitilanteissa toimittaessa, ja että se edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista ja EU:n kansalaisten turvallisuuden parantamista Tukholman ohjelman ja EU:n sisäisen turvallisuuden strategian puitteissa.

2.

panee merkille, että uudet ehdotukset perustuvat pelastuspalvelulainsäädännöstä tehtyihin arvioihin sekä hätätilanteista saatuihin kokemuksiin.

3.

toteaa tyytyväisenä, että tarkasteltavana oleva ehdotus on komission uusi askel, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa ja parantaa ehdotettuja säädöksiä ja joka kokoaa yhteen, vuosia 2014–2020 koskevaan lainsäädäntöehdotukseen EU-tasoisen pelastuspalveluyhteistyön alan tähän mennessä käytetyt ratkaisut. Alaa säädellään kahdella säädöksellä: 8. marraskuuta 2007 tehty neuvoston päätös 2007/779/EY yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta ja 5. maaliskuuta 2007 tehty neuvoston päätös pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta.

4.

kiinnittää huomiota siihen, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat yleensä keskeisiä toimijoita hätätilanteiden hallinnoinnissa, joten pelastuspalvelua koskevan lainsäädännön tavoitteisiin tulee kuulua tiedon jakaminen niille, jotka ovat vastuussa hätätilanteissa toimimisesta alue- ja paikallistasolla.

5.

korostaa, että vahva pelastuspalvelumekanismi edistää yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanoa. Komitea arvostaa sitä, että erityishuomiota kiinnitetään pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun tiiviin koordinoinnin varmistamiseen sekä johdonmukaisuuteen unionin politiikkojen ja välineiden puitteissa toteutettujen toimien kanssa erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloilla. Johdonmukaisuus EU:n muiden rahoitusvälineiden kanssa sulkee pois kaksinkertaisen rahoituksen.

6.

kannattaa sitä, että EU:n jäsenvaltiot, alueet ja paikallisviranomaiset noudattavat pelastuspalvelun alalla yhteisvastuun, yhteistyön, yhteensovittamisen ja keskinäisen tuen periaatteita. Komitea yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan on tarpeen mukauttaa toteutettujen toimien luonnetta tapauskohtaisista asianmukaisesti ennalta suunniteltuihin, laatia yhdennetty koulutusta ja harjoituksia koskeva politiikka, ottaa huomioon katastrofien torjuntatoimien monet ulottuvuudet (kuten ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos, tulvat, palovaara, turvallisuus, terveydensuojelu ja aluepolitiikka) sekä edistää osallistuvien valtioiden yhteistyötä. Näin voidaan saavuttaa EU:n katastrofivalmiuksien entistä paremman yhdentämisen tavoite.

7.

kiinnittää näin ollen huomiota siihen, että EU:n tulisi yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa lisätä alue- ja paikallistason henkilöstön koulutusta, jotta voidaan varmistaa ennen kaikkea tehokas kiireellinen apu hätätilanteessa.

8.

on yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden perustehtäviin kuuluu pelastuspalvelun turvaamiseen liittyvä toiminta eikä mekanismi voi vaikuttaa jäsenvaltioiden ensisijaiseen velvollisuuteen suojella omalla alueellaan ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta katastrofeilta. Unionin pelastuspalvelumekanismin päätavoitteena tulee olla tukea, koordinoida ja täydentää jäsenvaltioiden toimia.

9.

painottaa olevan tärkeää tiivistää jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa vakavissa hätätilanteissa tehtävää yhteistyötä.

10.

katsoo, että EU:n on kartoitettava konkreettiset resurssien puutteet ja määritettävä täsmällisesti, miten se voi auttaa jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä parantaa valmiuksiaan erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten tasolla. Jäsenvaltioiden ja EU:n tulee pyrkiä hyödyntämään olemassa olevia resursseja, jotta voidaan estää taloudellisen ja hallinnollisen lisärasituksen syntyminen muun muassa paikallis- ja aluehallinnolle.

11.

on vahvasti sitä mieltä, että EU:n tulee perustaa foorumi, jota voitaisiin hyödyntää katastrofien ehkäisyyn liittyvien tietojen ja kokemusten vaihdossa jäsenvaltioiden ja niiden paikallis- ja alueviranomaisten välillä.

12.

korostaa, että jäsenvaltioiden tulee sitouttaa EU:n tuella paikallis- ja alueviranomaiset katastrofien avustustoimiin varhaisvaiheessa ja hyödyntää samalla koheesiopolitiikassa noudatettavaa monitasoista hallintotapaa.

13.

kannattaa ehdotusta ryhmittää erityistavoitteet, joilla pyritään ehkäisemään katastrofeja, varmistamaan katastrofiavun valmiustila ja edistämään nopeita ja tehokkaita hätäaputoimia suurkatastrofin yhteydessä tai sellaisen välittömästi uhatessa.

Puutteiden ja niiden poistamistoimien arvioiminen

14.

toteaa, että pelastuspalvelumekanismin yksinkertaistamiseen ja sen toiminnan parantamiseen tähtäävien toimien lähtökohtana on oltava jatkossakin, että yksinkertaistetaan edelleen lainsäädäntöä (ehdotus on tältä osin huomattava edistysaskel) ja pakollisia menettelyjä ja että ne ovat avoimia ja yksiselitteisiä. Tämä vähentää hallinnollista rasitusta. Komitea toteaa, että vakiomalli voisi auttaa yksittäisten riskinhallintasuunnitelmien laatimista. Tällaisen mallin puuttuminen lisää myös ristiriitojen vaaraa eri riskinhallintasuunnitelmien välillä. Suunnitelmien kattavuutta ja perussisältöä koskevien viitteiden puuttuminen lisää niiden laatimisesta aiheutuvia kustannuksia, vaikeuttaa vertailua ja ennen kaikkea heikentää perusteita vaatia jäsenvaltioilta suunnitelmien toimittamista.

15.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat huolehtia välittömästä avustustoiminnasta, sillä niillä on täydelliset tiedot alueensa paikallisista ja yhteisöllisistä olosuhteista. Komitea pitää tarkoituksenmukaisena, että jäsenvaltiot kutsuvat paikallis- ja alueviranomaiset mukaan riskinarviointi- ja riskinhallintasuunnitelmien laatimiseen, sillä monessa tapauksessa paikallis- ja alueviranomaisilla on valtiotasoa enemmän taitoa ja tietoa kuin esimerkiksi riskinarvioinnin osalta.

16.

lisää, että ehdotukseen sisältyvät, kuljetusta koskevat rahoitussäännökset ovat oikeansuuntaisia, ja niiden avulla tulisi voida toteuttaa nykyistä useampia toimia ja lyhyemmässä ajassa sekä lisätä varoja hyödyntävien valtioiden määrää, sillä kuljetukset ovat yksi kansainvälisten pelastuspalvelutehtävien suurimmista kustannuseristä.

17.

tukee komission toimia, joilla pyritään parantamaan riittävän kuljetuskaluston saatavuutta, jotta nopean toimintavalmiuden kehittämistä voidaan tukea unionin tasolla, mikäli näiden toimien tarkoitus, kattavuus sekä mahdollista täytäntöönpanoa koskevat ehdot määritellään selkeästi. Komitea pitää myönteisenä mahdollisuutta, että komissio voi täydentää jäsenvaltioiden tarjoamia kuljetusresursseja järjestämällä lisäkuljetusresursseja, joita tarvitaan nopean avustustoiminnan varmistamiseksi suurkatastrofeissa.

18.

korostaa olevan olennaisen tärkeää, että mekanismin profiilia muutetaan reaktiivisesta ja tapauskohtaisesta pikemminkin yhdennettyyn, tehokkaaseen ja optimoituun. On välttämätöntä siirtyä tosiasiallisesti nykyisestä avun tapauskohtaisesta lähestymistavasta varhaisvaiheen suunnitteluun ja nopeaan avustustoimintaan.

19.

ymmärtää komission aikeet määritellä laajasti asiakirjaan sisältyvät lähestymistavat, jotta voidaan joustavoittaa ja tehostaa pelastuspalvelumekanismin toimintaa. Komitea katsoo kuitenkin, että olisi hyödyllistä täsmentää unionin pelastuspalvelumekanismia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 4 artiklaan sisältyviä määritelmiä ja erityisesti ”katastrofin” ja ”suurkatastrofin” määritelmiä, sillä antaisi tulevaisuudessa mahdollisuuden välttää mahdolliset sääntöjenvastaisuudet jäsenvaltioiden hyödyntäessä mekanismin kautta saatavia varoja.

20.

on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että lisäksi tulee tehostaa kriittisiä avustusvalmiuksia ja kuljetusratkaisuja sekä parantaa menettelyjä, joilla varmistetaan optimaalinen avustustoiminta, ja yhdentää nykyistä enemmän ennalta ehkäiseviä politiikkoja.

21.

arvostaa komission pyrkimyksiä parantaa avustusvalmiuksia hätätilanteissa tehostamalla koulutusta ja harjoituksia sekä kehittämällä asianmukaisia valmiussuunnitelmia.

Pelastuspalvelupolitiikan tärkeimmät lohkot: ennaltaehkäisy, valmius, avustustoimet ja ulkoinen ulottuvuus

22.

kannattaa mekanismin rakennetta, joka perustuu pelastuspalvelupolitiikan neljään päälohkoon: ennaltaehkäisy, valmius, avustustoimet ja ulkoinen ulottuvuus. Lisäksi yksi luku koskee rahoitussäännöksiä.

23.

kannattaa sellaisten toimien toteuttamista, joilla kannustetaan jäsenvaltioita ja unionin ulkopuolisia maita omaksumaan yhtenäinen lähestymistapa katastrofien hallintaan.

24.

korostaa, että katastrofien ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheuttamien vahinkojen estämiseksi on välttämätöntä toteuttaa toimia katastrofiriskejä koskevan tietopohjan parantamiseksi ja sen jatkuvaksi päivittämiseksi sekä osaamisen, parhaiden käytäntöjen ja tietojen jakamiseksi. Niin ikään on välttämätöntä lisätä tietoisuutta riskien ehkäisemisestä sekä tukea jäsenvaltioita ja unionin ulkopuolisia maita toimien toteuttamisessa kiinnittäen erityishuomiota riskinhallintasuunnitelmien valmisteluun.

25.

pitää asianmukaisina komission suunnittelemia valmiustoimenpiteitä, joihin kuuluvat muun muassa Euroopan hätäapukeskuksen perustaminen, yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) hallinnointi, katastrofien havaitsemis- ja ennakkovaroitusjärjestelmien kehittäminen sekä asiantuntijaryhmien, yksiköiden ja muiden toimijoiden potentiaalin luominen ja ylläpitäminen (koulutus, kokemusten ja osaamisen levittäminen). Samanaikaisesti komitea katsoo, että on syytä täsmentää, miten jäsenvaltiot esittävät pyynnön Euroopan hätäapukeskukselle. Käytetty ilmaisu ”mahdollisimman yksityiskohtainen pyyntö” on erittäin epätäsmällinen. Hätäapukeskus on myös sovitettava yhteen nykyisten kansallisten ja alueellisten rakenteiden kanssa.

26.

pitää asianmukaisina komission suunnittelemia toimia tapauksissa, joissa jäsenvaltio on esittänyt avunpyynnön suurkatastrofin yhteydessä tai sellaisen välittömästi uhatessa, erityisesti kun kyseessä on muualta kuin eurooppalaisista hätäapuvalmiuksista saatavien avustusryhmien, asiantuntijoiden, yksiköiden ja avustustoimien tuen liikkeelle saaminen.

27.

kannattaa komission aloitetta perustaa eurooppalaiset hätäapuvalmiudet jäsenvaltioiden ennakkoon sitomien avustusvalmiuksien vapaaehtoisen reservin muodossa. Hätäapuvalmiuksien laatuvaatimukset on määriteltävä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Samanaikaisesti on tarpeen täsmentää sitä, miten jäsenvaltioiden tulee ilmoittaa komissiolle syistä, jotka estävät niitä antamasta valmiuksiaan käyttöön tietyssä hätätilanteessa. Lisäksi on selvennettävä, ettei avustusvalmiuksia tarvitse asettaa käyttöön tietyssä hätätapauksessa, jos niitä tarvitaan maan omia tarkoituksia varten.

28.

pitää välttämättömänä sisällyttää riskinhallintasuunnitelmien ajantasaistuksiin komissiolle annetut tiedot syistä, jotka estävät jäsenvaltioita antamasta valmiuksiaan käyttöön.

29.

kannattaa komission toimia eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien säännölliseksi arvioimiseksi, sillä niiden moitteeton toiminta auttaa saavuttamaan asetetut erityistavoitteet.

Loppupäätelmät

30.

kannattaa komission aloitetta laajentaa tarkastettavana olevan päätöksen mukaista rahoitustukea varainhoitoasetuksessa säädetyissä muodoissa, erityisesti avustuksina, kulujen korvaamisena, julkisina hankintasopimuksina tai rahoitusosuuksina rahastoihin.

31.

kannattaa komission toimia, joilla pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden unionin välineiden kanssa ja estetään tuen saaminen samanaikaisesti muista unionin rahoitusvälineistä.

32.

pitää tarkoituksenmukaisena, että komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kun rahoitettavia toimia toteutetaan, unionin taloudellisia etuja suojataan asianmukaisesti petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa vastaan.

33.

korostaa samanaikaisesti tarvetta täsmentää ja yksityiskohtaistaa päätökseen sisältyviä määritelmiä sekä suurkatastrofin yhteydessä tai sellaisen välittömästi uhatessa esitettäviä avunpyyntöjä, jotta voidaan estää mahdolliset käsitteiden epäasianmukaisesta määrittelystä johtuvat sääntöjenvastaisuudet.

II.   MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

4 artiklan 2 kohta – Määritelmät

Komission teksti

AK:n muutosehdotus

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.

’suurkatastrofilla’ tarkoitetaan tilannetta, jolla on tai jolla voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön tai omaisuuteen ja jonka johdosta voidaan esittää mekanismin puitteissa annettavaa apua koskeva pyyntö;

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.

’suurkatastrofilla’ tarkoitetaan tilannetta, jolla on tai jolla voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön tai omaisuuteen ja ;

Muutosehdotus 2

6 artikla – Riskinhallintasuunnitelmat

Komission teksti

AK:n muutosehdotus

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle riskinhallintasuunnitelmansa tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi mekanismin puitteissa.

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle riskinhallintasuunnitelmansa tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi mekanismin puitteissa.

2.   Riskinhallintasuunnitelmassa on otettava huomioon kansalliset riskinarvioinnit ja muut asiaan liittyvät riskinarvioinnit, ja sen on oltava johdonmukainen muiden kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa.

2.   Riskinhallintasuunnitelmassa on otettava huomioon kansalliset riskinarvioinnit ja muut asiaan liittyvät riskinarvioinnit, ja sen on oltava johdonmukainen muiden kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien asiaan liittyvien suunnitelmien kanssa.

3.   Jäsenvaltioiden on viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä varmistettava, että niiden riskinhallintasuunnitelmat ovat valmiita ja että ne on toimitettu komissiolle ajantasaisessa muodossa.

   

   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden riskinhallintasuunnitelmat ovat valmiita ja että ne on toimitettu komissiolle .

Perustelu

Koska ei ole olemassa sellaista vakiomallia, jonka perusteella tulisi laatia riskinhallintasuunnitelmat, eri suunnitelmien sisällöissä voi olla olennaisia eroja. Lisäksi paikallis- ja alueviranomaisten roolin korostaminen on välttämätöntä, sillä juuri ne voivat turvata välittömän avustustoiminnan, sillä niillä on täydelliset tiedot alueen paikallisista ja yhteisöllisistä olosuhteista. On syytä ottaa käyttöön kalenteri, jonka mukaan jäsenvaltiot toimittavat suunnitelmat ja ajantasaistavat niitä säännöllisesti, sekä velvoittaa jäsenvaltiot tapauskohtaiseen ajantasaistamiseen silloin, kun senhetkiseen suunnitelmaan tulee äkillisiä ja ennakoimattomia muutoksia.

Muutosehdotus 3

7 artiklan a kohta – Komission yleiset valmiustoimet

Komission teksti

AK:n muutosehdotus

Komissio toteuttaa seuraavat valmiustoimet:

(a)

perustaa Euroopan hätäapukeskuksen ja hallinnoi sitä varmistamalla sen olevan toimintavalmiudessa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa ja palvelevan jäsenvaltioita ja komissiota mekanismin toimintaa varten;

Komissio toteuttaa seuraavat valmiustoimet:

(a)

perustaa Euroopan hätäapukeskuksen ja hallinnoi sitä varmistamalla sen olevan toimintavalmiudessa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa ja palvelevan jäsenvaltioita ja komissiota mekanismin toimintaa varten;

Hätäapukeskuksen perustamisen ja hallinnoinnin osalta on varmistettava, ettei unionitasolla luoda rinnakkaisia rakenteita eikä epäselviä toimintatapoja. Tämän vuoksi on ehdotetussa päätöksessä hätäapukeskusta käsittelevässä 7 artiklassa säädettävä, että kansalliset ja alueelliset rakenteet on otettava huomioon ja että hätäapukeskus on sovitettava yhteen kyseisten rakenteiden kanssa.

Muutosehdotus 4

11 artiklan 3 ja 7 kohta – Eurooppalaiset hätäapuvalmiudet

Komission teksti

AK:n muutosehdotus

1.   Perustetaan eurooppalaiset hätäapuvalmiudet jäsenvaltioiden ennakkoon sitomien avustusvalmiuksien vapaaehtoisen reservin muodossa.

1.   Perustetaan eurooppalaiset hätäapuvalmiudet jäsenvaltioiden ennakkoon sitomien avustusvalmiuksien vapaaehtoisen reservin muodossa.

2.   Komissio määrittää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa viiteskenaarioiden pohjalta eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin tarvittavien valmiuksien lajit ja määrän, jäljempänä ’valmiustavoitteet’.

2.   Komissio määrittää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa viiteskenaarioiden pohjalta eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin tarvittavien valmiuksien lajit ja määrän, jäljempänä ’valmiustavoitteet’.

3.   Komissio määrittää eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin sidottavien valmiuksien laatuvaatimukset. Jäsenvaltiot vastaavat niiden laadun varmistamisesta.

3.   Komissio määrittää eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin sidottavien valmiuksien laatuvaatimukset. Jäsenvaltiot vastaavat niiden laadun varmistamisesta.

4.   Komissio laatii jäsenvaltioiden eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien käyttöön antamia valmiuksia varten hyväksyntä- ja rekisteröintiprosessin ja hallinnoi sitä.

4.   Komissio laatii jäsenvaltioiden eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien käyttöön antamia valmiuksia varten hyväksyntä- ja rekisteröintiprosessin ja hallinnoi sitä.

5.   Jäsenvaltiot nimeävät ja rekisteröivät vapaaehtoisesti valmiudet, jotka ne sitovat eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien käyttöön. Kahden tai useamman jäsenvaltion tarjoamien monikansallisten yksikköjen rekisteröinnistä huolehtivat kaikki asianomaiset jäsenvaltiot yhdessä.

5.   Jäsenvaltiot nimeävät ja rekisteröivät vapaaehtoisesti valmiudet, jotka ne sitovat eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien käyttöön. Kahden tai useamman jäsenvaltion tarjoamien monikansallisten yksikköjen rekisteröinnistä huolehtivat kaikki asianomaiset jäsenvaltiot yhdessä.

6.   Eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin rekisteröidyt valmiudet ovat käytettävissä hätäapuoperaatioihin mekanismin puitteissa Euroopan hätäapukeskuksen kautta esitetystä komission pyynnöstä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mahdollisimman nopeasti, jos on olemassa pakottavia syitä, jotka estävät niitä antamasta valmiuksiaan käyttöön tietyssä hätätilanteessa.

6.   Eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin rekisteröidyt valmiudet ovat käytettävissä hätäapuoperaatioihin mekanismin puitteissa Euroopan hätäapukeskuksen kautta esitetystä komission pyynnöstä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mahdollisimman nopeasti, jos on olemassa pakottavia syitä, jotka estävät niitä antamasta valmiuksiaan käyttöön tietyssä hätätilanteessa.

7.   Jos valmiudet otetaan käyttöön, ne pysyvät jäsenvaltioiden määräysvallassa ja ohjauksessa. Komissio varmistaa eri valmiuksien koordinoinnin Euroopan hätäapukeskuksen välityksellä. Valmiudet ovat käytettävissä jäsenvaltioiden kansallisiin tarkoituksiin silloin, kun niitä ei ole otettu käyttöön operaatioihin mekanismin puitteissa.

7.   Jos valmiudet otetaan käyttöön, ne pysyvät jäsenvaltioiden määräysvallassa ja ohjauksessa. Komissio varmistaa eri valmiuksien koordinoinnin Euroopan hätäapukeskuksen välityksellä.

8.   Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien avustustoimilla on asianmukainen näkyvyys.

8.   Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien avustustoimilla on asianmukainen näkyvyys.

Muutosehdotus 5

15 artikla – Suurkatastrofien avustustoimet unionissa

Komission teksti

AK:n muutosehdotus

1.   Jos unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua suurkatastrofi, jäsenvaltio voi pyytää apua Euroopan hätäapukeskuksen välityksellä. Pyynnön on oltava mahdollisimman yksityiskohtainen.

1.   Jos unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua suurkatastrofi, jäsenvaltio voi pyytää apua Euroopan hätäapukeskuksen välityksellä. Pyynnön on oltava yksityiskohtainen

Perustelu

Kun jäsenvaltiot esittävät avunpyynnössään täsmällisemmät tiedot suurkatastrofin yhteydessä, mekanismin puitteissa voidaan tarjota apua tehokkaammin, kohdennetummin ja kustannustehokkaammin. Tällöin voidaan myös saavuttaa asetettu tavoite nopeammin, mikä on aivan olennaisen tärkeää katastrofitilanteessa.

Bryssel 19. heinäkuuta 2012

Alueiden komitean puheenjohtaja

Mercedes BRESSO


Top