13.9.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 277/96

—

kannattaa ajatusta Euroopan alueellisesta yhteistyöstä annettavasta erillisestä asetuksesta, sillä se tukee merkittävällä tavalla alueellisen yhteistyön tavoitetta, sekä siihen varattujen määrärahojen korottamista. Lisäksi AK vaatii EU:n varojen jakamista yhteistyöohjelmittain eikä jäsenvaltiokohtaisesti.

—

muistuttaa, ettei Euroopan alueellista yhteistyötä voida sen monenvälisen luonteen vuoksi ohjata kumppanuussopimuksilla. Se olisi tämän vuoksi nimenomaan poistettava kumppanuus-sopimusten soveltamisalasta.

—

harmittelee, ettei uusi asetus sovellu pieniin hankkeisiin. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota myöntämään poikkeuksia pienille rajat ylittäville ohjelmille ja toimille, erityisesti niille, joissa tuen suuruus on alle 35 000 euroa.

—

katsoo, ettei Euroopan alueelliseen yhteistyöhön voida automaattisesti soveltaa temaattista keskittämistä, sillä jos Euroopan alueellinen yhteistyö rajataan tiukasti Eurooppa 2020 -strategian peruspainopisteisiin, yhteistyö ei pääse täyttämään erillistä ja ainutlaatuista rooliaan. Siksi komitea suosittaa, että temaattisten tavoitteiden määrä nostettaisiin neljästä viiteen ja että investointiprioriteettien luetteloa laajennettaisiin. Temaattisia tavoitteita tulisi laajentaa matkailun, ilmastoystävällisen merenkulun, kulttuurin ja väestönmuutoksen kaltaisiin aiheisiin.

—

katsoo, että AK:n tulee olla aktiivisesti mukana edistämässä Euroopan alueellista yhteistyötä sekä määrittämässä ja poistamassa sen toteuttamisen esteitä.

—

kehottaa asettamaan yhteisrahoitusosuuden 85 prosenttiin vähemmän kehittyneillä alueilla, kuten tämänhetkisessä yleisasetuksessa (EY) N:o 1083/2006 säädetään.

—

kannattaa syrjäisimmille alueille myönnettyä poikkeusta yhteisrahoitusosuuden ja rahoituksen osalta sekä pyytää asettamaan erityisedellytykset unionin ulkorajan 30. huhtikuuta 2004 ja 31. joulukuuta 2006 muodostaneille alueille.

—

kehottaa vahvistamaan rahastojen ja alueellisen yhteistyön ohjelmien välisiä koordinointimekanismeja. Komitea painottaa myös tarvetta koordinoida Euroopan alueellista yhteistyötä paremmin EU:n ulkoisten rahoitusohjelmien kanssa ja selkeyttää sääntöjä, jotka koskevat kolmansien maiden osallistumista Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin.

—

korostaa EAYY:n roolia keskeisenä alueellista yhteistyötä vahvistavana välineenä ja kehottaa jäsenvaltioita poistamaan kaikki esteet, jotka vähentävät halukkuutta EAYY:iden perustamiseen tai haittaavat niiden toimintaa.

Esittelijä

Petr OSVALD (CZ, PSE), Plzeňin kaupunginvaltuutettu

Viiteasiakirja

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta

COM(2011) 611 final – 2011/0273 COD

1.

kannattaa ajatusta Euroopan alueellisesta yhteistyöstä annettavasta erillisestä asetuksesta, jonka ansiosta alueellisen yhteistyön erityinen päämäärä, erityisluonne ja asema koheesiopolitiikan toisena tavoitteena voidaan ottaa huomioon. Tällä erillisellä asetuksella tuodaan esiin Euroopan alueellisen yhteistyön panos alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän uuden sopimustavoitteen edistämiseksi sekä yleisesti ottaen koheesiopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi sillä vahvistetaan Euroopan alueellisen yhteistyön merkitystä rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön osalta.

2.

on samaa mieltä siitä, että Euroopan alueellisella yhteistyöllä on tärkeä rooli, semminkin kun ongelmat, joiden kanssa jäsenvaltiot ja alueet kamppailevat, ylittävät yhä useammin valtioiden ja alueiden rajat ja edellyttävät yhteistyötä soveltuvalla alueellisella tasolla. Euroopan alueellinen yhteistyö voi näin tukea merkittävällä tavalla perussopimuksiin kirjattua uutta tavoitetta eli alueellista yhteenkuuluvuutta.

3.

tukee lähtökohtaisesti komission ehdotuksia suunnata alueellinen yhteistyö Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti. Tässä yhteydessä tarvitaan riittävästi joustavuutta, jotta voidaan reagoida asianmukaisesti paikallisiin tarpeisiin. Komitea on näin ollen tyytyväinen siihen, että Euroopan alueellisen yhteistyön kolme osa-alaa (rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö) on säilytetty Euroopan kaikilla alueilla. Yhteistyö rajat ylittävissä hankkeissa ja rakenteissa edistää jo nyt tehokkaasti Euroopan integraatiota. Komitea suhtautuu myönteisesti myös unionin ulkopuolisten maiden entistä vahvempaan osallistumiseen.

4.

katsoo, että myös rajat ylittävällä yhteistyöllä tulisi jatkossakin olla keskeinen rooli Euroopan alueellisessa yhteistyössä, ja kannattaa siksi periaatteessa ehdotusta Euroopan alueellisen yhteistyön eri osa-alueiden välisestä resurssienjaosta.

5.

huomauttaa, että asetus on liian tiukka, monimutkainen ja yksityiskohtainen etenkin pienten rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien osalta ja että tämä saattaa muodostua esteeksi pienten mutta usein hyvin tehokkaiden toimien toteuttamiselle. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota tutkimaan, onko välttämätöntä soveltaa kaikkia käsiteltävänä olevan asetuksen säännöksiä myös tällaisiin ohjelmiin. Jos toiminnan halutaan olevan tehokasta, pienille ohjelmille ja toimille ei ole mahdollista asettaa samoja vaatimuksia kuin suurille ohjelmille ja toimille.

6.

kannattaa nykyistä menetelmää, jolla alueet määritellään rajat ylittävää yhteistyötä varten. Komitea kehottaa laajentamaan alueen kelpoisuutta kuulua rajat ylittävän yhteistyön piiriin (osa-ala A), jotta toiminnalliset rajat ylittävät suhteet voidaan ottaa huomioon määriteltäessä kuulumista ohjelman kattamaan alueeseen. Tässä yhteydessä olisi vältettävä sitä, että tavoitteiden saavuttamisen kannalta erityisen tärkeiden, toiminnallisesti toisiaan vastaavien alueiden osallistumisesta päätettäisiin vasta ohjelman hyväksymismenettelyssä. Komitea pitää myös myönteisenä entistä suurempaa mahdollisuutta toteuttaa monenvälisiä hankkeita alueilla, joille ei laadita monenvälisiä yhteistyöohjelmia.

7.

korostaa Euroopan alueellisen yhteistyön keskeistä roolia valtioiden välisessä yhteistyössä, etenkin kun halutaan edistää yhtenäisen kokonaisuuden muodostavien alueiden yhdennettyä alueellista kehittämistä ja tukea makroaluestrategioiden kehittämishankkeita. Komitea on tyytyväinen siihen, että hyviksi osoittautuneet valtioiden väliset yhteistyöalueet (osa-ala B) on lähtökohtaisesti säilytetty ja etteivät EU:n makroaluestrategiat johda uusiin yhteistyöalueisiin eivätkä alueiden sulkemiseen valtioiden välisen yhteistyön ulkopuolelle. Lisäksi komitea kannattaa lähtökohtaisesti sitä, että valtioiden välisellä yhteistyöllä tuetaan myös makroaluestrategioiden kehittämistä ja toteuttamista.

8.

painottaa alueiden välisen yhteistyön mahdollisuuksia ja erityisesti sen vipuvaikutusta rakennevarojen käytössä. Komitea pitää alueiden välisen yhteistyön (osa-ala C) edistämistä erinomaisena välineenä, jotta voidaan tukea paikallis- ja alueviranomaisten kokemusten vaihtoa ja yhteistyötä koheesiopolitiikan alalla, ja kehottaa hyödyntämään nykyistä enemmän tällaisen kokemusten vaihdon tuloksia paikallisissa ja alueellisissa kehitysstrategioissa (kapitalisointi).

9.

huomauttaa kuitenkin, että Euroopan alueellisella yhteistyöllä tulisi ennen kaikkea

kuten käsiteltävänä olevan asetusehdotuksen perusteluissa todetaan.

10.

on sitä mieltä, että Euroopan alueellisen yhteistyön tulisikin osaltaan herättää Euroopan tasolla tietoisuutta yhteenkuuluvuudesta ja keskinäisestä riippuvuudesta, hälventää ennakkoluuloja ja auttaa kehittämään kohdealueita. Tästä syystä alueiden komitea katsoo, ettei Euroopan alueelliseen yhteistyöhön voida automaattisesti soveltaa temaattista keskittämistä, vaan on tarpeen ottaa huomioon eri alueiden taso ja potentiaali. Sen sijaan, että tarjotaan ”yhden koon” ratkaisuja (one size fits all) eli samojen painopisteiden asettamista kaikille, olisi sovellettava paikkaan perustuvaa lähestymistapaa (place based approach). Alueiden komitea on huolissaan siitä, että jos Euroopan alueellinen yhteistyö ja erityisesti rajat ylittävä yhteistyö rajataan tiukasti Eurooppa 2020 -strategian peruspainopisteisiin ja temaattisiin tavoitteisiin, yhteistyö ei pääse täyttämään erillistä ja ainutlaatuista rooliaan, vaan siitä tulee vain yksi peruskoheesiopolitiikan muunnelma ja uusi tukien jakotapa.

11.

kehottaa esittämään väestönkehityksen muutoksen ja sen vaikutukset yleishyödyllisiin palveluihin sekä kestäväpohjaisen aluekehityksen erillisinä aiheina Euroopan alueellista yhteistyötä varten. Etusijalle olisi asetettava taajamien ja maaseudun uudet kumppanuusmuodot aluetasolla toteutettavan alueellisen koheesion perustana (alueellisen toimintasuunnitelman 2020 mukaisesti). Ehdotuksesta puuttuu myös matkailun, ilmastoystävällisen merenkulun ja kulttuurin kaltaisia tärkeitä aiheita.

12.

katsoo, että rajat ylittävän yhteistyön alalla on tärkeää määritellä kunkin raja-alueen kehittämispotentiaali ottaen huomioon alueen nykyinen taso. Euroopan alueellista yhteistyötä ja etenkään rajat ylittävää yhteistyötä ei tulisi rajata ensisijaisesti Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseen, vaan sen tavoitteena tulisi ennen kaikkea olla sellaisten olosuhteiden luominen, jossa sen toteuttaminen onnistuu mahdollisimman laajasti eli koko Euroopan laajuisesti. Varsinkin rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa tulisi tästä syystä olla mahdollista valita enemmän temaattisia tavoitteita, eikä ohjelmia tulisi rajata ennalta asetettavilla suuntaviivoilla.

13.

toteaa, että kestäväpohjainen alueellinen yhteenkuuluvuus voidaan saavuttaa vain, jos alueilla asuvat ihmiset onnistutaan nivomaan ja ottamaan mukaan toimiin. Tämän vuoksi olisi luotava mahdollisuus, että Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmilla voitaisiin edelleen tukea myös kansalaisyhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyviä toimia (esimerkiksi konkreettisia tapaamishankkeita). Nykyisissä ohjelmissa on jo olemassa erittäin onnistuneita esimerkkejä. Komitea kehottaakin täydentämään temaattisia tavoitteita tämän mukaisesti.

14.

on tyytyväinen komission ehdotukseen varmistaa valtioiden välistä yhteistyötä koskevan osion jatkuvuus. Komitea kritisoi kuitenkin sitä, että täydentävä investointiprioriteetti valtioiden välisessä yhteistyössä on tarkoitus rajoittaa makroalue- ja merialuestrategioiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Alueiden nykyisin kohtaamien lukuisten haasteiden sekä olemassa olevien puutteiden vuoksi myös muut alueet, alueiden osat ja toiminnalliset alueet tarvitsevat asianmukaisia investointiprioriteetteja.

15.

yhtyy käsitykseen, että alueiden välisen yhteistyön tavoitteena tulisi olla koheesiopolitiikan tehostaminen tukemalla alueiden välistä kokemustenvaihtoa ja hyödyntämällä vaihdon tuloksia ”investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteen puitteissa. Komitea katsoo, että kokemustenvaihdon tulee olla laaja-alaista eikä se saa rajoittua ainoastaan seitsemännen puiteohjelman täydentämiseen.

16.

katsoo, että alueiden komitean tulee olla aktiivisesti mukana edistämässä Euroopan alueellista yhteistyötä sekä määrittämässä ja poistamassa sen toteuttamisen esteitä siten, että varmistetaan paras mahdollinen synergia koheesiopolitiikan muiden osa-alueiden kanssa.

17.

kannattaa ehdotusta korottaa Euroopan alueelliseen yhteistyöhön varattujen määrärahojen määrää.

18.

ei pidä tehokkaana sitä, että Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen mukaisiin toimenpideohjelmiin ehdotettu 75 prosentin yhteisrahoitusosuus, joka on vahvistettu yleisasetuksessa, on alempi kuin vähemmän kehittyneisiin alueisiin ”investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteen puitteissa sovellettava yhteisrahoitusosuus. Alempi yhteisrahoitusosuus saattaa johtaa siihen, että Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat eivät näillä vähemmän kehittyneillä alueilla ole kiinnostavia. Alueiden komitea katsoo, että ero on perusteeton, ja esittää, että kummallekin tavoitteelle vahvistetaan sama 85 prosentin yhteisrahoitusosuus. Komitea pitää niin ikään perusteettomana, että yhteisrahoitusosuus, jota sovelletaan syrjäisimmillä alueilla toteutettavaan alueiden väliseen yhteistyöhön ohjattavaan lisämäärärahaan, on 50 prosenttia, ja esittää sen nostamista 85 prosenttiin.

19.

muistuttaa, että yhteisrahoituksesta eivät aina huolehdi ohjelmakumppanit, jäsenvaltiot tai muut julkiset tahot vaan myös edunsaajat. Tämän vuoksi ei voida vaatia yleisesti, että osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat asettamaan käyttöön yhteistyöohjelman toteuttamisen edellyttämän yhteisrahoituksen. Näin ollen komission ehdotukseen sisältyvä sitoumus olisi poistettava.

20.

katsoo yhteistyön laadun ylläpitämisen vuoksi tarpeelliseksi säilyttää yhteisrahoitusosuuteen nykyisin sovellettavat ehdot, jotka vahvistetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (yleisasetus) 53 artiklan 3 ja 4 kohdassa. Ne ovat seuraavat:

”3.   Sellaisten Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen nojalla toteutettavien toimenpideohjelmien osalta, joiden osallistujista vähintään yksi kuuluu sellaiseen jäsenvaltioon, jonka keskimääräinen asukaskohtainen BKT vuosina 2001–2003 oli alle 85 prosenttia EU-25:n keskiarvosta kyseisenä jaksona, EAKR:n rahoitusosuus saa olla korkeitaan 85 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Kaikkien muiden toimenpideohjelmien osalta EAKR:n rahoitusosuus saa olla korkeintaan 75 prosenttia EAKR:sta osarahoitettavista tukikelpoisista kustannuksista.

4.   Rahastojen rahoitusosuuteen ei toimintalinjatasolla sovelleta 3 kohdassa ja liitteessä III asetettuja enimmäismääriä. Sellainen kuitenkin vahvistetaan sen varmistamiseksi, että rahastojen rahoitusosuuden enimmäismääriä ja toimenpideohjelman tasolla vahvistettuja rahastokohtaisen osuuden enimmäistasoja noudatetaan.”

21.

ei katso aiheelliseksi vahvistaa yhteisrahoituksen enimmäisosuutta jokaiselle toimintalinjalle, kuten yleisasetuksessa säädetään. Yhteisrahoituksen summa olisi voitava eriyttää eri toimintalinjoissa, sillä näin voitaisiin kannustaa tuensaajia keskittymään tiettyihin strategisiin painopisteisiin. Jokaisessa ohjelmassa tulisi vahvistaa yhteisrahoitusosuus kullekin toimenpiteelle tyypin perusteella, sillä kaikille toimenpiteille ei tule osoittaa enimmäistasoista tukea.

22.

kannattaa ehdotusta, että yhteistyöohjelmat, joissa on mukana syrjäisimpiä alueita, saavat tukea vähintään 150 prosenttia verrattuna niiden EAKR:sta kaudella 2007–2013 saamaan tukeen ja että alueiden väliselle yhteistyölle kohdennetuista määrärahoista varataan lisäksi 50 miljoonaa euroa syrjäisimpien alueiden yhteistyötä varten.

23.

pyytää asettamaan erityisedellytykset niille unionin ulkorajan 30. huhtikuuta 2004 ja 31. joulukuuta 2006 muodostaneille alueille, jotka mainittua päivää seuraavana päivänä lakkasivat olemasta tällaisia alueita, kuten nykyisellä ohjelmakaudella on tehty asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (yleisasetus) 52 artiklan nojalla. Seitsemää tukivuotta ei voida pitää riittävän pitkänä aikana näiden alueiden ongelmien ratkaisemiseen. Alueiden komitea pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että EU:n entisillä rajoilla sijaitseville alueille suunnatun tuen lisäämisellä ei tavoitella ainoastaan alueiden taloudellisen tason kohentamista, vaan pyritään vaikuttamaan merkittävästi eurooppalaisen identiteetin muodostumiseen ja yhteenliitettävyyteen sekä ennakkoluulojen kitkemiseen.

24.

kritisoi sitä, että 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyt vaatimukset aiheuttavat nykyiseen tukikauteen verrattuna huomattavaa lisätaakkaa ohjelmasuunnittelussa ilman näkyvää lisäarvoa.

25.

muistuttaa, ettei Euroopan alueellista yhteistyötä voida sen monenvälisen luonteen vuoksi ohjata kumppanuussopimuksilla. Se olisi tämän vuoksi nimenomaan poistettava kumppanuussopimusten soveltamisalasta.

26.

katsoo olevan erityisen tärkeää, että laaditaan direktiivi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien valtiontukisäännösten käytännön soveltamisesta, ja vaatii, että rajat ylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön toimenpiteiden mahdollisia edunsaajia olisivat myös yksityiset toimijat, etenkin pienet ja keskisuuret yritykset, silloin kun kaikki kyseisen ohjelman piiriin kuuluvat jäsenvaltiot näin sopivat.

27.

kehottaa ottamaan nykyistä paremmin huomioon Euroopan laajuisesti hyvin erilaiset alue- ja paikallistason hallintorakenteet määriteltäessä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien kohderyhmiä. Tavoitteena on oltava se, että jäsenvaltioiden alueiden julkisten toimijoiden organisaatiomuotojen moninaisuus otetaan nykyistä paremmin huomioon. Etenkään yksityisoikeudellisen organisaatiomuodon ei pitäisi olla syynä siihen, etteivät julkissektorin toimijat voi osallistua ohjelmiin.

28.

toteaa, että sekä raportointivelvoitteen laajuutta että tiheyttä on lisätty, ja kehottaa rajoittamaan velvoitteet ehdottoman välttämättömään. Komitea vastustaa näin ollen sitä, että vuosittaisen täytäntöönpanokertomuksen määräaikaa siirretään nykyisestä seuraavan vuoden kesäkuun 30. päivästä huhtikuun 30. päivään. Yhteisymmärrykseen pääsy useiden ja erikielisten ohjelmakumppanien kanssa vaatii enemmän työtä ja näin ollen myös aikaa.

29.

suhtautuu myönteisesti yhteisten tuotos- ja tulosindikaattorien määrittelyyn, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaammin, vaikutus suunnata paremmin ja arviointi toteuttaa siten, että se kattaa useat ohjelmat. Euroopan alueellisesta yhteistyöstä annetun asetuksen liitteessä esitetyissä indikaattoreissa ei kuitenkaan aina oteta riittävästi huomioon erityisiä Euroopan alueelliselle yhteistyölle asetettuja vaatimuksia eikä tarjota riittävää mahdollisuutta kuvata tai mitata Euroopan alueellisen yhteistyön laatua. Komitea kehottaakin tarkistamaan indikaattoriluettelon siten, että Euroopan alueellisen yhteistyön erityistulokset voidaan esittää asianmukaisesti.

30.

on lähtökohtaisesti tyytyväinen siihen, että teknisen avun määrä on asetettu 6 prosenttiin kokonaissummasta, kuitenkin vähintään 1,5 miljoonaan euroon. Komitea pitää kuitenkin ongelmallisena teknisestä avusta rahoitettavaa koko tiedonvaihdon pakollista siirtämistä sähköiseen tiedonvaihtojärjestelmään ennen joulukuun 31. päivää 2014.

31.

kannattaa tukikaudella 2007–2012 toimenpideohjelmien toteuttamisessa hyviksi osoittautuneiden hallintorakenteiden säilyttämistä, rakenteiden yleistä jatkuvuutta sekä eri tahojen tehtävien ja vastuiden nykyistä selvempää määrittelyä ohjelman toteuttamisessa.

32.

on tyytyväinen mahdollisuuteen yhdistää hallinto- ja todentamisviranomaisen tehtävät (yleisasetuksen 113 artikla) mutta vastustaa pakollista yhdistämistä Euroopan alueellisessa yhteistyössä (Euroopan alueellisesta yhteistyöstä annetun asetuksen 22 artikla). Komitea torjuu kuitenkin päättäväisesti hallinto- ja tarkastusviranomaisen suunnitellun hyväksynnän.

33.

on tyytyväinen pyrkimykseen parantaa Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien ja muiden koheesiopolitiikan välineiden koordinointia. Tätä silmällä pitäen on lisättävä unionin yhteistyöhankkeisiin myöntämän rahoituksen kannattavuutta levittämällä tietoa hankkeiden tuloksista, pyrkimällä moninkertaistamaan hankkeiden vaikutukset ja välttämällä päällekkäisyyksiä toimissa, jotka on jo testattu ja joista on jo kokemusta.

34.

huomauttaa kuitenkin, että rahastojen ja muiden välineiden välisen koordinointimekanismin käyttöönotto edellyttää mahdollisuutta koordinoida näitä rahastoja ja välineitä sekä EU:n tasolla että pantaessa niitä täytäntöön eri jäsenvaltioissa. Se edellyttää täysin samanlaisia ja koordinoituja menettelyjä sekä samanlaista hallintoa, seurannan valvontaa, kustannusten vähennysmahdollisuutta, indikaattorien esittämismenetelmiä jne. Myös eri maiden välinen koordinointi olisi aiheellista, sillä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin osallistuu yhä useampia maita. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää koordinointiin ulkoisten rahoitusvälineiden kanssa. Alueiden komitea kehottaa Euroopan komissiota kehittämään menetelmiä ohjelmien koordinointia varten.

35.

huomauttaa, että Euroopan sosiaalirahastoa koskevan ehdotetun asetuksen (COM(2011) 607 final) 10 artiklassa käsitellään kansainvälistä yhteistyötä, joka kattaa saman aikavälin kuin Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus, mutta ilman mitään kytköstä siihen. Alueiden komitea kuitenkin nimenomaan katsoo, että EAKR:sta rahoitetun Euroopan alueellisen yhteistyön ja ESR:sta rahoitetun yhteistyön koordinointi on erittäin tärkeää, sillä yhdistämällä näiden kahden rahaston toiminta asianmukaisesti voidaan saada aikaan tarpeellisia yhteisvaikutuksia. ESR:n puitteissa toteutetun toiminnan voidaan yleisesti odottaa olevan erittäin tehokasta erityisesti rajat ylittävän yhteistyön osalta, sillä naapurimaiden raja-alueilla on yleensä samankaltainen työmarkkinatilanne, samanlaisia sosiaalisia ongelmia jne. ESR:n piiriin kuuluvat temaattiset toimet ovat erittäin tärkeitä kaikissa Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmissa, ja tästä syystä alueiden komitea pyytääkin Euroopan komissiota kiinnittämään asianmukaista huomiota niiden koordinoimiseen. Siinä tapauksessa, että koordinointia ei pystytä tehostamaan, olisi vähintäänkin mahdollistettava EAKR:n rahoitus ESR:n piiriin kuuluville Euroopan alueellisen yhteistyön temaattisille toiminnoille.

36.

katsoo erittäin aiheelliseksi huolehtia uuden ”Verkkojen Eurooppa” -välineen ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien koordinoinnista, sillä uudessa välineessä on tarkoitus ottaa huomioon rajat ylittävät ja kansainväliset suhteet.

37.

pitää Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien ja kolmansille maille suunnattujen rahoitustukivälineiden koordinoinnista huolehtimista hyvin tärkeänä. Ohjelmiin tulisi sisällyttää suoraan järjestelmä, jonka ansiosta kyseiset välineet olisivat sopusoinnussa erilaisten Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien kanssa, jotta mikään ei estäisi kolmansien maiden tahoja osallistumasta yhteishankkeisiin. Järjestelmän avulla olisi myös varmistettava menettelyjen yhdenmukaisuus, kustannusten tukikelpoisuus jne. jäsenvaltioissa toteutettavien Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien sekä liittymistä edeltävien ja naapuruusohjelmien välillä. Lisäksi sen avulla olisi varmistettava, että kolmannet maat huolehtivat osallistumismahdollisuuksista, hallinnosta ja riittävien rahoitusvarojen osoittamisesta liittymistä valmistelevista tai naapuruusohjelmista Euroopan alueelliseen yhteistyöhön kuuluville ohjelmille.

38.

on samaa mieltä tarpeesta selventää voimassa olevia rahoitushallinto-, ohjelmasuunnittelu-, seuranta-, arviointi- ja valvontasääntöjä, joita sovelletaan kolmansien maiden osallistuessa valtioiden ja alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin, ja kannattaa ehdotusta, jonka mukaan säännöt tulisi vahvistaa asianomaisissa yhteistyöohjelmissa tai tarvittaessa asianmukaisessa komission, kunkin kolmannen maan ja kyseisen yhteistyöohjelman hallintoelimen tehtävistä vastaavan jäsenvaltion välisessä rahoitussopimuksessa. Alueiden komitea pyytää kuitenkin kiinnittämään huomiota tarpeeseen huolehtia siitä, että valtioiden ja alueiden välisten ohjelmien ei anneta myöhästyä siinä määrin, että ohjelmien toteuttaminen vaarantuu, jos kohdataan ongelmia tai jos kolmannet maat eivät toteuta tarvittavia toimia.

39.

korostaa EAYY:n roolia keskeisenä alueellista yhteistyötä vahvistavana välineenä. Komitea pyytääkin jälleen, että tarkistettu EAYY-asetus, joka ei vaikuta mainittavasti Euroopan unionin talousarvioon, hyväksyttäisiin mahdollisimman pian odottamatta koko vuoden 2013 jälkeistä koheesiopolitiikkaa koskevan lainsäädäntöpaketin hyväksymistä. Komitea kehottaa lisäksi jäsenvaltioita poistamaan kaikki hallinnolliset esteet, jotka vähentävät halukkuutta EAYY:n perustamiseen tai syrjivät EAYY-vaihtoehtoa muun muassa verotuksen ja henkilöstön palvelukseenoton osalta muihin oikeudellisiin välineisiin verrattuna.

40.

katsoo, että jäsenvaltioita tulisi kannustaa uskomaan hallintoviranomaisen tehtävät EAYY:ille, mutta Euroopan komission tulisi esittää vakiomuotoisia järjestelyjä asetusehdotuksen 25 artiklan 3 kohdan selkiyttämiseksi, sillä kyseisen säännöksen mukaan sen jäsenvaltion, jonka alueella EAYY on rekisteröity tai jonka alueella johtava tuensaaja sijaitsee, on korvattava muiden maiden tuensaajille aiheettomasti maksetut määrät. Tämä niille valtioille asetettu velvoite, joiden alueella EAYY on rekisteröity tai joiden alueella johtava tuensaaja sijaitsee, saattaa rajoittaa huomattavasti kyseisten valtioiden halukkuutta siirtää EAYY:ille hallintovaltuuksiaan, sillä tällöin ne joutuisivat vastaamaan sellaisesta asiasta, johon ne eivät käytännössä pysty vaikuttamaan. Alueiden komitea katsookin tarpeelliseksi vahvistaa, että sen valtion viranomainen, jonka alueella EAYY on rekisteröity, voi antaa aiheettomasti maksettua tukea saaneen tuensaajan jäsenvaltion viranomaiselle valtuudet summan takaisin perimiseen. Vaihtoehtoisesti voidaan vaatia kyseisellä ohjelmajaksolla voimassa olevien edellytysten soveltamista, jolloin vastuu kuuluu sille jäsenvaltiolle, jossa tuensaaja, joka on velvollinen palauttamaan aiheettomasti maksetut varat, sijaitsee.

41.

kannattaa työntekijäkohtaisten kiinteiden korvausten käyttöönottoa, sillä se on erinomainen toimenpide ja huomattava yksinkertaistus tuensaajan näkökulmasta. Työntekijäkohtaisten kiinteiden korvausten tulisi olla samat toimintamaasta riippumatta, sillä tehty työ on sama. Myös menojen valvontaan ja tukikelpoisuuteen tulisi soveltaa yhdenmukaistettuja menetelmiä. Komitea torjuu kuitenkin henkilöstökustannusten kiinteän osuuden rajoittamisen korkeintaan 15 prosenttiin kokonaiskustannuksista, sillä alueellinen yhteistyö edellyttää luonteensa vuoksi huomattavia henkilöresursseja, ja 15 prosentin henkilöstökustannusosuus on pitkälti alle nykyisen keskiarvon.

42.

pitää ympäristönsuojelun vaatimuksia, resurssitehokkuutta, ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen mukautumista, riskien ehkäisemistä ja riskinhallintaa, yhtäläisiä mahdollisuuksia, sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän ehkäisemistä, miesten ja naisten välisen tasa-arvon tukemista jne. toki erittäin tärkeinä, mutta ei silti pidä suotavana, että jokaisessa ohjelmassa vaaditaan esittämään kuvaus niiden noudattamisesta. Tällaiset säännökset hankaloittavat suuresti ja jarruttavat erityisesti pienten rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien toteuttamista. Tästä syystä alueiden komitea suosittaa, että kyseisiä säännöksiä ei sovelleta systemaattisesti, vaan ainoastaan silloin, kun se on järkevää ja perusteltua toiminnan painopisteiden ja toimien tyypin vuoksi. Tällaisten asioiden noudattamisen pakollinen perusteleminen saattaa myös olla absurdia ja epäloogista tapauksissa, joissa toiminnalla ei ole mitään tekemistä kyseisten ongelmien kanssa.

43.

pitää tärkeänä, että tuensaajat toimivat yhteistyössä toimien kehittämiseksi, toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi sekä henkilöstön palkkaamiseksi. Kaikkien neljän yhteistyökriteerin täyttäminen voi kuitenkin etenkin pienten hankkeiden (35 000 euron EAKR-tukeen asti) kohdalla aiheuttaa suunnittelu- ja täytäntöönpano-ongelmia. Näin ollen komitea ei pidä kohtuullisena vaatia näiltä hankkeilta kyseisen edellytyksen täyttämistä. Komitea ehdottaa, että pieniltä hankkeilta vaadittaisiin edelleen vähintään kahden kriteerin täyttämistä neljästä.

44.

ehdottaa koordinoinnille, tehokkuudelle, erojen häivyttämiselle ja yhdentämiselle annetun painoarvon vuoksi, että uudella ohjelmakaudella käynnistetään uusia aloitteita, joilla edistetään temaattisten strategioiden ja kehittämisstrategioiden (liikenne, energia, työmarkkinat, ympäristönsuojelu, tiede ja tutkimus jne.) rajat ylittävää koordinointia ja yhdennettyjen lähestymistapojen omaksumista. Näin pystyttäisiin nostamaan esiin rajat ylittävän tason puutteet, kehittämismahdollisuudet ja yhdennetyt ratkaisut. Jotta havaitut ongelmat pystytään ratkaisemaan ja kehittämispotentiaali hyödyntämään, toiminnassa on oltava mukana niin julkisia kuin yksityisiäkin toimijoita sekä erilaisista lähteistä saatavia rahoitusvaroja. Välineen sujuvan toiminnan varmistamiseksi vaikuttaa erittäin suotavalta, että EAYY:iden ja euroregio-alueiden potentiaali otetaan käyttöön. Aloitteelle tulee osoittaa Euroopan alueellisen yhteistyön puitteissa riittävä rahoitus, jotta sen toiminta on varmasti tehokasta.