27.7.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 225/200

—

antaa vahvan tukensa ohjelmaa varten ehdotetulle entistä suuremmalle budjetille. Määrärahat tulee jakaa eri koulutusalojen ja nuorisoalan välillä siten, että kaikki alat hyötyvät suuremmasta budjetista.

—

korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä. Ohjelman on sen vuoksi tuettava tasavertaisesti kaikkia ikäryhmiä ja kaikenlaista oppimista.

—

toteaa, että tukea tulee ohjata eniten sinne, missä tarve ja vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmat. Näin ollen varat on jaettava selvästi uudelleen hankkeisiin, jotka on suunnattu niille, jotka nykyisellään ovat vähemmässä määrin kosketuksissa liikkuvuusohjelmien kanssa, eli kouluille, virallisten oppimisjärjestelmien ulkopuolelle jääneille nuorille sekä koulutusta tai jatkokoulutusta suorittaville aikuisille.

—

katsoo, että jos paikallis- ja aluetasolla pystytään vastaamaan edessä oleviin suuriin haasteisiin, ihmiset ovat valmiita kohtaaman tulevaisuuden, jota leimaa jatkuva muutos. He ovat varustautuneita elinikäistä oppimista varten, ja yhä useammat saattavat aloitetut opinnot päätökseen, suorittavat korkeakoulututkinnon ja huomaavat mahdollisuudet suorittaa osia opinnoista eri puolilla Eurooppaa ja myös näkevät koko Euroopan mahdollisina työmarkkinoina.

—

ymmärtää institutionaalisen yhteistyön hyödyt, myös liikkuvuushankkeissa. Toiminnan laadukkuuden ja pitkäaikaisten strategisten vaikutusten edellytyksiä voidaan parantaa, kun liikkuvuus toteutuu institutionaalisissa puitteissa.

—

on saanut hyviä kokemuksia niistä aiempien ohjelmien – esimerkiksi Comenius Regio -ohjelman – osista, jotka mahdollistavat muiden laitosten kuin oppilaitosten osallistumisen ja joiden tavoitteena on edistää koulutusalan eurooppalaista yhteistyötä alueilla ja kunnissa.

Esittelijä

Yoomi RENSTRÖM (SE, PSE), Ovanåkerin kunnanvaltuuston jäsen

Viiteasiakirja

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman, ”Yhteinen Erasmus”, perustamisesta

COM(2011) 788 final

1.

toteaa, että Euroopalla on vastassaan suuria haasteita, joita rahoitus- ja talouskriisi on vahvistanut. Rakenteelliset ongelmat ovat tulleet yhä selvemmin esiin. Niitä ovat tuotannon alhainen kasvu, työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden suuret ryhmät, väestön vanhenemisesta johtuva hyvinvointipalvelujen tarpeen lisääntyminen ja julkisen talouden alijäämä.

2.

katsoo, että yksi pakottavimmista perusongelmista on taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen, mikä luo demokratiaan kohdistuvia haasteita. Aivan liian monet nuoret jättävät koulun ilman tarvittavia tietoja ja taitoja, joiden turvin osallistua demokraattiseen yhteiskuntaelämään ja päästä kiinni hyvään työelämään, jolle muutos tulee olemaan leimallista. Kaikkien ihmisten mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen on vahvan demokratian ja tulevaisuuden kasvun perusedellytys. Työttömyyden ja syrjäytymisen murtamiseksi meidän on murrettava myös sukupuolen mukaan eriytyneet työmarkkinat.

3.

pitää koulutusta keskeisenä välineenä, jotta EU kykenee selviämään suurista haasteista ja huolehtimaan siitä, että osaamisyhteiskunta kattaa kaikki kansalaiset. Komitea on tutustunut komission ehdotukseen uudesta ohjelmasta, joka korvaisi ja kokoaisi yhteen koulutus- ja nuorisoalan nykyiset ohjelmat. Ohjelma voi vahvistaa EU-kansalaisuutta painottamalla eurooppalaista ulottuvuutta ja tukemalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kun yhä useammat pääsevät korkealaatuisen elinikäisen koulutuksen piiriin. On tärkeää, että kaikille aikaisempien ohjelmien kohderyhmille tarjotaan riittävät mahdollisuudet hyötyä jatkossakin EU:n tuesta.

4.

antaa täyden tukensa kahdelle ehdotetun koulutusohjelman kannalta merkittävimmälle Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvälle yleistavoitteelle, jotka ovat 1) koulunkäynnin keskeyttävien osuuden laskeminen alle 10 prosenttiin ja 2) sen varmistaminen, että vähintään 40 prosenttia 30–34-vuotiaista suorittaa korkea-asteen tutkinnon. Näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että koulutukset järjestetään ja toteutetaan eri tavalla kuin siihen aikaan, kun vain harva suoritti tutkinnon. Tämä asettaa uusia vaatimuksia sille, miten paikallis- ja aluetasolla toimitaan laadun parantamiseksi ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi niin, että toimilla tavoitetaan kaikki ihmiset.

5.

katsoo, että suuri haaste eli kaikkien tavoittaminen – mikä ilmenee myös komission asiakirjasta – merkitsee sitä, että koulujen tulee uudistaa toimintatapojaan. Kun koulutus on korkealaatuista jo hyvin suunnitellusta esikouluopetuksesta lähtien, voidaan lasten uteliaisuuden ja oppimishalun säilymistä ja vahvistumista tukea jo pienestä pitäen. Elinikäisen oppimisen tukeminen edellyttää paitsi mahdollisuuksia koulutukseen, jatkokoulutukseen ja ammatinvalinnan vaihtoon koko elämän ajan myös sitä, että lasten ja nuorten koulutus nähdään ensimmäisenä askeleena elinikäisessä oppimisessa.

6.

katsoo, että pääsyn korkeakouluihin on oltava tasa-arvoista, jotta korkeakoulut olisivat mahdollisimman monen ulottuvilla. Lisäksi tulevaisuuden työmarkkinat asettavat uusia vaatimuksia, minkä johdosta sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa ja paikallis- ja aluetasolla on jatkettava ja tehostettava toimia, joiden tarkoituksena on saada osaaminen ja työpaikat kohtaamaan nykyistä paremmin. Sen vuoksi on tärkeää, että Eurooppa 2020 -strategian eri aloitteet pidetään yhdessä ja että koulutusohjelman prioriteetit tukevat kaikkia asiaankuuluvia aloitteita. (1)

7.

toteaa, että kaikkien tavoittaminen edellyttää laajaa koulutusmahdollisuuksien kirjoa. Pyrkimystä edistävät esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan täysimittainen hyödyntäminen, alueelliset korkeakoulut, jotka voivat tavoittaa laajoja kohderyhmiä, sekä nuorten että aikuisten epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen edistäminen, jolla tuetaan koulutukseen palaamista. Samalla luodaan edellytykset, joilla varmistetaan aloitettujen opintojen loppuun saattaminen ja mahdollistetaan elinikäinen oppiminen.

8.

huomauttaa, että paikallis- ja aluetasolla on keskeinen rooli sekä EU:n koulutusohjelmien että unionin muiden alaan nivoutuvien hankkeiden täytäntöönpanossa. Tämä johtuu siitä, että monissa Euroopan maissa päävastuu perus- ja keskiasteen yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta sekä aikuiskoulutuksesta on alue- ja paikallistasolla.

9.

toteaa, että alue- ja paikallistaso toimii paikallisen ja alueellisen kehityksen ja kasvun koordinoijana, joten työvoiman valmiuksien kehittäminen palvelee myös paikallis- ja aluetason etuja. Uusien taitojen tarve työmarkkinoilla näkyy ensimmäisenä ja selvimmin juuri paikallis- ja aluetasolla, ja juuri kyseisillä tasoilla voidaan tehokkaimmin kehittää yhteensovittamismenettelyjä, jotka käsittävät myös yksilön mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen.

10.

toteaa, että monin paikoin on jo olemassa alue- ja paikallistason innovointi- ja osaamiskumppanuuksia, joissa viranomaiset, paikallinen elinkeinoelämä, nuorisojärjestöt, alueelliset korkeakoulut ja muut koulutuksen tarjoajat kehittävät erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Tällaiset kumppanuudet ovat oivallinen keino tukea toimintaa, jolla pyritään varmistamaan, että koulutus vastaa yhteiskunnan ja työelämän tarpeita sekä samankaltaisten haasteiden edessä olevien alueiden erityistarpeita. Kansallisten toimistojen tulee sen vuoksi hakeutua yhteistyöhön näiden kumppanuuksien kanssa EU:n koulutusohjelmien täytäntöönpanemiseksi, sillä tällaiset kumppanuuden ovat strategisesti tärkeitä edistäessään rajatylittävää yhteistyötä ja tiedon siirtymistä alue- ja paikallisviranomaisten kesken.

11.

toteaa, että alue- ja paikallistason tiiviin osallistumisen varmistaminen koulutusohjelmissa on aiheellista myös siksi, että toimintaan sisältyy merkittävä demokratiaa koskeva näkökohta, nimittäin mahdollisuus osallistua, kasvaa ja toimia demokraattista yhteiskuntaa tukevana voimana.

12.

korostaa, että paikallis- ja aluetasolla on myös suurin vaikutus äskettäin maahan muuttaneiden elämään, ja kyseinen taso tukee näiden kotoutumista uuteen maahan. Sekä lasten että aikuisten koulutuksella on tässä yhteydessä ratkaiseva rooli. Tilanne voi vaihdella suuresti yksittäisen maan sisällä.

13.

toteaa, että EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelman ”Yhteinen Erasmus” tavoitteena on kansainvälistymisen avulla parantaa koulutuksen ja oppimisen laatua sekä tukea eurooppalaista ulottuvuutta. Alueiden komitea tukee tätä yleistä päämäärää ja uskoo, että komission ehdotus muodostaa hyvän pohjan todellisten muutosten aikaansaamiselle. Vuorovaikutuksen lisääminen vahvistaa hyvien ideoiden ja toimintatapojen levittämisen vaikutusta sekä nykyaikaisten koulutusjärjestelmien tarpeellisia uudistuksia.

14.

katsoo, että ohjelma voi tarjota erittäin merkityksellisen panoksen pyrkimyksissä saada liikkeelle kaikki asianomaiset toimijat koulutusjärjestelmissä ja nuorisotyössä tehtävien muutosten jouduttamiseksi sekä pyrkimyksissä vastata tarpeisiin, joita osaamiseen perustuvan uuden talouden ja yhteisön tavoitteet synnyttävät kansalaisten yhteiskunnallista osallistumista ja vastuuta ajatellen.

15.

korostaa, että ulkomailla suoritetut yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opintojaksot sekä työharjoittelu ovat erityisen tehokas keino auttaa yksilöä kehittymään, ja ne tarjoavat hyödyllisiä kokemuksia jatko-opintoja ja työelämää varten. Kun ihminen käyttää osaamistaan uudessa ympäristössä, hän kehittää sekä alakohtaisia ja yleisiä taitojaan että omaa itsenäisyyttään ja viestintätaitojaan.

16.

on vakuuttunut siitä, että yhä nopeammin etenevän globalisaation sekä kaikkien elämän- ja työalojen rajatylittävän verkottumisen taustaa vasten kulttuurienvälisten taitojen, kielitaidon ja kansainvälisen osaamisen merkitys kasvaa yhä suuremmaksi.

17.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että nuorten liikkuvuus ja kansainväliset hankkeet voivat edistää syvällisempää ymmärtämystä eurooppalaista identiteettiä ja Euroopan kansalaisuutta kohtaan. Niiden avulla voidaan myös torjua muukalaisvihamielisyyttä.

18.

toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että on ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että liikkuvuus on asuinalueen maantieteellisestä sijainnista riippumatta mahdollista samoin edellytyksin kaikille ohjelman kohderyhmille (2), joista mainittakoon erikseen ne, jotka asuvat harvaan asutuilla seuduilla, saarilla, vuoristoalueilla ja syrjäisimmillä alueilla.

19.

uskoo, että jos paikallis- ja aluetasolla pystytään vastaamaan edessä oleviin suuriin haasteisiin, ihmiset ovat valmiita kohtaaman tulevaisuuden, jota leimaa jatkuva muutos. He ovat varustautuneita elinikäistä oppimista varten, ja yhä useammat saattavat aloitetut opinnot päätökseen, suorittavat korkeakoulututkinnon ja huomaavat mahdollisuudet suorittaa osia opinnoista eri puolilla Eurooppaa ja myös näkevät koko Euroopan mahdollisina työmarkkinoina.

20.

tukee täysin tavoitetta parantaa yksilöiden osaamista, taitoja ja kokemusta, jotta kaikki voisivat päästä helpommin työmarkkinoille ja parantaa työllistyvyyttään. Komitea muistuttaa samalla, ettei koulutuksen tavoitteena ole vain työllistymiskyvyn parantaminen vaan laajemmin koko persoonallisuuden kehittäminen, sekä korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä. Ohjelman on sen vuoksi tuettava tasavertaisesti kaikkia ikäryhmiä ja kaikenlaista oppimista.

21.

korostaa niin ikään, että koulutuksen tehtävänä on myös herätellä opiskelijoiden luovuutta ja innovaatiokykyjä ja rikastuttaa heidän henkistä ja sosiaalista elämäänsä. Talouskriisin aikana, jolloin työttömyys on korkealla, on luonnollista keskittää suurin huomio koulutuksen rooliin ja työllistettävyyden edistämiseen. Alueiden komitea huomauttaa, että myös vaikeina aikoina on turvattava pitkän aikavälinen suotuisa kehitys, jotta EU on tulevaisuudessa entistä vahvempi. Tällöin on tuettava osallistavaa koulutusta, jossa pyritään näkemään yksilö kokonaisuutena, ja kehitettävä elinikäisen oppimisen järjestelmiä.

22.

korostaa, että on tärkeää nähdä ammattikoulutus selvästi osana elinikäistä oppimista. Tällöin keskeisiksi muodostuvat tietojen ja sivistyksen kaltaiset käsitteet. Nykyään työelämässä asetetaan myös esimerkiksi aiempaa suurempia kielitaitovaatimuksia. On tärkeää muistaa, että ammattikoulutuksen piiri on hyvin laaja ja että sillä on merkittävä rooli sekä heikossa asemassa olevien integroimisessa että eri ammattialojen huippuosaamisen kehittämisessä.

23.

muistuttaa, että paikallis- ja aluetason toimijoiden yhtenä keskeisenä tehtävänä on tukea nuorten luovuutta ja innovaatiokykyjä ja tarjota mahdollisuudet heidän henkisen ja sosiaalisen elämänsä kehittämiseen. Tällä on ratkaiseva merkitys nuorten itsenäistymisen ja yhteiskuntaan integroitumisen kannalta. Se edellyttää myös toimia, jotka mahdollistavat nuorten koulutuksen ja työssäkäynnin sekä perhe-elämän yhteensovittamisen.

24.

korostaa, että korkea-asteen koulutuslaitokset eivät ole pelkästään opetuslaitoksia vaan myös tärkeitä aluekehityksen osapuolia ja tulevien innovaatioiden vauhdittajia. Korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistaminen on näin ollen tarpeen. Alueiden komitea esitti helmikuussa 2012 komissiolle näkemyksensä siitä, mitä muutoksia korkea-asteen koulutuksessa tulisi tehdä. (3) On tärkeää, että osaamiskolmion muodostavien kolmen osa-alueen eli tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin välille luodaan selvä kytkös. Tällainen kytkös vahvistaa aluetasoa ja päinvastoin. Tämän vuoksi paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja EU-tason on tehtävä yhteistyötä etenkin paikallisten ja alueellisten kumppanuuksien kautta.

25.

toteaa, että aikuiskoulutus tarjoaa yksilölle mahdollisuuksia kehittää kykyjään läpi elämän, tukee uudelleensuuntautumista työelämässä, mikä on tarpeen työmarkkinoiden muuttuessa yhä joustavammiksi ja epävakaammiksi, ja tuo lisäksi huomattavaa lisäarvoa osallistujien sosiaaliseen, ammatilliseen, siviili-, kulttuuri- ja talouselämään. Kumppanuuksiin perustuvat aikuiskoulutusohjelmat ovat yksi tärkeimmistä tavoista lisätä yksilöiden ja paikallisyhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että EU-tason koulutusohjelma kykenee tukemaan aikuiskoulutuksen kehittämistä jäsenvaltioissa ja alueilla.

26.

yhtyy komission näkemykseen tämän todetessa, että ehdotettu ohjelma saa tukea Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 ja 166 artiklassa määrätyistä tavoitteista ja että se tulee panna täytäntöön toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että paikalliset ja alueelliset viranomaiset ja päätöksentekijät osallistuvat esitettyjen toimien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja hallinnointiin. Alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan 174 artiklan mukaisesti komitea korostaa tarvetta ottaa täysimittaisesti huomioon unionissa vallitsevat alueelliset erot ja alueiden erilaiset edellytykset saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

27.

painottaa, että ehdotetussa jaossa kolmeen pääasialliseen toiminta-alaan (liikkuvuus, institutionaalinen yhteistyö ja politiikan kehittäminen) eri toiminnot on organisoitava siten, että kaikille kohderyhmille tarjotaan hyvät edellytykset osallistua ohjelmaan, jotta sen tavoitteet ovat saavutettavissa. Ehdotetulla rakenteella tulisi pyrkiä helpottamaan monialaista yhteistyötä sekä lisäämään hyvien käytäntöjen ja tulosten vaihtamista. Komitea katsoo kuitenkin, että koulun ulkopuolisen ja epävirallisen oppimisen erityispiirteet nuorten kannalta on otettava paremmin huomioon, ja ehdottaa tämän vuoksi, että ohjelmaan lisätään nuoria käsittelevä luku, kuten urheilun suhteenkin on tehty.

28.

huomauttaa, että uudessa ohjelmassa on erityisen tärkeää huolehtia tuesta, jota eri kohderyhmät tarvitsevat osallistumiseen. Yhtenäinen ohjelma tarjoaa hakijoille enemmän selkeyttä ja avoimuutta. On kuitenkin tärkeää järjestää toiminnot siten, että niitä voidaan soveltaa kunkin kohderyhmän kannalta asianmukaisella tavalla. Liikkuvuus- ja yhteistyöhankkeisiin osallistumista koskevat edellytykset riippuvat siitä, minkälaisessa koulutuksessa tai nuorisotoiminnassa osallistujat ovat mukana. Eri kohderyhmien kohdalla on otettava huomioon tiedon tarve, hakemusmenettelyt, talousarviota koskevat säännöt ja toimintoja koskevat kriteerit. Tämä tapahtuu esimerkiksi osoittamalla tietty määrä varoja eri kohderyhmien osallistumiseen, eriyttämällä rakenteita kohderyhmittäin sekä ottamalla käyttöön toimintoja, jotka ovat erityisen keskeisiä tietyille kohderyhmille, jne. On myös tärkeää turvata pienten laitosten osallistumismahdollisuudet. Niitä on etenkin koulumaailmassa, nuorisoalalla ja aikuiskoulutuksessa. Komitea tukee erityisesti toimia, joilla tuetaan heikommassa asemassa olevien henkilöiden osallistumista.

29.

suhtautuu myönteisesti ilmoitettuun tavoitteeseen tehokkuuden lisäämisestä ja ohjelman yksinkertaistamisesta etenkin käyttäjien kannalta. On erittäin tärkeää, että käyttäjät osaltaan hyötyvät hallinnon yksinkertaistamisesta.

30.

ymmärtää institutionaaliseen yhteistyön hyödyt, myös liikkuvuushankkeissa. Toiminnan laadukkuuden ja pitkäaikaisten strategisten vaikutusten edellytyksiä voidaan parantaa, kun liikkuvuus toteutuu institutionaalisissa puitteissa. Se voi helpottaa järjestelmää myös yksittäisen ihmisen kannalta esimerkiksi siten, että opintojen tunnustaminen yksinkertaistuu. On kuitenkin tärkeää, että näiden institutionaalisten puitteiden määrittelyssä otetaan huomioon kaikki erilaiset tahot, jotka osallistuvat ohjelmaan.

31.

katsoo, että liikkuvuushankkeiden yhteydessä on entistä enemmän kehitettävä valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia valmiuksia, joilla tuetaan jatkuvaa liikkuvuutta myös hankkeiden päättymisen jälkeen, jotta pystytään hyödyntämään luotuja rakenteita ja yhteyksiä. Hankkeiden tulee osaltaan auttaa esteiden poistamisessa sekä edistää jatkuvaa keskinäistä vaihdantaa, jotta hankkeen jälkeinen liikkuvuus voi muodostua osaksi säännöllistä toimintaa.

32.

pitää tärkeänä, että jäsenvaltioiden tarjoamat opintotukimuodot kattavat myös mahdollisuuden suorittaa osa opinnoista toisissa jäsenvaltioissa.

33.

panee merkille komission ehdotuksen perustaa yhdessä Euroopan investointipankin kanssa EU-tason opintolainajärjestely, jolla täydennetään jäsenvaltioiden järjestelmiä. Alueiden komitea korostaa, että lainat eivät saa johtaa siihen, että liikkuvuusmahdollisuuksista käydään kauppaa. Komitea epäilee, onko kyseinen ryhmä se, jota ohjelmasta tulisi eniten tukea, sillä takuujärjestelmästä aiheutuvat kustannukset ovat huomattavat ja tarpeet vaihtelevat suuresti maittain.

34.

korostaa, että yhteistyötä ja politiikan kehittämistä varten tarvitaan vuoropuhelufoorumeita, joihin osallistuu sekä koulutusalan että elinkeinoelämän keskeisiä sidosryhmiä, ja että paikallis- ja alueviranomaisten on tärkeää osallistua sekä avoimeen koordinointimenetelmään että ohjelman täytäntöönpanoon.

35.

pitää tärkeänä, että liikkuvuus on mahdollista kaikissa oppimistilanteissa. Tätä näkemystä voidaan soveltaa mm. siten, että korostetaan kaikkien oppimismuotojen, kuten virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen, merkitystä. Komitea panee merkille komission pyrkimyksen sisällyttää kaikki oppimisen muodot samaan ohjelmaan. Komitea korostaa kuitenkin, että koska koulutuslaitosten ulkopuolella tapahtuvan epävirallisen ja arkioppimisen organisoinnin vaatimukset ovat täysin erilaiset, tämän tulisi näkyä asianmukaisesti ohjelman rakenteessa. Tässä yhteydessä on tärkeää kiinnittää huomiota nuoria oma-aloitteisuuteen kannustavien ja aloitekykyä tukevien toimien merkitykseen.

36.

kannattaa erityisesti toimia, joilla edistetään jollain tavoin epäsuotuisassa asemassa olevien ihmisten osallistumista; edistetään sosiaalista osallisuutta, ruohonjuuritason urheilua, vapaaehtoistoimintaa, yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä terveyttä edistävää liikuntaa lisäämällä osallistumista urheilutoimintaan, keskittyen epäsuotuisassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten psyykkisesti tai fyysisesti vammaisiin.

37.

katsoo, että ohjelman rakennetta voitaisiin hyödyntää kaikentyyppisessä oppimisessa. Alueiden komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten tulee voida osallistua ohjelman täytäntöönpanon hahmotteluun ja seurantaan, jotta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla muuttaa niitä osuuksia, jotka osoittautuvat ongelmallisiksi paikallistasolla.

38.

toteaa, että muutosta ja selventämistä kaipaava seikka on esimerkiksi se, että osallistumisen tulee olla mahdollista myös pienten organisaatioiden ja pienimuotoisen yhteistyön kautta, sillä asialla on merkitystä etenkin nuorisojärjestöille ja aikuiskoulutuslaitoksille mutta monin paikoin myös kouluille ja esikouluille.

39.

painottaa urheilun puitteissa tapahtuvaa laajamittaista arkioppimista ja epävirallista oppimista. On myös kysymyksiä, jotka liittyvät erityisesti urheiluun ja jotka näkyvät erityisesti poliittisessa yhteistyössä, kuten dopingin, väkivallan ja rasismin torjunnassa ja hyvin toimivien urheilujärjestöjen työn tukemisessa.

40.

panee merkille erittäin myönteiset tulokset, jotka on saatu nykyisessä nuorisotoimintaohjelmassa nuorten poliittisen osallistumisen tukitoimista, ja etenkin järjestelmällisestä vuoropuhelusta ja nuorisoseminaareista, joissa on käsitelty nuoria kiinnostavia sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia kysymyksiä. Komitea korostaa niiden merkitystä ja kehottaa jatkamaan ja kehittämään niitä uuden ohjelmasukupolven yhteydessä.

41.

katsoo sen vuoksi, että ohjelman tulee arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen osana tukea aiempaa enemmän ohjaajien ja kouluttajien liikkuvuutta yhteisesti sovittujen sekä alueiden ja jäsenvaltioiden vastavuoroisesti tunnustamien standardien pohjalta.

42.

on hyvillään siitä, että ohjelmalla tuetaan kansainvälisiä yhteistyöhankkeita urheilualalla, ja pitää mahdollisuutta toteuttaa rajatylittäviä hankkeita kaikilla ohjelman kattamilla aloilla tärkeänä tekijänä eurooppalaisen lisäarvon syntymisen kannalta.

43.

pitää uusia yksinkertaistuksia myönteisinä myös kansainvälisen ulottuvuuden kannalta. Komitea on komission kanssa samaa mieltä tarpeesta tukea valmiuksien kehittämistä kolmansissa maissa, laajentumisprosessissa mukana olevat maat mukaan luettuina, ja etenkin naapurimaissa. Se kuitenkin korostaa, että ulkoiseen yhteistyöhön varatut EU:n rahoitusvälineistä saatavat varat on käytettävä täysimääräisesti.

44.

antaa vahvan tukensa ohjelmaa varten ehdotetulle entistä suuremmalle budjetille. Budjetin koko tulee osoittamaan, kuinka suuren painoarvon komissio antaa koulutuksen laadun parantamiselle, joka on ratkaiseva tekijä siinä, miten hyvin EU:n kokonaisvaltaiset tavoitteet ovat saavutettavissa. Määrärahat tulee jakaa eri koulutusalojen ja nuorisoalan välillä siten, että kaikki alat hyötyvät suuremmasta budjetista.

45.

katsoo, että EU-varoja on käytettävä resurssitehokkaalla tavalla, jotta ohjelmalle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa. Komitean mielestä tulee olla mahdollisuuksia ohjata varoja niille aloille, joilla niistä on avoimilla määrällisillä ja laadullisilla kriteereillä arvioituna eniten hyötyä ja joilla niitä voidaan parhaiten hyödyntää. Komitea korostaakin, että ohjelmaa on seurattava säännöllisesti kaikilla tasoilla, jotta nähdään, missä määrin varoja on jaettava uudelleen. Lisäksi on tärkeää tarkastella jakoa paikallis- ja aluenäkökulmasta siten, että otetaan huomioon varojen jakautuminen koko maan sisällä. Yksittäisen jäsenvaltion sisällä on oltava mahdollista kohdentaa varoja uudelleen sen mukaan, miten niiden käyttö on mahdollisimman tehokasta paikallisista ja alueellisista erityispiirteistä riippuen.

46.

katsoo, että kansallisten toimistojen rakenteen määrittely tulee jättää jäsenvaltioille, sillä hajautettujen ohjelmatoimien toteutus ja hallinnointi kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.

47.

katsoo tässä yhteydessä, että komission tulee hyvissä ajoin ennen ohjelman aloittamista kertoa, miten vaikuttavuutta aiotaan mitata ja mitä indikaattoreita siinä aiotaan soveltaa. Indikaattorit ja kriteerit on selvitettävä etukäteen, jotta jäsenvaltioilla, paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla sekä osallistujilla on selvillä, mitä sääntöjä sovelletaan. Alueiden komitean mielestä kyseisissä indikaattoreissa tulee ottaa huomioon sekä määrälliset että laadulliset näkökohdat.

48.

toteaa komission olevan sitä mieltä, että osa aiemmin elinikäisen oppimisen ohjelman piiriin kuuluvasta toiminnasta tulee jatkossa kattaa Euroopan sosiaalirahastosta. Jotta muutos olisi toimiva, on tärkeää, että sosiaalirahastoa koskeva säännöstö tukee sitä ja että jäsenvaltiot sekä paikallis- ja aluetason edustajat ovat siitä tietoisia ja hyväksyvät sen.

49.

katsoo, että hallintoa ja tilinpitoa koskevat vaatimukset olisi suhteutettava apurahan suuruusluokkaan. Pienien hankkeiden valvonnan ei tarvitse olla yhtä laajaa ja perusteellista kuin suurien.

50.

huomauttaa samalla, että mahdollisuudet ja valmiudet osallistua ohjelmiin vaihtelevat, millä voi olla vaikutuksia kustannusten muodostumiseen. Syynä voi olla esimerkiksi tottumattomuus opiskeluun, toimintarajoitteisuus, mahdollisuudet selviytyä matka- ja oleskelukuluista tai erilaiset alueelliset olosuhteet.

51.

katsoo, että jatkotoiminnan kannalta on keskeistä, että komission ehdotuksen pohjana on elinikäinen oppiminen, ja korostaa pitävänsä tärkeänä, että kaikille annetaan mahdollisuus hankkia ne perustaidot, jotka kuvataan avaintaitoja koskevassa suosituksessa (4).

52.

katsoo, että ohjelman lähtökohtana tulee olla se, että tuetaan kaikkien mahdollisuuksia hankkia itselleen avaintaidot. Näin ollen keskeisiä kohderyhmiä ovat peruskoulujen oppilaat ja opettajat, virallisen koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret sekä lisä- ja jatkokoulutusta tarvitsevat aikuiset.

53.

muistuttaa aiemmasta lausunnostaan (5), jossa se korostaa, että valmius lähteä ulkomaille oppimistarkoituksessa on luotava jo varhain. Lapsia ja nuoria on jo varhaisessa vaiheessa motivoitava kiinnostumaan muista kulttuureista ja heille on tarjottava mahdollisuudet nähdä toisiltaan oppimisen edut. Varhainen kosketus EU:n ohjelmiin auttaa kehittämään halua ja valmiuksia kouluttautua ja työskennellä oman maan ulkopuolella, mikä puolestaan edistää yhteisiä työmarkkinoita, kasvua ja Euroopan kansalaisuutta. Komitea muistuttaa, että pienet lapset oppivat vieraita kieliä muita ihmisiä tehokkaammin.

54.

pitää sosiaalista osallisuutta yhtenä hyvin keskeisenä tarkastelua edellyttävänä kysymyksenä, jonka osalta nyt käsiteltävänä olevalla ohjelmalla voi olla kauaskantoinen merkitys. Kyse on suuresta ja epäyhtenäisestä joukosta oppilaita, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksista, sosiaalisesta heikommuudesta ja syrjäytymisestä johtuvia tuen tarpeita, ja oppilaista, jotka saapuvat heille vieraaseen maahan ja kulttuuriin. Nykyään on havaittavissa, että suuri joukko nuoria keskeyttää tai lopettaa koulunkäynnin vailla riittäviä perustietoja. Menetelmien kehittämisen ja tietämyksen siirtämisen on oltava mahdollista, jotta voidaan tukea alan paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia päätöksentekijöitä.

55.

toteaa tätä taustaa vasten, että opiskeluun tottumattomien ja taloudellisesti muita heikommassa asemassa olevien tavoittaminen on suuri haaste, minkä vuoksi on erittäin tärkeää, että EU-hankkeita tehdään tunnetuksi jo varhain koulussa ja esikoulussa. Siten voidaan tavoittaa kaikki oppilaat ja siten ohjelma voi toimia kompensoivana voimana ja vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta.

56.

yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan on tärkeää, että toimintaan osallistuu strategisesti tärkeässä asemassa olevia henkilöitä ja henkilöitä, joilla on mahdollisuus levittää tietoa ja hyviä esimerkkejä. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi opettajat, kouluttajat, nuorisotyöntekijät, ohjaajat, aiemmin liikkuvuustoimiin osallistuneet, koulujen johtajat tai päätöksentekotehtävissä toimivat henkilöt. Näillä henkilöillä on ratkaiseva rooli liikkuvuuden edistämisessä, ja komitea kehottaa sen vuoksi tuomaan kyseiset ryhmät selvästi esiin.

57.

on saanut hyviä kokemuksia niistä aiempien ohjelmien – esimerkiksi Comenius Regio -ohjelman – osista, jotka mahdollistavat muiden laitosten kuin oppilaitosten osallistumisen ja joiden tavoitteena on edistää koulutusalan eurooppalaista yhteistyötä alueilla ja kunnissa. Kumppanit voivat tehdä yhteistyötä yhteisesti kiinnostavissa aiheissa, vaihtaa kokemuksia ja luoda kestäviä yhteistyörakenteita.

58.

katsoo, että kaikilla tasoilla on seurattava säännöllisesti, tukeeko ohjelma kokonaisvaltaisia tavoitteita. Samanaikaisesti myös uudessa ohjelmasukupolvessa on voitava tukea sellaisia toimia, joiden vaikutuksia on vaikea mitata tai joiden vaikutukset on mahdollista mitata vasta itse ohjelmakautta pidemmällä aikavälillä mutta joihin liittyy muita toiminnan arvoon viittaavia indikaattoreita. Esimerkiksi muun tutkimustoiminnan perusteella tiedetään, miten merkityksellisiä varhaiset toimet ovat, ja komitea uskoo, että tämä pätee myös eurooppalaisen ulottuvuuden edistämiseen.

59.

suhtautuu varautuneesti siihen, että talousarvio painottuu nykyisellään liian voimakkaasti liikkuvuushankkeisiin, mikä heijastuu myös ohjelman nimessä. Komitea katsoo, että koulutuksen laadunparannusta tukevat selvimmin ja suurinta eurooppalaista lisäarvoa tuottavat etenkin yhteistyöhankkeet ja institutionaalinen yhteistoiminta ja että tämän tulisi näkyä budjetissa nykyistä selvemmin. Tällöin on mahdollista tukea myös pienempiä yhteistyöhankkeita, jotka sopivat tietyille kohderyhmille paremmin tai jotka voivat olla ensimmäinen askel kohti laajempaa yhteistyötä.

60.

toteaa, että asetusehdotusta koskevassa komission muistiossa esitetty visio heijastaa hyvin lausunnon alussa kuvailtuja haasteita. Ne eivät kuitenkaan heijastu yhtä selvästi ehdotetussa määrärahojen jaossa, jossa sen sijaan näkyy huomattava painottuminen korkea-asteen koulutuksen piiriin kuuluvien hankkeiden ja liikkuvuuden mittavaan rahoittamiseen. EU:n ohjelmien tulee tukea toivottua kehitystä ja laadun parantamista, joten tukea tulee ohjata eniten sinne, missä tarve ja vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmat. Näin ollen varat on jaettava selvästi uudelleen hankkeisiin, jotka on suunnattu niille, jotka nykyisellään ovat vähemmässä määrin kosketuksissa liikkuvuusohjelmien kanssa, eli kouluille, virallisten oppimisjärjestelmien ulkopuolelle jääneille nuorille sekä koulutusta tai jatkokoulutusta suorittaville aikuisille.

61.

kannattaa aikomusta tukea Euroopan integraatiota käsittelevään akateemiseen opetukseen ja tutkimukseen liittyviä Jean Monnet -toimintoja myös tulevaisuudessa. Komitea on kuitenkin sitä mieltä, ettei tätä erityistukea pidä kohdentaa vain kahteen Euroopan komission ehdotuksessa mainittuun instituutioon. Komitea korostaa sen sijaan, että Jean Monnet -ohjelmasta vuosina 2007–2013 tukea saavat kuusi eurooppalaista korkeakoulua – eurooppaoikeuden akatemia, College of Europe, yliopistollinen Eurooppa instituutti, Eurooppa-koulutuksen kansainvälinen keskus, julkisen hallinnon Eurooppa-instituutti ja Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus – on otettava myös tulevaisuudessa huomioon, jotta parannetaan unionin intressien mukaisten huippuinstituuttien maantieteellistä jakaumaa ja kulttuurista monimuotoisuutta.

62.

korostaa heikon koulumenestyksen ja sosiaalisen ja taloudellisen huono-osaisuuden läheistä yhteyttä. Työttömien tai ilman koulutuspaikkaa olevien nuorten määrä riippuu ratkaisevalla tavalla näistä tekijöistä. Tämän kierteen katkaiseminen on haaste paikallis- ja alueviranomaisille kaikkialla Euroopassa, ja sitä on pidettävä yhtenä ohjelman keskeisistä painopisteistä, joka vastaa yhtäältä koulutustavoitteisiin ja toisaalta työllisyystavoitteeseen ja jota myös tuetaan useista lippulaivahankkeista. Alueiden komitea kehottaa painottamaan tätä näkökulmaa määrärahojen jaossa nykyistä enemmän.

63.

antaa täyden tukensa tavoitteelle, joka on pääteltävissä uutta koulutus- ja nuorisoalan ohjelmaa koskevasta komission muistiosta, eli halulle sisällyttää ohjelman piiriin monia ihmisryhmiä, joiden tulee voida kehittyä yksilöinä ja nauttia mahdollisuudesta hankkia korkealaatuista koulutusta elämänsä eri vaiheissa. Sen vuoksi on tärkeää, että ohjelman tavoitteista tiedotetaan selvästi, jotta kaikki kohderyhmät tuntevat olevansa siinä osallisina. Ohjelman nimi ”Yhteinen Erasmus” (Erasmus for all) sitä vastoin viestittää, että pääpaino olisi korkea-asteen koulutuksessa. Koska tämä ei vastaa esitettyjä kunnianhimoisia tavoitteita ja jotta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti, alueiden komitea suosittelee ohjelmalle ehdotetun budjetin sekä ohjelman nimen muokkaamista.