15.6.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 169/129

—

ottaa huomioon 3. elokuuta 1999 voimaan tulleen, munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista annetun neuvoston direktiivin 1999/74/EY (1), jossa kielletään munivien kanojen tuotanto häkkijärjestelmissä ja jossa tuottajille myönnetään yli 12 vuoden siirtymäaika kasvatusjärjestelmiensä muuttamiseen,

—

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä munien kaupan pitämisen vaatimusten osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 589/2008 (2),

—

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22. lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (3),

—

ottaa huomioon komission 8. tammikuuta 2008 antaman tiedonannon (KOM(2007)0865) munivien kanojen eri tuotantojärjestelmistä erityisesti direktiivissä 1999/74/EY tarkoitettujen järjestelmien osalta (SEC(2007)1750),

—

ottaa huomioon sellaisten kolmansien maiden ja niiden alueiden, vyöhykkeiden tai erillisalueiden luettelon vahvistamisesta, joista saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta siipikarjaa ja siipikarjatuotteita, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista annetun komission asetuksen (EY) N:o 798/2008, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksilla (EY) N:o 1291/2008 ja 411/2009 ja asetuksilla (EU) N:o 215/2010, 241/2010,254/2010, 332/2010, 925/2010 ja 955/2010 (joka korvaa 1. tammikuuta 2009 alkaen komission päätöksen 2006/696/EY) (4),

—

ottaa huomioon 11. marraskuuta 2010 antaman päätöslauselmansa EU:n karjankasvatusalan kriisistä (5),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että komissio antoi asiasta tietoja parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kokouksissa 30. elokuuta ja 29. syyskuuta 2010 muttei pystynyt antamaan valiokunnan jäsenille tyydyttäviä vastauksia muun muassa siksi, että toimintasuunnitelmaa ei ollut laadittu,

B.

toteaa, että munivien kanojen hyvinvoinnista annetussa direktiivissä (1999/74/EY) kielletään 1. tammikuuta 2012 alkaen munivien kanojen kasvatus varustelemattomissa häkeissä ja että EU-15:n jäsenvaltioilla ja tuottajilla on siihen mennessä ollut yli 12 vuotta aikaa varmistaa, että ne täyttävät lainsäädännön vaatimukset, ja toteaa, että laajentumisen jälkeen EU-10:n tuottajilla on ollut 8 vuotta ja EU-2:n tuottajilla 5 vuotta aikaa tehdä samoin,

C.

ottaa huomioon, että viime vuosien aikana alalla on ollut vakavia eläintautiepidemioita sekä vakava markkinakriisi osaksi viljamarkkinoilla esiintyneestä keinottelusta johtuneen rehujen hinnannousun aiheuttaman tuotantokustannusten valtavan kasvun vuoksi, koska rehukustannusten osuus alan tuotantokustannuksista on jopa 50 prosenttia,

D.

toteaa, että monet unionin tuottajat ovat alkaneet muuttaa tuotantojärjestelmiään neuvoston direktiivin 1999/74/EY mukaisiksi mutta ne eivät saa prosessia päätökseen ennen määräaikaa, joka on 1. tammikuuta 2012,

E.

ottaa huomioon, että komissio antoi vuonna 2008 munivien kanojen eri tuotantojärjestelmiä ja erityisesti direktiivissä 1999/74/EY tarkoitettuja järjestelmiä koskevan tiedonannon, jossa vahvistettiin, että päätös häkkien käytön kieltämisestä asteittain 1. tammikuuta 2012 mennessä on perusteltu ja että direktiiviin ei ole tarvetta tehdä muutoksia; toteaa, että komissio toisti tämän kantansa 22. helmikuuta 2010 pidetyssä maatalousneuvoston kokouksessa,

F.

toteaa, että kananmunia, joita ei ole tuotettu direktiivin 1999/74/EY mukaisesti, ei voi laillisesti pitää kaupan Euroopan unionissa,

G.

katsoo, että jäsenvaltiot ovat vastuussa tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusjärjestelmien luomisesta direktiivin täytäntöönpanon varmistamiseksi ja että komissio perussopimusten valvojana on velvollinen valvomaan täytäntöönpanon etenemistä EU:ssa ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin,

H.

katsoo, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston nykyistä tilannetta koskevista raporteista ja alan tulevia vuosia koskevista omista arvioista käy ilmi, että moni jäsenvaltio ja 30 prosenttia munantuotannosta ei oletettavasti noudata häkkien kieltoa 1. tammikuuta 2012,

I.

ottaa huomioon, että direktiivissä 1999/74/EY ei säädetä erityisestä mekanismista, jonka nojalla jäsenvaltio voisi estää alueellaan sellaisesta toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevien munien tai munatuotteiden kaupan pitämisen, joka ei toteuta tarvittavia toimenpiteitä estääkseen direktiivin 1999/74/EY vastaisista tuotantolaitoksista peräisin olevien munien markkinoille saattamisen,

J.

toteaa, että siipikarjanlihan ja kananmunien tuotantosektori ei saa EU:n tukia YMP:n ensimmäisestä pilarista ja että alan markkinat ovat joutuneet vakavaan kriisiin viime vuosina muun muassa viime aikoina huomattavasti kallistuneen rehun vuoksi, samalla kun ala on joutunut täyttämään eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat EU:n normit, jotka ovat tiukimpien joukossa maailmassa,

K.

toteaa, että varusteltuja häkkejä käyttävien kananmunantuottajien tuotantokustannukset ovat 8–13 prosenttia korkeammat kuin perinteisiä häkkejä käyttävien tuottajien ja että siitä johtuvaksi tuloeroksi arvioidaan 3–4 prosenttia,

1.

kehottaa komissiota pitämään kiinni vaatimuksesta kieltää häkit 1. tammikuuta 2012 alkaen, kuten munivien kanojen hyvinvoinnista annetussa direktiivissä (1999/74/EY) säädetään, ja vastustamaan vakaasti jäsenvaltioiden mahdollisia yrityksiä saada lykkäystä tähän määräaikaan;

2.

painottaa periaatteellista kantaansa, jonka mukaan kaikenlaiset kiellon lykkäykset tai kieltoon tehtävät poikkeukset vahingoittaisivat vakavasti munivien kanojen hyvinvointia, vääristäisivät markkinoita ja rankaisisivat niitä tuottajia, jotka jo ovat investoineet häkittömiin järjestelmiin tai varusteltuihin häkkeihin; uskoo kuitenkin, että selkeästi määritellyissä olosuhteissa olisi löydettävä ratkaisu niille tuottajille, jotka ovat jo alkaneet muuttaa tuotantojärjestelmiään ottamalla käyttöön uusia häkkejä tai vaihtoehtoisia tuotantojärjestelmiä mutta jotka eivät saa prosessia päätökseen ennen 1. tammikuuta 2012;

3.

on syvästi huolestunut niiden jäsenvaltioiden ja kananmunantuottajien huomattavasta määrästä, jotka ovat jäljessä vuoden 2012 aikataulusta;

4.

on tyytyväinen komission aikeeseen tavata alan tärkeimmät toimijat ja toimivaltaiset viranomaiset tammikuussa 2011 direktiivin täytäntöönpanoa koskevan tilanteen arvioimiseksi, mutta korostaa, että näin olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten;

5.

kehottaa komissiota selvittämään jäsenvaltioiden tilanteen kiireellisesti ja kertomaan ennen 1. päivää maaliskuuta 2011, mitä toimia se aikoo toteuttaa, jotta direktiivin noudattaminen varmistetaan;

6.

painottaa, että tällaisilla toimenpiteillä pitäisi ennen kaikkea säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset ja suojella tuottajia, jotka noudattavat direktiiviä 1. päivästä tammikuuta 2012 alkaen, niiden EU:n ulkopuolisten ja EU:n tuottajien epäreilulta kilpailulta, jotka edelleen käyttävät säännösten vastaisia häkkejä kyseisen päivän jälkeen;

7.

pyytää komissiota seuraamaan edistymistä säännöllisesti ja ryhtymään kiireellisiin toimiin jäsenvaltioita kohtaan sen varmistamiseksi, että niiden kananmunantuottajat noudattavat häkkien kieltoa 1. päivään tammikuuta 2012 mennessä, ja vaatimaan niitä laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmia, joihin sisältyy varoittavia seuraamuksia, jotta voidaan varmistaa, että häkkien käyttö lopetetaan niiden alueella 1. tammikuuta 2012 mennessä;

8.

katsoo, että kananmunien tuottajia ja jäsenvaltiota, jotka ovat pyrkineet noudattamaan direktiivin 1999/74/EY:n vaatimuksia, ei pitäisi rankaista etenkään kolmansista maista peräisin olevien munien ja munatuotteiden aiheuttamalla epäreilulla ja laittomalla kilpailulla; korostaa, että kananmunia, joita ei ole tuotettu direktiivin 1999/74/EY mukaisesti, ei voi laillisesti pitää kaupan EU:ssa eikä niillä voi käydä kauppaa unionin sisällä; kehottaa tämän vuoksi komissiota estämään kaupan vääristymät ja sen, että tuottajat, jotka eivät noudata direktiiviä, vievät tuotteitaan oman maansa ulkopuolelle;

9.

vaatii, että komission ei pitäisi ryhtyä toimiin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka estävät sellaisten kananmunien kaupan pitämisen ja tuonnin, joita ei ole tuotettu EU:n lainsäädännön mukaisesti;

10.

panee merkille, että jotkut, mutta eivät suinkaan kaikki jäsenvaltiot ovat käyttäneet hyväkseen mahdollisuutta myöntää rahoitustukea tuottajille, jotka siirtyvät käyttämään varusteltuja häkkejä; painottaa kuitenkin, että joidenkin jäsenvaltioiden taloudelliset ongelmat ja EU:n viljelijöiden ongelmat saada pankkilainoja rahoittaakseen maatilojen investointeja saattavat hankaloittaa varusteltuihin häkkeihin siirtymistä ennen 1. tammikuuta 2012;

11.

kehottaa kaikkia jäsenvaltioita sisällyttämään maaseudun kehittämisohjelmiinsa toimia, jotka auttavat siipikarja-alaa noudattamaan direktiiviä;

12.

painottaa tarvetta lisätä kuluttajien tietoa asiasta ja siitä, mitä vaikutuksia direktiivin noudattamatta jättämisellä on munivien kanojen hyvinvointiin, sekä tuottajien välillä tämän vuoksi vallitsevasta epäreilusta kilpailusta;

13.

panee merkille, että kanamunia olisi pidettävä peruselintarvikkeina, ja huomauttaa, että direktiivin 1999/74/EY noudattamatta jättäminen saattaa johtaa kananmunapulaan ja kuluttajahintojen huomattavaan nousuun; korostaa myös sitä, että kananmunapula ja hintojen nousu saattavat lisätä kananmunien ja kananmunatuotteiden tuontia kolmansista maista, jotka eivät noudata eläinten hyvinvointia koskevia EU:n normeja;

14.

pyytää komissiota tehostamaan direktiivin voimaan saattamisen valvontaa lisäämällä elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston suorittamia tarkastuksia;

15.

pyytää komissiota esittämään viimeistään 31. joulukuuta 2011 luettelon niistä kananmunien ja kananmunatuotteiden tuottajista, jalostajista ja vähittäismyyjistä, jotka eivät noudata direktiivin 1999/74/EY säännöksiä;

16.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.