23.7.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 218/25

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Unionin teollisuuspolitiikan ulkoinen ulottuvuus – otetaanko EU:n kauppapolitiikassa todella huomioon teollisuuden edut?” (oma-aloitteinen lausunto)

2011/C 218/05

Esittelijä: Antonello PEZZINI

Toinen esittelijä: Marcel PHILIPPE

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 16. syyskuuta 2010 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla antaa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

Unionin teollisuuspolitiikan ulkoinen ulottuvuus – otetaanko EU:n kauppapolitiikassa todella huomioon teollisuuden edut?

Asian valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” antoi lausuntonsa 4. huhtikuuta 2011. Esittelijä oli Antonello Pezzini ja toinen esittelijä oli Marcel Philippe.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 4.–5. toukokuuta 2011 pitämässään 471. täysistunnossa (toukokuun 4. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 106 ääntä puolesta ja 2 vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK on täysin samaa mieltä unionin puheenjohtajavaltio Unkarin esiin tuomasta huolesta: ”Kaikkialla maailmassa on käynnissä uskomattoman nopea ja syvällinen muutos. Eurooppa on mukana paljon kovemmassa globaalissa kilpailussa kuin koskaan aikaisemmin.”

1.2   Komitea kehottaa EU:ta hyväksymään pikaisesti yksituumaisia ja yhtenäisiä toimia määritelläkseen teollisuuspolitiikkansa ulkoista ulottuvuutta varten integroidun strategian, jotta se voi varmistaa unionin johtoaseman kaupankäynnissä ja noudattaa yhteistä linjaa monen- ja kahdenvälisissä kauppasopimuksissa.

1.3   ETSK:n mielestä on välttämätöntä, että kaikkiin toimijoihin sovelletaan samoja pelisääntöjä, jotta varmistetaan rehti kilpailu sekä kestävä ja kilpailukykyinen taloudellinen ja sosiaalinen kasvu, noudatetaan täysin kansainvälisiä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristönsuojelua koskevia normeja ja otetaan huomioon, että vuoteen 2015 mennessä 90 prosenttia maailmanlaajuisesta kasvusta syntyy Euroopan ulkopuolella ja siitä kolmannes pelkästään Kiinassa. Niinpä EU:n kauppapolitiikalla on tuettava myös EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja siinä on otettava huomioon etenkin kehitysmaissa kaupparyhmittymien väliset ja yhteiskunnan sisäiset eriarvoisuudet.

1.4   Komitea pitää tarpeellisena, että

—	laaditaan ”tehostettua eurooppalaista hallintotapaa” koskevat yhteiset puitteet, joiden avulla voidaan hyödyntää yhtenäismarkkinoiden mahdollisuuksia eurooppalaisen teollisuuden elvyttämiseksi kansainvälisesti

—	esiinnytään yhtenä rintamana globaalilla tasolla

—	määritellään jäsenvaltioiden yhdenmukaiset menettelyt.

1.5   Komitea katsoo, että vuonna 1988 aloitettua pitkäjänteistä työtä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi on jatkettava ja tehostettava muun muassa kehittämällä yrityksiä hyödyttävää EU:n sopimusoikeutta. Sen perustana on asetus uudesta pitkälle kehittyneestä järjestelmästä, jota yritykset voivat vapaaehtoisesti käyttää omien kansainvälisten sopimustensa ohjenuorana.

1.6   Komitea katsoo, että eurooppalaisen teollisuuden on mahdollista pysyä maailmanlaajuisen kehityksen kärjessä paitsi innovoinnin, tutkimuksen ja uusien teknologioiden soveltamisen avulla myös luomalla tehokkaita infrastruktuureja ja kehottamalla maailmanmarkkinoita soveltamaan järkevää lainsäädäntöä, jolla edistetään puhtaita ja kestäväpohjaisia tuotanto- ja jakelutapoja.

1.7   Komitean mielestä on kiinnitettävä erityishuomiota unioni-, jäsenvaltio- ja aluetason toimiin, henkilöresurssien perus- ja täydennyskoulutukseen sekä osaamisen levittämiseen.

1.8   ETSK suosittaa, että Euroopan teollisuuden intressit otetaan aina huomioon ja että niitä puolustetaan voimakkaasti neuvotteluissa hyödyntäen selkeästi, avoimesti ja eriytetysti kaikkia käytössä olevia sääntelyvälineitä, kauppasopimukset mukaan luettuina.

1.9   ETSK korostaa, että on tärkeää tarjota yrityksille älykäs, ennakoitava ja ennen kaikkea taloudellisesti edullinen sääntelykehys sekä pk-yrityksille entistä parempi liiketoimintaympäristö.

1.10   On eurooppalaisten yritysten edun mukaista, että kahdenvälisissä sopimuksissa ja yhteyksissä varmistetaan selkeän ja avoimen suojan ohella seuraavaa:

—	kansainvälisten sopimusten mukaiset, asianmukaiset työolot varmistavat sosiaaliset normit

—	ympäristönsuojelunormit

—	luonnonvarojen hyödyntämistä koskevat rajoitukset

—	energiansäästöä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevat säännöt

—	ympäristömerkkien laajamittainen käyttö

—	EMAS-sertifiointijärjestelmä

—	teknis-normatiivisten standardien noudattaminen

—	teollis- ja tekijänoikeuksien suoja

—	tehokkaat kaupan suojatoimet sekä markkinoille pääsyä ja strategisten raaka-aineiden saantia koskevat välineet, jotka liittyvät kummankin sopijapuolen kansalaisyhteiskuntaa askarruttavaan resurssien hallintaan

—	aloitteet pk-yritysten toiminnan helpottamiseksi kolmansissa maissa

—	sosiaalisen vuoropuhelun ja seurannan järjestelmät kansalaisyhteiskunnassa myös ennakkoon ja jälkikäteen suoritettavien vaikutuksenarviointien avulla

—	kuluttajansuojan korkea taso.

1.11   ETSK suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2010 Brysselissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston lausumaan, jonka mukaan ”globalisaatioon liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin olisi tartuttava tehokkaammin toteuttamalla vaikutustenarvioinnit ennen – – kauppapoliittisten neuvottelujen käynnistämistä [– –] avoimien markkinoiden, reilujen kauppa- ja kilpailuolosuhteiden – – varmistamiseksi”. EU:n kauppapolitiikassa olisi joka tapauksessa otettava huomioon epätasavertaiset olosuhteet, joissa unionin teollisuus joutuu usein kilpailemaan.

1.12   Komitea kehottaa ryhtymään konkreettisiin jatkotoimiin, sillä Eurooppa-neuvoston mukaan EU:n on ”lisättävä edelleen sisäisten ja ulkoisten politiikkojensa keskinäistä johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä” (1).

1.13   Komitea katsoo, että EU:n on kehitettävä kilpailuetujaan puolustaakseen intressejään entistä tehokkaammin ja strategisemmin ja edistääkseen eurooppalaisen talous- ja yhteiskuntamallin uskottavuutta maailmanlaajuisella areenalla.

2.   Johdanto

2.1   Laajasti ottaen – mukaan luettuina ne erikoisalojen palvelut, joista teollisuus on riippuvainen ja jotka ovat riippuvaisia siitä – teollisuus muodostaa huomattavan kokonaisuuden, jonka osuus EU:n BKT:sta on lähes puolet eli noin 47 prosenttia.

2.2   Teollisuuden antaman erityispanoksen avulla voidaan taata entistä dynaamisempi talouskasvu seuraavien seikkojen ansiosta:

—	Euroopan tuottavuuden kasvu

—	teollisuustuotteiden vienti (2)

—	teknologian kehitys: EU:ssa yli 80 prosenttia yksityisen sektorin tutkimuksen ja teknologian kehittämisen määrärahoista on peräisin tehdasteollisuudesta.

2.3   Kun pyritään torjumaan teollisuustoiminnan vähenemistä, haasteena on suunnata kaikki EU:n politiikanalat tukemaan teollisuuden kasvupotentiaalin ja kilpailukyvyn lisäämistä koskevaa tavoitetta ennen kaikkea vahvistamalla teollisuuden ulkoista ulottuvuutta.

2.4   Tarkoitus ei ole määritellä erillistä politiikanalaa, vaan sisällyttää teollisuuden kilpailukykyä ja siihen liittyviä palveluja koskeva ulottuvuus kaikkiin EU:n politiikanaloihin alkaen yhteisestä kauppapolitiikasta.

2.5   Markkinoiden vapauttaminen on epäilemättä työllisyyden kasvun ehdoton edellytys. EU:n on kuitenkin ajanmukaistettava strategiansa tukeakseen paremmin yritysten kansainvälistymistä symmetrisessä ja vastavuoroisuuteen perustuvassa toimintaympäristössä, jossa varmistetaan samat pelisäännöt kaikille toimijoille.

2.6   Johdonmukainen lähestymistapa edellyttää keskittymistä sellaisiin aloihin, jotka voivat tuottaa huomattavaa lisäarvoa:

—

EU:n tulevaa kauppapolitiikkaa olisi toteutettava osana Eurooppa 2020 -strategiaa. Tätä varten on laadittava tarkat ja tehokkaat säännöt, joiden tavoitteena on — edistää avoimia ja oikeudenmukaisia markkinoita sekä vaatia samojen sääntöjen noudattamista nopeasti kehittyvän talouden mailta ja suojata kehitysmaiden tarpeita — suojata teollis- ja tekijänoikeuksia — tuottaa uutta ja yhtenäisempää osaamista — torjua väärennöksiä — puolustaa ja lisätä sosiaalisen markkinatalouden arvostusta (3) — esittää korkeatasoista ympäristönsuojelua ja ympäristön laadun parantamista koskevia ehdotuksia ja vaatimuksia — edistää euron käyttöä kansainvälisen kaupan maksuvaluuttana.

—

Tullien ulkopuoliset esteet rajoittavat voimakkaasti maailmanmarkkinoiden vapauttamista ja siitä seuraavaa tullitariffien vastavuoroisuutta: ”on pyrittävä entistä tarmokkaammin huolehtimaan siitä, että (EU) pystyy hyödyntämään kahdenvälisiin ja monenvälisiin sopimuksiin perustuvat oikeutensa päästä markkinoille, jotka ovat laittomasti suljettuja” (4). Näin varmistetaan symmetria, vastavuoroisuus ja samat pelisäännöt.

—	Pk-yritysten kansainvälistymistä tukevia aloitteita olisi tarkistettava ja kehitettävä. Pk-yritysten vienti sisämarkkinoiden ulkopuolelle on nykyisin alle 15 prosenttia viennin kokonaismäärästä.

—	EU:n politiikassa olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota muihin kansainvälistämisen keinoihin, kuten 1. suoriin ulkomaisiin investointeihin 2. teknologiayhteistyöhön 3. alihankintaan.

—	EU:n jäsenvaltioiden olisi sitouduttava laajentamaan tehostettua vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten sekä kaikkien talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden kanssa.

—	Työllisyyden alan alakohtaisia innovatiivisia aloitteita olisi tuettava vauhdittamalla niitä ”edelläkävijämarkkinoita” koskevien kokeiluhankkeiden tapaan.

2.7   Euron asema kansainvälisen kaupan maksuvaluuttana on vakiinnutettava kansainvälisissä yhteyksissä sekä raaka-aineiden että teollisuustuotteiden kaupassa.

2.8   Maailmantalouden kiihtyvän globaalistumisen ja voimakkaasti kehittyvien talouksien lisääntymisen vuoksi EU:n kauppapolitiikkoja on tarkistettava perusteellisesti, jotta niissä otetaan täysimääräisesti huomioon eurooppalaisen teollisuuden edut, jotta teollisuus voi säilyttää keskeisen asemansa ja vahvistaa sitä maailmanlaajuisessa yhteisössä.

2.9   EU:n teollisuuspolitiikan täytäntöönpano perustuu yleisesti ottaen seuraaviin välineisiin:

—	sisämarkkinoiden kehittämistä koskevat yleiset toimet

—	ulkomaankauppapolitiikka (polkumyynnin vastaiset toimet, eri toimialoja koskevat kahden- ja monenväliset kauppaneuvottelut)

—	useat sosiaali-, alue- ja ympäristöpoliittiset toimet, joilla pyritään kehittämään henkilöresursseja

—	kilpailupolitiikka ja siihen kuuluvat oikeudelliset välineet, jotka ovat tarpeellisia markkinoiden riittämättömän toiminnan yhteydessä ja asianmukaisia valtiontukien yhteydessä

—	tutkimus- ja kehittämispolitiikka

—	innovointia tukevat toimenpiteet

—	eurooppalaisten yritysten yhteistyön vahvistaminen

—	pyrkimys työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja yhteistyöhön, jotka tulisi etenkin kansainvälisiä puitesopimuksia koskevien neuvottelujen kautta ulottaa myös kehitysmaihin

—	toimet ympäristönsuojelupolitiikkojen toteuttamiseksi

—	kunnianhimoiset ja tehokkaat perus- ja täydennyskoulutustoimet.

2.10   Valtioiden, hallitusten ja kansainvälisten organisaatioiden suhteiden laatu säätelee kauppaa, taloutta, uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja näin ollen myös kansojen vaurautta ja vaikuttaa niihin ratkaisevasti. Lisäksi on otettava huomioon erilaiset kehitystasot ja erilaiset mahdolliset lähestymistavat yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi.

2.11   ETSK keskittyy käsillä olevassa lausunnossa teollisuuspolitiikan ulkoiseen ulottuvuuteen.

2.12   Tässä yhteydessä tunnustetaan teollisuuspolitiikan tärkeä merkitys erityisesti siksi, että on uudelleen tiedostettu tarve palauttaa teollisuudelle ja yrityksille niille kuuluva keskeinen asema.

2.13   Lippulaivahankkeen ”Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka” (5) avulla on mahdollista määritellä eräitä painopisteitä, joiden tavoitteena on parantaa erityisesti pk-yritysten liiketoimintaympäristöä ja tukea vahvan ja kestävän teollisen perustan kehittämistä.

2.14   Todella ”älykäs, kestävä ja osallistava kasvu” (6) on sidoksissa monipuolisen ja innovoivan teollisuuden vahvistamiseen, jotta kyetään menestymään maailmanmarkkinoilla.

3.   Johdonmukaisen ulkoisen ulottuvuuden kannalta merkitykselliset toimintalohkot

3.1   EU:n teollisuuspolitiikan ulkoisen ulottuvuuden kannalta hyödyllisiä ja merkityksellisiä toimintalohkoja on monia, mutta ETSK haluaa keskittyä seuraaviin aloihin:

—	raaka-aineiden saantia koskeva eurooppalainen strategia

—	pk-yritysten kansainvälistyminen

—	standardointi ja immateriaalioikeudet

—	sääntelyä koskeva vuoropuhelu

—	yhteinen kauppapolitiikka

—	unionin julkinen kuva ja tulevaisuudennäkymät

—	alakohtaiset aloitteet: edelläkävijämarkkinat ja eurooppalaiset foorumit.

3.1.1   Raaka-aineiden saanti. Raaka-aineiden varma ja joustava saanti on keskeistä perusrakenteiden kannalta ja teollisuuden kehittämisen ehdoton edellytys. EU:n aloitteet ovat välttämättömiä, jotta voidaan

—	poistaa kaikki nykyiset vääristymät ja laatia raaka-aineiden, etenkin energian, saantia koskevia uusia sääntöjä ja sopimuksia

—	kehottaa jatkuviin toimiin myös WTO:ssa sen varmistamiseksi, että tuottajamaat noudattavat ympäristöä koskevia ja sosiaalisia vähimmäisnormeja

—	parantaa kestäväpohjaisen raaka-aineiden hankinnan edellytyksiä Euroopassa

—	tukea eurooppalaisia tai kansallisia kierrätysjärjestelmiä tuhlauksen vähentämiseksi, luoda korkean lisäarvon työpaikkoja sekä vähentää raaka-aineiden hankinnasta ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia

—	edistää luonnonvarojen tehokasta käyttöä ja sekundaariraaka-aineiden hyödyntämistä

—	vahvistaa raaka-aineiden hallinnasta vastaavia viranomaisia ja elimiä niissä kehitysmaissa, joilla on tällaisia luonnonvaroja.

—	tukea JET- ja ITER-koereaktorien avulla jo käynnissä olevaa tutkimustoimintaa, jonka avulla pyritään luomaan fuusioenergiaa luonnossa ja etenkin merivedessä erittäin yleisten raaka-aineiden (deuterium, tritium ja litium) avulla.

3.1.1.1   Jos eurooppalainen teollisuus haluaa vakiinnuttaa asemansa, lisätä näkyvyyttään ja parantaa kilpailukykyään maailmanlaajuisesti, se tarvitsee vahvaa ja yhtenäistä strategiaa, jossa kiinnitetään erityishuomiota energian hankintaan ja todelliseen ”raaka-ainediplomatiaan”.

3.1.1.2   Raaka-aineiden ja etenkin energian saannin on oltava yksi uuden teollisuuspolitiikan peruspilareista. EU:n on tiivistettävä taloudellisia ja poliittisia suhteitaan kolmansiin maihin, jotta se voi

—	poistaa raaka-aineiden saantiedellytyksiin liittyvät erot vientirajoitusten vastaisin toimenpitein (7)

—	tukea Euroopan metallintuotantoa

—	lisätä Euroopassa jo saatavilla olevia raaka-aineita koskevia toimia

—

valvoa EU:n tulevan tuotannon kannalta strategisten 14 raaka-aineen luetteloa; kyseiset raaka-aineet ovat seuraavat: antimoni, beryllium, koboltti, fluorisälpä, gallium, germanium, grafiitti, indium, magnesium, niobium, platinaryhmän metallit (platina, palladium, iridium, rodium, rutenium ja osmium), harvinaiset maametallit, tantaali ja volframi

—	hankkia tärkeimpien raaka-aineiden strategisia varantoja

—	sisällyttää puuvillan strategisiin raaka-aineisiin

—	perustaa eurooppalaisen geologian tutkimuskeskuksen.

3.1.2   Pk-yritysten kansainvälistyminen. Toinen merkittävä haaste on Euroopan teollisuuden kansainvälinen ulottuvuus: pienten ja keskisuurten yritysten on voitava kilpailla maailmanmarkkinoilla suurten teollisuudenalojen ohella ja samalla hyödyntää omia tuotantoalueitaan.

3.1.2.1   On luotava ja vahvistettava markkinatutkimuksen ja rahoituksen tukivälineitä (vakuudet, takaukset jne.), jotta mahdollistetaan pk-yritysten kansainvälinen kehitys.

3.1.2.2   Yritystoiminnan pääosaston äskettäin tekemän tutkimuksen mukaan 25 prosenttia eurooppalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä on harjoittanut tuonti- tai vientitoimintaa viimeisten kolmen vuoden aikana. EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolella kuitenkin vain 13 prosenttia näistä yrityksistä on luonut suhteita kolmansiin maihin, ja BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) kehittyviin markkinoihin suhteita luoneiden pk-yritysten osuus on 7–10 prosenttia.

3.1.2.3   Kansainvälistymisestä on yrityksille hyötyä, ja se auttaa niitä vauhdittamaan toimintaansa seuraavilla aloilla:

—	Valmiudet lisähenkilöstön palkkaamiseen. Kansainvälisesti toimivissa pk-yrityksissä työllisyyden kasvuvauhti on 7 prosenttia, kun taas muissa pk-yrityksissä se on vain prosentti.

—	Innovointivalmiudet. Kansainvälisesti toimivista pk-yrityksistä 26 prosentilla on innovatiivisia tuotteita ja palveluja, kun taas muilla yrityksillä luku on 8 prosenttia.

3.1.2.4   Kansainvälisen kaupan tulosten parantaminen on tärkeää kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

3.1.2.5   Erityisesti on tehostettava ja kehitettävä kokeiluhankkeita eurooppalaisten tukikeskusten (European Business Centres) perustamiseksi kolmansiin maihin (8) sekä toimia, joilla pyritään saamaan markkinoille pääsyä käsittelevät tiimit (Market Access Teams) täyteen toimintavalmiuteen.

3.1.3   Standardointi. Tarvitaan vahvaa standardointipolitiikkaa sekä teollis- ja tekijänoikeuksia suojaavaa politiikkaa, ja on varmistettava, että standardointiprosesseissa on ulkoinen ulottuvuus.

3.1.3.1   On varmistettava, etteivät standardit muutu kaupan esteiksi ja ettei kansallisten palvelustandardien lisääntyminen muodosta kaupan esteitä.

3.1.3.2   ETSK on vakuuttunut siitä, että kaikki standardeja laativat tahot on lakisääteisesti velvoitettava noudattamaan toiminnassaan kaupan teknisiä esteitä koskevia WTO:n periaatteita.

3.1.3.3   Toinen keskeinen näkökohta on yhteentoimivuus: palveluiden ja sovellusten on oltava todella yhteentoimivia, jotta ne hyväksytään markkinoilla ja jotta päästään asetettuihin tavoitteisiin.

3.1.4   Sääntelyä koskeva vuoropuhelu. Aidosti kilpailukykyinen eurooppalainen teollisuus edellyttää sääntöjä ja sääntelyä koskevien tasavertaisten edellytysten varmistamista kansainvälisissä yhteyksissä.

3.1.4.1   Tullimaksujen lisäksi kaupan esteitä muodostavat usein tullien ulkopuoliset lainsäädännölliset esteet. Tästä syystä ETSK katsoo, että toimia on tehostettava eri aloilla, jotta vähennetään nykyisiä esteitä ja estetään uusien esteiden syntyminen.

3.1.4.2   Sääntelyn parantamista koskeva periaate on keskeinen, jotta voidaan karsia liiallisesta sääntelystä usein johtuvia korkeita kustannuksia ja hyötyä entistä helpommasta pääsystä kansainvälisille markkinoille vastavuoroisen tunnustamisen mekanismien avulla.

3.1.5   Yhteinen kauppapolitiikka on Euroopan unionin ulkosuhteiden pilari. Siinä säädellään jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kauppasuhteista, ja sen perustavoitteena on varmistaa tasavertainen kilpailu ja samat pelisäännöt.

3.1.5.1   Väärennösten ja laittoman kopioinnin vastaisten toimien tehostaminen sekä yhtenäismarkkinoilla että niiden ulkopuolella on välttämätöntä, sillä kyseiset ilmiöt vaikuttavat erittäin haitallisesti yhä useampiin ja moninaisempiin aloihin.

3.1.5.2   Lissabonin sopimuksen uusien määräysten mukaisesti on tärkeää parantaa EU:n rajatylittävän ja kansainvälisen kaupan tuloksia, jotta vahvistetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja kannattavuutta pitkällä aikavälillä ja varmistetaan, että EU esiintyy yhtenä rintamana.

3.1.5.3   Kaupan suojatoimilla ja markkinoille pääsyn välineillä pyritään erityisesti suojaamaan eurooppalaisia yrityksiä kaupan esteiltä. Unionin on voitava varmistaa maailmankaupan sopusointuinen, tasapainoinen ja kestäväpohjainen kehitys, jonka yhteydessä otetaan huomioon kolmansien maiden erilainen kehitystaso, autetaan heikosti kehittyneitä maita teollistumisprosessissa ja vaaditaan nopeasti kehittyvän talouden maita noudattamaan täysin asetettuja sääntöjä.

3.1.5.4   EU:n on määriteltävä tarkat taloudelliset kriteerit vapaakauppasopimusneuvottelujen käymistä ja kyseisten sopimusten tekemistä sekä kumppaniensa valitsemista silmällä pitäen etenkin kun ajatellaan markkinapotentiaalia talouden koon ja kasvun osalta. Unionin on varmistettava selkeät ennakkoarvioinnit (poliittinen yhdenmukaisuus) ja jälkiarvioinnit (symmetrian ja vastavuoroisuuden täysimääräinen kunnioittaminen) eurooppalaisen sosiaalisen vuoropuhelun ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tuella.

3.1.5.5   WTO:n puitteissa toteutettuihin tullimaksualennuksiin on nivottava ILO:n normien mukaisia työolojen parantamistoimia.

3.1.6   Unionin julkinen kuva ja tulevaisuudennäkymät. Unioni tarvitsee kestävänpohjaiseen kehitykseen suuntautuvat näkymät, joiden avulla voidaan edistää osallistavaa yhteiskuntaa, avoimia talouksia ja rauhanomaisia suhteita pitkäjänteisesti maailmanlaajuisesta näkökulmasta.

3.1.6.1   Euroopan unionin julkista kuvaa unionissa ja etenkin sen ulkopuolella on vaalittava paremmin ja varmistettava johdonmukaisuus, yhtenäisyys ja valmiudet nopeaan toimintaan, jotta unioni voi hyödyntää täysin mahdollisuuksiaan. Toimet on määriteltävä ja ne on toteutettava järjestelmällisesti keskenään yhtenäisillä synergiatasoilla, jotta voidaan

—	varmistaa markkinoiden tasapainoinen avautuminen ja turvata samalla planeettamme rajalliset resurssit varmistamalla kaikkien Euroopalle strategisesti välttämättömien resurssien turvallinen ja kestävä saatavuus

—	vahvistaa taloudellista vuoropuhelua kaikkien tärkeimpien kumppanien kanssa monenvälisessä kehyksessä

—	vahvistaa euron kansainvälistä roolia

—	esitellä EU ”kansainvälisenä sääntelijänä”, joka edistää teollisten, ympäristöä koskevien, sosiaalisten, asianmukaisia työoloja koskevien sekä julkisia hankintoja ja teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevien standardien parantamista

—	elvyttää EU:n ulkoisen toiminnan kehittämisen kolme tärkeintä politiikanalaa: laajentuminen, naapuruuspolitiikka ja Välimeren unioni sekä uusi kumppanuus Afrikan kanssa AKT-toiminnan yhteydessä (9).

3.1.6.2   ETSK on syvästi vakuuttunut siitä, ettei ilman Euroopan teollisuuspolitiikan yleisnäkymien osallistavaa ennakointia unionintasolla voida kehittää yhteistä strategista visiota, joka on välttämätön eurooppalaisen teollisuuspolitiikan ulkoisen ulottuvuuden voimakkaan ja johdonmukaisen elvyttämisen kannalta.

3.1.6.3   ETSK on vakuuttunut siitä, että kasvu on eurooppalaisen teollisuuden edun mukaista ja että ainoa keino kasvun saavuttamiseksi on se, ettei jouduta jatkuvasti kilpailemaan matalan kustannustason kanssa.

3.1.7   Alakohtaiset aloitteet: edelläkävijämarkkinat ja foorumit

3.1.7.1   Euroopan on rakennettava tulevaisuutensa vahvuuksilleen. Erilaisia alakohtaisia ratkaisuja kehitetään jatkuvasti Euroopan maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantamiseksi ja alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi asuin- ja työskentelypaikkana.

3.1.7.2   Keskeisiä aloja ovat

—	tekniset infrastruktuurit

—	energiantoimitusverkot

—	tietoyhteiskunta ja digitaaliyhteiskunta

—	terveys ja liikkuvuus

—	EU:n teollisuudelle välttämättömät horisontaaliset teknologiat.

3.1.7.3   ETSK:n mukaan nykyiset alakohtaiset lähestymistavat on syytä toteuttaa osana vahvistettua ja yhdenmukaista kehystä, johon sisältyvät

—	eurooppalaiset teknologiayhteisöt

—	edelläkävijämarkkinoihin liittyvät aloitteet

—	erilaiset korkean tason neuvoa-antavat komiteat

—	innovaatiofoorumit, kuten LeaderShip-aloite, kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehys 2000-lukua varten (CARS21) ja tieto- ja viestintäteknologian työryhmä

—	kemianteollisuuden korkean tason työryhmä.

3.1.7.4   ETSK katsoo lisäksi, että tiettyjä erityisen herkkiä ja lupaavia aloja on kehitettävä nykyistä enemmän. Tällaisia aloja ovat muun muassa

—	avaruustutkimus

—	kestävä liikkuvuus

—	ilmastonmuutokseen liittyvät tulevat yhteiskunnalliset haasteet

—	kilpailuun liittyvät haasteet, kuten kemianteollisuus, tekniikka ja maatalous- ja elintarvikeala

—	energiaintensiiviset alat.

4.   EU:n politiikanalojen ulkoinen ulottuvuus: eurooppalaisen teollisuuden menestyksen avain

4.1   Puheenjohtajavaltio Unkari on korostanut, että ”kaikkialla maailmassa on käynnissä uskomattoman nopea ja syvällinen muutos ja että Eurooppa on mukana paljon kovemmassa globaalissa kilpailussa kuin koskaan aikaisemmin.”

4.2   Yhteensä 20 miljoonan eurooppalaisen yrityksen – erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, joita vievät eteenpäin luovien alojen ammattilaiset, työntekijät, käsityöläiset ja yrittäjät – on kyettävä innovoimaan, lisäämään kilpailukykyään ja luomaan työpaikkoja. Tässä niitä tuetaan EU:n teollisuuspolitiikalla, jolla on yhteinen ulkoinen ulottuvuus.

4.3   ETSK on tyytyväinen Eurooppa-neuvoston 17. joulukuuta 2010 antamiin päätelmiin kansainvälisestä kilpailukyvystä ja yhtenäismarkkinoista.

4.4   ETSK korostaa erityisesti, että on tärkeää tarjota yrityksille asianmukainen, ennakoitava ja taloudellisesti edullinen sääntelykehys sekä pk-yrityksille parempi liiketoimintaympäristö, jotta ne voivat suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti.

---

(1)  Eurooppa-neuvoston päätelmät 16.9.2010, liitteen I kohta a.

(2)  Niiden osuus Euroopan viennistä on noin kolme neljäsosaa. Lähde: yritystoiminnan pääosasto.

(3)  Ks. Lissabonin sopimuksen 3 artikla.

(4)  Ks. KOM(2010) 612 lopullinen, kohta 4.

(5)  Ks. strateginen hanke 10, KOM(2010) 2020 lopullinen.

(6)  Ibid.

(7)  Esimerkiksi Kiinan, Intian ja muiden maiden määräämät rajoitukset.

(8)  Kiinaan, Thaimaahan, Intiaan ja Vietnamiin.

(9)  Ks. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Uudistetun Lissabonin strategian ulkoinen ulottuvuus”, EUVL C 128, 2010, s. 41.

---